Seurantaohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seurantaohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet"

Transkriptio

1 Seurantaohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet 942/702/

2 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset Ensimmäinen versio Siirtohakemus, kiintiöhakemus Ennakkoilmoituksen poisto, kiintiöhakemuksen päivitys

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Sähkön tuotantotukijärjestelmä Tuotantotukilain voimalaitos- ja energialähdekäsitteet Tuotantotukien tasot Tuen saamisen edellytykset Valtiontuet Toimenpiteet syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseksi SATU-järjestelmän käyttäjäksi Syöttötariffijärjestelmään hakeutuminen Seurantajärjestelmä Todentajan valitseminen Ennakkotietohakemus Ennakkotietohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Ennakkotietohakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiperusteet ennakkotietohakemuksen yhteydessä Vakavaraisuus Voimalaitoshankkeen kannattavuus Toiminnallisten edellytysten arviointi Kiintiöhakemus Kiintiöhakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Kiintiöhakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Kiintiöpäätöksen siirto Hyväksymishakemus TIETOKORTTI 1 (Hakemuksen ensimmäinen sivu) Kaupallisen käyttöönoton ajankohta ja aikaisemmat tuet Tuulivoiman kompensaatio Sähkön tuottajan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Syöttötariffin hyväksymishakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi hyväksymishakemuksen yhteydessä TIETOKORTTI 2 (Todentajalla varmennettavat tiedot) Voimalaitoksen sijainti ja nimellisteho Voimalaitoksen ja biokaasulaitoksen uutuus Biokaasulaitosten tiedot Lämpöpreemion hakeminen... 23

4 5.2.5 Voimalaitoksen vuosituotantoon liittyvät tiedot Arvion laadinta tuulivoiman vuosituotannosta Hyötylämpö Lämmöntuotannon korotettu tuki ja kokonaishyötysuhde TIETOKORTTI 3 (Seurantasuunnitelma) Voimalaitoksen rajaaminen Mittausjärjestelyt Generaattorin tietokortti Sähköenergian mittausjärjestelmä Mittalaitteiden tietojen lisääminen SATU-järjestelmään Sähköenergian mittalaitteen tietokortti Tuotantotukeen oikeuttavan sähköenergian laskentakaava Sähkön tuotannossa käytettävät polttoaineet Polttoaineiden energiasisältöjen määritysjärjestelmä Polttoaineiden määritystavat ja tarkkuusvaatimukset Lämpöpreemiota hakevan tai useaa polttoainetta käyttävän biokaasuvoimalaitoksen polttoaineen määritysvaatimukset Muiden polttoaineiden energiasisältöjen määrittäminen Käytetäänkö voimalaitoksessa useita polttoaineita sähkön tuotantoon Polttoaineen tietokortti Lämpöenergian määritysjärjestelmä Laadunvarmistus ja tiedonhallinnan vastuu TIETOKORTTI Julkisuus ja salassa pidettävät tiedot Hyväksymishakemuksen varmennuttaminen Hyväksymispäätös Hyväksymispäätöksen tekeminen ja lainvoimaiseksi tulo Hyväksymispäätöksen siirto Siirtohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Siirtäjän toimenpiteet Siirron saajan toimenpiteet Voimalaitoksen hallinnan siirtymiseen liittyvien asiakirjojen arviointi Syöttötariffin maksatus Laitoskäyntivaatimukset varmentamisen yhteydessä Seurantatietojen arkistointivelvoite... 57

5 Seurantaohje 1 (60) 1 Johdanto 1.1 Sähkön tuotantotukijärjestelmä Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) (myöhemmin tuotantotukilaki) astui voimaan lukuun ottamatta tuen tasoa ja hyväksymispäätöksiä koskevia lain kohtia. Mainitut tuotantotukilain kohdat astuivat voimaan valtioneuvoston asetuksella. Tuotantotukilain mukaan valtion varoin tuetaan syöttötariffijärjestelmällä tuulivoimaan, biokaasuun, puupolttoaineeseen ja metsähakkeeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Vuoden 2011 alusta astui voimaan myös valtioneuvoston asetus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1397/2010) (myöhemmin tuotantotukiasetus). Asetuksella tarkennetaan eräitä tuotantotukilain säädöksiä. Vaikka tukijärjestelmä on kansallinen hanke, sillä tähdätään EU:n uusiutuvan energian edistämistä koskevan RES-direktiiviin (2009/28/EY) Suomelle esitetyn tavoitteen saavuttamiseen (38 % vuoteen 2020 mennessä). Energiavirasto hallinnoi tuotantotukilain mukaista tukijärjestelmää. 1.2 Tuotantotukilain voimalaitos- ja energialähdekäsitteet Syöttötariffijärjestelmän logiikka rakentuu tuettavista energialähteistä, mutta tuki maksetaan aina voimalaitoksen sähkön tuotannolle. Voimalaitostyypillä tarkoitetaan sitä pääasiallista sähköntuotantotapaa tai voimalaitostyyppiä, jonka perusteella laitosta tarkastellaan syöttötariffijärjestelmässä. Ne ovat: 8 Metsähakevoimala 9 Tuulivoimala 10 Biokaasuvoimala 11 Puupolttoainevoimala Voimalaitosta määriteltäessä syöttötariffijärjestelmässä ei mahdollisteta sitä, että yksi voimalaitos voi muodostua esim. sekä biokaasuvoimalaitoksesta että tuulivoimaloista vaikka nämä kytkeytyisivätkin samaan verkonhaltijan mittaukseen. Kuitenkin monen tuulivoimalaitosyksikön tarkastelu yhtenä voimalaitoksena on mahdollista (monta samaa energialähdettä hyödyntävää yksikköä). Mittausten kannalta voimalaitos määrittyy tasealueena. Mittauspisteet (sähkö ja tarvittaessa lämpö) kuvataan hyväksymishakemukseen liitettävässä voimalaitoksen mittausjärjestelykaaviossa. Tuotantotukilain mukaan sähkön tuottajan tulee pitää yllä luotettavaa kirjanpitoa voimalaitoksessa käytetyistä polttoaineista ja niiden energiasisällöistä tariffijaksoittain, jos voimalaitoksessa on mahdollista käyttää erilaisia polttoaineita. Polttoainekirjanpidolla tarkoitetaan kirjanpitoa, jonne on tallennettu tariffijakson aikana voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden energiamäärää koskevat tiedot.

6 Seurantaohje 2 (60) Polttoainekirjanpito ei ole pakollinen, jos voimalaitoksessa ei käytetä lainkaan polttoaineita tai käytetään vain yhtä tuotantotukilain tarkoittamaa polttoaineluokkaa ja yhtä sytytys- tai käynnistyspolttoaineeksi katsottavaa polttoainetta, eikä voimalaitoksen hyväksymisen edellytyksenä ole hyötysuhdevaatimusta. Polttoaineen energiasisällöllä tarkoitetaan tariffijakson aikana käytetyn polttoaineen määrän ja tehollisen lämpöarvon tuloa. Käynnistyspolttoaineella tarkoitetaan voimalaitoksen käynnistykseen käytettyä polttoainetta, jonka energiasisältö tariffijaksolla on enintään 2,5 % voimalaitoksen käyttämien polttoaineiden energiasisältöjen summasta. Tuulivoimapuiston laajentaminen Tuulipuisto voi koostua useammasta tuotantotukilain 5 :n mukaisesta tuulivoimalasta. Ratkaisevaa on, että jokaisella tuulivoimalalla on oma tuotantotukilain 5 :n mukainen verkonhaltijan mittari. Mikäli tuulipuiston osat eivät valmistu kaikki kerralla ja kaikille puiston osille halutaan täysi tukiaika (erilliset hyväksymispäätökset), on laajennuksen yhteydessä otettava käyttöön uusi verkonhaltijan mittari laajennetulla osalla sijaitseville generaattoreille. Uuden puiston osan osalta hakeudutaan siis omana voimalaitoksena syöttötariffijärjestelmään. Lisäksi vanhan puiston osan hyväksymispäätökseen on haettava muutosta, jossa puiston uusi osa on huomioitu (jos uudella puiston osalla on vaikutusta vanhan puiston osan hyväksymispäätöksen liitteenä olevaan seurantasuunnitelmaan). Mikäli tuulipuiston osat eivät valmistu kaikki kerralla ja laajennuksen yhteydessä ei oteta käyttöön uutta verkonhaltijan mittaria laajennetulla osalla sijaitseville generaattoreille, on vanhan puiston osan hyväksymispäätökseen haettava muutosta, jossa uusi puiston osa liitetään puistoon. Tällöin kaikki puiston osat eivät saa täyttä tukiaikaa, koska sähkön tuottajan oikeus syöttötariffiin alkaa hyväksymispäätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta tariffijaksosta ja sähkön tuottaja voi saada syöttötariffin enintään kahdentoista vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa. Puiston osat ovat siis tuotantotukilain mukaan samaa voimalaitosta eli kytketty samaan verkonhaltijan mittariin eivätkä voi saada erillisiä hyväksymispäätöksiä syöttötariffijärjestelmään. 1.3 Tuotantotukien tasot Tuulella, biokaasulla ja puupolttoaineella tuotetun sähkön tuen suuruus on riippuvainen kolmen kuukauden pituisen tariffijakson sähkön markkinahinnan keskiarvosta, kun taas metsähakkeella tuotetun sähkön tuen suuruus riippuu päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvosta ja turpeen verosta. Lisäksi saakka maksetaan korotettua tukea tuulivoimalle. Biokaasuvoimalaitos voi hyötysuhde-ehdot täyttäessään hakea lämpöpreemiolla korotettua lisätukea. Puupolttoainevoimalaitokseksi hyväksyttävältä laitokselta edellytetään aina hyötysuhdekriteereiden täyttämistä, mikä oikeuttaa perustukeen ja lämpöpreemiolla korotettuun tukeen (lämpöpreemiota ei haeta erikseen). Metsähakevoimalalle voidaan hakea kaasutinpreemiolla korotettua syöttötariffia, jos voimalaitoksen yhteydessä on kaasutin, jossa metsähaketta kaasutetaan pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukitasot on esitetty taulukossa 1.

7 Seurantaohje 3 (60) Tukimuoto Perustuki Lisätuki Lisätuen saamisen ehto Tuulivoimala Syöttötariffi = tavoite- ja markkinahinnan erotus 83,5 /MWh:n ja markkinahinnan erotus 105,30 /MWh:n ja markkinahinnan erotus Maksetaan asti, enintään 3 vuoden ajan Biokaasuvoimala Puupolttoainevoimala Metsähakevoimala Syöttötariffi = tavoite- ja markkinahinnan erotus Syöttötariffi = tavoite- ja markkinahinnan erotus Päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva syöttötariffi TAULUKKO 1 TUOTANTOTUKIEN TASOT 83,5 /MWh:n ja markkinahinnan erotus 83,5 /MWh:n ja markkinahinnan erotus 50 /MWh lämpöpreemio 20 /MWh lämpöpreemio Hyötysuhde 50 %, tai 75 % jos yli 1 MVA Hyötysuhde 50 %, tai 75 % jos yli 1 MVA 0-15,87 /MWh Kaasutinpreemio Voimalaitoksen yhteydessä kaasutin, jossa metsähaketta kaasutetaan pölypolttokattilan polttoaineeksi Sähkön ja päästöoikeuden markkinahintojen keskiarvot sekä tarkempaa tietoa syöttötariffin määräytymisestä löytyy Energiaviraston kotisivuilta. 1.4 Tuen saamisen edellytykset Yleisinä edellytyksinä syöttötariffijärjestelmään hyväksymiselle ovat, että voimala sijaitsee Suomessa tai Suomen aluevesillä ja on liitetty sähköverkkoon siellä ja että voimalalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset sähkön tuotannolle. Järjestelmään ei voida hyväksyä voimalaitosta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Tuen saamisen erityiset edellytykset on esitetty taulukossa 2.

8 Seurantaohje 4 (60) Pitääkö tuottaa lämpöä hyötykäyttöön? Tuulivoimala Kyllä 0,5 MVA Ei ole Ei Ei ole saanut valtiontukea Kyllä 0,1 MVA Ei ole Ei Ei ole saanut valtiontukea Biokaasuvoimala Puupolttoainevoimala Ei ole saanut valtiontukea Metsähakevoimala Pitääkö voimalan olla uusi? Nimellisteho vähintään Nimellisteho enintään Muita ehtoja Kyllä 0,1 MVA 8 MVA Kyllä, hyötysuhteen pitää olla 50 %, tai 75 % jos yli 1 MVA:n laitos Ei 0,1 MVA Ei ole Ei Ei ole kuulunut syöttötariffijärjestelmään TAULUKKO 2 TUOTANTOTUEN SAAMISEN ERITYISET EDELLYTYKSET Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä biokaasuvoimaloita kunnes pääasiallisesti biokaasua käyttävien voimaloiden generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 19 MVA. Järjestelmään voidaan kuitenkin hyväksyä biokaasuvoimalaitoksina myös sellaisia biokaasuvoimaloita, jotka eivät käytä biokaasua pääasiallisena polttoaineena. Näitä voimalaitoksia ei lasketa biokaasuvoimaloiden 19 MVA:n kiintiöön Valtiontuet Tuotantotukilain mukaisesti tuulivoimala, biokaasuvoimala ja puupolttoainevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos se ei ole saanut valtiontukea. Metsähakevoimaloiden osalta vastaavaa vaatimusta ei ole, joten myös valtiontukea saanut metsähakevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään. Voimalaitoshankkeissa erityisesti rahoitukseen (lainat ja takaukset) saattaa sisältyä valtiontukea, mikäli julkisia tahoja on mukana rahoitusjärjestelyissä. Usein voi olla vaikea tunnistaa tilanteita, joissa valtiontukea syntyy. Sähkön tuottajan tulee aina olla yhteydessä Energiavirastoon, mikäli valtiontukeen liittyvissä kysymyksissä on epäselvyyttä. Valtiontuen määritelmä Valtiontuki määritellään Sopimuksen Euroopan Unionin toiminnasta (SEUT) artiklan 107 mukaisesti. Tuki lasketaan valtiontueksi, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: myönnetty valtion varoista vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosii jotakin yritystä tai tuotannonalaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

9 Seurantaohje 5 (60) Valtiontuki on julkisen tahon (esim. Euroopan Unioni, valtio, kunta, alue- tai paikallisviranomainen tai näiden omistama yhtiö) myöntämää tukea yritykselle. Tuki voi olla muodoltaan monenlaista, esimerkiksi suora rahallinen avustus, esim. investointituki markkinahintaa alhaisemmalla korolla myönnetty laina veronhuojennus markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla myönnetty lainan takaus kuntien taloudelliseen toimintaan myöntämät tuet tai perusteettomat alennukset kuntien perimistä maksuista Valtiontueksi laskettavalla tuella tulee olla potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Nämä kaksi kriteeriä täyttyvät käytännössä usein. Voimalaitoshankkeelle voidaan suunnitteluvaiheessa hakea myös muuta julkista rahoitusta, jotta voidaan selvittää kyseisen hankkeen osalta sille edullisin tukimuoto. Joissain erityistapauksissa tuen palauttaminen myöntämisen jälkeen voi olla mahdollista. EU:n komissiossa notifioitavat erityistapaukset Tuen kasautumisen ja hyväksyttävyyden tarkastelu vaatii Euroopan unionin komission notifioinnin seuraavissa erityistapauksissa: Voimalaitoksen uusiutuvan sähköenergian tuotantokapasiteetti myönnettävän tuen ansiosta on yli 125 MW Metsähakelaitos hakee kaasutinpreemiota Kyse on merituulivoimalan kokeiluhankkeesta, jolle on myönnetty valtiontukea Yllä mainituissa erityistapauksissa syöttötariffin ja kaasutinpreemion hyväksyttävyys EU:n valtiontukisääntelyn mukaan arvioidaan aina voimalaitoskohtaisesti. Tällaisen voimalaitoksen syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksenä on komission notifiointi. Sähkön tuottajan on hyvä ottaa huomioon, että ilmoituksen käsittely komissiossa saattaa kestää pitkään ja käynnistää notifiointiprosessi projektin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Prosessi käynnistetään ottamalla yhteyttä Energiavirastoon tai suoraan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastoon. Valtiontuen kohdistuminen Tuotantotukiasetuksen 1 määrittelee, mihin kohteisiin syöttötariffijärjestelmään hyväksyttävä tuuli-, biokaasu- tai puupolttoainevoimala ei ole saanut saada valtiontukea. Tuotantotukiasetuksen mukaan valtiontuki katsotaan voimalaitokselle kohdistuneeksi tueksi, jos tuki on kohdistunut voimalaitoksen järjestelmään, joka muuntaa polttoainetta sähköenergiaksi, tai sähköenergian tuotantoon kiinteästi liittyviin teknisiin järjestelmiin. Muihin kuin tuotantotukiasetuksen 1 :ssä määriteltyihin kohteisiin voimalaitos voi vastaanottaa tukea ilman että siitä tulisi este syöttötariffijärjestelmään pääsylle. Tällaisia kohteita voisivat olla esimerkiksi tuki tuotekehitystyöhön tai yleiseen liiketoiminnan kehittämiseen.

10 Seurantaohje 6 (60) Yleisiä valtiontukeen liittyviä tapauksia Laina Julkisen tahon myöntämän lainan katsotaan sisältävän valtiontukea, mikäli laina on myönnetty markkinahintaa alhaisemmalla korolla. Markkinahinnan arvioinnissa voidaan käyttää vertailuhintoja, jotka perustuvat Komission tiedonantoon viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (2008/C 14/02). Tiedonannossa mainitut peruskorot on saatavilla osoitteesta Lainan takaus Voimalaitoshankkeiden rahoituksessa lainan takaajana saattaa toimia ainakin osittain kunta. Komissio katsoo, että kaikkien seuraavien edellytysten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yksittäinen takaus ole valtiontukea. Lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. Takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että takaus liittyy tiettyyn rahoitustoimeen, sille on asetettu kiinteä enimmäismäärä ja sen voimassaoloaika on rajoitettu. Takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä. Tätä rajoitusta ei sovelleta, kun takaus on annettu velkapapereille. Takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Yllä olevat ehdot perustuvat komission tiedoksiantoon EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2008/C 155/02). Kyseisessä tiedoksiannossa on esitetty taulukko ns. safe harbour -maksuista, joiden perusteella markkinaperusteinen hinta voidaan määritellä, jos takauksen saajana on pk-yritys. Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Huomioitavaa kuitenkin on, että julkisomisteinen yritys on lähtökohtaisesti aina suuryritys. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa yrityksen omistajana on alle 5000 asukkaan kunta, jonka vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa. Suora rahallinen tuki Investointiavustukset ja muut tuotantotukiasetuksen 1 :ssä mainittuihin kohteisiin kokonaisuudessaan tai osittain kohdistuneet valtiontuet ovat tuotantotukilain tarkoittamaa valtiontukea, jonka saaminen on esteenä voimalan syöttötariffijärjestelmään pääsylle. Suoraan Euroopan unionista myönnettyä tukea ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa katsota määritelmällisesti valtiontueksi. Tukien kasautumista ja hyväksyttävyyttä tulee kuitenkin tarkastella. Tarkempia ohjeita asiasta antaa Energiavirasto. LEC-sertifikaatit Iso-Britannia perii ilmastonmuutosmaksua (CCL, Climate Change Levy), josta voi saada vapautuksen tietyin ehdoin, kun käytetty sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvalle sähköntuotannolle voidaan hakea LEC-sertifikaatteja (Levy Exemption Certificate), joilla voidaan

11 Seurantaohje 7 (60) todistaa sähkö tuotetuksi uusiutuvilla energialähteillä. Iso-Britannia voi myöntää LEC-sertifikaatteja myös suomalaisessa voimalaitoksessa uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle. Energiavirasto katsoo, että LEC-sertifikaatit eivät ole valtiontukea, eivätkä näin ollen vaikuta voimalaitokselle maksettavaan syöttötariffiin tai syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksiin.

12 Seurantaohje 8 (60) 2 Toimenpiteet syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseksi Syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseksi tehtävät toimenpiteet riippuvat voimalaitostyypistä ja haettavasta tuesta. 2.1 SATU-järjestelmän käyttäjäksi Tuotantotukia hallinnoidaan tuotantotuen sähköisessä asiointijärjestelmässä SATUssa. SATUjärjestelmässä asioiminen edellyttää, että sähkön tuottaja toimittaa Energiavirastoon seuraavat lomakkeet: Valtakirjalomake Sähkön tuottajat nimeävät yhden tai useamman edustajansa järjestelmän käyttäjäksi. Tämä tapahtuu täyttämällä Energiaviraston kotisivuilta löytyvä valtakirjalomake ja postittamalla se Energiavirastolle. Valtakirjalomakkeita toimitetaan Energiavirastolle yksi kutakin valtuutettavaa henkilöä kohti. Lomakkeen tulee olla yhtiöjärjestyksen mukaisesti allekirjoitettu. Sähkön tuottajan perustietolomake Sähkön tuottajat lähettävät Energiaviraston kotisivuilta löytyvän tuottajan perustietolomakkeen täytettynä Energiavirastolle. Sähkön tuottajan perustietolomakkeita toimitetaan kunkin yhtiön osalta yksi kappale. Lomakkeen tulee olla yhtiöjärjestyksen mukaisesti allekirjoitettu. Voimalaitoksen perustietolomake Sähkön tuottajat lähettävät Energiaviraston kotisivuilta löytyvän voimalaitoksen perustietolomakkeen täytettynä Energiavirastolle. Voimalaitoksen perustietolomake toimitetaan kunkin sellaisen voimalaitoksen osalta, jolle tukea haetaan. Useamman yrityksen yhteisomistuksessa olevan voimalaitoksen osalta lähetetään ainoastaan yksi sähkön tuottajan ja voimalaitoksen perustietolomake. Sähkön tuottajat eivät voi lähettää yhteisiä perustietolomakkeita. Lomakkeet toimitetaan postitse Energiavirastoon osoitteella: Lintulahdenkuja 4, Tuotantotuki, Helsinki. Voimalaitoksen perustietolomakkeet voidaan toimittaa sähköpostitse osoitteeseen tuotantotuki(at)energiavirasto.fi. otsikolla Voimalaitos SATUun. Energiavirasto luo jokaiselle sähkön tuottajalle järjestelmään oman pääsivunsa ja voimalaitoksen pääsivun, joiden kautta asiointi tapahtuu. SATU lähettää asiasta sähkön tuottajan yhteyshenkilölle sähköpostin, kun Energiavirasto on luonut sähkön tuottajalle ja tämän voimalaitoksille omat pääsivut. Kirjautumisessa hyödynnetään käyttäjän henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia (TUPAS-tunnistus). Energiaviraston henkilöstölle voi lähettää tuotantotukea koskevia kysymyksiä osoitteeseen tuotantotuki(at)energiavirasto.fi. SATU-järjestelmän ohjeet SATU-järjestelmän käyttöohjeet löytyvät järjestelmän etusivulta. Käyttöohjeessa kuvataan mm. hakemusten aloittaminen, täyttäminen ja allekirjoittaminen. Lisäksi kysymysten vieressä olevaa kysymysmerkkiä klikkaamalla aukeaa kunkin kysymyksen oma e-ohje.

13 Seurantaohje 9 (60) 2.2 Syöttötariffijärjestelmään hakeutuminen Syöttötariffijärjestelmään hakeutumisen toimenpiteet riippuvat voimalaitostyypistä seuraavasti: Tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainevoimalat Hankkeen käynnistämisvaiheessa Energiavirastosta voi hakea ennakkotietoa siitä, täyttääkö hanke tuotantotukilaissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotietoa käsitellään luvussa 3. Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos sitä koskee kiintiöpäätös. Kiintiöhakemusta käsitellään luvussa 4. Hyväksymishakemus on tehtävä ennen kaupalliseen käyttöön ottamista. Mikäli voimala sijaitsee tuulivoiman kompensaatioalueella, tuulivoiman tuottajan on tehtävä Energiavirastolle ilmoitus asiasta. Ilmoitus tehdään hyväksymishakemuksen yhteydessä. Hyväksymishakemusta käsitellään luvussa 5. Metsähakevoimalat Mikäli kyseessä on uusi voimala, voidaan hankkeen käynnistämisvaiheessa hakea Energiavirastosta ennakkotietoa siitä, täyttääkö hanke tuotantotukilaissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotietohakemusta käsitellään luvussa 3. Hyväksymishakemus voidaan tehdä myös kaupalliseen käyttöön ottamisen jälkeen. 2.3 Seurantajärjestelmä Seurantajärjestelmä on sähkön tuottajan järjestelmä, jolla sähkön tuottaja selvittää tukikelpoisen sähköenergian määrän tukiaikana. Seurantajärjestelmä kuvataan seurantasuunnitelmassa, joka on sisällytettävä SATU-järjestelmässä tehtävään syöttötariffijärjestelmän hyväksymishakemukseen. Seurantajärjestelmän avulla sähkön tuottaja kerää ja tallentaa tukeen oikeuttavan sähköenergian tuotantomääriä koskevat mittaustiedot ja tekee niistä seurantajaksoa koskevan yhteenvedon kerää ja tallentaa hyötylämmön tuotantomääriä koskevat mittaustiedot, ja laskee niiden perusteella voimalaitoksen hyötysuhteen (vain puupolttoainevoimalaitos tai lämpöpreemiota hakeva biokaasuvoimalaitos). kerää ja tallentaa voimalaitoksen polttoaineiden energiasisältöjä koskevat määritystiedot. Syöttötariffia hakevalla sähkön tuottajalla seurantajärjestelmän tulee olla kunnossa viimeistään silloin, kun oikeus syöttötariffiin alkaa. Seurantasuunnitelmaa käsitellään luvussa Todentajan valitseminen Sähkön tuottajan tulee solmia sopimus Energiaviraston hyväksymän todentajan kanssa. Todentaja varmentaa hyväksymishakemuksen yleiset ja erityiset edellytykset, niihin liittyvät muutoshakemukset ja maksatushakemusten tuotantoselvitykset, tarkastaa seurantajärjestelmän ja seurantasuunnitelman vastaavuuden ja suorittaa syöttötariffijärjestelmään liittyvät laitoskäynnit.

14 Seurantaohje 10 (60) Sähkön tuottaja vastaa varmentamistehtävien edellyttämien tietojen esittämisestä todentajan arvioitavaksi. Todentaja tarkastaa ja osoittaa asiakirjoissa mahdollisesti olevat virheet, puutteet tai väärintulkinnat ja voi vaatia niiden korjaamista ennen tietojen varmentamista. Todentaja varmentaa tiedot oikeiksi ja asianmukaisiksi tai selvittää varmennuksessaan virheet ja epäasianmukaisuudet. Jos todentaja ei totea varmentamiaan tietoja oikeiksi ja asianmukaisiksi, Energiavirasto voi hylätä sähkön tuottajan hakemuksen tai edellyttää sähkön tuottajalta muutoksen hakemista hyväksymispäätökseen. Pätevä todentaja suorittaa varmentamistehtävänsä tehokkaasti, luotettavasti ja vaatimusten mukaisesti ja ilmoittaa sähkön tuottajalle havaitsemistaan ongelmista ajoissa. Todentajan tuotantotukilain 40 :n mukaiset tehtävät ovat julkisia hallintotehtäviä. Todentajan toimintaan kohdistuu useita viranomaistoiminnan kanssa yhdenmukaisia vaatimuksia. Todentajalta edellytetään riippumattomuutta tehtävän suorittamisessa ja erityisesti johtopäätösten sekä ratkaisujen teossa. Todentajalla on riippumaton asema suhteessa sähkön tuottajaan. Todentaja ei saa neuvoa tai konsultoida asiakastaan. Sähkön tuottajan kannattaa esittää todentajalle tarjouspyyntövaiheessa kattavat tiedot laitoksensa seurantajärjestelmästä ja sen laajuudesta. Näin tehtävien suorittamiseen tarvittavat resurssit voidaan mitoittaa kustannustehokkaasti ja riittäviksi sopimuksentekovaiheessa. Muun muassa alla mainitut asiat vaikuttavat varmentamistehtävän laajuuteen ja siten varmentamiskustannuksiin: Sähköenergian mittaus- ja rekisteröintijärjestelmän monimutkaisuus o omakäyttösähkön erottaminen pois tuen piiristä o oman kulutuksen mittaaminen ennen verkonhaltijan mittausta Laitoksella käytettävien polttoaineiden lukumäärä ja niiden energiasisältöjen määritysmenetelmät o määrämittaukset ja lämpöarvomääritykset polttoaineittain sekä niiden rekisteröinti- ja tiedonhallintajärjestelmä Lämpöpreemion edellyttämä lämpöenergian mittaus- ja rekisteröintijärjestelmä o lämpö- ja höyryverkostojen mittaukset ja seurantajärjestelmä Tiedonhallintamenettelyiden automatisoinnin taso, valmiudet tarvittavien tietojen tuottamiseksi ja niiden johdonmukaisen käsittelyn ja arkistoinnin toteuttamiseksi varmentamista varten. o seuranta- ja raportointijärjestelmien integraatio, esim. päästökauppajärjestelmä ja muut järjestelmät sekä ilmoitukset, joihin käytetään samoja tietoja Energiaviraston tilapäisesti ja virallisesti hyväksymät todentajayhtiöt sekä virallisesti hyväksyttyjen todentajayhtiöiden hyväksymispäätökset löytyvät Energiaviraston kotisivuilta. Tilapäinen hyväksyntä on määräaikainen ja mahdollistaa syöttötariffijärjestelmän hyväksymishakemuksen varmentamisen yleisten ja erityisten edellytysten osalta. Todentajan ja sähkön tuottajan välisessä sopimuksessa tulee huomioida, että tilapäisen hyväksynnän saanut todentaja ei voi varmentaa maksatushakemuksen tuotantoselvityksiä.

15 Seurantaohje 11 (60) 3 Ennakkotietohakemus Ennakkotiedosta säädetään tuotantotukilain 17 :ssä, jonka mukaan Energiavirasto voi antaa sähkön tuottajalle ennakkotiedon siitä, täyttääkö voimalaitoshanke tuotantotukilaissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotietoa haetaan hankkeen alkuvaiheessa, tyypillisesti rahoitusneuvottelujen yhteydessä. Ennakkotieto annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi. Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi tehdään sekä ennakkotietohakemuksen että hyväksymishakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hyväksymishakemuksen yhteydessä arvioidaan myös voimalaitoksen syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen tekniset edellytykset (mm. seurantasuunnitelma). Ennakkotiedon hakeminen on vapaaehtoista. Energiavirasto antaa sähkön tuottajan hankkeelle kirjallisen päätöksen ennakkotiedosta ja tämä ennakkotietopäätös on maksullinen. Myönteisessä tapauksessa päätöksen sisältönä on, että Energiavirasto katsoo hankkeen täyttävän toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Energiaviraston on noudatettava ennakkotietoa sen voimassaoloajan hyväksymispäätöstä tehtäessä saman voimalaitoksen osalta. Sähkön tuottajan tulee huomioida, että ennakkotietopäätös koskee ainoastaan ennakkotietohakemuksessa mainittua kokonaisuutta. Ennakkotieto sitoo Energiavirastoa vain siinä tapauksessa, että toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset edelleen täyttyvät ja ne ovat pysyneet vähintään viraston ennakkotietopäätöksessä hyväksymällä tasolla. 3.1 Ennakkotietohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Ennakkotietohakemus tehdään SATU-järjestelmässä. Hakemuksen voi aloittaa, kun sähkön tuottaja ja voimalaitos on lisätty järjestelmään. Ennakkotietohakemus on SATU-järjestelmässä kahdella tietokortilla. Tietokortilla 1 on perustietoja yhtiöstä, kuten tiedot sähkön tuottajasta, voimalaitoksesta ja sen sijainnista, yhteyshenkilö(i)stä, omistuksesta ja yhtiön nykytilasta, generaattoreiden alustava yhteenlaskettu nimellisteho (kva) ja suunniteltu kaupallisen käyttöönoton ajankohta. Tietokortilla 2 on tiedot voimalaitoshankkeen kustannuksista ja rahoituksesta. Tietokortilla 2 pyydetään täyttämään/lisäämään seuraavat tiedot: hankkeen kustannusarvio (investoinnin arvo, kustannusten jakautuminen eri vuosille, rahoitussuunnitelma) hankkeen aikataulu muu julkinen tuki ennakkotietohakemuksen liitteet (voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma toimitetaan excel-tiedostona ja muut toiminnallisiin ja taloudellisiin edellytyksiin liittyvät dokumentit pdf-tiedostoina) Ennakkotietohakemus voidaan jättää Energiavirastolle, kun kaikki tietokortit on täytetty ja tarvittavat liitteet lisätty. Ennakkotietohakemuksen tietosisältöä ei tarvitse varmentaa todentajalla. 3.2 Ennakkotietohakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Sähkön tuottajan, jolla on näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, tulee hakemuksen liitteeksi laittaa:

16 Seurantaohje 12 (60) Hankesuunnitelma Kaksi viimeisintä vahvistettua tilinpäätöstä (tuloslaskelma, tase, liitetiedot, toimintakertomus ja allekirjoitussivut) sekä niitä koskevat tilintarkastuskertomukset Voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma Energiavirasto voi pyytää myös tarvittaessa tuloslaskelman ja taseen kuluvalta tilikaudelta. Sähkön tuottajan, jolla ei ole vielä näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, tulee hakemuksen liitteeksi laittaa: Hankesuunnitelma Ensimmäisen tilikauden tilinpäätös, jos se on valmistunut. Jos se ei ole valmistunut, kuluvan tilikauden tilinpäätöstiedot, tai ensimmäisen tilikauden alustavat tiedot Voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma Toimintakertomus tulee toimittaa hakemuksen liitteenä ainoastaan siinä tapauksessa, jos yhtiö laatii sellaisen. Ennakkotietohakemukseen sisällytettävien tietojen julkisuus arvioidaan samoilla periaatteilla kuin hyväksymishakemukseen sisällytettävien tietojen julkisuus (ks. luku 5.4.1). 3.3 Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiperusteet ennakkotietohakemuksen yhteydessä Sähkön tuottajan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä arvioidaan mm. vakavaraisuuden ja voimalaitoshankkeen kannattavuuden perusteella. Lisäksi sähkön tuottajalla tulee olla edellytykset harjoittaa voimalaitostoimintaa kahdentoista vuoden ajan ja hankkeen tulee olla kannattava, kun otetaan syöttötariffin vaikutukset huomioon. Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi perustuu sähkön tuottajan edellisten toimintavuosien tietoihin, kuten tuloslaskelmiin ja taseisiin. Arviointi perustuu myös mm. sähkön tuottajan laatimaan kannattavuuslaskelmaan Vakavaraisuus Vakavaraisuutta arvioidaan sen perusmittarilla omavaraisuusasteella. Omavaraisuusasteen arviointi on yrityskohtaista. Koska voimalaitosprojektit voidaan toteuttaa erilaisilla toimintamalleilla, Energiavirasto katsoo, että vakavaraisuutta arvioidaan yrityskohtaisesti eikä vakavaraisuusasteelle aseteta tiukkoja raja-arvoja. Erityisesti vasta perustettujen projektiyhtiöiden vakavaraisuuden riittävyyden arviointi on osoittautunut joissain tapauksissa hankalaksi. Vakavaraisuuden arvioinnissa voidaan ottaa tapauskohtaisesti huomioon myös voimalaitoshankkeen rahoitusrakenne ja siihen sisältyvä oman pääoman ehtoisen rahoituksen osuus. Vakavaraisuuden arvioinnissa otetaan myös huomioon yrityksen tuloihin ja tulokehitykseen liittyviä asioita. Jos yrityksen toimintaan liittyvä riski on alhainen ja tulokehitys hyvä ja vakaa, korkeitakin velkaantumisasteita voidaan pitää hyväksyttävinä. Osakeyhtiölain (624/2006) 20 luvun 23 :n 1 momentin mukaan jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Oman pääoman määrää laskettaessa luetaan pääomalaina omaksi pääomaksi.

17 Seurantaohje 13 (60) Voimalaitoshankkeen kannattavuus Voimalaitoshankkeen kannattavuutta arvioidaan Energiaviraston pohjalle tehdyn kannattavuuslaskelman avulla. Pohja löytyy Energiaviraston kotisivuilta. Kannattavuuslaskelmassa käsitellään hankkeen arvioidut kassavirrat. Hankkeen kassavirtojen arvioinnissa käsitellään voimalaitoshanketta 12 vuoden ajalta, koska syöttötariffia maksettaisiin järjestelmään hyväksytyssä voimalaitoksessa tuotetusta sähköstä lähtökohtaisesti kahdentoista vuoden ajan. Sähkön tuottajalla tulee olla edellytykset harjoittaa voimalaitostoimintaa kahdentoista vuoden ajan ja hankkeen tulee olla kannattavaa, kun otetaan syöttötariffin vaikutukset huomioon. Hankkeen arvioituja kassavirtoja laskettaessa otetaan huomioon hankkeen tuotot ja kulut, hankkeen käynnistysinvestoinnit valtioneuvoston asetuksen (1313/2007) 6 :n mukaisesti sekä hankkeen rahoitusrakenne kahdentoista vuoden ajalta. Voimalaitoshankkeen kannattavuuden arvioinnin perusteella sähkön tuottajan kannattavuuslaskelmapohjan avulla laskettu kassavirta 12 vuoden ajalta (tuki mukaan luettuna) tulee olla positiivinen, jotta sähkön tuottajalle voidaan antaa myönteinen ennakkotietopäätös. Energiaviraston kannattavuuslaskelmapohja sisältää myös kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Kustannusarviossa ja rahoitussuunnitelmassa tulee selvittää, mitkä ovat hankkeen kokonaiskustannukset ja miten kokonaiskustannukset tullaan rahoittamaan. Kustannusarviossa ja rahoitussuunnitelmassa tulee ilmetä, miten kaikki syntyvät kustannukset on tarkoitus jakaa eri rahoittajatahojen kesken. Tämä tarkoittaa, että rahoitussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten rahoitus jakaantuu omaan pääomaan, vieraaseen pääomaan, muuhun rahoitukseen tai tulorahoitukseen. Rahoitussuunnitelmasta tulee käydä myös ilmi, miltä tahoilta vieras pääoma on suunniteltu hankittavan. Rahoituksen osalta on myös ilmoitettava, missä vaiheessa rahoituksen varmistuminen on (päätöstilanne voi olla esimerkiksi tunnustelu- tai hakemusvaihe, ehdollinen päätös tai varmistunut rahoituspäätös). Lisäksi rahoitussuunnitelmassa tulee mainita rahoituksen tyyppi (esimerkiksi laina, pääomalaina, osakepääoman korotus, leasing-rahoitus jne.). Tarvittaessa Energiavirasto on yhteydessä ennakkotietohakemuksessa ilmoitettuihin rahoittajiin Toiminnallisten edellytysten arviointi Toiminnallisia edellytyksiä arvioitaessa viranomaiselle tulee muodostua luotettava kuva yhtiön toiminnasta ja voimalaitoshankkeesta. Hankesuunnitelmassa sähkön tuottajalta pyydetään kuvausta siitä, mitä on tehty, mikä tilanne on tällä hetkellä ja miten tästä edetään. Tässä liitteessä sähkön tuottajan tulee selvittää seuraavia asioita: Teknis-taloudellinen toteutettavuus o Tuotanto (saavutettavissa oleva huipunkäyttöaika, laitoksen sijainti, kattilan/generaattorin/turbiinin tyyppi) o Generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho yksiköissä kva ja kw. o Sähköverkkoliityntä (liittyminen jakelu/kantaverkkoon) Luvitus (rakennuslupa) Rahoitus Hankkeen aikataulu. Hankesuunnitelmassa tulee selvittää, milloin rakennustyöt ja koekäyttö on tarkoitus aloittaa ja milloin laitos otetaan kaupalliseen käyttöön.

18 Seurantaohje 14 (60) Tilinpäätöksien pohjalta arvioidaan yrityksen kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten tulee tilintarkastuskertomuksen mukaan antaa oikea ja riittävä kuva yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos tilintarkastuskertomuksessa on tilintarkastajan ehdollinen lausunto, mutta tilintarkastaja on kyennyt lausumaan mielipiteensä tilinpäätöksestä, arvioidaan tilintarkastuskertomusta tapauskohtaisesti. Energiavirasto hakee yhtiön kaupparekisteriotteen julkisista lähteistä. Kaupparekisteriotteen perusteella Energiavirasto tarkistaa, että ennakkotietohakemuksen tiedot vastaavat kaupparekisteriotteessa olevia tietoja sähkön tuottajasta. Myös tiedot elinkeinonharjoittajaa tai yhtiön vastuuhenkilöitä koskevista liiketoimintakielloista tarkistetaan. Voimassa olevan liiketoimintakiellon vaikutus toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten täyttymiseen harkitaan tapauskohtaisesti. Energiavirasto tarkistaa tiedot yhtiön veroveloista ja ilmoituslaiminlyönneistä verovelkarekisteristä. Rekisterimerkinnän vaikutus toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten täyttymiseen harkitaan tapauskohtaisesti.

19 Seurantaohje 15 (60) 4 Kiintiöhakemus Kiintiöhakemuksesta säädetään tuotantotukilain 17 a :ssä, jonka mukaan sähkön tuottaja voi hakea Energiavirastolta suunnitteilla olevalle tuulivoimalalle kiintiöpäätöstä, jolla voi etukäteen varata kiintiön tuulivoiman 2500 megavolttiampeerin kokonaiskapasiteetista. Kiintiöhakemuksen voi tehdä, kun tuulivoimalan turbiineja koskevat maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetut rakennusluvat tai toimenpideluvat ovat lainvoimaisia ja sähköverkonhaltijan kanssa on tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu, tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus. Lisäksi hakemuksessa on esitettävä selvitykset sähkön tuottajasta, tuulivoimalasta ja sen generaattorien nimellistehosta, investoinnin toteuttamisaikataulusta sekä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat muut tiedot. Tuulivoimalan, jolle kiintiöpäätöstä haetaan, tulee olla sama tuotantotukilain 5 :n 1 momentin 2 kohdan mukainen tuulivoimala, josta tehdään syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskeva hakemus, syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskeva päätös ja jolle on mahdollisesti haettu ennakkotietoa. 4.1 Kiintiöhakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Kiintiöhakemus tehdään SATU-järjestelmässä. Hakemuksen tekeminen aloitetaan voimalaitoksen pääsivulta. Kiintiöhakemukseen täytetään seuraavat tiedot: generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho kiintiöhakemuksen liitteet (maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakennuslupa tai toimenpidelupa, sähköverkonhaltijan kanssa tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus ja hankesuunnitelma pdf-tiedostoina) Generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho ilmoitetaan näennäistehon yksikössä kva eli kilovolttiampeereina. Tieto käy ilmi sähkögeneraattorin kylkeen asennetusta arvokilvestä tai sellaisen puuttuessa suunnittelu- tms. asiakirjoista. Jos nimellisteho ei yksiselitteisesti käy ilmi suunnitteluasiakirjoista, käytetään suurinta asiakirjoista ilmi käyvää arvoa, joka vastaa rakennusluvan ja verkkoliityntäsopimuksen tietoja. Jos generaattorin nimellisteho on arvokilvessä tai asiakirjoissa annettu vain pätötehona (P, yksikkö W) ja tehokertoimena cos(phii), tulee se muuttaa näennäistehoksi (S, yksikkö VA) yhtälöllä S=P/cos(phii). Jos generaattorin kilvessä tai asiakirjoissa on useampi arvo generaattorin nimellisteholle, tulee arvoista valita kiintiöhakemukseen se, joka on lähimpänä generaattorin tehokäyrän maksimia. Kiintiöhakemus allekirjoitetaan sähköisesti, kun kaikki tiedot on täytetty ja tarvittavat liitteet lisätty. Kiintiöhakemuksen tietosisältöä ei tarvitse varmentaa todentajalla. Allekirjoituksen jälkeen kiintiöhakemus siirtyy Energiaviraston käsittelyyn ja Energiavirasto tarkastaa hakemuksen sisällön. Jos Energiavirasto katsoo, että tietoja tulee täydentää tai korjata, hakemus palautetaan SATU-järjestelmän kautta täydennettäväksi. Sähkön tuottajan yhteyshenkilö saa tiedon palauttamisesta sähköpostilla, jossa kerrotaan tarkemmin palautuksen syy. Tämän jälkeen sähkön tuottajan edustajan tulee täydentää hakemusta ja allekirjoittaa se uudestaan, jolloin se palautuu Energiavirastolle.

20 Seurantaohje 16 (60) Jos hakemuksen liitteenä ei ole toimitettu tuotantotukilain mukaista lainvoimaista rakennuslupaa ja verkkoliityntäsopimusta, Energiavirasto hylkää hakemuksen. Kiintiöhakemuksen voi jättää uudestaan, kun edellä mainitut liitteet ovat olemassa. Kun Energiavirasto on tarkistanut, että hakemus täyttää säädetyt edellytykset/vaatimukset, myöntää Energiavirasto kiintiöpäätöksen. Energiavirasto tekee maksullisen kiintiöpäätöksen, joka on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, kuitenkin enintään saakka. Jos sähkön tuottaja hakee lainvoiman saaneen kiintiöpäätöksen nojalla ja sen voimassaoloaikana tuulivoimalan hyväksymistä syöttötariffijärjestelmään tuotantotukilain 14 :ssä säädetyllä tavalla, sähkön tuottajalla on etuoikeus saada tuulivoimala hyväksytyksi syöttötariffijärjestelmään. Tuotantotukilain 14 :ssä säädetään, että tuulivoimalan hyväksymishakemukseen on liitettävä todentajan varmennus voimalaitoksen sijainnille ja verkkoliitännälle säädettyjen edellytysten täyttymisestä tuotantotukilain 7 :n mukaisesti sekä 9 :n 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Energiavirasto katsoo, että vaatimus täyttyy siinä vaiheessa, kun vireille tulleen hyväksymishakemuksen liitteenä olevan todentajan varmennuksen kaikkiin kysymyksiin on vastattu, että hyväksymishakemuksen 2. tietokortilla ilmoitetut tiedot ovat oikeita ja voimalaitos täyttää näiltä osin vaaditut edellytykset. Jos vireille tulleen hyväksymishakemuksen sisältämä todentajan varmennus on puutteellinen, kun kiintiöpäätöksen voimassaolo raukeaa, sähkön tuottaja menettää etuoikeutensa tulla hyväksytyksi syöttötariffijärjestelmään. Lisäksi tuotantotukilain 14 edellyttää, että hakemuksessa on esitettävä tarpeelliset selvitykset sähkön tuottajasta, voimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksesta sekä suunniteltu kaupalliseen käyttöön ottamisen ajankohta ja hakemukseen on liitettävä suunnitelma tukeen oikeuttavan sähkön tuotannon seurannasta. Näiden tietojen osalta Energiavirasto katsoo, että hyväksymistä on haettu 14 :ssä säädetyllä tavalla, kun vireille tulleessa hyväksymishakemuksessa on vastattu kaikkiin hakemuslomakkeen 1. ja 3. tietokorttien kysymyksiin. Näitä tietoja voidaan tarvittaessa täydentää normaalilla täydennysmenettelyllä myös kiintiöpäätöksen voimassaolon raukeamisen jälkeen. Jos kiintiöpäätös raukeaa ennen kuin sähkön tuottaja on hakenut tuulivoimalan hyväksymistä syöttötariffijärjestelmään ja kiintiössä on tilaa, sähkön tuottaja voi hakea kiintiöpäätöstä uudelleen. Kiintiön tilannetta voi tarkastella SATU-järjestelmän kiintiölaskurissa. 4.2 Kiintiöhakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Sähkön tuottajan tulee liittää hakemukseen: maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu lainvoimainen rakennuslupa tai toimenpidelupa ja lupiin liittyvä lainvoimaisuustodistus. sähköverkonhaltijan kanssa tehty, sähkömarkkinalaissa tarkoitettu tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus hankesuunnitelma

21 Seurantaohje 17 (60) Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakennuslupa tai toimenpidelupa-liite: Tuotantotukilain 17 a :n mukaan hakemuksen edellytys on tuulivoimalan turbiineja koskeva lainvoimainen maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL, 132/1999) tarkoitettu rakennus- tai toimenpidelupa. Lisäksi hakemukseen tulee liittää rakennus- tai toimenpidelupien lainvoimaisuustodistukset. Lainvoimaisuustodistus on mahdollista saada toimivaltaiselta valitusviranomaiselta eli käytännössä siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin rakennuslupaa tai toimenpidelupaa koskevien valitusten käsittely kuuluu. Käytännössä kyseinen toimivaltainen tuomioistuin ilmenee rakennusluvan tai toimenpideluvan valitusosoituksesta. Rakennuslupa tai toimenpidelupa sekä lainvoimaisuustodistukset tulee liittää kiintiöhakemuksen liitteeksi pdf-muodossa. Jos lupia on useampia, ne tulee nimetä yksiselitteisesti. Kiintiöhakemuksessa annetun generaattoreiden yhteenlasketun nimellistehon tulee vastata rakennusluvan tietoja, jos rakennusluvassa on otettu kantaa nimellistehoon. Jos rakennuslupa on haettu eri yhtiön nimissä, hakemukseen tulee liittää dokumentti, jonka perusteella rakennuslupa voidaan katsoa siirtyneeksi kiintiöpäätöksen hakijalle (esimerkiksi maanvuokrasopimus). Energiavirasto voi myöntää kiintiöpäätöksen ainoastaan lainvoimaisen rakennusluvan nojalla. Jos rakennusluvasta on valitettu ja muutoksenhakuprosessi on vielä kesken, eivät edellytykset kiintiöpäätöksen hakemiselle täyty. Rakennusluvassa voidaan määritellä ehtoja rakennustöiden aloittamiselle, kuten esimerkiksi ympäristöluvan tai Puolustusvoimien lausunnon saaminen tai alueen kaavan lainvoimaisuus. Energiavirasto katsoo ehdollisten lainvoimaisten rakennuslupien täyttävän tuotantotukilaissa määritellyn lainvoimaisuuden kriteerin eikä tarkasta osana hakemuskäsittelyä ehtojen täyttymistä. Energiaviraston on kuitenkin hylättävä hakemus, jos on painavia perusteluita epäillä, että sähkön tuottajalla ei ole edellytyksiä tehdä hakemusta syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä varten 1 marraskuuta 2017 mennessä. Sähköverkonhaltijan kanssa tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus-liite: Tuotantotukilain 17 a :n mukaan hakemuksen edellytys on sähköverkonhaltijan kanssa tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu, tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus. Sähkön tuottajalla tulee olla sopimus jonkin verkonhaltijan (jakelu-, suljettu jakelu- tai kiinteistön sisäinen verkko) kanssa, jonka verkkoon sähkön voi syöttää, ja jonne syötetty sähkö on oikeutettu syöttötariffiin. Sopimusta ei siis tarvitse välttämättä olla jakeluverkonhaltijan kanssa. Verkkoliityntäsopimus tulee liittää kiintiöhakemuksen liitteeksi pdf-muodossa. Kiintiöhakemuksessa annetun generaattoreiden yhteenlasketun nimellistehon tulee vastata verkkoliityntäsopimuksen tietoja. Tietojen suhdetta nimellistehoon voi avata hankesuunnitelmassa esim. tilanteessa jossa haettu nimellistehon määrä on suurempi kuin verkkoliityntäsopimuksessa mainittu nimellisteho. Jos verkkoliityntäsopimus on tehty eri yhtiön nimissä, hakemukseen tulee liittää dokumentti, jonka perusteella verkkoliityntäsopimus voidaan katsoa siirtyneeksi kiintiöpäätöksen hakijalle. Hankesuunnitelma-liite: Hakemuksen tulee koskea yksilöityä, suunnitteilla olevaa tuulivoimalaa sellaisena kuin se on määritelty lain 5 :n 1 momentin 2 kohdassa. Tuulivoimala yksilöidään voimalaitoksen perustietolomakkeen ja hankesuunnitelman tietojen avulla. Hankesuunnitelmassa sähkön tuottajalta pyydetään kuvausta siitä, mitä hankkeessa on tehty, mikä hankkeen tilanne on tällä hetkellä ja miten hankkeessa edetään/tullaan etenemään. Liitteessä selvitettäviä asioita on kuvattu luvussa Erityisesti hankesuunnitelmassa tulee ottaa kantaa mihin haettu nimellistehon määrä perustuu. Hankesuunnitelma tulee liittää kiintiöhakemuksen liitteeksi pdf-muodossa.

22 Seurantaohje 18 (60) 4.3 Kiintiöpäätöksen siirto Energiaviraston on siirrettävä kiintiöpäätös toiselle sähkön tuottajalle tuotantotukilain 17 c :n mukaisesti, jos kiintiöpäätöksessä mainittu sähkön tuottaja tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen sekä toimittaa tarpeelliset tiedot siirron saajasta ja tämän suostumuksen siirtoon Energiavirastolle. Lisäksi 17 b :ssä säädettyjen edellytysten on edelleen täytyttävä. Siirtämistä varten sähkön tuottajan on tehtävä siirtohakemus SATU:ssa ja ilmoitettava näin mainitun voimalaitoksen hallinnan siirtymisestä toiselle sähkön tuottajalle. Kiintiöpäätöksen siirrosta tehty päätös on voimassa 17 b :n nojalla annetun kiintiöpäätöksen voimassaolon mukaisesti. Siirtohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Vain kiintiöpäätöksen voi siirtää. Siirtohakemusta ei voi aloittaa SATU:ssa jos kiintiöhakemus tai kiintiöpäätöksen muutos-, raukeamis- tai peruutushakemus on kesken. Siirtäjän toimenpiteet Siirtäjä aloittaa siirtohakemuksen voimalaitoksen pääsivulta. Siirtäjä valitsee pudotusvalikosta sen sähkön tuottajan (= siirron saaja), jolle kiintiöpäätös halutaan siirtää. Siirtohakemus on SATU-järjestelmässä yhdellä tietokortilla. Muilta osin kiintiöpäätöksen siirto tapahtuu vastaavasti kuin hyväksymispäätöksen siirto (ks. luku 7.2) pois lukien toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiin liittyvät kohdat. 5 Hyväksymishakemus Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuuli-, biokaasu-, metsähake- tai puupolttoainevoimala, jolla on tuotantotukilain 7 11 :n mukaiset yleiset ja erityiset edellytykset järjestelmään hyväksymiselle. Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos sillä on päätöksellä vahvistettu kiintiö tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetista tai jos kyseessä on tuotantotukilain 9 :n tarkoittama merituulivoimalan kokeiluhanke. Jos voimalaitos on yhteisomistuksessa, SATU-järjestelmässä voimalaitos voi olla ainoastaan yhden sähkön tuottajan alla. Yhteistä hyväksymishakemusta ei voi jättää. Hyväksymispäätöksen voi kuitenkin myöhemmin siirtää toiselle sähkön tuottajalle. Hyväksymishakemus tehdään SATU-järjestelmässä. Hakemuksen voi aloittaa, kun voimalaitoksen pääsivu on luotu SATU-järjestelmään. Tuulivoimalan osalta hyväksymishakemuksen voi jättää, jos voimalaitoksella on voimassa oleva kiintiöpäätös. Hyväksymishakemuksen tekeminen loppuun asti edellyttää todentajan valitsemista. Todentajan valitsemista käsitellään luvussa 2.4. Jos todentajaa ei ole valittu, hyväksymishakemusta ei voi täyttää loppuun asti. Lista todentajista on Energiaviraston kotisivuilla. Hyväksymishakemus on SATU-järjestelmässä neljällä tietokortilla. Tietokortilla 1 on tuottajan ja voimalaitoksen perustiedot sekä tiedot valtiontuesta ja selvitys toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten täyttymisestä. Energiavirasto tarkastaa tietokortilla 1 olevat tiedot. Tietokortilla 2 on tietoja, jotka todentaja varmentaa

23 Seurantaohje 19 (60) sijaitseeko voimalaitos Suomessa tai Suomen aluevesillä? onko se liitetty sähköverkkoon siellä? onko generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho säädösten mukainen? onko vuosituotantoarvio asianmukainen? onko voimalaitos uusi eikä sisällä käytettyjä osia (myös biokaasulaitos)? tuottaako se lämpöä hyötykäyttöön? mikä on voimalaitoksen kokonaishyötysuhde? onko voimalaitoksella kaasutin? Tietokortille 3 täytetään voimalaitoksen seurantasuunnitelma. Energiavirasto tarkastaa tietokortilla 3 olevat tiedot. Tietokortilla 4 on kysymys lomakkeen julkisuudesta, mahdollisuus jättää lisätietoja sekä allekirjoitus. Hyväksymishakemus voidaan jättää Energiavirastolle käsittelyyn, kun kaikki tietokortit on täytetty ja todentajan varmennus on jätetty. 5.1 TIETOKORTTI 1 (Hakemuksen ensimmäinen sivu) Kaupallisen käyttöönoton ajankohta ja aikaisemmat tuet Lomakkeella on ensin sähkön tuottajan ja voimalaitoksen perustiedot ja tieto voimalaitostyypistä. SATU-järjestelmä täyttää tietokortille 1 automaattisesti sähkön tuottajan ja voimalaitoksen perustiedot sekä voimalaitostyypin. Metsähakevoimalaitoksilta kysytään seuraavaksi kaupallisen käyttöönoton ajankohta ja kuuluuko tai onko metsähakevoimalaitos kuulunut syöttötariffijärjestelmään. Metsähakevoimalalta edellytetään, että se ei ole kuulunut aiemmin syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffijärjestelmällä tarkoitetaan tässä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilain mukaista syöttötariffijärjestelmää eikä aiemmin voimassa ollutta turvelauhdesähkön syöttötariffijärjestelmää. Aiemmin turvelauhdelaitosten syöttötariffijärjestelmään kuuluneet laitokset voivat saada syöttötariffia metsähakevoimalaitoksina metsähakkeen osalta. Puupolttoainevoimalaitoksena syöttötariffijärjestelmään liittynyt laitos ei voi hakeutua järjestelmään uudelleen metsähakevoimalaitoksena. Voimalaitos, joka otetaan useammassa vaiheessa uutena käyttöön tuotantotukilain mukaisissa aikarajoissa, voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään, edellyttäen, että muut hyväksymiselle asetetut ehdot täyttyvät. Jos esimerkiksi biokaasuvoimalaitos ja biokaasulaitos valmistuvat ja otetaan käyttöön eri aikoihin, voidaan laitoskokonaisuus silti hyväksyä syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffia haetaan tässä tapauksessa siinä vaiheessa kun biokaasuvoimalaitos ja biokaasulaitos molemmat on otettu käyttöön ja voimalaitos on liitetty verkkoon. Tämän jälkeen hakemuksessa kysytään valtiontukiin liittyvät kysymykset. Uusi voimalaitos (pl. uusi metsähakevoimalaitos), joka on saanut valtiontukea, ei voi hakeutua syöttötariffijärjestelmään! Tämä koskee myös biokaasuvoimalaitosten kohdalla biokaasulaitoksia. Valtiontukiasiasta on enemmän luvussa Valtiontuet Tuulivoiman kompensaatio Tuulivoimaloilta kysytään seuraavaksi tuulivoiman kompensaatioon liittyvät kysymykset. Kompensaatioalueella sijaitsevien tuulivoimaloiden tulee maksaa turbiinikohtainen tuulivoimamaksu.

24 Seurantaohje 20 (60) Laissa tuulivoiman kompensaatioalueista säädetään tuulivoiman kompensaatioalueesta, tuulivoimaloiden rakentamisesta niille ja alueilla sijaitsevista tuulivoimaloista valtiolle perittävistä maksuista. Tällä hetkellä kompensaatioalueeksi on laissa säädetty Perämeren tuulivoima-alue. Kompensaatioalueella puolustusvoimien valvontajärjestelmää on kehitetty siten, että tuulivoimalan rakentaminen ja käyttöön otto eivät edellytä puolustusvoimien erillistä selvitystä. Mikäli voimala sijaitsee kokonaan tai osittain kompensaatioalueella, tuulivoiman tuottajan on tehtävä Energiavirastolle ilmoitus asiasta ennen voimalaitoksen kaupalliseen käyttöön ottamista. Myönteinen vastaus ensimmäiseen kysymykseen katsotaan Tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain (490/2013) 5 :n mukaiseksi ilmoitukseksi. Lisäksi sähkön tuottajan tulee myös ilmoittaa, millä kompensaatioalueella voimalaitos sijaitsee sekä voimalaitoksen turbiinien lukumäärä. Ensimmäinen tuulivoimamaksun maksuerä erääntyy maksettavaksi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun em. ilmoitus on tehty. Toinen erä erääntyy maksettavaksi seuraavan kalenterivuoden 30. päivänä kesäkuuta ja muut erät vastaavana ajankohtana seuraavina vuosina. Tuulivoimamaksun suuruus on kaikkiaan euroa Sähkön tuottajan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Hakemukseen tulee liittää hankkeen kannattavuuslaskelma excel-tiedostona ja muut toiminnallisiin ja taloudellisiin edellytyksiin liittyvät dokumentit pdf-tiedostoina. Toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä arvioidaan hyväksymishakemuksen yhteydessä samoilla periaatteilla kuin ennakkotietohakemuksen yhteydessä. Lisätietoja on seurantaohjeen luvussa 3.3, Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi ennakkotietohakemuksen yhteydessä Syöttötariffin hyväksymishakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Sähkön tuottajan, jolla on näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, ja jonka voimalaitos on käyttöönotettu metsähakevoimalaitos, tulee hakemukseen liittää Kahden viimeisimmän tilikauden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus Energiavirasto voi pyytää myös tarvittaessa tuloslaskelman ja taseen kuluvalta tilikaudelta. Sähkön tuottajan, jolla on näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, ja jonka voimalaitos on uusi, tulee laittaa hakemuksen liitteeksi Kahden edellisen tilikauden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus Voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma (Energiaviraston excel-pohja) Kuvaus voimalaitoshankkeen etenemisestä Energiavirasto voi pyytää myös tarvittaessa tuloslaskelman ja taseen kuluvalta tilikaudelta. Sähkön tuottajan, jolla ei ole vielä näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, tulee laittaa hakemuksen liitteeksi Ensimmäisen tilikauden tilinpäätös, jos se on valmistunut. Jos se ei ole valmistunut, kuluvan tilikauden tilinpäätöstiedot, tai ensimmäisen tilikauden alustavat tiedot Voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma (Energiaviraston excel-pohja) Kuvaus voimalaitoshankkeen etenemisestä

25 Seurantaohje 21 (60) Toimintakertomus tulee toimittaa hakemuksen liitteenä ainoastaan siinä tapauksessa, jos yhtiö laatii sellaisen Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi hyväksymishakemuksen yhteydessä Arviointi tapahtuu hyväksymishakemuksen yhteydessä samoilla periaatteilla kuin ennakkotietohakemuksen yhteydessä (ks. luku 3.3 Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi ennakkotietohakemuksen yhteydessä). Kuvaus voimalaitoshankkeen etenemisestä ei tarkoita kokonaista hankesuunnitelmaa. Tässä liitteessä sähkön tuottajalta pyydetään suppeampaa kuvausta siitä, mitä on tehty, mikä tilanne on tällä hetkellä ja miten tästä edetään. Tässä liitteessä sähkön tuottajan tulee selvittää seuraavia asioita: Milloin voimalaitoshanke on aloitettu? Onko voimalaitos valmis? Jos ei ole, niin millaisessa vaiheessa voimalaitos on? Onko koekäyttö tehty? Jos koekäyttö on aloitettu, niin milloin koekäyttö on tarkoitus saada valmiiksi? Millä aikataululla voimalaitos on tarkoitus ottaa kaupalliseen käyttöön? Voimalaitoshankkeen tilannekuvauksen perusteella viranomaisen tulee vakuuttua siitä, että hankkeen valmistuminen näyttää uskottavalta. 5.2 TIETOKORTTI 2 (Todentajalla varmennettavat tiedot) Voimalaitoksen sijainti ja nimellisteho Tietokortilla 2 kysytään kysymykset liittyen voimalaitoksen sijaintiin ja generaattoreiden yhteenlaskettuun nimellistehoon (kva). Nimellisteho ilmoitetaan näennäistehon yksiköissä kva eli kilovolttiampeereina. Tieto käy ilmi sähkögeneraattorin kylkeen asennetusta arvokilvestä tai sellaisen puuttuessa suunnittelu- tms. asiakirjoista. Jos generaattorin nimellisteho on arvokilvessä tai asiakirjoissa annettu vain pätötehona (P, yksikkö W) ja tehokertoimena cos(phii), tulee se muuttaa näennäistehoksi (S, yksikkö VA) yhtälöllä S=P/cos(phii). Jos generaattorin kilvessä on useampi arvo generaattorin nimellisteholle, tulee arvoista valita hyväksymishakemukseen se, joka on lähimpänä generaattorin tehokäyrän maksimia. Huomioitavaa on, että voimalaitos, joka ei sijaitse Suomessa tai Suomen aluevesillä tai joka ei ole liitetty sähköverkkoon tai joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa, ei voi hakeutua syöttötariffijärjestelmään Voimalaitoksen ja biokaasulaitoksen uutuus Tuuli-, puupolttoaine- ja biokaasuvoimalaitoksilta kysytään kysymykset liittyen voimalaitoksen uutuuteen. Voimalaitos, joka sisältää käytettyjä osia, ei voi hakeutua syöttötariffijärjestelmään. Voimalaitoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä järjestelmää, jolla energialähdettä muunnetaan sähköenergiaksi. Uutuusvaatimus koskee myös biokaasuvoimalaitoksiin biokaasua tuottavia biokaasulaitoksia. Uutuusvaatimuksen laajuus määritellään tuotantotukiasetuksen 1 :ssä. Energiaviraston linjauksia

26 Seurantaohje 22 (60) Tuulivoimalaitoksen tornin katsotaan liittyvän kiinteästi turbiinin energiateknisiin ominaisuuksiin. Se luetaan voimantuotantoon kiinteästi liittyväksi tekniseksi rakenteeksi, jonka tulee olla uusi tuotantotukilain tarkoittamassa merkityksessä. Biokaasulaitoksen lietteen jalostamisen katsotaan kuuluvan tämän uutuuskäsitteen piiriin, koska kyse on biokaasulaitoksen biokaasureaktorin esikäsittelyjärjestelmiin liittyvistä laitteista. Jätevedenpuhdistamon ei lähtökohtaisesti katsota olevan energiateknisessä yhteydessä biokaasuvoimalaitokseen, koska jätevedenpuhdistamo ei tuota sähköä osana biokaasuvoimalaitosta. Biokaasuvoimalaitoksen osalta uutuusvaatimusta sovelletaan kuitenkin jätevedenpuhdistamon osalta, jos jätevedenpuhdistamo rakennetaan yhtä aikaa tai myöhemmin kuin biokaasuvoimalaitos, sitä käyttää ainoastaan kyseinen biokaasuvoimalaitos, se sijaitsee samalla voimalaitosalueella kuin biokaasuvoimalaitos, ja jätevedenpuhdistamo on energiateknisessä yhteydessä biokaasuvoimalaitokseen. Biokaasuvoimalaitoksen osalta uutuusvaatimusta sovelletaan biokaasuvoimalaitoksen kompostointilaitokseen, jos kompostointilaitos on rakennettu samaan aikaan tai myöhemmin kuin biokaasuvoimalaitos, se sijaitsee voimalaitosalueella biokaasuvoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä, sitä käytetään ainoastaan kyseisen biokaasuvoimalaitoksen jätteiden kompostointiin ja kompostointilaitos on energiateknisessä yhteydessä biokaasuvoimalaitokseen eli kompostointilaitos ei ole esim. prosessiteknisesti erotettavissa biokaasuvoimalaitoksesta. Vastaavia uutuusvaatimuksia sovelletaan myös biokaasulaitosten jätevedenpuhdistamoiden ja kompostointilaitosten osalta sekä muiden voimalaitostyyppien esim. metsähakevoimalaitosten osalta. Biokaasuvoimalaitos, joka liitetään olemassa olevaan laitoskokonaisuuteen, voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään. Voimalaitoksen ja biokaasulaitoksen tulee olla kokonaan uusia ja laajennukset olemassa olevaan laitokseen tulee tehdä uusilla osilla ja komponenteilla. Voimalaitos voi liittyä olemassa oleviin sähkö- ja automaatiojärjestelmiin, kunhan laajennukset järjestelmiin tehdään uusilla osilla ja komponenteilla. Esimerkiksi biokaasuvoimalaitos ja biokaasulaitos voidaan rakentaa olemassa olevan kompostointilaitoksen yhteyteen, kunhan biokaasuvoimalaitos ja biokaasulaitos ovat uusia ja laajennukset kompostointilaitokseen tehdään uusilla osilla ja komponenteilla Biokaasulaitosten tiedot Biokaasuvoimalaitoksien tulee lisätä tietokortille 2 tiedot kaikista biokaasulaitoksista. Biokaasulaitoksen tietoja pääsee syöttämään kun painaa Lisää uusi -painiketta. Biokaasulaitoksilta kysytään seuraavat tiedot: Biokaasulaitoksen nimi Biokaasulaitoksen suunniteltu kaupallinen käyttöönottopäivä Biokaasulaitoksen sijaintiosoite o Osoite o Postinumero o Postitoimipaikka Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) o N/lat o E/lon

27 Seurantaohje 23 (60) Lämpöpreemion hakeminen Biokaasuvoimalaitokselta kysytään myös hakeeko se lämpöpreemiolla korotettua syöttötariffia. Biokaasuvoimalaitos voidaan tuotantotukilain 10 :n mukaisesti hyväksyä syöttötariffijärjestelmään lämpöpreemiolla korotettuun syöttötariffiin oikeutettuna, jos: 1) se tuottaa sähkön tuotannon yhteydessä lämpöä hyötykäyttöön; sekä 2) sen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 prosenttia tai, jos sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 1 megavolttiampeeri, vähintään 75 prosenttia. Lämpöpreemion hakemisesta seuraa hyötysuhteen määritysvelvollisuus, johon liittyy sekä hyötylämmön että polttoaineen energiasisällön seurantavelvoite (ks. tuotantotukiasetus 8-11 ). Puupolttoainevoimalaitokselta ja lämpöpreemiota hakevalta biokaasuvoimalaitokselta kysytään myös tarkentava kysymys lämmön hyötykäytöstä Voimalaitoksen vuosituotantoon liittyvät tiedot Kohdassa Arvio voimalaitoksen vuosituotannosta (tukeen oikeutettu sähkön tuotanto, MWh/a) arvioitavalla vuotuisella sähköenergiamäärällä tarkoitetaan tukikelpoisen energianlähteen avulla kyseisen voimalaitoksen generaattorissa tuotetun sähkön määrää (pätöenergia), josta vähennetään voimalaitoksen omakäyttölaitteiden kuluttama sähköenergiamäärä (ks. myös luku Sähköenergian mittausjärjestelmä). Vuosituotantoarvion tulee olla tulevan tilanteen mukainen, mahdollisimman realistinen tuotantoennuste. Tukeen oikeuttavan sähkön määrä saadaan selville vähentämällä tuotetun sähkön määrästä: omakäyttö ei-tukeen oikeuttavien polttoaineiden osuus Arvion laadinta tuulivoiman vuosituotannosta Hyväksymishakemukseen laaditaan arvio voimalaitoksen tukeen oikeutetun sähköenergian määrästä vuosittain. Tarkennetun tuotantoarvion tekeminen: Sähkön tuottaja laatii arvion voimalaitoksen keskimääräisestä vuosituotannosta, selvityksestä tulee käydä ilmi: o kyseisen voimalaitoksen ominaisuuksia vastaava tuuliolosuhteisiin sovitettu vuosituotantoennuste Todentaja tarkastaa arvion, mm. että: o vuosituotantoarvio on tehty oikealle voimalatyypille (valmistaja, malli) o laskenta on tehty hyviä käytäntöjä soveltaen o selvityksen teossa ei ole havaittavissa systemaattista virhettä (yli- tai aliarviointia) o onko sähkön tuottaja arvioinut epävarmuutta Tuotantoarvioselvityksen sisältö: Selvityksestä on käytävä ilmi: o voimalaitos (valmistaja, malli) voi olla useita (tuulipuisto, yksiköt yksilöitävä)

28 Seurantaohje 24 (60) o o o o mihin tuulimittaustietoihin tai -arvioihin tuotantoarvio perustuu (mm. käytetyt tietolähteet, korkeudet ja mittausajanjaksot) voimalaitoksen tehokäyrä suhteessa tuulen nopeuteen ja sen avulla tehdyn tuotantoennusteen laadinta läpinäkyvästi ja arvio ennusteen epävarmuudesta voimalaitoksen nimellisteho ja maksimiteho roottorin halkaisija ja keskipisteen korkeus Todentaja tarkastaa vuosituotantoarvion lähtökohdat ja toteutuksen. Sähkön tuottaja voi myöhemmin panna vireille hyväksymispäätöksen muutoksen sähkön tuotannon kokonaismäärän korottamiseksi. Jotta Energiavirasto saa kohtuullisen tuotantoarvion budjetointia varten, tulee tuotantoennusteen olla tehty asianmukaisesti. Tämä edellyttää laadukkaita tuulimittauksia hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä, mittaustulosten laadukasta analysointia sekä maastoa kuvaavan resurssiarviomallin käyttämistä arvion tekemiseen. Mittaukset voi tehdä hakija itse tai teettää ulkopuolisilla tahoilla. Mittausjakson pituudelle ei ole asetettu aikarajaa. Lyhyt mittausjakso kasvattaa tuotantoennusteen epävarmuutta pitkään verrattuna. Tuulimittausten sijaan tai niiden lisäksi on myös mahdollista hyödyntää olemassa olevien voimaloiden tuotantotietoja, mikäli ne sijaitsevat hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Energiavirasto päättää sähkön tuotannon kokonaismäärän, jolle syöttötariffia enintään maksetaan päätöksen voimassaoloaikana. Tuottajan on mahdollista hakea muutosta, jos tuotantomäärä osoittautuukin arvioitua selvästi suuremmaksi Hyötylämpö Seuraavaksi tietokortilla 2 kysytään arviota hyötylämmön vuosituotannosta (MWh/a). Kysymys kysytään vain puupolttoainevoimalaitoksilta ja lämpöpreemiota hakevilta biokaasuvoimalaitoksilta. Tällä arvioitavalla vuotuisella lämpöenergiamäärällä tarkoitetaan tuotantotukiasetuksen 10 :n mukaisesti hyötykäyttöön tuotettavaa hyötylämpöä, joka tuotetaan samanaikaisesti ja samassa prosessissa sähkön tuotannon kanssa ja joka täyttää taloudellisesti perusteltavissa olevan lämmitys- tai jäähdytystarpeen. Lämmön tuottamisella hyötykäyttöön tarkoitetaan voimalaitokselta kaukolämpö- tai prosessihöyryverkkoon sekä vastaavaan hyötykäyttöön luovutettua lämpömäärää. Tuotantotukilaki ei tunne voimalaitoksen omakäyttölämpöä (vrt. omakäyttösähkö). Kaikki voimalaitoksella lämmitys- tai jäähdytystarpeen täyttämiseen käytetty lämpö lasketaan hyötylämmöksi. Hyötylämpö on pääsääntöisesti määritettävä mittaamalla. Mikäli kulutuskohde ei ole voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä, lämpö mitataan sen lähtiessä voimalaitokselta. Tarve on taloudellisesti perusteltavissa, jos se ei ylitä lämmitys- tai jäähdytystarvetta ja jos se muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti muilla energian tuotantotavoilla (ks. luku Lämpöenergian määritysjärjestelmä). Hyötylämmön vuosituotantoarviota käytetään hyötysuhdekriteerin täyttymisen arviointiin Lämmöntuotannon korotettu tuki ja kokonaishyötysuhde Tietokortilla 2 kysytään arviota voimalaitoksen kokonaishyötysuhteesta (%). Kysymys kysytään vain puupolttoainevoimalaitoksilta ja lämpöpreemiota hakevilta biokaasuvoimalaitoksilta. Hakemuksessa annetaan voimalaitoksen kokonaishyötysuhteesta arvio, joka edustaa tilannetta 12

29 Seurantaohje 25 (60) kk:n pituisen jakson aikana laitoksen toimiessa suunnitellulla tavalla. Tuotantotukiasetuksen 11 :n mukaisesti kokonaishyötysuhde määräytyy sähkön määrän ja lämmön summana jaettuna kaikkien polttoaineiden energiasisältöjen summalla. Energiasisällöllä tarkoitetaan käytettävän polttoaineen tehollista lämpöarvoa (biokaasulaitoksessa biokaasua, ei reaktorin syötemateriaaleja) kerrottuna polttoaineen määrätiedolla. Polttoaineiden energiasisältöjen määrä vastaa kaikkien voimalaitoksella käytettävien polttoaineiden yhteenlaskettua energiasisältöä. Energiasisältöön ei lasketa käynnistys-/sytytyspolttoaineita, joiksi voidaan lukea voimalaitoksen käynnistykseen käytetty polttoaine, jonka energiasisältö tariffijaksolla on alle 2,5 % voimalaitoksen käyttämien polttoaineiden energiasisältöjen summasta. Mikäli samassa voimalaitoksessa on sähkön tuotannon tai sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäksi erillistä lämmöntuotantoa, tuettavan voimalaitoksen polttoainekäytöt on eriytettävä seurannassa lämpökattiloiden polttoainekäytöstä. Biokaasuvoimalan polttoaineen energiasisällöllä tarkoitetaan keskimääräistä/oletettavaa biokaasun tehollista lämpöarvoa (joka riippuu oletettavasta metaanipitoisuudesta) kerrottuna vuotuisella arvioidulla kaasun käyttömäärällä (ks. luku Polttoaineiden energiasisältöjen määritysjärjestelmä). Kokonaishyötysuhdearvion perusteena oleva sähkön määrä vastaa tuotetun sähkön määrää vähennettynä omakäyttölaitteiden kuluttamalla sähköenergialla. (ks. luku Sähköenergian mittausjärjestelmä) Arvion perusteena oleva lämmön määrä vastaa edellä arvioitua hyötylämmön määrää. (ks. luku Lämpöenergian määritysjärjestelmä) Todellinen hyötysuhde esim. puupolttoainevoimalaitoksille ja biokaasuvoimalaitoksille tiedetään vasta jälkeenpäin, joten etukäteen tehtävän tuotantoarvion teossa sallitaan suunnitteluarvojen käyttäminen. Huom: Koska on mahdollista, että hyötysuhteen arvioiminen yllämainitulla tavalla johtaa suureen epävarmuuteen eikä luotettavia tietoja kaikista tarvittavista asioista välttämättä ole etukäteen saatavissa, hyväksytään se, että sähkön tuottaja arvioi voimalaitoksen kokonaishyötysuhteen omien menetelmiensä mukaisesti esimerkiksi hetkellisiä tietoja, laitteiden tai komponenttien hyötysuhdetietoja ja vuotuista hyötylämmön tarpeen suunnitteluarvoa hyödyntämällä. Vaikka hakemusvaiheessa sallitaan suunnitteluarvojen ja arvioiden käyttö, seurannassa ei sallita oletus- tai kattilan takuuhyötysuhteen käyttöä vaan seurannan on perustuttava mittauksiin. Kokonaishyötysuhdekriteerin täyttymisen seurantaan liittyvässä laskennassa on käytettävä seurantasuunnitelmassa yksilöidyin mittausjärjestelmin ja määrityksin rekisteröityjä arvoja. Kokonaishyötysuhdetarkastelu tehdään kaikki seurantasuunnitelmassa ilmoitetut polttoaineet huomioon ottaen. 5.3 TIETOKORTTI 3 (Seurantasuunnitelma) Seurantasuunnitelma on sähkön tuottajan laatima suunnitelma, jonka mukaisesti toimimalla sähkön tuottaja tuottaa tiedon tukeen oikeutetun sähköenergian määrästä tariffijaksolla ja osoittaa hyötysuhdekriteerin täyttymisen.

30 Seurantaohje 26 (60) Seurantaa varten tarvitaan luotettavat, aukottomat ja varmennettavissa olevat tiedot tukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta, käytettyjen polttoaineiden energiasisällöstä sekä hyötylämmöstä (riippuen laitoksesta ja polttoaineista). Sähkön tuottaja on velvollinen järjestämään näiden osalta luotettavan kirjanpidon Voimalaitoksen rajaaminen Mikäli laitokseen kuuluu sekä sähköä, että pelkästään lämpöä tuottavia kattiloita, tulee pystyä määrittämään mittaamalla sähköntuotantoon osallistuvien kattiloiden käyttämät polttoainemäärät. Ainoastaan siinä tapauksessa että sähkö- ja lämpökattiloihin menee täsmälleen samaa polttoaineseosta koko ajan, voidaan myös lämpökattilan polttoainetiedot syöttää maksatushakemukseen, koska tukeen oikeuttavan polttoaineen osuus säilyy silti samana. Kattilan katsotaan osallistuvan sähköntuotantoon ainoastaan silloin, kun se tuottaa korkeapainehöyryä turbiinille. Kattilat tai kaasuturbiinit jotka osallistuvat sähköntuotantoon mutta eivät käytä tukeen oikeuttavaa polttoainetta voidaan joko ottaa mukaan seurantasuunnitelmaan tai jättää siitä pois. Mikäli näistä kattiloista tai kaasuturbiineista menee lämpövirtoja niihin prosesseihin, jotka osallistuvat sähköntuotantoon, tulee lämpövirrat mitata. Jos lämpövirtoja on paljon, on usein yksinkertaisempaa pitää myös nämä kattilat tai turbiinit mukana seurantasuunnitelmassa Mittausjärjestelyt Tietokortin 3 ensimmäinen kysymys koskee mittausjärjestelyjä. Mittausjärjestelyjä kuvaavat kuvat ja kaaviot liitetään SATU-järjestelmään pdf-tiedostona (huom! vain yksi pdf-tiedosto, mutta siinä voi olla useammalla sivulla kuvia ja kaavioita). Kuvasta tai kaaviosta tulee selvitä seurannan kannalta olennaiset laitoksen energiatekniset pääprosessit (seurattavat polttoainevirrat, kattila, höyry- tms. turbiinit, generaattori, polttoainevarastot) suhteessa tukikelpoisen sähkön seurannassa tarvittaviin mittauksiin, mittausten tunnisteet ja paikat suhteessa tarkkailtaviin energiavirtoihin (ja mahdolliset määritykset, näytteenottopisteet, vaaitukset) tunnisteineen. Kaaviosta pitää käydä ilmi sähkön tuotannossa käytettävän tukikelpoisen energialähteen "kulutuskohteet" (kattilat, moottorit, polttokennot tai useiden tuulivoimalaitosten väliset mittauskytkennät tms.). Mittapisteiden tunnisteina kaaviossa käytetään SATU-järjestelmään kirjattavia mittausten tunnistekoodeja, jotka toivotaan numeroitavaksi mahdollisimman yksinkertaisesti esim. 001, 002 jne. Mittarin valmistenumeroa tms. ei tule käyttää. Samoja tunnistekoodeja tulee käyttää myöhemmin tietokortilla sekä esitettävissä laskentakaavoissa. Kaikkien laitosten osalta tarvitaan sähköverkkoa kuvaava kaavio, josta selviävät tukikelpoisen tuotetun sähköenergian määrittämisessä tarvittavat mittaukset. Puupolttoainevoimalaitokseen ja biokaasulaitokseen joka saa lämpöpreemioita kohdistuu hyötysuhteen määritysvaatimus ja kaaviotiedot tarvitaan myös lämpöverkon tai höyryverkon energiamittauksista sijainteineen. Jos laitokseen kohdistuu hyötysuhteen määritysvaatimus tai kyseessä on monipolttoainekattila, pyydetään myös kaavio polttoaineiden energiasisältöjen määrityksiin liittyvistä mittauksista ja mahdollisista näytteenottopisteistä. Jos monipolttoainekattilan polttoaineita varastoidaan, tulee varastojen sijainti kuvata suhteessa polttoainekulutuksen seurantamittaukseen. Sähkö-, lämpö- ja polttoainevirtojen kaaviot voivat olla samassa kaaviossa tai kaaviot voivat olla erillisiä, mutta samassa pdf-tiedostossa. Kuvissa 1 3 on annettu kolme esimerkkikaaviota mittausjärjestelyjen hahmottamisen helpottamiseksi.

31 Seurantaohje 27 (60) Yksi esimerkki vapaamuotoisesta mittausjärjestelykaaviosta seurantasuunnitelmaan, jossa kuvataan polttoaineen energiasisällön, sähkö- ja hyötylämpöenergian mittausjärjestelmän mittauspisteet ("biokaasuvoimala lämpöpreemiolla") Muu (verollinen) kulutus VM1 MPM1 Syötteet Biokaasu- Reaktori 1 Kaasusäiliö 1 Kaasumoottori 1 VL:n omakäyttösähkö energian kulutus ja häviöt (ei erill. mittausta) G1 ~ Lämmön talteenottokattila LEM1 kaukolämpöenergian hyötykäytön mittaus (virtausanturi+lämpötilaanturipari+lämpömäärälaskin) BVM1 Biokaasuvirtauksen mittaus MPM1 Biokaasun metaanipitoisuusmittaus STM1 Sähköntuottajan oman (verollisen) kulutuksen yksisuuntainen pätöenergiamittaus VHM1 Verkonhaltijan kaksisuuntainen tuntimittaus toimituspisteessä GTM1 Oman kokonaistuotannon mittaus Lämpöverkko LEM 1 400/20kV Jakeluverkonhaltijan verkko GTM1 STM1 VHM1 KUVA 1 BIOKAASUVOIMALA LÄMPÖPREEMIOLLA, MITTAUSJÄRJESTELY MITTAPISTEINEEN.

32 Seurantaohje 28 (60) NOP1 Metsähake Hakevaras to 1 Kattila 1 G1 ~ Koko voimalaitoskokonaisuuden omakäyttö ja häviöt 10/110kV Jyrsinturve Kattila 2 G2 ~ Öljysäiliö 1 Kevyt polttoöljy (käynnistyspolttoaine) MAV1 NOP2 HVP1 VM1 MAV1 Voimalaitoksen portin autovaaka NOP1 Näytteenotto hakekuormaa varastoon purettaessa NOP2 Näytteenotto turvekuormaa kuljettimelle purettaessa VM1 Kevyen polttoöljyn syötön virtausmittaus 1 HVP1 Hihnavaaka 1 VHM1 Verkonhaltijan mittauspiste SMK1 Kattilan 1 sähköenergian mittauspiste generaattorin lähellä SMK2 Kattilan 2 sähköenergian mittauspiste generaattorin lähellä K1:n turvemäärä = M(MAV1)-HVP1 Koko laitoksen omakäyttö OK= (SMK1 + SMK2) - VHM1 Kattilan 1 osuus omakäytöstä OK1 = SMK1/(SMK1+SMK2)*OK Kattilan 1 tukikelpoinen kokonaistuotanto =SMK1 - OK1 Metsähakkeella kattilassa 1 tuotettu energia E(k1)= { E(mh) / (E(JT)+E(POK)+E(mh) } * { E(SMK1) - OK1} SMK1 SMK2 VHM1 KUVA 2 METSÄHAKEVOIMALA, JOSSA VAIN TOINEN GENERAATTORILOHKO (G1) KÄYTTÄÄ TUKI- KELPOISTA METSÄHAKETTA; ENERGIAOSUUS EROTETTAVA JA EI-MITATTU VOIMALAITOKSEN OMA- KÄYTTÖ JAETAAN YKSIKÖILLE TUOTANTOJEN SUHTEESSA.

33 Seurantaohje 29 (60) KUVA 3 ESIMERKKI TUKIKELPOISEN SÄHKÖENERGIAOSUUDEN MITTAUSJÄRJESTELYÄ SELKIYTTÄ- VÄSTÄ KAAVIOSTA. OMAKÄYTTÖ JA MUU KULUTUS ON PYSTYTTÄVÄ EROTTAMAAN MITTAUSJÄRJES- TELYLLÄ TUKIKELPOISTA OSUUTTA MÄÄRITETTÄESSÄ Generaattorin tietokortti Kun generaattori lisätään SATU-järjestelmään, sille luodaan oma tietokortti, jolle kirjoitetaan generaattorin tiedot. Jokaiselle generaattorille tehdään oma tietokortti. Generaattorin tunnistekoodi on vapaavalintainen tunniste, esim. VPG1, jota käytetään sähköntuotantoyksikön (generaattorin) yksilöinnissä mm. mittausjärjestelykaaviossa. Generaattorin nimellisteho -kohtaan kirjataan kyseisen generaattorin nimellisteho, ei yhteenlaskettua generaattoreiden nimellistehoa. Nimellisteho ilmoitetaan näennäistehon yksiköissä kva eli kilovolttiampeereina. Tieto käy ilmi sähkögeneraattorin kylkeen asennetusta arvokilvestä tai sellaisen puuttuessa suunnittelu- tms. asiakirjoista. Jos generaattorin nimellisteho on arvokilvessä tai asiakirjoissa annettu vain pätötehona (P, yksikkö W) ja tehokertoimena cos(phii), tulee se muuttaa näennäistehoksi (S, yksikkö VA) yhtälöllä S=P/cos(phii). Generaattoritehoja koskevat voimalaitostyyppikohtaiset minimi- ja maksimivaatimukset on annettu tuotantotukilain 8-11 :issä.

Seurantaohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet

Seurantaohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet Seurantaohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet 942/702/2013 7.7.2015 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset 1 1.1.2014 Ensimmäinen

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin

Lisätiedot

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Esityksen sisältö Tuulivoiman syöttötariffi Kiintiöpäätöksen

Lisätiedot

Hakeutuminen syöttötariffijärjestelmään ja asiointi SATU-järjestelmässä. Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä 28.8.

Hakeutuminen syöttötariffijärjestelmään ja asiointi SATU-järjestelmässä. Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä 28.8. Hakeutuminen syöttötariffijärjestelmään ja asiointi SATU-järjestelmässä Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä 28.8.2014 Outi Vilén Esityksen sisältö Tukitasot Säädökset ja ohjeet Todentajan rooli Toiminnallisten

Lisätiedot

Syöttötariffijärjestelmä prosessina. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Johtava asiantuntija Kari Lavaste 15.1.

Syöttötariffijärjestelmä prosessina. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Johtava asiantuntija Kari Lavaste 15.1. Syöttötariffijärjestelmä prosessina Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Johtava asiantuntija Kari Lavaste 15.1.2013 2 SYÖTTÖTARIFFIJÄRJESTELMÄÄN HAKEUTUMISEN VAIHEET TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Laskentatoimen asiantuntija Outi Vilén Esityksen sisältö Valtiontuet tuotantotukilaissa

Lisätiedot

Kuinka syöttötariffijärjestelmä toimii? Energiaviraston kiintiöinfo 21.10.2014 Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Kuinka syöttötariffijärjestelmä toimii? Energiaviraston kiintiöinfo 21.10.2014 Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta Kuinka syöttötariffijärjestelmä toimii? Energiaviraston kiintiöinfo 21.10.2014 Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta LOMAKKEET ENNAKKOTIETO KIINTIÖHAKEMUS KIINTIÖPÄÄTÖS ENNAKKOILMOITUS HYVÄKSYMISHAKEMUS

Lisätiedot

Ohje tuulivoiman kiintiöilmoituksen jättämiseen

Ohje tuulivoiman kiintiöilmoituksen jättämiseen Ohje tuulivoiman kiintiöilmoituksen jättämiseen Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010, myöhemmin tuotantotukilaki ) muuttuu 30.6.2014 alkaen. Muutoksella lakiin lisätään

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 30.3.2016 Versiohistoria Version Pvm Keskeisimmät muutokset numero

Lisätiedot

21 kuukautta aikaa hakeutua syöttötariffijärjestelmään

21 kuukautta aikaa hakeutua syöttötariffijärjestelmään 21 kuukautta aikaa hakeutua syöttötariffijärjestelmään Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tuulivoimarakentaminen 26.1.2016 Sisältö Tuotantotukilain muutos Milloin hyväksymistä

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantotukitodentamisessa. Todentajien infopäivä Maiju Seppälä

Ajankohtaista tuotantotukitodentamisessa. Todentajien infopäivä Maiju Seppälä Ajankohtaista tuotantotukitodentamisessa Todentajien infopäivä 11.9.2015 Maiju Seppälä Syöttötariffijärjestelmän sulkeminen tuulivoiman osalta Tuotantotukilain muutos vireillä, jossa 2500 MVA:n kiintiö

Lisätiedot

Seurantaohje - LUONNOS. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet

Seurantaohje - LUONNOS. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet Seurantaohje - LUONNOS Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet 942/702/2013 28.12.2016 Versiohistoria Version Pvm Keskeisimmät muutokset numero 1

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 2.2.2015 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset 1

Lisätiedot

Seurantaohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet

Seurantaohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet Seurantaohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet 942/702/2013 31.1.2017 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset 1 1.1.2014 Ensimmäinen

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Sain kiintiöpäätöksen, mitä nyt? Energiavirasto

Sain kiintiöpäätöksen, mitä nyt? Energiavirasto Sain kiintiöpäätöksen, mitä nyt? Energiavirasto 21.10.2014 Hanna Riski Energiavirasto Mitä tapahtuu kun kiintiöpäätös on saatu: Voimassaolo ja 2 v määräaika Muutoksenhaku ja lainvoima Muuttaminen Ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 18.9.2015 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset

Lisätiedot

Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään

Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään Infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Anne Backman Lakimies Todentajan tehtävät Varmentaa, että voimalaitos täyttää laissa säädetyt edellytykset voimalaitoksen

Lisätiedot

Tuulipuiston laajentaminen ja verkkoliityntä

Tuulipuiston laajentaminen ja verkkoliityntä Tuulipuiston laajentaminen ja verkkoliityntä Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Heli Hyvärinen Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Esityksen sisältö Syöttötariffijärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Tuotantotukilain muutokset

Tuotantotukilain muutokset Tuotantotukilain muutokset Anja Liukko hallitusneuvos Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 27.11.2012 Tuulivoimarakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta)

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala 1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS 845/715/2014

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS 845/715/2014 Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo ASIA HAKIJA Lain uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) 42 :n mukainen tuotantotukitodentajan hyväksymispäätöksen muuttaminen Bertel

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 16.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Lisää uusiutuvaa energiaa tai

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2010 N:o 1396 1398. Laki. N:o 1396

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2010 N:o 1396 1398. Laki. N:o 1396 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2010 N:o 1396 1398 SISÄLLYS N:o Sivu 1396 Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta... 4645 1397 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus

ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus De minimis ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus Mitä on de minimis-tuki? De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksistä julkista tukea, jonka määrä on maksimissaan 200 000 euroa per yritys nykyisen ja kahden

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS 18/715/2014

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS 18/715/2014 Rautatienkatu 19 A 15110 Lahti ASIA HAKIJA Lain uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) 42 :n mukainen tuotantotukitodentajan hyväksymispäätöksen muuttaminen Rautatienkatu

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantotuesta. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Ajankohtaista tuotantotuesta. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen Ajankohtaista tuotantotuesta Todentajapäivä 27.10.2016 Aino-Mari Keskinen Sisältö 1. Ajankohtaista tuotantotukitodentamisessa 2. Voimalaitosten verkkoliityntä 3. Muutoshakemusten varmentaminen 4. Metsähakkeen

Lisätiedot

Kilpailuun perustuva tukijärjestelmä. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson

Kilpailuun perustuva tukijärjestelmä. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson Kilpailuun perustuva tukijärjestelmä Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson Sisällys Miksi kilpailutetaan? Tuoreita tilastoja tuotantokustannuksista Tarjouskilpailuun

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantotukitodentamisesta

Ajankohtaista tuotantotukitodentamisesta Energiamarkkinaviraston infotilaisuus todentajille Ajankohtaista tuotantotukitodentamisesta 15.12.2011 Energiamarkkinavirasto Tuotantotuki Tekninen asiantuntija Maiju Seppälä Tekninen asiantuntija Mari

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. PALVELUSETELI Tuen myöntämisen kriteerit Tavoite Kenelle Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. Entisen Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

HE 124/2011 vp. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

HE 124/2011 vp. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uusiutuvilla energialähteillä

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Maaseutuviraston määräyskokoelma

Maaseutuviraston määräyskokoelma MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 19.3.2013 Dnro 725/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 9/13 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuulivoiman kompensaatioalueista. 2) sähkön tuottajalla tuotantotukilaissa tarkoitettua

Päätös. Laki. tuulivoiman kompensaatioalueista. 2) sähkön tuottajalla tuotantotukilaissa tarkoitettua EDUSKUNNAN VASTAUS 84/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuulivoiman kompensaatioalueista ja laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta LAUSUNTO 10.2.2014 1(5) Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: Lausuntopyyntö TEM/151/00.06.02/2014 Hallituksen esitysluonnos laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvilla

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

SATU - käyttöohje sähkön tuottajalle ja todentajalle

SATU - käyttöohje sähkön tuottajalle ja todentajalle SATU käyttöohje Dnro 20/702/2014 SATU - käyttöohje sähkön tuottajalle ja todentajalle Versio 1.5 20.10.2014 2 Versiohistoria Version Pvm Keskeisimmät muutokset numero 1.4 8.1.2014 Viraston nimenvaihdoksen

Lisätiedot

Todentajan toiminta maksatushakemuksen dnro 2033/720/2015 varmennuksessa

Todentajan toiminta maksatushakemuksen dnro 2033/720/2015 varmennuksessa Päätös 1 (6) 12.10.2015 Dnro 2063/731/2015 ÅF-Consult Oy Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Selvityspyyntö puutteellisista varmennuksista dnro 2063/731/2015 Asia Asianosainen Vireilletulo Todentajan toiminta

Lisätiedot

Kiintiö- ja hyväksymispäätösten perusteet. Lakimies Anne Kaartinen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tuulivoimarakentaminen 26.1.

Kiintiö- ja hyväksymispäätösten perusteet. Lakimies Anne Kaartinen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tuulivoimarakentaminen 26.1. Kiintiö- ja hyväksymispäätösten perusteet Lakimies Anne Kaartinen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tuulivoimarakentaminen 26.1.2016 Sisältö Kiintiöpäätöksen hakemisen edellytykset Kiintiöpäätöksen

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Helsingin kaupungin rakennusvirasto vuokraa määräajaksi kioskin.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto vuokraa määräajaksi kioskin. Vuokralle tarjotaan kioski vuokraa määräajaksi kioskin. Vuokranantaja haluaa tukea pienyrittäjyyttä ilman tarpeettomia alihankkijoita ja siksi vuokra-alueella tapahtuvan toiminnan järjestäminen alihankintana

Lisätiedot

Sähköverkkoluvat Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Sähköverkkoluvat Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Sähköverkkoluvat 18.11.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuus Sähkömarkkinalain (588/2013) 4 :n mukaan sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa vain Energiamarkkinaviraston

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO FI FI FI KOMISSION TIEDONANTO VALTIONTUKITOIMENPITEITÄ RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI TÄMÄNHETKISESSÄ FINANSSI- JA TALOUSKRIISISSÄ KOSKEVIEN TILAPÄISTEN YHTEISÖN PUITTEIDEN MUUTTAMISESTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Tuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj

Tuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj Tuulta tarjolla 2 000-10 000 MW Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Pertti Kuronen Fingrid Oyj 2 Ilmassa suuren kultarynnäkön tuntua... Vuoden 2010 kesällä Suomessa toiminnassa 118 tuulivoimalaa, yhteenlaskettu

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi Helsinki, 7.11.2013 Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM TEM edistää tuulivoimaa lukuisin eri toimin Taloudelliset kannusteet Tuulivoiman edistämistyöryhmä

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._...

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._... Päätös OKM/359/522/2013 19.12.2013 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A 04400 Järvenpää Viite Hakemuksenne 28.11.2013 Asia Erityisavustuksen myöntäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015

Kaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015 Kaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015 Pudasjärven kaupungin omavelkaisten takausten muuttaminen Danske Bank Oyj:n Pudasjärven kaupungin laajakaista -hanketta varten myöntämien lainojen

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Päästökaupan kompensaatiotuen laskenta ja kohdentaminen. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kari Lavaste

Päästökaupan kompensaatiotuen laskenta ja kohdentaminen. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kari Lavaste Päästökaupan kompensaatiotuen laskenta ja kohdentaminen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Kari Lavaste Kompensaatiotuki: Mistä kyse? Kenelle suunnattu? Miten tuki lasketaan? Todentajaksi hakeutuminen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY PÄÄTÖS 19.3.2009 YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY OHJEET YLEISAVUSTUKSEN HAKEMISESTA, KÄYTTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Energiaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2014

Lisätiedot

Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän kritiikki ja vaikutukset investointeihin Suomessa

Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän kritiikki ja vaikutukset investointeihin Suomessa Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Business & Management Kandidaatintutkielma Talousjohtaminen Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän kritiikki ja vaikutukset investointeihin Suomessa Feed-in

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan:

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä 21.9.2015 Pykälät 102-108 Sivut 1-21 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

Yritystukien haku 2014-2020

Yritystukien haku 2014-2020 Yritystukien haku 2014-2020 Sähköinen asiointi Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus Sivu 1 2.3.2015 Esityksen sisältö: Tuen hakeminen Hakemuksen vireilletulo Toimenpidesuunnitelman

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp 20.10.2015 VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016: ENERGIAPOLITIIKKA (32.60) Energiapolitiikan tavoitteiden toteutuminen Energiapolitiikan

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Selvityspyyntö puutteellisista varmennuksista ja kuuleminen huomautuksen antamisesta dnro 1419/731/2015

Selvityspyyntö puutteellisista varmennuksista ja kuuleminen huomautuksen antamisesta dnro 1419/731/2015 Päätös 1 (6) 27.8.2015 Dnro 1419/731/2015 Inspecta Sertifiointi Oy PL 1000 00581 Helsinki Selvityspyyntö puutteellisista varmennuksista ja kuuleminen huomautuksen antamisesta dnro 1419/731/2015 Asia Asianosainen

Lisätiedot