TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI"

Transkriptio

1 TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI Kuten kaikissa psykiatrisissa häiriöissä, myös traumaan liittyvien häiriöiden diagnosoinnissa kultainen sääntö on kliininen haastattelu. Kaikkialla psykiatriassa käytetään anamneesin keruuseen käytettäviä standardoituja menetelmiä myös systemaattisessa kliinisessä arvioinnissa ja tutkimuksessa - näitä kutsutaan strukturoiduiksi haastatteluiksi. Trauma-alalla on käytössä useita strukturoituja haastatteluja, ja näihin kuuluu myös tohtori Colin A. Rossin kehittämä Dissosiatiivisten häiriöiden haastattelukaavake (DDIS) Ohessa on DDIS:n kyselykaavake ja pisteytysohjeet kokonaisuudessaan. Kliinistä diagnoosia ei pitäisi tehdä yksin DDIS:n pohjalta. Muiden kuin mielenterveystyön ammattilaisten tai henkilöiden jotka toimivat mielenterveystyön ammattilaisten työnohjauksen tai konsultaation alaisena ei tule käyttää DDIS:ää kliinisten tai tutkimusdiagnoosien tekoon. DISSOSIATIIVISTEN HÄIRIÖIDEN KYSELYKAAVAKE- DSM-IV -VERSIO Dissosiatiivisten häiriöiden kyselykaavake (DDIS) on erittäin strukturoitu haastattelu, jolla tehdään DSM-IV diagnooseja somatisaatiohäiriöistä, rajatilapersoonallisuushäiriöistä ja vakavasta masennustilasta kuten myös kaikista dissosiatiivisista häiriöistä. Se kartoittaa skitsofrenian positiivisia oireita, DID:n sekundaariominaisuuksia, aistien ulkopuolisia kokemuksia, päihteiden käyttöä ja muita teemoja, jotka ovat relevantteja dissosiatiivisissa häiriöissä. DDIS voidaan tavallisesti tehdä noin minuutissa. DISSOSIATIIVISTEN HÄIRIÖIDEN KYSELYKAAVAKE DSM IV -VERSIO DDIS:n kysymykset tulee esittää kaavakkeessa olevassa järjestyksessä. Kaikki kaavakkeen kysymykset on esitettävä mukaan lukien DSM-IV:n dissosiaatiohäiriön, somatisaatiohäiriön ja rajatilapersoonallisuushäiriön aiheisiin liittyvät kysymykset. Kysymysten sanamuodon tulee olla juuri sama kuin kirjoitetussa versiossa, jotta eri haastattelijoilta saatava tieto voidaan standardoida. Haastattelijan ei pidä lukea kappaleiden otsikoita ja johdantoja ääneen. Haastattelijan tulee aloittaa haastattelu kiittämällä osallistujaa osallistumisesta ja sanoa: Useimpiin kysymyksiin joita esitän voit antaa vastaukseksi kyllä, ei tai en ole varma. Muutamiin kysymyksiin tulee vastata eri tavoin, ja selitän nämä kysymykset myöhemmin. I Somaattiset vaivat 1. Onko sinulla päänsärkyä ( ) 2. Onko lääkäri todennut sinulla migreeniä? ( ) HAASTATTELIJAN TULISI LUKEA HAASTATELTAVALLE SEURAAVA: Kysyn sinulta nyt erilaisista ruumiillisista oireista. Jotta oire laskettaisiin olemassaolevaksi ja voit vastata kyllä, seuraavien asioiden pitäisi pitää paikkansa: A. Ei ole löytynyt fyysistä häiriöitä tai lääketieteellistä tekijää joka selittäisi oireen B. Jos oireeseen liittyy jokin yleinen lääketieteellisesti todettu tekijä, oireen haitalliset vaikutukset työhön tai sosiaaliseen kanssakäymiseen ovat suurempia kuin olisi odotettavissa. C. Oire ei aiheudu huumausaineista tai lääkkeistä."

2 HAASTATTELIJAN PITÄISI NYT KYSYÄ HAASTATELTAVALTA: Onko sinulla koskaan ollut seuraavia fyysisiä oireita, joihin lääkärit eivät ole löytäneet fyysistä syytä? HAASTATTELIJAN PITÄISI KERRATA KRITEERIT A-C HAASTATELTAVALLE UUDESTAAN VÄLITTÖMÄSTI ENSIMMÄISEN POSITIIVISEN VASTAUKSEN JÄLKEEN VOIDAKSEEN OLLA VARMA, ETTÄ HAASTATELTAVA ON YMMÄRTÄNYT ASIAN OIKEIN. 3. Vatsakipua (muu kuin kuukautiskipu) ( ) 4. Pahoinvointia (muu kuin matkapahoinvointi) ( ) 5. Oksentelua ( muu kuin matkapahoinvointi) Ei= 2 Epävarma=3 ( ) 6. Turvonnut olo (ilmavaivoja)? 7. Ripulia Ei=2 Epävarma=3 8. Yliherkkyyttä useille eri ruokalajeille (tulee pahoinvoivaksi) 9. Selkäkipua 10. Nivelkipuja Ei=2 Epävarma=3 11. Kipua raajoissa (käsissä ja jaloissa) Ei=2 Epävarma=3 12. Kipua sukuelimissä muulloin kuin yhdynnän aikana Ei=2 Epävarma=3 13. Kipua virtsatessa 14. Muuta kipua (ei päänsäryt) 15. Hengästyttää vaikka et ole ponnistellut

3 16. Sydämentykytyksiä (tunne, että sydämesi lyö hyvin voimakkaasti) 17. Rintakipua 18. Huimailua 19. Nielemisvaikeuksia 20. Äänen menetys 21. Kuuroutta 22. Kaksoiskuva (näen asiat kahtena) 23. Sumentunut näkö kyllä=1 24. Sokeutta 25. Pyörtymistä tai tajunnan menetystä 26. Muistamattomuutta 27. Kouristuskohtauksia 28. Vaikeuksia kävellä 29. Halvaus tai lihasheikkoutta 30. Virtsaamisen estyminen tai virtsaamisvaikeuksia

4 31. Pitkiä aikoja kestävää seksuaalista haluttomuutta 32. Kipua yhdynnän aikana Ei=2 Epävarma=3 HUOMAUTUS: JOS HAASTATELTAVA ON MIES KYSY KYSYMYS 33 JA JATKA SITTEN KYSYMYKSESTÄ 38. JOS HAASTATELTAVA ON NAINEN, JATKA KYKSYMYKSEEN Impotenssia 34. Epäsäännöllinen kuukautiskierto 35. Kivuliaita kuukautisia 36. Erittäin runsasta kuukautisvuotoa 37. Oksentelua koko raskauden ajan 38. Onko sinulla ollut monia fyysisiä oireita useiden vuosien aikana jotka ovat alkaneet ennen 30 vuoden ikää ja jotka ovat saaneet sinut hakemaan hoitoa tai aiheuttaneet toimintakykysi alenemista työssäsi tai sosiaalisissa suhteissasi? 39. Olivatko kuvaamasi fyysiset oireet sinun itsesi tarkoituksellisesti aikaansaamia? II PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 40. Onko sinulla koskaan ollut alkoholiongelmaa? 41. Oletko koskaan laajemmin käyttänyt huumaavia aineita? 42. Oletko koskaan käyttänyt suonensisäisiä huumeita? 43. Oletko koskaan ollut hoidossa huume- tai alkoholiongelman vuoksi?

5 III PSYKIATRINEN HISTORIA 44. Oletko koskaan ollut hoidossa tunne-elämän ongelmien tai mielenterveyden häiriön vuoksi? 45. Jos sinulla on ollut psykiatrisia diagnooseja, tiedätkö, millaisia psykiatrisia diagnooseja sinulle on annettu? 46. Onko sinulla koskaan diagnosoitu a. depressio b. mania c. skitsofrenia d. ahdistushäiriö e. muita psykiatrisia häiriöitä (erittele) kyllä=1 ei=2 Epävarma=3 JOS HAASTATELTAVA EI ILMOITA DIAGNOOSIA KOHTAAN 46 (E), SIIRRY KYSYMYKSEEN JOS VASTAAJA ILMOITTI DIAGNOOSIN KOHDASSA E, MAINITSIKO HÄN MITÄÄN SEURAAVISTA: a. dissosiatiivinen muistinmenetys (amnesia) b. dissosiatiivinen pakkovaellus c. dissosiatiivinen identiteettihäiriö (MPD; DID) d. depersonalisaatiohäiriö e. muuten määrittelemätön dissosiatiivinen häiriö 48. Onko sinulle koskaan määrätty psyykenlääkitystä? 49. Onko sinulle koskaan määrätty jotakin seuraavista lääkkeistä? a. psykoosilääkitys b. masennuslääkitys c. litiumlääkitys d. ahdistus- tai unilääkitys e. muu (määrittele) 50. Oletko koskaan saanut ECT - hoitoa, jota kutsutaan myös sähköshokkihoidoksi? 51. Oletko koskaan ollut terapiassa tunne-elämän ongelmien, perheongelmien tai psykologisten ongelmien vuoksi enemmän kuin viisi kertaa yhdellä hoitojaksolla? 52. Jos olet ollut terapiassa, kuinka monen terapeutin luona olet elämäsi aikana käynyt tunne-elämän ongelmien tai mielenterveysongelmien vuoksi?

6 Epävarma=89 JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI SEKÄ KYSYMYKSEEN 51 ETTÄ 52, SIIRRY KYSYMYKSEEN Oletko koskaan saanut tunne-elämän tai mielenterveyden ongelmiisi hoitoa, joka ei tehonnut? IV VAKAVA MASENNUSJAKSO TÄMÄN OSION TARKOITUKSENA ON MÄÄRITELLÄ ONKO HAASTATELTAVALLA OLLUT TAI ONKO HÄNELLÄ PARHAILLAAN VAKAVA MASENNUSTILA. 54. Onko sinulla koskaan ollut masentuneen mielialan ajanjaksoa, joka on kestänyt vähintään kaksi viikkoa ja jossa olet tuntenut itsesi masentuneeksi, alakuloiseksi, toivottomaksi, synkäksi tai mielesi mustaksi. JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 54, SIIRRY KYSYMYKSEEN 62. JOS HAASTATELTAVA VASTASI KYLLÄ TAI EN OLE VARMA, HAASTATTELIJAN TULEE KYSYÄ: Koitko masentuneen mielialan jaksosi aikana seuraavia oireita lähes päivittäin vähintään kahden viikon ajan? 55. Huonoa ruokahalua tai merkittävää painon pudotusta (ilman laihdutustarkoitusta) tai lisääntynyttä ruokahalua tai huomattavaa painonnousua. 56. Liiallista tai liian vähäistä nukkumista. 57. Fyysisten tai henkisten toimintojen hidastumista tai kiihtymistä siinä määrin, että muut saattoivat huomata sen. 58. Tavallisiin toimintoihin kohdistuvan mielenkiinnon tai niistä saatavan mielihyvän vähenemistä tai vähentynyttä seksuaaliviettiä. 59. Lähes päivittäistä energian loppumista tai uupumusta. 60. Lähes päivittäistä arvottomuuden tunnetta, itsehalveksuntaa tai voimakasta tai perusteetonta syyllisyydentunnetta. 61. Keskittymis- tai päätöksentekovaikeuksia 62. Toistuvia ajatuksia kuolemasta, itsemurha-ajatuksia, kuolemantoiveita tai itsemurhayritys?

7 Jos teit itsemurhayrityksen : a) otitko yliannoksen lääkkeitä b) viilsit ranteitasi tai muita kehon osia c) aiheutit tupakalla palovammoja tai muulla tavalla vahingoitit itseäsi d) käytit ampuma-asetta, veistä tai muita aseita e) yritit hirttäytyä f) käytit muuta menetelmää 63. Jos sinulla on ollut ylläkuvatun kaltainen depressiojakso: Sinulla on tällä hetkellä masennusjakso ensimmäistä kertaa =1 Sinulla ei ole tällä hetkellä masennusjaksoa =2 Sinulla on tällä hetkellä masennusjakso, joka on uusinut =3 Et ole varma=4 Sinulla aiemmin ollut tai parhaillaan oleva masennusjakso on johtunut erityisistä orgaanisista syistä =5 V POSITIIVISET SKITSOFRENIAN OIREET (SCHNEIDERILAISET ENSIMMÄISEN ASTEEN OIREET) 64. Oletko koskaan kokenut seuraavia asioita: a) kuullut riiteleviä ääniä päässäsi b) kuullut toimintaasi kommentoivia ääniä c) joku henkilö tai asia itsesi ulkopuolella saa aikaan tai kontrolloi tunteitasi d) joku henkilö tai asia itsesi ulkopuolella saa aikaan tai kontrolloi ajatuksiasi e) joku henkilö tai asia itsesi ulkopuolella saa aikaan tai kontrolloi tekojasi f) ulkoiset asiat hallitsevat kehoasi tai vaikuttavat siihen, esimerkiksi jokin ulkopuolinen voima tai valta g) ajatuksiasi siepataan mielestäsi h) ajattelet ajatuksia, jotka tuntuvat olevan jonkun toisen i) kuulet ajatuksiasi ääneen j) toiset ihmiset pystyvät kuulemaan ajatuksiasi ikään kuin olisit lausunut ne ääneen k) sinulla on harhanomaisia ajatuksia, jotka ovat voimakkaasti irrallaan todellisuudesta JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KAIKKIIN SKISTOFRENIAN OIREISIIN LIITTYVIIN KYSYMYKSIIN, SIIRRY KYSYMYKSEEN 67. MUUSSA TAPAUKSESSA HAASTATTELIJAN TULEE KYSYÄ: jos olet kokenut edellä mainittuja oireita, ovatko ne selkeästi rajoittuneet johonkin seuraavista: 65. Ne ovat tapahtuneet ainoastaan huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena. 66. Ne ilmenivät ainoastaan vakavan masennusjakson yhteydessä. VI TRANSSITILAT, UNISSAKÄVELY, LAPSUUSAJAN SEURALAISET 67. Oletko koskaan kävellyt unissasi?

8 JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 67, SIIRRY KYSYMYKSEEN Jos olet kävellyt unissasi, niin kuinka monta kertaa suunnilleen? 1-10=1 ; 11-50=2; >50=4; Epävarma=3 69. Onko sinulla koskaan ollut transsinkaltaisia tiloja, joissa tuijotat kaukaisuuteen, menetät tietoisuuden siitä mitä ympärilläsi tapahtuu ja menetät ajantajusi? JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 69, SIIRRY KYSYMYKSEEN Jos sinulla on ollut kokemus transsinkaltaisesta tilasta, niin kuinka monta kertaa suunnilleen? 1-10=1 ; 11-50=2 ; >50=3 ; Epävarma=4 71. Oliko sinulla lapsuudessa mielikuvitusystäviä? JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 71, SIIRRY KYSYMYKSEEN Jos sinulla oli mielikuvitusystäviä, kuinka vanha olit kun ne loppuivat. Epävarma=0 JOS HAASTATELTAVALLA VIELÄKIN ON MIELIKUVITUSYSTÄVIÄ, KIRJAA PISTEIKSI HAASTATELTAVAN TÄMÄNHETKINEN IKÄ. VII LAPSUUDEN AIKANA TAPAHTUNUT HYVÄKSIKÄYTTÖ 73. Kohdistuiko sinuun lapsuudessasi tai nuoruudessasi fyysistä väkivaltaa? JOS HAASTATELTAVA VASTAA EI KYSYMYKSEEN 73, SIIRRY KYSYMYKSEEN Liittyikö fyysiseen väkivaltaan seksuaalista hyväksikäyttöä? 75. Jos sinua pahoinpideltiin fyysisesti, oliko tekijä: 1. isä 2. äiti 3. isäpuoli 4. äitipuoli 5. veli 6. sisar 7. miespuolinen sukulainen 8. naispuolinen sukulainen 9. muu mies 10. muu nainen Ei =2 Ei tiedä=3 76. Jos sinua pahoinpideltiin fyysisesti, kuinka vanha olit, kun pahoinpitely alkoi? Epävarma=89, Jos alle vuoden ikäisenä, merkitse 0.

9 77. Jos sinua pahoinpideltiin fyysisesti, kuinka vanha olit, kun pahoinpitely loppui? Epävarma=89, Jos alle vuoden ikäisenä, merkitse 0: Jos pahoinpitely edelleen jatkuu, merkitse pisteiksi haastateltavan tämänhetkinen ikä. 78. Käytettiinkö sinua seksuaalisesti hyväksi lapsuudessa tai nuoruudessa? Seksuaaliseksi hyväksikäytöksi katsotaan raiskaus tai mikä hyvänsä kokemasi sinun tahtosi vastainen seksuaalinen koskettelu tai hyväily. JOS HAASTATELTAVA VASTAA EI KYSYMYKSEEN 78, SIIRRY KYSYMYKSEEN 85. JOS HAASTATELTAVA VASTAA KYLLÄ TAI EN OLE VARMA KYSYMYKSEEN 78, HAASTATTTELIJAN TULEE SANOA SEURAAVAA, ENNEN KUIN HÄN KYSYY LISÄKYSYMYKSIÄ SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ: Seuraavissa kysymyksissä käsitellään yksityiskohtaisin esimerkein seksuaalisen hyväksikäytön muotoja, jollaisia ehkä olet tai et ole kokenut. Näiden kysymysten suorasukaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi sinulla on lupa olla vastaamatta joihinkin tai kaikkiin niistä. Esitän seuraavat kysymyksen sen vuoksi, että yritän selvittää kokemasi hyväksikäytön vakavuutta. Voit vastata kuhunkin kysymykseen kyllä, ei, en, en ole varma tai olla kokonaan vastaamatta kysymykseen. 79. Jos sinua käytettiin seksuaalisesti hyväksi, oliko tekijä: VIII. isä IX. äiti X. isäpuoli XI. äitipuoli XII. veli XIII. sisar XIV. miespuolinen sukulainen XV. naispuolinen sukulainen XVI. muu mies XVII. muu nainen Kyllä= 1 Ei=2 Epävarma=3 JOS HAASTATELTAVA ON NAINEN, OHITA KYSYMYS 80, JOS MIES, OHITA KYSYMYS Jos olet mies ja sinua käytettiin seksuaalisesti hyväksi, sisälsikö hyväksikäyttö: VIII. sukuelimen koskettelua käsin IX. muunlaista hyväilyä X. yhdyntää naisen kanssa XI. anaalista yhdyntää miehen kanssa - jossa sinä olit aktiivisena osapuolena XII. sinun tekemää suuseksiä miehelle XIII. sinun tekemää suuseksiä naiselle XIV. miehen sinulle tekemää suuseksiä XV. naisen sinulle tekemää suuseksiä XVI. anaalista yhdyntää, jossa sinä olit passiivisena osapuolena XVII. pakotettua seksiä eläinten kanssa XVIII. pornografista valokuvausta XIX. muuta (erittele) Ei vastausta=4 81. Jos olet nainen ja sinua käytettiin seksuaalisesti hyväksi, sisälsikö hyväksikäyttö: VIII. sukuelimen koskettelua käsin

10 IX. muunlaista hyväilyä X. yhdyntää miehen kanssa XI. yhdynnän jäljittelyä naisen kanssa XII. sinun tekemää suuseksiä miehelle XIII. sinun tekemää suuseksiä naiselle XIV. miehen sinulle tekemää suuseksiä XV. naisen sinulle tekemää suuseksiä XVI. anaalista yhdyntää miehen kanssa XVII. pakotettua seksiä eläinten kanssa XVIII. pornografista valokuvausta XIX. muuta (erittele) Ei vastausta=4 82. Jos sinua käytettiin seksuaalisesti hyväksi, kuinka vanha olit kun hyväksikäyttö alkoi? Epävarma=89 Jos alle vuoden ikäinen, merkitse Kuinka vanha olit kun hyväksikäyttö loppui? Epävarma=89 Jos alle vuoden ikäinen, merkitse 0. Jos hyväksikäyttö edelleen jatkuu, merkitse pisteiksi haastateltavan tämänhetkinen ikä. 84. Kuinka monta erillistä seksuaalisen hyväksikäytön tapahtumaa koit ennen 18 vuoden ikää? 1-5=1 ; 6-10=2 ; 11-50=3 ; > 50=4 ; Epävarma=5 85. Kuinka monta erillistä seksuaalisen hyväksikäytön tapahtumaa olet kokenut 18 vuotta täytettyäsi? 0=1 ; 1-5=2 ; 6-10=3 ; 11-50=4 ; >50=5 ; Epävarma=6 VIII DISSOSIATIIVISEEN IDENTITEETTIHÄIRIÖÖN LIITTYVÄT PIIRTEET JOS HAASTATELTAVA VASTAA KYLLÄ KYSYMYKSIIN (MUKAAN LUKEMATTA KYSYMYSTÄ 93), YRITÄ SAADA HÄNET TÄSMENTÄMÄÄN, TAPAHTUUKO ASIA SILLOIN TÄLLÖIN, MELKO USEIN TAI USEIN. 86. Oletko koskaan huomannut, että sinulle tai asuntoosi kuuluvia tavaroita on kadoksissa? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 87. Oletko koskaan huomannut, että asuinpaikassasi on tavaroita, joista et tiedä mistä ne ovat tulleet ja kuinka ne ovat sinun asuinpaikassasi ( esim. koruja, kirjoja, huonekaluja)? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 88. Oletko koskaan huomannut, että käsialasi muuttuu olennaisesti tai että ympäriltäsi (kotoa, työpaikalta) löytyy käsinkirjoitettuja asioita, joiden käsialaa et tunnista. Ei koskaan=1 Toisinaan =2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 89. Käykö koskaan niin, että ihmiset tulevat puhumaan kanssasi ikään kuin tuntisivat sinut, vaikka sinä et tunne heitä tai tunnet heidät vain hämärästi? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 90. Kertovatko ihmiset koskaan sinun tehneen tai sanoneen asioita, joita et muista tehneesi tai sanoneesi, lukuun ottamatta tilanteita, joissa olet käyttänyt huumeita tai alkoholia?

11 Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 91. Onko sinulla koskaan mielestäsi pyyhkiytyneitä hetkiä tai muististasi hävinneitä ajanjaksoja, jotka eivät johdu huumeiden tai alkoholin käytöstä? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 92. Oletko koskaan ikään kuin havahtunut tähän hetkeen, täysin hereillä, niin että huomaatkin olevasi itsellesi oudossa paikassa tietämättä kuinka jouduit sinne tai mitä vähään aikaan on tapahtunut, lukuun ottamatta kertoja, jolloin olet käyttänyt huumeita tai alkoholia? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 93. Onko lapsuudessasi viiden ikävuoden jälkeen pitkiä ajanjaksoja, joita et muista? 94. Tuleeko mieleesi koskaan muistoja yhtäkkisesti, tulvimalla tai takautuman kaltaisina? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 95. Onko sinulla koskaan pitkiä ajanjaksoja, jolloin tunnet olosi epätodelliseksi ikään kuin olisit unessa tai et olisi todella läsnä, lukuun ottamatta tilanteita joissa olet käyttänyt huumeita tai alkoholia? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 96. Kuuletko joskus äänien puhuvan sinulle tai äänien puhuvan pääsi sisällä? JOS HAASTATELTAVA VASTAA EI KYSYMYKSEEN 96, SIIRRY KYSYMYKSEEN Jos kuulet ääniä, tuntuuko sinusta, että ne tulevat sisältäsi? 98. Puhutko koskaan itsestäsi muodossa me 99. Tuntuuko sinusta koskaan, että sisälläsi on toinen persoona tai toisia persoonia? JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 99, SIIRRY KYSYMYKSEEN Onko sisälläsi toinen persoona tai persoona, jolla on nimi? 101. Jos sisälläsi on toinen persoona, tuleeko hän koskaan esiin ottaen kehosi hallintaansa? Ei=2 Epävarma=3 IX YLILUONNOLLISET KOKEMUKSET / RIIVATTUNA OLEMISEN KOKEMUKSET / YLIAISTILLISET HAVAINTOKOKEMUKSET / KULTIT 102. Onko sinulla koskaan ollut minkäänlaisia yliluonnollisia kokemuksia? Ei=2 Epävarma=3

12 103. Onko sinulla koskaan ollut yliaistillisia havaintoja kuten: a) henkistä telepatiaa b) näet tulevaisuuteen hereillä ollessasi c) voit siirtää esineitä ajatuksesi voimalla d) näet tulevaisuuteen unissasi e) deja vu ( tunne, että parhaillaan tapahtuva asia on tapahtunut aiemmin) f) muu (erittele) 104. Oletko koskaan tuntenut, että sinut on ottanut valtaansa (riivannut): VIII. paha henki/demoni IX. kuollut henkilö X. elävä henkilö XI. joku muu voima tai valta 105. Oletko koskaan ollut yhteydessä: VIII. haamujen kanssa IX. kummitusten kanssa (aiheuttavat ääniä tai esineiden siirtymistä paikasta toiseen) X. minkä hyvänsä henkiolentojen kanssa 106. Onko sinulla koskaan ollut tunne, että tiedät jotakin aikaisemmista elämistäsi tai inkarnaatioistasi? 107. Oletko koskaan ollut mukana kulttien toiminnassa? X RAJATILAPERSOONALLISUUSHÄIRIÖ Haastattelijan tulee sanoa: Seuraavien yhdeksän kysymyksen kohdalla vastaa kyllä ainoastaan, jos olet kokenut tällä tavoin suuren osan elämästäsi Oletko kokenut: 108. impulsiivista tai arvaamatonta käyttäytymistä ainakin kahdella alueella, jotka ovat mahdollisesti sinua itseäsi vahingoittavia: esimerkiksi tuhlaava rahan käyttö, seksi, päihteiden käyttö, varomaton ajaminen, ylensyöminen. Ei =2 Epävarma= taipumusta intensiivisiin ja epävakaisiin ihmissuhteisiin, joita luonnehtii omien tunteittesi vaihtelu äärimmäisen positiivisista äärimmäisen negatiivisiin? 109. voimakasta vihaa tai vihasi hallinnan puutetta, esim. useasti tapahtuvia vihanpurkauksia, jatkuvaa vihaisuutta, toistuvia fyysisiä tappeluita.

13 111. epävakaata identiteettiä, minäkuvaa tai tietoisuutta itsestä usein toistuvia mielialan vaihteluita: huomattavia muutoksia normaalista mielialasta masennukseen, ärsyyntyneisyyttä tai ahdistusta joka tavallisesti kestää vain muutaman tunnin ja harvoin muutamaa päivää enempää kiihkeitä yrityksiä välttää todellista tai kuviteltua hylätyksi tulemista toistuvaa itsetuhoista käyttäytymistä, esim. itsemurhayrityksiä, itsensä vahingoittamista tai itsemurhauhkauksia kroonisia tyhjyyden tunteita hetkittäistä stressiin liittyvää paranoiaa tai vakavia dissosiatiivisia oireita. XI DISSOSIATIIVINEN AMNESIA 117. Oletko koskaan huomannut, että et kykene palauttamaan mieleesi tärkeää henkilökohtaista informaatiota, erityisesti jos se on luonteeltaan traumaattista tai stressaavaa, ja että unohtaminen on liian laaja-alaista ollakseen selitettävissä normaalilla huonomuistisuudella Jos vastasit kyllä edelliseen kysymykseen, oliko muistihäiriö yhteydessä tiedettyyn fyysiseen häiriöön (esim. muistinmenetys alkoholimyrkytyksessä tai halvaus), päihteiden käyttöön tai muuhun psykiatriseen häiriöön Aiheuttivatko oireet sinulle merkittävää huolta tai sosiaaliseen elämääsi tai työhösi liittyvän toimintakykysi heikkenemistä? XII DISSOSIATIIVINEN PAKKOVAELTAMINEN JOS HAASTATELTAVA VASTAA EI JOKO KYSYMYKSEEN 118 TAI 119 TAI MOLEMPIIN, SIIRRY KYSYMYKSEEN Oletko koskaan kokenut äkillisesti ja odottamatta matkanneesi pois kotoasi tai tavanomaiselta työpaikaltasi ilman että voit palauttaa mieleesi menneisyyttäsi? 121. Koitko tämän ajanjakson aikana hämmennystä identiteetistäsi tai omaksuitko itsellesi osittain tai kokonaan uuden identiteetin?

14 122. Jos vastasit kyllä kahteen edelliseen kysymykseen, oliko häiriö seurausta jostakin tunnetusta fyysisestä häiriöstä (esim. muistinmenetys alkoholimyrkytyksen vuoksi tai halvaus)? 123. Aiheuttivatko oireet sinulle merkittävää huolta tai sosiaaliseen elämääsi tai työhösi liittyvän toimintakykysi heikkenemistä? XIII DEPERSONALISAATIOHÄIRIÖ 124. HAASTATTELIJAN TULEE SANOA: "Kysyn seuraavaksi sinulta sarjan kysymyksiä depersonalisaatiosta. Depersonalisaatiolla tarkoitamme sitä, että sinulla on epätodellinen olo, sinusta tuntuu kuin olisit unessa, näet itsesi oman kehosi ulkopuolelta tai sinulla on muita vastaavanlaisia kokemuksia. a) Onko sinulla ollut yksi tai useampia depersonalisaatiojaksoja jotka ovat olleet riittävän voimakkaita aiheuttaakseen ongelmia työssäsi tai sosiaalisessa elämässäsi? b) Onko sinulla koskaan ollut tunne, että jalkasi ja kätesi tai joku muu kehosi osa on muuttunut kooltaan? c) Oletko koskaan kokenut, että näet itsesi oman kehosi ulkopuolelta? c) Onko sinulla koskaan ollut voimakas epätodellisuuden tunne joka kesti jonkin aikaa, ja joka ei liittynyt huumeiden tai alkoholin käyttöön? JOS HAASTATELTAVA EI VASTANNUT KYLLÄ YHTEENKÄÄN KOHDAN 124 a-d KYSYMYKSISTÄ, SIIRRY KYSYMYKSEEN Jos vastasit kyllä johonkin edeltävistä depersonalisaatioon liittyvistä kysymyksistä, oliko häiriön syynä joku muu häiriö, esimerkiksi skitsofrenia, ahdistusneuroosi tai epilepsia, päihteiden käyttö tai tunnettu sairaus? 126. Säilytitkö depersonalisaatiojaksojen aikana kosketuksesi todellisuuteen ja säilytitkö kykysi ajatella rationaalisesti? XIV DISSOSIATIIVINEN IDENTITEETTIHÄIRIÖ 127. Oletko koskaan kokenut että sinulla on kaksi tai useampia erillisiä identiteettejä tai persoonia itsessäsi, joilla jokaisella on oma tapansa havainnoida, ajatella tai suhtautua itseen ja muihin?

15 JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 127, SIIRRY KYSYMYKSEEN Ottaako ainakin kaksi näistä identiteeteistä tai persoonista toistuvasti vallan käytöksestäsi? HAASTATTELIJAN PITÄISI PISTEYTTÄÄ KYSYMYS 129 HAASTATELTAVAN KYSYMYKSEEN 117 ANTAMAN VASTAUKSEN PERUSTEELLA, EIKÄ HÄNEN TULE LUKEA KYSYMYSTÄ 129 ÄÄNEEN Oletko koskaan huomannut, että et kykene palauttamaan mieleesi tärkeää henkilökohtaista informaatiota, erityisesti jos se on luonteeltaan traumaattista tai stressaavaa, ja että unohtaminen on liian laaja-alaista ollakseen selitettävissä normaalilla huonomuistisuudella Johtuuko ongelma erilaisista identiteeteistä tai persoonallisuuksista päihteiden käytöstä (esim. alkoholista johtuvat muistinmenetykset) tai tunnetusta sairaudesta? HAASTATTELIJAN EI TULE LUKEA SEURAAVIA KAHTA KYSYMYSTÄ ÄÄNEEN. XV TARKEMMIN MÄÄRITTELEMÄTÖN DISSOSIATIIVINEN HÄIRIÖ 131. Haastateltavalla näyttäisi olevan dissosiatiivinen häiriö, mutta tämä häiriö ei täytä minkään erityisen dissosiatiivisen häiriön kriteereitä. Esimerkkejä näistä ovat transsinkaltaiset tilat, epätodellisuuden tilat yhdistettynä depersonalisaatioon sekä pidentyneet dissosiatiiviset tilat, joita voi ilmetä henkilöillä, jotka ovat olleet altistettuina pitkään kestäneelle intensiiviselle ja pakolla tapahtuneelle käännytykselle (aivopesu, ajattelutavan uudistaminen tai vangittuna olevan indoktrinaatio). XVI VIIMEINEN KOHTA 132. Oliko haastateltavalla haastattelun aikana epätavallisia, epäjohdonmukaisia tai omituisia ajatuskulkuja? HAASTATTELIJAN TULEE PÄÄTTÄÄ HAASTATTELU LYHYELLÄ PUHEENVUOROLLA, JOSSA HÄN KERTOO HAASTATELTAVALLE, ETTÄ KAIKKI KYSYMYKSET ON NYT KÄYTY LÄPI, JA JOSSA HÄN KIITTÄÄ HAASTATELTAVAA HÄNEN OSALLISTUMISESTAAN. DISSOSIATIIVISTEN HÄIRIÖIDEN PISTEYTYS KYSELYKAAVAKE Dissosiatiivisten häiriöiden kyselykaavake (DDIS) jakautuu 16 osaan. Jokainen osa pisteytetään itsenäisesti. Kaikki DSM - IV -diagnoosit tehdään DSM IV:n sääntöjen mukaan. Koko haastattelulle ei ole kokonaispistemäärää. Kuitenkin alla on annettu kesimääräiset pisteet 166:lle dissosiatiivisen identiteettihäiriön omaavalle koehenkilölle valikoiduissa alakohdissa (Ross et al. Monipersoonallisuushäiriön ja tarkemmin määrittelemättömän dissosiaatiohäiriön erottaminen, Dissosiciation, 5,87-90,1992).

16 Seuraavassa pisteytyssääntöjen esittelyssä kunkin osion lopussa on kuvaus tyypillisestä DID-potilaan profiilista. DDIS on suoritettu yli 500 koehenkilölle, ja vahvistettujen väärien positiivisten DID-diagnoosien osuus on ollut 1 % tapauksista. DDIS:n herkkys DID- diagnoosin suhteen 19:ssa kliinisesti diagnosoidussa tapauksessa oli 95.4 %. 1. SOMAATTISET VAIVAT Somaattiset vaivat on pisteytetty DSM IV:n sääntöjen mukaan. Somatisaatiohäiriödiagnoosiin vaaditaan DSM IV:n sääntöjen mukaisesti positiivinen tulos vähintään neljässä kipuoireessa, kahdessa ruoansulatukseen liittyvässä oireessa, yhdessä seksuaalisessa oireessa ja yhdessä pseudoneurologisessa oireessa: 1. Kipua koskevat kysymykset: 9-14, 17, 32, Ruoansulatusta koskevat kysymykset: Seksuaalisia oireita koskevat kysymykset: 31, Pseudoneurologisia oireita koskevat kysymykset: Henkilön täytyy myös vastata kyllä kysymykseen 38 ja ei kysymykseen 39. Somatisaatiohäiriöhistoria erottaa DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä ja kontrolliryhmästä, mutta ei paniikkihäiriöstä. DID-tapauksissa keskimääräinen positiivisten oireiden määrä kysymyksissä 3-30 oli koehenkilöstä 39.8 % täytti DSM-III-R -kriteerit somaattisesta häiriöstä: tätä aineistoa ei ole uudelleenanalysoitu DSM IV -kriteereillä. 1. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Pisteytämme koehenkilön positiiviseksi päihteiden käytön suhteen, jos hän vastaa kyllä yhteenkään kysymykseen tässä osiossa. Päihteidenkäyttöhistoria erottelee DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä, paniikkihäiriöstä ja kontrolliryhmästä: 51.2 % 166 DID koehenkilöstä oli positiivisia. 1. PSYKIATRINEN HISTORIA Tämä on kuvaileva osio, josta ei lasketa pisteitä. Kyselytutkimuksessa (Ross, Norton & Wozney, 1989) havaitsimme, että 236 DID-tapauksessa keskimääräisellä potilaalla oli 2.74 muuta psykiatrista diagnoosia DID:n lisäksi. 1. VAKAVA MASENNUSTILA Tämä osio on pisteytetty DSM - IV:n sääntöjen mukaan, joihin tehtiin vain pieniä sanamuotomuutoksia verrattuna DSM-III-R:ään. Ollakseen positiivinen koehenkilön täytyy vastata kyllä kysymykseen 54. Lisäksi hänen täytyy vastata kyllä neljään kysymykseen kysymyksistä Depressiohistoria ei erota DID:tä muista diagnostisista ryhmistä:166 koehenkilöstä 89.8 % oli ollut jossakin vaiheessa kliinisesti masentunut. 1. SCHNEIDERILAISET ENSIMMÄISEN ASTEEN OIREET Tässä osiossa pisteytämme kyllä-vastausten kokonaismäärän. Positiivisten Schneiderilaisten oireiden kokonaislukumäärä erottaa DID:n kaikista testatuista ryhmistä skitsofrenia mukaan luettuna. Keskimääräinen positiivisten oireiden lukumäärä 166 koehenkilöllä oli TRANSSIT, UNISSAKÄVELY, LAPSUUDEN KUMPPANIT Jokainen näistä asioista pisteytetään itsenäisesti. Koehenkilö on positiivinen unissakävelyn suhteen, jos hän vastaa kyllä kysymykseen 67, positiivinen transsien suhteen, jos hän vastaa kyllä kysymykseen 69 ja positiivinen mielikuvitusystävien suhteen, jos hän vastaa kyllä kysymykseen 71. Jokainen näistä asioista erottaa DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä, paniikkihäiriöistä ja kontrollihenkilöistä. VII LAPSUUDESSA TAPAHTUNUT HYVÄKSIKÄYTTÖ

17 Koehenkilö pisteytetään positiiviseksi fyysisen pahoinpitelyn suhteen jos hän vastaa kyllä kysymykseen 73. Muu tieto on kuvailevaa. Fyysisen pahoinpitelyn historia erottaa DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä ja paniikkihäiriöistä. Koehenkilö on positiivinen seksuaalisen hyväksikäytön suhteen, jos hän vastaa kyllä kysymykseen 78. Seksuaalinen hyväksikäyttö erottaa myös DID:n muista kolmesta ryhmästä. 166 koehenkilöstä 84.3 % raportoi seksuaalisesta hyväksikäytöstä, 78.3 % fyysisestä pahoinpitelystä ja 91 % fyysisestä ja/tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 1. DISSOSIATIIVISEEN IDENTITEETTIHÄIRIÖÖN LIITTYVÄT OMINAISUUDET Tähän osioon saaduista vastausten pisteistä lasketaan kokonaispistemäärä. Positiivinen vastaus tässä osiossa on kyllä tai melko usein tai usein riippuen kysymyksen rakenteesta. Ei koskaan tai toisinaan pisteytetään negatiiviseksi. Sekundaariset ominaisuudet erottavat DID:n paniikkihäiriöstä, syömishäiriöstä ja skitsofreniasta. Keskimääräinen positiivisten vastausten lukumäärä 166 DID-koehenkilöllä oli YLILUONNOLLISET / RIIVATTUNA OLEMISEN KOKEMUKSET / YLIAISTILLISET HAVAINTOKOKEMUSET / KULTIT Tässä osiossa positiiviset vastaukset lasketaan yhteen kokonaispistemääräksi. Nämä kokemukset erottavat DID:n muista ryhmistä. Keskimääräinen positiivisten vastausten määrä 166 DID-koehenkilöllä oli RAJATILAPERSOONALLISUUSHÄIRIÖ Tämä osio pisteytetään DSM - IV:n sääntöjen mukaan. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti viiteen kysymykseen täyttääkseen rajatilapersoonallisuuden kriteerit. Rajatilapersoonallisuus ei erota DID:tä muista tähän mennessä testatuista ryhmistä paitsi paniikkihäiriöryhmästä ja kontrolliryhmästä. Positiivisten rajatilakriteerien keskimääräinen lukumäärä erottaa kuitenkin DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä ja paniikkihäiriöstä. Keskimääräinen luku 166 koehenkilöllä oli DISSOSIATIIVINEN AMNESIA Tämä osio pisteytetään DSM - IV:n sääntöjen mukaisesti. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti kysymykseen 117, kielteisesti kysymykseen 118 ja positiivisesti kysymykseen DISSOSIATIIVINEN PAKKOVAELLUS Tämä osio pisteytetään DSM - IV:n sääntöjen mukaisesti. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti kysymyksiin 120 ja 121 sekä negatiivisesti kysymykseen 122 ja positiivisesti 123:een. 1. DEPERSONALISAATIOHÄIRIÖ Tämä osio pisteytetään DSM IV:n sääntöjen mukaisesti. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti kysymyksiin 124a ja 126 sekä negatiivisesti kysymykseen 125. Kysymykset 124b-d ovat esimerkkejä depersonalisaatiosta, jota ei vaadita DSM - IV diagnoosissa. Tämä diagnoosi erottaa hyvin heikosti DID:n muista ryhmistä. 1. DISSOSIATIIVINEN IDENTITEETTIHÄIRIÖ Tämä osio pisteytetään DSM - IV:n sääntöjen mukaisesti. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti kysymyksiin saadakseen DID-diagnoosin. 1. TARKEMMIN MÄÄRITTELEMÄTÖN DISSOSIATIIVINEN HÄIRIÖ Tämä osio pisteytetään positiiviseksi haastattelijan arvion mukaan. Potilas voi olla positiivinen tarkemmin määrittelemättömän dissosiatiivisen häiriön osalta vain, jos hänellä ei ole mitään muuta dissosiatiivista häiriötä. 1. VIIMEINEN KOHTA

18 Tämä on kuvaileva kysymys eikä sitä pisteytetä. Useimmilla DID-potilailla on nähtävissä myös DDIS-profiili, mutta jotkut saavat tavallista matalammat pisteet joissakin tai kaikissa osioissa. Yksilöillä, joilla on tarkemmin määrittelemätön dissosiatiivinen häiriö, on sama profiili mutta lievemmän asteisena kuin henkilöillä, joilla on DID. Ei ole harvinaista, että koehenkilö täyttää sekä dissosiatiivisen amnesian että depersonalisaatiohäiriön kriteerit ja että hänellä on kohonnut oireprofiili muissa DDIS osioissa; näillä yksilöillä on tavallisesti krooninen, kompleksinen dissosiaatiohäiriö, jota DSM - IV:ssä ei ole luokiteltu tyydyttävästi. Heillä voitaisiin kenties diagnosoida osittaisena esiintyvä DID:n muoto ja luokitella heidän omaavan tarkemmin määrittelemättömän dissosiatiivisen häiriön, mutta DSM - IV:n säännöt eivät salli tätä mahdollisuutta. On pidettävä mielessä, että koehenkilöillä, jotka ovat positiivisia dissosiatiivisessa amnesiassa ja depersonalisaatiohäiriössä ja jotka ovat DDIS:n mukaan negatiivisia DID:ssä, saattaa kuitenkin olla DID. Tässä tapauksessa he ovat saaneet DDIS:ssä väärän negatiivisen diagnoosin DID:n suhteen.

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, - kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, -6 kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

ZA4814. Flash Eurobarometer 235 (The Rights of the Child) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4814. Flash Eurobarometer 235 (The Rights of the Child) Country Specific Questionnaire Finland ZA4814 Flash Eurobarometer 235 (The Rights of the Child) Country Specific Questionnaire Finland Flash 235 - Template Flash Eurobarometer The youth and their rights D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN]

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Vainon arviointi ja väkivaltariski Vainon arviointi ja väkivaltariski Hannu Säävälä Ayl, OYS, oikeuspsykiatrian yksikkö Varjo-seminaari, Oulu 11.2.2014 Sisältö Sote-ala ja väkivalta Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Riskiarviointi psykiatriassa

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana 5. Onko sinulla esiintynyt lääkeaineallergiaa? 6. Oletko tuntenut rintakipua harjoituksen tai kilpailun aikana? 7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot