Pohjola-Norden ry. Toimintakertomus

Transkriptio

1 Pohjola-Norden ry. Toimintakertomus 2014

2 SISÄLLYS YLEISTÄ..2 POHJOLA-NORDEN 90 VUOTTA.2 SEMINAARIT JA TAPAHTUMAT..3 KOULUALAN TOIMINTA..5 ELINKEINOELÄMÄTOIMINTA.. 8 HALOO POHJOLA-PROJEKTI SEKÄ VIESTINTÄ..8 ALUEELLINEN YHDISTYS- JA KULTTUURITOIMINTA..10 JÄSENET.11 ANSIOMERKIT JA STIPENDIT..11 KESKUSTOIMISTO..12 LUOTTAMUSELIMET VARAINHANKINTA JA TALOUS...14 NORDJOBB.. 15 POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO

3 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Pohjola-Norden toimii avoimen, tasaarvoisen ja rajattoman Pohjolan puolesta. Pohjola-Nordenin päätehtävä on edistää pohjoismaista yhteistyötä ja tehdä Pohjoismaita tunnetuksi Suomessa. Liitto ja sen kanssa yhteistyössä toimiva Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ovat ainoat yleiseen pohjoismaisuuteen keskittyvät kansalaisjärjestöt Suomessa. Toiminnassaan liitto edistää kansalaisten, järjestöjen, päättäjien ja virkamiesten pohjoismaista vuorovaikutusta, edustaa kansalaisnäkemystä päättäjien suuntaan ja auttaa kansalaisia kysymyksissä, joissa liikkuvuus on rajoittunut, sekä edesauttaa rajaesteisiin liittyvien ratkaisujen löytymistä. Kaikessa liiton toiminnassa korostuu valistustyö. Pohjola-Norden on ollut mukana rakentamassa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa vuodesta Toiminnassa on yhä enenevässä määrin keskitytty neljään pääpainoalueeseen 1) seminaarit ja kurssit 2) koulualan toiminta 3) Haloo Pohjola -projekti ja viestintä sekä 4) alueellinen yhdistys-, informaatio- ja kulttuuritoiminta. Vuosi 2014 oli liiton 90. toimintavuosi ja sen aikana hyväksyttiin liiton uusi strategia. Strategian visio on Kestävä hyvinvointi avoimessa ja rajattomassa Pohjolassa ja kolme painopistettä ovat Enemmän Pohjolaa, Tehokas viestintä sekä Avoin ja saavutettava järjestö. Pohjola-Nordenin piiritoimistot ovat toimintavuoden aikana vahvistaneet paikallista näkyvyyttä järjestämällä seminaareja sekä muita tapahtumia alueillaan. Vaasassa ja Jyväskylässä sijaitsevat pohjoismaiset tiedotustoimistot tarjoavat alueelliselle pohjoismaiselle järjestötyölle lisäarvoa ja kontaktipintaa Pohjoismaiden ministerineuvostoon ja viralliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. POHJOLA-NORDEN 90 VUOTTA Pohjola-Nordenin 90-vuotisjuhla järjestettiin liittokokouksen yhteydessä Tampereella Juhlapuheen piti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Juhlassa esiintyivät Tony Siktsröm, Petra Karjalainen, tanssiryhmä Razzmatazz, Elina Vettenranta ja Nokia Big Band. Juhlan juonsi Bettina Sågbom ja ruoan valmisti Michael Björklund. 90-vuotisjuhlan yhteydessä järjestettiin seminaarit Kansalaisten Pohjola, Lika olika sekä Kulttuurierot ja työllistymismahdollisuudet Pohjoismaissa. 2

4 Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin juhlakirja Pohjoismainen yhteisö tänään ja huomenna Nordisk gemenskap i nutid och framtid. Kaksikielisessä julkaisussa kahdeksan kirjoittajaa pohtii Pohjolan nykypäivää ja tulevaisuutta. Teksteissä käsitellään muun muassa arkipäivän pohjoismaisuutta, puolustuspolitiikkaa ja arktista aluetta. Julkaisua painettiin kpl ja sitä on vuoden aikana jaettu sekä jäsenistölle että ulkopuolisille eri tilaisuuksissa. SEMINAARIT JA TAPAHTUMAT Palvelujärjestönä Pohjola-Norden järjestää seminaareja mm. opettajille, virkamiehille ja elinkeinoelämän edustajille. Lisäksi järjestetään muita tilaisuuksia ja kokouksia. Seminaarit ja tapahtumat Tiimi Pohjola? Pohjola ja globaali brändääminen eilen ja tänään Helsingissä Järjestäjät: Pohjola-Norden, Pohjoismainen kulttuuripiste ja Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskus (CENS) Seminaarissa keskusteltiin mahdollisuuksista ja rajoitteista brändätä Pohjoismaat yhtenä kokonaisuutena ennemmin kuin jokainen maa erikseen. Seminaarin lähtökohtana oli kaksi tuoretta akateemista julkaisua: Jonas Harvard & Peter Stadius (red.): Communicating the North: Media Structures and Images in the Making of the Nordic Region (Ashgate 2013) Anna Kharkina: From Kinship to Global Brand: The Discourse on Culture in Nordic Cooperation after World War II (Stockholm University 2013) Pohjolan päivä 21. ja Helsingissä Järjestäjät: Pohjola-Norden, Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto, ulkoasiainministeriö, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta ja Pohjoismainen kulttuuripiste Sanomatalossa järjestetyn Pohjolan päivän seminaarin Onko Pohjoismailla yhteistä EU-politiikkaa vai kullakin omansa? avasi ulkoministeri Erkki Tuomioja. Paneelikeskusteluun osallistui edustaja jokaisesta eduskuntaryhmästä. Seminaarin jälkeen järjestettiin Norden After Work Ruokahävikki nykyajan suuri ongelma? Alustajana oli Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2013 luonto- ja ympäristöpalkinnon saaja, tanskalainen Selina Juul Stop Spild Af Mad liikkeestä. Lisäksi aiheesta oli asiantuntijapaneeli. Virallisen ohjelman jälkeen DJ Scifibimboes soitti Pohjoismaiden neuvoston julkaisemaa pohjoismaista soittolistaa järjestettiin elokuvanäytös Kino Engelissä. Illan elokuva oli Mig äger ingen. 3

5 Norden - Din framtid! urapäivä Helsingissä Järjestäjät: Haaga-Helia, Ruotsin ja Norjan suurlähetystöt, Haloo Pohjola, Nordjobb sekä Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen urapäivä keräsi Haaga-Helian Pasilan kampukselle noin 160 osallistujaa. Nordjobbin ja Haloo Pohjolan esitysten lisäksi opiskelijat kuulivat ulkomailla opiskelleen kokemuksia sekä ison kansainvälisen yrityksen HR-päällikön vinkkejä pohjoismaiseen uraan. Lika olika Jyväskylässä Järjestäjät: Pohjola-Norden ja Pohjoismainen tiedotustoimisto (Jyväskylä) useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Seminaari oli osa Pohjola-Nordenin 90-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja siihen osallistui 200 henkeä. Kulttuurierot ja työllistymismahdollisuudet Pohjoismaissa Tampereella Järjestäjä: Pohjola-Norden Nuorisolle suunnattu seminaari oli osa Pohjola-Nordenin 90-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Seminaarissa keskusteltiin siitä, mitä mahdollisuuksia Pohjoismaisilla työmarkkinoilla on tarjota ja mitä pitää tietää, jotta kulttuurierot eivät nouse esteeksi. Kansalaisten Pohjola Tampere Järjestäjä: Pohjola-Norden Pohjola-Nordenin liittokokouksen ja 90-vuotisjuhlan yhteydessä järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten Pohjola-Norden ja muut kansalaisjärjestöt voivat edesauttaa virallisen Suomen pohjoismaista aktiivisuutta ja sitoutumista pohjoismaiseen yhteistoimintaan. Paneelikeskusteluun osallistui kansanedustajia. Siirtolaisuus Pohjolassa ennen ja nyt - mitä kokemuksista voidaan oppia? Helsingissä Järjestäjät: Pohjola-Nordenin ammattiyhdistystoimikunta ja Haloo Pohjola Metallitalossa järjestetyssä seminaarissa kysyttiin, mitä olemme oppineet aikaisemmista siirtolaisuuskokemuksista ja mitä opittavaa meillä vielä olisi? Energia tulevaisuudessa Helsingissä Järjestäjä: Pohjola-Norden Seminaarissa keskusteltiin pohjoismaisista energiamarkkinoista, jotka toimivat tukkumarkkinoilla mutta eivät vähittäiskaupassa. Lisäksi keskusteltiin mahdollisuuksista panostaa uusiutuviin energianlähteisiin. Seminaarissa oli noin 100 osallistujaa. 4

6 Alueiden rooli pohjoismaisessa yhteistyössä Kristiinankaupungissa Järjestäjät: Pohjola-Norden, Pohjoismainen tiedotustoimisto (Vaasa), Norjan suurlähetystö ja Kristiinankaupunki Seminaarissa keskusteltiin maakuntien merkityksestä Pohjolan talouskasvulle sekä siitä, voidaanko raja-alueiden yhteistyöllä vahvistaa kasvua entisestään. Moninaisuuden puolesta Hyviä esimerkkejä pohjoismaisesta koulumaailmasta Espoossa Järjestäjät: Pohjola-Norden ja Hanasaaren Suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus Poliittinen populismi Pohjolassa Espoossa Järjestäjät: Pohjola-Norden ja Hanasaaren Suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus Seminaarissa pohdittiin poliittisen populismin roolia Pohjoismaissa ja sitä, miten se näyttäytyy Ruotsin eduskuntavaaleissa syksyllä 2014 ja Suomen eduskuntavaaleissa keväällä Nuoret ja työllisyys Pohjoismaissa Helsingissä Järjestäjä: Pohjola-Norden Perinteisen syysseminaarin aiheena oli tällä kertaa nuorten työllisyys Pohjoismaissa. Seminaarissa oli noin 900 osallistujaa. KOULUALAN TOIMINTA Koulusektorin toiminta on viime vuosien suurten muutosten jälkeen löytänyt vakiintuneen muotonsa. Koulujäseniä oli toimintavuoden lopussa 222. CIMOn tuki jäi samalle tasolle kuin vuonna Pohjola-Nordenin koulutoiminta tavoitti vuoden aikana yhteensä noin opettajaa ja oppilasta. Pohjoismaiset opettajastipendit Vuoden aikana myönnettiin Pohjoismaisia opettajastipendejä 17 opettajalle, jotka vierailivat yhden tai kahden viikon ajan toisessa Pohjoismaassa tutustumassa kouluun ja opetukseen. Opettajien ja tulevien opettajien kurssistipendit ja ystäväkuntien välinen opettajavaihto Opettajille ja kouluhallintoviranomaisille tarkoitettuja kurssistipendejä toisessa Pohjoismaassa järjestettävää pohjoismaista jatkokurssia varten myönnettiin 36. Sen lisäksi myönnettiin stipendi 6 opettajaryhmälle (yhteensä 29 opettajaa), joista osa oli tulevia opettajia. 5

7 Kesäkurssi suomenkieliselle lukiolaiselle Liitto järjesti kolmatta kertaa kesäkursseja Grännan Grennaskolanissa yhteensä 45 suomenkieliselle lukiolaiselle. Kursseja järjestettiin kolme viikon mittaista jaksoa. Opettajaja oppilasvaihtotoimikunta valitsi osallistujat kurssille. Matkastipendit ruotsinkielisille lukioille Kaksi ryhmää sai stipendin Nordenkorrespondenterna -opintomatkalle Pohjoismaiden ministerineuvoston istuntoon Tukholmaan Kaksi oppilasryhmää sai stipendin opintomatkaa varten. Toinen suuntautui Islantiin ja toinen Ruotsiin. Kaikkiaan 60 oppilasta ja opettajaa osallistui matkoille. Ammattioppilaitosten/-korkeakoulujen ja kansanopistojen opiskelijoiden opintomatkat Matka-apuraha myönnettiin 11 ammattioppilaitosten ja kansanopistojen opiskelijaryhmälle pohjoismaista opintomatkaa varten. Ammattioppilaitosten/-korkeakoulujen ja kansanopistojen opiskelijoille myönnetyt stipendit työssäoppimisjaksoa varten Toisessa Pohjoismaassa suoritettavaa, opintoihin liittyvää työssäoppimisjaksoa varten myönnettiin matka-apuraha 8 ammattioppilaitosten ja kansanopistojen opiskelijalle. Oppilasvaihdot ja leirikoulut Oppilasvaihto- ja leirikoulumatkoja varten on tukea saanut Tanskaan 3 ryhmää, Islantiin 2 ryhmää, Norjaan 2 ryhmää, Ahvenanmaalle 1 ryhmä ja Ruotsiin 24 ryhmää peruskouluista ja lukioista. Oppilas- ja opettajaryhmät Suomeen Suomeen saapuneiden pohjoismaisten oppilas- ja opettajaryhmien isäntäkouluja on tuettu vierailuohjelman toteuttamisessa. Tukea on saanut 3 ryhmää. Matkalehtorit Matkalehtoritoiminta on ollut monipuolisempaa kuin aiempina vuosina. Annina Claesson ja Kenneth Nilsson vierailivat pääkaupunkiseudun kouluissa. Áslaug Hersteinsdóttir-Hölttä vieraili Pohjois- ja Keski-Suomessa. Matkalehtorit vierailivat yhteensä 17 koulussa, pitivät yli 80 oppituntia ja tapasivat yhteensä oppilasta. Palkintokirjat Kaikille yläkouluille ja lukioille lähetettiin palkintokirjoja, yksi jokaista yläkoulua ja kolme jokaista lukiota kohden. Palkintokirjat olivat Maria Gripen Agnes Cecilia, Bodil Malmstenin Priset på vatten i Finistère sekä Johan Unengen Vi som ser på. Yhteensä lähetettiin noin kirjaa. 6

8 Biologian ja maantieteen opettajien opintomatka Maantieteen ja biologian opettajien Pohjola-Norden järjesti opintomatkan Bornholmiin ja Skåneen Matkalla tutustuttiin muun muassa Ale stenariin, Fyledaleniin ja Benestads backariin. Tukea saatiin Pohjola-Nordenilta ja Suomalais-tanskalaiselta kulttuurirahastolta. Koulualan seminaari Yhdessä Hanasaaren Suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen kanssa järjestettiin seminaari Moninaisuuden puolesta Hyviä esimerkkejä pohjoismaisesta koulumaailmasta Norden i Skolan NYL:n hallinnoima projekti Norden i Skolan.org palvelee kouluja yhteispohjoismaisissa projekteissa ja hankkeissa. Sivuston kautta on esimerkiksi mahdollista etsiä pohjoismaisia ystäväluokkia. Pohjola-Norden on vastannut sivuston suomenkielisestä käännöksestä. Nuorisoleiri Hillerødissä Pohjoismainen nuorisoleiri järjestettiin jälleen Tanskan Hillerødissä Suomesta leirille osallistui 18 nuorta. Matka sai tukea Folke Bernadotten muistorahastolta. Koulualan toimikunnat Koulualan toimintaan ovat osallistuneet Maantieteen ja biologian opettajien Pohjola- Norden, koulutoimikunta ja pohjoismaisen opettaja- ja oppilasvaihdon toimikunta. Yhteistyö muiden Norden-yhdistysten kanssa Kaikki Norden-yhdistykset ovat osallistuneet Norden i Skolan -projektiin. Kutsu Pohjola- Nordenin kouluseminaareihin on lähetetty sisaryhdistyksille. Koulualan yhteistyötahot Koulualan toiminnassa tärkeitä yhteistyötahoja ovat olleet mm. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Pohjola-Nordenin piirit ja paikallisyhdistykset, Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto, Pohjoismainen Kulttuuripiste, Svenska nu, Hanasaaren kulttuurikeskus, Suomen ja Tanskan Kulttuurirahasto, Suomen ruotsinopettajat SRO, Biologian ja maantieteen opettajien liitto - BMOL, Finlands Svenska Lärarförbund FSL, Opetushallitus ja pohjoismaiset suurlähetystöt. 7

9 ELINKEINOELÄMÄTOIMINTA Elinkeinoelämän saralla liitto järjesti seminaarit Energia tulevaisuudessa sekä Nuoret ja työllisyys Pohjoismaissa. Tämän lisäksi järjestettiin kaksi nuorille suunnattua seminaaria ja kulttuuritapahtumaa Tampereella (Kulttuurierot ja työllistymismahdollisuudet Pohjoismaissa) ja Jyväskylässä (Lika Olika). Tietoa välittävien seminaarien lisäksi liitto piti yllä läheisiä yhteistyösuhteita nykyisiin yhteistyökumppaneihinsa. Tästä syystä liitto auttoi aktiivisesti yhteistyökumppaneitaan muun muassa luennoitsijoiden välittämisen, lehdistömatkojen, sponsoriyhteistyön ja seminaarijärjestelyjen muodossa. Eri yliopistoissa ja korkeakouluissa tiedotettiin elinkeinoelämän yhteistyöstä, kulttuurieroista sekä opintomahdollisuuksista muissa Pohjoismaissa. HALOO POHJOLA -PROJEKTI SEKÄ VIESTINTÄ Haloo Pohjola -projekti Vuoden 2014 aikana Pohjola-Norden jatkoi Haloo Pohjola -projektinsa puitteissa työtä rajattoman Pohjolan eteen. Rajaton Pohjola oli myös yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2014 puheenjohtajamaa Islannin puheenjohtajuuskauden painopisteistä. Haloo Pohjolan toiminta jakautui kahteen tärkeään tarkoitukseen, joista ensimmäinen oli rajaestetyö ja toinen yksityishenkilöiden tiedottaminen ja neuvominen vapaasta liikkuvuudesta Pohjoismaissa. Vuoden 2014 rajaestetyö. Vuoden 2013 Pohjoismaiden neuvoston istunnossa hyväksyttiin uusi, nimellä Viisikymmentäkuusi pohjoismaista yhdistelmää tunnettu pohjoismaisen rajaesteyhteistyön strategia- ja toimintaohjelma vuosille Ohjelma sisältää mm. ehdotukset Rajaestefoorumin korvaamisesta uudella Rajaesteneuvostolla ja pohjoismaisen tiedotustyön tehostamisesta. Tavoitteena on organisoida rajaesteyhteistyö mahdollisimman tehokkaasti ja saavuttaa konkreettisia tuloksia. Luomalla parhaat mahdolliset edellytykset yksityishenkilöille ja yrityksille toimia Pohjoismaissa rajojen yli vahvistetaan Pohjoismaiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Uuden rajaesteyhteistyön strategia- ja toimintaohjelman mukaisesti pohjoismaisen neuvontapalvelut, mukaan lukien Haloo Pohjola, pitivät vuoden 2014 aikana ensimmäiset kolme yhteistä verkostokokousta Pohjoismaiden ministerineuvoston rajaestesihteeristön johdolla. Vahvalla toimeksiannolla ja uudella rakenteella tähdätään yhä tehokkaampaan työhön rajaesteiden torjumiseksi. Vuonna 2014 saadut tulokset olivat rohkaisevia; useissa kyselyissä eri toimijoiden kokemukset uudesta yhteistyöstä olivat erittäin positiivisia. Uuteen toimintaohjelmaan liittyi myös Rajaesteneuvoston ja Haloo Pohjolan vahva ankkuroiminen Suomessa ja Suomen kautta tapahtuvaan rajaestetyöhön. Rajaesteneuvoston Suomen edustaja Sten Palmgren kutsuttiin mukaan Pohjola-Nordenin neuvontatoimikunnan työhön, ja toimikunnan kokoukset pidettiin valmistelevina kokouksina pari viikkoa ennen Rajaesteneuvoston kokouksia. 8

10 Lisäksi Haloo Pohjola valmisteli Suomen pohjoismaiselle yhteistyöministerille 3 taustapaperia rajaestekokouksia varten, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle raportit Pohjoismaiden neuvoston istuntoa sekä eduskunnassa pidettyä Eurooppa-keskustelua varten sekä valmisteli rajaestetyötä koskevan osion Suomen eduskunnalle annettavaan vuosikertomukseen pohjoismaisesta yhteistyöstä. Vuoden 2014 neuvontatyö. Neuvontatyön puolella Haloo Pohjola jatkoi vuonna 2012 alkanutta verkkosivujensa uudistustyötä. Viime vuosien tapaan Haloo Pohjola kasvatti verkkosivujensa kävijämäärää yltäen jo yli vuosittaiseen kävijään. Kasvua viime vuodesta oli 6 prosenttia, mikä tarkoittaa lisää sivulatausta edellisvuoteen verrattuna. Suomesta kävijöitä oli hieman yli , ja eniten kaikkia kävijöitä myös suomalaisia kiinnosti Norjassa työskentelyä koskeva sivu. Suomea koskevaa tietoa haettiin saman verran kuin viime vuonna: hieman yli kertaa. Samalla kun Haloo Pohjolan sivujen kävijämäärä lisääntyi, kysymysmäärä tuhatta kävijää kohden laski edellisvuoden 3,8 kysymyksestä 3,2 kysymykseen. Tämä on toivottava kehityssuunta, koska verkkosivujen tekstejä parantamalla neuvonta- ja tietopalvelulle jää enemmän aikaa kehitystyöhön sekä vaikeiden rajaestekysymysten selvittämiseen. Lisäksi Haloo Pohjola järjesti vuoden 2014 aikana itse 14 seminaaria ja oli mukana 28 muun tapahtuman järjestämisessä. Näistä Suomessa pidettiin 8. Suomen viidessä Haloo Pohjolan esityksessä kuulijoita oli yhteensä n. 400 henkeä. Lisäksi Haloo Pohjola on ollut Suomessa mukana useilla messuilla, kirjoittanut Pohjola-Nordenin lehteen neljä rajaesteitä käsittelevää artikkelia ja esiintynyt puheradiossa tunnin haastattelussa. Tarkempaa tietoa Haloo Pohjolan vuoden 2014 toiminnasta löytyy Haloo Pohjolan yhteisestä vuosiraportista 2014 norden.org sivuilla. Viestintä Liiton 56-sivuinen lehti ilmestyi neljä kertaa vuonna Juhlavuoden kunniaksi lehteä uudistettiin sekä sisällön että lay outin osalta. Lehden painos on kpl ja lehti on luettavissa myös Pohjola-Nordenin verkkosivuilla. Yhtenä vuoden 2014 uutuutena Larserik Häggman kirjoitti historiikkisarjaa liiton 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lisäksi lehdessä julkaistiin artikkelisarjaa Pohjoismainen Suomessa, jossa joka numerossa esiteltiin Suomessa asuva pohjoismaalainen henkilö. Lehdessä alettiin myös julkaista sivua Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä. Lehtien 1 2/2014 päätoimittajana toimi Henrik Wilén. Lehdestä 3/2014 alkaen päätoimittajana toimi Kjell Skoglund. Lehden toimitusverkosto kokoontui vuoden aikana kerran. Liiton verkkosivut tarjoavat kattavasti tietoa Pohjolasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Seminaareja ja tapahtumia markkinoidaan liiton verkkosivuilla. Noin 40 Pohjola-Norden - yhdistyksellä on oma sivu Pohjola-Nordenin liiton verkkosivuston alaisuudessa. Kävijöitä verkkosivustolla oli noin (3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna). Verkkopuoti toimii tärkeässä roolissa pohjoismaisen materiaalin ja sitä kautta tietouden levittämisessä. Myynnissä olevista tuotteista on puodissa kuvat sekä laajat kuvaukset. Pohjola-tietoutta levitettiin myös sosiaalisen median avulla. Liiton Facebook-seuraajien määrä kasvoi vuoden 2014 loppuun mennessä lähes 900 seuraajaan. Lisäksi liitto on mukana Twitterissä ja LinkedIn -palvelussa. Myös Wikipediassa on artikkeli liitosta. 9

11 Intranetin käyttöä on kehitetty edelleen. Sähköisen uutiskirjeen avulla on vuoden aikana välitetty muun muassa piiri- ja yhdistyskirjeet sekä joulutervehdys. Sähköisen uutiskirjeen osalta siirryttiin käyttämään Mailchimp-palvelua. ALUEELLINEN YHDISTYS- JA KULTTUURITOIMINTA Kansalaisjärjestönä Pohjola-Norden tarjoaa jäsenilleen monipuolista toimintaa sekä edistää kansalaisten ja järjestöjen yhteistyötä Pohjolassa. Ystäväkuntayhteistyö on perinteinen osa Pohjola-Nordenin kansalaisjärjestötoimintaa. Kuntauudistuksen myötä ystäväkuntayhteistyö on murrosvaiheessa. Pohjola-Nordenin ehdotus on, että ne kunnat, jotka eivät jatka ystäväkuntayhteistyötä virallisella tasolla, voisivat ylläpitää pohjoismaisia kontaktejaan tukemalla Pohjola-Nordenin yhdistyksiä. Liitto kehottaa yhdistyksiä olemaan yhteydessä kuntiin, jotka ovat luopuneet tai luopumassa ystäväkuntayhteistyöstä. Pohjolan pidot Pohjolan päivän merkeissä Norden-jäseniä koko Pohjolasta kokoontui Pohjolan pitoihin maaliskuun 23. päivän aikoihin. Liitto vietti perinteistä Pohjolan päivää kaikkialla Suomessa. Lapin piirin alueella järjestettiin yhteensä neljä juhlaa sekä Itä-Suomen piirien alueella yhteensä seitsemän juhlaa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri järjestää vuosittain yhteiset pidot, kuten myös Uusimaa ja Helsinki. Pohjoiskalottikonferenssi Liitto osallistui konferenssin toteuttamiseen yhdessä pääjärjestäjä Ruotsin Föreningen Nordenin kanssa. Konferenssi järjestettiin Kiirunassa ja sen teema oli Pohjoiskalotti - osana Arktista aluetta. Konferenssi keskittyi koulutukseen, työelämään ja kasvuun. Suomesta konferenssiin osallistui 27 henkilöä. Pohjoismainen kirjastoviikko Kirjastoviikkoa vietettiin toimintavuonna 18. kerran Vuoden teema oli Pohjolan peikot ja tekstit Áslaug Jónsdóttirin, Kalle Güettlerin ja Rakel Helmsdalin Hirviöiden rettelö (Monsterbråk), Tove Janssonin Muumipappa ja meri sekä Stefan Spjutin Staalo. Suomesta viikolle osallistui 146 instituutiota. Sweden Panorama valokuvanäyttely Piireissä ja yhdistyksissä kiersi vuoden aikana Andy Hornerin valokuvanäyttely Sweden Panorama. Näyttely oli esillä yhteensä kuuden piirin ja yhdistyksen alueella. Luentotilaisuus Yhteistyössä Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston kanssa Pohjola-Norden järjesti Mark Levengoodin luentotilaisuuden Tilaisuuteen osallistui noin 200 kuulijaa. 10

12 JÄSENET Toimintatuki Liitto myönsi toimintatukea paikallisyhdistyksille, piireille ja työryhmille yhteensä euroa. Hakemuksia tuli yhteensä 295. Liito sai euroa Suomen Svenska kulturfondenin järjestötukea yhdistyksilleen jaettavaksi. Liito sai Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta euroa, josta jaettiin sopimuksen mukaan puolet piirien projekteille ja puolet liiton ja Hanasaaren ruotsalaissuomalaisen kulttuurikeskuksen yhteisille projekteille. Lisäksi liitto sai euroa tukea Folke Bernadotten muistosäätiöltä. Jäsenrekisteri ja -kortti Liito ylläpiti jäsenrekisteriä ja keräsi paikallisyhdistysten puolesta jäsenmaksut. Yksi yhdistys keräsi itse jäsenmaksunsa. Jäsenet saivat jäsenmaksulaskun yhteydessä irtileikattavan jäsenkortin. Uusi jäsenrekisteri Membra otettiin käyttöön tammikuussa Rekisterin toimittaja on ahvenanmaalainen Consilia. Paikallisyhdistysten edustajat pääsevät itse jäsentietoihinsa käsiksi, minkä toivotaan helpottavan yhdistysten omaehtoista toimintaa. Liiton paikallisyhdistyksillä on henkilöjäseniä Paikallisyhdistyksiä on 126, järjestöjäseniä 83, koulujäseniä 222, ja kirjastojäseniä 21. ANSIOMERKIT JA STIPENDIT Veikko Karsma- stipendi Stipendi myönnettiin Seppo Saloselle (Kotka). K.A.Fagerholmin stipendi Stipendit myönnettiin Oulun seudun Pohjola-Norden nuoret -yhdistykselle ja Jyväskylän Opiskelijoiden Pohjola-Norden -yhdistykselle. Kultainen ansiomerkki Pohjola-Norden on myöntänyt seuraaville henkilölle kultaiset ansiomerkit aktiivisesta toiminnastaan liiton hyväksi: Närvänen Kirsi (Loimaa), Kotaniemi Seppo (Suolahti- Äänekoski), Holmberg Roger (Salo), Repo Mauri (Suonenjoki), Lappalainen Ritva (Suonenjoki), Makkonen Marjatta (Suonenjoki), Mäkinen Mirja (Suonenjoki), Ilola Raili (Tornio), Sjöberg Anne (Kuusamo), Rinne Auli (Varkaus), Rossi Vuokko (Suonenjoki), Rusk Anders (Esbo), Tiainen Ulla-Maija (Kajaani), Möttönen Hannu (Kajaani), Hilden Antti (Tampere), Stenman Brit (Karleby). 11

13 Hopeinen ansiomerkki Pohjola-Nordenin hopeisen ansiomerkin saivat Könönen Heli (Kuopio), Sorsa Timo (Suonenjoki), Martikainen Heidi (Iisalmi), Kärki Mika (Kajaani), Tikkanen Leena Maija (Kajaani), Holpainen Anja (Kemi), Sutinen Heli (Varkaus). KESKUSTOIMISTO Pohjola-Nordenin pääsihteerinä toimi Henrik Wilén ja vt. pääsihteerinä Kjell Skoglund Skoglund toimi myös markkinointipäällikkönä. Ingrid Rönnow toimi kouluvastaavana ja Susanna Puisto tiedottajana. Marika Lindström toimi jäsen- ja järjestövastavana ja Nina Nyman Haloo Pohjola-hankkeen projektipäällikkönä toimi Heli Mäkipää. Kalle Keijonen toimi kesäapulaisena. Tammi-toukokuussa AMK Keudan opiskelija Henna Sopanen suoritti työharjoittelun keskustoimistossa. Lisäksi Sopanen oli tuntityöntekijänä kesäkuussa. Elinkeinoelämän sektoria avustivat Aira-Liisa Roiha, Maria Gustafsson ja Robert Byggmästar. Liiton toimielimet ovat liittokokous ja hallitus. LUOTTAMUSELIMET Liiton toimielimet Pohjola-Nordenin liittokokous järjestettiin Tampereella Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja sen yhteydessä järjestettiin Pohjola-Nordenin 90-vuotisjuhla sekä seminaari Kansalaisten Pohjola. Liittohallituksen päätöksellä järjestettiin ylimääräinen liittokokous Jyväskylässä Kokouksessa liiton puheenjohtaja Anders Rusk erosi tehtävästään. Liiton puheenjohtaja Liiton puheenjohtajana toimi opetusneuvos Anders Rusk Ajalla kansanedustaja Simo Rundgren toimi liiton vt. puheenjohtajana. Hallitus Pohjola-Nordenin hallitus kokoontui neljä kertaa ennen varsinaista liitokokousta seuraavassa kokoonpanossa (varahenkilöt sulkeissa): Anders Rusk, puheenjohtaja Simo Rundgren, varapuheenjohtaja Anne-Mari Karppinen, varapuheenjohtaja Bo Grönholm (Ari Laitinen) Mauri Repo, erosi (Maiju Kaitainen) Markku Lumio (Martti Koskela) Matti Erävala (Henrik Kainberg) 12

14 Christina Gestrin (Henrik Stenius) Eeva Tuokko (Terttu Möttönen) Paula Rossi (Paula Mikkola) Silvia Modig, erosi (Sisko Harkoma) Emma Mustala (Kalle Keijonen) Liitokokous täydensi hallitusta eronneiden osalta ja hallitus kokoontui varsinaisen liittokokouksen jälkeen neljästi seuraavassa kokoonpanossa: Anders Rusk, puheenjohtaja, erosi Simo Rundgren, varapuheenjohtaja, vt. puheenjohtaja alkaen Anne-Mari Karppinen, varapuheenjohtaja Kai Alajoki (Kim Rantala) Matti Erävala (Henrik Kainberg) Christina Gestrin (Henrik Stenius) Bo Grönholm (Ari Laitinen) Markku Lumio (Martti Koskela) Juhani Lönnroth (Sisko Harkoma) Paula Rossi (Paula Mikkola) Satu Savolainen (Maiju Kaitainen) Eeva Tuokko (Terttu Möttönen) Asiantuntijaelimet Työvaliokunta Työvaliokuntaan kuului Simo Rundgren, Anne-Mari Karppinen, Markku Lumio, Paula Rossi ja Anders Rusk Sihteerinä toimi pääsihteeri Henrik Wilén ja vt. pääsihteeri Kjell Skoglund Vaalivaliokunta Vaalivaliokuntaan kuuluivat Markku Jääskeläinen (pj), Marja Kalske, Leena Kortesalo, Kristina Saari, Henrik Stenius ja Sofi Weckman. Muut nimetyt toimikunnat Ay-toimikunta: Markku Jääskeläinen (pj.), Katja Kaivonen, Ulf Ljung (31.3. asti), Pirkko Nikula, Magnus Salmela, Rauni Söderlund, Mari Taivainen, Henrik Wilén (28.2.asti), Heli Mäkipää (sihteeri). Elinkeinoelämän toimikunta: Martin Saarikangas (pj.), Johan Aalto, Robert Andersson, Sture Fjäder, Stig Gustavson, Ole Johansson, Sixten Korkman, Miapetra Kumpula-Natri, Markku Lumio, Pekka Luoma, Juha Rantanen, Simo Rundgren, Ulf Sundqvist, Carola Teir- Lehtinen, Janne Virkkunen, Ann Wahlroos-Jaakkola, Johnny Åkerholm, Anders Rusk ( ), Henrik Wilén ( ), Kjell Skoglund (sihteeri). 13

15 Neuvontatoimikunta: Simo Rundgren (pj.), Carita Blomqvist, Tanja Blomqvist (varalla Essi Rentola), Carola Bäckström (30.8. asti), Riitta Leinonen, Minna Levander (varalla Matias Kainu), Bo Lindroos, PYS (30.4. asti, varalla Ann-Sofie Stude), Kirsi Haapakoski, (1.9. lähtien), Mari Herranen, Larserik Häggman, Kari Kahiluoto (1.8. lähtien, varalla Christina Lehtinen), Päivi Koivupalo, Laura Määttänen, Sten Palmgren, Nina Rekola (varalla Nina Eskola), Ann-Sofie Stude, ), Aila Tommola-Kruse, Kaj Välimäki, Maria Waltari, Henrik Wilén (28.2. asti), Heli Mäkipää (sihteeri). Nordjobb-toimikunta: Mari Taivainen (pj.), Niina Juuti, Tomi Alakoski, Ulf Lindholm, Tomi Puranen, Timo Wallenius, Henrik Wilén ( ), Kjell Skoglund ( ), Mira Korhonen (sihteeri). Opettaja- ja oppilasvaihdon toimikunta: Nina Eskola (pj.), Terhi Seinä, Pirkko Laurila, Ingrid Rönnow (sihteeri). Koulutoimikunta: Sini Keinonen (pj.), Nina Eskola, Liisa Wallenius, René Semberlund- Jensen, Tiinaliisa Granholm, Sisko Harkoma, Ingrid Rönnow (sihteeri). Tilintarkastaja Tilintarkastajayhteisönä toimi BDO (KHT Hannu Riippi) Norden Yhdistysten Liitto (NYL) Liitto osallistui aktiivisesti Norden-yhdistysten liiton toimintaan ja toteutti yhteisesti sovitut pohjoismaiset projektit Suomessa. VARAINHANKINTA JA TALOUS Liitto anoi valtiolta yleistä toiminta-avustusta ja lisäksi tukea projektien toteuttamiseen, eri sidosryhmien palvelemiseen ja uusien hankkeiden suunnitteluun. Tukea anottiin sekä valtiolta että eri rahastoista. Svenska kulturfondenin kanssa tehdyn sopimuksen ansiosta Pohjola-Norden sai euroa toimintatukea jaettavaksi paikallisyhdistyksille. Liiton saama yleinen valtioapu pysyi eurossa ja CIMOn myöntämä koulutoiminnan valtioapu eurossa. Tilikauden alijäämä oli ,83 euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksen alijäämä oli , vuoden 2012 tilipäätöksen alijäämä hieman alle euroa ja vuoden 2013 tilipäätöksen alijäämä 3 164,66 euroa. 14

16 NORDJOBB Vuonna 2014 lähes nuorta haki Nordjobbia toisesta Pohjoismaasta. Suomesta Nordjobbia haki nuorta. Yhteensä 48 hakijaa sai työpaikan Suomesta. Näistä 37 oli pohjoismaalaisia ja 11 EU-maista. Suurin osa nordjobbareista, 21 henkilöä, työskenteli pääkaupunkiseudulla (Helsinki ja Espoo). Yhteensä 8 nordjobbaria työskenteli Turussa ja Turun saaristossa, 12 työskenteli Pohjanmaalla ja 7 Tampereella. Nordjobbarit tulivat Ruotsista (28), Norjasta (3), Suomesta (3), Tanskasta (1), Ahvenanmaalta (1), Färsaarilta (1), Kyprokselta (1), Virosta (1), Iso- Britanniasta (2), Slovakiasta (2), Saksasta (2) ja Ranskasta (3). Muutamalla oli jokin side Suomeen joko perheen tai suvun kautta ja kolmella oli myös Suomen kansalaisuus, vaikka he olivat aina asuneet Ruotsissa.Nordjobb-työnantajia Suomessa oli 29. Suurin osa nordjobbareista työskenteli hoitoalalla, puutarhatöissä tai palvelualalla esimerkiksi kirjastossa, hostellissa tai seikkailupuistossa. Suurimmat työllistäjät olivat Helsingin kaupunki, Turun kaupunki ja Pietarsaaren kaupunki. Kulttuuri- ja vapaa-ajan ohjelmaa Suomessa järjestettiin Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Pohjanmaalla. Nordjobbarit Helsingissä ja Turussa osallistuivat aktiviteetteihin ja olivat myös itse aktiivisia järjestämään tapahtumia. Pohjanmaalla nordjobbarit asuvat usein eri kaupungeissa/kylissä ja haastetta tapahtumien järjestämiseen tuovat pitkät etäisyydet. Turun ja Helsingin nordjobbarit viettivät juhannusta yhdessä Pihlajasaaressa Helsingissä. Suomessa Nordjobbia on markkinoitu enimmäkseen suomalaisille kesätyönhakijoille, mutta myös työnantajille. Markkinointia on ollut enimmäkseen vuoden alussa, kun kesätyön hakeminen on ajankohtaista. Nordjobb-projektivastaava vieraili eri kouluissa ja osallistui erilaisille messuille ja muihin tapahtumiin. Nordjobb sai kesän aikana näkyvyyttä myös mediassa (mm. netissä, radiossa ja lehdissä). Vuonna 2014 Nordjobbin sai 280 suomalaista nuorta verrattuna 181:een vuotta aikaisemmin. Nordjobbin saaneista suomalaisista 82 % oli naisia. Yli suomalaista haki Nordjobbia. POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto (PNN) on toimintavuoden aikana tarjonnut jäsenistölleen, jäsenjärjestöilleen sekä pohjoismaisista teemoista kiinnostuneille monipuolista ohjelmaa Suomessa ja muualla Pohjolassa. Nuorisoliitolla on 11 paikallisosastoa, 27 jäsenjärjestöä sekä noin henkilöjäsentä ympäri Suomea. Tapahtumia ja koulutuksia on järjestetty yhdessä paikallisosastojen, jäsenjärjestöjen, sisarjärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. PNN:n strategisena painopisteenä on vuonna 2014 ollut yhteistyö 90-vuotisjuhliaan viettävän Pohjola-Norden ry:n kanssa, mikä näkyi mm. yhteistyönä Helsingissä järjestettyjen Pohjolan päivän yleisötilaisuuksien sekä Jyväskylässä ja Tampereella huhtikuussa 2014 pidettyjen nuorisoseminaarien tiimoilta. 15

17 Nuorisoliitto vastasi edelleen vuonna 2014 Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston (Ungdomens Nordiska Råd) sihteeristöstä ja vuosittaisen istunnon toteuttamisesta. Nuorisoliitto huolehti myös aiempien vuosien tapaan Nordjobb-projektin käytännön toteutuksesta ja nordjobbareiden kulttuuri- ja vapaa-ajanohjelmasta eri paikkakunnilla. Yksi PNN:n uusista toimintavuoden tapahtumakonsepteista oli alle 25-vuotiaille suunnattu johtajuuskoulutus Unga ledare i Norden, joka toteutettiin yhteistyössä Ruotsin ja Islannin sisarjärjestöjen kanssa loka- ja marraskuussa PNN:n jäsenjärjestöjen määrä kasvoi lisäksi vuonna 2014 yhdellä Kuurojen Pohjoismaisen Nuorten Neuvoston (Kuurojen liiton alla) liityttyä mukaan toimintaan. Tiedotuksen saralla vuosi 2014 oli PNN:lle mullistava. Kevään aikana liitolle teetettiin uudet nettisivut ja perinteinen, painettu jäsenlehti korvattiin nettilehdellä. Nettisivujen uudistuksessa painotettiin toimivaa kaksikielisyyttä, sosiaalisen median hyödyntämistä nettisivuilla ja selkeää, liiton graafiseen ilmeeseen perustuvaa ulkonäköä. PNN:n nettisivut löytyvät entiseen tapaan osoitteesta pnn.fi / pnu.fi. 16