VALTAKUNNALLINEN YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOIS- LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ARVIOINTI Teppo Heikkilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNALLINEN YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOIS- LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ARVIOINTI 2010-2011. Teppo Heikkilä"

Transkriptio

1 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Hospital District of Northern Savo No 78 / 2012 VALTAKUNNALLINEN YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOIS- LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ARVIOINTI Teppo Heikkilä Kuopion yliopistollinen sairaala Perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 2012

2 Tekijän osoite: Kuopion yliopistollinen sairaala PL KUOPIO ISBN X ISSN Kuopion yliopistollisen sairaalan monistamo Kuopio 2012

3 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE HOSPITAL DISTRICT OF NORTHERN SAVO KUVAILULEHTI No 78 / Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri): Teppo Heikkilä Julkaisun laji (ks. seur.sivu): Selvitykset Julkaisun nimi: Valtakunnallinen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arviointi Julkaisupaikka: Kuopio Tiivistelmä: Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisen arvioinnin tavoitteena oli kuvata koulutuksesta vastaavien yksiköiden koulutusohjelmat ja -järjestelmät, tuottaa vertailutietoa erikoislääkärikoulutuksen laadun parantamiseksi ja suosittaa valtakunnallisia toimia koulutuksen kehittämiseksi. Arviointia varten koottiin arviointiryhmä, jossa oli mukana edustajat yliopistoista, Suomen yleislääketieteen yhdistyksestä, Suomen Yleislääkärit ry:stä sekä Lääkäriliiton yleislääketieteen alaosastosta. Arviointi koostui sähköisestä kyselystä ja arviointikäynneistä. Arviointikyselystä saatuja tietoja hyödyntäen tehtiin arviointikäynnit kaikissa yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta järjestävissä yliopistoissa sekä jokaisen yliopiston yhteydessä kahdessa terveyskeskuksessa. Arvioinnin perusteella yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen ohjelmissa on pieniä eroja. Koulutus on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Koulutusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja siihen on pyritty tuomaan mukaan enemmän koulutuksellisia elementtejä, kuten erikoistuvan lääkärin henkilökohtaista ohjaamista. Kehitystyö on kuitenkin vielä osin kesken. Erityisesti kehittämistä kaipaavat erikoistuvien lääkärien henkilökohtainen ohjaus, erikoistuvan lääkärin osaamisestaan saaman palautteen antaminen, koulutuksen suunnitelmallisuus käytännön tasolla sekä hallinnollisen koulutuksen vähäisyys. Arvioinnin pohjalta suositellaan erityisesti koulutuksen sisällön ja tavoitteiden valtakunnallista yhtenäistämistä. Avainsanat (asiasanat): MeSH: Education, Medical, Graduate/organization and administration; General Practice/education; General Practitioners/education; Quality Improvement YSA: arviointi; erikoislääkärit; kehittäminen; koulutus; laadunarviointi; yhdenmukaistaminen; yleislääketiede NLM: W 20, W 89 Kokonaissivumäärä: 175 ISSN: ISBN: X Jakaja: KYS / Perusterveydenhuollon yksikkö Tilausosoite: PL 1777 puh KUOPIO siku.kosonen@uef.fi Kpl-hinta: 25 e + alv 9 %

4 JULKAISUN LAJI Alkuperäistutkimukset Selvitykset Raportit Työryhmämietinnöt Audiovisuaaliset tuotteet

5 ESIPUHE Perusterveydenhuollon selkärangan muodostavat kokeneet ja taitavat yleislääketieteen erikoislääkärit, joiden osaamista ja näkemystä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Erikoislääkäritutkintojen suorittamisen käytännöt ovat arkikäsitysten mukaan vaihdelleet suuresti - onpa erikoistumista suoritettu pelkästään työtä tekemällä. Näinkin voi omaksua yleislääketieteen erikoislääkärin identiteetin ja oppia hyväksi yleislääketieteen erikoislääkäriksi, mutta helpomminkin se voi onnistua. Jotta erikoislääkäritutkintoa ja sen suorittamista voitaisiin kehittää vastaamaan potilaiden, palvelujärjestelmän ja erikoistuvien tarpeita, tarvittiin lähtökohdaksi selvitys nykytilasta. Kuopiolaisten aloitteelle oli siis olemassa tarve. Selvityksen tekemiseen osallistui eri tavoin satoja yleislääketieteen erikoislääkäreitä tai erikoistuvia. Sähköiseen kyselyyn vastanneita oli yhteensä noin 500. Vastuuyksikköjen ja koulutuspaikkojen käyntejä teki 15 lääkäriä, minkä lisäksi käyntien aikana järjestettyihin kokouksiin osallistui vastuuyksikköjen ja koulutuspaikkojen noin 50 lääkäriä. Selvityksen tuloksiin perustuvat toimenpideehdotukset laadittiin 40 hengen voimin. Suurkiitos kaikille heille! Erityisen kiitoksen ansaitsee LT, sisät. erikoisl. Ulla Idänpään-Heikkilä, jonka osaaminen ja kokemus laadun arvioinnista oli meille, sen alan noviiseille, suureksi avuksi. Kiitämme myös sosiaali- ja terveysministeriötä hankkeen taloudellisesta tuesta. Toimenpide-ehdotukset ovat saaneet hyvän vastaanoton, konkreettisiin toimenpiteisiin on jo ryhdytty monella taholla. Viiden vuoden kuluttua meillä on todennäköisesti tarpeita vastaava, uudistunut, valtakunnallinen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen ohjelma, ja sen avulla valmistuvia, entistä osaavampia yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Arja Helin-Salmivaara, arviointiryhmän puheenjohtaja

6 ARVIOINNISSA MUKANA OLLEET HENKILÖT Arviointiryhmä Arja Helin-Salmivaara, puheenjohtaja (Helsingin ja Uudenmaan shp, SYLY) Teppo Heikkilä, sihteeri (Pohjois-Savon shp, projektityöntekijä) Päivi Meriranta (Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon shp) Esko Kumpusalo (Itä-Suomen yliopisto) Johan Eriksson (Helsingin yliopisto) Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi (Oulun yliopisto) Mauri Laakso (Oulun yliopisto, SLL yleislääketieteen alaosasto) Kari Mattila (Tampereen yliopisto, Pirkanmaan shp) Anni Seiskari (Tampereen yliopisto) Paula Vainiomäki (Turun yliopisto, SYLY) Mikko Valkonen (GPF) Ulla Idänpään-Heikkilä (ulkopuolinen asiantuntija) Arvioijat (jo arviointiryhmässä mukana olevien henkilöiden lisäksi) Seija Eskelinen Päivi Hiltula Irma Honkamaa Pekka Honkanen Johannes Kerälä Maarit Matinolli Katarina Näs Merja Toivonen Minna Törnroos Pekka Saloranta Satu-Maaria Walle

7 SISÄLLYSLUETTELO VALTAKUNNALLINEN YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ARVIOINTI Esipuhe Arvioinnissa mukana olleet henkilöt 1 Johdanto Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus Suomessa ja Euroopassa Erikoislääkärikoulutuksen arviointi Suomessa ja Euroopassa Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin tausta 4 2 Arvioinnin tavoitteet ja periaatteet 6 3 Arvioinnin menetelmät Arviointiryhmän kokoaminen Valtakunnallisen kyselyn toteutus Kyselylomakkeiden pilottitutkimus Kyselylomakkeiden lähettäminen, vastausten kerääminen ja analysointi Kyselyn tulosten hyödyntäminen Arviointikäynnit yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta vastaavissa yksiköissä ja koulutusta antavissa terveyskeskuksissa Erikoislääkärikoulutuksen vastuuyksiköiden yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kriteerit Terveyskeskusten yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kriteerit Arviointikäyntien toteutus Arviointiryhmät ja niiden työskentely Loppuraportin kokoaminen ja arvioiden esittäminen Parannusehdotusten toteutumisen seuranta ja uusi arviointi 17 4 Arviointikyselyn tulokset Taustatietoja Keskeisiä kyselyistä saatuja tuloksia 21 5 Arviointikäynneillä tehdyt havainnot Arviointikäynnit yliopistoissa / yleislääketieteen yksiköissä Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen rakenne Erikoislääkärikoulutuksen järjestäminen Erikoistuville lääkäreille järjestettävän koulutuksen sisältö Kouluttajalääkäreille järjestettävän koulutuksen sisältö Arviointikäynnit terveyskeskuksissa Perehdytys Erikoistuvan lääkärin ohjaaminen Työn koulutuksellisuus Toimipaikka- ja teoreettinen koulutus Palaute EVO-rahoitus 34 6 Pohdinta Menetelmä Arvioinnin tulokset 36

8 7 Arvioinnin aikana havaittuja hyviä käytäntöjä sekä syntyneitä ideoita 37 8 Kehittämissuositukset ja toimenpide-ehdotukset yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseksi Erikoislääkärikoulutuksen kehittämissuositukset yliopistoille Erikoislääkärikoulutuksen kehittämissuositukset terveyskeskuksille Valtakunnalliset toimenpide-ehdotukset Koulutuksen rakenne ja sisältö Koulutuksen työkalut Erikoistujien verkottuminen Ohjaus, koulutuksen ja koulutuspaikkojen laatu ja arviointi Koulutuksen tieteellisyys 48 9 Kiitokset Viitteet Liitteet 53

9 1 JOHDANTO 1.1 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus Suomessa ja Euroopassa Yleislääketieteen erikoisala perustettiin Suomeen vuonna Yleislääketieteen erikoislääkärin oikeudet myönsi tuolloin Lääkintöhallituksen spesialiteettineuvottelukunta. Ensimmäinen strukturoitu yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusohjelma tuli voimaan vuonna 1976 ja erikoislääkärikoulutuksen tavoitteet ja sisältö määriteltiin ensimmäisen kerran opetusministeriön vuonna 1987 julkaisemassa muistiossa (Opetusministeriö 1987). Yleislääketieteen erikoislääkärioikeudet saadakseen lääkärin tuli työskennellä kolmen ja puolen vuoden ajan erikseen määritetyillä erikoisaloilla yleis- ja erikoissairaaloissa sekä vähintään kaksi ja puoli vuotta kunnanlääkärinä tai terveyskeskuslääkärinä. Lisäksi tuli suorittaa terveydenhuollon hallinnon kurssi. Pitkään kunnanlääkärinä toiminut sai siirtymäkauden ajan anomuksesta yleislääketieteen erikoislääkärin oikeudet suoritettuaan Tampereen yliopiston järjestämän terveydenhuollon hallinnon kurssin (Halonen ym. 2001a, Halonen ym. 2003) Helsingin yliopistoon perustettiin vuonna 1981 Suomen ensimmäinen yleislääketieteen professorin virka, joskin Tampereen yliopistossa oli jo vuodesta 1972 ollut yleislääketieteen erikoisalasta vastaava kansanterveystieteen, erityisesti avoterveydenhuollon, professuuri. Vuonna 1988 yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen järjestäminen siirtyi sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon alalta yliopistojen vastuulle. Muiden erikoisalojen erikoislääkärikoulutus siirtyi yliopistojen vastuulle vuonna Vuodesta 1991 lähtien on Suomen kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa ollut yleislääketieteen professorin virka. Nykyisin erikoislääkärin tutkinto on Suomessa yliopistotutkinto. Tämä järjestely on eurooppalaisittain poikkeuksellinen ja vastaavaan on siirrytty muista Euroopan maista vain Italiassa ja Virossa. (Halonen ym. 2001a, Halonen ym. 2003) Suomessa oli vuoden 2011 alussa yleislääketieteen erikoislääkärin oikeudet omaavaa lääkäriä (Suomen Lääkäriliitto 2011) alan ollessa suurin

10 2 Suomen erikoisaloista. Työikäisiä yleislääketieteen erikoislääkäreitä oli Heistä 58 % oli naisia. Vuoden 2009 Lääkärikyselyn mukaan työikäisistä yleislääketieteen erikoislääkäreistä 52 % työskenteli päätoimisesti terveyskeskuksissa, 15 % sairaaloissa, 2 % opetuksessa ja tutkimuksessa, 12 % työterveyshuollossa, 11 % yksityisvastaanotoilla ja 9 % muissa tehtävissä (Suomen Lääkäriliitto 2009). Vuonna 2009 terveyskeskuksissa työskenteli päätoimisesti lääkäriä, joista erikoislääkäreitä oli Terveyskeskuksissa työskentelevistä erikoislääkäreistä 75 % oli yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Yleislääketieteen suosio erikoistumisalana on aivan viime vuosina hiukan lisääntynyt suhteessa muihin erikoisaloihin. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna suosio on kuitenkin jossain määrin heikentynyt. Esimerkiksi Lääkäri tutkimuksessa terveyskeskuslääkärin työn ilmoitti mieluisimmaksi työkseen 17 % nuorista lääkäreistä, kun vuonna 2003 vastaava osuus oli 15 %, vuonna % ja vuonna % vastaajista (Heikkilä ym. 2009). Todennäköisesti viimeisimmän tutkimusvälin aikana tapahtunut terveyskeskustyön suosion hienoinen paraneminen on ollut seurausta voimakkaasta panostamisesta varsinkin nuorten lääkärien koulutukseen ja työviihtyvyyteen useissa terveyskeskuksissa. Perusterveydenhuollon tilasta on viime vuosina esitetty huolestuneita puheenvuoroja (Kumpusalo & Mattila 2006, Meretoja 2008). Tällä hetkellä on valtakunnallisesti käynnissä useita hankkeita perusterveydenhuollon kehittämiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2011c). Perusterveydenhuollon järjestämistä on käsitelty laajasti myös voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2011b). Euroopan tasolla yleislääketiede omana erikoisalanaan on käytössä Pohjoismaiden lisäksi vain muutamissa Euroopan maissa, eikä sitä ole mainittu esimerkiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa direktiivissä (EU 2004). Samassa direktiivissä määritellään kuitenkin yleislääketieteen erityiskoulutus, joka täytyy suorittaa, mikäli lääkäri haluaa toimia yleislääkärin tehtä-

11 3 vissä muiden Euroopan unionin maiden sosiaalivakuutusjärjestelmän piirissä. Suomesta valmistuneelle lääkärille yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on kaksi vuotta (muualla EU:ssa kolme vuotta Belgiaa lukuun ottamatta) ja se on käytännössä osa yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta. Koulutus tunnettiin saakka perusterveydenhuollon lisäkoulutuksena, ja sen suorittaminen oli edellytyksenä lääkärien täyslaillistukseen eli toimimiseen itsenäisenä lääkärinä Suomessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2011a). Euroopan yleislääkärijärjestö, WONCA Europe, on määritellyt eurooppalaisen sisällön yleislääkärin osaamiselle ja koulutukselle (WONCA 2005). Määritelmä on kuvattu WONCA-puuna, jonka oksia ovat potilas- ja perhekeskeisyys, laajaalainen lähestymistapa, ihmisen kohtaaminen psykososiaalisena, kulttuurisena ja fyysisenä kokonaisuutena, alalle ominaiset ratkaisutaidot, yhteisölähtöisyys sekä perusterveydenhuollon toimintakokonaisuuden hallinta. 1.2 Erikoislääkärikoulutuksen arviointi Suomessa ja Euroopassa Viime vuosina Suomessa on useilla eri erikoisaloilla aktivoiduttu alan erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin toteutuksen aikaansaamiseksi. Taustalla on ollut huoli erikoislääkärikoulutuksen laadusta sekä erikoistuvien lääkärien asemasta ja oikeuksista (Vainiomäki 2008). Toisaalta taustalla on ollut myös eurooppalainen kehitys erikoislääkärikoulutuksen arvioinnissa. Esimerkiksi Ruotsissa on ollut jo vuodesta 1993 lähtien käytössä säännöllisesti tapahtuva erikoislääkärikoulutusten arviointi (Sveriges Läkarförbund 2011). Myös Euroopan erikoislääkärijärjestö UEMS:n eri erikoisalasektiot ja boardit ovat toimineet aktiivisesti eri erikoisalojen erikoislääkärikoulutusten arvioinnin edistämiseksi. UEMS on lisäksi julkaissut suosituksen erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin suorittamisesta (UEMS 1997). Suomen Lääkäriliitto on tehdyn pilottihankkeen pohjalta antanut vuonna 2001 suosituksen erikoisalojen koulutuksen arvioinnista (Anttila 1997, Halila 2001). Jo toteutetut arvioinnit ovat osoittaneet arvioinnin tarpeelliseksi. Arvioinnin on

12 4 todettu edistävän kehittämiskohteiden tunnistamista ja johtavan koulutuksen laadun paranemiseen (Mäkinen ym. 2005, Meretoja & Kantanen 2009). Erikoislääkärikoulutuksen uudistamista pohtineet selvityshenkilöt esittivät loppuraportissaan jatkuvan arvioinnin kehittämistä ja toteuttamista kaikkien erikoisalojen koulutuksessa (Puolijoki, Tuulonen 2007). 1.3 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin tausta Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta on Suomessa arvioitu valtakunnallisesti vuonna 1999, jolloin kerättiin kyselyaineisto koulutuksen sen hetkisestä tilasta. Kyselyn tuloksia on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä (Halonen ym. 2001a, Halonen ym. 2001b). Erikoislääkärikoulutusta on arvioitu myös Lääkäri aineistoon perustuen (Halonen ym. 2003). Valtakunnallisen arvioinnin lisäksi on tehty muutamia paikallisia arviointeja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista (Kekki 1999a, Kekki 1999b, Kivelä ym. 1999, Savolainen ym. 2009). Nyt toteutetun yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin lähtökohtana on ollut koulutuksen nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittäminen. Arvioinnin toteuttaminen on katsottu tarpeelliseksi, ja sen on arvioitu olevan arvokas lisä suomalaisen erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin kokonaisuuden täydentämiseen ja kehittämiseen. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin suunnittelu käynnistyi syksyllä Arviointia edelsi parin vuoden aikana tapahtunut tunnustelu ja keskustelu arvioinnin tarpeesta. Lopullinen alkusysäys arvioinnin käynnistämiselle oli silloisen Kuopion yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen yksikön (nykyisin Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan perusterveydenhuollon yksikkö) päätös palkata puolipäiväinen projektityöntekijä toteuttamaan valtakunnallista yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arviointia. Kuopiossa tapahtuneesta aloitteesta huolimatta arviointi

13 5 päätettiin heti alusta alkaen toteuttaa laajassa valtakunnallisessa yhteistyössä. Arviointia varten koottiin valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina kaikkien yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta järjestävien yliopistojen lisäksi Suomen yleislääketieteen yhdistys ry (SYLY), Suomen yleislääkärit ry (GPF) sekä Suomen Lääkäriliiton Yleislääketieteen alaosasto.

14 6 2 ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Tavoitteet: 1. Kuvata yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta vastaavien yksiköiden koulutusohjelmat ja -järjestelmät, niiden heikkoudet ja vahvuudet sekä yksiköiden väliset erot. 2. Tuottaa koulutuksen vastuuyksiköiden käyttöön vertailutietoa erikoislääkärikoulutuksen laadun parantamiseksi. 3. Suosittaa valtakunnallisia toimia yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseksi. Periaatteet: Kunnioitus Luottamuksellisuus Tasapuolisuus Neutraalius Puolueettomuus Vastuullisuus

15 7 3 ARVIOINNIN MENETELMÄT Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arviointia varten tehdyssä tutkimussuunnitelmassa määriteltiin arvioinnin kulku seuraavasti: 1. Arviointiryhmän kokoaminen 2. Valtakunnallisen kyselyn toteuttaminen, vastausten analysointi ja hyödyntäminen arviointikäyntien suunnittelussa ja toteutuksessa 3. Arviointikäynnit yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta vastaavissa yksiköissä (yliopistot ja yleislääketieteen yksiköt) ja koulutusta antavissa terveyskeskuksissa 4. Loppuraportin kokoaminen sekä arvioiden ja parannusehdotusten esittäminen 5. Parannusehdotusten toteutumisen seuranta 6. Uudesta arvioinnista sopiminen 3.1 Arviointiryhmän kokoaminen Yleislääketieteen erikoislääkärikoukutuksen arviointia varten koottiin valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina kaikkien yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta järjestävien yliopistojen lisäksi Suomen yleislääketieteen yhdistys ry (SYLY), Suomen yleislääkärit ry (GPF) sekä Suomen Lääkäriliiton Yleislääketieteen alaosasto. Ohjausryhmä kokoontui arvioinnin aikana yhteensä 10 kertaa. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin ja viimeinen Kokousten lisäksi ohjausryhmä kävi arviointiprosessin aikana runsaasti aktiivista sähköpostikeskustelua prosessiin liittyvistä asioista.

16 8 Alkuperäisen kokoonpanon lisäksi ohjausryhmä päätti palkata arviointikäyntien suunnitteluun ja toteuttamiseen avuksi ulkopuolisen asiantuntijan, joka osallistui ohjausryhmän toimintaan marraskuusta 2010 alkaen. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Arja Helin-Salmivaara, puheenjohtaja (Helsingin ja Uudenmaan shp, SYLY) Teppo Heikkilä, sihteeri (Pohjois-Savon shp, projektityöntekijä) Päivi Meriranta (Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon shp) Esko Kumpusalo (Itä-Suomen yliopisto) Johan Eriksson (Helsingin yliopisto) Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi (Oulun yliopisto) Mauri Laakso (Oulun yliopisto, SLL yleislääketieteen alaosasto) Kari Mattila (Tampereen yliopisto, Pirkanmaan shp) Anni Seiskari (Tampereen yliopisto) Paula Vainiomäki (Turun yliopisto, SYLY) Mikko Valkonen (GPF) Ulla Idänpään-Heikkilä (ulkopuolinen asiantuntija) 3.2 Valtakunnallisen kyselyn toteutus Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arviointia varten arvioinnin ohjausryhmässä valmisteltiin kyselytutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä ennakkotietoa yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta ja sen toteutumisesta arviointikäyntejä varten. Kyselyn pohjaksi ohjausryhmä kävi laajan keskustelun yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen keskeisistä sisällöistä ja tavoitteista. Keskustelun tarkoituksena oli hahmottaa yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen ihannetila, jonka toteutumista arvioinnilla pyrittiin selvittämään.

17 9 Kyselylomakkeiden valmistelussa hyödynnettiin vuonna 1999 Kuopiossa tehdyn yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta käsitelleen valtakunnallisen kyselyn, Suomen Lääkäriliiton vuonna 2001 valmistelleen erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin mallikyselyn sekä neurologien vuonna 2008 tekemän erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin kyselylomakkeita Kyselylomakkeiden pilottitutkimus Kyselyjen onnistumisen varmistamiseksi suoritettiin kyselylomakkeiden pilottitutkimus ennen varsinaisten kyselyjen lähettämistä. Kyselyjen pilotointi toteutettiin Helsingin yliopiston alueella. Kyselylomakkeet lähetettiin viidelle erikoistuvalle lääkärille, viidelle vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneelle erikoislääkärille ja viidelle kouluttajalääkärille. Valinnassa huomioitiin paikkakunta- ja sukupuolijakauma. Kyselyihin vastattuaan vastaajia pyydettiin ottamaan yhteyttä Helsingin yliopiston Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osastoon. Yhteydenottojen perusteella haastateltiin yksi erikoistuja, kolme erikoislääkäriä ja yksi kouluttaja. Haastattelijana toimi kurssisihteeri Sini Nykänen. Haastattelun aikana haastateltavilla oli käytössään tyhjä kyselylomake. Haastattelun aluksi esitettiin lomaketta koskevia yleisiä kysymyksiä ja sen jälkeen lomake käytiin läpi sivu sivulta. Haastateltavat saivat tehdä koko ajan omia huomioitaan lomakkeesta. Haastattelussa saadut vastaukset kerättiin yhteen, jonka jälkeen kyselylomakkeisiin tehtiin pieniä muutoksia ja tarkennuksia haastatteluissa esiin tulleiden asioiden perusteella. Lomakkeisiin tarvitut muutokset eivät kuitenkaan olleet merkittäviä.

18 Kyselylomakkeiden lähettäminen, vastausten kerääminen ja analysointi Kyselyt valmisteltiin erikseen tällä hetkellä erikoistumassa oleville lääkäreille, vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneille lääkäreille sekä kouluttajalääkäreille, terveyskeskusten koulutusvastaaville ja ylilääkäreille. Kouluttajalääkärit, koulutusvastaavat ja ylilääkärit saattoivat vastata kyselyyn samanaikaisesti useammassa eri roolissa. Tällä hetkellä erikoistumassa olevien lääkärien ja vastikään valmistuneiden erikoislääkärien kyselyt olivat sisällöltään samat. Kyselylomakkeet ovat raportin liitteinä 4 ja 5. Erikoistuvien lääkärien ja kouluttajalääkärien, koulutusvastaavien ja ylilääkärien sähköpostiosoitteet saatiin yliopistojen tietokannoista. Erikoistuva lääkäri määriteltiin siten, että hänen tuli olla ilmoittautunut erikoistumaan yleislääketieteeseen sekä ilmoittautunut läsnä olevaksi yliopistoon. Kouluttajalääkäreille, koulutusvastaaville ja ylilääkäreille kysely lähetettiin yliopistojen oman ilmoituksen mukaan. Vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneiden yleislääketieteen erikoislääkärien osoitetiedot pyydettiin Suomen Lääkäriliitosta, jolla on ajantasainen tieto suomalaisista lääkäreistä. Erikoislääkärien osoitetietoja pyydettäessä heidän valmistumisyliopistoaan ei identifioitu, jolloin heidän kohdallaan ei voida saada yliopistokohtaista vastausprosenttia. Kyselyt toteutettiin kesän 2010 aikana sähköisessä muodossa käyttäen Webropol -ohjelmaa. Kyselyssä erikoistuvia lääkäreitä pyydettiin terveyskeskuksessa tapahtuvaa koulutusta arvioidessaan arvioimaan sitä terveyskeskusta, jossa olivat sillä hetkellä tai olivat viimeksi työskennelleet. Vuonna 2008 tai sen jälkeen valmistuneita erikoislääkäreitä pyydettiin arvioimaan sitä terveyskeskusta, jossa olivat erikoislääkärikoulutuksensa aikana viimeksi työskennelleet yli 6 kuukauden ajan. Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan erikoislääkärikoulutuksen käytännön toteutumiseen liittyviä asioita pääsääntöisesti neliportaisella Likertin asteikolla. Lisäksi kyselyssä oli mukana kysymyksiä, joissa vastausta pyydettiin absoluuttisena lukuna sekä myös avoimia kysymyksiä.

19 11 Arviointikyselyjen tulokset käsiteltiin Webropol-ohjelman analysointityökaluja sekä Microsoft Excel for Macintosh ohjelmaa käyttäen Kyselyn tulosten hyödyntäminen Kyselyjen vastauksien perusteella valmisteltiin yliopisto- ja vastaajakohtaiset tietopaketit kyselyjen tuloksista arviointikäyntien suorittajien käyttöön. Näissä tietopaketeissa yliopistokohtaisia vastauksia verrattiin valtakunnallisiin keskiarvoihin kunkin kysymyksen kohdalla. Jokainen arvioija sai valtakunnallisten tulosten lisäksi käyttöönsä ainoastaan sen yliopiston alueen vastaukset, jota hän oli menossa arvioimaan. 3.3 Arviointikäynnit yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta vastaavissa yksiköissä ja koulutusta antavissa terveyskeskuksissa Kyselyissä saatujen tietojen toteutumisen arvioimiseksi ja tarkentamiseksi suoritettiin kaikissa yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta antavissa yliopistoissa arviointikäynnit. Kyselyn lisäksi jokaiseen arviointien aikana vierailtuun yksikköön lähetettiin ennakkoon lyhyt kysely, jossa pyydettiin kyseisen yksikön perustietoja esimerkiksi lääkärien määristä, alueen väestöstä sekä työn ja erikoislääkärikoulutuksen käytännön järjestelyistä. Saadut ennakkotiedot lähetettiin myös etukäteen arviointikäyntien suorittajien käyttöön. Arviointikäyntejä varten ohjausryhmä sopi ennalta arvioinnissa käytettävistä kriteereistä erikseen koulutuksen vastuuyksiköille ja terveyskeskuksille. Kriteerien tarkoituksena oli määritellä erikoislääkärikoulutuksen ihanne- tai optimitila, johon toteutuvaa koulutusta verrattiin. Kriteereihin ei määritelty minimivaatimustasoja. Ensimmäisen Kuopiossa tehdyn arviointikäynnin jälkeen kriteereihin tehtiin vielä pieniä tarkennuksia arviointikäynnin haastatteluissa ilmennei-

20 12 den seikkojen perusteella. Tehdyt tarkennukset on huomioitu myös Kuopion arviointikäynnin tuloksissa Erikoislääkärikoulutuksen vastuuyksiköiden yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kriteerit 1. Jokainen erikoistuva lääkäri on tehnyt henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). 2. Jokaisella erikoistuvalla lääkärillä on käytössään lokikirja tai portfolio. 3. Jokainen erikoistuva lääkäri on osallistunut starttiseminaariin tai tavannut professorin erikoistumisen alkuvaiheessa. 4. Jokaiselle erikoistuvalle lääkärille on nimetty kouluttaja(ohjaaja)lääkäri Kouluttaja(ohjaaja)lääkäri on yleislääketieteen erikoislääkäri Kouluttaja(ohjaaja)lääkärillä on pedagogista koulutusta Ohjaamiseen on varattu aikaa työjärjestykseen vähintään 2 tuntia kuukaudessa. 5. Vastuuyksiköllä on ajantasainen tieto erikoistuvista lääkäreistä sekä heidän yhteystiedoistaan, työpaikastaan ja erikoistumistilanteestaan. 6. Vastuuyksiköllä on ajantasainen tieto ohjaajalääkäreistä sekä heidän yhteystiedoistaan, työpaikastaan ja kouluttautumistilanteestaan. 7. Vastuuyksiköllä on ajantasainen tieto terveyskeskusten koulutusvastaavista sekä heidän yhteystiedoistaan, työpaikastaan ja kouluttautumistilanteestaan. 8. Erikoistuviin lääkäreihin pidetään säännöllisesti yhteyttä. 9. Ohjaajalääkäreihin pidetään säännöllisesti yhteyttä. 10. Jokaisen koulutusterveyskeskuksen kanssa on tehty koulutussopimus. 11. Koulutusterveyskeskuksiin pidetään säännöllisesti yhteyttä. 12. Jokaisessa koulutusterveyskeskuksessa on nimetty terveyskeskuksen erikoislääkärikoulutuksesta vastaava henkilö/yhteyshenkilö. 13. Jokaisella kouluttajalääkärillä on kouluttajakoulutusta. 14. Koulutuksen vastuuyksikkö järjestää kouluttajille koulutusta. 15. Kouluttajat ovat tietoisia erikoislääkärikoulutuksen ajankohtaisista sisällöistä ja tavoitteista. 16. Erikoislääkärikoulutukselle on määritelty selkeä sisältö ja vaatimukset. 17. Koulutuksen käytännön toteutumista alueella seurataan säännöllisesti (esim. työn koulutuksellisuuden toteutuminen, säännöllisen ohjauksen toteutuminen). 18. Koulutuksen vastuuyksikkö järjestää alueen yleislääketieteen erikoistuville yhteistä koulutusta. 19. Jokainen erikoistuva lääkäri tutustuu yleislääkärin keskeisiin osaamisalueisiin (esim. WONCA-puu, CanMEDS). 20. Toimipaikkakoulutuksen toteutumista alueen terveyskeskuksissa seurataan säännöllisesti. 21. Jokainen erikoistuva lääkäri käy moniammatillisen johtamiskoulutuksen. 22. Erikoistuville lääkäreille tarjotaan mahdollisuutta tutkimukseen.

21 Kaikkien alueen sairaaloiden kanssa on tehty sopimukset erikoisalakohtaisen kliinisen palvelun suorittamisesta. 24. Koulutuksen vastuuyksikkö kerää säännöllisesti palautetta erikoistuvilta lääkäreiltä. 25. Koulutuksen vastuuyksikkö kerää säännöllisesti palautetta kouluttajalääkäreiltä. 26. Koulutuksen vastuuyksikkö kerää säännöllisesti palautetta terveyskeskuksilta. 27. Jokainen erikoistuva lääkäri läpäisee erikoislääkäritentin. 28. Valmistumisvaiheessa käydään läpi erikoistuvan HOPSin, lokikirjan ja/tai portfolion toteutuminen Terveyskeskusten yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kriteerit 1. Jokaiselle erikoistuvalle lääkärille on nimetty kouluttaja(ohjaaja)lääkäri Kouluttaja(ohjaaja)lääkäri on yleislääketieteen erikoislääkäri Kouluttaja(ohjaaja)lääkärillä on pedagogista koulutusta Ohjaamiseen on varattu aikaa työjärjestykseen vähintään 2 tuntia kuukaudessa Erikoistuvalla lääkärillä on HOPS. Koulutuksen tukena käytetään lokikirjaa ja/tai portfoliota. 2. Jokaisen työjakson alussa on perehdytys. 3. Jokaisella erikoistuvalla on mahdollisuus oppia ohjattuna yleislääkäriltä vaadittavia kädentaitoja. 4. Jokaisella erikoistuvalla on mahdollisuus työskennellä kaikilla perusterveydenhuollon keskeisillä osa-alueilla. 5. Jokainen erikoistuva lääkäri tutustuu yleislääkärin keskeisiin osaamisalueisiin (esim. WONCA-puu, CanMEDS). 6. Jokaisella erikoistuvalla on riittävät konsultaatiomahdollisuudet. 7. Jokaisen erikoistuvan käytössä on yksikössä tehty oma kokoelma paikallisista hoitokäytännöistä, talon tavoista. 8. Jokainen erikoistuva lääkäri saa koulutusta/ohjausta hallinnollisiin asioihin. 9. Jokaisella erikoistuvalla on mahdollisuus osallistua käytännön hallinnolliseen työhön erikoistumisensa aikana. 10. Jokainen erikoistuva lääkäri saa säännöllisesti palautetta oman työnsä/toimintansa tunnusluvuista (esim. potilaskäyntien määristä, eri potilasryhmistä jne.). 11. Jokainen erikoistuva lääkäri saa säännöllisesti palautetta omasta osaamisestaan. 12. Jokainen erikoistuva lääkäri saa käyttää työaikaa itseopiskeluun. 13. Jokaisella erikoistuvalla lääkärillä on mahdollisuus osallistua toimipaikan sisäiseen koulutukseen vähintään 2 tuntia viikossa. 14. Jokaisella erikoistuvalla lääkärillä on mahdollisuus osallistua toimipaikan ulkopuoliseen koulutukseen vähintään 10 päivää vuodessa. 15. Jokainen erikoistuva lääkäri päivystää säännöllisesti.

22 Jokaisella erikoistuvalla lääkärillä on työpaikallaan käytössä erikoislääkäritentissä vaadittava kirjallisuus. 17. Jokaisella erikoistuvalla lääkärillä on mahdollisuus valmistautua erikoislääkäritenttiin työajalla (palkallinen virkavapaa). 18. Erikoistuvan lääkärin ja kouluttajalääkärin työhyvinvoinnista huolehditaan. 19. Terveyskeskuksen ja vastuuyksikön välinen tiedonkulku erikoislääkärikoulutukseen liittyvissä kysymyksissä on sujuvaa. 20. Terveyskeskuksen erikoislääkärikoulutuksen järjestämisestä saama EVOrahoitus käytetään erikoislääkärikoulutukseen. 21. Terveyskeskus tukee kouluttajalääkärien koulutustyötä ja kouluttautumista Arviointikäyntien toteutus Arviointikäynnit toteutettiin vertaisarvioinnin periaatteiden mukaisesti. Arvioinnit keskittyivät ensisijaisesti yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen järjestämisvastuussa olevien yksiköiden arvioimiseen. Koulutuksen käytännön toteutumisen ja erityisesti käytännön koulutustyötä tekevien koulutuslääkärien ja erikoistuvien lääkärien erikoislääkärikoulutusta koskevien näkökantojen selvittämiseksi katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi arviointikäyntien osana vierailla myös terveyskeskuksissa. Kullekin terveyskeskukselle annettiin myös arviointikäynnin lopulla arviot niiden antaman erikoislääkärikoulutuksen toteutumisesta. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta on mahdollista järjestää lähes jokaisessa yli 250 Suomen terveyskeskuksesta. Arvioinnin ohjausryhmässä arvioitava terveyskeskus määriteltiin siten, että siellä tulee olla arviointihetkellä ohjaajalääkäri ja vähintään kaksi yleislääketieteeseen erikostuvaa lääkäriä. Kriteerit täyttävistä terveyskeskuksista pyydettiin tiedot kultakin yliopistolta. Tällaisia terveyskeskuksia löytyi 45 kappaletta: 5 Helsingin, 8 Kuopion, 10 Oulun, 11 Tampereen ja 11 Turun alueelta. Kriteerit täyttävien terveyskeskusten suuresta määrästä johtuen arviointikäynnit päädyttiin järjestämään kaksipäiväisinä siten, että ensimmäisenä päivänä vierailtiin yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen järjestämisessä vastuussa

23 15 olevassa yksikössä sekä yliopistokaupungin terveyskeskuksessa. Toisena päivänä vierailtiin toisessa, yliopistokaupungista kohtuullisen matkan päässä olevassa terveyskeskuksessa. Toisena päivänä arvioitu terveyskeskus valittiin kriteerit täyttävistä terveyskeskuksista arpomalla. Lisäksi tälle terveyskeskukselle arvottiin myös varaterveyskeskus, mikäli ensin arvotun terveyskeskuksen arviointi ei jostain syystä onnistuisi. Edellä kuvatuin perustein vierailtaviksi terveyskeskuksiksi valikoituivat seuraavat terveyskeskukset: Espoon terveyskeskus Porvoon terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Pielavesi-Keiteleen terveyskeskus Oulun terveyskeskus Muhoksen terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Ylöjärven terveyskeskus Turun terveyskeskus Paimion terveyskeskus

24 Arviointiryhmät ja niiden työskentely Arviointikäynnit käytännössä toteuttaneet arviointiryhmät päätettiin koota vertaisarvioinnin periaatteiden mukaisesti. Jokaisessa ryhmässä oli yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen järjestämisestä vastuussa olevan yksikön edustaja, terveyskeskuksessa toimiva kouluttajalääkäri sekä erikoistuva tai juuri valmistunut erikoislääkäri. Jokaista yliopistoa pyydettiin nimeämään yksi henkilö edustamaan kutakin näistä ryhmistä. Marraskuussa 2010 näin valituille arvioijille järjestettiin yhteinen koulutustilaisuus, jossa suunniteltiin arviointikäyntien käytännön toteutus. Samassa tilaisuudessa arvioijat jaettiin viiteen arviointiryhmään siten, että kukaan ei arvioinut omaa yliopistoaan ja jokaisessa arviointiryhmässä oli vähintään kahden yliopiston edustus. Jokainen arvioija osallistui vain yhteen arviointikäyntiin. Arvioinnin projektityöntekijä osallistui jokaiselle arviointikäynnille. Lisäksi arvioinnin ulkopuolinen asiantuntija osallistui kahden ensimmäisen arvioinnin (Kuopio ja Oulu) ensimmäiseen vierailupäivään. Arviointikäynnit toteutettiin tammi-maaliskuun 2011 aikana. Jokainen arviointiryhmä kokoontui ensimmäistä varsinaista arviointipäivää edeltävänä iltana suunnittelukokoukseen käymään läpi arvioinnin kohteesta etukäteen saadut tiedot, sekä sopimaan arviointikäyntiin liittyvistä periaatteista ja käytännön järjestelyistä. Ryhmä sopi muun muassa arviointivierailun tarkan aikataulun sekä haastatteluihin liittyvät vastuutehtävät. Vastuutehtäviä olivat esimerkiksi haastattelijana tai kirjaajana toiminen sekä loppupalautteen antaminen. Arvioinnin ulkopuolinen asiantuntija osallistui jokaista arviointikäyntiä edeltäneeseen valmistelupalaveriin. Asiantuntijan roolina oli erityisesti ohjeistaa arviointikäyntiin liittyvät periaatteet ja käytännön järjestelyt. Näin varmistuttiin siitä, että arvioinnit toteutuivat mahdollisimman yhteismitallisesti. Arviointikäynneillä haastateltiin erikoislääkärikoulutuksessa mukana olevia henkilöitä ohjausryhmän etukäteen arviointikriteerien ja ennakkotietojen pohjalta arviointiryhmän tapaamisessaan valmisteleman suunnitelman mukaisesti.

25 17 Vastuuyksikössä haastateltiin yhteisessä tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan kaikki erikoislääkärikoulutuksen järjestämisessä mukana olevat henkilöt. Haastatteluun osallistui koko arvioijaryhmä. Terveyskeskuksissa haastateltiin ylilääkäri(t), kouluttajalääkäri(t) ja erikoistuva(t) lääkäri(t). Terveyskeskuksissa kukin ryhmä haastateltiin erikseen, paitsi tilanteissa joissa ylilääkäri ja kouluttajalääkäri olivat yksi ja sama henkilö. Erikoistuvien lääkärien haastattelut toteutettiin aina erillään muista haastatteluista. Jokaisen haastattelun päätteeksi arviointiryhmä antoi kullekin vieraillulle yksikölle alustavan suullisen palautteen arvioinnin aikana tekemistään havainnoista. Koulutuksen järjestämisestä vastuussa olevalle yksikölle suullinen palaute annettiin terveyskeskusvierailun jälkeen ensimmäisen vierailupäivän päätteeksi. 3.4 Loppuraportin kokoaminen ja arvioiden esittäminen Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arviointikäyntien jälkeen kustakin arvioinnista valmisteltiin kirjallinen palaute kullekin arvioidulle yksikölle. Tämän lisäksi koko arvioinnista valmisteltiin valtakunnallinen julkinen raportti. Raportissa käytiin läpi koko arviointiprosessi, sen toteuttaminen, tulokset kokonaisuudessaan ilman yksittäisten arviointikohteiden tuloksia sekä pohdinta tulosten merkityksestä. Ennen lopullisen raportin julkaisemista arvioinnin havaintoja ja tuloksia käytiin läpi seminaarissa, johon kutsuttiin kaikki arviointiprosessiin eri tavoin osallistuneet henkilöt sekä yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kanssa eri tavoin tekemisissä olevat henkilöt. 3.5 Parannusehdotusten toteutumisen seuranta ja uusi arviointi Suunnitellaan myöhemmin.

26 18 4 ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET Tässä on esitetty arviointikyselyjen keskeisimmät tulokset. Kyselyn tuloksista tehty tarkempi yhteenveto on tämän raportin liitteenä 1. Kyselyistä saatu numeerinen tieto on koottu erilliseen taulukkoon, joka on raportin liitteenä 2. Kaikki kyselyissä annetut avoimet vastaukset on esitetty raportin liitteessä Taustatietoja Kyselyt lähetettiin yhteensä 1413 lääkärille (602 erikoistuvalle lääkärille, 169 erikoislääkärille sekä 642 kouluttaja-/ylilääkärille). Sähköpostiviesti palautui osalta kohderyhmästä joko tuntemattoman osoitteen vuoksi tai muusta syystä. Lisäksi muutama kyselyn saanut ilmoitti henkilökohtaisesti, ettei kuulu kyselyn kohderyhmään. Näin ollen kyselyn sai lopulta yhteensä 1346 lääkäriä (Taulukko 1). Kolmen uusintapyyntökierroksen jälkeen kyselyihin vastasi yhteensä 496 lääkäriä vastausprosentin ollessa 37 %. Taulukko 1. Kyselyiden vastausprosentit. Kysely lähetettiin Vastaajia Vastaus-% Erikoistuvat % Erikoistuneet % Kouluttaja, koulutusvastaavat ja ylilääkärit % YHTEENSÄ % Kouluttajalääkärit, koulutusvastaavat ja ylilääkärit saattoivat vastata useammassa roolissa. Vastaajista 150 oli kouluttajalääkäreitä, 77 terveyskeskuksen koulutusvastaavia ja 123 ylilääkäreitä. Taulukossa 2 on esitetty eri vastaajaryhmien osuudet näissä ryhmissä.

27 19 Taulukko 2. Eri vastaajaryhmien osuudet kouluttajalääkäreissä, koulutusvastaavissa ja ylilääkäreissä. Kouluttajalääkärit (n = 150) Koulutusvastaavat (n = 77) Ylilääkärit (n = 123) Kouluttajalääkäreitä 100 % 57 % 44 % Koulutusvastaavia 29 % 100 % 30 % Ylilääkäreitä 36 % 48 % 100 % Kyselyjen vastausprosentit jäivät pieniksi. Tämä on nykyisin yleinen ongelma tämän tyyppisissä kyselytutkimuksissa. Kyselyjen pääasiallisena tavoitteena oli saada ennakkotietoa toteutettavia arviointeja varten, ei pyrkiä ehdottomaan tieteelliseen tarkkuuteen. Tästä syystä esimerkiksi aineiston edustavuutta ei ole tarkemmin selvitetty. Tämä asia on otettava huomioon kyselyjen tuloksia arvioitaessa. Kyselyyn vastanneiden keskimääräiset iät sekä vastaajien sukupuolten osuudet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Vastaajien keski-iät ja sukupuolijakaumat vastaajaryhmittäin Kouluttajat, koulutusvastaavat Erikoistuvat Erikoistuneet ja ylilääkäri Ikä (ka.) 34,9 41,3 51,4 Miehiä 18 % 27 % 43 % Naisia 82 % 73 % 57 % Kyselyyn vastanneiden erikoistuvien ja vuonna 2008 ja sen jälkeen erikoislääkäriksi valmistuneiden perustutkinnon suorittamisyliopistot sekä yliopistot, joihin vastaajat ovat ilmoittautuneet erikoistumaan yleislääketieteeseen tai joista ovat valmistuneet yleislääketieteen erikoislääkäreiksi, on esitetty taulukoissa 4 ja 5.

28 20 Taulukko 4. Kyselyihin vastanneiden erikoistuvien ja valmistuneiden erikoislääkärien osuudet perustutkinnon suorittamisyliopiston mukaan. Erikoistuvat Erikoistuneet Helsingin yliopisto 15 % 21 % Kuopion yliopisto 16 % 21 % Oulun yliopisto 20 % 18 % Tampereen yliopisto 15 % 15 % Turun yliopisto 24 % 10 % Ulkomainen yliopisto 10 % 15 % Taulukko 5. Kyselyihin vastanneiden erikoistuvien ja valmistuneiden erikoislääkärien osuudet erikoistumisyliopiston mukaan Erikoistuvat Erikoistuneet Helsingin yliopisto 24 % 29 % Kuopion yliopisto 15 % 17 % Oulun yliopisto 15 % 12 % Tampereen yliopisto 20 % 35 % Turun yliopisto 25 % 7 % Vastaajien keskimääräiset valmistumisvuodet, ilmoittautumisvuosi yleislääketieteen erikoistumisohjelmaan, erikoistuvien keskimääräinen erikoistumispalvelun suoritusaika ja kyselyyn vastanneiden vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneiden erikoislääkärien keskimääräinen valmistumisvuosi on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Vastaajien keskimääräiset valmistumisvuodet ja erikoistumispalvelun suorittamisaika. Erikoistuvat Erikoistuneet Valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi vuonna (ka) 2001,9 1995,6 Olen ilmoittautunut erikoistumaan yleislääketieteeseen vuonna (ka) 2006,3 2003,0 Olen suorittanut erikoistumispalvelua (vuotta, ka) 3,6 Valmistuin yleislääketieteen erikoislääkäriksi vuonna (ka) 2008,8

29 21 Erikoistuvat lääkärit olivat työskennelleet arvioimassaan terveyskeskuksessa keskimäärin 2,8 vuotta ja jo erikoistuneet lääkärit erikoistumisaikanaan keskimäärin 3,3 vuotta. 4.2 Keskeisiä kyselyistä saatuja tuloksia Kouluttajalääkäri oli nimetty 81 %:lle erikoistuvista ja 70 %:lle erikoislääkäreistä (Kuvaaja 1). Tässä vaikuttaisi siis tapahtuneen jonkin verran parannusta viime vuosien aikana. Myös suunnitelmallisen kuukausittaisen ohjauksen määrä oli kasvanut erikoistuvien vastauksissa suhteessa jo erikoistuneiden vastauksiin. Merkille pantavaa oli se, että koulutettavat kokivat kuitenkin saavansa huomattavasti vähemmän suunnitelmallista ohjausta kuin kouluttajat kokivat sitä heille antavansa. Kuvaaja 1. Koulutuksessa olevien lääkärien mahdollisuudet työskennellä yleislääkärin työn keskeisillä osa-alueilla vaihtelivat osa-alueittain suuresti (Taulukko 7). Erityisesti päihdehuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, hallinnossa ja työterveyshuollossa työskentely ei toteutunut kovin hyvin.

30 22 Taulukko 7. Koulutuksessa olevien lääkärien mahdollisuus työskennellä yleislääkärin työn keskeisillä osa-alueilla. Melko tai erittäin hyvät mahdollisuudet vastanneiden osuudet. Erikoistuvat Ajanvarausvastaanotto 99 % 99 % Päivystysvastaanotto 93 % 97 % Lastenneuvola 91 % 97 % Äitiysneuvola 84 % 87 % Kotisairaanhoito 79 % 79 % Kouluterveydenhuolto 78 % 78 % Perhesuunnittelu-/ehkäisyneuvola 70 % 66 % Vuodeosasto 66 % 64 % Päihdehuolto 44 % 27 % Opiskelijaterveydenhuolto 41 % 41 % Hallinto ja johtaminen 32 % 34 % Työterveyshuolto 30 % 28 % Erikoistuneet Koulutuksessa olevat lääkärit kokivat pystyvänsä vaikuttamaan työtehtäviensä monipuolisuuteen edellä kuvatuilla työn osa-alueilla kohtuullisen hyvin. Erikoistuvista 81 % ja valmistuneista erikoislääkäreistä 76 % koki voivansa vaikuttaa työtehtävien monipuolisuuteen melko tai erittäin hyvin. Sen sijaan suunnitelmallista kiertoa eri työtehtävissä oli vain noin 10 %:lla vastanneista (Kuvaaja 2). Kuvaaja 2.

31 23 Erikoistuvien lääkärien ilmoittamassa keskimääräisessä viikoittaisessa ja kouluttajien ja ylilääkärien mielestä optimaalisessa ajankäytössä eri työtehtävissä oli eroa (Taulukko 8) Kouluttajien ja ylilääkärien mielestä kliinisen työn osuuden pitäisi olla pienemmän ja koulutuksen sekä omatoimisen opiskelun osuuden suuremman kuin mitä koulutettavien ilmoittama ajankäyttö oli. Taulukko 8. Koulutettavien ilmoittama keskimääräinen viikoittainen ajankäyttö sekä kouluttajien, koulutusvastaavien ja ylilääkärien mielestä erikoislääkärikoulutuksen kannalta optimaalinen ajankäyttö. Koulutettavien ilmoittama Optimaalinen ajankäyttö ajankäyttö koulutuksen kannalta Erikoistuvat Erikoistuneet Kouluttajat, koulutusvastaavat ja ylilääkäri Kliininen työ 74 % 72 % 64 % Koulutus (toimipaikkakoulutus, ohjaajan tapaamiset ym.) 7 % 8 % 12 % Toimistotyö ja kokoukset (ml. lääke-esittelyt) 16 % 16 % 13 % Omatoiminen opiskelu 3 % 3 % 7 % Tutkimustyö 0 % 0 % 4 % Virka-ajan ulkopuolisen päivystämisen määrä erikoistumisaikana oli viime vuosien aikana laskenut. Erikoistuvista lääkäreistä 44,1 %:lla ja erikoistuneista lääkäreistä 63,6 %:lla vastanneista työhön kuului säännöllistä virka-ajan ulkopuolista päivystystä. Päivystystyötä tekevillä erikoistuvilla lääkäreillä päivystysvuoroja oli keskimäärin 2,4 kuukaudessa. Päivystysvuoron pituus oli keskimäärin 7,3 tuntia, josta aktiivityötä keskimäärin 6,5 tuntia. Koulutuksessa olevista lääkäreistä noin kuudesosa vastasi käyvänsä koulutuksen edistymistä melko tai erittäin säännöllisesti läpi kouluttajalääkärinsä kanssa (Kuvaaja 3). Kouluttajista saman vastauksen antoi hiukan alle puolet.

32 24 Kuvaaja 3. Myös palautetta omasta osaamisestaan koulutuksessa olevat lääkärit kokivat saavansa vähemmän kuin kouluttajat kertoivat sitä heille antavansa (Kuvaaja 4). Kuvaaja 4.

33 25 5 ARVIOINTIKÄYNNEILLÄ TEHDYT HAVAINNOT Eri yliopistoissa ja terveyskeskuksissa käytettiin koulutuksen käytännön järjestämiseen osallistuvista eri henkilöistä erilaisia nimikkeitä. Esimerkiksi erikoistuvan lääkärin henkilökohtaisesta ohjaajasta/kouluttajasta käytettiin ainakin nimikkeitä kouluttajalääkäri, ohjaajalääkäri, tutor ja mentor. Tässä raportissa tällaisesta henkilöstä on käytetty nimikettä kouluttaja tai kouluttajalääkäri. Terveyskeskuksiin oli myös nimetty koko terveyskeskuksen järjestämästä koulutuksesta vastaavia ja sitä kehittäviä lääkäreitä, joista käytettiin esimerkiksi nimikkeitä koulutusvastaava, kouluttajalääkäri ja koulutusylilääkäri. Tässä raportissa heistä on käytetty nimikettä koulutusvastaava. 5.1 Arviointikäynnit yliopistoissa / yleislääketieteen yksiköissä Pääsääntöisesti työnjako yliopiston ja yleislääketieteen yksiköiden välillä oli sellainen, että yliopisto vastasi tutkinnon sisällön määrittelemisestä ja tutkinnon hyväksymisestä ja yleislääketieteen yksikkö koulutuksen käytännön järjestämisestä. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen vastuu oli kuitenkin jakautunut yliopistoissa eri tavoin yliopistojen yleislääketieteen laitosten ja yliopistosairaanhoitopiirien yleislääketieteen yksiköiden välillä. Osassa yliopistoista yliopiston yleislääketieteen laitos ja sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö toimivat käytännössä yhtenä yksikkönä ja osassa selkeästi erillisinä yksikköinä. Tässä arvioinnissa yliopistojen ja yleislääketieteen yksiköiden edustajat haastateltiin yhdessä ja tulokset käsitellään yhdessä.

34 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen rakenne Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen rakenne noudatteli pääasiassa seuraavaa: Runkokoulutus 2 vuotta YEK-koulutus. Vähintään 9 kk terveyskeskuspalvelua ja vähintään 6 kk sairaalapalvelua Eriytyvä koulutus 4 vuotta 2 3 vuotta palvelua lääketieteellisen tiedekunnan hyväksymässä opetusterveyskeskuksessa. 1 2 vuotta palvelua kliinisen lääketieteen erikoisaloilla Toimipaikkakoulutus Vähintään kaksi tuntia viikossa erikoislääkärikoulutuksen suorituspaikaksi hyväksytyssä suorituspaikassa niin, että erikoistuja voi osallistua koulutukseen. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus t Moniammatillinen johtamiskoulutus op alkaen opinto-oikeuden saaneille erikoistuville lääkäreille. Koulutuksen rakenteessa oli seuraavia yliopistokohtaisia eroja: Eriytyvä koulutus Eriytyvään koulutukseen kuuluvia kliinisiä erikoisalakohtaisia palveluja vaadittiin Tampereella 1 vuosi, Turussa 1,5 vuotta ja muissa tiedekunnissa 2 vuotta. Terveyskeskuspalvelun pituus vaihteli niin, että eriytyvän koulutuksen kokonaispituus oli kaikissa tiedekunnissa 4 vuotta.

35 27 Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Vaatimus teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta oli Helsingissä 80 tuntia Kuopiossa 100 tuntia, josta puolet yleislääketieteen koulutusyksikön järjestämää Oulussa 80 tuntia Tampereella 100 tuntia, josta 20 tuntia yleislääketieteen yksikön järjestämää Turussa 120 tuntia, josta vähintään 20 tuntia yliopiston järjestämää Tampereella erikoistuvalta vaadittiin osallistumista ainakin yhteen kansalliseen tai kansainväliseen tieteelliseen kongressiin erikoistumisen aikana. Moniammatillinen johtamiskoulutus Helsingissä moniammatillista johtamiskoulutusta kuului kaikille 30 op. Muissa tiedekunnissa kaikille kuuluvan koulutuksen pituus oli 10 op. Tämän lisäksi pystyi halutessaan suorittamaan 20 op:n jatko-opinnot Erikoislääkärikoulutuksen järjestäminen Eri yliopistojen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta vastuussa olevat yksiköt olivat erilaisissa kehitysvaiheissa. Osassa koulutusta oli kehitetty jo vuosien ajan, osassa kehitystyötä oli vasta alussa. Kaikissa yksiköissä koulutusta oli kehitetty aivan viime vuosina hyvin voimakkaasti. Koulutuksen kehityksen painopisteet olivat pääasiassa toimivan ohjaajajärjestelmän luomisessa ja koulutuksen rakenteen ja suunnitelmallisuuden kehittämisessä. Kehitystyön painopisteet kuitenkin vaihtelivat, ja eri yliopistoissa oli valittu hiukan toisistaan poikkeavia kehityssuuntia. Toisissa yliopistoissa keskityttiin esimerkiksi yliopistojen/yleislääketieteen yksikköjen kouluttajalääkäreille ja erikoistuville lääkäreille järjestämien koulutusten kehittämiseen, toisten keskittyessä alueen terveyskeskusten tukemiseen ja erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen sitä kautta.

36 28 Yliopistojen erilainen toimintafilosofia näkyi myös yhteydenpidossa kouluttajiin ja erikoistuviin. Toisissa yliopistoissa yhteyttä pidettiin ensisijaisesti koulutuksessa oleviin lääkäreihin ja toisissa kouluttajalääkäreihin. Myös yhteydenpito terveyskeskuksiin vaihteli. Osa yliopistoyksiköistä pyrki vierailemaan säännöllisesti kaikissa alueen koulutusterveyskeskuksissa, osassa yhteydenpito piti sisällään lähinnä sähköpostiviestien ja kirjeiden avulla ajettavaa informaatiota. Yhteydenpitotapaan vaikuttivat merkittävästi käytettävissä olevat resurssit. Huomionarvoista oli, että eri yliopistoissa oli käytettävissä erilaiset resurssit koulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen. Yhtä yliopistoa lukuun ottamatta yliopistot olivat tehneet alueen terveyskeskusten kanssa koulutuksen järjestämistä koskevat sopimukset, joiden perusteella terveyskeskukset tilittivät 25 % erikoislääkärikoulutuksen järjestämisestä saamistaan erityisvaltionosuuksista yliopistosairaanhoitopiirin yhteyteen perustetuille yleislääketieteen yksikölle (Kuopiossa perusterveydenhuollon yksikkö). Osassa yliopistoista tällaiset sopimukset oli saatu aikaiseksi jo aikaisemmin ja osassa vasta vastikään. Tämä näkyi myös koulutuksen kehittämisen resursseissa ja kehitysvaiheissa Erikoistuville lääkäreille järjestettävän koulutuksen sisältö Suurimmassa osassa yliopistoista kaikki yleislääketieteen erikoistumisohjelmaan ilmoittautuneet kutsuttiin koulutuksen starttiseminaariin, jossa käytiin läpi koulutuksen rakennetta ja sisältöä. Yhdessä yliopistossa starttiseminaarin tilalla oli tähän saakka ollut tapaaminen koulutuksen vastuuprofessorin kanssa, mutta sielläkin oltiin aloittamassa starttiseminaaria koulutukseen ilmoittautuneiden kasvaneen määrän vuoksi. Yhdessä yliopistossa erikoistuvaa ei hyväksytty koulutusohjelmaan ennen kuin hän oli osallistunut starttiseminaariin ja palauttanut HOPSin. Osassa yliopistoista myös erikoistuvien lääkärien kouluttajalääkärit kutsuttiin mukaan starttiseminaariin. Heidän osallistumisensa vaihteli aktiivisesta olemattomaan.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Jouni Lohi DIAT: Eija Ruottinen, Oulun YO nimi ja pvm Kaksoislaillistuksen poistuminen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain

Lisätiedot

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi) 1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero HLL-tutkintopvm, yliopisto Koulutusohjelma HLL-tutkinnon laillistuspvm

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää: Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Saapunut / 20 Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Henkilötunnus UEF Opiskelijanumero Puhelin päivisin Sähköposti Laillistuspvm (Valvira) Opinto-oikeuden myöntämispäivä

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Sisältö Perusterveydenhuollon ongelmat tänään Mitä RAMPE tekee

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Suomen Lääkäriliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä 227/2014vp eduskunnalle

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Kun koulutusta suorittava lääkäri tulee "taloon", pyydä lääkäriä o esittämään todistus

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä 1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä Koulutusohjelma

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Koulutuspaikkasopimus

Koulutuspaikkasopimus Koulutuspaikkasopimus Työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoon johtava koulutusohjelma Tämä sopimus on tehty Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyshuollon koulutusalan ja alla mainitun

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta. 2009-2011 Vastuuhenkilö: Prof. Hannele Yki-Järvinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 8 Biomedicum huone C426B, PL 700, 00029 HUS Puh. 050 427 1664, hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi Runkokoulutuksen

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat: 2009-2011 SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ari Harjula KLL/Thorax- ja verisuonikirurgia, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72290, ari.harjula@hus.fi Sydän- ja rintaelinkirurgian

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus

Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus 2019-2020 Valmennuksen (60h) tavoitteena on, että sen jälkeen osallistuja: - hahmottaa erikoislääkärikoulutuksen rakenteen ja erikoislääkärikouluttajan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous

Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä 2016 Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous 26.8.2016 Miksi arviointia? SLL suositus erikoislääkärikoulutuksen arvioinnista 20.4.2011

Lisätiedot

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin 20.12.2015 Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä

Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä Listaus Suomen parhaista koulutuspaikoista on jälleen julkaistu Tiedote. Julkaisuvapaa: 09.01.2019, 10:00 Valtakunnallisessa

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN JAKSOT HYKSIN SAIRAALOISSA Hakuaika

YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN JAKSOT HYKSIN SAIRAALOISSA Hakuaika YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN JAKSOT HYKSIN SAIRAALOISSA Hakuaika 26.8.-9.9.2019 YLEISTÄ HUSin perusterveydenhuollon yksikön ja Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Koordinaatiojaoston erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman jalkauttaminen

Koordinaatiojaoston erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman jalkauttaminen Koordinaatiojaoston erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman jalkauttaminen Lääkärifoorumi Helsinki 24.5.2018 24.5.2018 ylilääkäri STM Hyvinvointi- ja palveluosasto ESITYKSEN

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 16:00 18:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Istuntosali Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 3.5.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2017

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 12.12.2012 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Erikoislääkärikoulutusta koskevat pysyväismääräykset ovat johtokunnan hyväksymät määräykset koulutuksen suorittamisesta,

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö

Lisätiedot

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS 21 II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS 1. JOHDANTO Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen (PTL) voi halutessaan suorittaa samanaikaisesti erikoislääkärikoulutuksen kanssa suorittamalla koulutukseen kuuluvan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: soittonro 0800 136 716, pin 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö

YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson tavoitteet ja toteutus Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö Kun valmistut, rekisteröidy YEK:iin ja/tai

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE Erikoislääkärikoulutuksen uudistus Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen taustaa Vastuu el-koulutuksen ohjauksesta siirtyi OKM:ltä

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lääkäriliiton lausunto erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen siirtotyöryhmän raportista sekä luonnoksista

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

OYS/Yleislääketieteen yksikkö Ulla Isopahkala / Jouni Lohi

OYS/Yleislääketieteen yksikkö Ulla Isopahkala / Jouni Lohi Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Ulla Isopahkala / Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Sosiaali- ja terveysvirasto 2/2015 Terveys- ja päihdepalvelut Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka 13.02.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Sosiaali- ja terveysvirasto 2/2015 Terveys- ja päihdepalvelut Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka 13.02. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 2 Terveyskeskuslääkärin virkaan ottaminen Haagan terveysasemalle, työavain 45-1441-14 HEL 2015-000798 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valita lääketieteen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2011 2013

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2011 2013 I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2011 2013 Erikoislääkärikoulutusta koskevat yleiset määräykset ovat lääketieteellistä opetusta antavien yliopistoyksiköiden yhteisesti sopimia määräyksiä,

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet VALIDOINTITEHTÄVÄ OSAAVAA ARVIOINTIA -HANKE luonnos 28. elokuuta

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013 2015

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013 2015 Terveystieteiden tiedekunta ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013 2015 (voimassa 1.8.2013 31.7.2015) 1 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.8.2013 31.7.2015 Erikoislääkärikoulutusta

Lisätiedot