NUORUUDESTA AIKUISUUTEEN. Aikuisuuden kynnyksellä-fasdpäivän seminaari Merja-Maaria Turunen
|
|
- Matti Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NUORUUDESTA AIKUISUUTEEN Aikuisuuden kynnyksellä-fasdpäivän seminaari Merja-Maaria Turunen
2 NUORUUSIÄN AIKATAULUSSA YKSILÖLLISTÄ VAIHTELUA v. varhaisnuoruus -alkaa puberteetin käynnistymisestä - oleellista fyysiset muutokset v. varsinainen nuoruusikä -ikätoverit tärkeitä -irtautuminen vanhemmista voimistuu -abstraktin ajattelun kehittyminen 18-21v. myöhäisnuoruus (osittain 23-25v) -otsalohkon kypsyminen, korkeammat toiminnot (abstraktit käsitteet ja moraaliset pohdinnot) -oma paikka yhteiskunnassa, seurusteluasiat, opiskelu ja työnteko
3 NORMI NUORUUS Normaali nuori: -käy koulua/on töissä -huolehtiiomat asiansa ikätasoisesti, on toimintakykyinen -joitain merkityksellisiä kavereita -tulee pääsääntöisesti toimen aikuisten kanssa -itsenäistymiskehitys ikätasoista -kiinnostuksen kohteita
4 Nuoruuden kehitystehtävistä Fyysinen kypsyminen Minäkuva muuttuu Seksuaalinen identiteetti vahvistuu Itsenäistyminen lapsuuden perheestä Paikka yhteisössä Työidentiteetti Taloudellinen itsenäistyminen Oma perhe ja vanhemmuus
5 NUORI ON ERILAINEN Nuoruusikään kuuluu kyseenalaistaminen ja kapinointi, kaikki ei ole oireilua Normaali irrottautuminen lapsuuden mielikuvista ja realistisempi kuva vanhemmista on vaikeaa, kun on heistä riippuvainen FASD nuoren elämän kertomus voi muodostua neurokognitiivisten pulmien vuoksi paljolti vanhempien rakentamaksi Nuorisokulttuuri rakentuu liiaksi vain kauniitten ja menestyvien näköiseksi
6 NUORI JA AGGRESSIO Aggressiivinen käyttäytyminen vs aggressio Aggressio voi olla kehityksen palveluksessa, auttaa itsenäistymään, nuori löytää oman äänensä Tuhoava, kehitystä haittaava aggressiivinen käyttäytyminen vaarantaa ihmissuhteita ja sosiaalista kehitystä Kehityksen ongelmallisuutta ilmaiseva aggressiivinen käyttäytyminen: vaikeus ymmärtää toisten motiiveja ja analysoida kokonaisvaltaisesti tilanteita, huono itsetunto ja masennus vääristävät tulkintoja, syy-seuraussuhteet epäselvät, oman toiminnan ohjauksen pulma: toiminnan keskeyttäminen paremman ratkaisun löytämiseksi vaikeaa
7 Siirtyminen aikuisuuteen Työelämän ja selviytymisen kannalta keskeinen pulma on FASD seurausten keskittyminen 1.informaation käsittelyyn ja 2. motorisen toiminnan säätelyyn liittyvät ongelmat sekä 3. oman toiminnan ohjaamiseen ja kontrolliin liittyvät vaikeudet. 4. Tarkkaavaisuuden ongelmat haittaavat myös. Heikossa työllisyystilanteessa ja monimutkaistuvassa työelämässä erityistukea tarvitseva nuori on heikoilla. Omia unelmia ja toivoa tulevaisuuden suhteen voi olla niukasti verrattuna ikätovereihin
8 FASD tulee kalliiksi Diagnostiikka, seuranta ja kuntoutukset maksavat suhteessa vähän Liitännäisongelmat kalliita: sijoitukset, laitoshoidot, rikosseuraamukset Suurin menoerä ovat kuitenkin menetetyt tuottavat vuodet USA:ssa FAS lapsen eliniän aikaisiksi kustannuksiksi on arvioitu 2 miljoonaa dollaria, mikäli älyllisen taso on heikko tai tarvitaan paljon laitoshoitoa, kustannukset ovat paljon korkeammat
9 ERILAISUUDESTA Erilaisuus altistaa kiusaamiselle ja hyväksikäytölle Reilu ja turvallinen ympäristö mahdollistaa toisen ominaislaadun kunnioittamista ja selviytymisen ihailua ja mahdollisuuden olla hyödyksi, avuksi ja iloksi toiselle Ihmiskäsitys ja itsetunto muuttuvat Suomessa on paljon asiantuntijoita ja tukisysteemejä, mutta koordinaatio ei toimi ja vanhemmat kokevat jäävänsä yksin. Vertaisryhmät ja kokemusasiantuntijuuden tunnistaminen parantaneet tilannetta M-M.T
10 MILLOIN HUOLESTUA Äkilliset muutokset nuoren käyttäytymisessä ja voinnissa Ongelmat pitkittyvät turvallisesta arjesta huolimatta Nuori on onneton, totisen ja alakuloisen näköinen Haluton, ei jaksa innostua ja harrastaa, tavata kavereita Oppiminen ei suju, tulokset huononevat Selittämättömät, toistuvat raivarit Nuori jatkuvasti moittii tai syyllistää itseään, ei ota vastaan hyvää palautetta tai läheisyyttä Nuori on hyvin mustavalkoinen ajattelussaan Pelot ja univaikeudet, aina väsynyt Nuori vetäytyy ja eristäytyy, ei puhu asioistaan Oireet pahenevat tai monimutkaistuvat Nuoret itsetuhoiset puheet, uhkaukset ja käyttäytyminen Jos vanhempi alkaa väsyä nuoren ongelmiin
11 NUOREEN ITSEENSÄ LIITTYVÄT RISKITEKIJÄT Itsesäätelyn ja oman toiminnan ohjauksen pulmat Kielellisen kehityksen ongelmat Oppimisvaikeudet Motorisen kehityksen ongelmat Sosiaalisen vuorovaikutukseen tarvittavien taitojen ongelmat M-M.T
12 KIELELLISET VAIKEUDET hyvät kielelliset valmiudet edesauttavat itsekontrollin ja sosiaalisten taitojen kehittymistä heikot kielelliset taidot ovat puolestaan yhteydessä impulsiiviseen ja lyhytjännitteiseen kognitiiviseen tyyliin nuori pyrkii tyydyttämään tarpeensa tässä ja nyt kun ei tule ymmärretyksi, leimautuu tyhmäksi, itsetunto kärsii kielellisiin vaikeuksiin liittyy käsitteiden ja abstraktion ymmärtämisen vaikeus vaikeuttaa monisyisten asioitten hahmottamista M-M.T
13 TUNTEIDEN NIMEÄMINEN JA SOSIAALISTEN TILANTEIDEN KIELELLISTÄMINEN kehittyviä ja opittuja taitoja kielellisen ilmaisun pulmat voivat aiheuttaa rajuja tunnepurkauksia omien ja muiden tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on työlästä lapsi pyrkii pääsemään eroon hankalista tilanteista tekojen eikä puheen avulla joutuu helposti syrjään ja kiusatuksi heikentää entisestään heikkoa itsetuntoa ja kuvaa omasta itsestä virhetulkinnat sosiaalisissa tilanteissa lapsi tulkitsee neutraalin tilanteen uhkaavaksi ja reagoi siihen väkivaltaisesti M-M.T
14 TARKKAVAISUUSHÄIRIÖ 1. Vaikeuksia ottaa huomioon yksityiskohtia tai tekee huolimattomuusvirheitä 2.Toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin ja leikkeihin 3. Ei tunnu kuuntelevan mitä sanotaan 4. Jättää seuraamatta ohjeita eikä saata tehtäviään loppuun 5. Vaikeuksia suunnitella omaa toimintaansa M-M.T
15 tarkkaavaisuushäiriö Väsyy nopeasti tai välttelee tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista ponnistelua 7. Kadottaa tehtävissä tarvittavia esineitä 8.Häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä 9. Kaikkiin tarkkaavaisuuden ongelmiin ei liity ylivilkkautta M-M.T
16 YLIVILKKAUS JA IMPULSIIVISUUS 1. Liikuttelee hermostuneesti käsiään ja jalkojaan ja kiemurtelee istuessaan 2. Ei pysy paikoillaan istuessaan, nousee ja kävelee ympäriinsä 3. Tapaturmia ja riskinottoa 4. On jatkuvasti täydessä vauhdissa tai tekee asioita nopeasti ja hosuen 5. Ei osaa arvioida toimintojensa seurausta M-M.T
17 ylivilkkaus ja impulsiivisuus puhuu lähes jatkuvasti 7. tokaisee usein vastauksen, ennenkuin kysymys on kunnolla esitetty 8. vaikeuksia odottaa vuoroaan, häippäsee kesken kaiken 9. keskeyttää toiset tai tuppautuu toisten seúraan M-M.T
18 SOSIAALISEN KEHITYKSEN ONGELMAT FASD oireyhtymän ogelmat Assosiaalinen tausta Kehitysvammainen nuori Ryhmätilanteet usein haastavia Herkkyys loukkaantumiseen, reflektiivisenkyvykkyyden pulmat, vaikeus suhteuttaa asioita Juuttuminen, rituaalit, erityiset kiinnostuksen kohteet Vaikeus tunnistaa toisten tunnetiloja ja motiiveja
19 ITSESÄÄTELY JA OMAN TOIMINNAN OHJAUS KEHITTYVÄT VUOROVAIKUTUKSESSA aikuinen säätelee aluksi lapsen käyttäytymistä omilla reaktioillaan aikuisen ohjaava puhe sisäistyy vähitellen lapsen omaksi toimintaa ohjaavaksi puheeksi sisäisen puheen avulla lapsi oppii viivästyttämään tarpeittensa tyydyttämistä ja ennakoimaan käyttäytymisensä seurauksia nuoruusiässä kun toimintapiiri laajenee vaikeudet voivat muodostuvat suuriksi FASD monimutkaistaa tätä prosessia M-M.T
20 Oman toiminnan ohjauksen vaikeudet Vaikeudet muodostaa uusia toimintatapoja tavoitteiden saavuttamiseksi Toimintayllykkeen ja reaktion välille ei synny riittävää viivettä, jolloin olisi mahdollista päättää kuinka reagoi. Käyttäytymisen inhibition prosessin häiriö: - Aikaisempaan välittömään hyvään tai huonoon palautteeseen pohjaava ehkäisevä vaikutus (mitä tästä seuraa ) - Vaikeus pysäyttää aloitettua toimintaa, jotta saisi aikaa päätöksenteolle - Häiriön kontrollointi vaikeaa
21 FASD JA INFORMAATION PROSESSOINTI Suunnittelu Useampien asioiden samanaikainen huomioiminen ja arvioiminen vaikeaa Tarkkaavaisuuden ylläpito Informaation peräkkäinen prosessointi Kaikilla osa-alueilla vaikeuksia, näkyy työmuistin ja mekaanisen muistin vaikeutena
22 FASD ALTISTAA TRAUMOILLE Turvaton kiintymyssuhdemalli Nuori testaa, eikä jaksa luottaa aikuiseen Toisaalta voi takertua ja olla hyvin riippuvainen aikuisesta Lastensuojelun tarvetta, vanhempien päihdekulttuuri, sosiaalinen huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat Huoli biologisten vanhempien selviämisestä Tarve kontrolloida tilanteita ja ihmisiä Koulukiusaaminen ja kouluvaikeudet, aikuisten ymmärtämättömyys perusongelmille Pettymykset ikätoverisuhteissa ja seurustelusuhteissa Köyhyys
23 TRAUMAN JÄLKISEURAUKSET Jatkuvat pitkään Nuori putoaa ikätasolta stressaavissa tilanteissa Jokaisessa uudessa kehitysvaiheessa vanhat traumat tulevat näkyviin Jatkuvan stressin seuraukset Univaikeudet, syömiseen liittyvät pulmat, pelot, ahdistuneisuus, huono itsetunto, masentuneisuus, levottomuus ja käyttäytymisen ongelmat vievät traumatisoituneen nuoren kehitykseen tarvittavan energian Vaatii nuoren kuuntelemista ja riittävän pitkää tukea
24 KÖYHYYTEEN LIITTYY Vuorovaikutuksen ongelmia:psyykkiset ongelmat, päihdeongelmat, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, viidakon ja vahvemman laki Kannustuksen, kiitoksen ja myönteisen vuorovaikutuksen puutetta Tiedon ja mahdollisuuksien, omien oikeuksien tiedostamisen puutetta. Demokratian vaje Itsetunnon, erilaisuuden ja osattomuuden tunne M-M.T
25 KÖYHYYTEEN LIITTYY 2. Puutteellinen tieto palveluista, etenkin ennaltaehkäisevistä Puutteellinen usko ja itsetunto palveluihin menemiseen tai niiden vaatimiseen Syrjäydytään normaalipalveluista ja erityispalvelut korostuvat Palveluissa ei aina toimita tasa-arvoisesti, ennakkoluulot voivat ohjata ratkaisuja. Tietoisuus omista arvoista ja köyhyyteen liittyvistä vaikeuksista helpottaisi Asiakkaat voivat suhtautua negatiivisesti tai aggressiivisesti M-M.T
26 PÄIHTEET Voi olla itsehoitoyritys Aiheuttavat ja ylläpitävät masennusta Vievät masennuslääkkeiden tehon FASD nuori on erityisen haavoittuva neuropsykologisten vaikeuksiensa vuoksi
27 ENNUSTE 90 % mielenterveydenongelmia (depressio, ADHD yms) 60 % koulu jäänyt kesken 60 % syytetty tai saanut tuomion rikoksesta 50 % ollut laitoksessa: psyk.sairaala, päihdekuntoutus, tai vankila 50 % joutunut seksuaalisen koskettelun, lähentelyn kohteeksi tai seksuaalisesti promiskuoosi käyttäytyminen 35 % alkoholi tai huumeongelmia 80 % ei itsenäisesti asuvia, ryhmä asuminen, perheen tai ystävien luona, tuettu asuminen 80 % ongelmia työelämässä: vaihtuvat työpaikat, jatkuvasti tuettu työ, työtön 50 % joutunut epäasiallisen seksuaalisen
28 SUOJAAVAT TEKIJÄT Varhainen tunnistaminen, diagnoosi ennen 6 vuoden ikää Lapsen ominaisuudet aktiivinen toimija, vähäiset vaikeudet Vakaa kotiympäristö kouluiän aikana, rakkautta, hoivaa ja rajoja tarjoavat vanhemmat Ei väkivaltakokemuksia Perustarpeet tyydytetty ainakin 13 % elämästä Ainakin 3 vuoden pysyvyys jokaisessa elämäntilanteessa Kuntoutus tulisi aloittaa hyvin aikaisin, kun taitoja harjoitellaan, puhetta, motoriikkaa, sosiaalista vuorovaikutusta tulee tukea Hyvä erityisopetus Sijaishuolto Saanut palveluita kehitystä tukevasta ohjelmasta
29 NUORUUSIÄN KRIISI Kuka minä olen kelpaanko? Nuori haluaa kuulua joukkoon eikä olla liian erilainen FASD altistaa itsetunnon ongelmille Huono itsetunto johtaa marginaaliin toisaalta normeja rikkovan kaveripiirin kautta, päihteiden ja huumeiden käytön kautta toisaalta vetäytymisen ja sosiaalisen arkuuden kautta Pettymykset koulutuksen/työelämän ja itsenäistymisen vaatimusten kanssa Puutteelliset elämänhallinnan taidot vaikeuttavat seurustelua ja perheen perustamista Tukisysteemit katkeavat liian jyrkästi 18 ikävuoden kohdalla, aikuisten palvelut eivät ota vanhempaa riittävästi asioiden hoitoon mukaan, vaikka nuori ei vielä itse osaa huolehtia asioistaan Paljon tukea tarvinnut, itsetunnoltaan haavoittunut nuori haluaa olla aikuinen ja päättää, tehdä itse, vaikkei pystykään. Kalenteri-iästä saa vähentää useita vuosia toimintakyvyn suhteen. Silloin 18-vuotias toimii ja ajattelee kuin 15 vuotias. M-M.T
30 AIKUISUUTEEN SIIRRYTÄÄN ASTEITTAIN ANNA VASTUUTA IÄN JA KYKYJEN MUKAAN VÄLTÄ PUOLESTA TEKEMISTÄ SILLOIN KUN NUORI PYSTYY ITSE TEKEMÄÄN. SE VOI SUJUA HITAASTI JA SOTKUISESTI ALUKSI, MUTTA NUORET OPPIVAT NOPEASTI JA OVAT SITTEN VÄHEMMÄN RIIPPUVAISIA SINUSTA ROHKAISE NUORTA LÖYTÄMÄÄN OMA RATKAISUNSA. KYSY HEIDÄN MIELIPIDETTÄÄN JA RATKAISUAAN. TÄMÄ ROHKAISEE ITSENÄISTÄ AJATTELUA JA ONGELMAN RATKAISUA ANNA TEHDÄ YKSINKERTAISIA VALINTOJA JA PÄÄTÖKSIÄ, SILLOIN KUN NUORI PYSTYY KUN NUORI EPÄONNISTUU LOHDUTA JA KANNUSTA YRITTÄMÄÄN UUDELLA TAVALLA PIDÄ YLLÄ TOIVOA JA TULEVAISUUDEN USKOA M-M.T
31 KEHITYS ON PITKÄ PROSESSI Anna itsellesi ja nuorelle aikaa sopeutua ja itsenäistyä, aseta realistisia tavoitteita, muiden kehityksen aikataulut eivät oleellisia Kaikki tekevät virheitä ja epäonnistuvat välillä, iästä ja kokemuksesta riippumatta Huolehdi omasta jaksamisestasi, ole sitkeä Iloitse kaikesta mistä voit ja jaa ilosi nuoren kanssa Sosiaalityöntekijä, KELA ja muut viranomaiset ovat teitä varten ja heillä on pitkä kokemus monista lapsista ja perheistä. Älä lannistu ensimmäisestä torjuvasta vastauksesta. Sosiaaliturva on lakisääteinen oikeus. Valitettavasti byrokratia on kasvanut. Vertaistuki ja hoidolliset/tukevat keskustelut asiantuntijan kanssa ovat suurta viisautta, sillä aikuisenakin FASD nuori tarvitsee paljon tukea ja moniammatilliset, vaihtuvat työntekijäneuvottelut uuvuttavat ja turhauttavat. Jokainen uusi kehitysvaihe aktivoi vanhoja syyllisyydentunteita. Huolehdi siitä, että voit käsitellä niitä jonkun ymmärtävän ja sinua arvostavan ihmisen kanssa. Hyvät ystävät ja läheiset ovat sitä varten.
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?
ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
Lisätiedot3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?
Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
Lisätiedotjonkin verran parempi
ADHD-OIREIDEN SEURANALISA JA HOIDONSEURANALOMAKE 1 (1) LÄÄKKEENSAAJAN NIMI: ÄYÄJÄ: LÄÄKE, ANNOS JA ALOIUSPVM: Lomake täytetään kotona/muualla, missä: Viikoilla Onko ADHD-oireissa tai voinnissa tapahtunut
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotKokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola
Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotIRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer
IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA VAT-seminaari 11.4.2018 Katariina Waltzer ESITYKSEN RAKENNE - Omat aineistot rikoskierteessä elävistä ihmisistä ja vankilasta
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotLaiska, tyhmä, saamaton.
Laiska, tyhmä, saamaton. Vai tukitoimia vailla? Klaus Karkia kokemusasiantuntija Koulutien kompastuskivet Peruskoulussa: Lievää keskittymättömyyttä Paljon pahempi ongelma kiusatuksi joutuminen, ja siitä
LisätiedotKUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille
KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotKysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLuottamus sytyttää - oletko valmis?
16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
Lisätiedot4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko
4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotLapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson
Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotPikkulapsen seksuaalisuus
Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotNuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen
Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen 11.4.19 Koulupsykologin puheenvuoro Meri Lindholm Opiskeluhuollon psykologien tiimivastaava, Eksote Opiskeluhuollon psykologityö Eksoten alueella 15
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotPerhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa
Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotKaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Meille tärkeitä asioita ovat turvallisen, kannustavan ja luotettavan kasvatusilmapiirin luominen. Lapselle opetetaan vastuullisuutta;
LisätiedotKuraattorityön helmet ja helvetit
Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotMillaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki 28.8.2013
Millaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki 28.8.2013 1 2 Kaksi näkökulmaa lapsen hyvään elämään Sijoitus lapsiin ja lapsuuteen on kannattavaa (BECOMING)
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotYhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa
Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotNuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista
Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
Lisätiedotymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:
LisätiedotKiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotVahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret
Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotEsipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen
SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
Lisätiedot