Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1008/2012 vp Ruoan tuottajahinta, loppuhinta ja vähittäismyyjän kate sekä komission suositus vähittäiskaupan kilpailun lisäämiseksi Eduskunnan puhemiehelle Pellervon taloustutkimus ennusti lokakuussa, että Suomessa ruoan hinta nousee vuonna 2012 keskimäärin 4,5 prosenttia. Ensi vuodelle hinnan kasvua ennustetaan 3,2 prosenttia. Ruoan hinta on Suomessa Euroopan huipputasoa viime hallituksen tekemästä arvolisäveron leikkauksesta huolimatta. Suomessa vähittäiskaupan ruoasta ottaman katteen trendi on ollut nouseva jo pitkään. Vuonna 2010 julkaistun Suomalainen ruokalasku -kirjan mukaan ruoan kate vähittäiskaupassa oli keskimäärin 52 prosenttia. Tämä on Euroopan huipputasoa. Lyhyellä aikavälillä tuottajahinnat ovat olleet kasvussa, mutta samaan aikaan lopputuotteen hinta on seurannut kehitystä. Kauppa on siis pitänyt katteen vähintäänkin samana. Pitkän aikavälin tarkastelussa tuottajahinnat ovat nousseet hyvin maltillisesti, jos edes noususta voidaan puhua. Esimerkiksi naudanlihan tuottajahinta on vuodesta 1995 vuoteen 2010 kasvanut keskimäärin vain 10 senttiä kilolta. Suora hinnan vertaaminen vuoteen 1995 ei toki vastaa nykyistä rahan arvoa. Eräs ongelma on myös vähittäiskaupan keskittyminen lähinnä kahdelle suurimmalle ketjulle. Tämä on omiaan estämään todellista hintakilpailua. SEUT-sopimuksen 173 artiklan mukaisessa kertomuksessa komissio on tehnyt johtopäätöksen, jonka mukaan Suomen elintarvike- ja vähittäiskaupan rakenteet ovat erittäin keskittyneet. Neuvosto suositti Suomelle toimenpiteiden toteuttamista, jotta markkinoille pääsy helpottuisi. Nämä toimenpiteet kohdistuisivat lähinnä vähittäiskaupan rakentamisen suunnitteluun. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että ruoan hinnan raju nousu saadaan katkeamaan, miten hallitus aikoo puuttua isojen vähittäistavaraketjujen hinnoitteluun, miten hallitus jatkossa varmistaa, että alkutuotannon harjoittaminen on kannattavaa myös tulevaisuudessa ja miten hallitus aikoo toteuttaa neuvoston suositukset vähittäiskaupan kilpailun lisäämiseksi erityisesti vähittäiskaupan rakentamisen suunnittelun osalta? Versio 2.0

2 Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2012 Ville Vähämäki /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 1008/2012 vp Ville Vähämäki /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ville Vähämäen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1008/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että ruoan hinnan raju nousu saadaan katkeamaan, miten hallitus aikoo puuttua isojen vähittäistavaraketjujen hinnoitteluun, miten hallitus jatkossa varmistaa, että alkutuotannon harjoittaminen on kannattavaa myös tulevaisuudessa ja miten hallitus aikoo toteuttaa neuvoston suositukset vähittäiskaupan kilpailun lisäämiseksi erityisesti vähittäiskaupan rakentamisen suunnittelun osalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Päivittäistavarakaupan kilpailun merkitys on tunnistettu nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa, jonka mukaan tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään ja arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää roolia. Toimenpiteiden tarkoituksena on osaltaan parantaa koko elintarvikeketjun toimivuutta ja parantaa kuluttajan asemaa ruoan hinnan, saatavuuden ja laadun suhteen. Kilpailuvirasto selvitti alkuvuodesta 2012 päivittäistavarakaupan ostajavoiman vaikutusta kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin (Kilpailuviraston selvityksiä 1/2012). Selvityksen keskeinen johtopäätös oli, että kaupan erilaisten käytäntöjen yhteisvaikutuksen seurauksena kilpailulliset markkinat voivat olla uhattuna. Kaupan alan menettelyjä koskeville jatkotoimille katsottiin olevan selkeä tarve. Viraston selvityksen vuoksi päivittäistavarakaupan kysymykset liitettiin osaksi terveen kilpailun edistämisen ohjelmaa, jonka perustamisesta päätettiin annetussa valtioneuvoston rakennepoliittisessa kannanotossa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on laadittu päivittäistavarakaupan määräävää markkina-asemaa koskeva kilpailulain muutosesitys, joka johti lakiesityksen antamiseen eduskunnalle Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi kilpailulakiin uusi säännös, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän, jonka markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnistä Suomessa on vähintään kolmekymmentä prosenttia, olisi katsottava olevan määräävässä markkina-asemassa päivittäistavarakaupan markkinoilla. Markkinaosuusrajan ylittyessä päivittäistavarakaupan toimijan käyttäytymiseen ja menettelytapoihin sovellettaisiin määräävän markkina-aseman väärinkäyttökieltoa. Nykyisessä tilanteessa tämä koskisi sekä K- että S-kaupparyhmiä, joilla on yhteensä noin 80 prosentin osuus Suomen päivittäistavarakaupasta. Ne eivät saisi käyttää toimintatapoja, jotka entisestään heikentäisivät kilpailua. Isot kaupparyhmät eivät myöskään voisi asettaa kohtuuttomia kauppaehtoja. Uudistus vaikuttaisi myönteisesti kuluttajien valintamahdollisuuksiin. Se myös parantaisi pienempien toimijoiden asemaa neuvotteluissa kaupan ostoehdoista. Lakia valvoisi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka voisi muutosten jälkeen puuttua entistä paremmin kaupparyhmien kilpailunvastaiseen käyttäytymiseen yksittäisissä tapauksissa. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä arvioitaisiin nykyisten, vakiintuneiden periaatteiden mukaan eikä se 3

4 Ministerin vastaus rajoittaisi normaalien kilpailukeinojen käyttöä kilpailussa kuluttajien suosiosta. Kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvillä säännöksillä ja käytännöillä on vaikutusta päivittäistavarakaupan kilpailuun. Ne kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan, mutta tämäkin aihe liittyy terveen kilpailun ohjelmaan, jonka mukaan ympäristöministeriössä tullaan laatimaan toimenpideohjelma kilpailun lisäämiseksi rakentamisen alalla. Niin ikään terveen kilpailun edistämisohjelmassa ehdotetaan maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettavaksi siten, että myös kilpailu- ja elinkeinopoliittiset näkökohdat otetaan huomioon kaavoituksessa. Kilpailun toimivuus koko elintarvikeketjussa antaa parhaat edellytykset sille, että tarjolla on riittävä valikoima kuluttajien mieltymyksiä vastaavia tuotteita kohtuulliseen hintaan ja sille, että tavarantoimittajat voivat tavoitella pääsyä useiden päivittäistavarakauppojen valikoimiin toimintaympäristössä, jossa vallitsee terveen kilpailun pelisäännöt. Kilpailullinen toimintaympäristö on se mekanismi, joka osaltaan varmistaa kohtuulliset kuluttajahinnat. Koko elintarvikeketjun kilpailupoliittisten kehittämistarpeiden arvioinnissa on tällä hetkellä Kilpailuvirastossa meneillään selvitys alkutuotannon ja teollisuuden välisistä suhteista. Selvitys valmistunee alkuvuodesta Tämän jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä kilpailun edistämisen tarpeista myös elintarvikeketjun alkupäässä. Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 4

5 Ministerns svar KK 1008/2012 vp Ville Vähämäki /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1008/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Ville Vähämäki /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att hejda den våldsamma ökningen av priset på mat, hur tänker regeringen ingripa mot de stora detaljhandelskedjornas prissättning, hur tänker regeringen i fortsättningen säkerställa en lönsam primärproduktion även i framtiden och hur tänker regeringen genomföra rådets rekommendationer för ökad konkurrens inom detaljhandeln speciellt när det gäller planeringen av detaljhandelns byggande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Betydelsen av konkurrens inom dagligvaruhandeln har fastställts i regeringsprogrammet för den nuvarande regeringen, enligt vilket man ska främja att produkterna når handeln och distribueras samt utvärdera handelns och distributionens starka roll. Åtgärderna ska bidra till att förbättra hela livsmedelskedjans funktionalitet och förbättra konsumentens ställning när det gäller priset, tillgången och kvaliteten på mat. Konkurrensverket utredde i början av 2012 hur köpkraften inom dagligvaruhandeln påverkar relationerna mellan handeln och industrin (Kilpailuviraston selvityksiä 1/2012). En viktig slutsats av utredningen var att konkurrensen på marknaden kan vara hotad till följd av den gemensamma effekten av olika praxis inom handeln. Det ansågs föreligga ett klart behov av fortsatta åtgärder i fråga om förfarandena inom handeln. På grund av Konkurrensverkets utredning integrerades frågorna om dagligvaruhandeln med programmet för främjande av sund konkurrens. Om inrättandet av detta program beslutades i statsrådets strukturpolitiska ställningstagande av den 22 mars Vid arbets- och näringsministeriet har utarbetats ett förslag till ändring av konkurrenslagen i fråga om dominerande marknadsställning inom dagligvaruhandeln. Förslaget ledde till en proposition som lämnades till riksdagen den 20 december I propositionen föreslås att det i konkurrenslagen tas in en ny bestämmelse, enligt vilken en näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare med en marknadsandel om minst trettio procent av detaljförsäljningen i dagligvaruhandeln i Finland ska anses ha en dominerande ställning på marknaden för dagligvaror. När gränsen för marknadsandel överskrids ska förbudet mot missbruk av dominerande marknadsställning tilllämpas på dagligvaruhandelsaktörens beteende och förfaranden. I nuläget ska detta gälla såväl K- som S-gruppen, som tillsammans har en andel om cirka 80 procent av Finlands dagligvaruhandel. De ska inte få tillämpa förfaranden som ytterligare försvagar konkurrensen. De stora grupperingarna inom handeln ska inte heller kunna ställa oskäliga affärsvillkor. Lagändringen kommer att ha en positiv effekt på konsumenternas valmöjligheter. Den kommer också att förbättra de mindre aktörernas ställning i förhandlingarna om köpvillkoren för handeln. Tillsynen över efterlevnaden av lagen ska utövas av Konkurrensoch konsumentverket, som efter ändringarna 5

6 Ministerns svar bättre än tidigare ska kunna ingripa mot handelsgrupperingarnas konkurrensbegränsande beteende i enskilda fall. Bedömningen av huruvida missbruk av dominerande marknadsställning förekommer ska göras enligt de nuvarande, etablerade principerna och ska inte begränsa användningen av sedvanliga konkurrensmedel i konkurrensen om konsumenternas gunst. Bestämmelser och praxis som gäller planläggning och byggande påverkar konkurrensen inom dagligvaruhandeln. De hör till miljöministeriets ansvarsområde, men även detta tema hänför sig till programmet för främjande av sund konkurrens, enligt vilket miljöministeriet kommer att utarbeta ett åtgärdsprogram för att öka konkurrensen inom byggbranschen. I programmet för främjande av sund konkurrens föreslås det också att markanvändnings- och bygglagen revideras så att också konkurrens- och näringspolitiska aspekter beaktas i planläggningen. En fungerande konkurrens i hela livsmedelskedjan ger de bästa förutsättningarna för att ett tillräckligt urval av produkter som motsvarar konsumenternas preferenser står till buds till ett skäligt pris och att varuleverantörerna kan få en chans att komma in i flera dagligvarubutikers sortiment i en omvärld där den sunda konkurrensens spelregler råder. En omvärld med konkurrens är den mekanism som bidrar till att säkerställa skäliga konsumentpriser. I utvärderingen av de konkurrenspolitiska utvecklingsbehoven i hela livsmedelskedjans pågår för närvarande vid Konkurrensverket en utredning om relationerna mellan primärproduktion och industri. Utredningen blir troligtvis klar i början av Därefter kan man dra slutsatser om behoven att främja konkurrensen också i början av livsmedelskedjan. Helsingfors den 4 januari 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 6