Puun alkuperän seuranta ja RES-direktiivi energiapuun hankinnassa

Transkriptio

1 Puun alkuperän seuranta ja RES-direktiivi energiapuun hankinnassa Aki Jouhiaho, TTS Metsästä voimalaitokseen: Energiapuun logistiikka ja tiedonhallinta Lahti

2 Esityksen sisältö RES direktiivi energiapuun hankinnassa Mikä on RES-direktiivi? Alkuperän kestävyyskriteerit Kestävyyskriteerien täyttymisen osoittaminen Kiinteiden biopolttoaineiden direktiiviesitys Puun alkuperän seuranta energiapuun hankinnassa Mitä on metsäsertifiointi? Mitä on sertifiointi? Mitä tarkoittaa puun alkuperän seuranta? 2

3 RES-direktiivi RES-direktiivillä tarkoitetaan EU:n parlamentin ja neuvoston direktiiviä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (Directive 2009/28/EC on the promotion of the use of energy from renewable sources) EU:n direktiivi 2009/28/EY uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä Direktiivin mukaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus tulee nostaa EU:ssa 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja 10 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta Direktiivi asettaa kullekin jäsenvaltiolle oman kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet Suomelle asetettu tavoite 38 % Suomen oma tavoite liikenteen kulutuksesta 20 % Direktiivi määrittelee kestävyyskriteerit liikenteen biopolttoaineille ja energiantuotantoon käytettäville bionesteille 3

4 RES-direktiivin taustaa Euroopan unioni on sitoutunut ilmasto- ja energiapaketissa päätettyihin uusiutuvan energian lisäämistavoitteisiin ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin Uusiutuvalla energialla on tärkeä rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa Biomassa on keskeinen uusiutuvan energian muoto niin globaalisti kuin EUtasolla ja bioenergian käyttöä tulee myös lisätä merkittävästi tuonti EU:n ulkopuolelta kasvaa Bioenergian käytön lisäämisellä saattaa olla globaalisti kielteisiä vaikutuksia mm. luonnon monimuotoisuuteen, metsien hiilivarastoihin ja maailman ruokatuotantoon 4

5 RES-direktiivi RES-direktiivissä asetetaan biopolttoaineille ja bionesteille kriteerit, joiden mukaan niiden voidaan katsoa olevan tuotettu kestävällä tavalla. Toiminnanharjoittaja osoittaa kestävyyden täyttymisen. Biopolttoaine Bioneste Toiminnanharjoittaja biomassasta tuotettu nestemäinen tai kaasumainen liikenteessä käytettävä polttoaine biomassasta muuhun energiakäyttöön kuin liikennettä varten tuotettu nestemäinen polttoaine oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö, joka tuottaa, valmistaa, tuo maahan, luovuttaa kulutukseen tai käyttää raaka-ainetta, biopolttoainetta, bionestettä tai niitä sisältäviä polttoaineita tai tosiasiallisesti määrää toiminnasta ja johon lakia biopolttoaineista ja bionesteistä sovelletaan 5

6 RES-direktiivi Kestävyyskriteerien toteutuminen on edellytys sille, että biopolttoaine tai bioneste voidaan RES-direktiivissä asetettuun kansalliseen uusiutuvan energian sitovaan tavoitteeseen biopolttoaineita tai bionesteitä koskevia kansallisia velvoitejärjestelmiä voidaan soveltaa (esim. biopolttoaineiden jakeluvelvoite) biopolttoaineen tai bionesteen käyttöä voidaan tukea taloudellisesti (esim. energiatuki tai veroetu) Direktiivi ei velvoita yrityksiä toteuttamaan kestävyyskriteerejä, mutta tällöin yritys ei voi myydä polttoainetta biopolttoaineina, se ei voi saada tukia, eikä biopolttoaineiden jakeluvelvoite toteudu 6

7 RES-direktiivin soveltaminen Suomessa Laki biopolttoaineista ja bionesteistä (393/2013) tuli voimaan Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaa Energiavirasto hoitaa ao. viranomaistehtäviä (ent. Energiamarkkinavirasto) 7

8 DIREKTIIVIN PUUN ALKUPERÄN KESTÄVYYSKRITEERIT 8

9 Puun alkuperän kestävyyskriteerit 1. Biologinen monimuotoisuus 2. Maankäytön muutos 3. Turvamaiden kuivattaminen 9

10 1/3 Biologinen monimuotoisuus Raaka-aine ei saa olla peräisin alueelta, joka tammikuussa vuonna 2008 tai sen jälkeen oli: 1) aarniometsä tai muu puustoinen maa, joissa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta ja joissa ekologiset prosessit eivät ole merkittävästi häiriintyneet; 2) luonnonsuojelualue, jollei esitetä näyttöä siitä, että raaka-aineen tuotanto ei haittaa alueen suojelutarkoitusta; tai 3) biologisesti erityisen monimuotoinen ruohoalue. 10

11 2/3 Maankäytön muutos Raaka-aine ei saa olla peräisin (runsashiilisiltä) alueelta, jonka maankäyttömuoto on muuttunut pysyvästi vuoden 2008 tammikuun jälkeen, jos alue oli: 1) kosteikko; 2) pysyvästi metsän peittämä alue; tai 3) metsä, jolla latvuspeittävyys on prosenttia, jollei esitetä näyttöä siitä, että 6 :ssä säädetty kasvihuonekaasupäästövähennys toteutuu maankäyttömuodon muutoksesta aiheutuvasta hiilivarannon muutoksesta huolimatta. 11

12 3/3 Turvemaiden kuivattaminen Raaka-aine ei saa olla peräisin aiemmin kuivattamattomalta turvemaalta, jonka kuivatus on tapahtunut vuoden 2008 tammikuun jälkeen. 12

13 KESTÄVYYSKRITEERIEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMINEN 13

14 Kestävyyden osoittaminen Kestävyyskriteerien mukaisuus voidaan osoittaa kolmella tavalla: 1) Komission hyväksymän vapaaehtoisen järjestelmän kautta. Komissio on hyväksynyt 15 vapaaehtoista järjestelmää, joiden se katsoo täyttävän RESdirektiivin vaatimukset en.htm 2) jäsenvaltion kansallisen järjestelmän mukaisesti 3) Unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten mukaisesti (ei ole toistaiseksi tehty) 14

15 Suomen kansallinen järjestelmä Perustuu toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmään Kestävyysjärjestelmän todentaa ulkopuolinen ja puolueeton Energiaviraston hyväksymä todentaja Toiminnanharjoittajan hakee kestävyysjärjestelmälleen Energiaviraston hyväksynnän Ulkopuolinen todentaja tarkastaa kestävyysjärjestelmän Energiaviraston päätöksessä määrätyin väliajoin Toistaiseksi kestävyysjärjestelmien todentajia ei ole hyväksytty Energiavirasto ei ole hyväksynyt ainuttakaan kansallista kestävyysjärjestelmää 15

16 Kestävyysjärjestelmän vaatimukset alkuperän seurannassa Osoitetaan, että raaka-aineiden alkuperää koskevat kestävyyskriteerit täyttyvät Biologinen monimuotoisuus Maankäytön muutos Turvemaiden kuivattaminen Toiminnanharjoittajan oma analyysi ja riskinarviointi sekä mahdolliset toimet riskien pienentämiseksi Sisältää dokumentoidut menettelyt, joilla pyritään kestävyysjärjestelmän tarkkuuteen, luotettavuuteen ja väärinkäytösten ehkäisemiseen Vastuut, valtuudet, laadunvalvonta, prosessit, omavalvonta, auditoinnit, dokumentointi 16

17 Energiapuun kestävyyden osoittaminen Suomessa Metsänkäyttöilmoitus ja sitä täydentävät tiedot kuvaavat alkuperän metsätilan kuviotasolle asti Täydentäviä metsänkäyttöilmoituksesta puuttuvia tietoja ovat kuviotieto aarniometsä, kunnostus-/uudisojitus, mieluusti myös metsäsertifiointiin kuuluminen Suomen Metsäkeskus valvoo lain vaatimusten toteutumista metsänkäyttöilmoitusten pohjalta (esim. toiminta luonnonsuojelualueilla ja erityisen tärkeissä elinympäristöissä) Kotitarvehakkuut, pienkokoisen, keskimitaltaan alle 13 cm puuston harvennushakkuut, ja tie-, oja-, viemäri-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuut jäävät metsänkäyttöilmoitusvaatimuksen ulkopuolelle 1) toiminnanharjoittajan tulee velvoittaa toimitussopimuksessa raaka-ainetoimittaja tekemään metsänkäyttöilmoitus myös näistä hakkuista, tai 2) osoittaa muilla luotettavilla tavoilla raaka-aineen alkuperä PEFC:n ja FSC:n vaatimusten mukainen metsäsertifiointi ja puun alkuperän seuranta täyttää tärkeimmät kestävyyskriteerien vaatimukset 17

18 Kestävyyskriteerien täyttymisen osoittaminen metsäsertifioinnin avulla Suomessa (1/2) Metsäperäisen raaka-aineen kestävyys voidaan tällä hetkellä osoittaa noudattamalla PEFC- ja FSC-metsäsertifiointien energiapuun korjuulle asettuja vaatimuksia seuraavin huomioin PEFC-sertifioiduista metsistä hankittu raaka-aine ei täytä aukottomasti biologisen monimuotoisuuden kriteeriä; PEFC:ssä metsänomistajaa ei velvoiteta suojelemaan kaikkea vanhaa metsää, joka voidaan rinnastaa kestävyyskriteereissä mainittuun aarniometsään. PEFC-standardi sallii vanhojen metsien hakkuut, jos metsänomistajalla on jo ennestään suojeltuja alueita vähintään 5 % metsäpinta-alasta tai yhtenäisten vanhojen metsien pintaala on yli hehtaarin PEFC kuitenkin ohjaa noudattamaan Tapion energiapuun korjuu suosituksia, jotka rajaavat PEFC:ssä mainitut vanhat metsät energiapuun korjuun ulkopuolelle Noudattamalla PEFC:n lisäksi Tapion energiapuun korjuun suosituksia voidaan varmistua siitä, että energiapuu on kestävästi korjattua ja täten täyttää kestävyyskriteerit 18

19 Kestävyyskriteerien täyttymisen osoittaminen metsäsertifioinnin avulla Suomessa (2/2) FSC -standardi kieltää luonnontilaisten soiden uudisojituksen eli turvemaiden kuivattamisen. FSC-standardi ei kuitenkaan ollut käytössä Suomessa vuonna 2008, joten se ei takaa, ettei turvemaita olisi ojitettu ennen standardin käyttöönottoa vertailuajankohdan tilanne tulee selvittää muilla tavoin Toiminnanharjoittajan on varmistuttava, että raaka-aineen toimittajalla on käytössään järjestelmä, jolla pystytään osoittamaan raaka-aineen alkuperä. Tarvittaessa, esimerkiksi metsäsertifiointiin kuulumattomien alueiden maankäyttö- ja toimenpidehistoria tulee selvittää raaka-aineen alkuperän kestävyyden varmistamiseksi 19

20 KIINTEIDEN BIOPOLTTOAINEIDEN DIREKTIIVILUONNOS 20

21 Kiinteiden biopolttoaineiden direktiiviluonnos Euroopan unioni on luonnostelemassa metsäbiomassan energiakäytölle kestävyysvaatimuksia ( sähkön- ja lämmöntuotannossa käytettävän kiinteän ja kaasumaisen biomassan kestävyyskriteerit -direktiiviluonnos) Pääsääntöisesti samat kriteerit kuin nestemäisille polttoaineille Uutena metsien käsittelyyn asti ulottuvia määräyksiä metsäbiomassan tulee olla peräisin kansainvälisten kestävyyden periaatteiden ja kriteerien mukaan hoidetuista metsistä metsäbiomassan korjuumäärien tulee olla kestäviä biodiversiteettiä tulee suojella sekä metsien hiilivarantoa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tulee ylläpitää tai lisätä metsänomistajalla tulee olla metsäsuunnitelma 21

22 Kiinteiden biopolttoaineiden direktiiviluonnos Esitettyjä huolenaiheita ovat kustannusten ja byrokratian lisääntyminen Suomen kannan mukaan komission suunnittelemiin yksittäisiin kriteereihin sisältyy riski kasvavasta byrokratiasta, vaikka metsäbiomassaa tuotettaisiin täysin kestävällä tavalla ja siten kuin ennenkin Suomessa kestävälle metsänhoidolle on jo vaatimuksia ja niiden toteutumista seurataan, eikä kestävyyttä ole yleisesti kyseenalaistettu (lainsäädäntö, metsäsertifiointi, hyvän metsänhoidon suositukset) direktiiviehdotus edellyttäisi kestävyysvaatimuksien arviointia tilatasolla; Suomi haluaa aluetason arvioinnin Uhkana on nähty uuden metsänhoidon kriteeristön luominen vain energiapuulle sen sijaan, että kestävyysvaatimukset olisivat samat loppukäytöstä riippumatta 22

23 Kiinteiden biopolttoaineiden direktiiviluonnos Direktiiviluonnoksen sisältö ei ole riidaton Suomi kannattaa metsäenergian kestävyysvaatimuksia periaatetasolla Suomi ja Ruotsi on pyrkinyt vaikuttamaan aktiivisesti komission valmisteluun Direktiiviluonnos on luonnos ja voi muuttua matkan varrella merkittävästi Direktiivi voimaan ehkä vuonna Tämän jälkeen siirtymäaika jäsenvaltioiden lainsäädännön luomiselle 23

24 MITÄ ON METSÄSERTIFIOINTI? 24

25 Metsäsertifiointi lyhyesti Metsäsertifiointi osoittaa, että metsiä hoidetaan hyvin Hyvällä hoidolla tarkoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta Metsäsertifioinnin neljä kulmakiveä ovat Vaatimukset metsien hoidolle ja käytölle Vaatimukset puutavaran kulkeutumiselle tuotteiden arvoketjussa (CoC) Vaatimusten toteutumisen riippumaton valvonta Tuotteen puuraaka-aineen alkuperästä kertova merkki 25

26 Metsäsertifiointijärjestelmiä PEFC (Programme for endorsement of Forest Certification schemes) erityisesti Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta myös Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa FSC (Forest Stewardship Council) erityisesti Venäjällä, Itä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta myös Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa SFI (Sustainable Forestry Initiative) PEFC:n hyväksymä järjestelmä CSA (Canadian Standards Association) PEFC:n hyväksymä järjestelmä MTCC (Malaysian Timber Certification Council) PEFC:n hyväksymä järjestelmä Indonesian Ecolabel Institute 26

27 MITÄ ON SERTIFIOINTI? 27

28 Sertifiointitoiminnan käsitteitä vaatimukset esitetään standardissa eli vaatimusasiakirjassa standardinomistaja = taho, joka vastaa standardin ylläpidosta ja saatavilla olosta (vaatimustenmukaisuuden) arviointi = tarkastus = auditointi sertifikaatti = todistus siitä, että vaatimukset ovat toteutuneet riittävässä määrin 28

29 omavakuutus Vaatimusten toteutumista koskevan tarkastustoiminnan laatutasoja asiakkaan toimeksiannosta tehty tarkastus ulkopuolinen tarkastaja ( kolmas osapuoli ) akkreditoitu ulkopuolinen tarkastaja akkreditointi varmistaa sertifiointitoiminnan hyvän laadun 95 % Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu akkreditoidun tarkastajan toimesta uskottavuus ja vaativuus lisääntyvät 29

30 Sertifiointi tuottaa yritysten asiakkaalle ja tuotteiden ostajalle riippumattoman todistuksen siitä, että tuote täyttää vaatimusasiakirjassa esitetyt vaatimukset

31 MITÄ TARKOITTAA PUUN ALKUPERÄN SEURANTA? 31

32 Puun alkuperän seuranta Metsäsertifiointi Puun alkuperän seuranta / chain of custody Puun alkuperän seuranta / chain of custody Alkuperämerkki (PEFC, FSC) Metsänhoito Tuotteen valmistus Jatkojalostus kuten kirjapaino tai huonekaluvalmistaja Jakeluketjut/ kauppa / kuluttajat 32

33 Mitä puun alkuperän seuranta tarkoittaa yrityksille käytännössä? Metsäperäistä raaka-ainetta missä tahansa muodossa sisältävän tuotteen valmistushistorian kattava ketju, jonka lenkkeinä ovat tuotetta jalostavat ja markkinoivat yritykset sekä tuotantolaitokset. Jokainen lenkki vastaa omalta osaltaan metsäperäisen materiaalin alkuperätiedon ylläpitämisestä. Jos ketjusta puuttuu yksikin lenkki, sertifioidun raaka-aineen alkuperätieto katoaa. 33

34 PEFC:n puun alkuperän seurantajärjestelmä Yleiset vastuut Sisäisen auditoinnin katselmointi Vastuut ja valtuudet Resurssien hallinta Valitukset Dokumentoidut menettelyt Tietojen ylläpito Tarkastus ja valvonta Alihankinta Hallintajärjestelmä Alkuperän tunnistaminen Alkuperän seurantaprosessi Sertifiointiprosentin laskenta Prosenttiosuuden siirto tuotteisiin Myynti ja viestintä Alkuperän seurantaprosessi 34

35 Yhteenveto RES-direktiivi koskee tällä hetkellä vain nestemäisiä biopolttoaineita ja bionesteitä; jos yritys haluaa hyödyntää biopolttoaine-statusta, direktiiviin kestävyyskriteerien täyttyminen tulee osoittaa Jatkossa RES-direktiivin kaltaiset vaatimukset tulevat todennäköisesti myös kiinteille biopolttoaineille (metsäbiomassa). Direktiiviesityksen sisältö saattaa kuitenkin vielä muuttua. Suomessa nykyinen lainsäädäntöön, sen valvontaan, metsäsertifiointiin ja metsänhoidon suosituksiin perustuva toiminta riittää osoittamaan energiapuun kestävän alkuperän. Tuontipuu on asia erikseen. Toiminnanharjoittajan tulee joko luoda oma kestävyysjärjestelmä osoittamaan vaatimuksenmukaisuus tai hyödyntää EU:n komission hyväksymiä vapaaehtoisia järjestelmiä 35

36 KIITOS! Aki Jouhiaho PL 5 (Kiljavantie 6), Rajamäki Puh aki.jouhiaho@tts.fi 36