TURVALLISUUSTYÖ KUULUU KAIKILLE
|
|
- Sinikka Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAKUUTUS NR. 1 TOUKOKUU TVK:n ennakkoarvion mukaan Suomessa sattui palkansaajille työtapaturmaa vuonna HANNA MÄNTYLÄ: TURVALLISUUSTYÖ KUULUU KAIKILLE TYÖTAPATURMAT KERÄÄNTYVÄT TOT-TUTKINTA TURVALLISUUS TYÖMAALLA
2 VAKUUTUS TIETOA TAPATURMAVAKUUTUKSESTA JA TYÖTURVALLISUUDESTA nr. 1 TOUKOKUU 2016 MITEN YRITYKSEN KOKO JA TOIMIALA VAIKUTTAVAT TAPATURMATAAJUUTEEN? s.30 SANO SINÄ 4 Mitä kuuluu Takoon, Mika Mänttäri? TIETO + 5 Ajankohtaista alalla. TILASTOTIETOA 9 Työpaikkatapaturmat näyttäisivät keskittyvän pienelle osalle korkeariskisten alojen palkansaajia. OIKEUS TURVALLISEEN TYÖYMPÄRISTÖÖN 10 Työturvallisuuden edistäminen sekä ammattitautien ja työtapaturmien torjuminen on kaikkien etu, muistuttaa ministeri Hanna Mäntylä. JOKAINEN TYÖPAIKKAKUOLEMA ON LIIKAA 16 Kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien tutkinta auttaa välttämään samankaltaisia onnettomuuksia jatkossa. TAPATURMAKEHITYS 24 Työpaikkatapaturmien taajuuslukuja vertailtiin ensimmäistä kertaa toimialoittain eri yrityskokoluokissa. OIKEUSTAPAUKSIA 26 MIKKO NYYSSÖLÄN KOLUMNI 29 Kritiikkiä tulee aina NÄIN MEILLÄ 30 Työmaaturvallisuus on SRV Rakennuksen ja OP Vakuutuksen yhteinen intressi. RESUMÉ 34 S /2016
3 s. 24 PÄÄKIRJOITUS YHTEYSTIEDOT PÄÄTOIMITTAJA Sanna Sinkkilä puh JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Tapaturma vakuutuskeskus Toimitusjohtaja Jussi Kauma Bulevardi 28 puh , TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA Oy Maistraatinportti 1, Otavamedia oma.otavamedia.fi ANNA PALAUTETTA JA VOITA PELAGON POLKUPYÖRÄ! s. 35 TOIMITUSNEUVOSTO Eliisa Anttila pj. Hannele Inkinen Ainomaija Pippuri Minna Poikela Vesa Rantahalvari Jonny Smeds TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Sanna Holmqvist ISSN PAINO PunaMusta, 2016 MITEN JA MISSÄ KANAVISSA TIETO SAAVUTTAISI PAREMMIN? Minulla on unelma. Vuosi, jolloin yksikään suomalaiseen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piiriin kuuluva työntekijä ei kuole työpaikkatapa turman seurauksena. Tänä vuonna tuo haave ei toteutunut. Epävirallisen tiedon mukaan ensimmäinen kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma sattui tammikuun 11. päivä. Suomessa tapahtuu yhä käsittämättömän monta työtapaturmaa, jotka olisivat vältettävissä yksikertaisilla toimilla ja turvallisuusohjeiden noudattamisella. Myös moni kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista olisi ollut vältettävissä turvallisia menetelmiä ja välineitä käyttämällä. Pääsääntöisesti meillä on riittävästi tietoa siitä, miten työympäristön ja työprosessien vaaroja ja riskejä voidaan tehokkaasti hallita, välttää ja minimoida. Meillä on myös toimivat menetelmät vakavien työpaikkatapaturmien tutkimiseen. Prosessit vuosikymmenien kuluessa saadun turvallisuus tiedon tehokkaaseen levittämiseen ja työpaikkojen päivittäiseen käytäntöön viemiseen kuitenkin puuttuvat. Yksikään työpaikkatapaturmatutkinta ei pelasta ketään, jos tutkinnasta saatu tieto ei tavoita työprosessien suunnittelijoita, esimiehiä ja työn käytännön toteuttajia. Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) julkaisee työpaikkaonnettomuuksien tutkintojen raportit TOTTI-järjestelmässä. Raporteista julkaistaan TVK:n verkkosivuilla uutinen, jota jaetaan uutiskirjeessämme. Media saa tiedotteen tutkintaraportin suosituksista. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä tiedon siirtämiseksi käytäntöön. Tulemme TVK:ssa ottamaan tämän vuoden kuluessa sosiaalisen median kanavia viestinnän käyttöön. Toivomme tavoittavamme näin osan heistä, jotka jäävät perinteisten viestintäkanaviemme ulkopuolelle. Tämäkään ei kuitenkaan yksin riitä. Turvallisuustiedon vieminen jokaisen työpaikan käytäntöihin onnistuu vain yhteistyöllä. Enkä tarkoita vain Tapaturmavakuutuskeskuksen, vakuutusyhtiön ja työpaikan työsuojelupäällikön tai -valtuutetun työtä. Meistä ihan jokainen voi osaltaan edistää vakavien tapaturmien ehkäisemistä ja turvallisuustiedon siirtymistä arkipäivän tekoihin. Myös sinä. SANNA SINKKILÄ 1/2016 3
4 SANO SINÄ TEKSTI: SANNA SINKKILÄ KUVA: MARIA MIKLAS Takon puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Mika Mänttäri sosiaalija terveysministeriöstä. MITÄ KUULUU TAKOON, MIKA MÄNTTÄRI? Joko Tako on linjannut uuden työtapaturmaja ammattitautilain (TyTAL) soveltamista? Ensimmäiset TyTAL:n soveltamista koskevat lausuntopyynnöt tulivat helmikuussa. Olemme antaneet reilut toistakymmentä TyTAL:n soveltamista koskevaa lausuntoa. Asiat, joista vakuutusyhtiön on pyydettävä lausuntoa, on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Lausuntoa on aina pyydettävä periaatteellista linjanvetoa edellyttävistä tulkintakysymyksistä. Toisaalta Takon lausunnot ovat suosituksia. Mitä lausunnot ovat käsitelleet? Lausuntopyynnöt ovat koskeneet työliikekipeytymien korvaamista, uusien olosuhdepykälien soveltamista ja vuosityöansion entistä laskennallisempaa määrittämistä. Olosuhteita koskevissa lausunnoissa on käsitelty muun muassa sitä, onko tapaturman sattuessa tapahtuneessa toiminnassa kyse työntekopaikalla olemiseen tavanomaisesti liittyvästä toiminnasta. Minkälaisia lausuntopyyntöjä odotatte saavanne lähikuukausina? Takolta pyydettävien lausuntojen aiheet kulkevat vahinkotapausten elinkaaren mukaan. Nyt alkuun lausuntopyynnöt ovat käsitelleet sitä, onko vahinkotapahtuma korvattava TyTAL:n mukaan. Seuraavaksi lausuntoja pyydetään esimerkiksi ansionmenetyskorvausten määrittämisistä ja myöhemmin ammatillisesta kuntoutuksesta tai tapaturmaeläkkeestä. Ovatko Takon lausunnot julkisia? Lausunnot eivät ole julkisia. Ne annetaan lausuntoa pyytäneelle vakuutusyhtiölle. Myös vahingoittuneella on oikeus saada tieto tästä lausunnosta. Entä onko Tako antanut uusia ohjeita? Tako on antanut ohjeita muun muassa terveydentilatietojen toimittamisesta vakuutusyhtiölle, vuosityöansion laskemisesta sekä ammatillisesta kuntoutuksesta. Takon ohjeet ovat julkisia, ja toisin kuin lausunnot, ne löytyvät TVK:n kotisivuilta: TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA edistää työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvauskäytännön yhtenäisyyttä antaa yleisohjeita erityisesti, kun lainsäädäntö muuttuu tai korvaustoimen yhtenäisyyden edistäminen sitä muuten vaatii antaa lausuntoja vakuutusyhtiöiden päätösehdotuksista toimii Tapaturmavakuutuskeskuksen yhteydessä 4 1/2016
5 TIETO on vuonna 2015 sattuneiden palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä TVK:n ennakkoarvion mukaan. Määrä kasvoi 2 % edellisuuoteen verrattuna. LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO Osa vakuutuskäsittelyistä muuttui maksullisiksi HYÖDYNNÄ TVK:N AVOINTA DATAA TAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN KOTISIVUILLA on julkaistu avoin data työpaikkatapaturmista työturvallisuutta edistävään tutkimuskäyttöön. Aineisto sopii esimerkiksi tilastotieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden sekä työturvallisuustutkijoiden käyttöön. Julkaistu data sisältää tilastotiedot palkansaajille vuosina sattuneista korvatuista työpaikkatapaturmista eli toisin sanoen työssä ja työajalla työasialiikenteessä sattuneista tapaturmista. TVK toivoo, että sille toimitetaan tiedoksi avoimen datan aineistolla tehdyt opinnäytetyöt, selvitykset, tutkimukset ja raportit, tai vastaavien tulokset, ideat ja havaitut jatkotutkimustarpeet. AVOIN DATA TVK:N SIVULLA: Työtapaturmat kerääntyvät alkuviikkoon PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMAT 2014 VIIKONPÄIVITTÄIN (%) Työpaikkatapaturmaa % ,8 19,5 19,1 17,9 15,6 4,6 3,7 ma ti ke to pe la su VUODEN ALUSTA TULI VOIMAAN tuomioistuinmaksulaki (1455/2015). Lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä tuomioistuimissa. Yksi näistä tuomioistuimista on vakuutusoikeus. Maksua ei peritä yksityishenkilöltä, kun hän valittaa vakuutusoikeuteen ja kyse on oikeudesta etuuteen, etuuden suuruudesta tai etuuden takaisinperinnästä. Muissa asioissa maksu peritään myös yksityishenkilöltä, esimerkiksi tilanteessa, jossa hän valittaa työnantajan roolissa. Kun muutoksenhakijana on muu kuin yksityishenkilö, esimerkiksi vakuutuslaitos, maksu peritään. Oikeudenkäyntimaksun suuruus vakuutusoikeudessa on yksityishenkilöltä 250 euroa ja muilta 500 euroa. Maksun suuruus tarkistetaan kolmivuotiskausittain oikeusministeriön asetuksella. Vakuutusoikeus määrää oikeudenkäyntimaksun asiassa antamansa ratkaisun jälkeen. Tuomioistuinmaksulaissa on säädetty tilanteista, jolloin maksua ei peritä. Maksua ei peritä esimerkiksi silloin, kun päätöstä muutetaan muutoksenhakijan eduksi, asia palautetaan alemman viranomaisen käsiteltäväksi tai jos maksun periminen yksittäistapauksessa olisi ilmeisen kohtuutonta. 1/2016 5
6 TIETO + MUUTOKSIA URHEILIJAN TAPATURMA- JA ELÄKETURVAAN URHEILIJAN TAPATURMA- JA ELÄKETUR- VASTA annettuun lakiin on tulossa muutoksia. Urheilijan vanhuuseläkkeen alaikäraja on jatkossa sama kuin vastaava työeläkelakien mukainen ikäraja. Ikäraja sopeutetaan näin eliniän odotteen muutokseen. Lainmuutos ei koske ennen vuotta 1965 syntyneitä urheilijoita, vaan heillä ikärajana säilyy nykyinen 65 vuotta. Vakuuttamis-yläikäraja muuttuu samalla 43 vuodesta 65 vuoteen. Lakiin on lisätty vakuutusyhtiölle velvollisuus ilmoittaa määräajassa etukäteen sosiaali- ja terveysministeriölle, jos yhtiö aikoo rajoittaa tai lopettaa laissa tarkoitetun vakuutuksen tarjoamisen. Lakiin on lisätty myös säännös korvausten ensisijaisuudesta ja niiden suhteesta muihin lakisääteisiin etuuksiin. Vakuuttamisvelvollisuutta ja tapaturmaeläkkeen maksamista koskevia säännöksiä on tarkistettu ja tehty joukko teknisiä muutoksia. Muutokset tulevat voimaan Vanhuuseläkkeen alaikärajaa koskeva muutos tulee kuitenkin voimaan vasta TYÖMATKA- TAPATURMIA SATTUI VIIME VUONNA 26 % ENEMMÄN, YHTEENSÄ LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO 6 1/2016
7 TIETO + 29,8 Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu työpaikka tapaturmien taajuus oli vuonna 2015 yhteensä 29,8 työpaikkatapaturmaa/miljoona työtuntia kun vuonna 2014 luku oli 29,2. LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO TURVALLISUUDEN SUURTAPAHTUMA SYKSYLLÄ TAMPEREELLA KANSAINVÄLINEN SAFETY KONFERENSSI, World Conference on Injury Prevention and Safety Promotion, järjestetään Tampereella Safety-konferenssi on joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen suurtapahtuma, joka kokoaa yhteen alan päättäjiä, asiantuntijoita ja tutkijoita eri puolilta maailmaa. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden tiedon ja kokemusten jakamiselle, kokouksille, ammatilliselle verkostoitumiselle sekä monialaisille keskusteluille. Ettei vain sattuisi mitään... TAPATURMAPÄIVÄNÄ perjantaina kiinnitetään huomiota kiireeseen ja sen aiheuttamiin tapaturmiin. KATSO KAMPANJAVIDEOT JA LUE VINKKEJÄ KIIREEN HALLINTAAN TAPATURMA PÄIVÄN KOTISIVUILTA: Vuoden 2016 Safety konferenssin pääjärjestäjä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja päätukija Maailman terveysjärjestö WHO (World Health Organization). SEURAA TAPAHTUMAA TWITTERISSÄ TUNNISTEILLA #SAFETY2016 JA #SAFETY2016FIN. LISÄTIETOJA KONFERENSSIN ENGLANNINKIELISILTÄ SIVUILTA: EN/WEB/INJURY-PREVENTION/SAFETY-2016 TVK aloitti julkaisusarjan ja analyysisarjan tuottamisen TAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN JUL- KAISUJA -sarjassa ilmestyi tammikuussa ensimmäinen tutkimusraportti: Työssä, työkyvyttömänä vai työttömänä? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta Helmikuussa julkaistiin analyysisarjan ensimmäinen analyysi: Työsuojeluvalvonnan toimintaympäristöanalyysi runkokaudelle Analyysiraportin tarkastelu työtapaturmavakuuttamisen näkökulmasta. Yksi Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtävistä on erilaisten tutkimusten ja selvitysten tekeminen. Näiden uusien julkaisu- ja analyysisarjojen myötä TVK:n tutkimus- ja analyysitoiminnan tuloksista tullaan raportoimaan säännöllisesti, julkisesti ja yhdenmukaisesti. Tavoitteena on, että alasta kiinnostuneet löytävät nämä uudet tuotteemme ja kokevat ne hyödyllisiksi, kertoo Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuskeskuksesta. JULKAISU- JA ANALYYSISARJOISSA JULKAISTUT RAPORTIT LÖYTYVÄT TVK:N KOTISIVUILTA: 1/2016 7
8 TIETO + SEURAA KAMPANJAA FACEBOOKISSA JA TWITTERISSÄ TUNNISTEILLA #TERVEELLINENTYÖ JA #TUOTTAVATYÖ TUKEA TERVEELLISEEN TYÖHÖN HUHTIKUUSSA SUOMESSA KÄYNNIS- TETTIIN kaksivuotinen Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa kampanja, jonka tarkoitus on edistää kestävää työelämää ja terveenä ikääntymistä. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) toteuttamalla kampanjalla halutaan korostaa terveysongelmien ennaltaehkäisyn tärkeyttä kaikissa työuran vaiheissa. Kampanja muun muassa lisää tietoa työn mukauttamisesta yksilöllisten kykyjen mukaan, tukee työnantajia ja työntekijöitä antamalla heille tietoa ja välineitä ikääntyvän työvoiman työterveyden ja turvallisuuden hallintaan sekä edistää alan hyvien käytäntöjen vaihtoa. Kampanjan yhteydessä käydään myös Euroopan hyvän käytännön palkinnot kilpailu. Kilpailussa saavat tunnustusta organisaatiot, jotka ovat merkittävällä ja innovatiivisella tavalla edistäneet työterveyttä ja -turvallisuutta. Kilpailu toimii myös foorumina hyvien käytäntöjen edistämiselle kaikkialla Euroopassa. Työkaarimallista vinkkejä työpaikan ikäjohtamiseen TYÖPAIKAN TYÖNTEKIJÖIDEN eri-ikäisyys tulisi nähdä voimavarana sen sijaan, että se nähtäisiin kuormitustekijänä. Ikäjohtaminen koskee kaikkia ikäryhmiä, ei siis ainoastaan senioreja, ja siinä huomioidaan eri ikäisten tarpeet sekä työn suunnittelussa että toteutuksessa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen asettama asiantuntijaryhmä on laatinut julkaisun Työkaarimallilla kohti pitempiä työuria opas ikäohjelman laatimiseen, joka tarjoaa laajan tietopohjan työpaikan ikäohjelman laatimiseksi. Ikäohjelmalla voidaan varmistaa, että työnantajalla on oikeanlaisia työntekijöitä oikeanlaisissa tehtävissä, ja heidän osaamisensa on juuri siihen tehtävään sopivaa. Työkaarimallissa esitellään useita osa-alueita, muun muassa ikäjohtaminen, työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu, osaaminen, työaikajärjestelyt, työn muokkaaminen, terveystarkastukset sekä terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen. Lisäksi aineistossa kuvataan ikäohjelman käytännön toteutusta sekä tulosten ja vaikutusten arviointia. Työkaarimallin toimintatapoja voidaan liittää osaksi henkilöstösuunnitelmaa tai -ohjelmaa. Kaikkea mallissa mainittua ei ole tarkoitus sisällyttää yksittäisen työpaikan ikäohjelmaan. LISÄTIETOJA TYÖKAARIMALLISTA LÖYTYY OSOITTEESTA 8 1/2016
9 TILASTOTIETOA TYÖTAPATURMAT VAIKUTTAVAT KERTYVÄN OSALLE PALKANSAAJIA TYÖPAIKKATAPATURMASSA VAHINGOITTUNEET PALKANSAAJAT Henkilöitä (Yhteensä henkilöä) palkansaajalle sattui yksi tapaturma. 3 prosentille ihmisistä tapahtui 11 prosenttia kaikista tapaturmista. Erityisesti tapaturmia kertyy korkeariskisillä aloilla Noin palkansaajan joukolle sattui vähintään viisi tapaturmaa Tapaturmia/henkilö (Yhteensä tapaturmaa) TIETOA, JOKA SOVELTUISI henkilön tapaturma-alttiuden tai riskikäyttäytymisen tutkimiseen, ei systemaattisesti kerätä. TVK:n tilastoaineistosta käy kuitenkin ilmi, että on noin palkansaajan joukko, joille on sattunut vähintään viisi työpaikkatapaturmaa vuosien aikana. Tapaturmien kertyminen kertoo ennen kaikkea tehdystä työstä ja työolosuhteista sekä siitä, että työtä ja työympäristöä ei ole onnistuttu kehittämään turvalliseksi edes sattuneen työtapaturman jälkeen. Toimialoittain tarkasteltuna työt sijoittuvat toimialoille, joilla on myös keskimäärin korkea työpaikkatapaturmien taajuus. Palkansaajat, joille kertyi tapaturmia, työskentelivät yleisimmin metallialan tai rakentamisen ammateissa tai kuorma-autonkuljettajana. Useimmiten vammautuivat sormet tai muut käden osat, jalat ja silmät. Sattuneista vaaratilanteista ja tapaturmista pitää ottaa opiksi. Tilanteet on tutkittava ja työtä tulee kehittää turvallisemmaksi. Turvallinen ja sujuva työ on myös yrityksen kilpailukykytekijä. Toistuvat tapaturmat kertovat selvästi missä toimintaa voi vielä parantaa. LUE TVK:N KOTISIVUILTA MITEN TYÖMATKATAPATURMAT JAKAUTUVAT: JULKAISU SARJAT 1/2016 9
10 Mitä terveempiä olemme, sitä paremmin jaksamme työssä ja työn tuottavuuskin paranee, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä kiteyttää. 10 1/2016
11 O I K E U S TURVALLISEEN T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö Ö N TEKSTI: SALLA PELTONEN KUVAT: SAMI TIRKKONEN Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä tuntee tavallisten ihmisten arjen haasteet. Hoito- ja sosiaalityön käytännön osaaminen on rikkaus myös työturvallisuuden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi ammattitautien määrän vähentämisen 10 prosentilla vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vastaavalla ajanjaksolla työpaikkatapaturmien taajuuden tavoitellaan alentuvan 25 prosentilla. Työturvallisuuden edistäminen ja ammattitautien sekä työtapaturmien torjuminen on meidän kaikkien etu. Työntekijän sairastumisella on monenlaisia, pahimmassa tapauksessa hyvinkin kauaskantoisia kansanterveydellisiä ja taloudellisia seurauksia niin työntekijälle, työnantajalle kuin koko yhteiskunnalle, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (PS) sanoo. Mitä terveempiä olemme, sitä paremmin jaksamme työssä ja työn tuottavuuskin paranee, hän lisää hymyillen. Turvallisuustyö kuuluu kaikille Ministeri Mäntylän mukaan kehityssuunta sekä ammattitautien että työtapaturmien osalta on ollut pääsääntöisesti hyvä, sillä niiden määrää on pystytty pitkällä aikavälillä vähentämään. Vuosi 2015 oli kuitenkin poikkeuksellisen synkkä kuolemaan johtaneiden työtapaturmien valossa. 1/
12 YRITÄN OLLA LUPAAMATTA ASIOITA, JOITA EI VÄLTTÄMÄTTÄ VOI PITÄÄ. Tämä osoittaa, että työturvallisuusasioissa on parannettavaa. Työturvallisuuden edistämiseksi tarvitaan alueellista valvontaa ja epäkohtiin puuttumista sekä jatkuvaa ja laajaalaista yhteistyötä, jossa myös vastuu työturvallisuuden kehittämisestä jakautuu eri osapuolille, Mäntylä toteaa. Jokaisella on oikeus työskennellä turvallisessa ympäristössä. Työnantajalla on suuri rooli turvallisten työolosuhteiden järjestämisessä, mutta yhtä lailla työntekijöiden tulee sitoutua työturvallisuusohjeiden noudattamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriössä vastaamme työsuojelun ja -turvallisuuden kokonaisvaltaisesta seurannasta ja kehittämisestä. Pyrimme olemaan aktiivisia asiaan liittyvässä keskustelussa ja tietoisuuden lisäämisessä sekä kansallisesti että Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä organisaatioissa, Hanna Mäntylä kertoo. Taustasta hyötyä Ennen kansanedustajan pestiä perushoitajaksi 1990-luvulla kouluttautunut ministeri Mäntylä työskenteli erilaisissa tehtävissä hoito- ja sosiaalialalla. Koen, että ministerin tehtävässä on valtava rikkaus tuntea alan käytännön ongelmia, joiden kanssa ihmiset kamppailevat. Välillä toivoisin, että voisin tehdä enemmän ja nopeammin asioiden edistämiseksi, mutta yhteiskunnan rakenteiden realiteetit on otettava huomioon, ministeri Mäntylä pohtii. Yritän olla lupaamatta ihmisille asioita, joita ei välttämättä voi pitää. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki sisältää ministeri Mäntylän mukaan hyviä elementtejä esimerkiksi ammattitautien vähentämiseen. Edelleen selvänä epäkohtana laissa Mäntylä kuitenkin näkee home- ja kosteusvaurioista aiheutuneisiin ammattitauteihin liittyvät asiat. Kyseessä on todellinen ongelma. Joillakin työpaikoilla työntekijät joutuvat työskentelemään todella vaikeissa olosuhteissa. Homeesta tai muista kosteusvaurioista aiheutuneista sairauksista kärsivien oireilu on monimuotoista, diagnostiikka haastavaa eikä oireiden syytä välttämättä tunnisteta terveydenhuollossa, Mäntylä huomauttaa ja lisää asian vaativan jatkotyöskentelyä. Kuntoutuja keskiöön Työtapaturmatilanteissa kuntoutuksen oikea ajoitus on äärimmäisen tärkeää. Työ on useimmille meistä hyvin merkityksellinen osa elämää, joka tuo sosiaalisia verkostoja ja monenlaista sisältöä arkeen. Jos työtapatur- 12 1/2016
13 1/
14 MUUTOKSIA TARVITAAN JA NIITÄ ON VIETÄVÄ ETEENPÄIN. ma johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen, ihminen menettää monesti hyvinkin ison osan elämästään. Työkykyiseksi kuntoutuminen onkin siksi hyvin tärkeää, ministeri Mäntylä korostaa. Työtapaturman laajuudesta riippuen kuntoutumisessa tarvitaan laajaa ja monialaista osaamista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta kuntoutuja pääsisi aidosti kuntoutuksen keskiöön, Mäntylä kuvailee. Tämä on lähtökohtana myös hallitusohjelmaan sisältyvässä, meneillään olevassa kuntoutuksen kokonaisuudistuksessa, josta tehdään esitys hallitukselle keväällä Mäntylän mukaan kuntoutuksen kokonaisuudistus ei kuitenkaan yksin riitä. Työtapaturmatilanteissa on huomioitava myös sosiaaliturvan toimivuus kuntoutujan kannalta, jotta työtapaturmasta ei aiheutuisi kuntoutujalle taloudellisia ongelmia. Osatyökykyisten asemaa parannettava Ehdottoman tärkeänä Mäntylä näkee myös Sipilän hallituksen kärkihankkeen osatyökykyisten aseman vahvistamisesta työmarkkinoilla. Hankkeen tavoitteena on lisätä osatyö- ALUEHALLINTOVIRASTOISTA YKSI VIRANOMAINEN Aluehallintouudistuksessa aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä kertoo, että osa AVIn tehtävistä siirtyy maakunnille ja ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät taas ELY-keskuksilta valtakunnalliselle aluehallintovirastolle. Uudistettu valtakunnallisen toimivallan aluehallintovirasto on edelleen monialainen viranomainen, joka toimii alueilla. Tavoitteena aluehallintovirastojen uudistamisessa on valtakunnallisen toimivallan ohella löytää sellaiset ratkaisut, jotka parhaiten edistävät digitalisaatiota ja sen hyödyntämistä, Mäntylä toteaa. Ministerin mukaan työsuojelun valvonta ja työsuojeluviranomaisena toimiminen säilyy edelleen aluehallintoviraston tehtävänä. 14 1/2016
15 kykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille, mikä lisää osatyökykyisten yhdenvertaisuutta ja parantaa elämänlaatua sekä palvelujärjestelmän kehittämisen kautta vähentää myös valtion kustannuksia. Mäntylä myöntää hallituksen kipeiden leikkausten kirpaisevan, kun tietää, miten niiden vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa. Hallituksella on kuitenkin monia erittäin hyviä tavoitteita, joiden kautta asioita voidaan tehdä paremmin ja muuttaa toimimattomia rakenteita ja käytäntöjä. Entä mitkä ovat Hanna Mäntylän omat, erityisen lähellä sydäntä olevat tavoitteet ministerinä? Haluaisin rakentaa Suomeen selkeän sosiaali- ja terveysjärjestelmän, joka vastaa aidosti ihmisten elämäntilanteisiin. Ihmisiä ei saa pudottaa köyhyyteen ja toivottomuuteen. Järjestelmän pitää pystyä tukemaan, kannustamaan ja auttamaan ihmisiä eteenpäin elämässään. Perushoitajasta ministeriksi Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (s. 1974) asettui ensi kertaa ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja tuli valituksi perussuomalaisten kansanedustajaksi. Vuoden 2015 vaaleissa Mäntylä uusi paikkansa ja hänet valittiin ministeriksi Juha Sipilän hallitukseen. Ensimmäisellä edustajakaudellani toimin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän valiokuntavastaavana. Opettavaiset neljä vuotta osoittivat, että muutoksia tarvitaan ja niitä on vietävä eteenpäin, ministeri Mäntylä kertoo. Ennen poliittista uraansa Torniosta kotoisin oleva Mäntylä työskenteli erilaisissa hoito- ja sosiaalialan tehtävissä. Koulutukseltaan hän on perushoitaja. Vapaa-ajallaan Mäntylä lukee paljon, viettää aikaa kahden lapsensa kanssa ja kirjoittaa graduaan Lapin yliopiston sosiaalityön laitokselta. Perheeseen kuuluu myös kolme koiraa, joiden kanssa Mäntylä rentoutuu pitkillä lenkeillä. 1/
16 TYÖPAIKKA- ONNETTOMUUKSIEN TOT TUTKINTA J O K A I N E N TYÖPAIKKAKUOLEMA O N L I I K A A TEKSTI: RIITTA EKHOLM KUVITUS: OTAVAMEDIA OMA Kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien tutkinta on tärkeää, jotta samankaltaisilta onnettomuuksilta vältyttäisiin jatkossa. VIIME VUONNA TOTTI- TIETOJÄRJESTELMÄSTÄ LADATTIIN YLI RAPORTTIA. Työpaikkaonnettomuuksien tutkinnalla eli niin kutsutulla TOT-menettelyllä on Suomessa pitkät perinteet. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) TOTTI-tietojärjestelmään on koottu jo yli tuhat raporttia kuolemaan johtaneista työtapaturmista yhteensä kolmenkymmenen vuoden ajalta. TOT-menettelyn ensisijaisena tavoitteena on torjua vastaavankaltaisia työtapaturmia ja vaaratilanteita. Tutkintaan otetaan erityisesti tapauksia, jotka edustavat uusia riskejä, kasvu aloja, tapauksia jotka olisivat voineet johtaa suuronnettomuuteen sekä tapauksia, joita ei tutkita muiden tahojen toimesta ainakaan riittävän kattavasti. TOT-tutkintaryhmä laatii tapauksesta raportin, joka julkaistaan TVK:n ylläpitämässä TOTTI-järjestelmässä. Viime vuonna järjestelmästä ladattiin yli raporttia. Sivuilla käyvät esimerkiksi viranomaiset, työturvallisuudesta vastaavat tahot sekä tutkijat. Raporttien pääasiallinen tehtävä ei ole kertoa tapahtumista, vaan onnettomuuksiin johtaneista juurisyistä ja niihin perustuvista työturvallisuutta edistävistä toimenpiteistä, kertoo TVK:n johtaja Mika Tynkkynen. Tynkkysen mukaan kaikkein oleellisinta on keskittyä analysoimaan onnettomuuden syitä ja torjuntakeinoja. Ei sitä, onko joku tehnyt virheen. Varsinkin mediassa käsitellyissä tapauksissa inhimilliset virheet yleensä korostuvat. Turvallisuuden edistämisen kannalta kyse on tyhjästä päätelmästä. Pitäisi keskittyä vaarallisten toimintojen syihin ja mahdollisuuksiin rajoittaa niiden seurauksia, Tynkkynen huomauttaa. Lakisääteinen tehtävä Sekä TVK:n että Onnettomuustutkintakeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on tutkia on- 16 1/2016
17 35 PALKANSAAJAN KUOLEMAAN JOHTANUTTA TYÖTAPATURMAA TAPAHTUI VUONNA LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO nettomuuksia. Yhteistyötä tehdään vaihtamalla ajatuksia tutkintaan otetuista tapauksista ja menetelmistä. Jos tapauksella on yleisen turvallisuuden kannalta merkitystä, otamme sen tutkintaan, OTKES:n johtava tutkija Kai Valonen linjaa. Molemmilla tahoilla on käytössään myös niin sanottu teematutkinta, jossa samassa tutkinnassa voidaan tarkastella ja raportoida useammasta kuin yhdestä keskenään samankaltaisesta tapaturmasta tai vaaratilanteesta. Teematutkinta on perusteltua aloittaa etenkin silloin, jos jollakin alalla on havaittu toistuvia ongelmia. Valitettavasti joitakin onnettomuuksia sattuu vuodesta toiseen, kuten rakennuksilta putoamisia tai kaivantosortumia. Teematutkinnoissa käydään läpi aiemmin tutkitut, samankaltaiset onnettomuudet vuosien varrelta ja raportoidaan uudesta tai useammasta uudesta tapauksesta niiden osana, Tynkkynen kertoo. 1/
18 Onnettomuustutkintakeskuksessa teematutkimuksia on tehty esimerkiksi kuolemaan johtaneista tulipaloista, hukkumisista ja kattosortumista. Valosen mukaan niistä on hyötyä valtakunnallisesti. Osa teematutkinnoissa käsiteltävistä asioista liittyy työhön, jolloin yhteistyö TVK:n kanssa on ollut olennainen osa tutkintaa. Hällä väliä -asennetta on liikaa Tänä vuonna TVK:n tietoon on tullut yhteensä seitsemän kuolemaan johtanutta työtapaturmaa huhtikuuhun mennessä. Kuolemantapaukset ovat pudonneet lähes kolmannekseen siitä, kun TOT-toiminta aloitettiin kolmekymmentä vuotta sitten luvun puolivälissä sattui tyypillisesti noin 50 työpaikkakuolemaa vuosittain. Nyt lukumäärät ovat pudonneet noin 20 tapauksen tietämille, Tynkkynen kertoo. Vielä kymmenisenkin vuotta sitten rakennusalalla sattui kuolemaan johtanut tapaus kerran kuukaudessa, nyt niitä on noin neljä vuodessa, Rakennusteollisuus RT:ssä pitkän uran tehnyt ja vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Reijo Lehtinen huomauttaa. Metallialalla tilanne vaihtelee luvulla pahimmillaan yhden vuoden aikana on sattunut seitsemän ja parhaimmillaan ei yhtään kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Viime vuonna menehtyi kaksi liiton jäsentä, työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen Metallityöväenliitosta kertoo. Yleisimmät tapaturmat metallialalla ovat sormi- tai silmävammoja, pinnallisia vammoja sekä puristumisia, jotka tapahtuvat tuotannossa asennus- tai valmistelutyössä, käsikäyttöisillä työkaluilla työskenneltäessä. Rakennusalan onnettomuuksien luonne ei Reijo Lehtisen mukaan ole vuosien varrella juurikaan muuttunut. Yleisimpiä tapaturmaan johtaneita syitä ovat edelleen putoamiset ja erilaiset viillot. Hätäpysäyttimet ja suojausten käyttö ovat vähentäneet koneella sattuneita vahinkoja. Myös asenteet ovat Lehtisen mukaan muuttumassa, mikä näkyy muun muassa heijastinliivien ja erilaisten suojainten käytössä. Hällä väliä -ajattelua löytyy silti yhä. Joukossa on paljon sähläreitä, jotka eivät välitä työturvallisuudesta, Lehtinen pahoittelee. Myös Fennian riskipäällikkö Kimmo Salojoki vahvistaa, että kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä on vähentynyt. Vielä 1970-luvulla tapauksia oli 350 vuodessa, nyt on hivuttauduttu 30 paikkeille. Kokonaisuudessaan myös työtapaturmien vakavuusaste on alentunut. Mutta erot ovat hyvin suuria. On yhtiöitä, jotka panostavat työturvallisuuteen paljonkin ja osalla on juurtuneena tekevälle sattuu -asenne, Salojoki toteaa. 18 1/2016
19 +14 % Vuonna 2015 työpaikkatapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa ja vuonna 2014 vastaavasti 22 palkansaajaa. Työpaikkatapaturmakuolemat kasvoivat 14 prosenttia vuodelle LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO Työtapaturmia sattuu myös liikenteessä Tieliikenteen onnettomuuksien tutkinnassa riskitekijänä on usein pidetty kuljettajan toimintaa tai toimimattomuutta, kuten ajovirhettä, väsymystä, nukahtamista tai sairaskohtausta. Myös ajoneuvoon, tiehen ja lainsäädäntöön liittyviä riskejä on arvioitu, mutta työperäiset riskit ja turvallisuusjohtaminen ovat jääneet vähälle huomiolle, tieliikenneonnettomuuksia tutkinut Tarja Ojala SafetyFuture Ky:stä kertoo. Ojalan mukaan ammattiajossa sattuneet tieliikenneonnettomuudet on perinteisesti tutkittu tieliikenneonnettomuuksien tutkintamallin mukaan, vaikka onnettomuudessa on samalla kyse työtapaturmasta. Työsuhteinen kuljettaja ja monet pienyrittäjät toimivat osana kuljetusketjua, jossa kuljetussopimukset, kalusto, vuorot ja aikataulut voivat olla ikään kuin annettuna. Ylinopeuden tai kuljettajan väsymyksen syynä voi tämän vuoksi olla paitsi kuljettajan oman toiminnan tulos, myös kuljetusten suunnittelun heikkous. Kiire ja väsymys ovat vaarallinen yhdistelmä, Ojala muistuttaa. Monessa kuolemaan johtaneessa tieliikenne onnettomuudessa on ollut merkittäviä riskejä jo liikkeelle lähtiessä. Ylipitkät työvuorot, kuljettajan osaaminen, väsymys tai sairaus, kuljetukseen sopi- OSA PANOSTAA TYÖTURVALLISUUTEEN PALJONKIN JA OSALLA ON JUURTUNEENA TEKEVÄLLE SATTUU -ASENNE. 1/
20 4+4 Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia tapahtui vuonna 2013 eniten rakentamisen (4) ja teollisuuden (4) toimialoilla. LÄHDE: TVK:N TYÖTAPATURMAT TILASTOJULKAISU 2015 TYÖPAIKKAONNETTOMUUKSIEN TUTKINTA (TOT) TOT-tutkinnan tarkoituksena on tehostaa työtapaturmien torjuntaa selvittämällä kuolemaan johtaneen onnettomuuden tapahtumat ja tapaturmatekijät sekä pohtimalla vastaavien tapaturmien torjuntatoimenpiteitä. TOT-tutkintaan otettavista tapauksista päättää vakuutuslaitosten ja työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuva TOT-johtokunta TVK:n asiantuntijoiden tekemien esitysten perusteella. Tutkinta käynnistyy TVK:n työturvallisuusasiantuntijan johdolla, joka kutsuu TOT-tutkintaryhmän koolle. Tutkintaryhmä pyrkii vierailemaan tapahtumapaikalla niin pian kuin mahdollista, tutustuu tapahtumiin ja olosuhteisiin sekä keskustee tapauksesta mahdollisten silminnäkijöiden tai muutoin tapausta tuntevien kanssa. Käynnin jälkeen tapauksesta laaditaan raporttiluonnos, joka lähetetään kommentoitavaksi myös tapaturmassa kuolleen henkilön työnantajan edustajalle ja kyseisen yrityksen työsuojeluvaltuutetulle tai vastaavalle työntekijöiden edustajalle. Kommenttien jälkeen raportti työstetään valmiiksi tutkintaryhmän kokouksissa. Valmis raportti pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian vastaavien tapausten torjumiseksi. LISÄTIETOA TOT-MENETTELYSTÄ JA TOTTI-TIETOJÄRJESTELMÄ LÖYTYVÄT TAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN SIVUILTA maton kalusto, liukas tie tai kuluneet renkaat siinä on riittävästi vahingon aineksia, Ojala luettelee. Häntä harmittaa, että osa raskaan ajoneuvon kuljettajista jättää turvavyön kytkemättä. TVK:ssa työn alla olevassa teematutkinnassa todetaan, että isossa osassa onnettomuuksia raskaan ajoneuvon ohjaamo säilyy melko ehjänä ja kuljettajalle olisi jäänyt elintilaa, mutta turvavyön käyttämättömyyden vuoksi tämä putoaa autosta ja jää oman ajoneuvonsa alle. Ojala pitää huolestuttavana sitä, että riskitekijät ovat vuodesta toiseen samat. Myönteistäkin kehitystä kuitenkin löytyy; esimerkiksi kuorman varmistamisessa on menty eteenpäin. Kaksipiippuinen palkitseminen Kun olen kouluttamassa työsuojeluvaltuutettuja, aina tulee jotakin puhetta työpaikkaonnettomuuksista, Metalliliiton Poikolainen kertoo. Viestini on se, että jo riittää. Emme tarvitse enää esimerkkejä sattumista. Poikolaisen mukaan joissakin yrityksissä paiskitaan töitä hartiavoimin ja pysähdytään vasta, kun sattuu. Edelläkävijäyritys tunnistaa työpaikkansa vaarat, hän toteaa. 20 1/2016
21 Poikolainen suhtautuu varauksellisesti myös siihen, että nykyään palkitaan erilaisesta tapaturmattomuudesta. Asianosaisella saattaa olla työyhteisön paine niskassa siitä, että palkkio menee kaikilta sivu suun eikä hän kerro sattuneesta vahingosta. Ennaltaehkäisevän vaarojen tunnistamisen ja riskien hallinnan lisäksi yritysten pitäisi kannustaa työntekijöitään tekemään ilmoituksia läheltä piti -tilanteista ja reagoida niihin välittömästi. Nämä saattavat olla viimeisiä hälytysmerkkejä ennen kuin jotain todella tapahtuu. Poikolaisen mielestä asenne pitäisi muurata kohdilleen jo ammattikouluissa, ennen työelämän alkua. Järjestöillä voisi olla esimerkiksi kumppanuuksia oppilaitosten kanssa. Mutta ei pitäisi työpaikoillakaan mennä kuulosuojaimet edellä, vaan melun syy pitäisi ensin selvittää: Pääseekö siitä eroon teknisin keinoin, esimerkiksi konetta vaihtamalla tai jollain muulla tavalla. Jos tämä ei onnistu, otetaan kuulosuojaimet käyttöön. Vaihteleva riskienarviointikyky Teematutkimukset ovat tuoneet Fennian Salojoen mukaan TOT- tutkintaan syvyyttää ja hyödynnettävyyttä. Kun yksittäisiä toistuvia tapauksia nivotaan yhteen, taustalla olevat ilmiöt nousevat esiin Vuonna 2015 palkansajille sattui Suomessa yhteensä lähes työtapaturmaa. LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO 1/
22 596 palkansaajaa kuoli työpaikkatapaturmissa vuosien aikana. LÄHDE: TAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN TYÖTAPATURMATILASTO 04/2016 TOT-RAPORTIT MUUTTUVAN TYÖELÄMÄN MITTARINA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (nyk. Tapaturmavakuutuskeskus) aloitti katastrofiluonteisten työtapaturmien tutkinnan vuonna Toiminnan juuret kantavat kuitenkin huomattavasti pidemmälle, sillä työturvallisuuden edistäminen on ollut liiton agendalla vuodesta 1920 lähtien. Vanhan toiminnan makuun pääsee kurkkaamalla esimerkiksi takakannessa olevaa valistustaulua alkuvuosilta. Vuosina katastrofiluonteisten onnettomuuksien tutkinnoissa tapaukset valittiin riskiperusteisesti ja oppimismahdollisuuksia maksimoiden hieman samaan tapaan siis kuin nykyisessä toimintamallissa. Tutkinnat ja niistä laaditut raportit olivat todella laajoja. Vuonna 1985 syntyi päätös kaikkien työpaikkakuolemantapausten kokeiluluonteisesta tutkinnasta. Hyvät kokemukset puolsivat toiminnan vakinaistamista tapaturmalakiin. Varsinainen työpaikkaonnettomuuksien tutkinta (TOT) alkoi vuonna 1986, ja tänä vuonna siitä tulee kuluneeksi 30 vuotta. Matkan varrelle on mahtunut paljon käänteentekeviä hetkiä. Yksi niistä oli vuonna 2008, jolloin sähköinen TOTTI-tietojärjestelmä otettiin käyttöön. Kolmessakymmenessä vuodessa yhteiskunnan rakenteet ja toimialat ovat osittain menneet uusiksi. Tämä näkyy myös työpaikkakuolemien tutkinnassa. Alkuaikojen raporteissa metsurikuolemat olivat hyvin yleisiä, nyt koneellisen hakkuun aikana ehkä viiden vuoden välein saattaa metsuri jäädä puun alle, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen johtaja Mika Tynkkynen. Työelämän muutos näyttää TOT-raporteissa myös huonot puolensa: Robotiikan ja ohjausjärjestelmien monimutkaistuminen on synnyttänyt uudenlaisia tapaturmia. 22 1/2016
23 JOS YKSIKIN KUOLEMANTAPAUS ON PYSTYTTY VÄLTTÄMÄÄN, OVAT TOT-RAPORTIT LUNASTANEET PAIKKANSA. Tapaturmaan johtavat tekijät ovat usein inhimillisiä. En tarkoita yksittäisen ihmisen tekemiä virheitä, vaan koko organisaation toimintaa. Riskinottoa pitää punnita joka työvaiheelta, Salojoki sanoo. Tätä Salojoki haluaa viedä myös käytäntöön, kun hän käy kouluttamassa yritysten esimiehiä ja henkilöstöä. Pyrin antamaan työkaluja, millä voisi edistää työturvallisuutta. Salojoki huomauttaa, että työ on ylipäätään vähäriskisempää kuin aikaisemmin. Myös lääke tiede on kehittynyt ja ihmiset tervehtyvät paremmin sen vuoksi. Tämä selittää osaltaan tapaturmien määrän vähenemistä. Kun sitten onnettomuus sattuu, vakuutusyhtiö alkaa käsitellä asiaa korvauksen kulmasta. Jos puhutaan kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta, omaiset ovat korvauksen saajia, Salojoki sanoo. Mutta jos yksikin vakava loukkaantuminen tai kuolemantapaus on pystytty välttämään ja ehkäisemään, TOT-raportit ovat lunastaneet paikkansa, Tynkkynen TVK:sta sanoo. YHTEISTYÖTÄ ERI PAINOTUSALUEILLA Ennaltaehkäisy on koko TOT-tutkinnan punainen lanka. Tapauksista on tarkoitus oppia, jotta jatkossa voisi välttää samanlaisia onnettomuuksia, johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta (OTKES) sanoo. Valonen on osallistunut muun muassa TOT-tutkintamenetelmien kehittämiseen Tapaturmavakuutuskeskuksessa ja pitää molempien osapuolten kannalta tämänkaltaista tietojen jakamista hyvänä. Pidämme toisemme tietoisina ilmaantuneista tapauksista. Voimme sitten yhdessä arvioida, pitäisikö ne ottaa tutkintaan. Toimintamme täydentävät toisiaan, koska intressit ovat aika erilaiset, Valonen sanoo. Yhteistyötä voisikin Valosen mielestä vielä tiivistää, jotta kaikki turvallisuuden kannalta tärkeimmät tapaukset tulisivat tutkituiksi. OTKES:lle yksittäinen työtapaturma ei ylitä kynnystä aloittaa tutkintaa, vaan sillä pitää olla laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. TVK:lle taas yksittäinenkin tapaus voi olla merkityksellinen ja käynnistää tutkinnan. OTKES tutkii pääasiassa jäävuorenhuippuja eli niitä isoimpia onnettomuuksia yhteiskunnassa. Lähdemme yksittäisestä tapauksesta, mutta selvitämme, mistä isommasta asiasta on kysymys. 1/
24 TAPATURMAKEHITYS Y R I T Y K S E N T O I M I A L A J A K O K O V A I K U T T A V A T TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUTEEN TEKSTI: MARJA KAARI Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) ja Tilastokeskus (TK) toteuttivat yhdessä ensimmäistä kertaa analyysin, jossa laskettiin yksityisen sektorin palkansaajien työpaikkatapaturmataajuusluvut toimialoittain eri yrityskokoluokissa. Tulokset ovat vielä suuntaa-antavia. Analyysi osoitti, että yrityksen koon vaikutus tapaturmataajuuteen vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi talonrakentamisessa ja metallituotteiden valmistuksessa taajuus oli laskelmien mukaan korkein pienissä yrityksissä ja laski yrityskoon kasvaessa. Elintarviketeollisuudessa ja sahateollisuudessa taajuus oli sen sijaan suurin keskisuurissa yrityksissä. Esimerkiksi sosiaalihuollon laitospalveluissa taajuus taas näytti kasvavan yrityskoon suurentuessa. TK valmisteli analyysia varten tietokannan yksityisen sektorin yritysten Y-tunnuksista ja luokitellusta kokotiedoista vuonna Tehdyt työtunnit saatiin yritysten koko luokittain TK:n Työvoimatutkimuksesta. TVK kokosi vastaavalta ajalta tiedot yksityisen sektorin palkansaajille sattuneista työpaikkatapaturmista toimialoittain ja yrityskokoluokkatiedon mukaan ryhmiteltynä. Tuloksien vertailuaineistona käytettiin jo aiemmin tehdyn, palkkasummilla toteutetun analyysin taajuuslukuja. Vertailun perusteella tuloksista rajattiin mikroyritykset pois. Jos toimialan y- tunnusten ja tuntien osalta jäi tuntemattomaksi yli 25 % tunneista, rajattiin toimiala myös analyysistä pois. Vastaava selvitys olisi hyvä tehdä myös vuosien 2013 ja 2014 aineistoilla. Jatkossa voidaan ehkä käyttää yritystoiminnan tyyppiluokituksen sijaan tai rinnalla henkilöstön suuruusluokka-tietoa. LISÄTIETOJA ANALYYSISTÄ: Keskimäärin tapaturmataajuus oli suuryrityksissä alempi, poikkeuksena kuitenkin kiinteistöhuolto ja sosiaalihuollon laitospalvelut, joissa taajuus kasvoi huomattavasti verrattuna pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. YRITYSTOIMINNAN TYYPPILUOKITUS: Määrittelemätön Mikroyritys (alle 10 työntekijää) Pienyritys (10 49 työntekijää) Keskisuuri ( työntekijää) Suuryritys (250 tai enemmän työntekijöitä) TYYPPILUOKITUS ON MÄÄRITELTY YRITYSKOHTAISESTI PALKANSAAJIEN LUKUMÄÄRÄN SEKÄ LIIKEVAIHDON JA/ TAI TASEEN LOPPUSUMMAN SEKÄ KONSERNISUHTEEN PERUSTEELLA. 24 1/2016
25 PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMATAAJUUS YRITYSKOON MUKAAN JA ALOITTAIN 2012* 150 Pienyritys Keskisuuri yritys Suuryritys Työpaikkatapaturmaa / miljoona tehtyä työtuntia Kiinteistön- ja maisemanhoito Sosiaalihuollon laitospalvelut Erikoistunut rakennustoiminta Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut) ; olki- ja punontatuotteiden valmistus Talonrakentaminen Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Elintarvikkeiden valmistus Kiinteistöalan toiminta Kaikki toimialat yhteensä 150 Pienyritys Keskisuuri yritys Suuryritys 150 Pienyritys Keskisuuri yritys Suuryritys Työpaikkatapaturmaa / miljoona tehtyä työtuntia Työpaikkatapaturmaa / miljoona tehtyä työtuntia Talonrakentamisessa ja metallituotteiden valmistuksessa tapaturmien taajuus oli korkein pienissä yrityksissä ja laski yrityskoon kasvaessa. Talonrakentaminen Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Elintarviketeollisuudessa ja sahateollisuudessa taajuus oli korkein keskisuurissa yrityksissä. Elintarvikkeiden valmistus Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus * Taajuudet ovat suuntaa-antavia 1/
26 OIKEUSTAPAUKSIA TOIMITTANUT TEEMU KASTULA, JURISTI, TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA Oikeustapauksia tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta, vakuutusoikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta. PUOLITETTU KILOMETRIKORVAUS ON KORVAUSPERUSTE SEKÄ TAPATURMAVAKUUTUSLAIN ETTÄ TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAAN KORVATTAVISSA VAHINGOISSA Puolitettu kilometrikorvaus hyväksytty muutoksenhakulautakunnassa (TamLa 4347/2014, annettu , ei lainvoimaa) Tapaturma-asiain korvauslautakunta on antanut vuonna 2013 suosituksen, jonka mukaan omaa autoa käytettäessä matkakustannuksina korvataan tapaturmavakuutuksesta määrä, joka vastaa puolta Verohallinnon vuosittain vahvistaman verovapaan kilometrikorvauksen määrästä. Tätä ennen korvausperusteena oli kilometrikorvauksen täysi määrä. Vakuutusoikeuden oikeuskäytännössä on korvauslautakunnan antaman suosituksen jälkeen katsottu, että puolet verovapaan kilometrikorvauksen määrästä riittää kattamaan omalla autolla tehdyistä matkoista aiheutuneet matkakustannukset (mm. VakO Dnro 2909/2014/4463, annettu ). Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on sen sijaan katsonut, että koska matkakustannusten korvausta koskeviin tapaturmavakuutuslain säännöksiin ei ole tehty muutoksia, ei vahingoittuneen korvausta heikentävää tulkintaa ole perusteita soveltaa. Täyttä kilometrikorvauksen määrää on pidetty matkakulujen korvausperusteena muutoksenhakulautakunnassa vielä senkin jälkeen, kun vakuutusoikeudessa oli jo hyväksytty puolitetun kilometrikorvauksen käyttö (mm. TamLa 1887/2014 ja 1890/2014, annettu ). Nyt maaliskuussa 2016 annetussa päätöksessä myös tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on hyväksynyt puolitetun kilometrikorvauksen käyttämisen korvausperusteena matkakustannuksille, joita aiheutuu, kun vahingoittunut käyttää omaa autoaan tapaturmavakuutuslain perusteella korvattaviin matkoihin. Vakuutusoikeuden antamien useiden päätösten perusteella oikeuskäytäntö puolitetun kilometrikorvauksen käytöstä korvausperusteena on nyt muutoksenhakulautakunnan mukaan vakiintunut. Vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa on säädetty, että jos korvattava sairaanhoidon tai kuntoutuksen matka on tehty yksityisellä autolla, matkakuluina korvataan vahingoittuneelle puolet Verohallinnon vuosittain vahvistamasta verovapaasta kilometrikorvauksesta. VAKUUTUSOIKEUDEN ANTAMIEN USEIDEN PÄÄTÖSTEN PERUSTEELLA OIKEUSKÄYTÄNTÖ ON NYT MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNNAN MUKAAN VAKIINTUNUT. 26 1/2016
27 MONIMUOTOINEN KIPUOIREYHTYMÄ EI JOHDA VÄLTTÄMÄTTÄ PYSYVÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYTEEN CRPS voi parantua (VakO Dnro 4055/2014/4535, annettu , lainvoimainen) Tapauksessa oli kyse siitä, olivatko kipu oireet ja työkyvyttömyys jälkeen syy-yhteydessä sattuneeseen tapaturmaan, jossa vahingoittunut oli loukannut nilkkansa? Vahingoittuneelle oli korvattu vasemman nilkan nyrjähdysvamma ja siihen liittyvä kipu tila. Vakuutuslaitos oli kuitenkin evännyt korvaukset jälkeen arvioiden, että vahingoittuneen työkyvyttömyys liittyi vasempaan pakaraan ja lonkkaan säteilevään lanneselän kiputilaan, joka ei ole syy-yhteydessä hänelle korvattuun nilkkavammaan. Vahingoittunut vaati muutoksenhaussa tapaturman ja lääkärinlausunnoissa esiin nostetun monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän eli CRPS:n syy-yhteyden arviointia. Vakuutuslaitos katsoi vastineessaan, että vahingoittuneen kipuoireet eivät johtuneet CRPS-oireyhtymästä, sillä vaivalle ominaiset troofiset pehmytkudosmuutokset puuttuivat. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi vahingoittuneen valituksen. Kipuoireiden osalta muutoksenhakulautakunta totesi, että korvattuun nilkan venähdysvammaan ei liity sellaista hermorakenteiden vauriota, joka voisi aiheuttaa pitkittyneen kipu syndrooman. Myöskään CRPS-kipuoireyhtymälle ominaisia kliinisiä löydöksiä ei ollut muutoksenhakulautakunnan mukaan todettu. Pitkittyneen oireilun syynä olivat muutoksenhakulautakunnan mukaan rakenteelliset tekijät ja lihastoimintojen heikentyminen kuormituksen vähenemisen seurauksena. Vakuutusoikeus pyysi vahingoittuneen kipuoireiden arviointiin asiantuntijalausuntoa, jossa on pidetty melko todennäköisenä sitä, että vahingoittuneella on ollut ainakin helmikuussa 2012 CRPS, joka on ollut syy-yhteydessä korvattuun tapaturmaan. Yhtä todennäköistä asiantuntijan mukaan on kuitenkin, että vahingoittuneella ei ole enää kesä-syyskuun 2012 jälkeen ollut diagnostiset kriteerit täyttävää kipuoireyhtymää. Vakuutusoikeus katsoi hankkimaansa asiantuntijalausuntoon viitaten, että vahingoittuneelle oli tapaturmassa saadun vasemman nilkan venähdyksen seurauksena kehittynyt CRPS, mutta että se oli parantunut niin, ettei hänellä ollut oikeutta tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin sen johdosta enää jälkeen. Työkyvyttömyys ja sairaanhoidon tarve tämän jälkeen liittyivät vakuutusoikeudenkin mukaan sairauksiin, jotka eivät ole syy-yhteydessä korvattuun tapaturmaan. CRPS on kipuoireyhtymä, jossa vamman tai sairauden laukaisemana raajaan kehittyy muun muassa kipua, tuntopoikkeavuuksia, autonomisen hermoston alueellisia toimintahäiriöitä, motoriikan häiriöitä ja troofisia muutoksia. Toipuminen oireyhtymästä on hidasta, mutta johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä hoito-otteella toiminnallisesti hyväkin tulos, jopa toipuminen, on nykylääketieteen mukaan mahdollinen. OLIVATKO KIPUOIREET JA TYÖKYVYTTÖMYYS SYY-YHTEYDESSÄ TAPATURMAAN, JOSSA VAHINGOITTUNUT OLI LOUKANNUT NILKKANSA? KORKEIN OIKEUS EI MYÖNTÄNYT VALITUSLUPAA JAPANILAISELLE HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYKSELLE Sopimuksettomasta maasta vuokratun matkustamohenkilökunnan työ vakuutettava Suomessa (VakO Dnro 1533/2013/2021, annettu , lainvoimainen; TamLa 675/2013, annettu , ei lainvoimainen) Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on katsonut antamassaan täysistuntoratkaisussa (TamLa 5311/2011), että suomalaisen lentoyhtiön japanilaiselta henkilöstövuokrausyritykseltä vuokraaman matkustamohenkilökunnan työskentelyssä oli kyse työstä, joka tuli vakuuttaa Suomessa tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Japanista vuokratuille työntekijöille ei ollut otettu tapaturmavakuutuslain mukaista lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Suomella ei ole Japanin kanssa sosiaaliturvasopimusta, eikä työntekijöillä siten ole ollut lähetetyn työntekijän todistusta, joka osoittaisi heidän kuuluvan lähettäjävaltion sosiaaliturvaan. 1/
28 Muutoksenhakulautakunta katsoi ratkaisussaan Japanista vuokrattujen lentoemäntien ja stuerttien työnteolla olleen työtapaturmien ja ammattitautien vakuuttamisen kannalta läheisemmät kiinnekohdat Suomeen kuin Japaniin tai mihinkään muuhun maahan ottaen erityisesti huomioon suomalaisen lentoyhtiön välitön työnjohto ja -valvonta Suomeen rekisteröidyissä lentoaluksissa. Myös vakuutusoikeus päätyi samaan lopputulokseen toukokuussa 2015 antamassaan ratkaisussa kuin muutoksenhakulautakunta. Vakuutusoikeus tosin katsoi, että Japanista vuokratun henkilöstön työnjohtovalta on merkittäviltä osin kuulunut japanilaiselle henkilöstövuokrausyritykselle, mutta että siitä huolimatta matkustamohenkilökunnan työllä Aasian ja Helsingin välisillä lennoilla on ollut kiinteimmät yhteydet Suomeen. Japanilainen henkilöstövuokrausyritys haki vielä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus on hylännyt valituslupahakemuksen annetulla päätöksellä (Diaarinro VA2015/131, Nro 0205). Vakuutusoikeuden päätös jää siten pysyväksi. Ulkomailta vuokratun matkustamohenkilökunnan vakuuttaminen on ollut esillä muutoksenhaussa toisessakin tapauksessa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on katsonut antamassaan päätöksessä (TamLa 75/2013), että suomalaisen lentoyhtiön intialaiselta henkilöstövuokrausyritykseltä vuokraamien työntekijöiden työ oli vakuutettava Suomessa. Japanin tavoin Intiassa on kyse niin sanotusta sopimuksettomasta valtiosta, eikä työntekijöillä ole ollut esittää lähetetyn työntekijän todistuksia. MATKUSTAMO- HENKILÖKUNNAN TYÖLLÄ AASIAN JA HELSINGIN VÄLISILLÄ LENNOILLA ON OLLUT KIINTEIMMÄT YHTEYDET SUOMEEN. LÄÄKETIETEELLISEN SYY-YHTEYDEN ARVIOINTI ON KORKEIMMAN OIKEUDEN MUKAAN OIKEUDELLISTA HARKINTAA Päänsärky ja neuropsykologinen oireisto syy-yhteydessä aivotärähdystä vaikeampaan aivovammaan (KKO:2016:3) Alkuvuodesta 2016 julkaistussa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO:2016:3 oli jälleen kerran kyse syy-yhteyden arvioinnista. Tapauksessa ongelmia aivovamman luokittelulle aiheutti se, ettei tapaturmalla ollut silminnäkijää, sen mekanismia ei tiedetty eikä mahdollisesta tajuttomuudesta ollut tietoa. Korkein oikeus toteaa ratkaisun perusteluissa, että vaikka vamma tai sairaus on oikeuskäytännössä katsottu tapaturman aiheuttamaksi, mikäli tapaturman ja vamman tai sairauden välillä on lääketieteellisesti arvioiden todennäköinen syy-seuraussuhde, on lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi kuitenkin oikeudellista harkintaa. Tässä harkinnassa puolestaan otetaan lääketieteellisen selvityksen ohella huomioon kaikki muutkin seikat, joiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä syy-yhteyden olemassa olosta tai sen puuttumisesta. Tapaturmalla ei ollut silminnäkijää. Sitä, mitä on tapahtunut ja onko vamma todennäköisesti syntynyt tapaturman seurauksena, arvioidaan korkeimman oikeuden mukaan tällaisissa tilanteissa vahingoittuneelta saadun kuvauksen, muun tapaturmasta saadun selvityksen ja asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella. Arvioinnissa on korkeimman oikeuden mukaan merkitystä myös yleisellä lääketieteellisellä tutkimustiedolla kyseisenlaisten vammojen ja oireiden syntymisestä. Tapauksessa korkein oikeus piti todennäköisenä, että kyse oli aivotärähdystä vaikeammasta aivovammasta. Arviossa otettiin huomioon saatu selvitys vammamekanismista, vahingoittuneen sekavuus ja muistiaukko tapaturman jälkeen sekä aivovamman jälkitilaan sopiva oirekuva, joita on analysoitu korkeimman oikeuden hankkimassa asiantuntijalausunnossa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus olivat päätyneet päinvastaiseen arvioon. Tapaukseen ei sovellettu uutta työtapaturma- ja ammattitautilain 16 :ä, jonka mukaan vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti todennäköinen lääke tieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Tässä syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. TAPATURMALLA EI OLLUT SILMINNÄKIJÄÄ, SEN MEKANISMIA EI TIEDETTY EIKÄ MAHDOLLISESTA TAJUTTOMUUDESTA OLLUT TIETOA. 28 1/2016
YRITYSKOON MUKAINEN PALKANSAAJIEN TYÖTAPATURMIEN TAAJUUSLASKENTA
YRITYSKOON MUKAINEN PALKANSAAJIEN TYÖTAPATURMIEN TAAJUUSLASKENTA Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 3 12.5.2016 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 3 YRITYSKOON MUKAINEN PALKANSAAJIEN TYÖTAPATURMIEN
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.2015 Kiertokirjettä korjattu 16.6.2015 esimerkkilaskelmissa
LisätiedotOSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007
LisätiedotTYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016
Fennian tiivistelmä TVL:n tiedotteesta 7.5.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 Vuoden 2016 alusta tulee voimaan työtapaturma- ja ammattitautilaki (säädöskokoelmanumero 459/2015, lyhenne
LisätiedotMika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS
Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2769-5
LisätiedotPALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN
LisätiedotLaki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta
Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotPäätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain
LisätiedotINDEKSIKOROTUSJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET 1.1.2005 ALKAEN. 1. Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa käytettävät indeksit
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 1/2005 Bulevardi 28 PL 275 00121 HELSINKI 5.1.2005 puh. (09) 680 401 fax (09) 604 714 1(13) INDEKSIKOROTUSJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET 1.1.2005 ALKAEN 1. Lakisääteisessä
LisätiedotOHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN (25.1.2016)
Tapaturma-asiain korvauslautakunnan yleisohje 25.1.2016 19.4.2016 korjattu laskentataulukon esimerkkitapauksen työttömyyspäivät ja luontoisetujen summakohdan laskentakaava OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN
LisätiedotKuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja
TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotHE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.
HE 14/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi urheilijan
LisätiedotTYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE
Kirsi Salo 12.12.2013 1(6) Arvoisa jäsenlaitos TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE 1. YLEISTÄ Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeessä 18/2005 on kerrottu työtapaturmakorvaustietojen
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015
Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista
LisätiedotPALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUS 3-NUMEROISELLA TOIMIALAKOODILLA
PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUS 3-NUMEROISELLA TOIMIALAKOODILLA Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 13 21.8.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 14 Palkansaajien työpaikkatapaturmien
LisätiedotMetallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT
TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotRakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia
TOT-RAPORTTI YTOT 1/01 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Eläkeläinen jäi puisen seinäelementin ja sokkelin väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Omakotityömaalla
LisätiedotTYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTIASIAT
JAANA NORIO-TIMONEN (TOIM.) TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTIASIAT KKO:N OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ 1998 2010 TALENTUM Helsinki 2011 Julkaisija ja kustantaja Talentum Media Oy ISBN: 978-952-14-1587-6 Kansi ja taiton
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotPAHENEMISEN KORVAAMINEN TAPATURMAVAKUUTUKSESSA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2007 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 7.5.2007 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(7) PAHENEMISEN KORVAAMINEN TAPATURMAVAKUUTUKSESSA 1. Taustaa
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus
LisätiedotTYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?
TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on
LisätiedotSOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri
SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus
LisätiedotKuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotFennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen
Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Sähkötapaturmat ja sähköpalot
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Sähkötapaturmat ja sähköpalot Tukesin sähköturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
Lisätiedot2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*
Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti
LisätiedotOnnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden
LisätiedotMETALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3
METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi
LisätiedotJäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jätepuristimella varustettu jäteauto (molemmat vm.
TOT-RAPORTTI Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 7/07 Tapahtumakuvaus Jäteautonkuljettajat NN (61-v.) ja MM lastasivat jätepahvia auton automaattisesti toimivaan
LisätiedotOnnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen
Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotArvoisat ministeri Suvi Lindén
Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin
LisätiedotTOT-TUTKINTA TOT 8/10
TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 8/10 Ahtaaja putosi lastin kiinnitysasemalla paperirullan päältä yli kolmen metrin korkeudesta Ryhmä ahtaajia oli kiristämässä kartonkirullia varustamon
LisätiedotRaudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT
TOT-RAPORTTI Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/06 Tapahtumakuvaus Raudoittaja NN väänsi runkovaiheessa olevan liikerakennuksen toisen kerroksen
LisätiedotLakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016
VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
Lisätiedotvakuutus Tapaturma- ja ammattitautilaki uudistuu vuodenvaihteessa 2/2015 Johtaja Heli Backman, STM: tapaturmailmoitusliite!
Tapaturma 2/2015 vakuutus TVL:n hallituksen pj. Kimmo Kilpinen: Lakiuudistus tuli tarpeeseen Johtaja Heli Backman, STM: Tapaturma- ja ammattitautilaki uudistuu vuodenvaihteessa TyTAL TAPATURMAvakuutus
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotTOT 6/09. pyörien alle
TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 6/09 Kuorma-autonkuljettaja jäi peruuttavan kuorma-auton pyörien alle Kuorma-autonkuljettaja NN (23 v.) oli hakemassa hakekuormaa ti lapäiseltä haketuspaikalta.
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta
LisätiedotTYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ
TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava
LisätiedotHenkilöriskivakuutukset
Henkilöriskivakuutukset Hyvää tuuria voi toivoa, mutta ei tilata. Turvaa tulevaisuutesi tänään ja nauti elämästä nyt Elämässä parasta on sen yllätyksellisyys. Kun olet varautunut huonoihin päiviin, voit
LisätiedotVesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.
TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin
LisätiedotALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
Lisätiedot1.1. Opiskelija/koululainen loukkaantuu opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa eikä käy töissä opiskeluaikana eli ns. opiskelutapaturmat
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2006 Bulevardi 28 PL 275 00121 Helsinki 24.4.2006 Puh. (09) 680 401 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(6) OPISKELIJAN TYÖKYVYN ALENTUMAN MÄÄRITTÄMINEN Tapaturma-asiain
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotYRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN
YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko
LisätiedotKriisinhallinnan olosuhteet paremmin huomioon
Rauhanturvaajaliitto osallistui kesäkuussa järjestettyyn kuulemistilaisuuteen sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana olevasta uudesta sotilastapaturmalainsäädännöstä. Eduskunnalle tänä syksynä
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet
LisätiedotNolla tapaturmaa - ohjelma
Nolla tapaturmaa - ohjelma Mitä tehty, miten onnistuttu ja miten jatketaan Rakennusteollisuus RT ry Seminaari 9.5.2017 Lauri Kivekäs Turvallisuus: Kohti nollaa 2020 / Hyvää nykytilanteessa Taajuusraportoinnin
LisätiedotKäsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET
Käsitemääritelmät Ammatillinen kuntoutus Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla vakuutetun on mahdollista harjoittaa aiempaa, tai mahdollisesti uutta, ammattiaan. Ammatillista
LisätiedotKuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja
TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä
Lisätiedotmetallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa
2010 metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa Sisältö ALKUSANAT Alkusanat...3 1. Työsuhderiitojen ratkaiseminen...4 A. Työnantajaliiton
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotYhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä
Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä Selkäydinvammaisten kuntoutusohjausta Tyksissä 30-vuotta Juha-Matti Pesonen kuntoutussuunnittelija 17.5.2016 SISÄLTÖ 1. VKK:n esittely
LisätiedotW vastaan Euroopan yhteisöjen komissio
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -
LisätiedotHyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslain 35 a :ssä tarkoitetusta tilastohistoriasta Annettu Helsingissä
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotMuut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet Muut kuin työtapaturmat (esim. tulipalot). Luvussa mukana myös kuolemaan johtaneet onnettomuudet.
1 2 3 4 Kaivoksissa sattuneet tapaturmat Vuoden 2012 tiedot kaivoksissa sattuneista tapaturmista eivät ole vielä saatavilla. Tapaturmasta on aiheutunut yli kolme työkyvyttömyyspäivää, kuolemaan johtaneet
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018 Tieliikenneonnettomuudet Kauniaisissa Vuosi 2017 oli ennätysturvallinen liikenteessä sekä Kauniaisissa, että koko maassa. Iliitu-tilaston mukaan Kauniaisissa sattui viime
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotLuoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva
Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan
LisätiedotJos loukkaannut tapaturmaisesti tai sairastut palveluaikanasi. Valtion korvaamat sotilastapaturmat
Jos loukkaannut tapaturmaisesti tai sairastut palveluaikanasi Valtion korvaamat sotilastapaturmat Hyvä asevelvollinen Sinulla on oikeus korvaukseen valtion varoista, jos loukkaannut palveluaikanasi tapaturmaisesti
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997
Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen
LisätiedotMaatalous YTOT 3/00. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia
TOT-RAPORTTI YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia YTOT 3/00 Maanviljelijä jäi renkaanvaihdossa tuelta pudonneen leikkuupuimurin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotVAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE
1/5 VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE Alla olevissa taulukoissa on esitetty asiat, jotka on otettava huomioon käytäessä läpi apteekkien riskejä ja mietittäessä oikeaa vakuutusturvaa yritykselle. Suositus käsittää
LisätiedotTieliikenneonnettomuustilasto 2012
Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto
TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT
LisätiedotOmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)
LisätiedotPalontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015
Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien
Lisätiedot2
1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan
LisätiedotHelsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus
18.1.2013 Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus 1.1.2013 alkaen 1 Talkootyöntekijöiden tapaturmavakuutus 353-4177916-7 Vakuutettuina ovat Suomessa vakinaisesti asuvat, Suomen asumisperusteisen
LisätiedotKohti Nolla tapaturmaa -ajattelu- ja toimintatapa parempaa työn hallintaa! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä 21.5.2015
Kohti Nolla tapaturmaa -ajattelu- ja toimintatapa parempaa työn hallintaa! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä 21.5.2015 Asennetta? Pyöräilykypärä ei vain pysy päässä. HS 31.5.2012 Se sotkee inhottavasti
Lisätiedot2
1 2 3 Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat,
LisätiedotHovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015
1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen
Lisätiedotvuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen
120 vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen SISÄLLYSLUETTELO Tämä tuoteseloste on tarkoitettu avuksesi tutustuessasi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen vapaaehtoiseen
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotYHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi
YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen
LisätiedotLupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009
1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen
LisätiedotTalonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.
TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies
LisätiedotKyse on neulanpistostapaturman johdosta vahingoittuneelle annettujen rokotteiden/tehtyjen laboratoriotutkimusten korvattavuudesta.
TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA 1 Kyse on neulanpistostapaturman johdosta vahingoittuneelle annettujen rokotteiden/tehtyjen laboratoriotutkimusten korvattavuudesta. Vallitsevan oikeuskäytännön
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...
Lisätiedot