vakuutus Tapaturma- ja ammattitautilaki uudistuu vuodenvaihteessa 2/2015 Johtaja Heli Backman, STM: tapaturmailmoitusliite!

Transkriptio

1 Tapaturma 2/2015 vakuutus TVL:n hallituksen pj. Kimmo Kilpinen: Lakiuudistus tuli tarpeeseen Johtaja Heli Backman, STM: Tapaturma- ja ammattitautilaki uudistuu vuodenvaihteessa TyTAL TAPATURMAvakuutus 2/ Ota talteen tapaturmailmoitusliite!

2 apaturma vakuutus 2/ Kuva Teppo Jokinen Kuva Sini Pennanen Kuva Kari Rissa Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Alkupalat 7 Uudet tuulet: TAKO ja TyTAL mikä muuttuu, toimiston päällikkö Merja Salonen? 8 Toimitusjohtaja Jussi Kauma, TVL: Historiallinen lakiuudistus 10 Lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen, TVL: Uusi laki tuo lisää läpinäkyvyyttä 11 Tapaturmavakuutusuudistus pähkinänkuoressa 12 Kolme muutosta vakuuttamiseen 14 Uusi laki selkeyttää yrittäjien vakuutusturvaa 17 TyTAL mitä se oikein on? 18 Työtapaturmien taajuus laskenut vain vähän mitä taustalla? 20 Työturvallisuuden suurimmat tulevaisuuden haasteet? 21 Lisää turvallisuutta työliikenteeseen 22 Alan vaikuttaja: Johtaja Heli Backman, STM: Saatiin hyvä uusi tapaturmavakuutuslaki 25 Turmia-kolumni: TVL:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kilpinen 26 Tapaturmavakuutuskeskus valvoo jatkossa vakuuttamista 28 Vakuutuslaitokset panostavat työturvallisuuteen nyt uusin ajatuksin 32 Korvaustapauksia TyTAL:n mukaisesti uusi laki muuttaa korvauskäytäntöjä 36 Tilastoja 38 Resumé 39 Karin kiikarissa TyTAL Vakuutuslaitokset panostavat työturvallisuuteen uusin ajatuksin Kuva Markku Pulkkinen Tammelan kirkonkylältä tuleva pyörätie yltää keskellä metsää sijaitsevan Steran tontille saakka. Työturvallisuus on asenneasia. Tämä on huomattu Stera Technologies Oy:n Tammelan tehtaalla. Suurimmat vakavan tapaturman riskit meillä on hitsauksessa, tehtaan toiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Ohlsson kertoo. Ohlsson päätti kysyä, mitä palveluita oma vakuutusyhtiö tarjoaa työturvallisuusasioissa. S TAPATURMAvakuutus 2/2015

3 Kansikuva Kari Rissa 2/2015 Päätoimittaja: Sanna Sinkkilä puh Toimituksellinen sisältö: Karissa Oy/ Kari Rissa puh Ulkoasu ja taitto: Teppo Jokinen Toimitusneuvosto: Sami Moksunen pj. Eliisa Anttila vpj. Ainomaija Pippuri Minna Poikela Vesa Rantahalvari Jonny Smeds Julkaisija ja kustantaja: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Toimitusjohtaja Jussi Kauma Bulevardi 28, puh , Ilmestyminen vuona 2015: Nro 2 kesäkuu Nro 3 marraskuu 87. vuosikerta ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Uuden työtapaturmalain teemalehti Tämä lehti käsittelee pääasiassa uutta työtapaturma- ja ammattitautilakia (TyTAL), joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Lehti jaetaan vakiotilaajiemme lisäksi poikkeuksellisesti myös Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilöstörekisteriin ilmoittautuneille työsuojelupäälliköille. Lehteen on koottu tietoa uuden lain myötä tulevista muutoksista. Myös vakuutusyhtiöt tiedottavat muutoksista asiakkaitaan. Vakuutuksenottajan kannattaa seurata omasta vakuutusyhtiöstä tulevaa postia tarkasti. Uuteen lakiin on yhdistetty kolmen nykyisen lain eli tapaturmavakuutuslain, ammattitautilain sekä tapaturmavakuutuslain perusteella annettavasta kuntoutuksesta annetun lain asiat. Lisäksi uuteen lakiin on kirjattu vuosikymmenien aikana muotoutunut oikeus- ja korvauskäytäntö. Nykyinen toimeenpanojärjestelmä on osoittautunut pitkän historiansa aikana käytännössä erinomaisesti toimivaksi. Uusi laki ei muuta järjestelmän perusrakenteita, kuten toimeenpanoa tai rahoitusta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen kustantavat jatkossakin vakuutuksenottajat eli työnantajat. Yksityiset vakuutusyhtiöt vastaavat myös uuden lain mukaan järjestelmän toimeenpanosta. Järjestelmä käyttää tapaturmaeläkkeiden rahoituksessa rahastointia, jolla on käytännössä pystytty varmistamaan se, että varat riittävät tulevien tapaturmaeläkevastuiden kattamiseen. Tämän lehden välissä jaetaan myös Työtapaturman ja ammattitaudin ilmoittaminen Opas työpaikkojen käyttöön -lehtinen, joka kannattaa ottaa talteen. Opas on tarkoitettu lähinnä työnantajille ja työnantajien edustajille, jotka laativat vakuutusyhtiölle ilmoituksen sattuneesta vahinkotapahtumasta työ tapaturmasta tai ammattitaudista. Opas löytyy myös TVL:n kotisivuilta suomeksi ja juhannukseen mennessä myös ruotsiksi. Myös meidän nimemme muuttuu Tapaturmavakuutuskeskukseksi (TVK) uuden lain tullessa voimaan. TVL ja tulevan vuoden alusta TVK jatkaa Tapaturmavakuutus-lehden julkaisemista. Seuraava lehti ilmestyy uudella ilmeellä ja uusien tekijöiden tuottamana marras-joulukuun vaihteessa. Jos haluat antaa palautetta lehdestä tai esittää toiveita lehden uudistamiseksi, nyt on oikea aika laittaa allekirjoittaneelle asiasta sähköpostia. Kaikki kommentit ja ideat otetaan kiitollisuudella vastaan. Painopaikka: PEFC/ Painotuote SANNA SINKKILÄ sanna.sinkkila@tvl.fi Kuva Teppo Jokinen TAPATURMAvakuutus 2/2015 3

4 ALKUPALAT Työtapaturmista 2 2,5 miljardin vuosikustannukset Työtapaturmat aiheuttavat yrityksille vuosittain noin 2 2,5 miljardin euron kokonaiskustannukset. Tässä arviossa mukana ovat sekä välittömät että välilliset kustannukset. Sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna tekemän selvityksen mukaan työtapaturmien välittömät kustannukset olivat vuonna 2012 yhteensä noin 487 miljoonaa euroa. Välittömiä kustannuksia ovat menetetty työpanos ja sairaanhoitokustannukset. Nämä katetaan lakisääteisellä työtapaturmavakuutuksella. Työtapaturmien välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi menetetty tuotanto, myynnin menetykset, sijaisen palkkauskustannukset, imagotappiot ja tapaturmat tutkimuskustannukset. Tutkimusten mukaan välilliset kustannukset ovat välittömiin kustannuksiin verrattuna yleensä 3 4 kertaa suuremmat. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys arvioi työtapaturmien välillisiksi vuosikustannuksiksi noin 1,5 2 miljardia euroa. Työtapaturmien aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat siten noin 2 2,4 miljardia euroa vuodessa. Ammattitaudeista aiheutuu lisäksi noin 100 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Lähde: Menetetyn työpanoksen kustannus. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Jo 120 vuotta ensimmäisestä tapaturmavakuutuslaista Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun Suomi sai ensimmäisen työtapaturmavakuutuslain. Vuonna 1895 Suomeen säädettiin Venäjän vallan aikana valtiopäivillä laki koskien työnantajan vastuullisuutta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta. Suomi sai työtapaturmavakuutuksen neljäntenä maana maailmassa. Esikuvana oli saksalainen, bismarckilainen malli. Jo ensimmäisessä tapaturmavakuutuslaissa säädettiin, että työnantajan oli tehtävä vakuutussopimus senaatin hyväksymän tapaturmavakuutusyhtiön tai keskinäisen tapaturmavakuutuslaitoksen kanssa. Alkujaan uuden tapaturmavakuutusjärjestelmän piirissä oli vain noin teollisuustyöntekijää. Vasta vuoden 1948 Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta Tapaturmavakuutuskeskus Uuden työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) nimi muuttuu Tapaturmavakuutuskeskukseksi (TVK) alkaen. Tapaturmavakuutuskeskuksen nimi on ruotsiksi Olycksfallsförsäkringscentralen ja englanniksi Finnish Workers Compensation Center. Nimen lyhenne on kuitenkin kaikilla kielillä TVK. TVL:n nykyisten kotisivujen osoite muuttuu vuodenvaihteessa. Uusi kotisivujen osoite on Tapaturmavakuutuskeskus toimii lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanon ja ke- Billnäsin tehtaan työläisiä 1890-luvulla. hittämisen yhteiselimenä. TVK:n yleisenä tehtävänä on muun muassa edistää lain yhdenmukaista toimeenpanoa ja toimeenpanojärjestelmän kehittämistä, edistää yhteistyötä lain toimeenpanoa koskevissa vakuutuslaitosten yhteistoimintaa edellyttävissä asioissa sekä edistää lakia toimeenpanevien vakuutuslaitosten yhteistyötä muiden laitosten ja viranomaisten välillä. TVK:n yleisenä tehtävänä on myös antaa suosituksia lain yhdenmukaisen toimeenpanon edistämiseksi asioissa, jotka eivät kuulu tapaturma-asiain korvauslautakunnan tehtäviin sekä huolehtia lain toimeenpanon Kuva Museovirasto tapaturmavakuutuslain uudistus toi henkisen työn tekijät tämän vakuutusturvan piiriin. Vielä tällä hetkelläkin voimassa oleva tapaturmalainsäädäntö pohjautuu vuoden 1948 lakiin. Nykyiselle korvauskäytännölle luotiin rakenne vuoden 1982 ns. SOVE-uudistuksella. Tämä uudistus nosti korvausten tasoa, mutta vei samalla ne verolle. edellyttämästä tiedotustoiminnasta. Lisäksi TVK:n tehtävänä on muun muassa käsitellä vakuuttamattomassa työssä sattuneen vahinkotapahtuman korvausasia, valvoa työnantajan vakuuttamisvelvollisuutta, pitää vakuutusrekisteriä sekä tehdä Valtiokonttorille vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneelle työnantajalle määrättävästä vakuutusmaksua vastaavasta maksusta sekä laiminlyöntimaksusta ja ylläpitää tätä varten maksuperusteita. Tarkka kuvaus TVK:n tehtävistä löytyy uuden TyTAL:n luvusta TAPATURMAvakuutus 2/2015

5 Koonneet Kari Rissa ja Sanna Sinkkilä Mata-laki uudistuu myös vuodenvaihteessa Kuva Kari Rissa Maatalousyrittäjät ovat erillisen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen piirissä samaan tapaan kuin aiemminkin. Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työtapaturmia ja ammattitauteja koskeva lainsäädäntö uudistetaan työntekijöitä ja muita yrittäjiä koskevan tapaturmavakuutuksen kokonaisuudistuksen mukaisesti. Uudessa, vuoden 2016 alusta voimaan tulevassa laissa selkiytetään ja täsmennetään nykyisten säännösten sanamuotoja. Oikeusja korvauskäytännön varassa olevia tulkintoja ja periaatteita on kirjattu lakiin. Uudesta laista käy ilmi yksilön oikeudet ja velvollisuudet kuten perustuslaki edellyttää. Laissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin muun muassa olosuhteista, joissa maatalousyrittäjälle ja apurahansaajalle sattunut tapaturma ja ilmennyt ammattitauti voitaisiin korvata. Korvausetuudet ja niiden taso säilyvät keskeisiltä osin nykyisellään. Uusi laki ei tuo muutoksia maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutusjärjestelmän perusrakenteisiin, kuten järjestelmän rahoitukseen tai toimeenpanon järjestämiseen. Työturvallisuuskeskus TTK: Parempi työ - työ sujuu, voidaan hyvin! Kuva Sanna Sinkkilä Tiina-Mari Monni on toiminut Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtajana vuodenvaihteesta. Vuonna 2014 korvattiin työtapaturmaa TVL:n ennakkoarvion mukaan vuonna 2014: Korvattiin palkansaajille sattunutta työtapaturmaa, joista oli työpaikkatapaturmia ja loput työmatkatapaturmia. Sattui 29,3 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Korvattiin ammattitautiepäilyä ja ammattitautia (vuonna 2012). Tavoitteemme on parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta edistämällä turvallisuutta, terveellisyyttä, yhteistyötä ja hyvää esimiestyötä, kertoo Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Tiina- Mari Monni. TTK tukee johtoa ja henkilöstöä yhdessä rakentamaan parempaa työtä, työsuojelu- ja luottamushenkilöstöä työpaikkansa kehittämisessä ja esimiehiä ymmärtämään vastuunsa ja työyhteisön merkityksen työhyvinvoinnin sekä tuottavuuden parantamisessa. Tarjoamme työyhteisöjen kehittämiseen tietoa ja osaamista kouluttamalla ja tiedottamalla, Monni toteaa. Työtapaturmissa ja ammattitaudeissa kuolleet vuosina (kpl) Työtapaturmissa kuolleet työpaikkatapaturmat työmatkatapaturmat Vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet Ammattitaudeissa kuolleet Työtapaturmavakuutuksesta maksetut korvaukset vuosina (miljonaa euroa) Sairaanhoitokulut Päivärahat Eläkkeet ml. indeksikorotukset Muut Korvaukset yhteensä * Apteekkilaskutuksen kautta korvatut lääkkeet eivät ole mukana tilastossa (vuonna 2013 noin 7 miljoonaa euroa) Lähde: TVL TAPATURMAvakuutus 2/2015 5

6 ALKUPALAT Työympäristötyön mitalit työsuojelussa ansioituneille TOT-tutkintaa jo 30 vuotta TOT-tutkinnan tarkoituksena on tehostaa työtapaturmien torjuntaa. Tähän pyritään muun muassa selvittämällä onnettomuuteen johtaneet tapahtumat ja tapaturmatekijät sekä antaa suositukset vastaavien tapaturmien torjuntatoimenpiteistä. Vakuutusala ja keskeiset työmarkkinajärjestöt tekivät vuonna 1985 keskinäisen sopimuksen työpaikkaonnettomuustutkinnasta. TOT-tutkintaan otettavista tapauksista päättää Tapaturmavakuutuslaitosten liiton TOTjohtokunta. Tutkintaan otetaan erityisesti tapauksia, jotka edustavat uusia riskejä, kasvualoja, tapauksia jotka olisivat voineet johtaa suuronnettomuuteen ja tapauksia, joita ei tutkita muiden tahojen toimesta ainakaan riittävän kattavasti. TOT-tutkinta voidaan suorittaa myös teematutkintana, jolloin samassa tutkinnassa Kuva Teppo Jokinen Kuva Teppo Jokinen tarkastellaan ja raportoidaan useammasta kuin yhdestä keskenään samankaltaisesta tapaturmasta tai vaaratilanteesta. Teematutkinta voidaan aloittaa, mikäli jollakin alalla on havaittu toistuvia ongelmia tai turvallisuuspuutteita. Teematutkinnassa näkökulma on korostetummin tapaturma- ja torjuntatekijälähtöinen. Työympäristötyön kultainen erityisansiomitali voidaan myöntää erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työskentelystä työympäristön kehittämiseksi. Mitalin myöntää työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeri työympäristömitalitoimikunnan esityksestä. Kultaisen erityisansiomitalin hakemus on vapaamuotoinen. Vuonna 2015 myönnettävien erityisansiomitalien hakuaika päättyi kesäkuun toisella viikolla. Vuoden 2016 erityisansiomitalihakemuksia otetaan jo vastaan. TVL:n yhteydessä toimiva työympäristömitalitoimikunta myöntää pronssisia ansiomitaleita hakemuksesta. Pronssinen ansiomitali voidaan myöntää henkilölle hänen työpaikallaan tekemästä ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Yritykset ja yhteisöt voivat jättää ansiomitalihakemuksen ympärivuoden työympäristömitalitoimikunnalle. Ansiomitalin hakemuslomake ja ohjeet molempien mitalien hakemiseen löytyvät TVL:n kotisivuilta Työympäristötyön mitaleita on myönnetty vuodesta 1997 lähtien yhteensä 37 erityisansiomitalia ja 180 ansiomitalia vuoden 2014 loppuun mennessä. Tähän mennessä on tehty jo yli TOT-tutkintaa. Tutkintaan otetut tapaukset löytyvät TOTTI-tietojärjestelmässä ( Totista löytyvät myös kaikki valmistuneiden tutkintojen TOT-raportit, joita saa vapaasti hyödyntää esimerkiksi työpaikan tai oppilaitoksen turvallisuuskoulutuksissa. TVL:n uutiskirjeessä kerrotaan uusien TOT-raporttien julkaisusta. Tapaturmavakuutus-lehden tuotannon vetovastuu siirtyy lehden pitkäaikaisilta tekijöiltä Tapaturmaasiain korvauslautakunta TAKO TAKO:n tehtävänä on edistää korvaustoimen yhtenäisyyttä antamalla yleisohjeita ja lausuntoja. STM:n asetuksessa on määrätty asiat, joista vakuutuslaitoksen on pyydettävä TAKO:n lausunto. Vakuutuslaitoksella on oikeus pyytää lausunto muustakin kuin asetuksessa tarkoitetusta korvauspäätösehdotuksesta. Lausuntopyynnön tekee aina vakuutuslaitos. Korvauksenhakija ei voi tehdä lausuntopyyntöä asiastaan. TAKO:n antama lausunto ei sido vakuutuslaitosta, mutta lausunto on kuitenkin merkittävä vakuutuslaitoksen korvauksenhakijalle antamaan päätökseen. Tapaturma-asiain korvauslautakunnan muodostavat: puheenjohtaja kolme lakimiesjäsentä neljä työmarkkinajäsentä viisi lääkäriasiantuntijaa ja tarpeellinen määrä varamiehiä, jotka STM määrää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tapaturmavakuutus-lehti uudistuu Kari Rissalta ja Teppo Jokiselta MCI Pressille 3/2015 numerosta alkaen. Lehden ulkoasu, sisältökonsepti sekä digitaalinen näköislehti uudistetaan 3/2015 numeroon. Jatkossa Tapaturmavakuutus-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. 6 TAPATURMAvakuutus 2/2015

7 Uudet tuulet Teksti Sanna Sinkkilä Toimiston päällikkö Merja Salonen: TAKO on valmis uuden lain käyttöönottoon Kuva Teppo Jokinen TAKO:lta pyydettävien lausuntopyyntöjen asiaryhmistä tullaan antamaan uusi STM:n asetus ennen kuin uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tulee voimaan. TAKO:n toimiston päällikön Merja Salosen mukaan TAKO:n toiminnan kehittäminen on loppusuoralla ja TAKO on valmiina uuden lain voimaantuloon. Olemme panostaneet viimeiset vuodet Tapaturmaasiain korvauslautakunnan (TAKO) toiminnan kehittämiseen. Siirrymme piakkoin täysin sähköiseen käsittelyyn, mikä sujuvoittaa ja nopeuttaa asioiden käsittelyä, kertoo TAKO toimiston päällikkö, lakimies Merja Salonen. Mitä TAKO tekee? Suomessa yksityiset vakuutusyhtiöt sekä valtiokonttori ja Mela toimeenpanevat eli vakuuttavat työnantajien työntekijät ja hoitavat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vahinkotapahtumien korvauskäsittelyn. Tapaturma-asiain korvauslautakunnan (TAKO) tärkein tehtävä on edistää yhtenäistä korvauskäytäntöä. TAKO antaa vakuutuslaitoksille ohjeita ja lausuntoja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskysymyksissä, Salonen toteaa. Mistä asioita vakuutuslaitoksen pitää pyytää TAKO:lta lausuntoa? Vakuutuslaitoksen on pyydettävä TAKO:n lausuntoa periaatteellisesti merkittävästä juridisesta tai lääketieteellisestä kysymyksestä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) voimassaolevassa asetuksessa on määritelty tarkemmin asiat, joista lausuntoa on pyydettävä. Lausuntoa on pyydettävä esimerkiksi haittarahan perusteena olevan haittaluokan määräämisestä, kun vamman tai sairauden haittaluokka on 8 tai sitä suurempi. Mihin TAKO:a tarvitaan? TAKO on osa ennakollista oikeusturvaa. Ennen kuin vakuutuslaitos antaa päätöksen, TAKO antaa lausunnon päätösehdotuksesta. Tällä varmistetaan, että kaikki vakuutuslaitokset soveltavat tapaturmavakuutuslakia yhtenevästi. Samanlaiset vahinkotapaukset tulee ratkaista yhtäläisesti riippumatta siitä mikä vakuutusyhtiö tai vakuutuslaitos korvauspäätöksen tekee. Miten TAKO:n toimintaa on nyt kehitetty? TAKO:n resursseja ja työkaluja on vahvistettu vuonna 2012 laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Viime vuonna kehitettiin käsittelymenettelyjä sekä uudistettiin muun muassa TAKO:n ja vakuutuslaitosten käyttämä Vakuutuslaitos-extranet. Kehittämishankkeiden tavoitteena on lausuntopyyntöjen täysin sähköinen käsittely. Vakuutuslaitos voi lähettää kaikki asiakirjat TAKO:lle sähköisinä. Papereita ei enää tarvitse lähettää meille. Miten ja millä aikataululla kehittäminen jatkuu? Tavoitteena on, että kun uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tulee voimaan, olisi kaikki isot kehittämishankkeet saatu valmiiksi. Tänä vuonna teemme parhaillaan töitä vielä muun muassa sähköisen lääkärikäsittelyn käyttöönottamiseksi. Mikä on TAKO:n rooli ja tehtävä, kun uusi laki tulee voimaan? TAKO:n tehtävät pysyvät ennallaan, kun uusi laki tulee voimaan. TAKO antaa jatkossakin lausuntoja vakuutuslaitoksen pyyntöihin, korvauksensaaja ei voi edelleenkään esittää TAKO:lle lausuntopyyntöä asiassaan. Ensivaiheessa TAKO:lla on merkittävä rooli uuden, yhtenäisen korvauskäytännön ohjaamisessa. TAKO:n toiminnan pitkäjänteisellä kehittämisellä on tähdätty siihen, että TAKO on valmiina ottamaan vastaan uuden lain käyttöönottamisesta syntyvät haasteet. TAPATURMAvakuutus 2/2015 7

8 Teksti ja kuva Kari Rissa Työtapaturma- ja ammattitautilain kokonaisuudistus ( TyTAL) tulee voimaan Toimitusjohtaja Jussi Kauma, TVL: Historiallinen lakiuudistus TyTAL Liki kymmenen vuoden uudistustyö on nyt valmis. Vanha, vuodelta 1948 peräisin oleva laki saadaan vastamaan tämän päivän tarpeita, iloitsee Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimitusjohtaja Jussi Kauma. Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö on nyt kirjoitettu kokonaan uudestaan vastamaan työelämän muuttuneita olosuhteita. Voi sanoa, että vihdoinkin. Vanha laki, jota tosin on vuosien saatossa monen kertaan parsittu ja harsittu, on vuodelta 1948, toimitusjohtaja Jussi Kauma toteaa. Lain merkitys lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa on Kauman mukaan aivan keskeinen, sillä tässä pakollisessa sosiaalivakuutuksessa ei ole vakuutusehtoja, vaan laki ohjaa toimintaa. Tästä syystä oli erittäin tärkeää saada vanha laki ajan tasalle. Uusi tapaturmavakuutuslaki on nyt kirjoitettu selkeästi ja jopa ymmärrettävästi. Tämä helpottaa vakuutuksen toimeenpanoa. Kauma uskoo, että uuden tapaturmavakuutuslain (TyTAL) myötä toiminta tehostuu ja hajautetussa järjestelmässä entisestään yhdenmukaistuu. Lain tulkinnoille jää nyt entistä vähemmän sijaa. Tämä on hyvä asia paitsi vakuu- 8 TAPATURMAvakuutus 2/2015

9 Ensi vuoden alusta lähtien vakuutuslaitoksissa joudutaan toimimaan kolmen eri tapaturmavakuutuslainsäädännön kanssa rinnakkain. tusyhtiöiden myös vakuutuksenottajien ja korvauksensaajien kannalta, Kauma huomauttaa. Ei dramaattisia muutoksia Kokonaisuudistus ei tuo Kauman mukaan työtapaturmavakuutusjärjestelmän rakenteisiin ja toimeenpanoon juurikaan muutoksia. Mitään maata mullistavaa ei ensi vuoden alussa tapahdu. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusrakenteet säilyvät entisellään eli korvausten tasoon, vakuutuksen rahoitukseen tai toimeenpanojärjestelmään ei ole tulossa muutoksia. Niihin ei kolmikantaisessa valmistelussa nähty tarvetta. Myöskään eduskunta ei perusrakenteisiin puuttunut. Kokonaisuudistuksessa on Kauman mukaan kyse ennen muuta siitä, että tapaturmavakuutuslainsäädäntö on kirjoitettu nyt vastaamaan nykyistä oikeus- ja korvauskäytäntöä. Mukaan mahtuu kyllä paljon pieniä muutoksia moneen kohtaan. Ne tuovat kaivattua selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Osa uudistuksista, kuten esimerkiksi haittarahaa koskevat, vietiin läpi jo aikaisemmin omina lakimuutoksinaan. Vakuutuslaitokset jo valmiina Vakuutuslaitokset ovat jo usean vuoden ajan valmistautuneet tapaturma- ja ammattilainsäädännön kokonaisuudistukseen. Kuva Teppo Jokinen Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimitusjohtaja Jussi Kauma on tyytyväinen, että tapaturmavakuutukseen saatiin kokonaisuudistus pitkän valmistelun jälkeen. Olemme olleet tiivisti mukana valmistelutyössä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakimiehet tekivät paljon töitä ja auttoivat sosiaali- ja terveysministeriötä lain ja sen perustelujen kirjoittamisessa. Teimme myös paljon erilaisia taustaselvityksiä, Kauma kertoo. Vakuutuslaitokset ovat ryhtyneet hyvissä ajoin uudistamaan omia tieto- ja toimintajärjestelmiään. Käynnissä on myös laaja koulutus uuteen lakiin ja sen aiheuttamiin muutoksiin. Oma suuri haasteensa on, että ensi vuoden alusta lähtien vakuutuslaitoksissa joudutaan toimimaan kolmen eri tapaturmavakuutuslainsäädännön kanssa rinnakkain. Ennen vuotta 1982 sattuneista vahingoista maksetaan korvauksia vielä ns. elinkorkoperusteisina. Näitä korvaustapauksia on yhä noin Vuosina sattuneet vahingot korvataan vielä tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Näitä tapauk- TVL ja TyTAL: Liitolle valvontavastuu liiton nimi muuttuu Tapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistus muuttaa monella tavalla Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimintaa. Toiminnallisesti suurin muutos on, että ensi vuoden alusta lähtien Tapaturmavakuutuskeskus ryhtyy valvomaan, että työnantajat ottavat työtekijöitään varten asianmukaisen lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen, toimitusjohtaja Jussi Kauma kertoo. Uudessa laissa on selkeät säännökset tapaturmavakuuttamisen valvonnasta osana harmaan talouden torjuntaa. Tätä toimintaa myös eduskunta korosti. Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon on jo perustettu oma yksikkö valvontatoimintaa varten. sia on ensi vuonna arviolta ja myöhemmin maksussa ehkä noin osa niistä jopa vuosikymmenien ajan. Uuden TyTAL -lain mukaisia korvauksia aletaan maksaa kaikista niistä työvahingoista, jotka sattuvat jälkeen. Uusiin järjestelmiin on Kauman mukaan jo tähän mennessä investoitu useita miljoonia euroja. Tärkeimpiä uudistamishakkeita ovat uudet vakuutus-, korvaus- ja tilastointijärjestelmät, joiden on oltava kunnossa heti ensi vuoden alussa. Vakuutusyhtiöt hinnoittelevat jo syksystä alkaen ensi vuotta koskevat työtapaturmavakuutuksen maksut uuden lain mukaisesti. Vuodesta 2000 lähtien lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa on sitä harjoittavien vakuutusyhtiöiden välillä vapaa tariffikilpailu vakuutusmaksua koskevien säännösten rajoissa. Kaikilla yhtiöillä itse tuote vakuutus työtapaturmien ja ammattitautien varalta on lain määräämänä siis sama, Kauma toteaa. Olemme myös rakentamassa valvontaa varten omaa vakuutusrekisteriä. Sitä käytetään myös vanhojen vakuutusten seurantaan. Valvonnassa teemme myös yhteistyötä verottajan, Työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen kanssa. Näkyvin muutos lienee nimenmuutos. Ensi vuoden alusta lähtien Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) nimi on Tapaturmavakuutuskeskus (TVK). Tapaturmavakuutuskeskuksella on tärkeä vastuu myös kokonaisuudistukseen liittyvästä tiedottamisesta, kouluttamisesta ja aineiston tuottamisesta. Tässä teemme tiivistä ja hyvää yhteistyötä vakuutusyhtiöiden sekä eri sidosryhmiemme kanssa, Kauma toteaa. TAPATURMAvakuutus 2/2015 9

10 Teksti ja kuva Kari Rissa Lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen, TVL: Lisää selkeyttä ja läpinäkyvyyttä TyTAL Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki (TyTAL) vaikuttaa niin, että ensi vuoden alussa työnantajat tekevät ilmoituksen työtapaturmista ja ammattitaudeista uuden kaavan mukaan. Uusi laki selkeyttää monella tavalla työtapaturmavakuutusjärjestelmän toimeenpanoa. Saamme myös lisää läpinäkyvyyttä, iloitsee Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen. Uuteen työtapaturma- ja ammattitautilakiin (TyTAL 459 /2015) on koottu nykyisin oikeus- ja korvauskäytännön varassa olleet tulkinnat ja toimintaperiaatteet. Eduskunnan keväällä 2015 hyväksymä laki sisältää nykyistä yksityiskohtaisemmat säännökset muun muassa siitä, ketkä työsuhteessa olevat ja ansiotyötä tekevät kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Laissa on myös säännökset olosuhteista, joissa sattuneet tapaturmat ja ilmenneet ammattitaudit korvataan. TyTAL:ssa on niin ikään yksityiskohtaiset säännökset korvattaville vahinkotapahtumille, lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen listaa. Uusi laki on laaja ja yksityiskohtainen ja aiempaa täsmällisempi. Pykäliä siinä on 286, kun vanhassa laissa oli vain noin 130. TyTAL kertoo Pohjolaisen mielestä hyvin, miten työtapaturmajärjestelmä toimii ja mitä sen perusteella korvataan. Lakiteksti on niin selkeästi kirjoitettu, että sitä ymmärtäisivät muutkin kuin juristin koulutuksen saaneet. Laissa säädetään yksiselitteisesti milloin työtapaturmavakuutus pitää ottaa, ketä pitää vakuuttaa, mitä korvataan ja mitkä ovat korvaukset, miten korvausasioita käsitellään sekä miten vakuutusmaksut määräytyvät. TyTAL vaikuttaa myös niin, että ensi vuoden alusta lähtien työnantajien on tehtävä ilmoitus vahinkotapahtumasta uuden kaavan eli uusien kysymysten mukaisesti. Tapaturmakäsite nyt lakiin Ensi vuoden alussa voimaan tulevassa tapaturmavakuutuslaissa on nyt ensimmäis- 10 TAPATURMAvakuutus 2/2015

11 Uusi tapaturmavakuutuslaki vastaa hyvin työelämän muuttuneita olosuhteita. Tässä uudistus tiiviissä paketissa tä kertaa määritelty, mitä tapaturmalla käsitetään. Aiemmin tapaturman määrittely perustui lähinnä oikeuskäytäntöön, mutta nyt laissa selkeästi todetaan, että tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden, Pohjolainen toteaa. Myös työtapaturman käsite on määritelty uudessa laissa läpinäkyvästi. Laissa määritellään nyt ne olosuhteet, joissa sattuneet tapaturmat korvataan työtapaturmina. Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon Kuva Teppo Jokinen Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen oli lähes kymmenen vuoden ajan tiivisti mukana valmistelemassa tapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistusta. sattumustapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Pohjolaisen mielestä uusi tapaturmavakuutuslaki vastaa hyvin työelämän muuttuneita olosuhteita. TyTAL:ssa on muun muassa säännökset siitä, miten esimerkiksi etätyössä, työmatkoilla ja työkomennuksilla ulkomailla sattuneet työtapaturmat ja ammattitaudit tulee korvata. Vuosityöansiota selkeytetty Ensi vuoden alussa tulee oleellinen muutos vuosityöansion määrittämiseen. Vuosityöansion määrittäminen perustuu jatkossa laskentaan ja laista voi lukea ne säännöt, joiden pohjalta vuosityöansio määritetään, Pohjolainen selvittää. Työansiot lasketaan vahingoittuneen vahinkopäivän aikaisista työsuhteista vuoden ajalta saatujen työansioiden perusteella. Merkittävää on vahinkopäivän ansiotaso sekä edeltävien kolmen kalenterivuoden ansiot. Nämä luvut ovat laskennan pohjana. Uskon, että muutos selkeyttää ja helpottaa vuosityöansion määrittelyä korvauskäsittelyssä ja tuo siihen läpinäkyvyyttä. Ensi vuoden alussa vähimmäisvuosityöansioon tulee 10 prosentin korotus. Nopeampaa käsittelyä Merkittävä uudistus on myös käsittelyaikoihin tulevat muutokset. Tavoitteena on, että uusi laki tehostaa ja nopeuttaa korvauskäsittelyä vakuutuslaitoksissa, Pohjoinen toteaa. Työnantajan on tehtävä vakuutuslaitokselle ilmoitus sattuneesta työtapaturmasta tai ilmenneestä ammattitaudista kymmenen arkipäivän aikana. Vakuutuslaitoksen on aloitettava korvauskäsittely seitsemän arkipäivän aikana vireilletulosta. Uutena säännöksenä on, että vakuutuslaitoksen on viipymättä ilmoitettava vahingoittuneelle, että korvausasia on tullut vireille. Vakuutuslaitoksen on annettava korvauspäätös viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset. Nykyisin tuo aikaraja on kolme kuukautta. Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö on kirjoitettu kokonaisuudessaan uudestaan yhteen uuteen lakiin (TyTAL 459/2015). Lainsäädännön rakenne ja sisältö on uudistettu vastaamaan työelämän muuttuneita olosuhteita ja perustuslain vaatimuksia. Tapaturmavakuutusjärjestelmän perusrakenteisiin, kuten rahoitukseen ja toimeenpanoon ei tule muutoksia. Uuteen lakiin on kirjattu pääosin vallitseva oikeus- ja korvauskäytäntö. TyTAL:ssa sääntely on nykyistä täsmällisempää. Tapaturma- ja ammattitautilaki on laaja kokonaisuus ja siinä on 286 pykälää. Laki sisältää määrittelyn sekä tapaturman että työtapaturman käsitteille. Laki sisältää nykyistä yksityiskohtaisemmat säännökset korvattaville vahinkotapahtumille. Vuosityöansio on määritelty uudella tavalla selkeään laskentaan perustuvaksi. Vähimmäisvuosityöansioon tulee 10 prosentin korotus. Tapaturmavakuutuksen toimeenpanoa nopeutetaan. Korvauskäsittely on aloitettava seitsemässä työpäivässä. Vakuutuslaitoksen on annettava päätös kuukaudessa, kun kaikki selvitykset on saatu. Laissa on uusia säännöksiä työtapaturmavakuuttamisen valvonnalle osana harmaan talouden torjuntaa. Yrittäjien työtapaturmavakuuttaminen perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen, mutta vakuuttaminen sidotaan lähtökohtaisesti YELvakuutuksen voimassaoloon. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton nimi muuttuu Tapaturmavakuutuskeskukseksi. Laki tulee voimaan ja koskee kaikkia tämän jälkeen sattuvia työvahinkoja. TAPATURMAvakuutus 2/

12 Teksti Sanna Sinkkilä Kuva Kari Rissa TyTAL Kolme muutosta vakuuttamiseen Työtapaturma- ja ammattitautilaki (TyTAL) tulee voimaan Uudesta laista seuraa muutoksia myös vakuuttamissääntöihin ja siihen milloin ja ketä työtapaturmavakuutuksella vakuutetaan. Muutos 1: Laki koskee vain ansiotyötä Vain ansiotarkoituksessa tehty työ vakuutetaan työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella työtapaturmavakuutuksella TyTAL:n mukaan. Tämä johtuu siitä, että jatkossa työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee työtä työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa tai muussa työ- tai virkasuhdetta koskevien lakien tarkoittamassa sopimussuhteessa. Ammattiurheilijat eivät edelleenkään kuulu TyTAL:n mukaiseen työtapaturmavakuutukseen, vaikka he tekisivät työtä työsuhteessa. Heitä koskee erillinen lainsäädäntö. Koska perhe- ja omaishoitajat, työtoimintaan ja muuhun ei-työsuhteessa tehtävään työhön osallistuvat henkilöt, eivät tee ansiotyötä, heitä ei vakuuteta työtapaturmaja ammattitautilain perusteella. Näiden henkilöiden vakuuttamisesta tullaan säätämään erillisillä laeilla, joiden on määrä tulla voimaan vuoden 2016 alussa, samaan aikaan kuin TyTAL. Työnantaja on voinut ottaa, ei-työsuhteessa oleville harjoittelijoilleen, nykylain 57 :n 1 momentin mukaisen vapaaehtoisen työajanvakuutuksen. TyTAL:n tullessa voimaan ei-työsuhteessa olevia harjoittelijoita ei voida enää vakuuttaa TyTAL:n vapaaehtoisella työajan vakuutuksella. Vapaaehtoinen työajan vakuutus on jatkossa mahdollinen vain YEL-vakuutetulle yrittäjälle sekä eräissä ulkomaantyön tilanteissa. Yrittäjän ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvien, yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten vakuutukseen kuulumisessa tapahtuu myös muutoksia uuden lain tullessa voimaan ja he kuuluvat jatkossa pakolliseen vakuutukseen. Näistä muutoksista kerrotaan tarkemmin sivujen artikkelissa. Muutos 2: Vakuuttamisvelvollisuuden määritelmä muuttuu Nykylain mukaan vakuuttamisvelvollisuus määritetään työantajan teettämien työpäivien yhteismäärästä riippuen. Jos työantaja teettää kaikilla työntekijöillään yhteensä yli 12 työpäivää kalenterivuodessa, pitää työantajan ottaa vakuutus. Rajan laskeminen on osoittautunut käytännössä vaikeasti ymmärrettäväksi ja siksi uudessa laissa vakuuttamisen raja määritetään jatkossa maksetun palkkasumman mukaan. Työnantajan on uuden lain mukaan otettava työtapaturmavakuutus työntekijöilleen, jos työnantaja maksaa palkkoja kaikille työntekijöillensä yhteensä yli euroa kalenterivuoden aikana. Euromäärä on työantajakohtainen, ei työntekijäkohtainen, ja kalenterivuosikohtainen. Jos työnantajan maksamien palkkojen yhteismäärä on enintään 1200 euroa, työnantaja ei ole vakuuttamisvelvollinen. Jos vakuuttamisvelvollisuudesta vapaan työnantajan työssä sattuu työtapaturma, Tapaturmavakuutuskeskus maksaa korvaukset työntekijälle. Jos työnantaja teettää työtä vuodenvaihteessa , uuteen vuoden euron rajaan lasketaan mukaan ne palkat, jotka kohdistuvat vuoden 2016 puolelle. Esimerkki Nyt: Omakotitalon rakennuttaja palkkaa viisi työntekijää kolmeksi työpäiväksi omakotitalonsa työmaalle. Koska työpäiviä kertyy yhteensä 15 päivää, on omakotitalon rakennuttaja vakuuttamisvelvollinen eli hänen pitää ottaa lakisääteinen tapaturmavakuutus. Uusi laki: Omakotitalon rakennuttaja palkkaa kirvesmiehen ja muurarin työmaalle muutamaksi päiväksi ja maksaa kummallekin palkkaa 1000 euroa / työntekijä. Koska omakotitalon rakennuttaja maksaa palkkaamillensa työntekijöille yhteensä euroa eli yli 1200 euroa kalenterivuodessa, on hän vakuuttamisvelvollinen ja hänen pitää ottaa työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuutus. Muutos 3: Kolme poikkeusta Suomessa tehtävän työn vakuuttamiseen Suomessa tehtävä työ vakuutetaan pääsääntöisesti Suomessa. Uudessa laissa on kolme poikkeusta tästä pääsäännöstä. EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukai- 12 TAPATURMAvakuutus 2/2015

13 Ensi vuoden alusta lähtien vain ansiotarkoituksessa tehty työ vakuutetaan uuden työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan. sesti lähetetyt työntekijät vakuutetaan lähettävän maan lainsäädännön mukaan. Esimerkiksi Suomesta työantajan ulkomaille lähettämä työntekijä vakuutetaan Suomen lainsäädännön mukaan. Vastaavasti ulkomailta Suomeen EU- tai sosiaaliturvasopimusmaasta lähetetty työntekijä ei kuulu suomalaisen tapaturmavakuutuksen piiriin, vaan hänet vakuutetaan hänet lähettävän maan lainsäädännön mukaan. Esimerkki A Suomalainen yritys lähettää työntekijänsä vuodeksi Saksaan työskentelemään yrityksen paikalliseen toimipisteeseen. Hän säilyy suomalaisen työtapaturmavakuutuksen piirissä kommennuksensa aikana. Esimerkki B Virolainen yritys lähettää työntekijänsä Suomeen vuodeksi töihin yrityksen toimipisteeseen. Työntekijä vakuutetaan Viron lainsäädännön mukaisesti. Lyhyt kestoiselle kokous- ja esiintymismatkalle Suomeen muusta kuin EU- tai sosiaaliturvasopimusmaasta saapuvaa työntekijää ei tarvitse vakuuttaa Suomen lainsäädännön mukaisella työtapaturmavakuutuksella. Jos sen sijaan lyhyt työkeikka on muuta työtä, esimerkiksi asennustyötä, tulee työntekijä vakuuttaa TyTAL:n mukaisella työtapaturmavakuutuksella. Esimerkki A Yritys palkkaa Suomessa pidettäviin kesäjuhliinsa yhden päivän esiintymiskeikalle sambatanssiryhmän Brasiliasta. Ryhmän jäseniä ei tarvitse vakuuttaa Suomen työtapaturmavakuutuksella, koska kyse on lyhytkestoisesta esiintymismatkasta. Esimerkki B Yritys palkkaa intialaisen laiteasentajan asentamaan Suomen pääkonttorille yritykseen ostettua laitteistoa. Asennustyö kestää päivän. Asentaja tulee vakuuttaa Suomen työtapaturmavakuutuksella, vaikka kyse on vain päivän työkeikasta, koska kyse on muusta työstä kuin kokous- tai esiintymismatkasta. Kolmannesta valtiosta Suomeen suuntautuvien maantieliikenteen henkilö- ja tavarankuljetuksia ajavat työntekijät jäävät myös TyTAL:n mukaan suomalaisen työtapaturmavakuutuksen ulkopuolelle. Edellytyksenä on lisäksi, että työhön ei sovelleta esim. useassa työskentelyn perusteella EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusta ja sen perusteella henkilö ei kuulu Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisalaan. Esimerkki Rekkakuski, joka asuu Venäjällä, ajaa viikoittain, säännöllisesti Venäjältä lastia rajan ylitse Suomeen eri satamiin ja satamista lastia takaisin Venäjälle. Hänen työnantajansa kotipaikka ei ole Suomessa, vaan Venäjällä. Häntä ei tarvitse vakuuttaa Suomalaisella työtapaturmavakuutuksella, vaikka osa hänen työskentelystään tapahtuukin Suomen puolella. Joissakin tilanteissa työntekijä pitää vakuuttaa Suomen lainsäädännön mukaisella työtapaturmavakuutuksella, mutta häntä ei tarvitse kuitenkaan vakuuttaa Suomen työeläkelainsäädännön mukaan. Siksi on tärkeää, että työnantaja tarkistaa edellä kuvatuissa tapauksissa työntekijänsä vakuutukseen kuulumisen erikseen omasta vakuutusyhtiöstään. TAPATURMAvakuutus 2/

14 Teksti Matti Remes Kuva Kari Rissa TyTAL Yrittäjien työtapaturmavakuutus säilyy edelleen vapaaehtoisena. Vakuutuksen saamisen ehtona on, että yrittäjien eläkevakuutus YEL otettuna. Uusi laki selkeyttää yrittäjien vakuutusturvaa Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki on myös yrittäjien mielestä onnistunut, sillä se tuo vakuutusturvaan lisää selkeyttä. Moni korvaus- ja oikeuskäytäntö on nyt kirjattu lakiin. Johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä kertoo, että työtapaturmia ja ammattitauteja koskevan lainsäädännön perusteellinen uudistaminen ja selkeyttäminen oli tarpeellista. Lakia valmisteltiin pitkään ja perusteellisesti. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen, Vanhanen toteaa. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen huomauttaa, että uuteen lakiin on kirjattu monia asioita, joita on sovellettu jo aiemmin korvausja oikeuskäytännöissä. Nyt erityisesti vapaaehtoista työajan vakuutusta koskevia asioita on laissa, kun ne olivat aiemmin yhtiökohtaisissa vakuutusehdoissa, Pohjolainen sanoo. Tapaturman määritelmä selkeytyy Uusi 286-pykäläinen laki määrittelee entistä yksityiskohtaisemmin työtapaturman, esimerkiksi lääketieteellisen syy-yhteyden vaatimuksen. Tämä on Pohjolaisen mielestä hyvä asia myös yrittäjien näkökulmasta. Nykyisiä käytäntöjä ei ole tarkoitus pääsääntöisesti muuttaa. On kuitenkin reilua kaikkien kannalta, että uuteen lakiin on kirjoitettu auki esimerkiksi työtapaturman määritelmä ja sitä koskevat sattumisolosuhteet. Uudessa laissa avataan esimerkiksi aiempaa yksityiskohtaisemmin, mitä tarkoittaa tapaturman sattuminen työssä tai työntekopaikan alueella tai työntekopaikan ulkopuolella. Sääntely on tässä suhteessa lisääntynyt, mutta aika lailla samat asiat korvataan edelleenkin, Pohjolainen sanoo. Työntekijöiden vakuuttamiseen tulee muutoksia Työtapaturmavakuutus on edelleen pakollinen kaikille työ- ja virkasuhteisille työntekijöille. Uutena ryhmänä pakolliseen vakuutukseen tulevat työnantajan taloudessa asuvat työsuhteessa työtä tekevät perheenjäsenet, joille työnantajan tulee jatkossa huolehtia työtapaturmavakuutus. Yrittäjien työtapaturmavakuutus on edelleen vapaaehtoista. Työtapaturma- ja 14 TAPATURMAvakuutus 2/2015

15 ammattitautilain mukaisen vapaaehtoisen työajan vakuutuksen saaminen edellyttää, että yrittäjällä on YEL-vakuutus otettuna. Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet eivät enää jatkossa kuulu pakolliseen vakuutukseen. Tapaturmavakuutus on jatkossa pakollinen osakeyhtiön osakkaalle, joka omistaa yksin enintään 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Vanhassa tapaturmavakuutuslaissa omistusraja oli kaikissa tilanteissa 50 prosentissa. Nyt raja on muutettu samaksi kuin YEL-vakuutuksessa. Yrittäjäkäsite on siten yhdenmukaistettu työeläkevakuutuksen kanssa. Sama raja eläke- ja tapaturmavakuuttamisessa selkeyttää tilannetta. Yrittäjä voi nyt nähdä entistä selkeämmin, missä vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden raja kulkee, Rauno Vanhanen sanoo. Ikäraja levenee molemmista päistä Uusi laki määrittelee, että yrittäjän vapaaehtoisen työajan tapaturmavakuutuksen perustana on yrittäjän eläkelain mukainen työansio. Aiemmin tässä saattoi olla eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Rauno Vanhanen pitää selkeyttävänä tekijänä myös yrittäjän perheenjäsenen asemaan tullutta muutosta. Jos yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva perheenjäsen tekee yrityksessä työtä työsuhteessa, hänet on uuden lain mukaan vakuutettava kuten muutkin palkansaajat. Yhdenvertaisuuden vuoksi on perusteltua, että tällaisissa tapauksissa perheenjäseniä kohdellaan kuten muitakin palkkatyötä tekeviä. Yrittäjien mielestä sekin on myönteistä, että uuden lain mukaan myös alle 18-vuotiaat yrittäjät ja toisaalta yli 68-vuotiaat voivat vakuuttaa itsensä tapaturman varalta. Nuorten kiinnostus yritystoimintaan on kasvanut. Tällaisia tapauksia ei todennäköisesti tule kovin montaa. On kuitenkin hyvä, että mahdollisuus on olemassa. Lisäksi Vanhanen huomauttaa, että moni yrittäjä jatkaa yritystoimintaa vielä vanhuuseläkkeelle jäätyäänkin. Heille mahdollisuus vakuutukseen on tärkeä, jos tapaturma edellyttää esimerkiksi sairaalahoitoa. Vakuutusturva kannattaa tarkistaa Kirsi Pohjolainen arvioi, että uusi laki teettää jonkin verran lisää työtä. Vakuutusyhtiö ottaa korvauskäsittelyssä huomioon uuden lain yksityiskohtaisemmat säännökset ja joutuu myös entistä tarkemmin kysymään asiakkailta lain edellyttämiä uusia asioita. Työnantajillekin tämä aiheuttaa jonkin verran lisätyötä. Toisaalta aiempaa kattavammat tiedot antavat korvauskäsittelylle entistä paremman pohjan. Tiedoista saadaan myös tilastoja, joiden analysoinnista saadaan hyödyllistä tietoa vahinkojen torjuntaan. Vapaaehtoisuus tärkeää yrittäjille Suomen Yrittäjien Rauno Vanhasen mukaan yrittäjille tärkeimpiä kysymyksiä oli se, että uudessa laissa tapaturmavakuutuksen ottamista ei tehty jokaiselle yrittäjälle pakolliseksi, vaan asia on jätetty oman harkinnan varaan. Yritysten ja toimialojen välillä tapaturmariskeissä on eroja. Siksi on hyvä, että yrittäjä voi tehdä valinnan itse, Vanhanen perustelee. Esimerkiksi monet nykyajan tietotyöläisistä saattavat tehdä töitä vaikkapa kotonaan, jossa ei ole normaalista elämästä poikkeavia riskejä tapaturmista. Myös riski ammattitaudeille on pieni, jos ei ole alttiina esimerkiksi kemikaaleille tai fyysiselle rasitukselle. Tällaisessa tilanteessa yrittäjä voi pohtia tapaturmavakuutuksen tarpeellisuutta. Vanhasen arvion mukaan noin 70 prosenttia yrittäjistä, joille tapaturmavakuu- Pohjolaisen mukaan yrittäjien kannattaa ennen vuodenvaihdetta tarkistaa oma ja yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten vakuutusturva. Tärkeintä on varmistaa, että työnantajan taloudessa asuville työtä tekeville perheenjäsenille on otettu pakollinen työtapaturmavakuutus, jottei tule vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntiä. Myös yrittäjän oma vapaaehtoinen työtapaturmavakuutusturva kannattaa tarkistaa, koska yrittäjällä ei ole pakollista turvaa. Kuva Sini Pennanen Rauno Vanhanen pitää hyvänä, että yrittäjien tapaturmavakuutus säilyy vapaaehtoisena. tus on vapaaehtoinen, on kuitenkin vakuuttanut itsensä tapaturman varalta. Suomen Yrittäjät suosittelee riskeihin varautumista myös tapaturmien osalta. Vakuutusmaksut ovat suhteellisen edullisia, joten tapaturmariskiin varautuminen ei ole taloudellisestikaan kovin vaikea järjestää, Vanhanen sanoo. Vanhasen mukaan tapaturmavakuutuksen suosiota saattaa kuitenkin jossain määrin heikentää vuoden 2015 alusta tullut sairausvakuutuslain tarkistus, jonka perusteella ansionmenetyskorvausta päivärahana voi samasta vahingosta saada vain yhteen kertaan. Tämä johtuu siitä, että ns. Kela-päiväraha leikkautuu pois siltä osin kuin yrittäjä saa päivärahaa tapaturmavakuutuksensa nojalla. Useat yrittäjät ovat harmitelleet tätä muutosta, Vanhanen toteaa. TAPATURMAvakuutus 2/

16 Teksti Kari Rissa Piirros Seppo Leinonen TyTAL mitä se oikein on? Tässä nyt kaikki oleellinen, mitä olet aina halunnut tietää työtapaturmavakuutulainsäädännön kokonaisuudistuksesta, joka tulee voimaan Työtapaturmavakuutuslainsäädännön valmistelussa tiivisti olleet Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakiasiainosaston asiantuntijat vastaavat. Miksi tapaturmavakuutuslainsäädäntö uudistettiin? Nykyinen työtapaturmavakuutuslaki on vuodelta 1948 eli se on jo todella aika vanha ja vanhanaikainen. Sitä oli myös parsittu vuosien aikana moneen kertaan. Oli tullut aika uusia ja selkeyttää vanha lainsäädäntö vastamaan tätä aikaa ja perustuslain vaatimuksia. Valmistelutyön lopputuloksena syntyi TyTAL eli uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki, joka hyväksyttiin eduskunnassa keväällä 2015 ja se tulee voimaan Miksi tapaturmauudistuksen valmistelu vei lähes 10 vuotta? Oliko se noin vaikeaa ja jos, niin miksi? Kyseessä on laaja sosiaalivakuutuslaki, jossa on yhteensä 286 pykälää. Yksityiskohtainen ja perusteellinen valmistelutyö tapahtui kolmikantaisesti ja se vei esiselvityksineen oman aikansa. Kun asioista sitten löytyi yksimielisyys, valmistelu tapahtui lopulta yllättävän sopuisasti ja nopeasti. Ketkä hyötyvät uudistuksesta eniten? Kaikki hyötyvät, niin vakuutuksenottajat, vakuutetut kuin toimeenpanijoina toimivat vakuutuslaitoksetkin. Häviäjiä ei ole. Uudistusta kannatti vähän odottaa. Se selkeyttää ja parantaa työtapaturmavakuutusjärjestelmän toimivuutta monella tavalla. Mikä on suurin muutos? Laki on kirjoitettu nyt selkeästi, yksityiskohtaisesti ja läpinäkyvästi. Laista selviää lukemalla mikä on tapaturma, mitkä ovat työtapaturman sattumisolosuhteet, mitä korvataan ja miten ja millä perustein. Nyt työtapaturmavakuutus kytkeytyy nimenomaan ansiotyöhön. Muuttuvatko korvausten tasot? Nostaako vai laskeeko uudistus korvauksia? Uudistus on lähtökohdiltaan kustannusneutraali. Korvauksiin ei ole tulossa juurikaan muutoksia. Merkittävin muutos on vähimmäisvuosityöansion noin 10 prosentin korotus. Miehille ja naisille aletaan maksaa ensi vuoden alusta lähtien samantasoista haittarahaa. Tämä merkitsee, että naisten haittarahan taso hivenen laskee ja miesten vastaavasti nousee. Tämä koskee siis haittarahaa, joka maksetaan kertakorvauksena ja jossa tähän asti yhtenä määrään vaikuttavana tekijänä on ollut sukupuoli. Miksi toimeenpanojärjestelmään ei tehty muutoksia? Nykyiseen jo yli satavuotiaaseen toimeenpanojärjestelmään oltiin tyytyväisiä. Hajautettua, yksityisiin vakuutusyhtiöihin ja rahastointiin perustuvaa toimeenpanojärjestelmää ei kukaan asettanut kyseenalaiseksi. Vuoden 2016 jälkeen Suomessa työtapaturma-asioissa toimittaan uuden ja vanhan lainsäädännön mukaan. Sekoittaako tämä? Todellakin on niin, että asti toimitaan voimassa olevan työtapaturmalainsäädännön mukaisesti ja korvaukset maksetaan nykyisen lainsäädännön mukaisesti vielä vuosikymmenten ajan. Uutta lakia ryhdytään soveltamaan kaikkiin niihin vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat jälkeen. Rinnakkaistoiminta on iso haaste etenkin vakuutuslaitosten korvausosastoille. Vakuutuslaitoksissa on paraikaa käynnissä laaja koulutus uuteen lainsäädäntöön. Eli uudistus ei vaikuta millään tavoin ennen vuotta 2016 sattuneisiin työtapaturmiin ja ammattitauteihin? Lakiuudistus ei vaikuta vanhojen ennen sattuneiden työtapaturmien ja ammattitautien korvauksiin. Sen sijaan vanhojen tapausten käsittely tapahtuu myös uusien sääntöjen mukaan aiempaa nopeammin. Vakuutuslaitoksen on annettava päätös 30 päivän kuluessa sen saatua riittävät selvitykset asian ratkaisemiseksi. Ennen vakuutuslaitoksilla oli aikaa kolme kuukautta. Miten tavallinen työntekijä näkee ja kohtaa uudistuksen? Korvauskäsittely on jatkossa entistä nopeampaa. Korvausten käsittelyn aloittamisessa on lähtien seitsemän arki- 16 TAPATURMAvakuutus 2/2015

17 päivän määräaika. Vakuutuslaitoksen pitää myös lähettää korvauksenhakijoille ilmoitus tapauksen vireilletulosta. Miten uudistus vaikuttaa työnantajiin/yrityksiin? Työnantajien on ensi vuoden alusta lähtien tehtävä sattuneesta työtapaturmasta tapaturmailmoitus 10 vuorokauden sisällä vakuutuslaitokseen. Vanhassa laissa on määräys "viipymättä". Ilmoituksen sisältö muuttuu lähtien. Jos työnantaja ei tee tapaturmailmoitusta määräajassa, työtapaturmassa loukkaantunut tai ammattitautiin sairastunut voi tehdä sen itse. Miten pienyrittäjä, joka omistaa yrityksen, kohtaa uudistuksen? Yrittäjien osalta työtapaturma- ja ammattitautivakuutus säilyy edelleen vapaaehtoisena. Yrittäjä, jolla on YEL-vakuutus, voi ottaa edelleen itselleen vapaaehtoisesti vakuutuksen uuden lain 188 :n mukaisesti. Lakiin on nyt määritelty ensimmäistä kertaa tapaturma-käsite. Miksi vasta nyt? Tapaturma-käsite on toki ollut korvaus- ja oikeuskäytännöissä jo pitkään vakiintunut. Nyt se on kirjattu myös lakiin. Tämä selkeyttää korvauskäytäntöä ja tuo siihen läpinäkyvyyttä. Miten vuosityöansion laskenta muuttuu? Vuosityöansion määrittelyyn tulevat muutokset ovat keskeisiä uudessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Ensi vuoden alusta lähtien vuosityöansion määrittely perustuu laskentaan, jossa otetaan huomioon vahinkotapahtumahetken ansioiden lisäksi korvauksensaajaan kolmen edeltävän kalenterivuoden ansiot. Uutena korvausmuotona maksetaan kuntoutusrahaa mikä se on? Korvauksen nimi vain muuttuu, Ensi vuoden alusta ammatillisessa kuntoutuksessa oleva saa ansionmenetyskorvauksena kuntoutusrahaa. Nykyisin vahingoittunut saa joko päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Onko haittalisästä nyt luovuttu, kun siitä ei ole uudessa laissa mainintaa? Haittalisästä ei ole korvausmuotona luovuttu. Sen nimi muuttuu ja on jatkossa hoitotuki. Haittarahakorvaukseen on myös tulossa muutoksia? Sukupuoli ei enää vaikuta kertakaikkisena maksettavan haittarahakorvauksen tasoon. Miehille ja naisille maksetaan ensi vuoden alusta lähtien samantasoisia haittarahakorvauksia. Aiemmin miehet saivat vähän vähemmän haittarahakorvauksia kuin naiset. Haittaraha maksetaan TyTAL:n mukaan kertakaikkisena haittaluokissa 1 5, kun se nykyisin maksetaan luokissa Miksi opaskoiralisää ei enää makseta? Ensi vuoden alusta lähtien työtapaturmavakuutusjärjestelmästä ei enää makseta erillisenä korvauksena opaskoiralisää. Opaskoira kuuluu korvattavaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja vakuutuslaitos maksaa siitä täyskustannusmaksun kunnalle. Täyskustannusmaksu sisältää myös koiran ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Eduskunta korosti TyTAL-lakia hyväksyessään, että uudistuksesta on tiedotettava kunnolla vakuutuksenottajille ja vakuutetuille. Miten tähän vastataan? Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutuslaitokset ovat jo käynnistäneet laajan koulutuksen ja mediaviestinnän uudistuksesta. TVL tuottaa monipuolista aineistoa muun muassa omille kotisivuilleen. Vakuutuslaitosten harteilla on tiedotus omille asiakkailleen. Myös työmarkkinajärjestöt ovat keskeisesti mukana TyTAL-tiedotuksessa. TAPATURMAvakuutus 2/