Mielenterveyden häiriöihin on liitetty useita epäedullisia. Elämäntavat ja mielenterveyden häiriöt. lääketiede
|
|
- Anne Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsausartikkeli Katariina Korkeila, Jyrki Korkeila Elämäntavat ja mielenterveyden häiriöt Mielenterveyspotilaiden somaattista sairastavuutta on mahdollista vähentää muuttamalla elämäntapoja Tärkein tieto K Mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä moniin epäedullisiin elämäntapoihin, kuten tupakointiin, päihteiden käyttöön ja vähäiseen liikuntaan. K Lisäksi mielenterveyden häiriöissä käytettäviin moniin lääkkeisiin, etenkin atyyppisiin psykoosilääkkeisiin, liittyy epäedullisia metabolisia vaikutuksia. K Edellisten vuoksi mielenterveyden häiriöitä sairastavien riski sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin on suurentunut ja elinajanodote lyhentynyt. K Tupakka-, paino- ja liikuntainterventioista on saatu rohkaisevia tuloksia myös mielenterveyden häiriöitä sairastavilla. K Metabolisia haittoja aiheuttavia lääkehoitoja käytettäessä on hyvä ohjata potilasta elämäntapamuutoksiin, seurata säännöllisesti somaattista terveydentilaa ja hoitaa asianmukaisesti, mikäli viitteitä metabolisesta oireyhtymästä saadaan. Mielenterveyden häiriöihin on liitetty useita epäedullisia elämäntapoja. Niistä johtuva somaattinen sairastavuus lyhentää mielenterveyden häiriöistä kärsivien elinajanodotetta. Esimerkiksi skitsofreniaa sairastavista jopa kahden kolmesta on arvioitu kuolevan sepelvaltimotautiin (1). Metabolisen oireyhtymän on isossa suomalaistutkimuksessa havaittu olevan skitsofreniaa sairastavilla neljä kertaa muuta väestöä yleisempää (2). Elämäntapainterventioiden tulokset ovat kuitenkin tutkimusten metodiongelmista huolimatta rohkaisevia. Keskeisiä elämäntapaongelmia mielenterveyden häiriöissä ovat tupakointi, liikunnan puute ja tähän liittyvä ylipaino. Tämän artikkelin tarkoituksena on luoda katsaus elämäntapaongelmien ja mielenterveyden häiriöiden keskinäiseen yhteyteen sekä esitellä elintapoihin puuttumisen tehoa ja keinoja psykiatrisilla potilailla aiempien tutkimusten valossa. Miten yleisesti elämäntapaongelmat ja mielenterveyden häiriöt esiintyvät yhdessä? Tupakointi ja mielenterveyden häiriöt Mielenterveyden häiriöt näyttäisivät lisäävän sekä tupakoinnin yleisyyttä että määrää (3,4,5,6,7). Tulokset ovat olleet varsin yhdenmukaiset siitä riippumatta, ovatko ne peräisin väestötutkimuksista vai kliinisistä potilastutkimuksista. Erityisesti riippuvuus nikotiinista näyttäisi olevan yhteydessä mielenterveyden häiriöihin ja niiden suurempaan määrään. Taulukkoon 1 on koottu päätuloksia isoista väestötutkimuksista, joissa on tutkittu tupakoinnin ja mielenterveyden häiriöiden keskinäistä yhteyttä. Väestötutkimusten ohella eri potilasryhmiin kohdistuneiden tutkimusten havainnot ovat samansuuntaisia: psykiatriset potilaat, erityisesti päihdehäiriöitä tai skitsofreniaa sairastavat, tupakoivat muuta väestöä yleisemmin. Skitsofreniapotilaat puolestaan tupakoivat muita häiriöryhmiä yleisemmin, joskin runsas tupakointi ( 30 savuketta/päivä) saattaa olla lähes yhtä yleistä muissa häiriöryhmissä kuin skitsofreniaa sairastavillakin (6). Psykiatristen potilaiden tupakoinnin on havaittu olevan yhteydessä muun muassa alkoholin ja muiden psykoaktiivisten aineiden käyttöön sekä kahvin kulutukseen, mutta myös väsyneisyyteen, uupumukseen ja aamuyön unettomuuteen (8). Skitsofreniaa sairastavien muuta väestöä runsaampi tupakointi saattaa liittyä nikotiinin sentraalisiin vaikutuksiin: skitsofrenian negatiiviset oireet saattavat lieventyä, aistiinformaation käsittely parantua ja neuroleptien neurologiset 275
2 haitat vähentyä (9). Toisaalta tupakointi aiheuttaa entsyymiinduktiota tavalla, jossa tarvittavat neuroleptiannokset voivat olla ei-tupakoivia suurempia (10). Syy-seuraussuhteesta on esitetty toisenkin suuntaisia arvioita: tupakointi saattaa edeltää ainakin masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä, mahdollisesti myös skitsofreniaa (11,12). Tupakoinnin yhteydestä psykiatriseen sairastavuuteen ja yhteyden syy-seuraussuhteista on myös varsin hiljattain julkaistu ansiokas katsaus tässä lehdessä (13). Tupakoivilla on todettu vähemmän Parkinsonin tautia, minkä vuoksi on pohdittu myös mahdollista nikotiinin hermosoluja suojaavaa vaikutusta (9). Viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu kuitenkin näyttöä nikotiinin haitallisista vaikutuksista hermosoluihin, sillä nikotiini näyttää estävän hippokampuksen neurogeneesiä koe-eläimillä. Ihmisillä puolestaan tupakointi saattaa lisätä hippokampuksen solukatoa (14,15). Tupakoinnin aloittaminen hyvin nuorella iällä ennakoi vahvasti päihdediagnoosia, etenkin huumeriippuvuutta. Päihdeongelmat ja mielenterveyden häiriöt Alkoholiriippuvuutta ja muuta päihderiippuvuutta esiintyy sitä yleisemmin, mitä useampia mielenterveyden häiriöitä henkilöllä on. Päihteiden ongelmakäyttö on merkittävän yleistä ahdistuneisuushäiriöitä, masennusta tai (asosiaalista) persoonallisuushäiriötä sairastavien keskuudessa (16,17). Mikäli yhteissairastavuutta esiintyy, samanaikainen päihdeongelma vaikeuttaa mielenterveyden häiriön kulkua, heikentää ennustetta, lisää itsemurhavaaraa ja heikentää toimintakykyä. Päihdeongelmien ja mielenterveyden häiriöiden yhtäaikaisesiintyvyyttä on selvitetty useissa väestötutkimuksissa. Myös näitä on koottu taulukkoon 1. Vaikka päihdealtistuksella ja päihteiden saatavuudessa on isoja eroja eri maiden välillä, ei psykopatologiassa ja päihdehäiriöiden seurauksissa ole ilmeisesti merkittäviä kulttuurieroja. Kuuden eri maissa toteutetun väestötutkimuksen yhdistetyssä aineistossa elinikäinen mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö lisäsi alkoholiriippuvuuden todennäköisyyttä noin kaksin- tai kolminkertaiseksi ja muun päihderiippuvuuden kolmin- tai viisinkertaiseksi, jos henkilöllä oli diagnostisessa haastattelussa mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö. Asosiaalinen persoonallisuushäiriö lisäsi riippuvuuksien todennäköisyyttä noin kymmenkertaiseksi tai enemmän tutkimuksen maasta riippumatta. Päihdehäiriön todennäköisyys lisääntyi mielenterveyden häiriöiden määrän myötä (17). Kumpi tulee ensin, päihteiden käyttö vai mielenterveyden häiriö? Voidaan hyvällä syyllä sanoa, etteivät syy-seuraussuhde ja yhteyden suunta voi olla vain yhdenlaisia, koska sekä psyykkisten häiriöiden että päihteiden käytön etiologiat ovat heterogeenisia ja käytetyt päihteet vaikutukseltaan erilaisia. Päihteen käytön ja skitsofrenian yhteyttä on tutkittu psykoosin varhaisvaihetta koskevissa tutkimuksissa, joista suuri osa on poikittaistutkimuksia. Saksalaisessa ABC-tutkimuksessa havaittiin, että kolmanneksella päihdehäiriö edelsi psykoosia, kolmasosalla häiriöt alkoivat kutakuinkin samaan aikaan ja kolmanneksella päihteen käyttö alkoi skitsofreniaan sairastumisen jälkeen (18). Päihdekäytön ja mielenterveyden häiriöiden ajallinen yhteys toisiinsa ja syy-seuraussuhde eivät näin ollen ole samanlaisia edes samassa sairaudessa. Kausaliteetti riippuu myös mielenterveyden häiriön luonteesta: kuvatussa kuuden eri väestötutkimuksen raportissa ahdistuneisuushäiriöt edelsivät päihdehäiriöitä selvästi useammin kuin mielialahäiriöt (17). Lisäksi päihdehakuisen käyttäytymisen säätelyssä on mukana merkittävä joukko psykososiaalisia tekijöitä, kun taas riippuvuuden syntyyn vaikuttavat keskeisemmin perinnölliset tekijät. Nuoren päihdediagnoosiin liittyy miltei säännönmukaisesti jokin muu psykiatrinen häiriö, joka on useimmiten jokin mielialahäiriö tai eksternalisoiva häiriö (ulkoistava toiminnallinen häiriö), kuten käytös- tai tarkkaavaisuushäiriö (19). Hallitsematon päihteiden käyttö näyttää puolestaan heikentävän eksternalisoivan häiriön ennustetta ja lisäävän aikuisiän B-ryhmän persoonallisuushäiriön, kuten antisosiaalisen tai epävakaan persoonallisuushäiriön, riskiä (20). Päihteiden käytön ja psykiatrisen häiriön välistä yhteyttä on yritetty selittää erilaisilla malleilla. Vuorovaikutusmallin mukaan psykiatrisen häiriön ja päihdehäiriön välillä on yhteys, koska muut altistavat tekijät ja päihteen käyttö saavat yhdessä aikaan psykiatrisen häiriön puhkeamisen. Kumuloituvien riskien mallin mukaan psykiatrisesta häiriöstä kärsivällä on elämässään yleensä monia muita riskitekijöitä, jotka kaikki lisäävät päihdehäiriön riskiä (kuten alhainen koulutustaso, traumaattisia kokemuksia, kuormittavia elämäntapahtumia ja molempien häiriöryhmien sukutaustaa). Itselääkintäoletuksen mukaan päihteen ongelmallinen käyttö on seurausta negatiivisten tunnekokemusten ja paineen säätelyvaikeuksista ja yrityksestä säädellä mielentiloja ja tunteita. Oletusten tueksi on tutkimusnäyttöä, joten on epätodennäköistä, että yksi malli selittäisi kattavasti päihdehäiriön ja psykiatrisen sairauden välistä suhdetta (21). Persoonallisuuden piirteitä koskevissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että elämyshakuisuus saattaa lisätä etenkin stimuloivien päihteiden käyttöhalua jännityksen tai voimakkaiden kokemusten hakemiseksi (22,23). Päihteiden käytön tiedetään lisäävän mielihyväkeskuksen dopamiiniaktiviteettia. Kun tiedetään, että eräissä psykiatrisissa häiriöissä esiintyy dopamiinijärjestelmän poikkeavuuksia, päihteen käyttö voisi näin ollen paikata palkkiojärjestelmässä vallitsevia puutteita (21). Muut elintavat ja mielenterveyden häiriöt Moniin mielenterveyden häiriöihin liittyy ylipainoisuutta, mikä ainakin osin johtuu lääkitysten epäedullisista metabolisista vaikutuksista, osin vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta. Merkittävin riski painonnousulle liittyy atyyppisiin psykoosilääkkeisiin, kuten klotsapiini ja olantsapiini (4 15 kg:n painonnousu), mutta myös muut psykoosilääkkeet saattavat lisätä painoa (1,24). Psykoosilääkkeiden on niin ikään todettu vaikuttavan epäsuotuisasti lipidi- ja glukoosiaineenvaihduntaan (1,24). Metabolisia vaikutuksia on todettu myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytetyillä valproaatilla ja litiumilla. Masennuslääkkeistä etenkin mirtatsapiinilla on painovaikutuksia. Jos ylipaino on seurausta lääkityksestä, voi hoitoon ja lääkehoitoon sitoutuminen merkittävästi heikentyä. Myös somaattisen oheissairastuvuuden riski lisääntyy ennen pitkää (25). 276
3 Nuoruusiän ylipainoisuuden on hiljattain havaittu altistavan masennukselle aikuisiässä (26). Etenkin apua hakevilla ylipainoisilla mielenterveyshäiriöiden, varsinkin masennuksen, sairastavuus on merkittävä. Lapsilla ja nuorilla ylipainon stigma voi johtaa mielenterveyshäiriöön ympäristötekijöiden (kiusaamisen, ennakkoluulojen) välityksellä (27). Skitsofreniaan sairastuvilla on sen sijaan havaittu sairastamista edeltävästi muita pienempää painoindeksiä (28). Toisaalta mielenterveyden häiriöihin ja niihin liittyvään stressiin itsessään on havaittu liittyvän merkittäviä metabolisia muutoksia sekä lisääntynyt vatsaontelonsisäisen lihavuuden ja sydän-verenkiertosairauksien riski (2). Kroonisessa stressitilanteessa tapahtuu psykoneuroimmunologisten ja endokrinologisten tekijöiden aktivaatio tavalla, jonka vaikutukset voivat kumuloitua. HPA-akselin (hypotalamus-aivolisäkelisämunuaisen kuorikerrosakselin) aktivaatio ja sen aikaan- Taulukko 1. Isoja väestötutkimuksia tai yhdistettyjä tutkimusaineistoja elämäntapojen ja mielenterveyden häiriöiden välisestä yhteydestä. Viite- Tutkittu Maa, jossa Tutkittavat, Tutkimuksen menetelmä Tulokset numero elämäntapa tutkimus n ja ikä, v. on tehty 3 Tupakointi USA 4 411, Diagnostinen CIDI-haastattelu Tutkimushetkellä mielenterveyden häiriötä sairastavista (DSM-III-R) tupakoi 41 % (noin 26 savuketta/vrk) ja terveistä 23 % (noin 23/vrk); OR 2,7. Mitä useampi mielenterveyden häiriö voitiin todeta, sitä todennäköisemmin ja sitä enemmän vastaaja tupakoi. 4 Tupakointi Saksa 3 293, Diagnostinen CIDI-haastattelu Nikotiiniriippuvaisista 52 %:lla, ei-riippuvaisista (DSM-IV) tupakoitsijoista 27 %:lla ja tupakoimattomista 26 %:lla jokin samanaikainen mielenterveyden häiriö (aiemmin tupakoineet oli suljettu pois tutkimusjoukosta) 5 Tupakointi Saksa 4 075, Diagnostinen CIDI-haastattelu Päivittäin tupakoivilla tupakoimattomia todennäköisemmin (DSM-IV), jokin psykiatrinen diagnoosi: päihdehäiriö (OR 4,6), Fagerströmin mielialahäiriö (1,8), ahdistuneisuushäiriö (1,6), nikotiiniriippuvuustesti somatoforminen häiriö (1,4). Nikotiiniriippuvuus oli yhteydessä mielenterveyden häiriöihin ja samanaikaisten diagnoosien määrään. 6 Tupakointi 20 eri maata 7 593, Eri menetelmiä Skitsofreniaa sairastavat tupakoivat todennäköisemmin (42 tutkimusta) ikää erillis- kuin muu väestö (OR naiset 3,3, miehet 7,2, yhdistetty 5,3; tutkimuksissa suomalaisaineistot 3,3 4,7) ja muuta mielenterveyden häiriötä ei ilmoitettu sairastavat (yhdistetty OR 1,9, suomalaisaineistot 1,5). Runsas tupakointi ( 30 savuketta/pv) on kutakuinkin yhtä yleistä skitsofreniaa ja muuta mielenterveyden häiriötä sairastavilla (yhdistetty OR 1,2, ei merkitsevä). 7 Tupakointi USA , Diagnostinen 13 %:lla väestöstä todettiin nikotiiniriippuvuus, mutta mutta 18 tai AUDADIS-IV-haastattelu he kuluttivat 34 % kaikesta tupakasta Yhdysvalloissa. enemmän (DSM-IV) Nikotiiniriippuvuus oli yhteydessä kaikkiin akselin I ja II psykiatrisiin diagnooseihin (mielialahäiriöiden OR 3,3, ahdistuneisuushäiriöiden 2,7, persoonallisuushäiriöiden 3,3). Yhteys oli heikoin (OR 2,3) pakko-oireisen häiriön, voimakkain huumausaineriippuvuuden kanssa (OR 15,9). 16 Alkoholi ja USA , Diagnostinen Väestöstä 23 %:lla jokin elinaikainen mielenterveyden häiriö, muut päihteet 18 tai DIS-haastattelu 14 %:lla alkoholihäiriö, 6 %:lla muu päihdehäiriö enemmän (DSM-III) Mielenterveyden häiriötä sairastaneista 29 %:lla todettiin myös alkoholi- tai muu päihdehäiriö (OR 2,7). 17 Alkoholi ja 6 eri maata , Diagnostinen Mielialahäiriötä sairastavilla alkoholiriippuvuuden OR välillä muut päihteet CIDI-haastattelu 1,7 (Saksa) 3,3 (Kanada), muun päihderiippuvuuden (DSM-III-R) OR välillä 2,9 (Saksa) 5,3 (Meksiko). Ahdistuneisuushäiriötä sairastavilla alkoholiriippuvuuden OR välillä 1,8 (Alankomaat) 3,2 (Saksa), muun päihderiippuvuuden OR välillä 3,3 (USA) 5,2 (Alankomaat, Saksa). Asosiaalista persoonallisuushäiriötä sairastavilla alkoholiriippuvuuden OR välillä 9,9 (USA) 14,1 (Kanada), muun päihderiippuvuuden OR välillä 9,8 (USA) 15,2 (Kalifornia). 277
4 Käytännön lääkärin ja psykiatrisen potilaan avuksi Edellä kuvatuista syistä metabolisen oireyhtymän mahdollisuus on aina syytä pitää mielessä mielenterveyden häiriöitä hoidettaessa. Metabolisia haittoja aiheuttavia lääkehoitoja, kuten antipsykootteja, aloitettaessa on hyvä kartoittaa, mikä potilaan metabolinen lähtötilanne on (painoindeksi, vyötärönympärys, verenpainetaso, lipidit, kilpirauhasen toimintalääketiede saama kortisolin hypersekreetio vaikuttavat rasvakudokseen ja sen metaboliaan sekä yleisesti että paikallisesti muun muassa inflammaatiovälitteisten mekanismien kautta. Myös stressin aikaansaama sympaattisen hermoston aktivaatio voi johtaa kiertävien katekoliamiinien määrän lisääntymisen kautta lyhyt- ja pitkäaikaisiin seurauksiin verenkiertoelimistön säätelyssä ja toiminnassa (29). Psyykkisiä häiriöitä sairastavat liikkuvat muuta väestöä vähemmän, vaikkakin tutkimustieto on niukkaa. Mitä rasittavampaa liikunta on, sitä vähemmän mielenterveyspotilaat sitä harjoittavat muuhun väestöön verrattuna; samoin häiriön vaikeusaste vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden määrään ja rasittavuuteen (25). Kuitenkin myös mielenterveyspotilailla liikunta olisi erityisen hyödyllistä, kun tiedetään, miten suuri liikunnan merkitys on toimintakyvylle ja somaattiselle terveydelle. Liikunnalla voi olla merkitystä myös sopeutumiskeinona: harhojen häiritsevyys saattaa vähentyä liikunnan myötä, ja unen laatu paranee. Säännöllisen liikunnan aloittamisen jälkeen nopeasti ilmaantuva feedback pienille positiivisille muutoksille auttaa lisäämään pystyvyyden tunnetta. Etenkin ryhmämuotoinen liikunta vähentää sosiaalista eristymistä ja vaikuttaa positiivisesti itsetunnon häiriöihin (25). Miten mielenterveyden häiriötä sairastavien elämäntapoihin voidaan vaikuttaa? Tupakoinnin lopettamisinterventiot Tupakoinnin lopettamiselle on paljon esteitä, todellisia ja vähemmän todellisia. Aiemmin on referoitu paljon tutkimustulosta, jonka mukaan masennustilan joskus sairastaneilla tupakoinnin lopettaminen epäonnistuisi muita useammin: että aiemmin masennustilan sairastaneilla masennusoireet palaavat voimakkaina tupakkalakon aikana ja että lakon lopettava ensimmäinen tupakka helpottaisi jo oireita (30). Löydös masennusta sairastaneiden lopettamisen epäonnistumisesta ei kuitenkaan saa varauksetonta tukea meta-analyyseista. Lähes tutkittavan meta-analyysissa tarkasteltiin viittätoista satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Lyhyen ( 3 kk) ja pidemmän ( 6 kk) aikavälin lopettamistuloksissa ei meta-analyysin mukaan ollut eroja masennuksen aiemmin sairastaneiden ja muiden välillä (31). Yhdysvaltalaisessa väestön haastattelututkimuksessa puolestaan % niistä, joilla oli seurannan alussa ajankohtainen tai aiempi mielenterveyden häiriö, lopetti tupakoinnin seitsemän vuoden seuranta-aikana, joskin terveistä tupakoinnin pystyi lopettamaan seurannassa 43 %. Tupakoinnin lopettaminen oli kuitenkin sitä vaikeampaa, mitä vaikeaasteisemmasta häiriöstä oli kyse (3). Interventiotutkimusten havainnot viittaavat siihen, että vaikeissakin mielenterveyden häiriöissä tupakointia on mahdollista ainakin vähentää (32). Skitsofreniaa sairastavien interventiotutkimuksissa tupakoinnin lopettaminen on onnistunut 6 12 kuukauden seurannassa jopa noin viidenneksellä tutkittavista, kun lopettamisen tukena on käytetty ryhmä- ja yksilötukea, käyttäytymisterapeuttisia keinoja ja nikotiinikorvaushoitoa. Myös terapeuttisen klotsapiiniannoksen, bupropionin tai tukea antavan terapian avulla on saatu aikaan nikotiinitarpeen vähenemistä. Masennus- ja addiktiohäiriöpotilaiden interventiotutkimuksissa apukeinoina on käytetty muun muassa nikotiinikorvaushoitoa, käyttäytymis- tai muita terapeuttisia hoitokeinoja, nortriptyliiniä tai bupropionia. Näiden avulla tupakoinnin lopettaminen on onnistunut kuukauden seurannassa reilusta kymmenesosasta jopa kolmannekseen tutkituista. Tupakoinnin lopettaminen onnistui yhdessä addiktiohäiriöryhmässä paremmin, jos myös henkilökunta onnistui lopettamaan (32). Liikunta- ja painointerventiot Masennuspotilailla liikunta on selkeästi vähentänyt depressio-oireita hoitamattomiin verrattuna. Neljäntoista tutkimuksen meta-analyysissa Beckin depressioseulapisteet vähenivät liikuntaintervention ansiosta keskimäärin 7,3 pistettä, mikä vastasi teholtaan kutakuinkin kognitiivisen terapian tehoa (33). Myöhemmissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia (34). Fyysisen aktiivisuuden on todettu lisäävän beetaendorfiinien, serotoniinin, endoteelikasvutekijän (VEGF) ja aivoperäisen neurotrofisen tekijän (BDNF) määrää; nämä puolestaan on yhdistetty hermosolujen uusiutumiseen ja sitä kautta muun muassa depressiooireiden lievittymiseen (34). Tähänastiset tutkimukset ovat kuitenkin olleet metodologisesti epätasaisia, ja pitkäaikaisia seurantatutkimuksia kaivataan lisää. Erityisen tärkeä kohderyhmä masennuksen ennaltaehkäisylle ja ei-lääkkeellisille hoitomuodoille ovat iäkkäät. Kolmentoista satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen systemoidussa katsauksessa tarkasteltiin liikunnan vaikutusta masennusoireisiin ikäihmisillä (35). Katsauksessa ei voitu osoittaa, että liikunnalla olisi masennukselta suojaavaa vaikutusta ei-depressiivisillä iäkkäillä, joskin metodologisesti hyväksyttyjä tutkimuksia oli vain vähän ja niissä tutkittujen määrä varsin pieni. Tarkastelluista tutkimuksista yhdessä saatiin aerobisella liikunnalla kolmesti viikossa tilastollinen vähenemä miesten masennusoirepisteisiin. Kahdessa muussa tutkimuksessa masennusoireet vähenivät niin ikään, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Naturalistinen, iso seurantatutkimus aiheesta riittävän pitkällä seuranta-ajalla voisi antaa luotettavampaa tietoa liikunnasta masennukselta suojaavana elämäntapana. Sen sijaan liikuntainterventiot ennen interventiota depressiivisiksi todetuilla iäkkäillä ja muissa geriatrisissa sairausryhmissä ovat merkittävästi vähentäneet masennusoireita vertailuryhmiin nähden (35). Antipsykoottisten lääkitysten epäedullisia metabolisia ja painovaikutuksia on ollut mahdollista vähentää ruokavalioneuvonnalla ja energiarajoituksin, käyttäytymisen muutostekniikkoja ja psykoedukaatiota hyväksi käyttäen (36). Pitkäaikainen seurantatieto on kuitenkin niukkaa. 278
5 kokeet, veren glukoosipitoisuus ja tarvittaessa glukoosirasituskoe). Lääkehoidon aloituksen jälkeen on syytä seurata säännöllisesti ainakin potilaan vyötärönympärystä, verenpainetta, veren glukoosipitoisuutta ja lipiditasoja. Mikäli mahdollista, jo ennen metabolisen oireyhtymän syntyä tulisi potilasta ohjata elämäntapamuutoksiin (painon laskeminen ruokavaliota muuttamalla ja liikuntaa lisäämällä, tupakoinnin lopettaminen tai vähentäminen). Jos kontrollien yhteydessä saadaan viitettä metabolisesta oireyhtymästä, tulee potilaalle lisäksi aloittaa tarvittaessa asianmukainen lääkehoito (1,24). Goffin ym. katsausartikkelissa on erinomainen suositus skitsofreniapotilaiden seurantakaavioksi (24). Masennusta ja muita mielenterveyden häiriöitä sairastavia voi aina kannustaa säännölliseen liikuntaan, sillä sen hyödyt ovat moninaiset mutta haittavaikutukset yleensä varsin vähäiset, jos mahdolliset fyysiset rajoitteet otetaan huomioon. Liikuntainterventiot on helppo hyväksyä, sillä ne eivät erottele potilaita tavallisesta väestöstä. Hoitomyöntyvyys on mielenterveyspotilailla yhtä hyvä kuin väestössä keskimäärin: keskivertoväestössäkin liikuntaohjelman lopettaa puolen vuoden aikana yli puolet. Erityisesti vaikeita mielenterveyden häiriöitä sairastavat ovat hyötyneet erilaisista strukturoiduista ryhmäliikuntamuodoista, ja taitava liikuntaohjaaja voi tehdä paljon liikuntaohjelman onnistumisen hyväksi. Oleellista on edetä pienin askelin ja riittävän hitaasti sekä avustaa elintapamuutoksissa, joilla tähdätään kohtuullisen intensiteetin liikuntaan läpi päivän. Kävelyohjelmat apuvälineineen (kuten askel- ja sykemittarit) ovat niin ikään osoittautuneet toimiviksi (25). Lisäksi jokainen mielenterveyden häiriötä sairastava hyötyy siitä, että häntä hoitava lääkäri perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa jakaa tietoa tupakoinnin haitoista ja kannustaa häntä lopettamaan. Sama pätee alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön. Jo tupakan, alkoholin tai muiden päihteiden määrän vähentäminen auttaa rajoittamaan somaattisia pitkäaikaishaittoja, mikä on hyvä kertoa myös potilaille. Lopettamisyritykset voi kuitenkin olla turvallisinta ajoittaa mielenterveyden häiriön vähäoireiseen vaiheeseen; myös lääkeainepitoisuuksien mahdollinen lisääntyminen tupakoinnin lopettamisen myötä on hyvä muistaa (24). Erityisen haasteellisia ovat tilanteet, jossa vastaanotolla on mielenterveyden häiriötä sairastava ylipainoinen, tupakoiva ja päihteitä käyttävä potilas. Tällaisessa tilanteessa ei tavoitetta tulisi asettaa liian haastavaksi, vaan tulee ymmärtää, että retkahdukset kuuluvat sairauden kuvaan. Sen sijaan riskejä edes jonkin verran vähentämään pyrkivä, muutokseen motivoiva hoito-ote kantaa todennäköisemmin hedelmää. Motivoiva haastattelu on yksi tehokas työväline myös yleislääkärin käyttöön (37). Monihäiriöisiä potilaita hoidettaessa on myös avuksi, jos päästään luottamukselliseen, pitkään hoitosuhteeseen ja voidaan hyödyntää eri ammattiryhmien yhteistyötä. Lopuksi English summary Health behaviours and mental disorders Mental disorders are associated with many harmful health behaviours such as smoking, abuse of alcohol or drugs, physical inactivity and overweight. A number of hypotheses have been suggested to explain this association. The causal link is most probably multidirectional, the disorders and the health behaviours multiaetiological. Patients with mental disorders are at risk of cardiovascular diseases and a shortened life expectancy. Besides the harmful health behaviours, many of the medications used for mental disorders (e.g. atypical antipsychotic medications) have metabolic side effects that may eventually lead to hypertension, hyperlipidaemia and diabetes. When a patient uses such medications, it is advisable to inform the patient of the possible metabolic side effects, to encourage some lifestyle changes, to regularly monitor parameters of the metabolic syndrome, and to treat the patient promptly if signs of metabolic syndrome appear to develop. Although many of the intervention studies done so far have been methodologically problematic, interventions aiming at smoking cessation, weight control or physical activity have also shown some promising results. Even in the more severe disorders, it seems possible to at least reduce (if not quit) smoking and increase physical activity. Katariina Korkeila M.D., Ph.D., Chief Physician Turku Municipal Health Care, Health Centre On-Call Service katariina.korkeila@utu.fi Jyrki Korkeila Mielenterveyden häiriöt ja epäsuotuisat elintavat esiintyvät usein samoilla henkilöillä. Somaattista sairastavuutta on kuitenkin mahdollista vähentää ja elinajan odotetta lisätä elämäntapoja muuttamalla. Vielä paremmat vaikutukset on odotettavissa primaaripreventiossa jo nuorella iällä joidenkin mielenterveyden häiriöiden syntyminen saattaisi olla jopa kokonaan estettävissä, jos terveydelle ja mielenterveydelle haitallisen elämäntavan syntyminen voidaan katkaista varhaisessa vaiheessa. Myöhäinenkään puuttuminen ei ole turhaa työtä, sillä jo pienillä muutoksilla voidaan saada moninkertaisia kerrannaisvaikutuksia elämänlaadulle. Kansanterveyden kannalta etenkin fyysistä aktiivisuutta lisäävät ja tupakointia vähentävät interventiot ovat tarpeen ja hyödyksi. Keinovalikoimia yhdistelemällä ja eri ammattialojen tieto- 279
6 taitoa hyväksi käyttämällä elämäntapojen muuttaminen on mahdollista. Lisäksi kun aloitetaan psykiatrisen häiriön lääkehoitoa, tulisi potilasta valistaa lääkkeen mahdollisista vaikutuksista painolle, glukoosi- ja lipidi-aineenvaihduntaan sekä varautua näiden mahdollisuuksiin säännöllisellä paino-, verenpaine-, glukoosi- ja lipidiseurannalla. Kirjallisuutta 1 Hennekens CH, Hennekens AR, Hollar D ym. Schizophrenia and increased risks of cardiovascular disease. Am Heart J 2005;150: Saari KM, Lindeman SM, Viilo KM ym. A 4-fold risk of metabolic syndrome in patients with schizophrenia: the Northern Finland 1966 Birth Cohort study. J Clin Psychiatry 2005;66: Lasser K, Boyd JW, Woolhandler S ym. Smoking and mental illness: A population-based prevalence study. JAMA 2000;284: Schmitz N, Kruse J, Kugler J. Disabilities, quality of life, and mental disorders associated with smoking and nicotine dependence. Am J Psychiatry 2003;160: John U, Meyer C, Rumpf HJ ym. Smoking, nicotine dependence and psychiatric comorbidity a population-based study including smoking cessation after three years. Drug Alcohol Depend 2004;76: de Leon J, Diaz FJ. A meta-analysis of worldwide studies demonstrates an association between schizophrenia and tobacco smoking behaviors. Schizophr Res 2005;76: Grant BF, Hasin DS, Chou SP ym. Nicotine Dependence and Psychiatric Disorders in the United States. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Patten CA, Gillin JC, Golshan S ym. Relationship of mood disturbance to cigarette smoking status among 252 patients with a current mood disorder. J Clin Psychiatry 2001;62: de Leon J, Dias FJ, Aguilar MC ym. Does smoking reduce akathisia? Testing a narrow version of the self-medication hypothesis. Schizophr Res 2006;86: Goff DC, Henderson DC, Amico E. Cigarette smoking in schizophrenia: relationship to psychopathology and medication side effects. Am J Psychiatry 1992;149: Breslau N, Novak SP, Kessler RC. Daily smoking and the subsequent onset of psychiatric disorders. Psychol Med 2004;34: Korhonen T, Broms U, Varjonen J ym. Smoking behaviour as a predictor of depression among Finnish men and women: a prospective cohort study of adult twins. Psychol Med 2007;37: Riala K. Psykiatrinen sairastavuus ja tupakointi. Suom Lääkäril 2006;61: Gallinat J, Lang UE, Jacobsen LK ym. Abnormal hippocampal neurochemistry in smokers: evidence from proton magnetic resonance spectroscopy at 3 T. J Clin Psychopharmacol 2007;27: Abrous DN, Adriani W, Montaron MF ym. Nicotine self-administration impairs hippocampal plasticity. J Neurosci 2002;22: Regier DA, Farmer ME, Rae DS ym. Comorbidity of mental disorders with alcohol and other drug abuse. Results from the Epidemiologic Catchment Area (ECA) Study. JAMA 1990;264: Merikangas KR, Mehta RL, Molnar BE ym. Comorbidity of substance use disorders with mood and anxiety disorders: results of the International Consortium in Psychiatric Epidemiology. Add Behav 1998;23: Bühler B, Hambrecht M, Loffler W ym. Precipitation and determination of the onset and course of schizophrenia by substance abuse retrospective and prospective study of 232 population-based first illness episodes. Schizophr Res 2002;54: Deas D, Brown ES. Adolescent substance abuse and psychiatric comorbidities. J Clin Psychiatry 2006;67:e Thatcher DL, Cornelius JR, Clark DB. Adolescent alcohol use disorders predict adult borderline personality. Addict Behav 2005;30: Green AI, Drake RE, Brunette MF ym. Schizophrenia and co-occurring substance use disorder. Am J Psychiatry 2007;164: Herman-Stahl MA, Krebs CP ym. Risk and protective factors for nonmedical use of prescription stimulants and methamphetamine among adolescents. J Adolesc Health 2006;39: Kelly TH, Robbins G, Martin CA ym. Individual differences in drug abuse vulnerability: d- amphetamine and sensation-seeking status. Psychopharmacology (Berl) 2006;189: Goff DC, Cather C, Evins AE ym. Medical morbidity and mortality in schizophrenia: guidelines for psychiatrists. J Clin Psychiatry 2005;66: Richardson CR, Faulkner G, McDevitt J ym. Integrating physical activity into mental health services for persons with serious mental illness. Psychiatr Serv 2005;56: Herva A, Laitinen J, Miettunen J ym. Obesity and depression: results from the longitudinal Northern Finland 1966 Birth Cohort Study. Int J Obes 2006;30: Vaidya V. Psychosocial aspects of obesity. Adv Psychosom Med 2006;27: Weiser M, Knobler H, Lubin G ym. Body mass index and future schizophrenia in Israeli male adolescents. J Clin Psychiatry 2004;65: Rosmond R. Role of stress in the pathogenesis of the metabolic syndrome. Psychoneuroendocrinol 2005;30: Glassman AH, Helzer JE, Covey LS ym. Smoking, smoking cessation, and major depression. JAMA 1990;264: Hitsman B, Borrelli B, McChargue DE ym. History of depression and smoking cessation outcome: A meta-analysis. J Consult Clin Psychol 2003;71: el-guebaly N, Cathcart J, Currie S ym. Smoking cessation approaches for persons with mental illness or addictive disorders. Psychiatr Serv 2002;53: Lawlor DA, Hopker SW. The effectiveness of exercise as an intervention in the management of depression: systematic review and meta regression analysis of randomised controlled trials. BMJ 2001;322: Ernst C, Olson AK, Pinel JPJ ym. Antidepressant effects of exercise: Evidence for an adult-neurogenesis hypothesis? J Psychiatry Neurosci 2006;31: Sjösten N, Kivelä SL. The effects of physical exercise on depressive symptoms among the aged: a systematic review. Int J Geriatr Psychiatry 2006;21: Loh C, Meyer JM, Leckband SG. A comprehensive review of behavioral interventions for weight management in schizophrenia. Ann Clin Psychiatry 2006;18: Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing. Preparing people for change. 2.painos. New York: Guilford Press Katariina Korkeila LT, ylilääkäri Turun terveystoimi, päivystys Jyrki Korkeila LT, dosentti, professori mvs. Turun yliopisto, kliininen laitos, psykiatria Harjavallan sairaala 280
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotTupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito
Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotTupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014
Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950
LisätiedotMATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI
MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotNäyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista
Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMiten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus
Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotTupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016
Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotAlkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät
Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotTerveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?
Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotPäihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin
Katsaus Mauri Aalto Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste Kaksoisdiagnoosipotilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden
LisätiedotFyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria
Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu
LisätiedotTuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista
Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista Teknologiasta terveyshyötyä seminaari 28.2.2013, VTT Jaakko Lähteenmäki VTT:n projektiryhmä: Miikka Ermes, Hannu Kaijanranta,
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotTupakointi ja masennus
Katsaus Tellervo Korhonen, Ari Haukkala, Heli Koivumaa-Honkanen ja Taru Kinnunen Tupakoinnin eri vaiheiden eli aloittamisen, säännöllisen tupakoinnin, riippuvuuden ja lopettamisen tiedetään olevan yhteydessä
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotMASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA
MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotOTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka
OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPäivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotPainoindeksin ja tupakoinnin yhteys masennukseen suomalaisilla masennuspotilailla
Painoindeksin ja tupakoinnin yhteys masennukseen suomalaisilla masennuspotilailla Outi Rantala, LK Opiskelijanumero: 012090613 Helsinki 2.2.2010 Tutkielma outi.m.rantala@helsinki.fi Ohjaaja: Maria Vuorilehto
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotElixir of life Elixir for Mind and Body
Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about
Lisätiedot1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,
LisätiedotVahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä. Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja.
Vahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja www.suomentule.fi www.tulessa.fi Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-ND www.suomentule.fi
LisätiedotPAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ
VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotLiikunta ja mielenterveys. POHJOLAN LÄÄKÄRIPÄIVÄT Sami Räsänen, LT, Ayl OYS, Psykiatrian tulosalue
Liikunta ja mielenterveys POHJOLAN LÄÄKÄRIPÄIVÄT 22.2.2017 Sami Räsänen, LT, Ayl OYS, Psykiatrian tulosalue Liikunta ja mielenterveys Räsänen ja Joukamaa Lääkärilehti 1997 Nykykäsitys on, että kohtuullinen
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotValtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa
Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,
LisätiedotTupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa
Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
Lisätiedot