KOSTI KOSKINEN. Väri elää varjossa 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOSTI KOSKINEN. Väri elää varjossa 1"

Transkriptio

1 KOSTI KOSKINEN Väri elää varjossa 1

2 Maisema Anundilanaukiolta, 1958, öljy kankaalle, 45 x 60 cm, Euran kansalaisopiston kokoelma. Kosti Koskinen Väri elää varjossa Rauman Taidemuseo, Einola Kuninkaankatu Rauma Näyttelytyöryhmä Henna Paunu, näyttelyn suunnittelu, julkaisun toimitus Janne Koski, graafinen suunnittelu Pauliina Monto-Kokkonen, julkaisun teoskuvat Mika Kallioniemi, tekninen toteutus Dokumentointi Juuso Gustafsson, Juha Kemppainen, Mona Mattila Julkaisija Rauman Taidemuseo Paino Painorauma Oy ISBN Takakannen kuva Puisto, öljy, 35 x 44 cm, yksityiskokoelma. Kosti Koskisen valokuvat Rauman Taideyhdistyksen arkisto. Näyttelyn tukijat: Eeva ja Alpo Saravan Rahasto PAINORAUMA me hoidamme. 2

3 KOSTI KOSKINEN VÄRI ELÄÄ VARJOSSA Kosti Koskisen ( ) syntymästä on kulunut sata vuotta. Hän on yksi Rauman tunnetuimpia taiteilijoita, joka pääasiassa kuvasi maisemia Vanhassa Raumassa, teki muotokuvia ja asetelmia. Hänet tunnetaan myös koloristina - rohkeana värinkäyttäjänä ja uuden kokeilijana. Kosti Koskinen oli taiteilijana etsijä, joka omaksui jatkuvasti uusia vaikutteita. Hän maalasi laajan tuotannon, jossa näkyy vaikutteita impressionismista pop-taiteeseen. Hän toimi myös antiikkikauppiaana, muusikkona ja kirjailijana, luki kirjallisuutta, oli kiinnostunut taiteen historiasta ja teorioista. Taidetta koskevien muistiinpanojen kielenä on usein englanti tai ruotsi, tilanteen tullen keskustelukieli vaihtui ranskaksi. Kiinnostusta riitti myös teatterin puolelle ja taiteen opettamiseen. Koskinen oli taiteilijuudelleen omistautunut, kulttuuria tunteva seuramies, hyvin pukeutuva tyylitajuinen dandy ja elämäntavoiltaan boheemi poikkeuksellinen persoonallisuus vaikka tämän päivän Raumalla. Koskisen elämää ja työskentelyä Raumalla leimasi levottomuus ja kaipuu muualle. Taiteilija haaveili Pariisista, riippumattomuudesta ja ymmärryksestä, mutta taloudellinen tilanne oli jatkuvasti epävarma, tulot vähäisiä ja epäsäännöllisiä. Taidemarkkinat Raumalla olivat pienet ja tilaajan makumieltymykset vaikuttivat usein tuotantoon. Muotokuvan tilaaja ei ollut tyytyväinen ekspressiiviseen sivellintekniikkaan tai vakavaan ilmeeseen. Uuteen kirkkoherranvirastoon luonnosteltua väriä ja lämpöä hehkuvaa Exodus maalausta ei kelpuutettukaan suunnitellulle paikalle vaan se korvattiin metallisella ristillä. Taiteilija joutui liian usein tinkimään omasta taidekäsityksestään saadakseen polttopuuta, leipää tai pullon miestä väkevämpää. Koskinen on itse kirjoittanut: Olen ollut taiteen sekatyöläinen. Minun oli vastaanotettava kaikki tilauksentapaisetkin, niin vastenmielisiä kuin ne saattoivat olla. Ymmärtäjien, ihailijoiden ja tukijoiden joukko oli pieni, mutta sitäkin tärkeämpi. Nuoremmille taiteilijoille Koskinen oli esikuva, oikea taiteilija, joka tunsi modernismin suuntauksia ja Helsingin taide-elämää luvulla Matti Alapoti sai yksityisopetusta Koskiselta ja Immo Tuominen kävi näyttämässä maestrolle ensimmäisiä maalausharjoitelmiaan lukujen vaihteessa nuoren Jarmo Mäkilän varttuessa Raumalla Koskinen tunnettiin hyvin, mutta taiteilijan elämänkohtalossa oli ainesta myös varoittavaan esimerkkiin. Ehkä merkittävin yksittäinen vaikuttaja ja tukija Kosti Koskiselle oli Alpo Sarava, liikkeenharjoittaja, taidemaalari ja Rauman Taidemuseon ensimmäinen intendentti, joka järjesti käytännön asioita ja loi edellytykset taiteen tekemiseen, mutta vaikutti myös laajemmin kaupungin kuvataidekentän muotoutumiseen ja henkiseen ilmapiiriin. Koskinen asui usean vuosikymmenen ajan Saravan sukulaisten omistamassa Pinnalan talossa, jossa Rauman Taidemuseo nykyään toimii. Kosti Koskisen näyttely on osa Rauman Taidemuseon raumalaisia taiteilijoita esittelevää näyttelysarjaa ja tutkimustyötä. HuK Jenni Varho on perehtynyt Kosti Koskista koskevan laajaan arkistomateriaaliin ja kirjoittanut aiheeseen liittyvän proseminaari-tutkielman. Elämänvaiheiden ja teosten omistustietoja koskevaa tärkeää taustatietoa on antanut Koskisen lähipiiriin kuulunut Iiro Penttilä. Tuotannon dokumentoinnissa ja kartoittamisessa ovat olleet apuna teoksia omistavat yksityishenkilöt. Suurin osa näyttelyn teoksista on myös lainattu heiltä. Rauman Taidemuseo on saanut tässä yhteydessä myös vastaanottaa Koskisen tuotantoa lahjoituksena yksityishenkilöiltä. Näyttelyn tukijat ovat mahdollistaneet tämän julkaisun painattamisen. Lämpimät kiitokset kaikille! Henna Paunu Amanuenssi Rauman Taidemuseo 3

4 Jenni Varho KOSTI KOSKINEN MODERNISMIN TIENNÄYTTÄJÄ RAUMALLA Kosti Verner Koskinen syntyi Raumalla Anna Charlotta ja räätäli Verner Koskisen perheeseen. Koskinen opiskeli kuusi luokkaa Rauman yhteislyseossa, jonka jälkeen perhe muutti Helsinkiin. Hän aloitti opinnot yhteiskunnallisen korkeakoulun sanomalehtimieslinjalla vuonna 1923, mutta jo vuoden jälkeen siirtyi opiskelemaan Sibelius-akatemiaan ja Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskouluun. Ensimmäisen kerran hänen maalauksiaan oli esillä vuonna 1926 Nuorten näyttelyssä Helsingissä. Sibeliusakatemian opinnot keskeytyivät kahden vuoden jälkeen ja Piirustuskoulu vuotta myöhemmin sillä isän sairastuttua perhe muutti takaisin Raumalle. Koskinen jatkoi maalaamista, toimi mykkäelokuvien säestäjänä sekä ravintolamuusikkona ja kirjoitti paikallislehtiin kulttuurialan arvosteluita. Vuonna 1930 WSOY julkaisi Koskisen novellikokoelman Ihmeellinen Kuherruskuukausi. MALLILUOKASTA MAISEMAAN Piirustuskoulussa opetus rajoittui mallin piirtämiseen ja maalaamiseen. Raumalle muutettuaan Koskinen alkoi maisemamaalauksen. Hän lähti maalaamaan aikaisin aamul- la, koska halusi työskennellä rauhassa. Aiheena olivat kotikaupungin idylliset maisemat, useimmiten kirkko tai raatihuone. Joukossa on myös muutamia moderneja kaupunkikuvia, kuten Rauman SOK:n funkkisrakennusta iltavalaistuksessa tai Karin koulua esittävät maalaukset. Ensimmäinen yksityisnäyttely oli Raumalla vuonna Koskinen osallistui myös yhteisnäyttelyihin Helsingissä - vuonna 1931 Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyyn ja 1945 Finlandia-näyttelyyn. Hän seurasi näyttelyitä Helsingissä, opiskeli itsenäisesti ja sai opetusta Sam Vannilta ( ) sekä Yrjö Verholta ( ) luvulta lähtien Koskisesta on vuosittain useita artikkeleita paikallislehdissä luvulla hänelle myönnettiin useita apurahoja ja vuonna 1975 valtion taiteilijaeläke. Koskinen toimi piirustuksen ja maalauksen opettajana Rauman kansalaisopistossa ja oli Rauman Taiteilijaseuran perustajajäsen. Monet raumalaiset taiteen tekijät ovat olleet hänen oppilainaan. Koskinen luki paljon ja teki muistiinpanoja, jotka käsittelivät taidetta, filosofiaa, uskontoa ja politiikkaa. Hän oli myös kiinnostunut taideteoriasta ja taide- Karin koulu, 1950-l, öljy, 15 x 20 cm, yksityiskokoelma. 4

5 Raumanjoen varrelta, 1930, öljy kankaalle, 49 x 50 cm, yksityiskokoelma. Äidin muotokuva, 1958, öljy kankaalle, 38,5 x 26,5 cm, Rauman Taidemuseo. 5

6 Pohjankatu, 1957, öljy kankaalle, 60 x 70 cm, yksityiskokoelma. Pohjankatua, 1961, öljy kankaalle, 49 x 60 cm, yksityiskokoelma. Pohjankatua, 1968, öljy kankaalle, 65 x 71 cm, yksityiskokoelma. 6

7 historiasta. Erityisen mielenkiinnon kohteina olivat impressionistit ja jälki-impressionistit. Koskisen mukaan yksi hienommista hetkistä oli, kun hän näki Van Goghin ja Cezannen maalauksia Helsingissä. Muistiinpanot kertovat myös taiteilijan yksinäisyydestä ja haaveista. Unelmana Koskisella oli päästä Pariisiin ja että hän olisi voinut tehdä taiteilijan työtä ilman jokapäiväistä huolta toimeentulosta. Koskinen oli värikäs ja poikkeuksellinen henkilö, jonka ylevä olemus, hienosteleva pukeutuminen sekä boheemit elämäntavat erottuivat Raumalla. Lähemmin Koskisen tunteneet tietävät, että hän oli luonteeltaan herkkä ja haavoittuva. Kosti Koskinen kuoli Raumalla RAUMANJOEN VARRELTA ÄÄRIVIIVOJA JA TUMMIA SÄVYJÄ Koskinen kuvasi paljon Vanhaa Raumaa, jossa hän myös asui ja työskenteli vuosikymmenien ajan. Seuraavassa on analysoitu tarkemmin kolme Vanha Rauma -aiheista maalausta. Raumanjoen varrelta (1930) kuvaa jokea reunustavia puita ja puutaloja. Maalauksessa on voimakas perspektiivivaikutelma, jossa talojen rivistö etääntyy kohti katoamispistettä. Tilavaikutelmaa luodaan myös erilaisten kontrastien avulla. Koskinen käyttää värilämpötilaa hyväkseen - lämpimät värit tulevat lähelle katsojaa ja kylmät etääntyvät. Etäisyyden kasvaessa värin intensiteetti heikkenee ja harmaan vivahde voimistuu. Maalaus tarkentuu etualalle, takaala on maalattu suurpiirteisemmin. Sininen ääriviiva hallitsee työtä. Puiden runkoihin Koskinen on pursottanut väriä suoraan tuubista. Koskisen myöhemmässä tuotannossa esiintyvä maiseman abstrahointi ja eräänlainen kubisoiva rakenteellisuus ei vielä pääse esiin, mutta tulee selvemmin esille myöhemmissä teoksissa. Värinkäytöltään Raumanjoen varrelta tuo mieleen impressionistien maalaukset. Koskinen käyttää samaa värikontrastia kuin useimmat impressionistit - lämmin valo on keltainen ja varjot sinertävät. Vaikka Koskinen on käyttänyt tässä maalauksessa niin puhtaita kuin murrettujakin värejä, niin teoksen sävy on kauttaaltaan tumma mutta ei synkkä. Varjot on maalattu tummansinisellä luvun puolivälissä varsinkin Tyko Sallinen ja Marraskuun ryhmä tummensivat väriasteikkoaan seuratessaan kubismin esimerkkiä. Maalaustapa yleistyi seuraavien vuosikymmenien ajaksi. Koskisen alkukauden töille onkin tyypillistä tumman väripaletin käyttö. POHJANKATU VALOA VARJOISSA Koskinen ei pysynyt kauaa uskollisena tummalle yleissävylle luvuilla hän maalasi useita maalauksia, joissa valo ja väri korostuvat. Yksi huikeimmista on vuonna 1957 valmistunut Pohjankatu, jossa värit hohtavat valoa. Pohjankatu oli Koskisen lempiaiheita Vanhassa Raumassa. Hän maalasi sitä eri kuvakulmista, eri vuorokaudenja vuodenaikoina koko taiteilijauransa ajan. Maalauksessa avautuu puutalojen ja vehreiden puiden reunustama autio hiekkapäällysteinen katu. Rohkeista väreistä huolimatta taiteilija on pystynyt säilyttämään teoksessaan rauhallisen tunnelman. Teoksesta välittyy kaupungin verkkainen elämänrytmi ja puuarkkitehtuurin harmonisuus. Sommittelu rakentuu voimakkaan perspektiivin varaan, kuten Raumanjoen varrelta maalaus. Maalauksen pakopiste on sijoitettu melko keskelle, joka on Koskisen teoksille ominaista. Maalauksen etuala on tuotu lähelle katsojaa, joka antaa teokselle voimakkaan todellisuuden tunnun ja pitkän perspektiivin. Pohjankatu on varmemmin ja reippaammin maalattu kuin Raumanjoen varrelta. Taiteilija on käyttänyt ilmavampaa maalaustyyliä; pohjakangas näkyy paikoitellen läpi, värikerrokset ovat ohuempia ja väripinnat suurempia luvulta lähtien Koskinen yksinkertaistaa aiheitaan. Hän jäsentää maalauksen pintoina, joissa väri saa yhä suuremman merkityksen. Värin suhde aiheeseen ei ole alisteinen, vaan värillä on merkitystä itsenään, se luo kuvaan tunnelman, antaa mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille. Tätä tukevat myös Koskisen muistiinpanot: Rem. Detaljien poisjättäminen ja niiden alistaminen pääasian alle, impress. ei detaljeja ja Luonnossa ei näy lehtiä yms. Niitä itse yrittänyt maalata, vain massoja. Aikakauden yksi tärkeimmistä suomalaisista taidekriitikoista, Edward Richter, kehui Kosti Koskisen puhdasta palettia, mutta rauma- 7

8 Raumalaisaihe, 1958, öljy kankaalle, 60 x 70 cm, yksityiskokoelma. Lepäävä nainen, 1930, liitupiirros, 14 x 20 cm, Rauman kaupungin kokoelma. 8

9 lainen yleisö ei ollut yhtä suopeaa. Koskinen puolusti taiteilijan oikeutta omaan näkemykseen. Tämä tulee esille vuonna 1956 Satakunnan Kansassa julkaistussa haastattelussa: Menkööt valokuvaajan puheille. Ei taidemaalaus ole mitään luonnon jäljentämistä. Maalauksessaan taiteilija kuvaa oman näkemyksensä ja se saattaa olla sekä väriensä että muotojensakin puolesta hyvinkin kaukana siitä, millaisena maalauskohteen muut näkevät. On hyvin kyseenalaista onko kohteesta mitä suurimmalla tarkkuudella tehty jäljennös taidetta Koskinen tutki erityisesti ranskalaisten impressionistien värinkäyttöä ja erilaisia väriteorioita. Häntä kiinnosti Paul Gauguin, johon häntä muutamissa artikkeleissa verrataankin. Yksi toistuvista tehokeinoista oli komplementtivärien käyttäminen. Asettamalla vierekkäin väriympyrän vastakkaisia värejä syntyy voimakkaita kontrasteja, jotka lisäävät värin intensiivisyyttä. Pohjankatu - maalauksessa Koskinen on sijoittanut kadmiumvihreän lehvästön viereen aidan, joka lähentelee voimakkaimmillaan puhdasta sinooperia. Lähes yhtä voimakkaan kontrastin aiheuttaa oranssi talo ja sininen taivas. Fauvistit käyttivät värien riitasointuja yhdistämällä esimerkiksi sinooperin viereen violetin ja vihreän viereen vaaleanpunaisen. Maalauksen aita on vaaleanpunainen ja varjot violetit. Impressionisteille varjot eivät olleet pimeyttä, vaan täynnä värejä. Varjo oli usein violetti, auringonvalon keltaisen komplementtiväri. RAUMALAISAIHE - KOHTI MUODON TUTKIMISTA Vuonna 1958 valmistuneessa Raumalaisaihe -teoksessa on kuvattu tuttua Vanhan Rauman maisemaa kirkkoineen. Maalauksessa on kubistista pelkistystä ja pyrkimystä rakenteellisuuden korostamiseen. Todellisuutta on pyritty yksinkertaistamaan ja vain olennainen on otettu mukaan. Puiden lehvästöjä on pelkistetty geometrisiksi perusmuodoiksi. Voimakkaat ekspressiiviset siveltimenvedot on hylätty, sen sijaan Koskinen maalaa tasaisempia pintoja. Koskinen on paikoitellen levittänyt väriä palettiveitsellä. Maalausta rytmittävät täsmälliset suorat siniset ääriviivat, jotka antavat maalaukselle jäntevyyttä. Valon ja varjon vaihtelua Koskinen kuvaa hyvin elävästi ja naturalistisesti. Talvi- ja jatkosodan jälkeen kubismi vaikutti moniin suomalaisiin taiteilijoihin. Kubismin katsotaan tulleen Suomeen lähinnä Henri Le Fauconnierin ( ) ja myöhemmin André Lhoten ( ) oppien välityksellä. Monet suomalaiset taiteilijat opiskelivat luvuilla Pariisissa Lhoten johdolla toimineessa taidekoulussa. Koskinen oli yhteydessä siellä opiskelleeseen Unto Pusaan ( ), jonka tiedetään aktiivisesti välittäneen Pariisin-kokemuksiaan taiteilijatovereilleen ja lähipiirilleen. Koskinen luki ja opiskeli Lhoten maisemamaalausta koskevia kirjoituksia. Vuoden 1954 Satakunnan Kansan lehtiartikkelissa Koskinen kertoi, miten hänen maisemamaalauskurssillaan oppilaat saivat tutustua tuon kuuluisan ranskalaisen opettajan teoriaan. Lhoten mukaan taiteilijan halutessa korostaa plastista muotoa, hän ei voinut käyttää voimakkaita värejä, vaan valöörikontrastia. Jos taiteilija puolestaan halusi maalata puhtailla ja kirkkailla väreillä, hän ei saanut korostaa plastisuutta. Lhoten mukaan Vapautus impressionistien perhosliidosta on saavutettavissa vain rakenteellisuuden ja johdonmukaisuuden tiellä. Koskinen käsitteli Lhoten ajatuksia muistiinpanoissaan, miten taiteilijan tuli rakentaa kuvattava maisema omien tarpeidensa mukaan. Edessä avautuvan näköalan kopioiminen kankaalle ei ollut kuin alustava tutkielma. Silti Lhote korosti, miten tärkeää oli tuntea klassisen maalaustaiteen perinne ja sen perussäännöt. Modernin taiteen pyrkimykset tuli yhdistää klassiselle perustalle. Koskinen sai vaikutteita myös Picassolta, japanilaisista puupiirustuksista ja lasimaalauksista. Raumalaisaihetta seuraa maalauksia, jotka ovat jo selvästi pidemmälle vietyjä muunnelmia, joissa luonnonmukainen maisema on abstrahoitu rakenteiksi. Koskinen on kokeillut monia tapoja jäsentää maalauspintaa - hän geometrisoi maiseman erilaisiksi pintastruktuureiksi, välillä hän linkoaa maiseman huikeaan kierteeseen italialaisten futuristien tavoin. Yhtenä huipentumana voidaan pitää vuonna 1961 valmistunutta teosta, joka voitti Rauman kaupunginkirjaston maalauskilpailun. Siinä näkyy myös Lhoten maalauksille tyypillinen kaarevan viivan käyttö. 9

10 Seinämaalausluonnos, 1961, öljy kankaalle, 58,5 x 169 cm, Rauman kaupungin kokoelma. Myös Sam Vannin maalauskurssit vaikuttivat Koskisen ajatteluun. Koskisen muistiinpanoista löytyy sivuja, jotka on ilmeisesti tehty Vannin luentojen pohjalta. Sieltä löytyy esimerkiksi seuraava teksti: Kuka välittää, onko niin nähty pääasia, mitä taulu tarvitsee. Teksti on tiivistelmä Jenni Varhon Turun yliopistoon tekemästä taidehistorian proseminaaritutkielmasta VÄRI JA MUOTO, Kosti Koskisen ( ) Vanha Rauma maalausten suhde moderniin taiteeseen. Tutkielman pääasiallisen lähdeaineiston muodostaa Rauman Taidemuseossa sijaitseva, Rauman Taideyhdistyksen hallinnassa oleva Kosti Koskisen jäämistö sekä häntä koskevat lehtileikkeet ja teostietokanta. Jäämistö käsittää taiteilijan kirjeitä, lehtileikkeitä, luonnoksia, harjoitelmia, piirroksia, muistiinpanoja sekä Koskisen viimeisinä vuosina tekemä muistelmien käsikirjoitus. Kosti Koskinen oli raumalaisen modernismin edelläkävijä ja kokeilija, joka vaihtoi rohkeasti tyylilajista toiseen hänen tuotannossaan on vaikutteita impressionismista, ekspressionismista ja kubismista. Koskisen tuotantoon kuuluu maisemia, muotokuvia ja asetelmia, mutta 1950-luvulta lähtien hän alkoi tehdä teoksia, joiden lähtökohtana oli uni, elämys tai kirjallinen aihe. Hän kokeili myös informalismia ja surrealismia. Koskista voidaan pitää nimenomaan värin maalarina, hänen tuotantonsa värillinen kaari kulkee perinteisen murretun väripaletin kautta kohti fauvistien suosimia rajuja värikontrasteja ja lopuksi informalistisiin kokeiluihin. Ehkä parhaiten Koskisen taiteilijaluonnetta kuvaa tapa signeerata verenpunaisella, taiteilijan sydänverellä. 10

11 Näyteikkunassa, 1961, öljy kankaalle, 61 x 50 cm, Rauman Taidemuseo. Raitiovaunussa, 1953, öljy kankaalle, 50 x 60 cm, Rauman Taidemuseo. 11

12 Katse, 1970, kollaasi, 40 x 30 cm, yksityiskokoelma Arvoitus (Enigma), kollaasi, 29,5 x 40 cm, Rauman Taidemuseo. 12

13 Kummitustalo, 1970, kollaasi, 40 x 30 cm, yksityiskokoelma. 13

14 1933 Järjestää näyttelyn Raumalla yhdessä Into Linturin kanssa. Piano-opinnot Lauri Kesäniemen ohjauksessa alkavat Aloittaa hotelli Raumanlinnan pianistina Osallistuu Suomen Taiteilijaseuran näyttelyyn Osallistuu Nuorten Näyttelyyn Avioituu 24. joulukuuta Anna Edith os. Sakkin kanssa. Osallistuu Suomen Taiteilijaseuran syysnäyttelyyn Näyttely Raumalla yhdessä Elis Ismarin kanssa Osallistuu Finlandia-näyttelyyn. Näyttely Raumalla yhdessä Arvo Iissalon, Elis Ismarin ja Ensio Harnin kanssa. On mukana perustamassa Rauman Taiteilijaseuraa Osallistuu raumalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn Raumalla Osallistuu raumalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn Gävlessä. Omakuva, 1946, akvarelli, 30 x 21 cm, Karhulan rahaston kokoelma Osallistuu Satakunnan kuvataiteilijoiden näyttelyyn. Yksityisnäyttely Rauma-aiheita Rauman Kansalaisopistolla. Osallistuu yhteisnäyttelyyn Gävlessä Yksityisnäyttely Raumalla. KOSTI KOSKINEN curriculum vitae 1905 Syntyi Raumalla, vanhemmat räätäli Werner Koskinen ja Anna Charlotta os. Wahnlund Aloittaa koulunkäynnin Rauman Lyseossa Keskeyttää opinnot Rauman Lyseossa Aloittaa opiskelun Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa, Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yhteiskunnallisessa korkeakoulussa sanomalehtimieslinjalla Teoksia ensimmäistä kertaa esillä Helsingin Nuorten Näyttelyssä Osallistuu Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyyn Toimii säestäjänä elokuvateatteri Fenniassa Järjestää yksityisnäyttelyn Raumalla Julkaisee novellikokoelman Ihmeellinen kuherruskuukausi Osallistuu Suomen Taiteilijain XXXIX näyttelyyn Järjestää yksityisnäyttelyn Rauman Kansalaisopistolla. Osallistuu Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyyn Osallistuu Suomen Taideakatemian I kolmivuotisnäyttelyyn. Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran ja Satakunnan Kuvataitelijoiden näyttelyihin Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn. Alkaa opettaa Rauman Kansalaisopiston taidemaalaus- ja piirustuspiirissä jatkaen vuoteen 1958 saakka Näyttely Raumalla yhdessä Unto Kasken kanssa. Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn Yksityinen piirustusnäyttely Raumalla. Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn Raumalla ja Næstvedissä, Tanskassa. Toimi opettajana Suomen Kansa-koulunopettajien Liiton maalauskursseilla. Osallistuu Suomen Taiteilijaseuran näyttelyyn ja Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton näyttelyyn Imatralla. Näyttely Porissa Alpo Saravan kanssa Näyttely Raumalla yhdessä Alpo Saravan kanssa. Osallistuu Satakunnan kuvataiteilijoiden ja Rauman Taitelijaseuran vuosinäyttelyyn. Yksityisnäyttely Porissa Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran 10-vuotisnäyttelyyn, Satakunnan Kuvataiteilijoiden näyttelyyn. Pitää oman 50-vuotisjuhlanäyttelyn Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran vuosinäyttelyihin. 14

15 1959 Näyttely yhdessä Kaisa Mäkelän kanssa. Osallistuu Satakunnan Taiteen ja Rauman Taiteilijaseuran näyttelyihin sekä Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyyn Yksityisnäyttely Raumalla sekä osallistuminen Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn Voittaa I-palkinnon Rauman kaupungin kirjastotalon seinämaalauskilpailussa. Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn Yksityisnäyttely Raumalla. Osallistuu Satakunnan taiteen ja Rauman Taiteilijaseuran näyttelyihin. Vastaanottaa Satakunnan Kulttuuripäivien taiteilijastipendin ja sanomalehti Länsi-Suomen taiteilijamitalin. Voittaa kolmannen palkinnon Aronahteen koulun ruokasalin seinämaalauskilpailussa. Saa apurahan Emma ja Edvard Grönlundin rahastolta Yksityisnäyttely Raumalla. Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn. Saa kutsun osallistua Satakunnan Kulttuuripäivien näyttelyyn. Rauman kaupunginkirjaston seinämaalauskilpailun voittanut teos valmistuu. Tekee Exodus -nimisen ehdotuksen Rauman uuteen kirkkoherranvirastoon. Ehdotusta ei hyväksytä. Akvaario-teos valmistuu ja sijoitetaan lastenkotiin Lionsklubin lahjoituksena Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn, Satakunnan Kuvataiteilijoiden näyttelyyn ja pitää yksityisnäyttelyn Raumalla Pitää yksityisnäyttelyn Porin Taidevintissä Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn, Satakunnan kulttuuripäivien näyttelyyn ja Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn Gävlessä, Ruotsissa On mukana ryhmä 100:n näyttelyssä Raumalla ja Hämeenlinnassa sekä yhteisnäyttelyssä Gävlessä Saa Turun ja Porin läänin taidepalkinnon. Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran syysnäyttelyyn ja pitää yksityisnäyttelyn Pinnalassa. Saa Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahan Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran XXVvuotisjuhlanäyttelyyn. Kutsutaan Rauman Taiteilijaseuran kunniajäseneksi Osallistuu yhteisnäyttelyyn Rauman Taidemuseossa Osallistuu yhteisnäyttelyyn Rauman Taidemuseossa Saa Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahan Pitää 70-vuotisjuhlanäyttelyn Rauman Taidemuseossa. Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran XXVvuotisjuhlanäyttelyyn ja saa valtion taiteilijaeläkkeen Kosti Koskinen kuoli Raumalla Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran 20-vuotisjuhlanäyttelyyn. Järjestää yksityisnäyttelyn Porissa. Kosti Koskinen toimi pianistina hotelli Raumanlinnassa vuodesta 1936 alkaen. 15

16 16

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Modernin taiteen tyylisuuntia

Modernin taiteen tyylisuuntia Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.

Lisätiedot

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku CURRICULUM VITAE Nimi: Anja Levoranta s.1938, Noormarkku Taidekoulutus Kurssimuotoisia opintoja mm. Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. Markku Arantila s. Espoo 1960. Opinnot. Yksityisnäyttelyt

ANSIOLUETTELO. Markku Arantila s. Espoo 1960. Opinnot. Yksityisnäyttelyt ANSIOLUETTELO Markku Arantila s. Espoo 1960 Sairaalantie 13 B 10 35100 Orivesi Opinnot Taideteollinen Korkeakoulu, taiteilijan pedagogiset opinnot 1997-2000 Vapaa Taidekoulu 1978-1982 Yksityisnäyttelyt

Lisätiedot

TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja, yleisellä ja graafisella linjalla 1969 1971 Suomen Taideakatemian koulu, taidemaalaus 1974 1978

TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja, yleisellä ja graafisella linjalla 1969 1971 Suomen Taideakatemian koulu, taidemaalaus 1974 1978 1 (5) OLLI KOKKONEN s. 1952 Jämijärvi OSOITE: Likolahdenkatu 67 as 3 44150 ÄÄNEKOSKI Puh. 040 324 7171 ANSIOLUETTELO Teoksia ensi kerran esillä v. 1969 TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja,

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 Olli-Pekka Riihikoski: Matkamuotokuvamaalari, 1983 öljyväri, 45x35 cm HUUHAA PUUHAA MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 HYÖRIVÄ PYÖRIVÄ TAIDEKARUSELLI Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Suurien tunteiden paloa

Suurien tunteiden paloa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Suurien tunteiden

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE 08.01.2016

CURRICULUM VITAE 08.01.2016 CURRICULUM VITAE 08.01.2016 Jalo Porkkala Syntynyt 12.09.1950 Ilmajoella KOULUTUS Ylioppilas 1969 Lahden Taideteollinen Oppilaitos: Valokuvaaja 1979 TÄYDENNYSKOULUTUS Taideteollinen Korkeakoulu, Koulutuskeskus:

Lisätiedot

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT VÄRIT 12.2.2015 Väri on silmään saapuvan valon aistittava ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Värin aistiminen riippuu silmään saapuvan valon sisältämistä aallonpituuksista ja niiden voimakkuuksista.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Parolan nuorisotalo (vintti) Parolantie 53, 13720 Parola ma-pe klo 12 18 la klo 10 14 Juhannusaattona ja -päivänä suljettu.

Parolan nuorisotalo (vintti) Parolantie 53, 13720 Parola ma-pe klo 12 18 la klo 10 14 Juhannusaattona ja -päivänä suljettu. TUULETUS TAMMELASTA 4.-26.6.2015 Parolan nuorisotalo (vintti) Parolantie 53, 13720 Parola ma-pe klo 12 18 la klo 10 14 Juhannusaattona ja -päivänä suljettu. Teosluettelo Eero Leppänen 1. Joen tarinaa,öljy,

Lisätiedot

TYKO SALLINEN KRAPULAN MAALARIN RIIVAAJIA JA ENKELEITÄ 22.4. 17.6.2007 TIKANOJAN TAIDEKODISSA

TYKO SALLINEN KRAPULAN MAALARIN RIIVAAJIA JA ENKELEITÄ 22.4. 17.6.2007 TIKANOJAN TAIDEKODISSA TYKO SALLINEN KRAPULAN MAALARIN RIIVAAJIA JA ENKELEITÄ 22.4. 17.6.2007 TIKANOJAN TAIDEKODISSA TEHTÄVIÄ KESKIASTEEN OPPILAILLE 1. Omakuva Millainen minä olen? Kuka minä olen? Taiteilijan omakuva on muotokuvataiteen

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu)

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) 1 / 4 Ulla-Maija Vaittinen ullamaija.vaittinen@gmail.com Puh 050 33 827 86 Hilda Flodininkuja 2 A 7, 00300 HELSINKI OPINNOT 1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

OTTO MÄKILÄ ( )

OTTO MÄKILÄ ( ) OTTO MÄKILÄ OTTO MÄKILÄ (1904 1955) Otto Mäkilä syntyi Turussa vuonna 1904 ja hän opiskeli Turun Piirustuskoulussa vuosina 1920 1924. Mäkilän 1920-luvun lopun tuotanto käsitti enimmäkseen realistiseen

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Porin taidekoulun työpajaopinnot

Porin taidekoulun työpajaopinnot Porin taidekoulun työpajaopinnot Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Opinnot. Jäsenyydet. Yksityisnäyttelyt. TARJA UNKARI - Curriculum Vitae

Opinnot. Jäsenyydet. Yksityisnäyttelyt. TARJA UNKARI - Curriculum Vitae TARJA UNKARI - Curriculum Vitae Opinnot Kuvataiteilija, Suomen Taideakatemian koulu 1964-1968, kuvataiteen loppututkinto 1963-64 Helsingin yliopiston piirustuslaitos 1964-68 Suomen Taideakatemian koulu

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-)

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-) 4 vuodenaikaa Taiteilijaryhmä 4 vuodenaikaa on toteuttanut taideprojekteja Kukonkallion hoivakodissa vuodesta 2006. Yhteistyö taiteilijoiden ja hoivakodin välillä alkoi alakerran käytävään ripustetuista

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

SANNA KOIVISTO ANSIOLUETTELO

SANNA KOIVISTO ANSIOLUETTELO SANNA KOIVISTO ANSIOLUETTELO Kuvataiteilija, kuvanveistäjä 9.2.2011 Kauppilantie 15 B FIN-91100 Ii GSM +358-(0)40-553 0088 sanna.koivisto@kulttuurikauppila.fi www.sannakoivisto.fi www.pronssitaidetta.net

Lisätiedot

Taidesalonki 100 vuotta

Taidesalonki 100 vuotta Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät

Lisätiedot

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Opetus toteutetaan vuonna 2016 Riihimäellä yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston kanssa. Ajankohta Kevät 2016 - Syksy 2016 Opiskelijan tulee omata riittävät

Lisätiedot

Pekka Hepoluhta taidemaalari Yksityisnäyttelyt:

Pekka Hepoluhta taidemaalari Yksityisnäyttelyt: Pekka Hepoluhta taidemaalari Yksityisnäyttelyt: 2008 Galleria Uusitalo, Helsinki 2007 Galleria Aarni, Espoo (yhd.h I Raution kanssa) 2006 Observations, Galleria Aquatinte, Strasbourg, Ranska 2005 Galleria

Lisätiedot

Curriculum Vitae. Kuvataiteilija, KuM, TaM MOLLU HEINO. s.1967 Tampereella Asuu ja työskentelee Luvialla. www.molluheino.fi

Curriculum Vitae. Kuvataiteilija, KuM, TaM MOLLU HEINO. s.1967 Tampereella Asuu ja työskentelee Luvialla. www.molluheino.fi Curriculum Vitae Kuvataiteilija, KuM, TaM MOLLU HEINO s.1967 Tampereella Asuu ja työskentelee Luvialla www.molluheino.fi OPINNOT 2005 Jatko opinnot, Aalto yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulu

Lisätiedot

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien.

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Tarja Kyllijoki (Helander) Välitie 10 27500 Kauttua 0505896605 tarjakyllijoki@gmail.com Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Taidegrafiikka on haastava, moniulotteinen sekä

Lisätiedot

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI ON: Biologiaa: näköaistimus (solut ja aivot) Kemiaa: pigmentti (väriaine, materiaali) VÄRI ON: VÄRI ON: Psykologiaa: havainto

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

VAUVOJEN VÄRIKYLPY ohjaaja Satakunnan lasten kulttuurikeskus.

VAUVOJEN VÄRIKYLPY ohjaaja Satakunnan lasten kulttuurikeskus. CURRICULUM VITAE MERJA ALA-OLLA Syntynyt 1965, Laitila Ihoden Kylätie 70 27320 IHODE Suomi, Finland +358445331718 artmerkut@gmail.com www.artmerkut.fi AMMATTI JA JÄSENYYDET Kuvataiteilija, taidegraafikko,

Lisätiedot

Hienovarainen ympäristön puolustaja

Hienovarainen ympäristön puolustaja Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen

Lisätiedot

ELINA BROTHERUS TEOKSIA Turun taidemuseo

ELINA BROTHERUS TEOKSIA Turun taidemuseo ELINA BROTHERUS TEOKSIA 1998 2015 Turun taidemuseo 17.2. 21.5.2017 Suomen tunnetuimpiin valokuvataiteilijoihin kuuluva ELINA BROTHERUS asuu ja työskentelee Suomessa ja Ranskassa. Valokuvissaan ja videoissaan

Lisätiedot

Kuvataide ja muotoilu piirustus ja maalaus. Wellamo-opisto Runkosuunnitelmat

Kuvataide ja muotoilu piirustus ja maalaus. Wellamo-opisto Runkosuunnitelmat Kuvataide ja muotoilu piirustus ja maalaus Wellamo-opisto Runkosuunnitelmat Yhteiset käytänteet Yhteiset työtilat Työturvallisuus, laitteet Oppilaan omat tavoitteet, kurssin tavoitteet Työvälineet Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Taulukko 1: Turun ja Porin läänin Taidetoimikunnan lehtiä punaisessa pahvikansiossa

Taulukko 1: Turun ja Porin läänin Taidetoimikunnan lehtiä punaisessa pahvikansiossa Kotiseutukokoelma Kansio: TAIDE b Taulukko 1: Turun ja Porin läänin Taidetoimikunnan lehtiä punaisessa pahvikansiossa 1. Tiedotelehti Turun ja Porin läänin 1971 N:o 1 toukokuu 2. Tiedotelehti Turun ja

Lisätiedot

VAPAA TAIDEKOULU VALON VARJOSSA

VAPAA TAIDEKOULU VALON VARJOSSA VAPAA TAIDEKOULU VALON VARJOSSA Porin taidemuseo 06.06.-28.09.2008 MAIRE GULLICHSEN (1907-1990) perusti Vapaan Taidekoulun vuonna 1935 Helsinkiin esikuvinaan ja ihanteinaan Ranskan Vapaat akatemiat. Niihin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 ANSIOLUETTELO Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 TAIDEOPINNOT Suomen taideakatemiankoulu 1966 1970 VALTION TAITEILIJA APURAHAT

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos -69--70, Suomen Taideakatemian koulu -70--73

koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos -69--70, Suomen Taideakatemian koulu -70--73 cv Jukka Nopsanen, taidemaalari, s.1950 Helsinki os. Saarnakuja 10, 03400 Vihti p. 0405491045 e-mail jukka.nopsanen@kolumbus.fi kotisivut http://www.jukkanopsanen.fi koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Taideakatemia/täydennyskoulutus,

Taideakatemia/täydennyskoulutus, CURRICULUM VITAE Anastasia HELMI Maria LEPPÄKOSKI GSM 0400 444499 helmi2.leppakoski@gmail.com www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/2555 Syntymäpaikka: Impilahti OPINNOT Taideakatemia/täydennyskoulutus,

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

SABLONIMAALAUS Persoonallisia sisustuksia

SABLONIMAALAUS Persoonallisia sisustuksia OPAS GUIDE SABLONIMAALAUS Persoonallisia sisustuksia 1 Ideoi, innostu ja onnistu yhdessä Tikkurilan kanssa Sablonimaalaus tuo käyttöösi loputtomasti uusia mahdollisuuksia muokata maalilla sisustuksesi

Lisätiedot

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Yhteystiedot: 050 5346251,ansari24@hotmail.com; anu.riestola@gmail.com Opinnot 2010 Aalto yliopisto, Taideteollinen Korkeakoulu, TaM kuvataideopettaja

Lisätiedot

VAUVOJEN VÄRIKYLPY ohjaaja Satakunnan lasten kulttuurikeskus.

VAUVOJEN VÄRIKYLPY ohjaaja Satakunnan lasten kulttuurikeskus. CURRICULUM VITAE MERJA ALA-OLLA Syntynyt 1965, Laitila Ihoden Kylätie 70 27320 IHODE Suomi, Finland +358445331718 artmerkut@gmail.com www.artmerkut.fi Ammatti ja jäsenyydet Kuvataiteilija, taidegraafikko,

Lisätiedot

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat

Lisätiedot

NIILO HYTTINEN. s. 1940, Puolanka Asuu ja työskentelee Oulussa ja Puolangalla OPINNOT. 1961-1965 Suomen taideakatemian koulu YKSITYISNÄYTTELYT

NIILO HYTTINEN. s. 1940, Puolanka Asuu ja työskentelee Oulussa ja Puolangalla OPINNOT. 1961-1965 Suomen taideakatemian koulu YKSITYISNÄYTTELYT NIILO HYTTINEN s. 1940, Puolanka Asuu ja työskentelee Oulussa ja Puolangalla OPINNOT 1961-1965 Suomen taideakatemian koulu YKSITYISNÄYTTELYT 1966 Kehysliike Taike, Kajaani 1967 Maalatalousnäyttely, Puolanka

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

MAURI OLAVI KEINÄNEN, CURRICULUM VITAE. Kuvataiteilija ja maisteri (TM). Mauri Olavi Keinänen / Wikipedia. e-mail. mauri.keinanen@hotmail.

MAURI OLAVI KEINÄNEN, CURRICULUM VITAE. Kuvataiteilija ja maisteri (TM). Mauri Olavi Keinänen / Wikipedia. e-mail. mauri.keinanen@hotmail. MAURI OLAVI KEINÄNEN, CURRICULUM VITAE Kuvataiteilija ja maisteri (TM). Mauri Olavi Keinänen / Wikipedia e-mail. mauri.keinanen@hotmail.com Puh. 044-3299678 OPINNOT - Lahden Taideinstituutti, ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

VAUVOJEN VÄRIKYLPY ohjaaja Satakunnan lasten kulttuurikeskus.

VAUVOJEN VÄRIKYLPY ohjaaja Satakunnan lasten kulttuurikeskus. CURRICULUM VITAE MERJA ALA-OLLA Syntynyt 1965, Laitila Ihoden Kylätie 70 27320 IHODE Suomi, Finland +358445331718 artmerkut@gmail.com www.artmerkut.fi AMMATTI JA JÄSENYYDET Kuvataiteilija, taidegraafikko,

Lisätiedot

Kuvia Lahdesta. Heikki Helin 1

Kuvia Lahdesta. Heikki Helin 1 Kuvia Lahdesta Heikki Helin 1 Taustaa Netistä löytyvässä sanakirjassa graffiti määritellään seuraavasti: töherrys (seinässä tms.); seinään (luvatta) tehty maalaus, piirros tai kirjoitus Alkujaan italian

Lisätiedot

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK Leena Illukka Helsinki s.1962 Porvoo leenaillukka@hotmail.com http://www.finnishdesigners.fi http://leenaillukka.com http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi http://helsingintaiteilijaseura.fi KOULUTUS 2015

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE. RETROSPEKTIIVINEN NÄYTTELY Seinäjoen Taidehallissa 2003. YKSITYISNÄYTTELY ULKOMAILLA Riika, Latvia 1994

CURRICULUM VITAE. RETROSPEKTIIVINEN NÄYTTELY Seinäjoen Taidehallissa 2003. YKSITYISNÄYTTELY ULKOMAILLA Riika, Latvia 1994 TARJA POLARI Taidemaalari 14.7.2015 30.11.1943 Seinäjoki tarja.polari@kolumbus.fi www.elisanet.fi/tarja.polari http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/1119 CURRICULUM VITAE YKSITYISNÄYTTELYT

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Elävät taulut ELÄVÄT TAULUT TAIDEKIERROKSEN TEOKSET:

Elävät taulut ELÄVÄT TAULUT TAIDEKIERROKSEN TEOKSET: Elävät taulut Elävät taulut Elävät taulut -taidekierros on suunnattu koululaisille ja lapsiperheille. Kierrokselle on valittu muutamia Hedmanin taidekokoelman suosituimmista taideteoksista. Tarjolla on

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE. Ammatti ja jäsenyydet. Taidekoulutus TAITEELLINEN TYÖ MARJATTA TAPIOLA. Syntynyt 30.4.1951, Sysmä

CURRICULUM VITAE. Ammatti ja jäsenyydet. Taidekoulutus TAITEELLINEN TYÖ MARJATTA TAPIOLA. Syntynyt 30.4.1951, Sysmä CURRICULUM VITAE MARJATTA TAPIOLA Syntynyt 30.4.1951, Sysmä puoliso lääket.lis. Ville Bergroth, er. Aina B., s. 1975, Zaida B., s. 1977. Vanhemmat maanvilj. Olli Tapiola ja emäntä Kerttu T., o.s. Peltola.

Lisätiedot

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio & galleria G12 Kuopio Mindgames maalauksia ILPPO ALHO & MARJA MALI 2 10.05. - 28.05. 2014 galleria G12 Minna Canthin katu 15, Kuopio Kuvataiteilijat ja ovat työskennelleet yli 20 vuotta yhteisissä työtiloissa.

Lisätiedot

Tehtäväpaketti Viimeinen tuomio - Ikoneita Itä-Karjalasta" -näyttelyyn

Tehtäväpaketti Viimeinen tuomio - Ikoneita Itä-Karjalasta -näyttelyyn Tehtäväpaketti Viimeinen tuomio - Ikoneita Itä-Karjalasta" -näyttelyyn Historia 1. Jatkosodan aikana ikoneiden tutkimisen ja siirtämisen taustalla oli halu suojella näitä taideteoksia, mutta se oli myös

Lisätiedot

Taide elävöittää elämää

Taide elävöittää elämää Kuvataiteilija Pia Feinik Keräilymessut 12.-14.2.2010 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Taiteen vaikuttavuutta on Suomessa tutkittu paljon mm.opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan toimesta.

Lisätiedot

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla 1 24 19-289 Auriala: Aimo Tukiainen, 1981 Aimo Tukiainen (s.1917 k.1996) kuului sodanjälkeisten vuosien keskeisimpiin suomalaisiin

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

TAITEILIJAHAKEMISTO I lokakuu 2005 päivitetty 2008

TAITEILIJAHAKEMISTO I lokakuu 2005 päivitetty 2008 TAITEILIJAHAKEMISTO I lokakuu 2005 päivitetty 2008 AHONEN, Eino (s.21.5.1941 Kiuruvesi) Taideopinnot Turun TY:n piirustuskoulussa 1958-60 ja Aukusti Tuhkan oppilaana 1960-62. Valtakunnallisesti arvostettu

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. JYRKI POUSSU Kuvataiteilija Pajakatu 3 B 3, 90100 Oulu GSM 0400-933873 jyrki.poussu@dnainternet.net. SYNTYNYT 1.6.

ANSIOLUETTELO. JYRKI POUSSU Kuvataiteilija Pajakatu 3 B 3, 90100 Oulu GSM 0400-933873 jyrki.poussu@dnainternet.net. SYNTYNYT 1.6. ANSIOLUETTELO JYRKI POUSSU Kuvataiteilija Pajakatu 3 B 3, 90100 Oulu GSM 0400-933873 jyrki.poussu@dnainternet.net SYNTYNYT 1.6.1960 Kuusamossa TAIDEOPINNOT Lahden Taideinstituutti 1984-1988 Limingan taidekoulu

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm EERO JÄRNEFELT 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm 3. Sisäkuva Suvirannasta, 1911 öljy, 73 x 91 cm 4. Koli, 1917 öljy, 80 x 118 cm 5. Kevättulva Tuusulanjärvellä,

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Pekka Hepoluhta taidemaalari. Näyttelyt

Pekka Hepoluhta taidemaalari. Näyttelyt Pekka Hepoluhta taidemaalari Näyttelyt 2012 Galleria AMA, Helsinki tulossa elokuussa 2011-12 Tuttuus, Vantaan Taidemuseo 2011 Still und doch leben dig, Galerie Classico, Berlin 2011 Roma - Varese, Galleria

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

2008 La Regina Di Quadri, Modica, Italia

2008 La Regina Di Quadri, Modica, Italia Pekka Hepoluhta s. 1957, asuu ja työskentelee Espoossa Opinnot Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus 1979-1981 Vapaa Taidekoulu 1978-1982 Näyttelyt 2012 Galleria Ama, Helsinki 2011-12 Tuttuus, Vantaan

Lisätiedot

Portfolio. Linda Siltakoski

Portfolio. Linda Siltakoski r Pr Portfolio Linda Siltakoski 2015, Linda Siltakoski Tekijästä:»»» Linda Siltakoski 11.9.1992 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto, audiovisuaalinen tuotanto Olen animaatio- ja pelituotannon opiskelija

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Toimintakertomus 2016

Toimintakertomus 2016 Toimintakertomus 2016 Naivistien Ystävät ry Puh. 050 3132207 (pj.) c/o Naivistit Iittalassa Hollajantie 2 14500 Iittala www.naivistienystavat.fi naivistienystavat@gmail.com rek 14.5.2012. No: 207.968.

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

RAUMAN TAIDEYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

RAUMAN TAIDEYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 RAUMAN TAIDEYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Rauman Taideyhdistys perustettiin vuonna 1962 eli tasan 50 vuotta sitten. Toimintavuonna 2012 50-vuotisjuhlallisuudet keskittyivät yhdistyksen kokoelmatoiminnan

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot