ELINA BROTHERUS TEOKSIA Turun taidemuseo

Transkriptio

1 ELINA BROTHERUS TEOKSIA Turun taidemuseo Suomen tunnetuimpiin valokuvataiteilijoihin kuuluva ELINA BROTHERUS asuu ja työskentelee Suomessa ja Ranskassa. Valokuvissaan ja videoissaan Brotherus on käsitellyt henkilökohtaisia kokemuksia. Suuri osa Brotheruksen teoksista keskittyy ihmishahmon ja maiseman väliseen suhteeseen sekä taiteilijan malliinsa kohdistamaan katseeseen. Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu yläkoulujen ja 2. asteen oppilaitosten käyttöön. Se avaa näkökulmia Brotheruksen taiteeseen ja herättelee kysymysten ja tehtävien avulla pohtimaan valokuvaa. KATSO JA KUVAA -tehtävät voi tehdä joko museokäynnin aikana tai sen jälkeen. KATSO-tehtävät syventävät kuvan katsomista. Ne toimivat hyvänä pohjana KUVAA-tehtäville, jotka on suunniteltu toteutettaviksi kameran kanssa ryhmä- tai parityöskentelynä. Tehtävämateriaalin valokuvien oikeudet kuuluvat taiteilijalle. KOULULAISOPASTUKSEN voi varata soittamalla numeroon (02) (ti pe 11 19, la su 11 17) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Koululaisopastuksen hinta on 35. Alle 16-vuotiailla sekä turkulaisilla 2. asteen opiskelijoilla on ilmainen sisäänpääsy museoon.

2 KATSO Vuonna 1999 Brotherus työskenteli Musée Nicéphore Niépcen taiteilijaresidenssissä Ranskan Chalonsur-Saônessa. Residenssijaksolla syntynyt valokuvasarja Suites Françaises (Ranskalaiset sarjat) kertoo vieraaseen kulttuuriin ja kieleen sopeutumisesta ja uuden opettelusta. Sarjassa 12 ans après (12 vuotta myöhemmin) Brotherus palaa Chalon-sur-Saôneen. Hän valokuvaa itseään samoissa huoneissa ja maisemissa, joissa 27-vuotiaana aloitteli uraansa taiteilijana. Valokuvassa LE DEUIL DU JEUNE MOI QUI A ÉTÉ (SURU NUORESTA MINUSTA, JOTA EI ENÄÄ OLE) Brotherus on kuvannut itsensä asuntolassa, jossa asui 12 vuotta aikaisemmin työskennellessään ensimmäistä kertaa Ranskassa. Post-it-lapuissa oleva ranskankielinen teksti paljastaa, että 12 vuoden aikana hän on omaksunut kielen hyvin. Valokuvan nimen mukaisesti teksti kertoo siitä, kuinka kuluneet vuodet ovat monella tavoin muuttaneet häntä ihmisenä ja taiteilijana. Hän ei ole enää se 27-vuotias taiteilija, joka 12 vuotta aikaisemmin asui näissä huoneissa. Minkälainen tunnelma valokuvasta välittyy? Nimeä viisi asiaa, jotka mielestäsi vaikuttavat kuvan tunnelmaan: Elina Brotherus: Le deuil du jeune moi qui a été, ans après. KUVAA Brotheruksen valokuvissa on tyypillistä, että hän on itse sekä malli että taiteilija. Valokuvassa näkyvä itselaukaisijan johto paljastaa, että Brotherus on ottanut tämänkin valokuvan ilman ulkopuolista apua. Taiteilijana hän saa itse määritellä, miten hän valokuvissa esiintyy. Perinteisesti kuvataiteessa malli on joutunut esiintymään taiteilijan toiveiden mukaisesti. Suunnitelkaa ja toteuttakaa kaksi valokuvaa, joista toisessa kuvattavana oleva saa määritellä, minkälainen kuva hänestä otetaan ja toisessa kuvaaja toimii ohjaajana. Miten kuvat eroavat toisistaan? Tämän jälkeen vaihtakaa kuvaajan ja kuvattavan rooleja tehkää tehtävä uudestaan.

3 KATSO Valokuva DER WANDERER 2 (VAELTAJA 2) on saanut nimensä saksalaisen taiteilija CASPAR DAVID FRIEDRICHIN maalauksen Der Wanderer über den Nebelmeer (Vaeltaja sumumeren yllä) mukaan. Brotherus on suunnitellut tarkkaan valokuvan komposition, jossa vuoristomaiseman horisontti kulkee ihmishahmon jalkojen korkeudella ja pilvinen taivas täyttää suurimman osan kuva-alaa. Hahmo on kääntänyt selkänsä katsojalle aivan kuten alkuperäisteoksessa Vaeltaja sumume- KUVAA Valitse maalaus ja toteuta se valokuvana. Mieti kameran asentoa, kuvan rajausta ja kuvassa näkyvien elementtien asemoitumista. Elina Brotherus: Der Vanderer 2, The New Painting luvulla maalaustaiteessa oli vallalla romanttinen tyylisuunta. Sitä edustavat taiteilijat halusivat luoda maisemaan vahvan tunnelman. Vertaa Brotheruksen valokuvaa OSCAR KLEINEHIN romanttiseen maisemamaalaukseen Myrsky, aihe Uudenmaan saaristosta. Mitä yhteistä löydät kuvien rajauksesta, elementeistä ja väreistä? Maalaus on esillä Turun taidemuseon kokoelmanäyttelyssä museon toisessa kerroksessa. Yksityiskohta Oscar Kleinehin maalauksesta Myrsky, Aaihe Uudenmaan saaristosta. Turun taidemuseo.

4 Elina Brotherus: Piscine, Les femmes de la Maison Carré KATSO PISCINE (UIMA-ALLAS) -valokuva on osa sarjaa, jonka Brotherus valokuvasi Maison Louis Carré -nimisessä talossa Pariisin ulkopuolella. Hän asui huvilassa muutaman päivän ajan kuvaten rakennusta ja itseään sen eri tiloissa. Maison Carré on suomalaisen arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja siinä asui aikanaan Louis Carré -niminen taidekauppias perheineen. Nykyään talossa ei asu kukaan. Elina Brotherus on valokuvissa kuitenkin ottanut talon omakseen ja asettunut sen eri huoneisiin kuin olisi sen asukas. 50 vuotta vanha sisustus, autiot terassit ja tyhjät uima-altaat paljastavat, että talo on ennemminkin lavaste kuin taiteilijan koti. Taiteilija on kuin näyttelijä tarinassa, jonka jokainen katsoja saa itse käsikirjoittaa. Kuka kuvan punamekkoinen nainen on ja mikä hänen tarinansa on? Katso huoneessa olevia sarjan muita kuvia ja pohdi, minkälainen tarina kuvista syntyy. Minkälainen tarinan päähenkilö on? Onko tarinassa muita henkilöitä?

5 KATSO Annonciation-sarjassa Brotherus käsittelee lapsettomuutta, joka on koskettanut häntä henkilökohtaisesti. Sarja on intiimi ja kuvaa lapsettomuushoitoihin liittyviä kokemuksia toiveikkuudesta epätoivoon. Päiväkirjamainen kuvakokonaisuus on syntynyt vuosien aikana. Katso kuvia ja pohdi, mitä kuvat kertovat taiteilijan tuntemuksista sillä hetkellä. KUVAA Ota kuva, jolla kerrot päivästäsi. Mieti myös kuvan nimeämistä. Miten valokuvan nimi vaikuttaa siitä syntyvään mielikuvaan? Elina Brotherus, Annonciation 20, Closest to a Family, Osa Annonciation-sarjan kuvista on valokuvattu kännykkäkameralla, osa digi- tai filmikameralla. Joissain kuvissa kokonaisuus vaikuttaa huolellisesti harkitulta. Toisissa taas on kännykkäkameralla otetulle kuvalle tyypillinen välittömyyden ja hetkellisyyden tuntu. Kuvasta syntyvä vaikutelma ei kuitenkaan kerro, millä laitteella se on otettu. Näyttelyn kuvat on vedostettu, eli siirretty paperille, kahdella eri tavalla: joukossa on pigmenttimustevedoksia ja kromogeenisiä värivedoksia. PIGMENTTIMUSTEVEDOS on mustesuihkutulostimella tulostettu kuva, jossa väriaineena on käytetty pigmenttiä. KRO- MOGEENISEN VÄRIVEDOKSEN pohjana on kromogeeninen väripaperi, joka muodostuu kolmesta eri valoille herkästä, värejä sisältävästä hopeasuolakerroksesta. Jokainen kerros on herkkä yhdelle kolmesta pääväristä, joita ovat sininen, punainen ja vihreä. Väriaineet ovat valmiina emulsiossa ja ne saadaan esiin kehitysprosessin avulla. LÄHDE: