VAPAA TAIDEKOULU VALON VARJOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAA TAIDEKOULU VALON VARJOSSA"

Transkriptio

1 VAPAA TAIDEKOULU VALON VARJOSSA Porin taidemuseo MAIRE GULLICHSEN ( ) perusti Vapaan Taidekoulun vuonna 1935 Helsinkiin esikuvinaan ja ihanteinaan Ranskan Vapaat akatemiat. Niihin saattoi kirjoittautua sisään periaatteessa kuka tahansa ja opiskella sellaisessa tahdissa kuin koki itselleen tarpeelliseksi. Maire toivoi Vapaan Taidekoulun tuovan uusia raikkaita modernistisia tuulia, kosmopoliitin näkökulmasta Suomen ehkä ummehtuneen tuntuiseen, taide-elämään. Joka tapauksessa Vapaa Taidekoulu oli vaihtoehto Suomen Taideakatemian koululle ja mahdollisuus niille, jotka eivät voineet ottaa osaa akatemian opetukseen. Vapaa Taidekoulu on lisännyt maassamme omalta osaltaan kansainvälisten taide-suuntausten tuntemusta. Sillä on ollut merkittävä vaikutus abstraktin taiteen läpimurrossa Suomessa. Vapaa Taidekoulu on vihkiytynyt maalaustaiteen perinteelle ja uskoo sen uutta luovaan elinvoimaan tänäkin päivänä. VAPAA TAIDEKOULUN näyttely Porin taidemuseossa esittelee koulussa 2000-luvulla vaikuttaneiden opettajien maalauksia. Taidemuseon Siivessä on esillä koulun opiskelijoiden teoksia eri vuosikursseilta viiden eri näyttelyn sarjassa..

2 Miksi on taidekoulutusta? Vapaassa Taidekoulussa 2000-luvulla toimineiden opettajien näyttely Valon varjossa, sekä koulussa tällä hetkellä opiskelevien viisi peräkkäistä näyttelyä johdattelevat katsojaa kysymään, miten perinne jatkuu yhdeltä taiteilijasukupolvelta seuraavalle. Vapaassa Taidekoulussa entisistä opiskelijoista on usein tullut vuorollaan koulun opettajia ja siten voi sanoa, että jotakin aivan koulun alkuajoilta on siirtynyt sukupolvelta toiselle tähän päivään. Näkemykset taiteen tyyleistä ja sisällöistä ovat kuitenkin jatkuvasti uudistuneet vuosikymmeneltä toiselle ja jokainen valmistunut sukupolvi on omanlaisensa. Yksilöinä taiteilijat toteuttavat ajan virtauksia persoonallisella tavallaan. Taidekoulutus seuraa aikaansa, ja on joskus myös aikaansa edellä. Jokin koulu tai koulukunta voi olla uranuurtaja ja uusien mahdollisuuksien avaaja. Tällainen rooli oli Vapaalla Taidekoululla erityisesti 1950 ja 60- luvuilla modernismin tuomisessa Suomeen. Ainakin tällä hetkellä on niin, että itseoppineiden tai virallista taidekoulutusta vailla olevien taiteilijoiden on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta päästä sisään taidemaailmaan. Mutta mitä erityistä taidekoulutus sitten antaa taiteilijaksi haluavalle? Taidekoulutus tähtää tietenkin taiteen tekniikoiden ja taitojen opettamiseen, mutta myös opiskelijoiden havainnon kehittämiseen, oman taiteellisen näkemyksen herättämiseen, taiteen historian ja nykyvirtausten opettamiseen. Tarkoituksena on määritellä opiskelijalle se konteksti jossa hän tulee työskentelemään taiteen ammattilaisena. Taidekoulutuksen tavoite on siis antaa opiskelijoille valmiudet kehittyä hyviksi, keinonsa hallitseviksi ja persoonallisiksi taiteilijoiksi, jotka tuntevat taidekentän kirjoittamattomat säännöt ja osaavat myös rikkoa niitä. Taideopiskelija kehittyy yrityksen ja erehdyksen kautta. Toisten oppimisprosessin seuraaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin omat aikaansaannokset. Kritiikkitilaisuudet ja keskustelut opettavat arvioimaan edistymistään sekä perustelemaan tekemistään. Opiskelija hyväksyy sen, että kehittyäkseen on osattava vaatia itseltään kovaa työtä ja myös kykyä sietää kritiikkiä ja kilpailua, oppia siitä mikä ei onnistunut. On myös niitä ääniä jotka arvostelevat tätä institutionaalista tietä taiteilijaksi. Puristetaanko opiskelijoita kouluissa johonkin valmiiseen muottiin? Kieltämättä taidekoulutus on osa taidekentän vallankäyttöä jolla päätetään siitä ketkä kunakin aikana ovat hyviä ja kiinnostavia taiteilijoita, ja ketkä jotakin muuta. Taiteen perusopetuksessa monet tavoitteet ovat samoja kuin ammattilaisten koulutuksessa, mutta onneksi ilman niitä paineita joita ammattitaiteilijalle asetetaan. Näitä ovat kulttuurisen perinnön siirtäminen ja taitojen opettaminen. Ennen kaikkea tavoitteet liittyvät lapsen kokonaisvaltaiseen kasvun tukemiseen. Museopedagogiikan tavoitteena on näiden lisäksi myös kasvattaa taiteesta nauttivaa uutta yleisöä. Ja tietenkin joillekin onnekkaille syttyy kipinä tulla itsekin ammattimaiseksi taiteilijaksi - sitten isona. Anni Venäläinen

3 Vapaan Taidekoulun historian alkupuolen voi jakaa kolmeen vaiheeseen: [Lähde: KYSE ON AIKAMME TAITEESTA - Maire Gullichsen 100 vuotta 2007/ Artikkeli: Erkki Anttonen, Vapaa Taidekoulu. Porin taidemuseon julkaisuja 85. ] 1 2 I vaihe Opetuksen lähtökohtana oli ranskalaiseen rationaaliseen modernismiin perustuva taidekäsitys. Suuntaa antoivat Sigurd Frosteriuksen kirja Sateenkaarivärien voittokulku sekä William Lönnbergin maalaustyyli. Vaikutteet tulivat neoimpressionisteilta, kuten puhtaasta värimaalauksesta innostuneilta pointillisteilta. Taiteen perusta oli analyyttisyydessä ja älyllisyydessä. Tärkeää oli sommittelu ja rakenne. 1. YNGVE BÄCK Märta valkoisissa, 1933 öljy kankaalle Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma 2. ESTER HELENIUS Näkymä Tähtitorninkadulta, 1919 öljy kankaalle Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma

4 1 2 II vaihe luvuilla Vapaa Taidekoulu oli tärkeä tekijä Eurooppalaisen abstraktin maalaustaiteen saapumisessa suomeen. Sam Vanni ja Unto Pusa perehdyttivät opiskelijat konkreettiseen taiteeseen. Maalauksen lähtökohtina oli plastillisen sommittelun periaatteet, peruselementtien viiva, pinta, volyymi, rytmi, väridynamiikka ja niiden keskinäisten suhteiden tutkminen. Vapaan Taidekoulun maine modernin ja abstraktin taiteen uranaukaisijana Suomessa perustuu pitkälti Vannin ja Pusan yhteiseen opetuskauteen vuosina UNTO PUSA Ympyrä neliössä (Hommage à Delaunay II), 1957 öljy kankankaalle 2. SAM VANNI Violetti ja oranssi tempera, 1957 tempera paperille 3. TORGER ENCKELL Liv lintu kädessä, 1953 öljy kankaalle SEPPO KÄRKKÄINEN Sommitelma, 1968 öljy kankaalle Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma

5 III vaihe luvuilla koulussa vaikuttivat Carolus Enckell ja Tor Arne. Heidän taidekäsityksessään Joseph Albersin väriteorioilla oli keskeinen merkitys Maalaamisen lähtökohtana oli havaintoon perustuva väriilmaisu sekä avoin vastaanottavuus luontoon, valoon ja väriin CAROLUS ENCKELL Triptyykki, 1973 öljy kankaalle 2. TOMMI MÄKELÄ Maisema, 1975 öljy kankaalle 3. OUTI IKKALA Tumma valo, 1976 akryyli kankaalle Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma

6 Josef Albers:Värien vuorovaikutus, 1963 Jotta voisi oppia käyttämään värejä, täytyy ensiksi oivaltaa että värit huiputtavat aina. Värit eivät juuri koskaan näytä silmälle sellaisilta kuin ne ovat fysiologisesti. Yksi väri herättää lukemattoman määrän vaikutelmia. Kaksi erilaista väriä voi saada näyttämään samalta tai melkein samalta. Harjoittelun tavoitteena on yrityksen ja erehdyksen kautta värisilmän kehittäminen. Tämä tarkoittaa havainnon ja ilmaisun kehittymistä. Se millaiseksi väri tulkitaan riippuu muodosta ja paikasta; määrästä eli volyymista tai toistosta. valoisuudesta tai kylläisyydestä ja rinnakkaisista väreistä. Jos huoneessa on 50 ihmistä ja heitä pyydetään ajattelemaan punaista väriä, on hyvin todennäköistä että jokaisen mielessä on erilainen punaisen sävy. Korvan muisti on verrattomasti parempi kuin silmän. Yksittäisiä värejä on lähes mahdotonta muistaa. Jokin melodia voi jäädä mieleen kerta kuulemalta, mutta muistinvaraisesti on hyvin vaikea valita vaikkapa oikeaa Coca-cola etiketin punaista monien punaisten joukosta. Vaikka erilaisia värejä ja niiden sävyjä on lukematon määrä, on värien nimiä vain kolmisenkymmentä. Yksittäiset sävelet hahmottuvat musiikiksi vasta kun kuulemme sävelten väliin jäävät tauot ja sävelten suhteet toisiinsa. Värit taas muodostuvat pigmenteistä ja havaittavista valon aallonpituuksista. Tärkeintä maalaustaiteen kannalta on oppia näkemään se mitä tapahtuu värien välissä. Näemme vain harvoin yksittäistä väriä jolla ei olisi rinnallaan mitään muita värejä. Värit näyttäytyvät meille jatkuvana virtana, aina rinnakkain toisten värien kanssa ja aina muuttuvissa olosuhteissa. Wassily Kandinsky on sanonut, että maalaustaiteen katselemisen kannalta tärkeää ei ole mitä vaan miten. Otteet ovat tiivistelmiä Joseph Albersin kirjasta Interaction of Color, Unabridged text and selected plates. Revised edition. Yale University Press. New Haven and London. 11. painos Suomennos: Anni Venäläinen

7 luvuilla kiinnostus kohdistui mm. amerikkalaiseen värikenttämaalaukseen. Carolus Enckell jatkoi koulun rehtorina vuoteen 1995 saakka. Opetuksen painotus oli edelleen värihavainnon tutkimisessa. Se on koululle tunnusomaista yhä tänään. Koulussa opiskelivat mm. Reijo Viljanen, Veikko Saarivaara, Markku J. Rantala, Kimi Pakarinen ja Raili Tang, jotka myöhemmin ovat itse toimineet koulussa opettajina. Heidän teoksiaan on esillä näyttelyssä. 1 CAROLUS ENCKELL Triptyykki I, hiljaisuus jota etsimme, 1974 Öljy kankaalle PAUL OSIPOW Ops, sininen ja oranssi, 1979 akryyli lastulevylle kiinnitetylle kankaalle Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma

8 HAVAINTOJA NÄYTTELYSSÄ VAPAA TAIDEKOULU Valon varjossa * Vapaan taidekoulun opettajien abstraktin maalauksen perinnettä jatkavaa työtä, kuvapinnan ja tilan hienovaraisia suhteita (esim. Pekka Hepoluhta), maalaamisen prosessia, rytmiä, väriä, tunnetilaa, aikaa, maalimateriaalin tuntua käsitteleviä maalauksia (Reijo Viljanen). * Maalausten maalauksellisuus on rakenteellista, hallittua, muotoa ja sommittelua avaavaa, ei niinkään suoraan, vapaaseen tunneilmaisuun hakeutuvaa läiskyttelyä. * Viitteellisesti myös esittäviin maalauksen lajeihin, maisemaan, asetelmaan, sisä- ja muotokuvaan vihjaavia aiheita abstraktion lähtökohtana. * esim. Johanna Aalto, miten täyttää maalauspinta kohta kohdin mielekkäin, koskettavin siveltimenvedoin, miten puhaltaa nykypäivänä henkeä perinteiseen maisema-abstraktioon (vrt. Monet n lummelammet). Katse imeytyy maalusjäljen pyörteisiin. * esim. Tarmo Paunulla myös ITE-tyyppistä, Henri Rousseaun maalaukset mieleen tuovaa maalausta. * Janne Räisäsellä uusekspressionismin (1980-luvulla) purkautuvaa maalaustapaa kierrättävää maalausta, jossa myös tekstiä, logoja, tuttuja tuotemerkkejä, jotka viittaavat teolliseen valmistuotekulttuuriin ja sitä kautta esine- ja käsitetaiteen perinteeseen, kuten Marcel Duchampin readymadeihin, näyttelyyn tuotuihin teollisiin valmisesineisiin (esim. Polkupyöränrengas) ja Robert Rauschenbergin esinemaalauksiin. Janne Räisäsen työt koskevat tai koskettavat myös ruumiillisella tasolla, ne eivät vetoa pelkästään näköaistiin. Ihmishahmo maalauksissa on usein vinksallaan, ruumiin ääriviivat uhattuina, jokin muodoton tuntuu vyöryvän kohti ja uhkaavan hahmon ykseyttä - ollaan hahmon ja hajoamisen rajalla. * Nykymaalauksessa kritisoidaan usein esittävyyttä, kohta kohdalta vastaavuutta. Hakeudutaan alueelle, jossa hahmo ja kuva menettävät ykseyttään tai kuvataan jotain hankalasti tunnistettavaa ja monella tapaa tulkittavissa olevaa. Myös tällä tavoin abstraktin maalauksen ideat elävät eteenpäin nykyisyydessä. Kulkutauti / Epidemic II vuosikurssin opiskelijoiden näyttely Maalaukset ovat esittävämpiä kuin opettajilla. Ihmishahmo ja viitteelllinen omakuva ovat usein toistuvia aiheita, itsen heijastelua, oman paikan pohdintaa (Rikkinäinen puhelin). Kulkutauti / Epidemic-ripustuksessakin uusekspressiivisyys lähtökohtana, edelleen ihmiskuvaa/ omakuvaa tai eläinhahmon kautta ilmaistuja tunne- ja mielentiloja, mutta nyt esikuvista etäännytetymmin, abstraktimmin, on sisäistyneempää ilmaisua, myös mielenmaisemaa, sisäistä näyttämöä, matkaa. Painopiste on arkkityyppisissä aiheissa: kasvot, eläinhahmot, kulkue, matka, metsä, mielenteatteri (vrt. vaikka Leena Luostarinen). Logojen ja popkulttuuristen merkkien kierrätys ei ole tärkeää. Toisaalta on koristeellisuutta, kuvitusmaisuutta, puoliabstraktia pintaa. Näkyy vaikutteita Osmo Rauhalasta Kandinskyyn, Kalervo Palsasta James Ensoriin. Ripustus antaa vaikutelman sarjallisuudesta, jotkin teoskokonaisuudet ovatkin sarjoja: uniikki taulu -ajattelua puretaan? Kuvan merkitys syntyy merkityksen hakemisesta, kuvien väleissä, katsojan mielessä. Tuijottavat silmät eli toisen katse aiheena useassa teoksessa:) Näyttelyssä vieraili Inkamaija Iitiä, intendentti, Porin taidemuseo

9 Miten liike näkyy Kimi Pakarisen maalauksissa. Mitä merkitsee maalaus tapahtumana ja tilanteena. Mitä merkitsee että maalauksesta tulee maalarin ruumiin jatke. Että maalaus ei ole kuva vaan tapahtuma? Tai teko? Pakarisen teoksen aiheena ovat paitsi värit ja niiden rytmi myös taiteilijan yksilöllinen ruumiin kieli, sen liike, sen asettamat rajat ja ulottuvuudet, käsiala joka on jokaisella omanlainen. Pakarisen töissä liikkeen vaikutelma on selvästi havaittavissa ja se luo maalauksen rytmin ja tunnelman. KIMI PAKARINEN Juhlat jatkukoon öljy kankaalle Vapaa taidekoulu - Valon varjossa Porin taidemuseo

10 Janne Räisäsen maalauksissa tapahtuu monia asioita yhtä aikaa. Ne ovat täynnä yksityiskohtia, isoja ja pieniä maailmoja sisäkkäin ja rinnakkain, jopa osa ylösalaisin. Kuvissa seikkailevat ihmishahmot on kuvattu huterin viivoin, ja monet näyttävät vääristyneiltä. Kuvissa on paljon räiskyntää ja huumoriakin. Tämän maalauksen nimi Half Ronson viittaa ruotsalaiseen taidemaalariin Rolf Hansoniin. Mutta mikä on kuvassa näkyvä pirujen talo, Haus de Teufel, jonka katolla suuri kyltti komeilee? JANNE RÄISÄNEN Half Ronson Vapaa taidekoulu - Valon varjossa Porin taidemuseo

11 Mitä on maalaus väritilana? Raili Tangin, Sini Vihman ja Johanna Aallon maalauksissa värit ja niiden vuorovaikutus ovat pääosassa. Usein töiden niminäkin on vain Maalaus. Värit itsessään ovat maalauksen aihe. Sekä musiikin että maalaustaiteen yhteydessä puhutaan rytmistä. Maalaus on ilmaisua, jossa tyhjillä kohdilla ja jokaisella värillä on oma merkityksensä. Siinä missä kaksi väriä kohtaavat ja sulautuvat yhteen, värien rinnastuessa toisiinsa määrän, sävyn, toiston ja valoisuuden mukaan, syntyy maalaustapahtumia joita usein kutsutaan musiikillisin termein harmonioiksi tai miksei toisinaan riitasoinnuiksikin. Värimaalaus on aistimellinen, silmän tekemään aistimukseen perustuva maalaustapa. Sille on luonteenomaista spontaanisuus, prosessimaisuus ja väriaistimuksesta syntyvä elämyksellisyys. RAILI TANG Maailman ääriin 2008 öljyväri kankaalle Vapaa taidekoulu - Valon varjossa Porin taidemuseo

12 Miten Reijo Viljanen ja Veikko Saarivaara kuvaavat luontoa? Katsele maalauksia eri etäisyyksiltä. Miten maisema hahmottuu tai hahmottuuko se? Ehkä taiteilija onkin maisema-näkymän sijaan kuvannut maisemaa tuntemuksena, elämyksenä tai kokemuksena maisemasta. Olisiko kysymyksessä silloin enemmänkin sisäinen maisema, sielunmaisema? Yhdistelmä elämän varrella nähtyjä ja koettuja maisemia? Maisemasta poimittuja elementtejä kuten valoja ja varjoja, maisemaa tilana, pelkistettynä peruselementeiksi, väriksi ja rytmiksi. VEIKKO SAARIVAARA Paluu siniseen 2008 öljy kankaalle Vapaa taidekoulu - Valon varjossa Porin taidemuseo

13 Voiko minkä tahansa värimaalauksen kokea maisemana? Mitä maisemallisen vaikutelman syntymiseen tarvitaan? Voiko maisema olla myös pinta ja sen struktuuria? Reijo Viljasen maalauksissa vaikutelma tilasta syntyy värin vaihteluista. REIJO VILJANEN Erämaa öljy ja alkydi paperille ja kankaalle Vapaa taidekoulu - Valon varjossa Porin taidemuseo

14 Pekka Hepoluhta ei maalaa mielikuvituksensa vaan havainnon pohjalta. Hän valitsee mallikseen esineitä jotka ovat mahdollisimman tylsiä jotta ne eivät veisi maalauksessa huomiota väreiltä. PEKKA HEPOLUHTA "15.4" 2008 Vapaa taidekoulu - Valon varjossa Porin taidemuseo

15 Tarmo Paunu ja Kari Aapro pitävät vaaran tunteesta. Siitä ettei taituruus mene tuoreuden ja elävyyden edelle. Ettei maalauksen ilmaisuvoima ja rosoisuus kangistu liiallisen näkemyksen ja hienostuneisuuden alle. Molempien maalauksissa värit ovat esittävien aiheiden ohella pääosassa. TARMO PAUNU Vanitas 2008 Vapaa taidekoulu - Valon varjossa Porin taidemuseo

16 KARI AAPRO Ilmoja pitelee 2007 Vapaa taidekoulu - Valon varjossa Porin taidemuseo

17 TEEMAtyöpajat Kolme pääväriä; sininen, keltainen ja punainen. Tutkimme värien vuorovaikutusta. PUNAINEN Katsellaan Tarmo Paunun maalauksia Yön odotus ja Vanitas, joissa punaisella värillä on erityinen merkitys tunnelman luojana ja kuvaa hallitsevana elementtinä. Näyttelyyn tutustumisen jälkeen maalataan punaisen eri sävyihin ja vivahteisiin sekä mustaan ja valkoiseen rajatulla väriskaalalla. Maalauksen aihe on maisema ja toteutus saa olla abstrakti, esittävä tai yhdistelmä näitä molempia. Materiaalit: akryylimaalit, A2 paperi, maalaustelineet, eri kokoisia siveltimiä. SININEN Näyttelyä katsellessa ryhmä tarkastelee Markku J. Rantalan akvarelleja ja toisten taiteilijoiden maalauksia joissa on ohuita läpikuultavia, sinisen värin erilaisia sävyjä. Toteutetaan maalaus sinisen sävyillä, vesivärillä. Tehtävänä on koettaa löytää sinisen värin koko väriskaala! Vaaleasta tummaan, ja kohti punaista ja vihreää. Voi kokeilla myös maalata päällekkäin ohuita kerroksia. Mitä sävyjä tällä tavoin löytyy? Miten akvarelli eroaa öljyväristä? Maalauksen aihe ja tyyli on vapaa. Materiaalit: akvarellivärit, akvarellipaperi, siveltimet, maalaustelineet. KELTAINEN Mistä näyttelyn maalauksista löydät keltaista väriä? Maalataan teos jossa saa käyttää keltaisen lisäksi kahta muuta vapaavalintaista väriä (voi olla myös jokin muu kuin punainen tai sininen). Tee maalaukseen jokin keltainen yksityiskohta, tai käytä keltaista väriä isompina alueina. Keltainen on väri johon kiinnittää helposti huomiota vaikka sitä olisi kuvassa vain vähän. Mieti miten sommittelet maalauksen. Hyödynnä akryylimaalin ominaisuuksia, mahdollisuutta työskennellä kerroksittain. Anna värin peittää pinta niin, ettei paperia jää näkyviin. Materiaalit: akryylimaalit, A2 paperi, maalaustelineet, eri kokoisia siveltimiä. Punainen - sininen - keltainen Toteutetaan maalaus jossa yksi väreistä on pääosassa ja muut säestävät. Aihe on vapaa. Toteutus voi olla esittävä tai abstrakti. Voit toteuttaa työn joka muodostuu yhdestä tai useammasta osasta. Kokeile esimerkiksi sarjaa samasta aiheesta tai värisommitelmasta varioiden. Tai kolmen värin trityykkiä, eli kolme osaista teosta, jonka jokainen osa on omistettu yhdelle värille. Materiaalit: punainen, sininen, ja keltainen akryylivaali, eri muotoisia ja kokoisia papereita.

18 Seuraavissa kahdessa harjoituksessa HETKELLISYYS, KÄDEN LIIKE, MAALARIN RUUMIIN LÄSNÄOLO ja LIIKE sekä kehkeytymässä olevan maalauksen antamat impulssit synnyttävät teoksen. VÄRISOTA Työskennellään 3 hengen ryhmissä. Teipataan lattiaan suuri valkoinen paperi. Jokainen saa yhden kolmesta pääväristä ja asettuu omalle kohdalleen paperia ja pursottaa eteensä ison läntin väriä. Hyökkäys aloitetaan omasta kulmasta maalaten ja koetetaan valloittaa paperin keskusta. Väri ei saa katketa matkan varrella. Väriä ei saa ottaa lisää, eli maalataan niin kauan kuin väriä riittää. Kenen väri pääsee voitolle? Millaisia sekoituksia syntyy kun joukot kohtaavat? Miltä valmis maalaus näyttää? Voiko siitä päätellä miten maalaus on syntynyt? Materiaalit: pullopeitevärit, keskikokoiset siveltimet, rullapaperi, suojatakit. PULLOVÄRIT A LA POLLOCK Teipataan lattiaan ainakin 3 m pitkä paperi. Laitetaan musiikki soimaan. Ryhmä asettuu paperin ympärille varustautuneena maalausvälinein. Jokainen vuorollaan keksii tavan ruiskauttaa, roiskuttaa, sivellä, levittää väriä paperiin. Väriä voi pursottaa suoraan pullosta tai käyttää sivellintä. Musiikki määrää maalausvuoron pituuden; niiin kauan kuin musiikki soi saa vuorossa oleva maalata, tämä on maalauksen keinoin tapahtuvaa improvisointia. Ryhmän tavoitteena on saada paperi maalattua niin täyteen kuin mahdollista. Materiaalit: pullopeitevärit, siveltimet, rullapaperi. Varaa aika Vapaan Taidekoulun TEEMAtyöpajaan perjantaisin kello museolehtorilta, Puh tai tiedustele vapaita aikoja osoitteesta

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI ON: Biologiaa: näköaistimus (solut ja aivot) Kemiaa: pigmentti (väriaine, materiaali) VÄRI ON: VÄRI ON: Psykologiaa: havainto

Lisätiedot

tiistai Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b.

tiistai Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b. tehtävä 2: tiistai 13 17 Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b. tehtävä 2 a OMENA ESINEENÄ Omenan voi syödä, mutta miten muuten sitä voisi

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Toiminnallinen taso: Luodaan sääntöjä ominaisuuksien perusteella

Toiminnallinen taso: Luodaan sääntöjä ominaisuuksien perusteella Harjoite 10: LUOKITELLAAN KUVIOITA Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Suhteet, sarjan järjestäminen Toiminnallinen taso: Luodaan sääntöjä ominaisuuksien

Lisätiedot

Modernin taiteen tyylisuuntia

Modernin taiteen tyylisuuntia Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Opetus toteutetaan vuonna 2016 Riihimäellä yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston kanssa. Ajankohta Kevät 2016 - Syksy 2016 Opiskelijan tulee omata riittävät

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Kuuden hatun menetelmä ryhmätöissä

Kuuden hatun menetelmä ryhmätöissä Kuuden hatun menetelmä ryhmätöissä Wilhelmiina Hämäläinen Joensuun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos whamalai@cs.joensuu.fi Edward de Bonon hattumetafora [db85] on suosittu tapa tehostaa ryhmätyöskentelyä.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio & galleria G12 Kuopio Mindgames maalauksia ILPPO ALHO & MARJA MALI 2 10.05. - 28.05. 2014 galleria G12 Minna Canthin katu 15, Kuopio Kuvataiteilijat ja ovat työskennelleet yli 20 vuotta yhteisissä työtiloissa.

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Kuvasommittelun lähtökohta

Kuvasommittelun lähtökohta KUVASOMMITTELU Kuvasommittelun lähtökohta jäsentämisen ja järjestämisen tarve hahmottaa maailmaa, sen yksityiskohtia ja kokonaisuuksia paremmin. Kuvassa jäsentäminen tapahtuu sommittelullisin keinoin.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry OMAKUVA RULLALLA TYÖPAJA Tutustu työtoveriisi ja itseesi paremmin leikkimielisellä piirustustehtävällä, jossa pareittain jaryhmänä etsitään työtiimin henkisiä voimavaroja kuvin ja värein. Ryhmässä piirretään

Lisätiedot

Sisällys. Hei!...5. Ihanat albumit...6

Sisällys. Hei!...5. Ihanat albumit...6 Sisällys Hei!...5 Ihanat albumit....6 Albumien kokoaminen...9 Tärkeimpiä työvälineitä....10 Aloita tästä!...13 Valokuvat...14 Vinkkejä valokuvien käyttöön...18 Tarina... 24 Sommittelu...31 Värejä ja tunteita...

Lisätiedot

2. Graafi nen yrityskuva

2. Graafi nen yrityskuva 2. Graafi nen yrityskuva 2.1. Näin käytät tunnisteita 2.2. Liikemerkki / logo ja sen suhteet 2.3. Logon ja sloganin suoja-alueet 2.4. Logon käyttö 2.5. Typografi a 2.6. Värit TULIKIVI OYJ:N GRAAFINEN YRITYSKUVA

Lisätiedot

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Tämä on ensimmäisen kuvankäsittelyoppaan jatko-osa. Tässä jatko-osassa opimme käyttämään Picasan mainioita ominaisuuksia tehokkaasti ja monipuolisesti.

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT KANKAAT PEITTÄVIÄ TAI LÄPINÄKYVIÄ KATSO KANKAAN LUONNE KANKAAN KOHDALTA DL-596 Valkoharmaa DL-597 Hopean ruskea DL-598 Harmaan hopea DL-599 Valkovihreä Maksimi tilausleveys 195cm DL-3308 Pinkki violetti

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015 Graafinen ohjeisto Päivitetty tammikuussa 2015 Sisällys Sisällys Esipuhe Liikemerkki ja logo Värit korteille ja kirjepohjalle Typografia Fontit korteille ja kirjepohjalle Kirje- ja esityspohja Käyntikorttipohjat

Lisätiedot

Kodu Ohjeet. Jos päivityksiä ei löydy niin ohjelma alkaa latautumaan normaalisti.

Kodu Ohjeet. Jos päivityksiä ei löydy niin ohjelma alkaa latautumaan normaalisti. 1 Kodu Ohjeet Kodun käynnistys - Kodu peli kun on asennettu ja hienosäädetty omalle koneelle kohdilleen, niin sitten ei muutakuin pelaamaan / tekemään pelejä. Vihreästä Kodu kuvakkeesta pääset aloittamaan.

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the

Lisätiedot

Tanssirallin säännöt ja arviointikriteerit

Tanssirallin säännöt ja arviointikriteerit Tanssiralli on Suomen Nuorisoseurat ry:n valtakunnallinen kansantanssikatselmus, joka on suunnattu alle 16-vuotiaiden harrastusryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa.

Lisätiedot

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Puutarhan hyvinvointivaikutukset Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Miksi viljelet puutarhapalstaa? juuret maatalossa ruumiillinen työ palstalla ylläpitää kuntoa ja

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

2. Varoituslipukkeiden selostus ja kuvat 3902 Luokkien aineille ja esineille määrätyt varoituslipukkeet (ks. taulukkoa lopussa) tarkoittavat:

2. Varoituslipukkeiden selostus ja kuvat 3902 Luokkien aineille ja esineille määrätyt varoituslipukkeet (ks. taulukkoa lopussa) tarkoittavat: 200 N:o 65 LISÄYS A.9 1. Varoituslipukkeita koskevat määräykset HUOM: Kolleille, ks. myös reunanumero 200. 3900 (1) Kolleihin kiinnitettävien lipukkeiden 1, 1.4, 1.5, 1.6, 01, 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1,

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko.

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk Ranua Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. TÄMÄ TOIMII 19.2.2007 Meidän Tämä toimii - ryhmässä ovat Salla, Aleksi, Suvi ja Joni. Aluksi me

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

KVARTAL S U O M I SUUNNITTELU: MITAT: HYVÄ TIETÄÄ: HOITO: IKEA of Sweden

KVARTAL S U O M I SUUNNITTELU: MITAT: HYVÄ TIETÄÄ: HOITO: IKEA of Sweden S U O M I KVARTAL SUUNNITTELU: IKEA of Sweden MITAT: 1-urainen verhokisko 140 cm, 3-urainen verhokisko 140 cm. Ylä- ja alatukilista 60 cm. HYVÄ TIETÄÄ: Valitse seinä-/kattomateriaaliin sopivat ruuvit/tulpat.

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

O L A R I N K O U L U

O L A R I N K O U L U Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla

Lisätiedot

Sommittelu. Kuvan peruselementit

Sommittelu. Kuvan peruselementit Sommittelu Sommittelua pohdittaessa ei keskitytä sisältöihin, kuva-aiheisiin, vaan kuvan rakenteeseen, kuvataiteen kielioppiin. Rakenteellisten valintojen tehtävä on aina kuitenkin sisällöllisen ilmaisun

Lisätiedot

STUDIO KUUTIO. Valokuvaajien koulutus- ja kokeilustudio Oulussa

STUDIO KUUTIO. Valokuvaajien koulutus- ja kokeilustudio Oulussa STUDIO KUUTIO RY KURSSIT TYÖPAJAT SYYSKAUSI 2009 Elokuu - Joulukuu STUDIO KUUTIO Valokuvaajien koulutus- ja kokeilustudio Oulussa Studio Kuutio on oululaisten ammatti- ja harrastajavalokuvaajien yhdessä

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty:

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty: Päivitetty: 8.2.2016 Liikemerkki - vaaka Woikosken liikemerkki muodostuu aina tekstilogosta ja sen yhteydessä olevasta tunnuksesta. Liikemerkin muotoja tai niiden suhteita ei saa venyttää tai vääristää

Lisätiedot

LUKUNÄYTE Viisas Elämä Oy

LUKUNÄYTE Viisas Elämä Oy Teksti Maire Pyykkö ja Sofia Pyykkö Kuvitus Maire Pyykkö ISBN 978-952-260-394-4 Basam Books, 2015 Kansi: Taivo Org, Küpress OÜ Taitto: Keski-Suomen Sivu Oy Paino: Tallinna Raamatütrükikoja OÜ Basam Books

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa Harjoite 9: TÄHYSTÄJÄ Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: Kognitiivinen taso: P (spatiaalinen hahmottaminen): IR: suhteet Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri

Lisätiedot

KATSEET LATTIAAN! Lattia on tehty kestämään kovaa kulutusta, mutta sen ei tarvitse näyttää tylsältä.

KATSEET LATTIAAN! Lattia on tehty kestämään kovaa kulutusta, mutta sen ei tarvitse näyttää tylsältä. DESIGNLATTIAT KATSEET LATTIAAN! Yksilöllinen designlattia on osa tilan identiteettiä. Värittäminen, kuviointi, personointi kaikki on mahdollista. Erikoisefektit tuovat lattian täysin uudella tavalla esiin

Lisätiedot

Yleiskuva kättentaidon näyttelystä.

Yleiskuva kättentaidon näyttelystä. Turku - Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 RL:n Turun Aluejärjestö osallistui kulttuuritapahtumiin kahdella näyttelyllä. Rakentajien kätten töiden näyttelyllä 19.3-3.4.2011 Wanhoja työkaluja 24.9-1.10.2011

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI TOISELLE LUOKALLE

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI TOISELLE LUOKALLE INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI TOISELLE LUOKALLE Induktiivisen päättelyn tehtävät Tehtävät 1 5 Suhteet: Vastaavuus eli analogia Mikä kuvio sopii tyhjään ruutuun? 1. VASTAAVUUSTAULUKKO? 2. VASTAAVUUSTAULUKKO?

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Hienovarainen ympäristön puolustaja

Hienovarainen ympäristön puolustaja Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

VALINNAISAINEOPAS 7. luokka

VALINNAISAINEOPAS 7. luokka VALINNAISAINEOPAS 7. luokka RIIHENMÄEN KOULU 2017 2018 RIIHENMÄEN KOULUN ARVOT: ILO-LUOVUUS VÄLITTÄMINEN-VASTUULLISUUS KANNUSTUS-YHTEISHENKI OHJEITA VALINNAISAINEEN VALINTAAN: Seuraavilla sivuilla on esitelty

Lisätiedot

TÄRKEINTÄ ON LIIKKUMISEN ILO

TÄRKEINTÄ ON LIIKKUMISEN ILO MUISTAKAAHAN OHJAAJAT Lapsille testit ovat iloinen ja hauska mahdollisuus päästä kokeilemaan omia taitojaan. Te ohjaajat näytätte esimerkkiä, joten ilo ja innostus liikkeelle kun näytätte lapsille miten

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Vuorossaan yhdeksäs Valon kaupunki tapahtuma järjestetään syyskuuta 2014

Vuorossaan yhdeksäs Valon kaupunki tapahtuma järjestetään syyskuuta 2014 Valon kaupunki tapahtuma 2014 Vuorossaan yhdeksäs Valon kaupunki tapahtuma järjestetään 25.-27. syyskuuta 2014 Tapahtuma tarjoaa kokemuksia, elämyksiä ja iloa valosta mm. valoinstallaatioita, videoteoksia,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot