Varsinais Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistaminen

Transkriptio

1 Tämä on päätöksen verkkoversio, jossa on otettu huomioon henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta siten, että päätöksestä on poistettu valittajina olevien yksityisten henkilöiden nimet. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen DNr:o YM6/5222/2013 ASIA Varsinais Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Sisäasiainministeriö Varsinais Suomen liiton maakuntavaltuuston päätös Varsinais Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan hyväksymisestä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät tuulivoimaloille soveltuvat alueet sekä tähän tarkoitukseen soveltuvat pienemmät aluekokonaisuudet mantereella ja rannikon suurilla saarilla. Sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus ja kulttuuriministeriö, maa ja metsätalousministeriö sekä sosiaali ja terveysministeriö ovat antaneet tuulivoimavaihemaakuntakaavasta lausunnon. Lisäksi liikenne ja viestintäministeriölle sekä työ ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Varsinais Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. Valtiovarainministeriöllä ei ole huomautettavaa kaavasta. Sisäasiainministeriö toteaa muun muassa, että kaavan vaikutusten arvioinnissa tuulivoimaloiden melu ja välkevaikutuksia on käsitelty elinympäristövaikutuksia kuvaavassa kohdassa. Tuulivoimaloiden mahdollisesti aiheuttamia turvallisuusnäkökohtia ei kuitenkaan ole otettu kattavasti huomioon. Sisäasiainministeriön toimialan kannalta tuulivoimaloihin liittyy muutamia onnettomuusriskejä, jotka olisi otettava huomioon ja arvioitava maakuntakaavassa ainakin yleisellä tasolla. Tuulivoimaloihin liittyvät suurimmat onnettomuusriskit ovat voimalan jäätymisestä aiheutuvat riskit. Voimalan lapoihin saattaa muodostua jäätä, joka sitten lapojen pyöriessä lentää hyvinkin pitkälle. Toisena ongelmana ovat muun muassa tuulivoimalan roottorin laakerivika tai jarrumekanismin rikkoutuminen. Tämä saattaa johtaa tuulivoimalan rikkoutumiseen siten, että lapojen palasia lentää satojen metrien, jopa yli kilometrin päähän voimalasta. Jonkinlaisena ongelmana ovat myös tuulivoimalan tulipalot ja näiden tulipalojen mahdollisesti aiheuttamat metsäpalot. PL 35, VALTIONEUVOSTO

2 Puolustusministeriö Suoja alueet asutuksesta on määritelty Varsinais Suomen tuulivoimamaakuntakaavassa metriin asutuksesta tai lomakiinteistöistä. Esimerkiksi Pohjois Savon tuulivoimamaakuntakaavassa vastaava etäisyys on 500 metriä. Sisäasiainministeriö esittää kysymyksen, mihin suojaetäisyydet perustuvat, kun niitä ehdotetaan erilaisiksi eri maakunnissa. Lisäksi yksi ongelma on matkailun ja virkistysalueiden osalta, miten estetään ihmisten meneminen liian lähelle tuulivoimaloita. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan turvallisuusnäkökohtia varten tulisi olla oma kohtansa tuulimaakuntakaavoissa. Puolustusministeriö toteaa muun muassa, että vaihemaakuntakaavan alueella on monia maanpuolustukselle tärkeitä alueita kuten varuskunta, ampuma ja harjoitus, tutka, viesti, varasto, lentokenttä sekä varalaskupaikka alueita ja rakenteita, joihin liittyvien puolustusvoimien toimintaedellytysten tulee säilyä. Tuulivoimaloiden tarkkaa vaikutusta puolustusvoimien toimintaedellytyksiin on mahdollista selvittää vasta sitten, kun on käytettävissä tarkat tiedot tuulivoimalahankkeista kuten tuulivoimaloiden lukumäärä, korkeus ja sijainti. Kaavoituksen ja tuulivoimaloiden suunnittelun edetessä valittavien tuulivoimaloiden lopulliset sijoitusalueet tulee selvittää tapauskohtaisesti. Nämä jatkosuunnitteluun liittyvät yhtymäkohdat puolustusvoimiin, mukaan lukien muun muassa lausunto, selvitys, ja hyväksymismenettelyt, on otettu huomioon kaava asiakirjojen liiteasiakirjoissa, joissa on ohjeita yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Kaavoituksessa ja tuulivoimaloiden jatkosuunnittelussa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset. Jatkosuunnittelussa tulee tehdä yhteistyötä puolustusvoimien kanssa ja hankkeista tulee pyytää myös Pääesikunnan lausunto. Tätä koskeva jatkosuunnitteluohjaus esitetään sisällytettäväksi myös tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistamispäätökseen. Opetus ja kulttuuriministeriö Opetus ja kulttuuriministeriö puoltaa vaihemaakuntakaavan vahvistamista. Opetus ja kulttuuriministeriö viittaa lausuntoonsa liittämään Museoviraston lausuntoon ja kiinnittää huomiota siihen, että kuntakaavoituksessa ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon tuulivoimala alueiden vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Museovirasto toteaa, että vaihemaakuntakaavan maisemaselvitykset ovat varsin perusteelliset. Niissä on analysoitu alueen luonnetta, maisemarakennetta, solmukohtia ja päänäkymiä tuulivoiman sijoittamisen, vaikutusten arvioinnin ja jatkosuunnittelun ohjeistuksen pohjaksi. Ehdotusvaiheen jälkeen kaavaselostusta on täydennetty maisema ja kulttuuriympäristövaikutusten osalta sekä tarkistettu joitakin aluerajauksia. 2 Tuulivoimaa ei ole sijoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema alueille eikä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Myöskään niiden välittömään läheisyyteen ei ole esitetty tuulivoimaa. Alueille ei ole määritelty vakioetäisyyteen perustuvaa puskurivyöhykettä ja osalle alueista tuulivoimalat tulevat näkymään 1 10 km päästä. Kielteisiä vaikutuksia on pyritty ehkäisemään tarkastelemalla tuulivoiman sijoittamista maiseman ominaisluonteen ja keskeisten näkymien kannalta. Tästä huolimatta kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuu usealla alueella merkittäviä, etenkin maiseman kokemiseen liittyviä kielteisiä vaikutuksia. Tämä on todettu myös kaavan vaikutusten arvioinnissa. Tuulivoimaloista saattaa tulla liian hallitseva elementti esimerkiksi Mäenpään,

3 3 Suontaan ja Pyhämaan kylien, Untamala Kodjalan sekä naapurimaakunnan puolella Voiluodon ja Anttilan valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä ja maisemissa. Tuulivoimala alueiden kohdekohtaisen vaikutusten arvioinnin yhteydessä on annettu ohjeita yksityiskohtaiselle suunnittelulle maisema arvojen huomioon ottamiseksi. Lisäksi tuulivoimaloiden aluetta ja energiahuollon kohdetta koskevissa kaavamääräyksissä edellytetään, että kuntakaavoituksen ja alueen muun yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä huomioidaan vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Tietyistä ongelmakohdista huolimatta, erityisesti ottaen huomioon tarpeen sovittaa yhteen eri valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, myös Museovirasto puoltaa tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistamista. Maa ja metsätalousministeriö Maa ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kaavan vahvistamiselle ei ole estettä, mutta se kiinnittää kuitenkin huomiota seuraaviin seikkoihin: Tuulivoima alueet sijoittuvat kaavassa muutamaa teollisuusaluetta lukuun ottamatta maaseutualueille. Kaavan ja kaavamerkintöjen vaikutusarvioinnin voidaan katsoa olevan kuitenkin yksipuolinen. Vaikutuksia on arvioitu suppeasti maa ja metsätalousalueisiin ja niillä harjoitettavaan elinkeinotoimintaan aluevarauksissa sekä niiden lähellä olevilla alueilla. Lisäksi voimaloiden vaikutuksia olisi tullut arvioida olemassa olevien elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksien ja tulevaisuuden maaseutuelinkeinojen sijoittamismahdollisuuksien kannalta alueiden lähellä. Vaikutusten arvioinnissa sivuutetaan maaseutuelinkeinot kokonaan. Yksipuolista vaikutusarviointia ja johtopäätöksiä korostaa, että elinkeinoista ainoastaan matkailua korostetaan ja vaikutuksia eri luontoarvoihin on selvitetty monesta eri näkökulmasta. Kaavaselostuksessa on yleispiirteinen toteamus vuokratuloista suhteessa tuulivoima alueen tarvitseman maa alan tuottoon metsätalouskäytössä. Tämä ei ole ainoa vaikutus, vaan kasvullisen maa alan menetys rakentamiskäyttöön on pysyvä haitta, joka olisi itseisarvona tullut arvioida. Kaavamääräyksessä velvoitetaan turvaamaan tuotantoon osoitettujen alueiden säilyminen tuulivoimatuotannolle, mutta yksityiskohtaisessa suunnittelussa ei edellytetä otettavaksi huomioon vaikutuksia maaseutuelinkeinoihin tai muuhun toimintaan sijaintialueilla ja niiden lähistöllä. Lisäksi alueille tulee voimaan maankäyttö ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Maa ja metsätalousministeriö pitää tuulivoiman rakentamista yhtenä mahdollisuutena monien muiden uusiutuvan energian tuotantomuotojen ohella. Koska maakuntakaavan selvitykset ja ratkaisut toimivat pohjana kunnalliselle päätöksenteolle, ne olisi tullut laatia eri toimijoiden ja toimintojen kannalta tasapuolisesti ja ottaen muun muassa huomioon pysyvän haitan arviointi. Maakuntakaavan kaavamääräykset ovat myös tästä näkökulmasta puutteelliset. Maakuntakaavan pohjalta voidaan pienempiä tuulivoimalakokonaisuuksia toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla ja isompia kokonaisuuksia kaavoitusmenettelyllä. Vaikka kaavaselostus ei ole vahvistuva asiakirja, sitä käytetään kaavoituksen apuna. Maa ja metsätalousministeriö katsoo, että tästä syystä kaavaselostus tulisi korjata ja täydentää vaikutusarvioinnin ja siihen liittyvän sivun 18 taulukon osata.

4 4 Sosiaali ja terveysministeriö Sosiaali ja terveysministeriö toteaa muun muassa, että merkittävimpien ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, melu ja välkehaittojen, välttämiseksi kaavassa on minimietäisyytenä lähimpään vakituiseen ja loma ajan asutukseen pidetty metriä. Sitä on myös käytetty yhtenä perusteena tuulivoima alueiden sijoittamisessa kaavaan. Tällä etäisyydellä valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) annettujen ohjearvojen tulisi täyttyä, mutta melun leviämiseen vaikuttavat kuitenkin myös palkalliset olosuhteet, muun muassa maaston muodot ja käytettävien voimaloiden ominaisuudet. Siitä syystä on erittäin tärkeää, että jatkotyössä kuntakaavoituksessa sekä tuulivoima alueita ja yksittäisten voimaloiden sijoituspaikkoja suunniteltaessa tarkastellaan huolellisesti ihmisten elinympäristöön sekä terveyteen ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia. Meluvaikutusten lisäksi huomiota on kiinnitettävä myös varjon välkkymiseen, vaikka Suomessa ei ole asetettu ohjearvoja välkkeen vuosittaiselle maksimituntimäärälle. Sosiaali ja terveysministeriö katsoo, että tuulivoimavaihemaakuntakaavan suunnittelussa noudatettu suojavyöhyke on viimeinen tieto ja kehitys huomioon ottaen liian lyhyt muun muassa seuraavin perustein: Eri maissa suojaetäisyydet ovat metriä 1 2 MW:n laitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3 MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4 6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaa pienitaajuista ääntä kuin 2 3 MW voimalat ja melun tuotto 10 metrin korkeudella mitattuun tuulen nopeuteen verrannollisena on suurempaa kuin 2 3 MW voimaloilla. Iso Britannian suunnitteluohje ETSU R 97 suosittaa suojaetäisyydeksi 10 x napakorkeutta. Teholtaan 2 3 MW:n laitoksella, jonka napakorkeus on luokkaa metriä, tämä suojaetäisyys on metriä. Jos napakorkeus on 200 metriä (esimerkiksi 4 6 MW voimala), suojaetäisyyden tulisi olla kaksi kilometriä. Maakuntakaava ei estä rakentamasta 3 MW:a suurempia voimaloita. Yksittäinen voimala ei myöskään tarvitse rakentamisvaiheessa ympäristölupaa, jossa ympäristöterveysnäkökohdat tulisivat arvioitavaksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaiset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat saaneet lukuisia kansalaisten valituksia olemassa olevien tuulivoimaloiden meluhaitoista, vaikka voimalat ovat sijainneet reilusti yli 600 metrin etäisyydellä asutuksesta. Esimerkiksi Englannissa jouduttiin sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli kaksi kilometriä. Lisäksi on otettava huomioon, että tuulivoimaloiden tuottaman pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa. Sosiaali ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoimala alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla kaksi kilometriä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen harkitusti sijoitetuilla tuulivoima alueilla on kansanterveydellisesti erittäin suotavaa, sillä näin saadaan polton hiukkaspäästöjen aiheuttamia merkittäviä terveyshaittoja vähenemään. Tuulivoima alueet tulee kuitenkin sijoittaa erittäin harkitusti riittävän etäälle asutuksesta siten, etteivät ne aiheuta melun tai väikkeen seurauksena muita terveyshaittoja. Tämän pitäisi olla Suomessa mahdollista. Varsinais Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Varsinais Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus toteaa muuna muassa, että Järvenkylän tuulivoimaloiden alue 102 on jätettävä vahvistamatta. Alueen lounaispuolella sijaitseva Sjölaxin Natura alue (FI , SPA) on kaavaan liittyvän linnustoselvityksen mukaan Suomen merkittävin ja suurin merihanhien kerääntymäalue, jolla voi olla parhaimmillaan jopa 5000 merihanhea samanaikaisesti. Siellä pysähtyy myös metsä, kanadan ja valkoposkihanhia ja joskus tundrahanhia. Linnustoselvityksen mukaan Sjölaxin alue on Kemiönsaaren itäpuolta kulkevan ja Halikonlah

5 delle suuntautuvan muuttoväylän merkittävä välilaskuetappi. Varsinkin merihanhia lentää kerääntymiskaudella loppukesällä myös lähiseudun pelloille, joten lentäviä parvia hajaantuu paljon monen kilometrin leveydeltä myös itään ja länteen, muilla lajeilla myös muuhun aikaan syksystä sekä keväisin. Tuulivoimaloiden alueen pohjoisosan välittömässä läheisyydessä on kalasääsken aktiivinen pesäpaikka ja alueen sisään jää merkittävä metsojen soidinpaikka. Varsinais Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus katsoo, että Järvenkylän tuulivoimaloiden alue on toteuttamiskelvoton. Lisäksi Varsinais Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus on antanut päivätyn luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen lausunnon tuulivoimavaihemaakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkoston alueisiin. Lausunnossaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus toteaa muun muassa, että Järvenkylän tuulivoimaloiden alueen102 osalta vaikutukset on arvioitu puutteellisesti. Alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Sjölaxin Natura 2000 verkoston alue (FI , SPA). Kohteella on erityistä merkitystä vesilinnuston muuton aikaisena levähdysalueena. Kaavaa varten laaditun linnustoselvityksen mukaan Sjölaxin alue on Kemiönsaaren itäpuolta kulkevan ja Halikonlahdelle suuntautuvan muuttoväylän merkittävä välilaskuetappi. Arvioinnissa ei ole esitetty objektiivista tietoa sen toteamiseksi, että muuttava linnusto ei lentäisi Järvenkylän tuulivoima alueen kautta tullessaan/lähtiessään Sjölaxin Natura alueelle/alueelta tai että alueelle jo kerääntynyt linnusto ei käyttäisi alueen ilmatilaa liikkuessaan Sjölaxin Naturaalueen ja ruokailualueiden välillä. Arviointia ei voida myöskään ohittaa toteamalla, että tuulivoima alueen yksityiskohtaiset vaikutukset muun muassa linnustoon tarkentuvat jatkosuunnittelussa erityislainsäädännön ohjaamana. Kyseisen kohteen osalta riittävä arviointi edellyttäisi muun muassa yksityiskohtaisempaa havaintoaineistoa ja pidempiaikaista linnusto ja muuttoseurantaa, jossa selvitettäisiin tarkemmin alueen kautta kulkevien ja Sjölaxin Natura alueen suojeluperusteena olevien lintujen laji ja yksilömäärä sekä muuttavan linnuston muuttoreittejä. Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus katsoo, että laadittu arviointi on riittämätön eikä sen perusteella voida todeta, että kaavalla toteutuessaan ei olisi merkittävästi heikentävää vaikutusta niihin luonnonarvoihin, joiden vuoksi Sjölaxin alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Järvenkylän tuulivoimaloiden alue tulee edellä mainituista jättää vahvistamatta. 5 VALITUKSET Valittajat Valitusten sisältö Maakuntavaltuuston päätöksestä ovat valittaneet: 1. Taaleritehdas Oy, Jyväskylä 2. Föreningen Konstsamfundet r.f., Helsinki 3. valittajat A 4. valittaja B 5. valittaja C 6. Yhteisellä valituskirjelmällä valittaja D ym. 1. Taaleritehdas Oy Taaleritehdas Oy vaatii tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistamatta jättämistä lainvastaisena ja sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

6 6 Seuraaville hankealueille on lisättävä energiahuollon kohde merkintä (en): Misskärr Kemiönsaari (9 tuulivoimalaa) Muntila Uusikaupunki (4 tuulivoimalaa) Viipurila Loimaa (4 tuulivoimalaa) Timari Sauvo (3 tuulivoimalaa) Lisäksi energiahuollon kohdemerkintä (en) on palautettava Stortervolandetin hankealueelle (8 tuulivoimalaa). Mikäli vaadittuja en merkintöjä ei lisätä edellä mainituille alueille, tulee kaikki en merkinnät poistaa vaihemaakuntakaavasta. Lisäksi valittaja vaatii, että yleispiirteiset selvitykset nykyisillä hankealueilla päivitetään hankekohtaisesti tehdyillä tarkoilla alueellisilla selvityksillä. Varsinais Suomen liiton tulee korostaa entisestään ja selkiyttää, että tuulivoimahankkeita voidaan edelleen rakentaa muillekin alueille kunnan sisäisellä maankäytön suunnittelulla. Vaatimustensa perusteluina valittaja esittää muun muassa seuraavaa: Vaihemaakuntakaavan tehtävä on ohjata ja mahdollistaa rakentamista eikä estää sitä. Vaihemaakuntakaavatyötä tehtäessä etsittiin yli 10 tuulivoimalan rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet, mutta rakentamisen muillekin kuin selvitysalueille tulee olla mahdollista myös jatkossa. Jatkossa tulee voida rakentaa myös yli 10 tuulivoimalan hankkeita muillekin kuin vaihemaakuntakaavan tv alueille. Valittajan yhtiö on Suomen ensimmäinen aito varainhoitotalo, joka tarjoaa asiakkailleen täyden palvelun varainhoitoa pitkäjänteisesti kestävin periaattein. Yhtiön tuulivoimarahasto tulee investoimaan tuulivoimaan Suomessa yli 196 miljoonaa euroa. Tuulivoimarahaston sijoituskohteista merkittävä osa sijaitsee Varsinais Suomen alueella. Yhtiön hankkeet sijoittuvat edellä mainituille hankealueille ja lisäksi Uudenkaupungin Elkkyisen alueelle (4 tuulivoimalaa). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavassa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näin ollen maakuntakaavaa laadittaessa tulee selvittää aluekokonaisuudet, joille voidaan sijoittaa yli 10 tuulivoimalaa. Maankäyttö ja rakennuslain säätämisen yhteydessä oli tarkoituksena, että maakuntakaavat laaditaan aikaisempia seutukaavoja yleispiirteisimmiksi sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti keskeisiin alueiden käytön kysymyksiin keskittyviksi. Tavoitteena oli, etteivät maakuntakaavat seutukaavoituksen tavoin ohjaa liian yksityiskohtaisesti pieniä kohteita, vaan että ne keskittyvät maakunnan kehityksen kannalta merkittävien kohteiden edistämiseen. Vaikka vaihemaakuntakaavan tavoitteena oli edistää, ohjata ja nopeuttaa tuulivoimatuotannon rakentamista ja edesauttaa maakunnan ilmasto ja energiastrategian tavoitteiden toteutumista, kaavatyön lopputulos näyttää vaikeuttavan entisestään hankkeiden toteutumista. Varsinais Suomen liitto on tehnyt hyvän yleispiirteisen selvityksen vuonna 2010 koko liiton alueelta ja on onnistunut tunnistamaan olemassa olevan tiedon pohjalta joitain hyviä alueita tuulivoimarakentamiseen. Epätietoisuus alueiden soveltumisesta karkeiden yleispiirteisten selvitysten vuoksi on johtanut hankkeiden hidastumiseen ja lisääntyneeseen epätietoisuuteen. Kaikki selvitysalueet eivät kuitenkaan ole lopulta toteutettavissa tuulivoimahankkeiksi johtuen esimerkiksi maanomistuksesta, maaperästä, tuulisuudesta, puolustusvoimien tutkavaikutuksista tai muista vastaavista syistä. Valittaja on toteuttanut Varsinais Suomen alueella 9 paikallista tuulimittausta ja näin ollen sillä on erittäin hyvä tietämys eri alueiden todellisesta soveltumisesta tuulivoimalle.

7 Valittaja on erittäin huolestunut vaihemaakuntakaavan periaatteista, joilla siihen on valittu kohteet ja rajattu pois lukuisia potentiaalisia tuulivoima alueita. Vaihemaakuntakaavassa on erittäin jyrkästi määritelty, että mikäli yli 10 tuulivoimalan hanke ei sijaitse yleispiirteisten selvitysten perusteella valituilla alueilla, voidaan hanketta pitää maakuntakaavan vastaisena. Tämä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista, sillä tarkoituksena on ollut etsiä tuulivoimalle tällä hetkellä parhaiten soveltuvia maa alueita, ei estää rakentamista muille alueille. Tuulivoimateknologian nopea kehitys sekä mahdolliset muutokset esimerkiksi sähköverkoissa mahdollistavat nyt kaavasta pois jätettyjen alueiden hyödyntämisen lähivuosina. Vaihemaakuntakaava estää uusien yli 10 voimalan hankkeiden rakentamisen totaalisesti ja on siten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Tuulivoimaloiden kehitys mahdollistaa linnustolle ja lepakoille aiheutuvien haittojen sekä muiden mahdollisten haittavaikutusten minimoimisen teknologisin ratkaisuin. Vaihemaakuntakaavassa ei tule rajoittaa rakentamista niin sanotuille valkoisille alueille tai M alueille. Merkinnät ja lauseet yli 10 tuulivoimalan hankkeiden maakuntakaavan vastaisuudesta on poistettava. Rakentaminen näille alueille on mahdollistettava kuntakaavoituksella sekä soveltamalla YVA menettelyä. Vaihemaakuntakaava energiahuollon kohdemerkinnän (en) osalta kaavaselostuksessa todetaan, että maakuntakaavaan merkittyjen en kohdemerkintöjen alueilla tulee jatkosuunnittelussa soveltaa ensisijaisesti yleiskaavaa (MRL 77 a ). Lisäksi todetaan, että suunnittelutarveratkaisua voidaan soveltaa enintään kuuden voimalan hankkeissa ja että suuret yli kymmenen yksikön kokonaisuudet ovat mahdollisia vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi sellaisille alueille, jotka ovat pinta alaltaan laajoja, koostuvat useista lähekkäisistä alueista tai joilta on poistunut tuulivoimatuotantoa rajoittava toiminto. Näiden osalta todetaan myös, että niissä tulee soveltaa YVAmenettelyä. Vaihemaakuntakaavaan on siis merkitty myös alle 10 tuulivoimalalle soveltuvat maa alueet, jotka eivät ole maankäyttö ja rakennuslain mukaisia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kohteita. Tämä lisää merkittävästi yleistä epäselvyyttä sekä on vastoin tuulivoiman vaihemaakuntakaavan päätehtävää osoittaa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien yli 10 tuulivoimalle parhaiten soveltuvat maa alueet. Stortervolandetin hankkeen kohdalla en merkintä poistettiin perusteettomasti ilman konkreettisia todisteita alueella olevien merikotkien ja kalasääksen pesiin vedoten. Kun alueelle on tehty tarkka paikallinen ympäristöselvitys, ei alueelta löytynyt edellä mainittuja pesiä. Valittajan tiedustelun johdosta, joka koski tarkkoja tietoja pesäpaikoista ja niiden kuvia, ei ole saatu mitään konkreettisia todisteita ja tiedot vaikuttavat epäluotettavilta. Kaikilla hankealueilla on tehty alueelliset ympäristöselvitykset, linnustoselvityksiä, maastokäyntejä ja lukuisia muita selvityksiä, jotka osoittavat yleispiirteisimpiä selvityksiä tarkemmin alueen todellisen soveltuvuuden tuulivoimalle. Aluekohtaisilla tarkemmilla selvityksillä on pystytty osoittamaan, että kyseiset alueet soveltuvat tuulivoimarakentamiselle. Valittaja viittaa myös Föreningen Konstsamfundet r.f:n tuulivoimavaihemaakuntakaavasta tekemään valitukseen. 2. Föreningen Konstsamfundet r.f. Föreningen Konstsamfundet r.f. vaatii tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistamatta jättämistä lainvastaisena ja sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. 7

8 8 Vaatimustensa perusteluina valittaja esittää muun muassa seuraavaa: Valittaja on suunnittelemassa tuulipuiston rakentamista omistamalleen alueelle Kemiönsaaren kunnan Olofsgårdissa (Olofsgårdin hankealue). Suunniteltu tuulipuisto käsittää enintään 18 voimalaa Kemiönsaaren kunnan eteläosaan, noin 2,5 kilometriä Taalintehtaasta koilliseen. Suunnitteilla olevat tuulivoimalat ovat teholtaan noin 3 MW ja koko tuulivoimahanke teholtaan MW. Tuulipuiston toteuttamiseen liittyvä kuntakaavoitus on vireillä ja Olofsgårdin tuulivoimayleiskaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Samoin tuulivoimalahanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä. Olofsgårdin hankealue ei sisältynyt nähtävillä olleeseen tuulivoimavaihemaakuntakaavaa koskevaan ehdotukseen. Maakuntakaavaehdotuksesta jättämässään muistutuksessa valittaja kiinnitti huomiota siihen, että ehdotuksessa Olofsgårdin hankealue oli lainvastaisesti jätetty merkitsemättä tuulivoimaloiden alueeksi vastoin kaavaprosessin valmistelun yhteydessä tehtyjen selvitysten johtopäätöksiä ja selvityksissä esitettyjä kriteerejä. Lisäksi muistutuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että kaavaselostusluonnoksessa lainvastaisesti rajoitettiin kuntakaavoituksen käyttömahdollisuuksia tapauksissa, jotka kohdistuisivat hankkeisiin, joille ei ole merkitty aluevarausta maakuntakaavassa. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan hyväksymistä koskevan maakuntavaltuuston kokouksen pöytäkirjan mukaan maakuntakaavan ehdotusvaiheessa tehtyjen lausuntojen ja muistutusten perusteella on muun muassa luontoarvojen osalta tarkennettu aluekohtaisia tietoja sekä Kemiönsaaren osalta linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Maakuntavaltuuston päätös noudattaa siten pitkälle maakuntahallituksen hyväksymää vastinetta valittajan muistutukseen, jonka mukaan Olofsgårdin alue on linnustovaikutuksien johdosta tuulivoimatuotantoon soveltumaton. Maakuntakaavan perusteena olevat selvitykset Valittaja viittaa vaikutusten selvittämistä koskevan maankäyttö ja rakennuslain 9 :n säännöksiin ja toteaa, että kaavan laadinnan suurimmat selvitykselliset puutteet ja kaavaratkaisun lainvastaisuus liittyvät luontoselvitysten riittämättömyyteen taikka selvitysten tulosten huomiotta jättämiseen. Valittaja ilmoittaa keskittyvänsä valituksessaan tarkastelemaan lähinnä kaavan laadintaa varten tehtyjen ympäristöselvitysten asianmukaisuutta. Selvityksissä keskeisintä huomiota kiinnitetään linnustoselvityksiin, kun sen sijaan esimerkiksi kulttuuriympäristöihin, hiljaisiin alueisiin ja ekologisiin yhteyksiin liittyvät selvitykset jäävät huomiotta. Linnustovaikutusten tarkastelu perustuu kaavaselostuksen mukaan viranomaisyhteistyöhön vuonna 2010 sekä Varsinais Suomen tärkeät lintualueet selvitykseen vuodelta Näiden selvitysten pohjalta kaavaselostukseen on liitetty Varsinais Suomen ekologisista alueista ja vyöhykkeistä laadittu kartta (liitekartta 5), joka sisältää myös esityksen linnuston tärkeimmistä muuttoreiteistä. Tämän lisäksi kaavan linnustovaikutusselvityksiä on ehdotusvaiheen jälkeen vuonna 2013 tarkennettu vielä Kemiönsaarta koskevalla erillisselvityksellä, jossa aiempien selvitysten tulokset on vedetty yhteen Kemiönsaaren osalta. Kaavaselostuksen mukaan kaavassa osoitettavat tuulivoima alueet eivät sijoitu edellä mainituissa selvityksissä esiin nousseille linnuston kannalta tärkeille kerääntymis ja pesintäalueille. Kerääntymis ja pesintäalueita koskevasta lähtökohdasta poiketen kaavaselostuksen mukaan linnuston muuttoväylille on kuitenkin eräissä tapauksissa voitu osoittaa maakuntakaavassa tuulivoimaalueita. Linnuston muuttoreiteille sijoittuvina kohteina on mainittu Kurkelan, Järvenkylän ja Pyhärannan alueet sekä kaksi tuulivoimarakentamisen energiakohdemerkintää. Olofsgårdin alueen soveltumattomuutta tuulivoimarakentamiseen on perusteltu erityisesti muuttaviin lintuihin kohdistuvilla vaikutuksilla. Kaavaratkaisu ei siten kohtele eri alueita yhdenvertaisesti eikä eri alueiden

9 asettamiselle maakuntakaavassa erilaiseen asemaan ole esitettävissä selvityksiin perustuvaa asiallista syytä. Järvenkylän (102) tuulivoima aluevarauksen osalta voidaan lisäksi erikseen todeta, että edellä mainitun tärkeitä lintualueita koskeva selvityksen perusteella Järvenkylän tuulivoima alue sijoittuu keskelle linnuston muuttoreittiä ja hyvin lähelle erittäin arvokasta Sjölaxin linnustoaluetta. Sjölaxin alue on tehdyissä selvityksissä inventoitu linnustoarvojensa puolesta kuuluvaksi tärkeysluokkaan II eli se on koko Suomen mittakaavassa tärkeä alue. Tämän lisäksi Järvenkylän tuulivoima alue rajoittuu pohjoisosastaan kansainvälisesti/valtakunnallisesti tärkeään linnustoalueeseen (IBA ja FINIBA). Tästä huolimatta alue on katsottu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Vastaavasti on katsottu mahdolliseksi myös Näsen (101) tuulivoima alueen kaavoittaminen tuulivoimaloiden alueeksi alueellisesti arvokkaan linnustoalueen lounaispuolelle. Maakuntakaava on selvitysten huomioon ottamisen osalta virheellinen. Kaikkien kaavan laadintaa varten tehtyjen selvitysten mukaan Varsinais Suomen ylitse suuntautuvat linnuston muuttoreitit jakautuvat hyvin laajalle alueelle ja muuttoreittien alle jää lukuisa määrä maakuntakaavassa osoitettuja tuulivoima alueita. Tuulivoima alueiden ja linnuston muuttoreittien hyväksyttävyyttä ja päällekkäisyyttä on kaavaselostuksessa selitetty sillä, että tehtyjen selvitysten mukaan linnuston on todettu muuttaessaan pystyvän kiertämään tuulivoimaloita tai nostamaan lentokorkeutta esteiden ylitse. Valittaja pitää virheellisenä ja selvityksiin perustumattomana väitettä siitä, että Olofsgårdin alueen sijainti muuttavien lintulajien muuttoreitillä olisi esteenä alueen sisällyttämiselle maakuntakaavaan tuulivoima alueena, kun muiden kaavassa tuulivoima alueiksi osoitettujen alueiden osalta näin ei ole kuitenkaan katsottu olevan. Kemiönsaaren linnustoarvoista tehdyt selvitykset Edellä mainitun tärkeitä lintualueita koskevan selvityksen mukaan valtaosa muuttolinnuista ei seuraa muuttaessaan mitään määrättyjä kapeita reittejä, vaan lentää keväällä ja syksyllä leveänä rintamana yli Varsinais Suomen. Tämän vuoksi selvityksessä Varsinais Suomen alue on jaettu luoteiseen, lounaiseen, eteläiseen ja kaakkoiseen muuttoväylään kuvastamaan muuton leveyttä ja päämuuttosuuntia. Kyseisessä selvityksessä Olofsgårdin hankealuetta ei ole nimetty alueellisesti merkittäväksi linnustoalueeksi, vaan lähin Varsinais Suomen mittakaavassa merkittäväksi luonnehdittu alue Galtarbyviken sijaitsee yli kilometrin päässä Olofsgårdin hankealueen rajoista. Galtarbyvikenin alue on lisäksi laadittujen selvitysten mukaan linnustoarvoiltaan vähämerkityksellisempi kuin edellä mainittu Sjölaxin linnustoalue. Asiaa sen enempää perustelematta kaavaselostuksessa (liitekartta 5) Olofsgårdin hankealue on kuitenkin merkitty alueellisesti arvokkaaksi noin 15 km 2 suuruiseksi linnustoalueeksi. Kaavaselostuksessa ei ole otettu lainkaan kantaa merkityn linnustoalueen aluerajaukseen, mistä johtuen rajaus on virheellinen ja perusteeton. Selvityksen ja kaavaselostuksen liitekartan mukaan itse Kemiönsaaren keskiosa ei ole linnuston muuttoreittien pääväylä, vaan tärkeimmät muuttoreitit kulkevat Kemiönsaaren itä ja länsipuolella. Tämän selvityksen mukaan Galtarbyviken todennäköisesti osaltaan ohjailee muuttolintu ja Kemiönsaaren kahta puolta kohti Halikonlahden perukkaa. Maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen keväällä vuonna 2013 laaditun edellä mainitun täydentävän selvityksen on todettu olevan yhteenveto aikaisemmista linnustoselvityksistä ja perustuvan yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tehtyjen selvitysten tuloksiin. Siinä todetaan jo aikaisemmissa selvityksissä esitetty havainto, että merkittävimmät lintujen muuttolinjat kulkevat Kemiönsaaren itä ja länsirantoja myöten sisämaahan työntyviä merenlahtia pitkin. Näiden linjojen lisäksi merkittäviä muuttomääriä ohjautuu selvityksen mukaan myös koko Kemiönsaaren yli ja 9

10 alueella on merkittäviä lintujen kerääntymisalueita. Sjölaxin ja Galtarbyvikenin lisäksi linnustollista merkitystä todetaan olevan myös Björkbodan peltoaukealla. Selvitysten riittävyyden osalta asiassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että Kemiönsaarta koskevassa vuoden 2013 linnustoselvityksessä todetaan, että lintuparvien väistömahdollisuudet muihin tuulivoimapuistoihin taikka yksittäisen tuulivoimapuiston sisällä tulee huomioida voimaloiden sijoittamisessa. Tämän todetaan tarkoittavan Kemiönsaaren alueella myös käytännössä sitä, ettei tuulivoimaloita tule sijoittaa yksittäisille alueille lounas koillissuuntaisesti tavalla, joka muodostaa maantieteellisesti pitkän esteen. Tätä taustaa vasten Påvalsbyn (701) ja Nordanå Lövbölen (702) tuulipuistohankkeet ovat linnuston syysmuutolle sijainniltaan selvästi haitallisempia kuin Olofsgårdin hankealueelle suunniteltu tuulipuisto. Samoin Gräsbölen en kohdemerkinnän on katsottu täyttävän maakuntakaavan sisältövaatimukset, vaikka alueella on selvitysten mukaan huomattavaa merkitystä lintujen muuttoreittien kannalta. Maakuntakaavan perustana olevista linnustoselvityksistä ei ole mahdollista päätellä, millä perustein näitä alueita on pidetty tuulivoiman rakentamiseen parhaiten soveltuvina ja millä perustein soveltumattomina. Kaavapäätös ei ole perustunut riittäviin ja asianmukaisiin selvityksiin. Kaavassa osoitetut tv aluevaraukset kohtelevat eri alueita ja maanomistajia epätasapuolisesti. Tv aluevarauksia näyttää otetun maakuntakaavaan suurelta osin alueille, joille suunniteltujen tuulipuistojen suunnittelu on edennyt kuntakaavoitustasolle taikka joissa ympäristövaikutusten arviointi on ollut pidemmällä. Vuoden 2013 selvityksessä on esitetty lähtökohta, jonka mukaan johtopäätökset Kemiönsaaren alueen linnustosta ja muuttokäyttäytymisestä on tehty yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tehtyjen selvitysten perusteella. Yksinomaan maakuntavaltuuston tiedossa olevien hankkeiden jatkosuunnittelun ja mahdollisen toteuttamisen turvaaminen ei ole maankäyttö ja rakennuslaissa tarkoitettu peruste tuulivoiman tuotantoon soveltuvien alueiden osoittamiseksi maakuntakaavassa, vaan aluevaraukset on kohdistettava tehtyjen selvitysten perusteella kussakin kaavahankkeessa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuville alueille. Valittaja viittaa tältä osin myös ympäristöministeriön Etelä Karjalan maakuntakaavan vahvistamista koskevaan päätökseen, jossa ministeriö jätti tv merkinnällä osoitetut tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet lainvastaisina vahvistamatta. Maakuntakaavan sisältövaatimusten täyttyminen ja tuulivoima alueiden osoittamisen kriteerit Valittaja viittaa valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista koskeviin maankäyttö ja rakennuslain 24 :n 2 momentin ja 28 :n 1 momentin säännöksiin ja tavoitteisiin, jotka koskevat energian säästämistä, uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksien edistämistä sekä energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaamista. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Lisäksi yhteys ja energiaverkostojen osalta on otettava huomioon muun muassa ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valittaja viittaa lisäksi tuulivoimaselvitykseen, jonka mukaan jatkosuunnitteluun valitut tuulivoimapuistohankkeet täyttävät selvityksessä mainitut valintakriteerit. Niitä ovat soveltuvuus tuulivoimatuotantoon, etäisyys asutuksesta ja loma asutuksesta, hankealueen maanomistusolot, maisema arvioinnit sekä alueen koko ja sen lähiympäristöön kohdistuvat suojelutavoitteet. Olofsgårdin hankealue täyttää kaikki nämä kriteerit. Esimerkiksi hankealueen tuulisuuden osalta voidaan todeta, että Ilmatieteen laitoksen tuuliatlaksen mukaan Olofsgårdin alueella tuulen vuotuinen keskimääräinen nopeus on 8 8,3 m/s 100 metrin korkeudessa maanpinnasta. Tehdyt selvitykset osoittavat, että Suomessa vallitsevat lounaistuulet osuvat Kemiönsaaren rannikkoalueelle hyvin, minkä vuoksi alue soveltuu tuuliolosuhteidensa puolesta erittäin hyvin tuulivoimatuotantoon. 10

11 Hankkeen teknisen toteutettavuuden kannalta on huomionarvoista, että alueen länsi ja pohjoisosan läpi kulkee kaksi 110 kv: n voimajohtoa ja eteläosassa maantie. Näin ollen hankealue soveltuu erinomaisesti tuulivoimatuotannon tarpeisiin sekä tuuliolosuhteiden että tuulipuiston rakentamiseksi tarvittavan infrastruktuurin puolesta. Koska Olofsgårdin alue on valittajan omistuksessa, mahdollisen tuulipuiston vaikutukset vakituisiin taikka vapaa ajan asuntoihin jäävät vähäisiksi moniin muihin suunniteltuihin tuulipuistoihin verrattuna. Hankealueella sijaitsee maastotietokannan mukaan yksi asuinrakennus Galtarbyntien varrella. Hankealueen tuntumassa sijaitsee yksittäisiä asuinrakennuksia, mutta enemmän asutusta sijaitsee vasta noin kolmen kilometrin etäisyydellä alustavista turbiinipaikoista. Luonnon ja maisema arvojen osalta voidaan lisäksi todeta, että hankealue sijoittuu rannikkosaaristoon, metsäiselle kallioselänteelle Kemiönsaaren eteläosaan. Maisemarakenne on varsinaissuomalaisille maisemille tyypillinen. Lähimmät maisemallisesti tai paikallisesti arvokkaat rakennukset sijoittuvat hankealueen koillispuolelle Galtarbyhyn. Hankealueella ja sen läheisyydessä tehtyjen inventointien perusteella (Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti ) hankealueella ei ole arvoluokiteltuja rakennuksia. Noin 6 10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta ei sijaitse inventoituja arvokkaita maisema tai kulttuuriympäristökohteita. Linnustokohteiden osalta viisi kilometriä pohjoiseen Olofsgårdin hankealueesta sijaitsee Björkbodan peltoaukea ja 1,5 kilometriä itään Galtarbyvikenin tärkeä lintualue. On ilmeistä, että Olofsgårdin hankealue täyttää kaikki kriteerit ja luokittelut, joiden perusteella kaavassa on osoitettu muille alueille maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimakohteita. Kaava perustuu selvästi riittämättömiin selvityksiin sekä tehtyjen selvitysten jättämiseen huomiotta. Tämän vuoksi ei voida varmistua siitä, onko tuulivoimavaihemaakuntakaava maankäyttö ja rakennuslaissa tarkoitettujen maakuntakaavan sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Suomen oikeusjärjestyksen mukaan maakuntakaavoituksessakin on noudatettava perustuslaista lähtevää vaatimusta maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kohdeltaessa maanomistajia kaavoituksessa eri tavoin on erilaiselle kohtelulle pystyttävä osoittamaan objektiivisesti perusteltavissa olevat maankäytölliset syyt. Tällaisten syiden olemassa oloa ei tässä tapauksessa esitettyjen selvitysten perusteella ole mahdollista todentaa, joten kaava perustuu puutteellisiin ja yleispiirteisiin selvityksiin. Maakuntakaavan kohtuuttomuus ja epäselvyys Kaavaselostuksen mukaan kaikkien tuulivoimavaihemaakuntakaavaan merkittyjen tuulivoimaalueiden toteutuessa ne voivat aiheuttaa luonnonoloihin yhteisvaikutuksia muodostaessaan laajoja aluekokonaisuuksia, jotka rajaavat tai ohjaavat esimerkiksi eläinten liikkumista. Kuntatasolla yhteisvaikutuksia arvioitaessa tulee kaavaselostuksen mukaan huomioida maakuntakaavaan merkityt tv alueet sekä muut suunnitteilla olevat pienemmät alueet. Erityisesti linnustovaikutusten osalta tulee pienempien hankkeiden suunnittelun yhteydessä turvata maakuntakaavaan merkittyjen suurempien aluekokonaisuuksien toteuttamisedellytykset. Tältä osin kaavaselostuksessa on nimenomaisesti todettu velvollisuus jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei muiden hankkeiden toteuttaminen estä maakuntakaavan merkittyjen alueiden toteuttamista. Kaavaselostuksessa yhteisvaikutusten kannalta merkittävänä alueen pidetään muun muassa Kemiönsaarta. Yhteisvaikutusten huomioon ottamisen lisäksi kaavaselostuksessa on myös todettu, että yli 10 voimalayksikön tuulivoimalakokonaisuuksia maakuntakaavaan merkittyjen tv alueiden ulkopuolelle voidaan lähtökohtaisesti pitää maakuntakaavan vastaisina. Alueiden soveltumattomuutta tuulivoimatuotannolle on tässä suhteessa perusteltu tuulivoimaselvityksen ja maakuntakaavatyön 11

12 aikana ilmi tulleilla rajoitteilla. Maakuntakaavaselostuksen mukaan muille alueille ei nykyohjeistuksen, lainsäädännön tai tuulivoimaloiden teknisten ominaisuuksien vuoksi voida rakentaa tuulivoimatuotantoa. Nämä ainoastaan maakuntakaavaselostukseen liittyvät suunnitteluohjeet ovat maankäyttö ja rakennuslain vastaisia sekä oikeusvaikutuksiltaan epäselviä. Maankäyttö ja rakennuslain 29 :n mukaan oikeusvaikutteiseen maakuntakaavaan kuuluvat kaavakartta ja siihen liittyvät kaavamerkinnät ja määräykset. Oikeusvaikutukseton kaavaselostus ei sen sijaan ole osa maakuntakaavaa, mistä johtuen kaavaselostuksella ei ole mahdollista täydentää maakuntakaavan oikeusvaikutteista osaa sellaisilla suunnitteluohjeilla, jotka tulisi olla merkittynä varsinaiseen maakuntakaavaan. Kaavaselostukseen liittyvät jatkosuunnittelua koskevat määräysluonteiset ohjeet ja näkemykset kuntakaavoituksella toteutettavien hankkeiden maakuntakaavan vastaisuudesta ovat maankäyttö ja rakennuslain vastaisia sekä omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä kaavatasojen välisestä roolista. Kaavaselostuksessa voidaan todeta tavoitteena olevan, että maakuntakaavassa esitettyjä alueita pyritään pitämään ensisijaisesti toteutettavina tuulivoimaloiden alueina. Muiden alueiden ei maankäyttö ja rakennuslain säännökset huomioon ottaen voida kuitenkaan todeta olevan maakuntakaavan vastaisia niissä tilanteissa, joissa kuntakaavoituksella voidaan osoittaa, että kunnan kaavoitustoimenpiteet eivät maankäyttö ja rakennuslaissa 32 :ssä tarkoitetuin tavoin vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Esimerkkinä tällaisista kuntatason kokonaistarkasteluun perustuvista kaavoitustoimenpiteistä voidaan mainita Kemiönsaaren kunnassa vireillä olevat kaavoitushankkeet, joiden toteuttamiseksi Kemiönsaaren kunta on selvittämässä kuntaan suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan maakuntakaavan tehtävänä on luoda edellytyksiä ylikunnallisia vaikutuksia omaavien maankäyttöratkaisujen toteuttamiselle, ei sen sijaan aikaansaada lakiin perustumattomia rajoituksia kuntatason kaavoitustoimenpiteille. Noudatettaessa kaavaselostusta sen sanamuodon mukaisesti tilanne voi muodostua maanomistajalle maankäyttö ja rakennuslain 28 :n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaksi. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on oikeuskirjallisuuden mukaan otettava huomioon maakuntakaavan yleispiirteinen luonne ja se, että maanomistajalle aiheutuva haitta on useimmissa tapauksissa vältettävissä vaihtoehtoisia toteuttamistapoja suunnittelemalla. Lisäksi on huomioitava maakuntakaavan selkeysvaatimus, jolloin epäselvien kaavaratkaisujen on katsottu voivan johtaa maanomistajalle kohtuuttomaan lopputulokseen. Maakuntakaavassa tehdyt yksityiskohtaiset ja myöhempää kuntatason kaavoitusta ehdottomasti sitovat ratkaisut muodostuvat helposti maanomistajaa kohtaan kohtuuttomiksi, varsinkin kun huomioidaan maakuntakaavan voimassa olon (vähintään 20 vuotta) pitkä aikajänne. Kaavaratkaisu on lainvastainen paitsi edellä mainittujen selvitysten riittävyyden ja oikeusvaikutusten harhaanjohtavuuden vuoksi, myös maanomistajaan kohdistuvien kohtuuttomien vaikutusten osalta. Kaavapäätöksen perustana oleviin linnustoselvityksiin liitettyjen epävarmuustekijöiden johdosta on myös tällä hetkellä epäselvää, miltä osin Kemiönsaarelle tai muuallekaan maakuntakaavan alueelle olisi mahdollista osoittaa tv aluevarauksia linnustollisesti merkittävien kohteiden läheisyyteen. 3. valittajat A valittajat A vaativat Ortenojan tuulivoima alueen vahvistamatta jättämistä lainvastaisena. 12

13 13 Vaatimustaan valittajat perustelevat muun muassa seuraavasti: Valittajat viittaavat valitukseensa liittämään muistutukseen, jonka on allekirjoittanut suuri määrä suunniteltujen voimaloiden välittömään vaikutuspiiriin jääviä paikkakuntalaisia, ja josta ilmenevät valituksen kannalta tärkeimmät seikat. Asia koskee kaikkia Ortenojan tuulivoima aluevarauksen vaikutuspiiriin jääviä asukkaita. Maakuntakaavaan on tehty tuulivoima aluevarauksia alueella olevan infran perusteella. Tämän seurauksena Ortenojan alue on joutunut sopivaksi kohteeksi tuulivoiman rakentamiselle. Alue on kokonsa ja olemassa olevan asutuksensa kannalta täysin sopimaton tuulivoiman tuotantoon, mutta alueella on kallioista korkeaa maastoa, valmis metsäautotie ja voimalinja. Kun aluevaraus tehdään vain rakentamista edesauttavan, olemassa olevan valmiin rakennetun infran perusteella, kaikki näyttää todella ammattimaisesti suunnitellulta. Hankkeen toteutuessa valittajien asuinpaikka ja koko maatila jää tuulivoimalle varatun kaavaalueen ja voimaloiden ympäröimän hevosenkengän muotoisen alueen sisään, kuten valituksen liitteestä ilmenee. Siitä näkee myös voimaloiden tulevat sijaintikohteet valittajien asuinpaikkaan nähden. Vaikka voimaloiden lopulliset sijoituspaikat alueelle määräytyvät myöhemmin, niitä ei alueen pienuuden vuoksi ole mahdollista muuttaa. Kahdeksan suunniteltua voimalaa sijaitsevat lähellä talouskeskusta ja niiden yhteisvaikutus etenkin melun osalta tulee olemaan sietämätön. Aina jonkun voimalan melu tunkeutuu asuntoon sisälle ja muuhun ympäristöön. On selvästi sanottu, ettei kaava alueen sisälle tule antaa rakennuslupia eikä sen sisällä liikkuminen ilman välitöntä tarvetta ole turvallisuussyistä suotavaa. Herää kysymys, kuka korvaa tästä aiheutuvat menetykset. Aluevarauksia suunniteltaessa on priorisoitu alueita asukkaiden suhteellisen määrän perusteella. Ortenojan osalta on oltu varsin hyvin tietoisia maatilan ongelmallisesta sijainnista tuulivoimarakentamisen suhteen. Mikäli hanke toteutuu, alkaa melun jatkuva mittaus ja selvitys meluarvojen pysymisestä lain määräämien arvojen alapuolella. Ei ole myöskään oikein ottaa kantaa kansalaisten elämään pitämällä lähellä olevaa asutusta ikääntymisen myötä poistuvana ongelmana. Maakuntavaltuusto ei ole ollut riittävän tietoinen Ortenojan alueen asioista päätöstä tehdessään. Asioita ei liiton viranhaltijoiden toimesta ole haluttukaan tuoda esille. Valtuustolla ei myös ole ollut selvillä suunnittelijan lainvastainen paikkakunnan asukkaiden väheksyntä hanketoimijoiden hyväksi, edullisten rakennuspaikkojen hankkimiseksi. Suomessa uusiutuvan polttoaineen käyttö on lisääntynyt ja lisääntyy metsästä saatavan biopolttoainemäärän myötä. Ei ole tarpeen sijoittaa tuulivoimaloita paikkaan, josta aiheutuu kansalaisille pysyvää haittaa. Valittajat eivät vastusta tuulivoiman rakentamista, mutta se tulee sijoittaa riittävän kauas ihmisten asunnoista. Suomesta löytyy asumatonta korpea. Toimijat rakentakoot tiet ja tarvittavan sähkönsiirtoverkon. Nykyisessä suunnittelumallissa maksajiksi ja kärsijöiksi joutuvat voimaloiden jalkoihin joutuvat paikkakuntien asukkaat. Tämä on tapahtumassa räikeällä tavalla Ortenojan tuulivoimalahankkeessa. Valitukseen liitetyssä vaihemaakuntakaavaehdotusta koskevassa muistutuksessa esitetään muun muassa seuraavaa: Alueen nimi on harhaanjohtava. Alue on vain osittain Ortenojan puolella. Herää kysymys, onko aluevaraussuunnitelma siirretty varsinaisen Ortenojan puolelta syystä tai toisesta vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukaiseen paikkaan. Hanke on niin iso, ettei se varsinaiselle Ortenojan alueelle mahtuisikaan.

14 Alue on melko kapea. Matka alueen eteläpuolen asutuksesta alueen pohjoispuolen asutukseen on vajaat kaksi kilometriä. Pohjoispuolen asutuksesta katsottuna suojavyöhyke on peltoa ja kapea Pöytrahkan kaistale, jonka jälkeen maasto alkaa kohota saavuttaen lakipisteitä, jonne voimaloita on suunniteltu. Suunnitellut voimalat sijaitsevat paikoissa, joista matka asutukseen vaihtelee 700 metrin ja reilun kilometrin välillä. Alue on yksinkertaisesti liian pieni, jotta nämä laitokset mahtuisivat sille, sijoitellaan niitä miten hyvänsä toisiinsa nähden. Paikallista asutusta ei tässä voi unohtaa. Välkevaikutus tuulivoimaloille suunnitellun alueen pohjoispuolen asutuksiin on valtava. Hyvältä näyttävät suunnitelmat on rakennettu teoreettisilla oletusarvoilla ja ne ovat pettäneet. Käytäntö on osoittanut, että voimaloiden haitat ovat kaikilta osin käytännössä paljon moninaisemmat ja laajemmat käytettyihin tietokonelaskelmiin verrattuna. Suurin vahinko kaikesta jää paikallisille asukkaille ja monelle muulle kauempanakin asuvalle. Nämä haitat ja vahingot eivät ole rahassa mitattavia. Voimaloista aiheutuvaa suurinta haittaa eli jatkuvaa melua ei pidä missään tilanteessa aliarvioida. Meluun, sen lähteestä riippumatta, on alettu aivan viime aikoina kiinnittää yhä suurempaa huomiota. Jatkuva melu, myös infraääni, aiheuttaa unihäiriöitä ja sen seurauksena ihminen voi sairastua vakavasti. Tuulivoimaloiden melu on luonteeltaan matalataajuista ja jaksottaista bassomaista melua, joka kulkeutuu kauas ja tunkeutuu tehokkaasti muun muassa sisätiloihin. Jo naapuruussuhdelain ja terveydensuojelulain säännökset huomioon ottaen voimaloiden rakentaminen suunnitellulle alueelle on täysin lainvastaista toimintaa. Rakennettavaksi suunnitellut voimalat ovat suuria 2 3 MW:n laitoksia ja kaikki haittavaikutukset kärjistyvät entisestään. Mainitsematta ei voi jättää voimaloiden vaikutusta kiinteistöjen arvoihin. Häiritsevän melun alueella arvot romahtavat ja alue tulee olemaan laaja. Visuaalinen haitta ulottuu koko maakuntaan ja sen seurauksia voi vain arvailla. Numerola Oy:n NWE Sales Oy: lle tekemä ympäristöselvitys on puutteellinen. Suunnittelualueen ja sen ympäristön luontoarvot on pystytty mitätöimään räikeästi. Alue on luontoarvoiltaan erittäin monipuolinen, muun muassa luontoharrastajien, metsästäjien ja marjastajien suosima ja tien ansiosta helppopääsyinen. Monipuolinen eläimistö kattaa monia suojelunkohteena olevia lajeja. Ne on ympäristöselvityksessä kuitenkin leimattu merkityksettömiksi ja tuulivoimalat laitoksiksi, jotka eivät mitenkään tämän alueen ekosysteemiin vaikuta. Väite on käsittämätön. Varsinaisella kaavoitettavaksi suunnitellulla alueella olevat arvokkaat luontokohteet on sivuutettu lähes kokonaan. Voimaloiden väliin tai vaikutuspiiriin jäävät esimerkiksi Natura 2000 alue, Pöytrahkan lehmuslehdon suojelualue, vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva alue, Levonmäki, sekä puroalueet. Alueen sisään voimaloiden väliin ei jää minkäänlaista luontokohdetta johon voimaloiden haitat eivät vaikuta. On vain todettu, että on paljon haittoja, jotka selviävät vasta myöhemmissä tutkimuksissa. Pieneläinten kohdalla ympäristöselvityksessä todetaan selvityksen olevan melko puutteellinen. Alueella, harjanteen molemmin puolin on runsaasti lepakoita. Muistutuksessa viitataan lepakoiden suojelusopimukseen sekä luontodirektiiviin. Direktiivi suojaa lepakoiden lisääntymis ja levähdyspaikat kaikenlaiselta häirinnältä. Liito oravat ovat toinen vastaava lajiryhmä, jonka olemassaolon tarkastelu on puutteellinen. Niiden jätöksiä on paikallinen metsätyöntekijä havainnut eri paikoissa. Hankesuunnitelma on täysin puutteellinen. Alueella on paljon riistaeläimiä ja se on metsästysseuran aktiivisessa käytössä. Täysin selvittämätön asia on myös, miten riista ja eläinkanta reagoi voimaloista aiheutuvaan haitalliseen jatkuvaan meluun. Peurakannan runsaus houkuttelee alueelle ilveksiä. Myös susista on havaintoja. Alueella vierailee paljon merikotkia ja niitä on nähty jopa kymmenen yksilön laumoissa. Myös maakotkapareja lentää alueella tavan takaa. Pesimisestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta alueelle kerääntyy talvisin näitä lintuja runsaasti. Kotkia lentää tämän alueen ja Raasin välillä paljon edestakaisin, sillä 14

15 molemmissa paikoissa on syötävää. Kun tiedossa on kotkien lentoreitti ja suunnitellun voimalaalueen sijainti, vastakkain on kaksi täysin yhteen sovittamatonta asiaa. Pyörivät tuulivoimaloiden siivet tekevät täällä olevasta merikotkakannasta selvää ensimmäisenä talvena. Lähiympäristössä on myös laaja sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi määritelty Aurajokilaakso. Tähän ympäristöön ja kokonaisuuteen kuuluvat keskeisesti myös Pöytyän kirkon ympäristön rakennetut kulttuuriympäristöt. Voimalat hallitsevat koko Pöytyäkuvaa. Aurajokilaaksoa ympäröivät molemmin puolin laajat peltoviljelmät, joten näkyvyys valtaville voimaloille on esteetön. Matka voimaloihin, ottaen huomioon siipien ja turbiinien valtavan koon, ei hälvennä niiden maisemaan kohdistuvaa hallitsevuutta. 4. valittaja B valittaja B vaatii maankäyttö ja rakennuslain 31 :n 3 momentin perusteella vaihemaakuntakaavan vahvistamatta jättämistä Nordanå Lövbölen (tv 702) tuulivoimaloiden alueen osalta sen valmisteluun liittyvien puutteiden vuoksi ja alueen tähän tarkoitukseen sopimattomuuden vuoksi. Vaatimuksensa perusteluina valittaja esittää muun muassa seuraavaa: Valittaja omistaa Kemiönsaaressa tilan. Maakuntakaava on maankäyttö ja rakennuslain 5, 9, 10, 22, 24, 25, 28 ja 30 :n, maankäyttö ja rakennusasetuksen 1 ja 3 :n sekä muiden jäljempänä ilmenevien säännösten, velvoitteiden ja ohjeistusten vastainen. Tuulivoimavaihemaakuntakaava ei täytä kyseisellä alueella maankäyttö ja rakennuslain vaatimuksia muun muassa turvallisen ja terveellisen elinympäristön sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen osalta. Kaavan toteuttamisen vaikutukset ovat tältä osin myös aluerakenteen ja alueidenkäytön osalta maankäyttö ja rakennuslain vastaisia. Maakuntakaavan sisältövaatimukset edellyttävät huomion kiinnittämistä maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin sekä alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen, luonnonarvoihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kyseinen Turunmaan saaristossa oleva alue on todettava sopimattomaksi laajaan teolliseen tuulivoimatuotantoon. Kaavan on perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä kaavan ja tutkittujen vaihtoehtojen vaikutukset. Kaavan vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty sen arvioimiseksi, mitä suoria tai epäsuoria vaikutuksia kaavan toteuttamisella on edellä mainittuihin tekijöihin ja lisäksi yhdyskuntatalouteen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön maankäyttö ja rakennusasetuksen 1 :ssä edellytetyllä tavalla. Vaihemaakuntakaava on näiden vaatimusten sekä lain 77 b :n vastainen. Kaava on myös vakiintuneiden oikeusperiaatteiden kuten varovaisuusperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja kohtuullisuusperiaatteen vastainen. Nordanå Lövbölen alueen osayleiskaavatyö ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tuovat olennaista uutta tietoa kyseisestä alueesta. Vaihemaakuntakaavan perusteella ei ole edellytyksiä laatia alueelle yleiskaavaa, joka täyttää maankäyttö ja rakennuslain sisältövaatimukset tuulivoiman rakentamista ohjaavalle yleiskaavalle. Tämänhetkinen suunnittelutilanne ja elinympäristö Aikaisemmat vuonna 2007 Varsinais Suomen liiton toimeksiannosta tehdyt selvitykset osoittivat, että maakunnan alueella on teoriassa mahdollisuus kuudelle suurempien tuulivoimaloiden alueelle. Nordanå Lövbölen aluetta ei tuolloin katsottu mahdolliseksi tuulivoimateollisuudelle eikä myöskään pienemmän mittakaavan tuulivoimateollisuudelle. Vaihemaakuntakaavassa ei myöskään oteta huomioon alueen olemassa olevaa maankäyttöä. Paikkatietojen mukaan alueella on peräti 159 asuinrakennusta ja 125 lomarakennusta vain yhden kilometrin säteellä suunnittelualu 15

16 eesta ja jopa 53 asuinrakennusta ja 32 lomarakennusta yhden kilometrin säteellä lähimmästä tuulivoimalan paikasta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa aluetta koskevat merkinnät M ja E. Alueen koillisosassa toimii metallitehdas Sibelco Nordic Oy Ab, joka harjoittaa alueella myös kaivostoimintaa. Tätä ei ole otettu huomioon vaihemaakuntakaavassa merkinnällä ek. Metallitehtaalla on myös direktiivin 96/82/EG mukainen Tukesin määrittelemä konsultointivyöhyke. Puolustusvoimien varikolla alueen luoteisosassa pidetään suuria määriä ammuksia ja polttoaineita. Näitä rajoituksia ei ole tuotu selvästi esiin kaavaselostuksessa. Myöskään toiminnan vaikutuksia kuten melua ei ole otettu huomioon. Vuonna 2005 hyväksytty rantayleiskaava käsittää muun muassa Norrlängvikenin ja se rajoittaa Nordanå Lövbölen alueen käyttöä tuulivoimarakentamiseen. Myös Lemnästräsketin lähellä on vapaa ajan asutusta. Tuulivoimaloiden alueen sisällä on myös alueita, jotka sisältyvät rantayleiskaavaan Lemnäsin ja Brokärrträsketin ympärillä M alueena. Norrlängvikenin Nordanå Lövbölen alueeseen rajoittuvat rannat on nykyisin pitkälle rakennettu, lähinnä vapaa ajan, mutta myös ympärivuotiseen käyttöön. Joitakin harvoja maanomistajia taloudellisesti suosiva kaavoitus sellaisen huomattavasti suuremman maanomistajajoukon kustannuksella, jonka kiinteistömassa on taloudelliselta arvoltaan merkittävämpi, on kohtuuton ja perustuslain 6 :n vastainen. Ottaen huomioon rantayleiskaavan erityisiä sisältövaatimuksia koskevan 73 :n vaatimukset tuulivoimavaihemaakuntakaava rantayleiskaavan alueella on tämän säännöksen vastainen. Lisäksi valittaja viittaa korkeimman hallintooikeuden päätöksestä 2012:80 ilmeneviin perusteluihin, jotka liittyvät maanomistajan yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksiin. Maisemakuva ja arkeologinen kulttuuriperintö Tuulivoimalan merkittävimpiä vaikutuksia tulee olemaan vaikutus maisemakuvaan. Kemiönsaaren saaristo ja maaseutumaisema tulee muuttumaan tosiasiallisesti teollisuusalueen maisemaksi. Nordanå Lövbölen YVA selostuksessakin todetaan, että tuulivoimaloita koskeva suunnitelma muuttaa merellisen luonnonmaiseman teolliseksi energiantuotantomaisemaksi. Valittaja viittaa ympäristöministeriön mietintöön vuodelta 2003, jossa on määritelty tuulivoimalan visuaalisia vaikutuksia. Määrittely koskee 90 metrin korkuisia voimaloita, joiden roottoreiden pituus on 60 metriä. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tuulivoimaloiden määrä alueella olisi 31 ja yksittäisen tuulivoimalan kokonaiskorkeus roottorit mukaan lukien ,5 metriä. Vuoden 2007 tuulivoimakartoitukseen verrattuna ei ole olemassa olosuhteita, jotka olisivat muuttaneet tilannetta siten, että alueelle olisi mahdollista sijoittaa kymmeniä melkein kaksi kertaa suurempia tuulivoimaloita. Niiden suunnittelu ja siihen liittyvä valmistelu on vastoin vakiintuneita oikeusperiaatteita, hyvää hallintokäytäntöä ja hallinnon luottamuksen suojaa. Valittaja viittaa valitukseen liitettyyn Nordanå Lövbölen alueen satelliittipohjaiseen visualisointiin. YVA selostuksessa todetaan vaikutuksista lähialueelle, että vaikutukset kansallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ovat osittain merkittäviä. Osayleiskaavan kaavaselostuksessa todetaan myös, että suuret uuden teknologian mukaiset tuulivoimalat eivät erityisen hyvin sovi pienipiirteiseen viljelymaisemaan. Nordanå Lövbölen tuulivoimaloiden alue vastaa juuri sellaista maisemaa, jota ympäristöministeriö pitää tyyppiesimerkkinä tuulivoimarakentamiseen sopimattomista herkistä maisemista. Etenkin avoimessa maisemassa ja merellä maisemavaikutus korostuu. Sisäsaariston tuulivoimateollisessa rakentamisessa ei ole mitään menetelmiä vähentää vaikutusta ympäröivään maisemaan. Näkymää useista sadoista asunnoista tulisi hallitsemaan täydellisesti Nordanå Lövbölen tuulivoimaloiden alue vesistön toisella puolella. Mikään ei estäisi myöskään tehokkaan yövalaistuksen vaikutusta. 16

17 Osayleiskaava aineistosta ja YVA selostuksesta ilmenee myös, että selvitettävällä alueella on useita inventoituja perinnemaisemia, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi. Museovirasto on vaihemaakuntakaavasta tammikuussa 2013 antamassaan lausunnossa todennut, että tuulivoimaa on esitetty valtakunnallisesti merkittävien maisema alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen läheisyyteen siten, että vaikutukset ovat merkittäviä. Tällaisina alueina mainitaan muun muassa Björkbodan ruukkialue, Kemiösaaren kirkko ja pappila, Strömman kanava, Sjölaxin kartano, Latokartanon historiallinen ympäristö ja todetaan tuulivoimaloiden heikentävän niiden kulttuurihistoriallista arvoa ja häiritsevän maiseman kokemista. Suomen ratifioiman Euroopan maisemayleissopimus korostaa maiseman merkitystä ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa maisemaa koskevaan suunnitteluun. Nordanå Lövbölen tuulivoimaloiden alueen toteuttaminen muuttaisi myös visuaalisesti aluetta vastoin ympäristöministeriön vuonna 1995 tekemää valtakunnallisesti arvokkaita maisema alueita koskevaa päätöstä. Vaihemaakuntakaava on myös maankäyttö ja rakennuslain 12 :n sekä Euroopan maisemayleissopimuksen vastainen. Vaihemaakuntakaava ei ota huomioon monia, myös tutkimattomia, alueella esiintyviä muinaisjäännöksiä. Nordanå Lövbölen alueella on osayleiskaavaluonnoksen ja YVA selostuksen mukaan 13 muinaisjäännösaluetta etenkin kivi, rauta ja pronssikaudelta. Alue on paljolti tutkimatta ja muinaismuistolain mukaan siellä olisi tullut tehdä tarkka arkeologinen inventointi ennen vaihemaakuntakaavan hyväksymistä. Museovirastolle olisi tullut antaa mahdollisuus ottaa tarkemmin kantaa muinaisjäännöksiin ennen kaavan hyväksymistä. Myös luonnonsuojelulain 23 olisi tullut ottaa huomioon. Valittaja viittaa Museoviraston kaavaluonnoksesta kesäkuussa 2012 antamaan lausuntoon. Vaihemaakuntakaavasta puuttuvat Nordanå Lövbölen alueelta kaikki muinaisjäännöskohteita (sm) koskevat voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät. Linnusto ja lepakot Tiedot linnustosta ja erityisesti niiden muuttoreiteistä ovat hyvin epätäydellisiä ja niitä on tulkittu virheellisesti, mikä muun muassa todetaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELYkeskuksen) helmikuussa 2013 sekä Turun Linnuntieteellinen Yhdistys ry:n tammikuussa 2013 antamissa lausunnoissa. Suunnitellulla tuulivoimaloiden alueella on uhanalaisia lintulajeja ja valtakunnallinen muuttolintujen johtolinja on paljolti keskittynyt Kemiönsaaren tälle osalle. Suurilla petolinnuilla kuten merikotkalla ja kalasääskellä on ruokailu ja pesäpaikka alueella. Näiden lajien katsotaan olevan herkimpiä törmäysvaaralle tuulivoimaloiden kanssa suuren kokonsa ja lentotapansa vuoksi. Koska alueella muodostuu nousevia petolintujen käyttämiä ilmavirtauksia, on ilmeistä, että ne liikkuvat tuulivoimaloiden roottoreiden alueella. Lisäksi alueelta on löytynyt useita muita petolintuja ja pesiviä liito oravia. Kemiönsaaren äärimmäisen tärkeää merkitystä lintujen pesimäalueena ja keskeisenä muuttolinjana ei voida kyllin korostaa. On erittäin tärkeää välttää tuulivoimarakentaminen lintujen vuosittain käyttämillä tärkeillä muuttoreiteillä alueen suppilovaikutuksen vuoksi. Björkbodan pellot aivan Nordananå Lövbölen suunnittelualueen vieressä ovat ornitologien hyvin tuntema havainnointialue ylimuuton ja välilaskun tapahtuessa läheisyydessä. Tätä tosiasiaa ei ole kuitenkaan otettu huomioon. ELY keskus on todennut jo vuonna 2012 antamassaan kaavaluonnosta koskevassa lausunnossa pitävänsä Kemiönsaaren tuulivoimarakentamiseen liittyviä merkintöjä ongelmallisena linnustovaikutustensa vuoksi sekä pitänyt vaikutusten arvioinnin tarkentamista tarpeellisena. Nordanå Lövbölen alue ei ole ainoa alue Keminönsaaressa, jonne suunnitellaan teollista tuulivoimarakentamista. Vaihemaakuntakaavan yhteydessä ei kuitenkaan ole selvitetty yhteisvaikutuksia. Tämän tarpeen on ELY keskus todennut jo vuonna 2012 antamassaan edellä mainitussa lausun 17

18 nossa. Yhteisvaikutuksia koskevaa selvitystä ei ole tosiasiallisesti tehty myöhemmässäkään vaiheessa. Sen sijaan on tehty yhteenveto kiireellä keväällä 2013 yksittäisen osayleiskaavan linnustoselvityksistä kiusallisen tilanteen välttämiseksi tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistamiseksi nopeassa tahdissa. Se kuitenkin myös korostaa Kemiönsaaren huomattavaa merkitystä muuttolintujen kannalta keväisin, mutta erityisesti syksyisin. Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry on lausunnossaan todennut muun muassa, että kaavaehdotusta varten tehty linnustoselvitys (Faunatica 2012) ei vastaa millään tavalla sille asetettuja odotuksia eikä se kuvaa kattavasti todellisia tärkeitä lintualueita taikka muutto ja lentoreittejä maakunnan tasolla ja että työssä on huomattavia virheitä ja puutteita. Yhdistyksen lausunto on erityisen kriittinen selvityksen monien virheellisyyksien ja ristiriitaisuuksien suhteen. Kaavan merkittävät puutteet erityisesti muuttolintujen osalta on todettu myös ELY keskuksen lausunnossa helmikuussa Se on todennut muuan muassa, että maakuntakaavassa tulee arvioida yhteisvaikutuksia esimerkiksi Kemiönsaaren osalta, jossa on samanaikaisesti käynnissä useita merkittäviä tuulivoimahankkeita. Valitukseen liitetyssä osayleiskaavaa varten tehdyssä Pesimälinnustoselvityksessä 2011 todetut alueella pesivät viisi uhanalaista lintulajia sisältyvät myös lintudirektiivin (79/49/ETY) liitteeseen I ja ne on sisällytettävä myös Natura 2000 verkostoon. Valittaja viittaa myös luonnonsuojelulain rauhoitusta ja Euroopan yhteisön lajisuojelua koskeviin erityissäännöksiin. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä alueella ei siis ole otettu huomioon eikä sovellettu luonnonsuojelulain 3, 4, 38, 47 ja 49 :n säännöksiä, kuten ei myöskään luontodirektiivin (92/43/EEG) tai ympäristövastuudirektiivin (2004/35/EY) säännöksiä. Kaavan valmistelussa ei myöskään ole noudatettu yleissopimusta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta eikä luontodirektiivin ohjeistusta. Hyväksytyn vaihemaakuntakaavan toteuttamisen aiheuttamien merkittävien ympäristövahinkojen laajuuden vuoksi, erityisesti muuttolinnut huomioon ottaen, ympäristöministeriön on perusteltua pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisesti ennakkoratkaisun unionin tuomioistuimelta siitä, onko vaihemaakuntakaava unionin hyväksymien säädösten mukainen. Nordanå Lövbölen alue on myös erityisen merkittävä lepakkojen elinympäristö. Kaikki 13 Suomessa esiintyvää lepakkolajia on luonnonsuojelulain 38 ja 49 :n mukaan rauhoitettu. Lepakot sisältyvät myös luontodirektiivin mukaisesti suojeltuihin lajeihin. Suurin uhka lepakoilla on sopivien elinympäristöjen häviäminen. Ympäristöhallinnon tuulivoimaohjeistus varoittaa rakentamasta tuulivoimaloita lepakoiden tärkeille ruokailualueilla ja päiväpiilojen lähialueille niiden suojelustatuksen vuoksi. Suunnittelualueella on todettu, objektiivisesti arvioiden ala arvoisessa tutkimuksessa, ainakin kahden lepakkolajin, pohjalepakon ja vesisiipan esiintyminen. Osayleiskaavan/YVAselostuksen mukaan alueella voi lisäksi esiintyä muitakin lepakkolajeja. Lepakkoselvityksessä 2011 todetaan Nordanå Lövbölen suunnittelualue havaintojen perustella lepakoille sopivaksi elinympäristöksi ja todennäköiseksi talvehtimispaikaksi. Ilmeisesti kaikki tuulivoimalat, erityisesti Stormossenista pohjoiseen, tullaan sijoittamaan lepakoiden keskeisille ruokailualueille, päiväpiiloalueille ja todennäköisesti myös talvehtimisalueille. Lepakkoselvitys osoittaa ilmeistä ylenkatsomista luonnonsuojelulain määräyksiä ja Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita kohtaan. Selvitys käsittää vain kuusi öiseen aikaan tehtyä havainnointia, mutta jo tämä antaa selvän kuvan alueen lepakkokannasta. On myös otettava huomioon korkeimman hallintooikeuden päätös 2013:15, joka koskee pohjanlepakon lisääntymispaikan suojelua. Valittaja viittaa myös Suomen sitovan kansainvälisen EUROBATS sopimuksen velvoitteisiin ja luontodirektiivin ohjeistukseen velvoitteisiin. Valittaja pyytää myös tältä osin ympäristöministeriötä pyytämään asiassa unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun. 18

19 19 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Teollisen energiatuotannon laitoksilla on huomattavan negatiivinen vaikutus kiinteistöjen arvoon ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Näitä vaikutuksia ei ole ylipäätään tutkittu. Tuulivoimayritys tekee vain vuokrasopimuksen niiden maanomistajien kanssa, jotka omistavat maata tuulivoimaloiden aiotuilla sijoituspaikoilla. Sitä suurta maanomistajien enemmistöä, joka omistaa maata suunniteltujen tuulivoimaloiden ympärillä, ei oteta huomioon. Sopimuksen tehneet maanomistajat ovat sopineet korvauksesta, kun taas muut maanomistajat saavat maankäyttöä koskevat rajoitukset tai kiinteistönsä arvonalennuksen. Suurin negatiivinen vaikutus aiheutuu vakituiseen ja loma asutukseen käytettäville kiinteistöille. Itsekäs menettely ja mitätöivä suhtautuminen kiinteistönomistajiin ja kiinteistöjen arvoihin luo suurta epäsopua maanomistajien kesken ja on epätasa arvoista kohtelua ollen myös maankäyttöja rakennuslain vastaista sivuten myös perustuslain omaisuuden suojaa koskevaa 15 :ää. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa katsotaan kiinteistön arvonalennuksen olevan 30 % kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Suomessa on myös oikeuskäytäntöä, joka koskee maisemanmenetyksiin liittyviä korvauksia. Valittaja viittaa Maanmittauslaitoksen koosteeseen vuodelta 2006, joka koskee maisemahaittojen käsittelyä maanmittaustoimituksissa. Siinä on arvioitu hinnan aleneman olevan muun muassa mastojen vuoksi %. Korvausvelvollisuus käsittää myös kohteen, joka ei sijaitse omalla kiinteistöllä. Kemiönsaarelle on jo pitkään kehitetty matkailuelinkeinoa, joka nyt vaarannetaan. Vaikutuksista matkailuelinkeinoon on jo varteen otettavaa tutkimusta kuten Metlan työraportti vuodelta Siitä ilmenee muun muassa, että kunnan imago matkailukohteena heikkenee tuulivoimaa rakennettaessa. Tämä koskee erityisesti ulkomaalaisia matkailijoita. Tämä näkökohta johti myös osayleiskaavan hylkäämiseen Muonion kunnanvaltuustossa lokakuussa Kemiönsaaren mahdollisuudet hyvinvoinnin ja työllisyyden jatkumiseen riippuvat vapaa ajan ja osa aikaisesta asumisesta, ei tuulivoimateollisuudesta. Tuulivoimarakentaminen on myös vastoin Varsinais Suomen saaristo ohjelmaa vuodelta 2011, joka korostaa matkailuelinkeinon merkitystä. Maakuntakaavan valmistelussa ei siten ole otettu huomioon myöskään maankäyttö ja rakennuslain 24 :ää eikä saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 2 :ää, joka muun muassa edellyttää valtion ja kunnan toimenpiteitä kiinteän asutuksen säilyttämiseksi. Myös laskelmat yhdyskuntataloudellisista vaikutuksista puuttuvat. Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä selvittämisestä. Myös vaikutukset kiinteistöveroon tuulivoimalan elinkaaren osalta olisi tullut selvittää. Lisäksi laskelmat, jotka koskevat läheisten kiinteistöjen käytettyjä ja käyttämättömiä rakennusoikeuksia sekä rakennusoikeuksien rajoituksia, olisi tullut tehdä. Suunnittelijan pätevyys Kaavan laatijan tulee olla pätevä tehtäväänsä ja hänellä tulee olla suunnittelutehtävään soveltuvan korkeakoulututkinto sekä tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Saatavissa olevan aineiston ja uutisten perusteella suunnittelun perustana ovat olleet muun muassa Wikipedia ja Google Street View. Aineiston tutkiminen on tapahtunut lisäksi luvatta ja epätäydellisesti Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n lausunnon mukaan. Siinä todetaan, että havaintoaineistojen osalta tekijä on käyttänyt luvatta BirdLife Suomen Tiira tietokantaa ja että hän ei ole siksi päässyt käsiksi tietokannassa oleviin salattuihin havaintoihin. Menettely on myös vastoin maankäyttö ja rakennuslain 9 :ää ja hyvää hallintotapaa. On ilmeistä, että kyseinen suunnittelijana toiminut Aleksis Klap on tosiasiallisesti toiminut vastaavana suunnittelijana ja vaihemaakuntakaavan koordinoijana. Ottaen huomioon tuulivoimakaavoi

20 tuksen erityisen laajat vaikutukset ihmisiin, luontoon ja ympäristöön sekä taloudellisiin arvoihin on välttämätöntä harkita suunnittelijan pätevyyttä. Koska tietoja kyseisen henkilön pätevyydestä ei ole saatu pyynnöstä huolimatta Varsinais Suomen liitosta, asia on selvitettävä ympäristöministeriön toimesta. Valituksen täydennykset Valittaja on täydentänyt valitustaan saapuneella kirjelmällään ja toteaa, että vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen liitekartalta 8 puuttuu kokonaisuudessaan keskeinen merkintä Kemiönsaaren osalta. Gräsböle Bogsbölen alueella on pinta alaltaan 191 hehtaarin suuruinen Stormossenin Natura 2000 verkoston alue FI Tiedot tästä Natura alueesta puuttuvat lisäksi kaavaselostuksen tekstiosasta sivulta 44 ja sen sijaan siinä puhutaan aivan toisesta Stormossenin Natura alueesta, alueesta FI Tämä on täysin harhaanjohtava ja virheellinen tieto, koska kyseinen alue sijaitsee Björkbodassa Dragsfjärdissä. Tällä puutteellisuudella ja väärää Natura aluetta koskevalla tiedolla on huomattava merkitys arvioitaessa Kemiönsaaren tilannetta kokonaisuutena. On myös erityisesti otettava huomioon, että Natura arviointia koskeva ELY keskuksen lausunto kiinnittää huomiota suunnitelman vaikutuksiin Natura alueisiin ja kysymyksessä olevan aluemerkinnän puuttumiseen ja siihen, että harhaanjohtavat tiedot eivät mahdollista siten vaikutusten kokonaisarviointia Kemiönsaaren osalta sen linnustoon ja eläimistöön. Tietojen puutteellisuus ja virheelliset tiedot maakuntakaavassa ovat vastoin maankäyttö ja rakennuslain 29 :ää. Myöskään tämän vuoksi maakuntakaavaa ei tule vahvistaa. Lisäksi valittaja on täydentänyt valitustaan saapuneella kirjelmällään ja toteaa, että tuulivoimaloiden alueiden rajaus perustuu tuulivoimaselvityksen melumallinnuksen taulukkoon, joka sisältyy alun perin käsikirjaan Tuulivoiman projektiopas (Energia Ekono Oy, 1999, Motivan julkaisu 5/1999) ja on myös STY:n www sivuilla. Tässä yhteydessä on erityisesti huomattava sen julkaisuvuosi. Valittaja viittaa kaavaselostuksen sivun 14 tekstiin, joka koskee aluerajausten suhdetta asutukseen ja toteaa, että teksti siis perustuu 1990 luvulta olevaan taulukkoon ja sen mukaisiin desibelilukuihin. Ne ovat varmasti olleet relevantteja suuruusluokaltaan 1 MW tuulivoimaloiden osalta. Nykyisin suunnitellaan voimaloita, joiden suuruusluokka on 2 3:sta aina 4,5 MW:iin. Hiljaisimmat suuruusluokan 2 3 MW voimalat tuottavat melua 105 db(a) ja tähän lisätään +2 db(a) laskentaepävarmuutena. Tästä kiistämättömästä tosiasiasta huolimatta tuulivoimaselvityksessä todetaan, että tuulivoimaloiden aiheuttaman melun olevan nykyisissä noin 2 3 MW laitoksissa valmistajien tietojen mukaan noin db(a) voimalan konehuoneessa. Harhaanjohtavat ja virheelliset tiedot vaikuttavat aluevarauksiin merkittävästi, koska desibeliskaala on logaritminen. Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesti selvittämisestä. Myös näiden vaihemaakuntakaavan puutteellisuuksien vuoksi kaava on jätettävä maankäyttö ja rakennuslain 31 :n nojalla vahvistamatta. Valittaja on täydentänyt valitustaan vielä saapuneella kirjelmällään ja toteaa, että maakuntavaltuuston kokoukseen on ottanut osaa myös valtuuston jäsen X. Maakunnan liittoon sovelletaan myös kuntalain (365/1995) 52 :n sekä hallintolain (434/2003) 28 :n esteellisyyssäännöksiä. XX on vuokrannut kiinteistön Pyhärannassa tuulivoimaloiden rakentamista varten XXX, joka on siirtänyt vuokrasopimuksen PyhärantaTuuli Oy:lle. Myös XX tyttäret ovat vuokranneet XXX kiinteistöt tuulivoimaloiden rakentamista varten. XXX on siirtänyt vuokrasopimuksen PyhärantaTuuli OY:lle. 20