Katariina Laine. Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen sisäilmakorjauksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katariina Laine. Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen sisäilmakorjauksessa"

Transkriptio

1 Katariina Laine Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen sisäilmakorjauksessa Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2014

2 KATARIINA LAINE RAKENTEIDEN ILMATIIVIYDEN PARANTAMINEN SISÄILMAKORJAUKSESSA Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2014 Aihealue: Rakennusterveys

3 Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

4 TIIVISTELMÄ: Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuteen ja käytännön kokemukseen perustuva selvitys rakenteiden ilmatiiviyden parantamisesta eli tiivistyskorjausten käytöstä osana muita korjausmenetelmiä sisäilmakorjauskohteissa. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen ensisijaisena tavoitteena on vähentää rakenteiden läpi tapahtuvia hallitsemattomia ilmavirtauksia. Toimenpiteillä pyritään estämään ilmavirtausten mukana kulkeutuvien hiukkasmaisten ja kuitumaisten epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisella eli tiivistyskorjauksella voidaan myös hidastaa kaasumaisten epäpuhtauksien kulkeutumista materiaalin läpi. Vaipparakenteiden (alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet) ilmatiiviyden parantamisella voidaan vähentää energiankulutusta ja estää kosteuskonvektio. Tiivistyskorjaus ei sovi kaikille rakenteille. Siksi rakenteita ei milloinkaan tiivistetä ilman tutkimuksia, suunnittelua, toteutuksen valvontaa sekä korjausten jälkeistä pitkäaikaisseurantaa. Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen ei ole koskaan ainoa toimenpide, vaan aina osa muita korjaustoimenpiteitä. Onnistuneeseen tiivistyskorjaukseen kuuluu vähintään ilmanvaihtojärjestelmän tarkastus ja säätö vastaamaan muuttuneita painesuhteita. Tiivistyskorjauksissa käytettävien materiaalien tulee olla käyttötarkoitukseensa testattuja ja mielellään M1-luokiteltuja. Sisäilmaongelmakohteissa rakenteiden ilmatiiviyden parantamista rakenteita tiivistämällä sekä korjausten onnistumista ja vaikutusta käyttäjien oireisiin on tutkittu vain vähän. Kokemusten perusteella huolellisilla ja perusteellisilla tiivistyskorjauksilla on saatu sisäilmaongelmakohteissa hyviä tuloksia. Tarvitaan kuitenkin lisätietoa ja ohjeistusta. AVAINSANAT: Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen, tiivistyskorjaus, sisäilmakorjaus, vuotoilmavirtaukset

5 ABSTRACT: This thesis is a literature study about improving airtightness of structures. Beside literature, the thesis is based on the best available practical experience. The airtightness renovation method can be used as part of a larger entity to solve poor indoor air quality problems in buildings. Methods used to improve airtightness in structural renovation are called air tightness renovation. The aim to improve airtightness of structures is to prevent the uncontrolled air leakages through structures. The airtightness renovation can prevent transportation of particles and fibers as well slow the diffusion of gases. Using airtightness renovation energy consumption can be decreased and moisture convection can be prevented. Airtightness renovations are usually done to improve air tightness of the envelope structures ig. ground slab, external wall and roof. Airtightness renovations are not suitable for all structures. In general, the structures should not be tightened without survey, planning, supervision of renovation and long-term control. Improving airtightness is never the only action but always a part of a larger entity. When improving airtightness, the ventilation system should be inspected and when required adjusted to correspond the changed pressure conditions. Airtightness renovation requires experience in structural engineering designing and implementation. The materials used should fill several requirements for the purpose. It is recommented that the materials should be M1- classified. Studies related to airtightness renovation in indoor quality promblem buildings and to health has been done relatively few. In practise airtightness renovation as part of a larger entity has successfully solved the indoor air quality problems in buildings. Some research still needs to be done. KEYWORDS: Improving airtightness of structures, airtightness renovation, indoor air quality improvement, air leakages

6

7 Esipuhe Opinnäytetyö on toteutettu Vahanen Oy:n ja Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden aloitteesta. Tiivistyskorjauksia koskevien yhtenäisten toimintatapojen ja ohjeistuksen puutteen vuoksi koottiin asiantuntijatyöryhmä, jonka tavoitteena oli muodostaa yhteinen konsensus tiivistyskorjauksista. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuusselvitys, jossa on hyödynnetty asiantuntijatyöryhmän keskusteluja sekä Vahanen Oy:n asiantuntemusta sekä tiivistyskorjauksiin liittyvää kokemusta kenttäkohteissa. Opinnäytetyötä varten on kerätty eri tutkimustahojen ja alan asiantuntijoiden tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin perustuvaa tietoa tiivistyskorjauksista. Seuraavassa on lueteltu työpajatoimintaan osallistuneet organisaatiot aakkosjärjestyksessä: Asumisterveysliitto Aste ry Hannele Rämö Ardex Oy Heikki Immonen Finnmap Consulting Oy Hengitysliitto ry Ilkka Jerkku Tuula Syrjänen Helsingin kaupungin tilakeskus Sari Hildén, Jari Pere Helsingin yliopisto HKR-Rakennuttaja Insinööristudio Oy Insinööritoimisto Savora Oy Lahden kaupungin tilakeskus Mikrobioni Oy Museovirasto Ramboll Finland Oy Mirja Salkinoja-Salonen Kirsi Torikka-Jalkanen Petri Lönnblad, Timo Mielo Pertti Heikkinen Jouko Immonen, Eeva Rosendahl, Mika Nenonen Helena Rintala, Teija Meklin Seija Linnanmäki, Pekka Lehtinen Marko Jokipii, Kiia Miettunen, Antti Siika-aho Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO Juha Krankka Saint-Gobain Weber Oy Savonia Ammattikorkeakoulu Timo Rautanen, Max Lauren Pasi Haataja

8 Senaatti-kiinteistöt Siilinjärven rakennusvalvonta Sirate Group Oy Sisäilmatalo Kärki Oy Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Sisäilmakeskus Oy Jukka Riikonen, Teppo Malm, Timo Keskikuru Timo Raatikainen Mikko Kallinen Jukka-Pekka Kärki Vesa Pekkola Eila Hämäläinen, Esko Lindblad, Helmi Kokotti, Mike Heinonen (myöh. ISS Oy) Talonrakennusteollisuus ry Reijo Lehtinen, Jani Kemppainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anne Hyvärinen TKR-Marketing Oy Työterveyslaitos Vahanen Oy Matti Raatikainen Päivi Isokääntä, Veli-Matti Pietarinen Ari-Veikko Kettunen, Sami Niemi, Miia Pitkäranta, Sami Vuorikoski Valvira VTT Expert Services Oy Pertti Metiäinen ja Heli Laasonen Rain Köiv, Taneli Päkkilä Ympäristöministeriö/Kosteus- ja hometalkoot Juhani Pirinen, Karoliina Viitamäki Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi opinnäytetyön kommentointiin on osallistunut henkilöitä Vahanen Oy:stä. Opinnäytetyötä ovat rahoittaneet Vahanen Oy:n lisäksi Ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt, Ardex Oy, TKR-Marketing Oy, Saint- Gobain Weber Oy sekä Talonrakennusteollisuus ry. Haluan kiittää kaikkia työpajoihin osallistuneita ja erityisesti Ari-Veikko Kettusta ja Sami Niemeä työn ohjauksesta ja mahdollisuudesta työn toteuttamiselle sekä työkavereitani Katariina Laine

9 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TIIVISTYSKORJAUSTEN TAUSTA SEKÄ RAKENTEIDEN ILMANPITÄVYYS ENNEN JA NYT RAKENTEIDEN ILMATIIVIYS RADONIN TORJUNNASSA TIIVISTYSKORJAUKSET OSANA SISÄILMAKORJAUKSIA SUOMALAISEN RAKENNUSKANNAN ILMATIIVIYDEN KEHITYS TIIVISTYSKORJAUKSISTA JA EPÄPUHTAUKSIEN KULKEUTUMISESTA TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA LAINSÄÄDÄNTÖ, RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET, OHJEET JA VIRANOMAISNÄKÖKULMA Rakenteiden ilmatiiviys rakentamismääräyksissä Rakenteiden ilmatiiviyttä käsittelevät ohjeet, julkaisut ja artikkelit Rakennusvalvonnan näkemys tiivistyskorjauksista Museoviraston näkökulma- rakennussuojelu ja tiivistyskorjaukset RAKENNUKSEN RAKENNUSFYSIKAALISESTA TOIMINNASTA, MERKITYKSESTÄ SISÄILMAN LAADULLE JA ILMATIIVIYDEN TAVOITTEISTA RAKENNUKSEN JA RAKENTEIDEN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA Kosteus Lämpö Ilma RAKENNUKSEN PAINESUHTEISIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA SISÄILMAN LAATU Tuuli Savupiippuvaikutus Ilmanvaihtojärjestelmä Sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Rakennuksen painesuhteiden ja ilmatiiviyden merkitys rakennuksen toimintaan ja sisäilman laatuun RAKENTEIDEN ILMATIIVIYDEN TAVOITTEET Energiankulutuksen minimoiminen Kosteuskonvektion estäminen Epäpuhtauksien kulkeutumisen estäminen Terveyshaitan tai sitä aiheuttavan olosuhteen poistaminen ILMATIIVIYDEN PARANTAMISESSA KÄYTETTÄVÄT MATERIAALIT MATERIAALIEN OMINAISUUDET Nestemäisenä levitettävät vedeneristeet Pinnoitteet Joustavat massat ja vaahdot sekä pohjanauhat... 49

10 4.1.4 Teipit Muut rakennusmateriaalit, -tuotteet ja järjestelmät RAKENTEIDEN ILMATIIVIYDEN HUOMIOIMINEN KORJAUSRAKENNUSHANKKEESSA TARVESELVITYSVAIHE Korjaustarveselvitys Rakennuksen ilmatiiviyden tutkimismenetelmät HANKESUUNNITTELUVAIHE SUUNNITTELUVAIHE Rakennusfysikaalinen suunnittelu Tiivistyskorjausten suunnittelu Ilmanvaihtotekninen suunnittelu Laadunvarmistus- ja seurantasuunnitelma RAKENTAMISVAIHE Laadunvarmistus Laadunvarmistus merkkiainetekniikalla RAKENNUKSEN KÄYTTÖÖNOTTO Huoltokirja ja käyttäjien ohjeistus KÄYTTÖÖNOTON JÄLKEINEN KORJAUSTEN ONNISTUMISEN SEURANTA Saavutetun laatutason ylläpitäminen Seurantasuunnitelma, seurantamenetelmät ja ajankohdat ILMATIIVIYDEN PARANTAMISEN KORJAUSMENETELMÄT RAKENNETYYPEITTÄIN KORJAUSMENETELMÄN JA MATERIAALIN VALITSEMISESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Esimerkkiratkaisut rakennetyypeittäin luvuissa Rakenteet, joita ei pidä tiivistää Tiivistyskorjauksia tukevat ratkaisut ALAPOHJARAKENTEIDEN TIIVISTÄMINEN Betonirakenteiset alapohjat Ryömintätilalliset ja tuulettuvat betoniset alapohjarakenteet Puurakenteiset alapohjat ULKOSEINÄRAKENTEIDEN TIIVISTÄMINEN Kivirakenteiset ulkoseinät Puu- ja levyrakenteiset ulkoseinät VÄLIPOHJARAKENTEIDEN TIIVISTÄMINEN Betonirakenteiset välipohjat Täyttökerrokselliset betonirakenteiset välipohjat Puurakenteiset välipohjat YLÄPOHJARAKENTEIDEN TIIVISTÄMINEN Betonirakenteiset yläpohjat Puurakenteiset yläpohjat... 99

11 6.6 IKKUNA- JA OVILIITTYMIEN TIIVISTÄMINEN MUITA RAKENTEITA Läpivientien tiivistäminen Lattian tarkastusluukut Putkikanaalien ja portaiden alustilojen tiivistäminen Liikuntasaumat KORJAUSTAVAN VALINTA TOIMENPIDEVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Rakenteiden purkaminen Korjausvaihtoehtojen vertailu RISKINARVIO RAKENTEIDEN ILMATIIVIYDEN PARANTAMISESTA KORJAUSRATKAISUNA SISÄILMAONGELMAKOHTEISSA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO JATKOSELVITYSTARVE LÄHDELUETTELO

12 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Maalajien ja maalajitteiden ilmanläpäisevyys. Taulukko 2 Eräiden rakennusmateriaalien ilmanläpäisevyys L ja ilmanläpäisykerroin Ka. Taulukko 3 Malli korjausten onnistumisen arvioinnin menetelmistä ja ajankohdista korjausten valmistumisen ja tilojen käyttöönoton jälkeen. Taulukko 4 Nelikentässä on esitetty kootusti tiivistyskorjausten vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. KUVALUETTELO Kuva 1 Epäonnistuneita tiivistyskorjauksia. Kuva 2 Esimerkkejä alapohjarakenteissa olevista liitoskohdista, joiden ilmatiiviydestä on erityisesti huolehdittava Kuva 3 Eri levyisten rakojen läpi virtaavan ilman määrä [l/min] suhteessa ilman kokonaispaine-eroon [Pa]. Kuva 4 Joustavan saumamassan, umpisoluisen saumanauhan ja nestemäisenä levitettävän vedeneristeen käyttöperiaatteet tiivistyskorjauksissa. Kuva 5 Rakenteiden ilmatiiviyden huomioiminen rakennushankkeen eri vaiheissa. Kuva 6 Ilmavuotokohdan havaitseminen lämpökuvauksella. Kuva 7 Betonirakenteen alusta on valmisteltu ennen tiivistyskorjausta Kuva 8 Alapohjarakenteessa tapahtuvien ilmavirtausten huomioiminen merkkiainekokeessa. Kuva 9 Merkkiainelaite Sensistor XRS9012. Kuva 10 Merkkiainelaite Innova Kuva 11 Perinteisen hirsirakennuksen tiivistäminen tulee tehdä harkiten. Kuva 12 Esimerkkejä erilaisista maanvaraisen betonilaatan tiivistyskorjauksista. Kuva 13 Esimerkkiratkaisu maanvaraisen betonilaatan ja betoniseinän liitoskohdan tiivistyskorjauksesta. Kuva 14 Ryömintätilallisen alapohjarakenteen tiivistys polyuretaanivaahdolla ryömintätilan puolelta. Kuva 15 Ontelolaattarakenteisen, tuuletetun alapohjarakenteen ilmavuotoreitit sekä tiivistyskorjaus. Kuva 16 Betonirakenteisen sisäpinnan tiivistyskorjaus koko rakenteen ja liitoskohtien yli asennettavalla pinnoitteella. Kuva 17 Betonirakenteisen sisäpinnan ja puhtaaksimuuratun tiiliseinän tiivistyskorjaus koko rakenteen ja liitoskohtien yli asennettavalla pinnoitteella. Kuva 18 Puurunkoisen, tiiliverhoillun ulkoseinärakenteen tiivistyskorjausdetaljeja.

13 Kuva 19 Kuva 20 Kuva 21 Kuva 22 Kuva 23 Kuva 24 Kuva 25 Kuva 26 Kuva 27 Kuva 28 Kuva 29 Kuva 30 Kuva 31 Kuva 32 Kuva 33 Kuva 34 Kuva 35 Kuva 36 Kuva 37 Puurunkoisen, tiiliverhoillun ulkoseinärakenteen tiivistyskorjaus, kuvia korjaustyömaalta. Puurunkoisen, lautaverhoillun ulkoseinärakenteen tiivistyskorjaus, kuvia korjaustyömaalta. Ontelolaattarakenteisen välipohjan tiivistyskorjaus, kuvia korjaustyömaalta. Massiivisen betonivälipohjan epoksipinnoitus. Väestönsuojan täyttökerroksesta tapahtuvien ilmavuotojen tiivistyskorjaus. Esimerkkiratkaisu täyttökerroksellisen alalaattapalkisto-välipohjan tiivistys-korjauksesta. Puurakenteisen täyttökerroksellisen välipohjan tiivistyskorjaus. Periaateratkaisu täyttökerroksellisen betonirakenteisen yläpohjan sisäpinnan tiivistyskorjausratkaisuista. Täyttökerroksellisen betonirakenteisen yläpohjan korjaus, kuvia korjaustyömaalta. Periaateratkaisu tiilirakenteisen sisäpinnan ja ikkunan liitoskohdan tiivistyskorjauksesta. Esimerkkiratkaisu ikkunakarmien välisen liitoskohdan tiivistyskorjauksesta. Ikkunakarmien välisen liitoskohdan tiivistyskorjaus, kuvia korjaustyömaalta. Suojellun rakennuksen ikkunan ja ulkoseinäliitoskohdan tiivistyskorjaus, kuvia korjaustyömaalta. Pilarin ja ulkoseinän kohdalla sähkökourujen kautta tapahtuvia ilmavuotoja, kuvia uudistyömaalta. Putkiläpivientien tiivistyskorjaus, betoninen alapohjarakenne, kuvia korjaustyömaalta. Läpivientien tiivistyskorjauksia, kuvia korjaustyömaalta. Metallisen tarkastusluukun tiivistyskorjaus. Tarkastusluukun uusiminen kaasutiiviiksi. Liikuntasauman tiivistyskorjaus.

14 KESKEISET LYHENTEET JA SYMBOLIT DIFFUUSIO Kaasumolekyylien liikettä, joka pyrkii tasoittamaan kaasuseoksessa olevia yksittäisen kaasun pitoisuuseroja (tai osapaine-eroja). Diffuusiossa kaasumolekyylit siirtyvät korkeammasta pitoisuudesta pienempään. EMISSIO Haihtuminen, materiaalista vapautuu kaasumaisessa olomuodossa olevia yhdisteitä ympäröivään ilmaan. HÖYRYNSULKU Höyrynsulku on ainekerros, jonka pääasiallisena tehtävänä on estää vesihöyryn haitallinen diffuusio rakenteeseen tai rakenteessa. ILMANLÄPÄISEVYYS, (PERMEABILITEETTI) Yksikkö [m 2 ]. Ilmanläpäisevyydellä k tarkoitetaan permeabiliteettia, jonka suuruuteen vaikuttavat huokosten koko ja huokosjakauma. ILMANLÄPÄISEVYYS Yksikkö [m 3 /(m s Pa)]. Ilmanläpäisevyydellä L tarkoitetaan ilman tilavuusvirtaa, joka jatkuvuustilassa laminaarisena virtauksena läpäisee kohtisuorasti pintayksikön suuruisen ja pituusyksikön paksuisen homogeenisen ainekerroksen läpi, kun ainekerroksen eri puolilla olevien ilmatilojen paine-ero on yksikön suuruinen. ILMANLÄPÄISYKERROIN Yksikkö [m 3 /(m 2 s Pa)] tai [m 3 /N s]. Ilmanläpäisykerroin Ka ilmoittaa ilman tilavuusvirran, joka jatkuvuustilassa laminaarisena virtauksena läpäisee kohtisuorasti pintayksikön suuruisen materiaalin, kun materiaalin eri puolilla olevien ilmatilojen paine-ero on yksikön suuruinen. ILMANSULKU Tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus rakenteen läpi puolelta toiselle.

15 ILMANVUOTOLUKU q50 Yksikkö [m 3 /(h m 2 )]. Kuvaa rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden. RakMK D3 (2012) mukainen menetelmä. ILMANVUOTOLUKU n50 Yksikkö [1/h] eli [m 3 /(h m 3 )]. Kuvaa rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennuksen tilavuutta kohden. Vanhentunut menetelmä. KAPSELOINTI Kapseloinnilla tarkoitetaan tässä työssä korjausmenetelmää, jonka tavoitteena on estää haitta-aineiden tai muiden epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan sekä konvektiolla että diffuusiolla materiaalin läpi. KOSTEUSVAURIO Tarkoittaa liiallisesta tai pitkäaikaisesta kosteudesta aiheutuvaa materiaalin tai rakenteen kosteussietokyvyn ylittymistä ja ominaisuuksien muuttumista siten, että rakenne tai rakenteen osa tulee korjata tai vaihtaa. MIKROBIVAURIO Tarkoittaa bakteerien, homeiden, hiivojen, lahottajien ym. haitallista esiintymistä rakennuksessa. RAKENTEIDEN ILMATIIVIYDEN PARANTAMINEN l. TIIVISTYSKORJAUS Korjausmenetelmä, jonka ensisijaisena tavoitteena sisäilmakorjauskohteissa on estää hallitsemattomat ilmavirtaukset rakenteista ja niiden mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien pääsy huonetilaan. Tiivistyskorjauksissa tehdään toimenpiteitä rakenteiden sisäpinnan riittävän ilmatiiviyden varmistamiseksi. RAKENNUKSEN VAIPPA Muodostuu rakennusosista, jotka erottavat lämpimän ja puolilämpimän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä

16 tilasta. Vaipparakenteita ovat esimerkiksi yläpohja-, alapohja- ja ulkoseinärakenteet. SUHTEELLINEN KOSTEUS Yksikkö [% RH]. Ilman suhteellinen kosteuspitoisuus, joka ilmoittaa kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä kyllästymiskosteuspitoisuuteen verrattuna tietyssä lämpötilassa. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. TERVEYSHAITTA Terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi asuinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Terveyshaitan olemassaolon määrittelee terveydensuojeluviranomainen. VESIHÖYRYNLÄPÄISEVYYS Yksikkö = [m 2 /s] ja p = [kg/(m s Pa)]. Vesimäärä, joka stationääritilassa läpäisee aikayksikössä pintayksikön suuruisen ja pituusyksikön paksuisen homogeenisen ainekerroksen, kun ainekerroksen eripuolilla olevien ilmatilojen vesihöyrypitoisuuksien ero (tai vesihöyryn osapaine-ero) on yksikön suuruinen. VESIHÖYRYN KONVEKTIO (KOSTEUSKONVEKTIO) Tarkoittaa kaasuseoksen (esim. ilma) sisältämän vesihöyryn siirtymistä kaasuseoksen mukana sen liikkuessa kokonaispaine-eron vaikutuksesta. VOC Yksikkö µg/m 3 (ilmanäyte) ja µg/m 2 h (FLEC ehjän lattiapäällysteen päältä). Volatile Organic Compound, haihtuva orgaaninen yhdiste.

17 1 Johdanto Rakennusvaipan ilmatiiviyden parantamisen tavoitteena on vähentää energiankulutusta, estää kosteuskonvektio ja estää epäpuhtauksien huoneilmaan kulkeutuminen vuotoilmavirtausten mukana. Hyvin ilmanpitävässä rakennuksessa korvausilmaa ei oteta rakenteiden ilmavuotokohtien kautta, vaan korvausilma otetaan hallitusti tuloilmaventtiilien tai raitisilmanottoaukkojen kautta. Rakenteiden sisäpintojen ilmatiiviydellä voidaan estää mahdollista terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen syntyminen. Sisäilmaongelmakohteissa rakenteiden sisäpintojen ilmatiiviyden parantamisen eli tiivistyskorjauksen ensisijaisena tavoitteena on estää hallitsemattomat ilmavirtaukset rakenteista ja niiden mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien pääsy huonetilaan. Tiivistyskorjauksissa tehdään tyypillisesti toimenpiteitä vaipparakenteiden (alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet) sisäpintojen riittävän ilmatiiviyden varmistamiseksi. Tiivistyskorjausmateriaali läpäisee yleensä jonkin verran vesihöyryä ja myös muita kaasuja. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamiseksi tehtävät tiivistyskorjaukset sekoitetaan usein muihin korjausmenetelmiin, kuten haitta-aineiden kapselointiin, kapillaarisen kosteuden katkaisemiseen tai muihin kosteuden tai paineellisen veden hallitsemiseksi tehtäviin korjaustoimenpiteisiin. Tiivistyskorjausmenetelmää on käytetty sisäilmaongelmakohteissa jo pitkään osana muita korjaustoimenpiteitä vaihtelevalla menestyksellä. Kokemusperäisesti on todettu, että pelkkä tiivistyskorjaus yksin käytettynä harvoin riittää, vaan ongelmien poistamiseksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Siten rakenteiden sisäpinnan ilmatiiviyden parantaminen on aina osa muita korjaustoimenpiteitä. Korjaukset ovat voineet epäonnistua puutteellisten suunnitelmien, huolimattoman toteutuksen tai laadunvarmistuksen puuttumisen vuoksi sekä rakenteissa tapahtuvien ilmiöiden ja kokonaisuuden ymmärtämättömyyden vuoksi. Lisäksi on saatettu tiivistää 9

18 rakenteita, joihin tiivistyskorjaus ei sovellu. Tutkimustietoa eri menetelmistä ja korjausten onnistumisesta on saatavilla vähän. Rakennusten sisäilmaongelmakohteiden parissa työskentelevillä asiantuntijoilla on näkemyseroja tiivistyskorjausten onnistumisesta, korjaustavan vaikutuksesta sisäilmaan sekä korjaustavan käyttöiästä ja vaikutuksista rakennuksen elinkaarikustannuksiin. Erimielisiä ollaan myös siitä, mitä rakenteita ylipäätään on mahdollista ja järkevä korjata ja kuka lopulta päättää korjaustavan valinnasta ja millä edellytyksillä. Yhtenäisten toimintatapojen ja ohjeistuksen puutteen vuoksi syksyllä 2013 käynnistyi yhteistyössä Ympäristöministeriön Kosteus- ja Hometalkoiden sekä Vahanen Oy:n kanssa toteutettava hanke, jonka tarkoituksena oli saavuttaa työpajatoiminnan avulla yhteinen konsensus tiivistyskorjausmenetelmän käytöstä yhtenä sisäilmaongelmakohteiden korjausratkaisuna. Opinnäytetyössä on hyödynnetty asiantuntijatyöryhmän keskusteluja sekä Vahanen Oy:n asiantuntemusta sekä tiivistyskorjauksiin liittyvää kokemusta kenttäkohteissa. Opinnäytetyössä kuvataan rakenteiden ilmatiiviyden toteuttamisen rakennusfysikaaliset perusteet ja kerrotaan rakenteiden ilmatiiviyteen liittyvistä rakentamismääräyksistä, rakennusalan ohjeista, tehdyistä tutkimuksista ja käytännön kokemuksiin perustuvasta tiedosta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on koota jo olemassa olevat tiedot alan julkaisuista, työpajojen tuloksista ja käytännön kokemuksista. Työssä kuvataan rakenteiden ilmatiiviyden huomioiminen rakennushankkeessa sekä korjausten jälkeisestä onnistumisen varmistamisesta. Lisäksi kuvataan rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen pääperiaatteet rakennetyypeittäin. 10

19 2 Tiivistyskorjausten tausta sekä rakenteiden ilmanpitävyys ennen ja nyt 2.1 RAKENTEIDEN ILMATIIVIYS RADONIN TORJUNNASSA Rakenteiden tiivistäminen on nostettu korjausratkaisuksi ensimmäisen kerran radonkaasun pääsyn estämisessä rakennuksen sisälle. Radon on hajuton, näkymätön, haitallinen ja vaarallinen kaasu, jota ei saa tulla haitallisia määriä huonetilaan. Radonkorjausmenetelmiä ovat esimerkiksi alapohjarakenteen sisäpinnan ilmatiivistäminen sekä alapohjan alapuolisen maaperän alipaineistusratkaisut. Vanhimmat radonkorjaukset on tehty Suomessa 1980-luvulla ja ensimmäisen kerran radonin torjunnan suunnitteluohje rakenteita tiivistämällä on kuvattu Teknillisen korkeakoulun julkaisussa 114, Radonsuunnitteluohje normaalin radonluokan alueille vuodelta Olennaisena vaatimuksena radonin torjunnassa rakenteita tiivistämällä on, että ilmavirtausreitit katkaistaan kokonaan, eikä vain osittain. (Kettunen ym. 1991). Kuvassa 1 on esitetty alapohjarakenteiden liitoskohtia, joiden tiiveydestä on huolehdittava. Kuva 1. Esimerkkejä alapohjarakenteissa olevista liitoskohdista, joiden ilmatiiviydestä on erityisesti huolehdittava (Rakennustieto 2012). Radon on hyvä indikaattori sille, kuinka paljon ilmaa alapohjan kautta huoneilmaan tulee. Siksi radonmittausta ennen ja jälkeen korjaustöiden voidaan käyttää 11

20 tiivistyskorjauksen onnistumisen arvioinnissa kohteissa, joissa radonia esiintyy riittäviä määriä. Suomen Säteilyturvakeskus STUK on koonnut raportissa STUK- A252 Asuntojen radonkorjaaminen (2012) talonomistajille lähetettyyn kyselytutkimukseen perustuvaa tietoa radonkorjauksen onnistumisesta. Vuotoreittien tiivistämisellä saavutettiin 400 taloon perustuvan aineiston perusteella % radonpitoisuuden alenema. Kyselytuloksesta ei käy ilmi käytetty tiivistyskorjausmenetelmä, toteutus eivätkä työmaanaikaiset laadunvarmistusmenetelmät. (Arvela ym. 2012) Yleisesti tiivistämistyössä on noudatettava huolellisuutta, jotta tiivistämisen työvirheiden vaikutus jää merkityksettömäksi. Kun korjaukset on suunniteltu, työ on toteutettu huolellisesti ja onnistuminen varmistettu laadunvarmistusmenettelyillä asianmukaisesti, voidaan tällaisista kohteista mittaustuloksiin perustuvan kokemusten mukaan katkaista radonia sisäilmaan kuljettavat ilmavirtaukset kokonaan. Tällöin radonia voi siirtyä enää diffuusiolla rakenteiden läpi. Yleisesti tiedetään, että esimerkiksi tiivistämällä 70 % ilmavuotokohdista ei saavuteta 70 % alenemaa radonpitoisuudessa, vaan suuri osa ilmavuodoista siirtyy tiivistämättömiin kohtiin. Tiivistyksellä tulee katkaista kaikki ilmavuodot, jotta korjaus onnistuu. (Kettunen ym. 1991) Ympäristöministeriön 2014 julkaistussa pohjarakenteita koskevassa asetuksessa mainitaan, että suunnittelussa ja toteutuksessa on lisäksi otettava huomioon rakennuspaikan radonriskit. Asetusta sovelletaan korjausrakentamisessa. Rakentamismääräyskokoelman osassa B3 Pohjarakenteet 2004, on annettu määräyksiä ja ohjeita koskien radonin hallintaa. Ohjeessa todetaan, että tiivis yhtenäinen laattaratkaisu on radonturvallinen ja että maanvaraisen laatan ja perusmuurin sauman tiivistystoimet ovat välttämättömiä, kun perusmuuri ja laatta rakennetaan erikseen. Lisäksi läpivientien tiivistäminen on erittäin tärkeätä kaikissa rakenneratkaisuissa. Tiivis, halkeilematon betonirakenne estää radonin pääsyn haitallisissa määrin rakenteen läpi. 12

21 Radontutkimuksissa on todettu, että pitkällä aikavälillä radon kulkeutuu diffuusiolla betonilaatan lävitse. Tiiviin, laadukkaan betonilaatan (betoni K30, paksuus 60 mm) läpi tapahtuva diffuusio on kuitenkin niin hidasta, ettei sillä ole käytännössä juurikaan merkitystä huoneilman radonpitoisuuden kannalta. Heikompilujuuksisen ja keskinkertaisesti tiivistetyn betonilaatan (betoni K20, paksuus 60 mm) läpi tapahtuu diffuusiota siten, että laskennallisen tarkastelun mukaan huonetiloissa sallitut radonpitoisuudet ylittyvät. Käytännössä konvektiovirtaukset alapohjarakenteen saumakohtien, halkeamien ja läpivientien kautta ovat huoneilman radonpitoisuuden kannalta tyypillisesti diffuusiota merkittävämpiä. (Kronqvist 1989) Edellä mainittuja tutkimustuloksia voidaan pitää lähtökohtana arvioitaessa rakennuspohjan mikrobien tuottamien kaasumaisten epäpuhtauksien kulkeutumista diffuusiolla betonirakenteiden läpi. Rakenteiden tiivistysratkaisuja radonin torjumiseksi on ohjeistettu detaljitasolla edellä mainittujen julkaisujen lisäksi mm. RT-kortissa , Radonin torjunta TIIVISTYSKORJAUKSET OSANA SISÄILMAKORJAUKSIA Tiivistysratkaisuja on käytetty myös muissa kuin radonin liitettävissä sisäilmaongelmakohteissa 1990-luvulta lähtien luvulla rakenteiden sisäpinnan ilmatiiviyden parantamiseen liittyviä korjauksia on tehty Suomessa sadoissa sisäilmaongelmakohteissa monien tahojen toimesta ja suunnitteluratkaisut, käytettävät materiaalit, toteutus työmaalla ja laadunvarmistusmenettely ovat alkaneet vakiintua. Korjaukset ovat kuitenkin voineet epäonnistua rakenteissa tapahtuvien ilmiöiden ja kokonaisuuden ymmärtämättömyyden, puutteellisten suunnitelmien, huolimattoman toteutuksen tai laadunvarmistuksen puuttumisen vuoksi. Lisäksi on saatettu tiivistää rakenteita, joihin tiivistyskorjaus ei sovellu. Kuvassa 2 on esimerkkejä epäonnistuneista tiivistyskorjauksista. 13

22 a b c d Kuvat 2a d. Kuvassa a on epäonnistunut läpivientien palokatkotiivistys, jossa ilmavirtauksia tapahtuu edelleen tiivistämättömien läpivientien kautta. Kuvassa b on epäonnistunut ikkunan ja ulkoseinärakenteen liitoskohdan tiivistys, jossa tiivistysmassa on asennettu huolimattomasti ja tartunta alustaan on puutteellinen. Kuvassa c ikkunan ja ulkoseinärakenteen liitoskohdassa tiivistyskorjausmateriaalin tartunta alustaansa ei ole riittävä. Kuvassa d lattianrajan rakoon on asennettu silokonimassaa, jonka tartunta alustaan on pettänyt. Ilmavuotokohdat on osoitettu punaisilla nuolilla. Jo 1980-luvun kirjallisuudessa (Polvinen ym. 1983) todetaan, että tutkimustietoa erilaisista ilmatiiviyden parantamisen menetelmistä ja korjausten onnistumisesta on saatavilla vähän. Tilanne ei ole tästä juuri muuttunut. Julkaistuja tutkimustuloksia on edelleen vähän. Korjausten jälkeistä korjausten onnistumisen arviointia pitkällä aikavälillä on tehty vain muutamissa kohteissa. Huolellisesti toteutetuista korjauskohteista on saatu positiivista palautetta. Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen sisäilmakohteissa on korjausmenetelmänä edelleen melko uusi, eikä se ole kaikkien rakennusammattilaisten tiedossa. 14

23 2.3 SUOMALAISEN RAKENNUSKANNAN ILMATIIVIYDEN KEHITYS Perinteisten suomalaisten hirsirakennusten rakenteiden kosteustekninen toimivuus perustuu ilmavirtausten rakenteita kuivattavaan vaikutukseen ja siten hirsirakenteet läpäisevät tarkoituksenmukaisesti ilmaa. Perinteisten hirsirakennusten ilmatiiviys on heikko. Rintamamiestyyppisten puutalojen ilmatiiviys on myös heikko ja myös näiden rakenteiden toimivuus on pitkälti perustunut ilmavirtausten kuivattavaan vaikutukseen ja siihen, että rakennuksen sisällä ei ole ollut sellaista kosteuskuormaa, kuin nykypäivänä. Tutkimusten mukaan ennen vuotta 1950 rakennettujen hirsirakennusten ja purueristeisten puurunkoisten asuinrakennusten (n=5) ilmanvuotoluku n50 keskiarvo on 7,3 vaihteluvälillä 6 10,4. Tutkimuksissa on havaittu, että rakenteissa useissa kerroksissa olevat pahvit ja tapetit parantavat huomattavasti ilmatiiviyttä. Perinteisiä hirsirakennuksia on tiivistetty lämmöneristävyyden parantamiseksi ja vedon tunteen poistamiseksi. (Polvinen ym. 1983) Vuoden 1955 jälkeen rakennettujen puurunkoisten, mineraalivillalla eristettyjen asuinrakennusten (n=31) ilmanvuotoluvun n50 keskiarvoksi on mitattu 8,5 vaihteluvälillä 2,9 17,8. (Polvinen ym. 1983) Vanhojen kivirakenteisten arvorakennusten ilmatiiviys ei myöskään ole erityisen hyvä. Vanhoissa arvorakennuksissa (n=8) on mitattu ilmanvuotoluvuksi n50 [1/h] keskiarvo 6,5. (Tähtinen ym. 2013). Sairaaloissa olevien vanhojen (n=6, rakennusvuosi ) eristystilojen ilmanvuotoluvuksi mitattiin /h ja uusien eristystilojen (n=13, rakennusvuosi ) ilmanvuotoluvuksi mitattiin 1-4 1/h. (Salmi ym. 2012) Vuosina rakennettujen puuelementtitalojen (n=44) ilmanvuotoluvun n50 keskiarvoksi on mitattu 6, vaihteluvälin ollessa 2,2 12,0. Vuosina rakennettujen kevytbetonirakenteisten (n=5) rakennusten ilmanvuotoluvun n50 keskiarvoksi on mitattu 3 ja 1970-luvulla rakennettujen betonisandwich- 15

24 elementtitalojen (n=5) ilmanvuotoluvun n50 keskiarvoksi on mitattu 3,5. (Polvinen ym. 1983) Rakennusten ilmatiiviyteen kiinnitettiin huomiota 1970-luvulla, jolloin energian hinta kohosi voimakkaasti ja sen seurauksena pyrittiin säästämään energiaa. Markkinoille tuli erilaisia ilman- ja höyrynsulkupapereita ja muoveja. Suomessa tutkittiin rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyyttä ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Siten rakennuskannan ilmatiiviys on keskimääräisesti huomattavasti parantunut siirryttäessä 1980-luvulle. (Polvinen ym. 1983) Sen sijaan tutkimuksissa on havaittu, ettei puurunkoisten pientalojen keskimääräinen ilmatiiviys ole kovin paljon parantunut vuosien 1980 ja 2000 välillä. Kivirakenteisten pientalojen ilmatiiviys on keskimäärin puurunkoisia parempi. (Vinha 2012) Ilmavuotolukuna aikaisemmin käytetty n50 ei ole suoraan verrannollinen nykyisen q50 ilmanvuotoluvun kanssa. Ilmanvuotoluku q50 ottaa huomioon ilmavuodon vaipan pinta-alaa kohden kun taas n50 lasketaan kokonaistilavuuden perusteella. Ilmanvuotoluku n50 suosii suuria rakennuksia, koska vaipan pinta-ala ei useinkaan kasva samassa suhteessa rakennuksen tilavuuden kanssa. Pientalojen ilmanvuotoluvut n50 ja q50 ovat samaa suuruusluokkaa. (Paloniitty 2013) Nykyään rakenteiden sisäpinnan ilmatiiviyteen on pitänyt kiinnittää entistä enemmän huomiota energiatehokkuusvaatimusten vuoksi, asumisen käyttötottumusten muuttumisen ja yhä monimutkaisemmaksi muuttuvien rakenteiden ja rakennusten vuoksi. Uudisrakennuksissa rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 saa olla enintään 4 m 3 /(h m 2 ). Kosteusteknisen turvallisuuden, hyvän sisäilmaston ja energiatehokkuuden kannalta tulisi rakennusvaipan ilmanvuotoluvun q50 olla enintään 1 m 3 /(h m 2 ). (RakMK D3 2012, RIL ) Nykyrakentamisessa rakennusvaipan sisäpinnan ilmatiiviys huomioidaan suunnitteluvaiheessa ja käytännössä toteutus tehdään joko höyrynsululla, joka toimii samalla myös ilmansulkuna tai massiivisella, höyryn- ja ilmansulkuna toimivana rakenteella. Höyryn- ja ilmansulun huolelliseen, tiiviiseen toteutukseen työmaalla ei 16

25 aina kiinnitetä riittävästi huomiota. Kokemuksen mukaan uudisrakennusten ilmatiiviydessä on suuria työmaatekniikoista ja työn toteuttamisesta johtuvia eroja. Jos tekijät ymmärtävät, mitä tekevät, niin onnistumisen todennäköisyys on korkea. 2.4 TIIVISTYSKORJAUKSISTA JA EPÄPUHTAUKSIEN KULKEUTUMISESTA TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA Tiivistyskorjauksiin liittyviä tieteellisiä tutkimuksia on tehty suhteellisen vähän ja tehdyt tutkimukset ovat yleensä suppeita. Tiedetään, että rakenteiden läpi tapahtuvien ilmavirtausten mukana kulkeutuu epäpuhtauksia huoneilmaan. Näiden ilmavirtausten mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien pitoisuutta ei kuitenkaan pystytä määrittämään tarkasti. Voidaan todeta, että ilmavirtausten mukana siirtyy merkittävämpiä epäpuhtausmääriä, kuin diffuusiolla rakenteiden läpi. Epäpuhtauksien siirtyminen diffuusiolla on hitaampaa ja siirtyvät määrät ovat pienempiä kuin konvektiolla. Poikkeuksena voidaan pitää joitakin vaikeiden haittaaineiden kyllästämiä rakenteita, kuten raskasöljyjä sisältävää maaperää ja laajalta alueelta öljyn kyllästämää alapohjalaattaa, jolloin haihduntapinta-ala on suuri suhteessa ilmavuotoreitteihin ja silloin diffuusion merkitys on suurempi. Eräässä kohteessa seurantatutkimuksena tehtyjen ilmatiiviysmittausten mukaan täyttökerroksellisiin välipohjarakenteisiin tehdyt tiivistyskorjaukset olivat yhtä ilmatiiviitä, kuin vuotta aikaisemmin korjausten yhteydessä tehdyissä laadunvarmistusmittauksissa. Kohteen välipohjarakenteet olivat alkuperäisiä puupalkkivälipohjia, joissa täytteenä oli sammalta, turvetta sekä muita luonnonmateriaaleja. Tiivistyskorjaukset tehtiin välipohjien ylä- ja alapintaan siten, että alkuperäiset täyttökerrokset jäivät välipohjarakenteeseen. Merkkiainetekniikalla tehdyissä tutkimuksissa todettiin, välipohjarakenteen ja huonetilan välisen paineeron ollessa 10 Pa, että välipohjarakenteen sisälle päästettyä merkkiainekaasua ei kulkeutunut lainkaan huonetiloihin. Kun paine-ero nostettiin 50 Pa, havaittiin tarkastelluissa tiloissa paikallisia vuotokohtia. Vähäisistä vuodoista huolimatta rakenteiden ilmatiiviys todettiin tavanomaista täyttökerroksellista välipohja- 17

26 rakennetta huomattavasti paremmaksi, minkä ansiosta epäpuhtauksien kulkeutuminen rakenteista sisäilmaan on vähäisempää (Lahtinen ym. 2008). Arvorakennusten käytettävyys ja hyvät korjauskäytännöt -julkaisussa arvioitiin kahdeksassa arvorakennuksessa korjausratkaisujen merkitystä sisäilman laatuun arviokäyntien ja mittausten avulla. Kohteissa oli tehty tiivistyskorjauksia ja kapselointikorjauksia. Mittauksissa havaittiin, että vaikka yksittäiset rakenteet ja huonetilat oli korjauksilla saatu tiiviiksi, ne eivät parantaneet oleellisesti koko rakennuksen tiiviyttä, koska muita ympäröiviä rakenteita ei ollut huomioitu tiivistyskorjauksessa. Korjausten jälkeen tehdyissä seurantamittauksissa tiloissa ei havaittu tavanomaisesta poikkeavia pitoisuuksia (mm. hiukkasten määrä ilmassa). Hankkeen yhteenvetona todetaan, että vanhojen rakennusten korjauksissa tiiviyden kannalta on erityisen tärkeää huomioida koko rakennuksen ominaisuudet ja toiminta ennen ja jälkeen korjausten. Yksittäisten rakenneosien tai kohtien tiiviyskorjausten tekeminen ei paranna koko tilan tiiviyttä merkittävästi, jolloin muiden rakenteiden ja tilojen ominaisuuksien tarkastelu tulee tehdä huolella ja arvioida millaisia hyötyjä ja / tai haittoja yksittäisen rakenneosan tai tilan tiivistäminen muodostaa koko rakennuksen ominaisuuksia ajatellen (Tähtinen ym. 2013). Jatkotutkimustarpeena esitetään arvorakennusten riskirakenteiden tiiviyden merkityksen selvittämistä koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun riittävän suuren otannan avulla. Mikrobiperäisten epäpuhtauksien kulkeutumisesta rakenteiden läpi huoneilmaan on jonkin verran tutkittua tietoa. Ulkoilmassa ja maaperässä on luonnollisesti mikrobeja. Siksi maaperään ja ulkoilmaan kosketuksissa olevissa vaipparakenteissa (ulkoseinät, alapohja ja yläpohja) on lähes aina ulkoilmasta sekä maaperästä kulkeutuneita mikrobeja. Epäpuhtauksien sijainti, määrä ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, tulkitaanko epäpuhtaudet vaurioksi ja onko niillä sisäilman laatua huonontavia vaikutuksia. Epäpuhtaudet heikentävät sisäilman laatua päästessään huonetilaan liian suurina pitoisuuksina. Maaperän ja ulkoilman mikrobit ovat luonnollinen olosuhde ja suunnittelussa huomioitava reunaehto. Esimerkiksi rakennuksen alla maaperässä on tyypillisesti mikrobikasvulle suotuisat lämpö- ja kosteusolosuhteet. 18

27 Maan huokosilman suhteellinen kosteuspitoisuus on lähellä 100 %RH. Maapohjan lämpötila rakennuksen alla on normaaleissa käyttöolosuhteissa noin C. Mitä voimakkaampi epäpuhtauslähde on ja mitä lähempänä huoneilmaa se sijaitsee, sen todennäköisempiä haitalliset vaikutukset ovat. (RIL , Leivo ym. 2002, Leivo 2007, Kurnitski ym. 1999) Alapohjarakenteiden lämmöneristeistä tai ulkoilmaan kosketuksissa olevista rakennusmateriaaleista ei esimerkiksi voida soveltaa Asumisterveysohjeen tulkintaperiaatteita rakennusmateriaalin mikrobianalyysille laimennosviljelymenetelmällä tavanomaisen ja poikkeavan mikrobipitoisuuden erottamiseksi. (Kosteus- ja hometalkoot 2011, Sosiaali- ja terveysministeriö 2003) Pessi ym. tekemässä tutkimuksessa (1999) havaittiin mikrobi-itiöiden kulkeutuvan betonisen julkisivuelementin epätiiviyskohtien kautta 50 Pascalin alipaineessa sisäilmaan. Tutkimus tehtiin kerrostaloasunnossa, jossa mitattiin mikrobipitoisuuksia sisäilmasta ja ulkoseinärakenteen sisältä otetuista materiaalinäytteistä. Tulosten perusteella eristeessä kasvavilla sädesienillä ja sieniitiöllä havaittiin olevan yhteys sisäilman pitoisuuksien välillä. Epätiiviyskohtien tiivistämisen jälkeen mikrobipitoisuudet vähenivät. Tutkimuksessa havaittiin, että betonisandwich-elementtijulkisivu on niin tiivis, että ainoastaan erittäin suuri paikallinen sädesienipitoisuus (> cfu/g) eristetilassa vaikutti sisäilmaan kohottaen ilman sädesienipitoisuutta (> 10 cfu/m 3 ) silloin, kun rakenteiden liitoskohtien kautta tapahtui ilmavuotoa sisätiloihin. Mikrobien kulkeutumista ryömintätilasta sisäilmaan paine-erojen vaikutuksesta on selvitetty suppeassa tutkimuksessa, jossa otettiin sisäilman mikrobinäytteitä huonetilan eri alipaineistuksissa (5 6,8 Pa, 10 Pa ja 20 Pa). Tutkimuksessa mikrobien sisäilmapitoisuus ei muuttunut merkittävästi, mutta alipaineistetussa tilanteessa havaittiin normaalitilannetta enemmän kosteusvaurioon viittaavia lajeja, joita oli havaittu myös ryömintätilassa otetuissa näytteissä. Alipaine siis imee todistetusti mikrobeja sisäilmaan, mikäli ilmavuotoa tapahtuu mikrobeja sisältävästä rakenneosasta. (Päkkilä 2012) 19

28 Laboratoriossa suoritetun kokeen perusteella mikrobit eivät kulkeudu ehjän betonirakenteen läpi. Erilaisia betonirakenteita ja alapohjalämmöneristeitä asetettiin kahden kammion väliin, joista toisessa oli mikrobeille suotuisat olosuhteet, C ja %RH, sekä ravinneliuoksessa Aspergillus versicolor -lajin kasvustoa. Kasvatus- ja keräyskammioiden välinen paine-ero oli 1 20 Pa. Kuukauden kuluttua otettiin ilmanäytteet sekä kasvatus- että keräyskammiosta. Tulosten perusteella sekä ehjien betonilaattojen että ehjien polyuretaani- ja polystyreeni-eristeiden läpi ei kulkeutunut itiöitä. Ainoastaan valusaumalla varustetun betonilaatan lävitse kulkeutui sieni-itiöitä. Alustavien tulosten perusteella rakenteet myös estivät MVOC- yhdisteiden kulkeutumisen kammiosta toiseen. (Leivo, ym. 2006) Weckströmin (2003) tutkimuksen mukaan kaasumaiset MVOC- yhdisteet kulkeutuvat diffuusiolla ehjän höyrynsulkumuovikalvon lävitse. Laboratoriossa tehdyn koesarjan perusteella määritettiin diffuusiokertoimet eräille MVOCyhdisteille. Diffuusiokertoimilla suoritetut yksinkertaistetut laskelmat osoittavat, että MVOC- yhdisteet voivat kulkeutua merkittävinä pitoisuuksina höyrynsulkukalvon lävitse diffuusiolla. Ei ole tiedossa, onko asiaa tutkittu kenttäolosuhteissa. MVOCmittauksia ei suositella käytettäväksi mikrobiongelman todentamiseen (Valvira 2011). Keinänen (2009) tutki polyamidipohjaisen höyrynsulkukalvon soveltuvuutta haittaaineiden ja mikrobiperäisten epäpuhtauksien torjuntaan laboratorio- ja kenttäkokeilla. Laboratoriokoe osoitti materiaalin soveltuvan kapselointiin kuivissa olosuhteissa, sillä sen diffuusiokerroin oli tutkituille PAH- ja MVOC- yhdisteille pieni. Polyamidikalvon molekyylihuokosten koko muuttuu ympäristön kosteusolosuhteiden mukaan. Siten haitta-aineiden läpäisevyys kasvaa suhteellisen kosteuspitoisuuden kasvaessa. Kenttätutkimukset osoittivat materiaalin soveltuvan hyvin välipohjien kapselointiin kun saavutettiin hyvä ilmatiiviys. Kenttätutkimuksissa tutkittiin myös M1- luokitellun polyuretaanipohjaisen pinnoitteen toimivuutta kapselointimateriaalina. Pinnoite soveltui 20

29 kapselointimateriaaliksi, mutta siitä vapautuvat VOC-yhdisteet heikensivät jonkin aikaa sisäilman laatua. Leif Wirtasen väitöskirjassa (2005) tutkittiin alustan ja kosteuspitoisuuden vaikutusta pintamateriaalien emissioihin. Laboratoriossa asennettiin erilaisia pinnoitteita ja pinnoiteyhdistelmiä alustoille (lasi, kipsilevy ja kalsiumsilikaattilevy), joita säilytettiin kosteuspitoisuuksissa 20 %RH, 50 %RH ja 80 %RH. Materiaaliyhdistelmistä haihtuvat VOC- emissiopitoisuudet mitattiin 1 vrk, 7 vrk ja 14 vrk kuluttua. Yksittäisten materiaalien emissio mitattiin myös 28 vrk kuluttua. Tutkimuksissa havaittiin, että materiaaliyhdistelmien emissiot ovat suuremmat kuin yksittäisillä materiaaleilla. Kahden matalaemissioiseksi luokitellun materiaalin yhdistelmän emissiot olivat suuremmat kuin erikseen mitatuista materiaaleista. Emissioiden suuruuteen vaikuttavat materiaalien lisäksi aika, kosteus, lämpötila ja alusta. Ilman kosteuspitoisuus vaikuttaa emissioiden määrään ja materiaalin kuivumisnopeuden asennusvaiheessa. Emissiot vähenevät ajan funktiona. Tulosten mukaan on mahdollista saavuttaa alhainen, alle 30 µg/m 2 h, emissiotaso kahden viikon kuluessa. Tämä edellyttää oikeita materiaalivalintoja sekä rakenteiden kuivumiselle otollisten olosuhteiden varmistamista. 2.5 LAINSÄÄDÄNTÖ, RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET, OHJEET JA VIRANOMAISNÄKÖKULMA Rakenteiden ilmatiiviys rakentamismääräyksissä Yläpohjarakenteen riittävän vesihöyrytiiveyden varmistaminen mainitaan ensimmäisen kerran rakentamismääräyksissä vuonna (RakMK C2 1975) Vuonna 1978 julkaistussa lämmöneristävyyttä koskevissa määräyksissä todetaan, että tilan tulee olla tiiveydeltään sellainen, että tilassa voidaan saavuttaa käyttötarkoituksen edellyttämät lämpöolosuhteet hyvän energiatalouden vaatimusten mukaisesti eikä rakenteissa tapahdu haitallista kosteuden tiivistymistä. (RakMK C3 1978) 21

30 Tällä hetkellä voimassa oleva Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa C2, Kosteus, Määräykset ja ohjeet 1998 määrittelee, mitä tiiviin sisäpinnan toteutus edellyttää. Määräystekstissä todetaan, että ilmansulun ja ilmansulkuna toimivan höyrynsulun saumat, reunat ja läpivientikohdat on tiivistettävä huolellisesti. Selostuksessa tarkennetaan, että ilmansulun ja myös tuulensuojan tulee olla tiiviit ikkunoiden ja ovien karmien kohdalla sekä seinän ja ala-, väli- ja yläpohjien liittymissä. Ilmansulun lävistykset tuuletusaukkojen, sähkörasioiden, putkien jne. kohdalla tiivistetään huolellisesti. Määräykset ja ohjeet koskevat kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen välttämistä rakentamisessa ja siten määräyksiä voidaan soveltaa myös korjausrakentamisessa. Rakentamismääräyskokoelman osan C2 päivitystarpeiden kartoitus on käynnissä ja uudistuvassa versiossa tarkennetaan entisestään sisäilmanäkökohtien huomioimista. Alapohjarakenteiden ilmatiiviyteen uudisrakentamisessa on kiinnitetty huomiota 1980-luvulta lähtien radonin torjuntaan kehitettyjen korjausratkaisujen yleistyttyä. Rakentamismääräyksissä ohjeistetaan alapohjarakenteen tiiviyteen. Radonin torjunta voidaan toteuttaa esimerkiksi rakenteiden tiivistyksellä. (RakMK B3 2004) Suomen Rakennusmääräyskokoelman osassa C3 Rakennusten lämmöneristys, Määräykset 2010 todetaan, että sekä rakennuksen vaipan että tilojen välisten rakenteiden tulee olla niin ilmanpitäviä, että vuotokohtien läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eivät aiheuta merkittäviä haittoja rakennuksen käyttäjille tai rakenteille ja rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä voi toimia suunnitellusti. RakMK C3 koskee uudisrakennuksia, mutta samaa voidaan käytännössä edellyttää myös suurimmalta osaa olemassa olevalta rakennuskannalta. Rakentamismääräyskokoelman osassa D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2012, on määrätty, että rakennuksen painesuhteet ja rakenteiden tiiviys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne osaltaan vähentävät radonin ja muiden epäpuhtauksien siirtymistä rakennuksessa. Rakentamismääräyskokoelman osassa D3, Rakennusten energiatehokkuus, Määräykset ja ohjeet 2012, annetaan määräyksiä rakennusvaipan ilmatiiviydestä. 22

31 Rakennusvaipan ja tilojen välisten rakenteiden tulee määräyksen mukaan olla niin ilmanpitäviä, että vuotokohtien läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eivät aiheuta merkittäviä haittoja rakennuksen käyttäjille, rakenteille tai rakennuksen energiatehokkuudelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden liitosten ja läpivientien suunnitteluun sekä rakennustyön huolellisuuteen. Rakenteisiin on tarvittaessa tehtävä erillinen ilmansulku (RakMK D3 2012). Selostuksessa täsmennetään, että rakennusvaipan alhainen ilmanvuotoluku ei takaa vaipparakenteiden moitteetonta toimintaa ilmatiiviyden osalta, sillä alhaisesta ilmanvuotoluvusta huolimatta vaipassa voi olla paikallisesti merkittäviä ilmavuotokohtia. Rakennusmääräyskokoelman osassa E1, Rakennusten paloturvallisuus, esitetään vaatimus, jonka mukaan palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua. Siten esimerkiksi välipohjien läpivientien tulee olla tiiviitä myös palo-osastointivaatimusten takia. Palokatko on sähköjohtojen- putkien, tai muiden teknisten järjestelmien palotekninen tiivistys läpäistävän rakenteen palo-osastointia vastaavaksi. Tiivis palokatko hidastaa tulipalon syttyessä liekkien, kuumuuden ja savukaasujen leviämisen läpivientien kautta. Palokatkot ja -saumaukset tulee tehdä siten, etteivät tulipalo ja savu pääse leviämään palo-osastosta toiseen avointen aukkojen kautta (Suomen Palokatkoyhdistys ry 2013). Yhteenvetona voidaan todeta, että voimassa olevat rakentamismääräykset suosittavat rakentamaan uudisrakennusten sisäpinnat ilmanpitäväksi Rakenteiden ilmatiiviyttä käsittelevät ohjeet, julkaisut ja artikkelit Rakennuksen painesuhteiden hallinnasta ja epäpuhtauksien huoneilmaan kulkeutumisen estämisestä on kerrottu Asumisterveysohjeessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003), jossa todetaan, että korvausilman kulkeutuminen rakenteiden kautta on estettävä ja että rakenteet on pinnoitettava sisätilaan päin tiiviin kalvon muodostamalla pinnoitteella. Rakenteiden läpiviennit ja saumakohdat 23

32 on tiivistettävä. Asumisterveysoppaassa, joka on Asumisterveysohjeen soveltamisopas, todetaan, että materiaaleista aiheutuvien kemiallisten epäpuhtauspäästöjen pääasialliset hallintatavat ovat tehostaa ilmanvaihtoa, estää tuloilman kulkeutuminen rakenteiden kautta, pinnoittaa rakenteet ja tiivistää rakenteiden läpiviennit. Voimakkaita päästöjä aiheuttavat materiaalit saattaa olla tarpeen vaihtaa. Rakenteiden ilmatiiviydestä, toteutuksesta ja tiivistämisessä käytettävistä materiaaleista on ohjeistettu Rakennusinsinööriliiton julkaisuissa RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet vuodelta 2012 sekä vanhemmassa julkaisussa vuodelta 2000 sekä RIL Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Ympäristöministeriön julkaisussa Ympäristöopas 28, Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus vuodelta 1997 todetaan, että epäpuhtauksien kulkeutuminen huoneilmaan voidaan yleensä katkaista seinän ja lattian välisen raon huolellisella tiivistämisellä. Homehaitan poistamiseen rakenteita tiivistämällä tulee kuitenkin olla vankat perusteet. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamiseen liittyy myös oleellisesti ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. Ympäristöoppaan päivitetty versio julkaistaan vuonna 2015 ja siinä tullaan kertomaan entistä laajemmin rakennuksen vaipan ilmatiiviyttä. Rakennuksen ilmatiiviyden varmistamisesta on kirjoitettu luku Opetushallituksen julkaisuun Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Asikainen ym., Julkaisussa on esitetty detaljeja ja kerrottu muun muassa tiivistyön suunnittelussa, toteutuksesta työmaalla ja laadunvarmistuksessa huomioitavista asioista. Julkaisussa on kerrottu tiivistyskorjausmenetelmien soveltuvuudesta eri rakennusosille. Tampereen Teknillinen Yliopisto on tuonut esille rakennuksen vaipparakenteiden ilmatiiviyden useissa eri tutkimusraporteissa ja julkaisuissa. Rakennuspohjan mikrobien tuottamien epäpuhtauksien sekä radonin torjumiseksi alapohjarakenteen 24

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

MITTAUKSIA JA HAVAINTOJA SISÄILMAKORJAUSTEN JÄLKISEURANNASTA. Katariina Laine Vahanen Rakennusfysiikka Oy

MITTAUKSIA JA HAVAINTOJA SISÄILMAKORJAUSTEN JÄLKISEURANNASTA. Katariina Laine Vahanen Rakennusfysiikka Oy MITTAUKSIA JA HAVAINTOJA SISÄILMAKORJAUSTEN JÄLKISEURANNASTA Katariina Laine Vahanen Rakennusfysiikka Oy SISÄILMAKORJAUSTEN ONNISTUMISEN VARMISTAMINEN JÄLKISEURANTAMITTAUKSIN Korjausten onnistumista varmistavin

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(8) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS 1 466111S Rakennusfysiikka 5 op. RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Paloniitty Sauli. 2012. Rakennusten tiiviysmittaus.

Lisätiedot

Alipaineistusjärjestelmän soveltuvuuden määrittäminen ja järjestelmän toteuttaminen

Alipaineistusjärjestelmän soveltuvuuden määrittäminen ja järjestelmän toteuttaminen Alipaineistusjärjestelmän soveltuvuuden määrittäminen Johdanto Mikrobivaurioituneen rakenteen parhaana korjaustapana pidetään usein vaurioituneen rakenteen purkamista. Rakenteen purkaminen ja korvaaminen

Lisätiedot

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa. 539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1

Lisätiedot

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELU-

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.5.2014 Päärakennus, valmistunut v. 1980 Navettarakennus, valmistunut 1900- luvun alkupuolella Terhi Markkula, Hanna Tuovinen, Vahanen

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

29.1.2013. Sisäilma-asiantuntijan tehtävät rakennushankkeessa

29.1.2013. Sisäilma-asiantuntijan tehtävät rakennushankkeessa 29.1.2013 Sisäilma-asiantuntijan tehtävät rakennushankkeessa Tehtäväluettelon laatimiseen osallistuivat seuraavat henkilöt: Asiantuntijat: Ari Pesonen Arto Heino Esko Lindblad Ilkka Jerkku Wise Group Finland

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa Delete Tutkimus Oy 14.09.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13, Vantaa sähköposti:

Vantaan kaupunki Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13, Vantaa sähköposti: 557.8.8.0 Vantaan kaupunki Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie, 000 Vantaa sähköposti: jouni.rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Hämeenkylän koulu, RAKENTEIDEN ILMATIIVEYDEN LAADUNVARMISTUS KORJAUSTEN JÄLKEEN

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 Messukeskus, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 5.2.2018 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Ovikehikko ja kangas Puhallin ja ilmamäärämittaus Ulkoilman paine-eroletku Ohjausyksikkö ja paine-eromittaus Puhaltimen kuristusrenkaat RAKENNUSTEN Virtalähde Puhaltimen kotelo RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

Lisätiedot

Uusien talojen radontutkimus 2016

Uusien talojen radontutkimus 2016 Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULU TIIVISTYSKORJAUSTEN TARKASTELU MERKKIAINEKOKEELLA

LAAJAVUOREN KOULU TIIVISTYSKORJAUSTEN TARKASTELU MERKKIAINEKOKEELLA Merkkiainekoeraportti 1 1 (6) Tilaaja: ISS Palvelut Oy Juha Leppälä Rajatorpantie 8 A 01600 VANTAA LAAJAVUOREN KOULU TIIVISTYSKORJAUSTEN TARKASTELU MERKKIAINEKOKEELLA Aika: 21.7.2011 Paikka: Laajaniityntie

Lisätiedot

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS

TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS Projekti 51292.35 RATAS PRO RAKENNETEKNIIKKA TALOTEKNIIKKA SISÄILMA TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS Avoin päiväkoti Majakka Maalinauhantie 7, Vantaa 23.4.2012, muutos A 2 YHTEYSTIEDOT Tutkimuskohde Avoin

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS

TUTKIMUSSELOSTUS TUTKIMUSSELOSTUS 29.2.204 5392.80 Ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden liittymien ilmatiiveyden tarkastus Aika: 29.2.204 Tutkimuskohde:, Tiiviystutkimus merkkiaineella Tutkimuksen tekijät: Juha Tanner Tehtävä

Lisätiedot

Merkkiainetutkimus. Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa

Merkkiainetutkimus. Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa Merkkiainetutkimus Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastus merkkiainekaasun avulla 1. Kohdetiedot Jouni Räsänen, Vantaan kaupunki, Vantaa Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2. Tutkijat

Lisätiedot

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta Rakennuksen kosteuslähteet Rakennusfysikaalinen toimivuus Materiaalien säilytys työmaalla Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen Rakennedetaljit Rakennuksen

Lisätiedot

Ville Katainen & Kai Vähämaa. Paine-erojen pitkäaikainen seuranta ja painesuhteiden vaihtelu rakennuksissa

Ville Katainen & Kai Vähämaa. Paine-erojen pitkäaikainen seuranta ja painesuhteiden vaihtelu rakennuksissa Ville Katainen & Kai Vähämaa Paine-erojen pitkäaikainen seuranta ja painesuhteiden vaihtelu rakennuksissa Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2015 VILLE KATAINEN & KAI VÄHÄMAA Paine-erojen pitkäaikainen seuranta

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa

Lisätiedot

JUKKA SULKAKOSKI. Tiivistyskorjausten onnistuminen

JUKKA SULKAKOSKI. Tiivistyskorjausten onnistuminen JUKKA SULKAKOSKI Tiivistyskorjausten onnistuminen Helsinki 2017 Tekijä Jukka Sulkakoski Opinnäytetyön nimi Tiivistyskorjausten onnistuminen Sivu ja liitesivumäärä 35 s, 1 s Rakennusterveysasiantuntijan

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus

Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus Martinlaakson koulu, nuorisotila Martinlaaksonpolku 4, Vantaa 11.4.2014 Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Y-tunnus 0871165-9 Viikinkaari

Lisätiedot

MUISTIO TIIVISTYSTYÖN LAADUNVARMISTUS MERKKIAINEKOKEILLA OLLAKSEN PÄIVÄKOTI 27.10.2011

MUISTIO TIIVISTYSTYÖN LAADUNVARMISTUS MERKKIAINEKOKEILLA OLLAKSEN PÄIVÄKOTI 27.10.2011 MUISTIO TIIVISTYSTYÖN LAADUNVARMISTUS MERKKIAINEKOKEILLA OLLAKSEN PÄIVÄKOTI Muistio 2 (6) Yleistiedot Tutkimuskohde Ollaksentie 29 01690 Vantaa Tutkimuksen tilaaja ISS Palvelut Oy Mikko Kolehmainen Rajatorpantie

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

RIL 107-2012. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet

RIL 107-2012. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet RIL 107-2012 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 2 RIL 107-2012 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi Kirjakauppa ko.

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia

Lisätiedot

RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA

RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA MIKKO KOSKIVUORI RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY Uudet ohjeistukset ja tutkimukset RT 14 11197 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein Valmisteilla

Lisätiedot

Karamzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins.

Karamzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, 0 2 9 4 0 E s p o o Sisäilman mikrobit 5.4.2017 Työnro 319099.16 Ins. Terttu Rönkä 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Tilaaja...3 1.2 Työn sisältö...3 1.3 Kohde ja

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Sisäilmatalo Kärki Oy

Sisäilmatalo Kärki Oy Sisäilmatalo Kärki Oy Avaimet terveelliseen sisäilmaan Sisäilmatalo Kärki Oy Jukka-Pekka Kärki Rakennusterveysasiantuntija, toimitusjohtaja S i s ä i l m a t a l o K ä r k i O y Rekkatie 3, 80100 Joensuu

Lisätiedot

KORJAUSSUUNNITTELU- RATKAISUJEN TERVEELLISYYDEN ARVIOINTIMALLI SISÄILMASTOSEMINAARI Kai Nordberg Erityisasiantuntija, DI Ramboll Finland Oy

KORJAUSSUUNNITTELU- RATKAISUJEN TERVEELLISYYDEN ARVIOINTIMALLI SISÄILMASTOSEMINAARI Kai Nordberg Erityisasiantuntija, DI Ramboll Finland Oy KORJAUSSUUNNITTELU- RATKAISUJEN TERVEELLISYYDEN ARVIOINTIMALLI SISÄILMASTOSEMINAARI 2018 Kai Nordberg Erityisasiantuntija, DI Ramboll Finland Oy HANKE Työsuojelurahaston tukema kehittämishanke Korjaussuunnitteluratkaisujen

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi - Painettu versio STUKista - molemmat ilmaisia 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Tiivistämiskorjausten käyttö. Tero Marttila, TTY Mari Turunen, THL

AVATER-loppuseminaari : Tiivistämiskorjausten käyttö. Tero Marttila, TTY Mari Turunen, THL AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Tiivistämiskorjausten käyttö Tero Marttila, TTY Mari Turunen, THL Esityksen sisältö Mari Turusen (THL) kalvot kirjallisuuskatsauksesta Käsitteet Keskeisimpiä tuloksia

Lisätiedot

KORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA

KORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA ONNISTUNEEN SISÄILMA- KORJAUKSEN EDELLYTYKSISTÄ SUOJELU- KOHTEESSA Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt Anu Laurila, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Pekka Lehtinen, Museovirasto 15.3.2018 SISÄLTÖ Rakennusperinnön

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET ja

KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET ja Raportti 1 (7) Kaarinan kaupunki Mirka Salonen KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET 21.12.2018 ja 21.2.2019 1 Lähtötilanne ja tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset. Olli Holmgren Radonkorjauskoulutus , Kouvola

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset. Olli Holmgren Radonkorjauskoulutus , Kouvola Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus, Kouvola Työpaikat ja suuret rakennukset Samat radonkorjausmenetelmät kuin asunnoille: radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) Imureiden

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

MIKSI LATTIAPINNOITEONGELMAT OVAT EDELLEEN AJANKOHTAISIA, VAIKKA TYÖMAIDEN KOSTEUDENHALLINTA ON PARANTUNUT JA MATERIAALIEMISSIOT PIENENTYNEET?

MIKSI LATTIAPINNOITEONGELMAT OVAT EDELLEEN AJANKOHTAISIA, VAIKKA TYÖMAIDEN KOSTEUDENHALLINTA ON PARANTUNUT JA MATERIAALIEMISSIOT PIENENTYNEET? MIKSI LATTIAPINNOITEONGELMAT OVAT EDELLEEN AJANKOHTAISIA, VAIKKA TYÖMAIDEN KOSTEUDENHALLINTA ON PARANTUNUT JA MATERIAALIEMISSIOT PIENENTYNEET? Sami Niemi Vahanen Rakennusfysiikka Oy Helena Järnström VTT

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Tuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus

Tuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus Tuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus Tutkimusraportti 19.4.2018 Projekti 308712 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin Tuomarilan koulun tiivistyskorjausten jälkeistä tilannetta

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATIN HALTIJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY.

SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATIN HALTIJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI System Intello SERTIFIKAATIN HALTIJA Redi-yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala TUOTEKUVAUS System Intello on rakennuksen vaipan

Lisätiedot

RTA3, LOPPUSEMINAARI Kai Nordberg, DI Ramboll Finland Oy. Ohjaaja: Timo Turunen, TkL, RTA Ramboll Finland Oy

RTA3, LOPPUSEMINAARI Kai Nordberg, DI Ramboll Finland Oy. Ohjaaja: Timo Turunen, TkL, RTA Ramboll Finland Oy SUOJELLUN 1950-LUVUN KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEKÄ PERUSKORJAUSHANKKEEN KORJAUSSUUNNITTELURATKAISUJEN TERVEELLISYYDEN ARVIOINTI RTA3, LOPPUSEMINAARI 6.6.2018 Kai Nordberg,

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, uusitut ikkunat TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(11) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3

Lisätiedot

Kottby lågstadie Pohjolankatu Helsinki. Kattorakenteen kuntotutkimus

Kottby lågstadie Pohjolankatu Helsinki. Kattorakenteen kuntotutkimus Kattorakenteen kuntotutkimus Kottby lågstadie Pohjolankatu 45 00600 Helsinki Raportin päiväys 16.2.2015 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakenteenkuntotutkimus

Lisätiedot

Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen osana onnistunutta sisäilmakorjausta

Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen osana onnistunutta sisäilmakorjausta Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen osana onnistunutta sisäilmakorjausta Katariina Laine, diplomi-insinööri Projektipäällikkö, Vahanen Oy, Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut katariina.laine@vahanen.com

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

GESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU. Sisäilma- ja kuntotutkimus

GESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU. Sisäilma- ja kuntotutkimus GESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU Sisäilma- ja kuntotutkimus Tiedotustilaisuus 5.3.2018 Olavi Vaittinen, rakennusterveysasiantuntija Inspector Sec Oy (ISEC) TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Koulurakennus ja liikuntasalirakennus:

Lisätiedot

MUISTIO TIIVISTYSTYÖN LAADUNVARMISTUS MERKKIAINEKOKEELLA SOLKIKUJAN PVK

MUISTIO TIIVISTYSTYÖN LAADUNVARMISTUS MERKKIAINEKOKEELLA SOLKIKUJAN PVK MUISTIO TIIVISTYSTYÖN LAADUNVARMISTUS MERKKIAINEKOKEELLA SOLKIKUJAN PVK Muistio 2 (5) Yleistiedot Tutkimuskohde Solkikuja 6 01600 Vantaa Tutkimuksen tilaaja ISS Palvelut Oy Mikko Kolehmainen Rajatorpantie

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus Tuomo Ojanen, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Puurakenteiden erityispiirteet

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus

Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Sipoon Talman koulussa suoritettiin laaja sisäilmaston tekninen kuntotutkimus marraskuu

Lisätiedot

Merkkiainemittaus Opintien koulu Opintie Kärkölä

Merkkiainemittaus Opintien koulu Opintie Kärkölä Merkkiainemittaus 19.12.2018 - Opintie 2 16600 Kärkölä Raportti 2/23 Kohde Opintie 2 16600 Kärkölä Tilaaja Kärkölän kunta Pertti Sallila Virkatie 1 16600 Kärkölä Urakoitsija Rakennusliike Olavi Järvinen

Lisätiedot

Toni Lammi ALIPAINEISTUSRATKAISUJEN KÄYTTÖ SISÄILMAKORJAUKSISSA. Vahanen Rakennusfysiikka Oy

Toni Lammi ALIPAINEISTUSRATKAISUJEN KÄYTTÖ SISÄILMAKORJAUKSISSA. Vahanen Rakennusfysiikka Oy Toni Lammi ALIPAINEISTUSRATKAISUJEN KÄYTTÖ SISÄILMAKORJAUKSISSA Vahanen Rakennusfysiikka Oy 1 Rakenteiden alipaineistamisen toimintaperiaate Kuva: STUK Korjausmenetelmä, jossa epäpuhtauslähdettä ei poisteta,

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

M U I S T I O. TIKKURILAN VANHA KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Peruskorjaus PERUSKORJAUKSEN RISKIARVIO Asematie VANTAA

M U I S T I O. TIKKURILAN VANHA KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Peruskorjaus PERUSKORJAUKSEN RISKIARVIO Asematie VANTAA M U I S T I O TIKKURILAN VANHA KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Peruskorjaus Asematie 12 01300 VANTAA PERUSKORJAUKSEN RISKIARVIO 6.9.2012 Riskiarvio 2 (5) RAKENNUSKOHDE: Tikkurilan kirkko ja seurakuntakeskus

Lisätiedot

RISTIPURON PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS HAITTA-AINE-, JA KOSTEUSKARTOITUS

RISTIPURON PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS HAITTA-AINE-, JA KOSTEUSKARTOITUS HAITTA-AINE-, JA KOSTEUSKARTOITUS 3.3.2011 HAITTA-AINE- JA KOSTEUSKARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset

Lisätiedot

Kosteusturvallisuus rakentamisen ohjauksessa

Kosteusturvallisuus rakentamisen ohjauksessa Kosteusturvallisuus rakentamisen ohjauksessa Energiatehokkaan puukerrostalon kosteusturvallisuus -seminaari 28.5.2018 Hotel Kämp, Peilisali Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Suomen rakentamismääräyskokoelma

Lisätiedot

Kauhavan kaupunki, Pernaan koulu

Kauhavan kaupunki, Pernaan koulu Kauhavan kaupunki, Pernaan koulu Vanha- Lapuantie 22, 62220 Kauhava Sisäilmanäytteet 31.5.2017 Työnro 31 4384.34 RI (AMK) Irmeli Nutikka Rkm Timo Ekola 2 (6) Kauhavan kaupunki, Pernaan koulu Vanha-Lapuantie

Lisätiedot

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS Kauppinen Timo Ojanen Tuomo Kovanen Kauppinen, Timo, Ojanen, Tuomo, Kovanen, Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki Rakennusten ilmanpitävyys Ilmanpitävyyden mittaukset

Lisätiedot