UIMAHALLIEN ALLASTILOJEN TYÖOLOSUHTEET JA HENKILÖKUNNAN HENGITYSELINOIREET 5/2007 KUOPION YLIOPISTON YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOSTEN MONISTESARJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UIMAHALLIEN ALLASTILOJEN TYÖOLOSUHTEET JA HENKILÖKUNNAN HENGITYSELINOIREET 5/2007 KUOPION YLIOPISTON YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOSTEN MONISTESARJA"

Transkriptio

1 UIMAHALLIEN ALLASTILOJEN TYÖOLOSUHTEET JA HENKILÖKUNNAN HENGITYSELINOIREET Valkeinen Reetta 1, Kalliokoski Pentti 1, Päivinen Marja 2, Patovirta Riitta-Liisa 1,3, Putus Tuula 4, Jauhiainen Tapio 5, Reiman Marjut 6, Rautiala Sirpa 6, Rantio Tiina 7, Mäkinen Maija 1, Hyttinen Marko 1, Tarhanen Juhani 1, Kokotti Helmi 8, Korpi Anne 1, Tukiainen Hannu 3 1 Kuopion yliopisto, ympäristötieteen laitos 2 Helsingin Urheilulääkäriasema 3 Kuopion yliopistollinen sairaala, keuhkosairauksien klinikka 4 STM 5 Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiainen Oy, Helsinki 6 Työterveyslaitos, Kuopio 7 Työterveyslaitos, Tampere 8 Kuopion yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus 5/2007 KUOPION YLIOPISTON YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOSTEN MONISTESARJA THE UNIVERSITY OF KUOPIO DEPARTMENT OF ENVIRONMENTAL SCIENCES POB 1627, FIN KUOPIO, FINLAND ISSN JULKAISTU TYÖSUOJELURAHASTON AVUSTUKSELLA, HANKE

2 2 ESIPUHE Tutkimus toteutettiin Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen johdolla laajana Työsuojelurahaston rahoittamana yhteistyöhankkeena. Kuopion yliopisto vastasi myös pääosin kenttämittauksien toteuttamisesta. Tässä tukea saatiin Työterveyslaitokselta ja Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiaiselta. Työterveyslaitoksen bioaerosolit ja sisäilma -tiimi teki mikrobimääritykset Kuopion laboratoriossaan. Tutkimuksen aikana käyttöön otettu triklooriamiinin määritys siirrettiin Työterveyslaitokselle Tampereelle (kemialliset tekijät -tiimi), jotta mittauspalvelut olisivat jatkossakin niitä tarvitsevien käytettävissä. Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja Helsingin Urheilulääkäriasema vastasivat kliinisen osan toteutuksesta. Jälkimmäisen osalta tutkimus voitiin liittää heidän uimaritutkimukseensa niin, että samalla tutkittiin hallien henkilökuntaa. KYS osallistui hankkeeseen myös merkittävällä taloudellisella panostuksella. Dosentti Tuula Putus toimi kliinisen osan asiantuntijana. Tutkimusryhmä kiittää tutkimukseen osallistuneita työntekijöitä sekä hallien yhdyshenkilöitä. Lisäksi kiitämme Kuopion yliopiston osalta FT Arja Hirvosta ja FM Pasi Yli- Pirilää heidän tuestaan hankkeen suunnittelussa ja RI Raimo Halosta hänen panoksestaan kenttämittauksissa. Dosentti Heikki Tikkasta Helsingin Urheilulääkäriasemalta kiitämme yhteistyön mahdollistaneesta myönteisestä suhtautumisestaan hankkeeseen. Kuopiossa Tutkimusryhmä

3 3 TIIVISTELMÄ Tutkimus tehtiin 16 uimahallissa. Se jakaantui kahteen pääosaan: työolosuhdekartoitukseen ja kliiniseen tutkimukseen. Edellisen yhteydessä selvitettiin 10 hallissa laajalti allasvedestä haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuuksia, epäpuhtauksien leviämistä ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Kuudessa hallissa mitattiin vain triklooriamiinin pitoisuus ja tehtiin ilmanvirtaustarkastelu. Triklooriamiinille altistuminen on ulkomaisissa tutkimuksissa yhdistetty astmaan sairastumisiin uimahallien työntekijöillä ja uimareilla. Sitä ei olo aiemmin mitattu Suomessa. Kliinisessä tutkimuksessa tehtiin 15 hallissa oirekysely, johon osallistui yhteensä 87 työntekijää. Seitsemässä Etelä-Suomen hallissa tehtiin kolme hengityselintutkimusta. Näissä pareittaisiin spirometriamittauksiin ja typpioksidin mittauksiin osallistui 29 työntekijää. Kolmen viikon uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) -seurantaan osallistui 20 työntekijää. Viidessä Itä- ja Keski-Suomen uimahallissa 21 työntekijää osallistui typpioksidiseurantaan. Uimahallien ilman kloroformipitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa (pääallastiloissa keskimäärin 23,7 μg/m 3 ) kuin vuosina viidessä suomalaisessa hallissa tehdyissä mittauksissa ja pienempiä kuin ulkomaisissa tutkimuksissa. Vanhoissa uimahalleissa kloroformin pitoisuus oli suurempi kuin uusissa tai peruskorjatuissa halleissa. Vedenkäsittelymenetelmän mukaan ryhmiteltyinä hallit eivät eronneet selkeästi. Kloroformin pitoisuus nousi ilman suhteellisen kasvaessa. Yhteys on looginen, koska halliilman korkea suhteellinen kosteus on yleensä seurausta korkeasta veden lämpötilasta ja huonosta ilmanvaihdosta. Triklooriamiinin pitoisuudet olivat myös pääsääntöisesti pienempiä kuin ulkomailla havaitut pitoisuudet ja kauttaaltaan ranskalaisten tutkijoiden terveysvaikutuksien pohjalta ehdottamaa raja-arvoa 0,5 mg/m 3 pienempiä. Tutkimusta tehtäessä toivottiin samanaikaisten veden sidotun kloorin ja ilman triklooriamiinipitoisuuksien määritysten avulla saatavan ilman triklooriamiinipitoisuuteen perustuva suositusarvo allasveden sidotulle kloorille, jonka määritys kuluu uimahalliveden valvontaan. Pääosan triklooriamiinimit-

4 4 tauksista jäätyä määritysrajaa pienemmäksi riittävää pohjaa ehdotuksen antamiselle ei kuitenkaan ole. Allastilojen ilmanvaihto toimi kaikissa halleissa sekoittavana eikä estänyt allasvedestä peräisin olevien epäpuhtauksien leviämistä hallitilaan. Ilman virtausnopeudet olivat erittäin pieniä. Kuitenkin korvausilman tuonti oli useimmissa halleissa D2- rakennusmääräysten mukainen (vähintään 7,2 m 3 /h neliömetriä kohden) ja tämä riitti pitämään ilman epäpuhtauksien pitoisuudet kohtuullisen pieninä. Tämän pohjalta vedenkäsittely on ratkaisevassa asemassa torjuttaessa altaiden reunoilla työskentelevien henkilöiden altistumista vedestä haihtuville epäpuhtauksille. Tutkimus osoitti, että tältä osin voidaan pyrkiä terveysvalvonnassa annettuja vaatimuksia parempaan tasoon. Omalla korvausilman tuonnilla varustetuissa valvomoissa allasperäisten ilman epäpuhtauksien pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Valvomot parantavat työolosuhteita myös melutason ja lämpökuormituksen osalta. Vaikka tutkimuksessa ei havaittu mikrobikasvua allastiloissa, on tärkeää varmistua siitä, että hallit pysyvät jatkuvasti alipaineisina ulkoilmaan nähden, koska halli-ilman absoluuttinen kosteus on korkea ja ylipaineen on todettu Suomessakin aiheuttaneen vakavia kosteus- ja lahovaurioita yläpohjarakenteissa. Uimahallityöntekijät raportoivat väestön yleistä tasoa enemmän astmaa ja allergista nuhaa. raportoijat jakautuivat kuitenkin halleihin tasaisesti. Kahdessa hallissa, joissa mitattiin muita korkeammat triklooriamiinin pitoisuudet, esiintyi kuitenkin merkitsevästi useammin hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilua kuin muissa halleissa. Näissä kahdessa hallissa työntekijät kokivat myös epämiellyttävää ja kemikaalien hajua. Lisäksi niiden kaikki työntekijät raportoivat kosteusvaurioista. Mielenkiintoinen sivulöydös oli vanhojen ja peruskorjattujen uimahallien työntekijöiden raportoimat niveloireet, jotka korreloivat raportoidun kosteusvaurion kanssa. Uimahallin sisäilman ei todettu aiheuttavan työntekijöiden keuhkoputkissa merkitseviä toiminnallisia muutoksia. Virtaustilavuusspirometriassa työ- ja vapaa-aikana tehdyissä mittauksissa ei ollut merkitseviä eroja ja työpaikka PEF-seurannassa ei ollut poikkeavaa vuorokausivaihtelua. Kahden vuorokauden typpioksidiseurannassa (vapaapäivä-

5 5 työpäivä) kaikki mittaukset olivat normaalilla tasolla eikä päivien välillä ollut eroja, todisteita keuhkoputkien eosinofiilisestä tulehduksesta ei saatu. Typpioksidimittaus ei tutkimuksen perusteella sovellu uimahallityöntekijöiden kemikaalialtistuksen arviointiin.

6 6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 11 2 TOTEUTUS JA TAVOITTEET 12 3 VEDESTÄ HAIHTUVAT EPÄPUHTAUDET UIMAHAL LEISSA Desinfioinnin sivutuotteet: muodostuminen ja haihtuminen Altistumistasot Työhygieeniset vertailuarvot Desinfioinnin sivutuotteiden määritys sisäilmasta 21 4 UIMAHALLIEN VEDENKÄSITTELY Uimaveden peruskäsittely Otsonointi Aktiivihiilisuodatus ja jauhemainen aktiivihiili UV-käsittely Kalvosuodatus Vedenkäsittelymenetelmät ja allasveden laatu 28 5 UIMAHALLIEN ILMANVAIHTO Ilmanvaihdon tavoitteet ja toteutus Epäpuhtauksien poistotehokkuus Ilman vaihtuvuus 34 6 UIMAHALLIEN BIOAEROSOLIT 35 7 UIMAHALLI-ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYSVAIKUTUKSET 38 8 ALLASTILOJEN SISÄILMAN LAATUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA UIMAHALLIEN NYKYTILANNE SUOMESSA Uimahallien sisäilman laatua koskevat viranomaismääräyk- set ja ohjeet Uimahallien nykytilanne 44 9 AINEISTO JA MENETELMÄT Perusteellisen kenttätutkimuksen hallit Uimahalli Uimahalli Uimahalli Uimahalli Uimahalli Uimahalli 6 55

7 Uimahalli Uimahalli Uimahalli Uimahalli Laajan kliinisen tutkimuksen lisähallit Uimahalli Uimahalli Uimahalli Suppean kliinisen tutkimuksen lisähallit Uimahalli Uimahalli Lisähalli menetelmätestaukseen Uimahalli Määritysmenetelmät THM-yhdisteiden määritys sisäilmasta Klooriamiinien määritys sisäilmasta Kloorietikkahappojen määritys sisäilmasta Ilman vaihtuvuuden mittaaminen, ilman liikekartoitukset ja teoreettinen epäpuhtausemissio Vapaan, sidotun ja kokonaiskloorin määrittäminen allasvedestä THM-yhdisteiden määrittäminen allasvedestä Kloorietikkahappojen määrittäminen allasvedestä Mikrobimääritykset ilmanäytteistä Mikrobimääritykset pintanäytteistä Lämpötila ja kosteus Kliiniset tutkimusmenetelmät TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kenttätutkimus Vedestä haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuudet allastiloissa Allasveden fysikaalis-kemiallinen laatu Ilman liikkuminen allastiloissa Epäpuhtauksien poistotehokkuus mittauskohteissa Ilman vaihtuvuus mittauskohteissa Teoreettinen epäpuhtausemissio ja ominaisemissio 98

8 Veden laatuparametrien ja halliolosuhteiden vaikutus mittaustuloksiin Ilman mikrobipitoisuudet Pintojen mikrobipitoisuudet Kliininen tutkimus Kyselytutkimus Parittaiset spirometria-mittaukset Työpaikka PEF-seuranta Pareittaiset typpioksidimittaukset Typpioksidiseuranta JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET 122 LIITTEET

9 9 SYMBOLILUETTELO A pinta-ala [m 2 ] C pitoisuus ilmassa [ppm] [µg/m 3 ] [mg/m 3 ] M allastilan teoreettinen emissio [mg/h] m ominaisemissio [mg/m 2 h] n efektiivinen ilmanvaihtokerroin [m 3 /h m 3, 1/h] n mittauskohteiden lukumäärä q tilavuusvirta [m 3 /h] r Pearsonin korrelaatiokerroin r s Spearmanin korrelaatiokerroin RH suhteellinen kosteus [%] t aika [h] T lämpötila [ C] V tilavuus [m 3 ] ε epäpuhtauksien poistotehokkuus Alaindeksit at allastila ka keskiarvo ti tuloilma ki korvausilma l. raitisilma 0 lähtötilanne, t = 0 Lyhenteet ATD BDCM DBAA DBCM DCAA DPD automaattinen termodesorptiolaite bromidikloorimetaani dibromietikkahappo dibromikloorimetaani dikloorietikkahappo N,N-dietyyli-1,4-fenyleenidiamiini

10 10 EC HS MBAA MCAA MR MtBE SD TCAA THM VOC VVOC elektroninsieppausdetektori headspace monobromietikkahappo monokloorieikkahappo määritysraja metyyli-tertbutyylieetteri keskihajonta trikloorietikkahappo trihalometaanit haihtuvat orgaaniset yhdisteet hyvin haihtuvat orgaaniset yhdisteet

11 11 1 JOHDANTO Uimahallien allastiloissa veden desinfiointi voi heikentää sisäilman laatua merkittävästi. Tiedetään, että uimaveden desinfiointiin käytetyn kloorin reagoidessa allasveden epäpuhtauksien kanssa muodostuu sivutuotteena haihtuvia orgaanisia ja epäorgaanisia halogeeniyhdisteitä. Näistä sivutuotteista haittavaikutusten kannalta tärkeimmät ovat klooriamiinit, trihalometaanit (THM-yhdisteet) sekä kloorietikkahapot. Ulkomailla desinfioinnin sivutuotteiden ja etenkin trihalometaanien esiintymistä uimahallien sisäilmassa on tutkittu laajalti. Tutkimuksissa kloroformi on ollut selkeästi suurimpina pitoisuuksina esiintynyt trihalometaani ja sen keskipitoisuus ulkomaisissa tutkimuksissa on ollut yleensä tasoa µg/m 3. Kloroformin on todettu aiheuttavan maksavaurioita ja yhdiste on mahdollisesti syöpää aiheuttava. Myös lisääntymistoksiset vaikutukset ovat mahdollisia. Vaikka uimahalleissa havaitut kloroformipitoisuudet ovat olleet selvästi yhdisteen työperäisen altistumisen raja-arvoa pienempiä, tulisi kloroformille altistuminen pitää mahdollisimman vähäisenä aineen merkittävän toksisuuden takia. Myös Suomessa on tehty aiemmin muutamia uimahallien sisäilman trihalometaanipitoisuuksia kartoittavia tutkimuksia. Ulkomaisten uimahallitutkimusten tärkeänä syynä ovat olleet uimahallien käyttäjillä ja työntekijöillä esiintyneet hengitystie- ja silmä-ärsytysoireet. Uimareilla ja työntekijöillä on kuvattu myös astmaa. Ärsytysoireiden ja astman aiheuttajana pidetään klooriamiineja ja erityisesti triklooriamiinia. Triklooriamiini, toisin kuin mono- ja diklooriamiini, on veteen niukkaliukoinen ja siksi se esiintyy uimahallien sisäilmassa klooriamiinien osalta suurimpana pitoisuutena. Triklooriamiinille altistumista uimahalleissa on tutkittu maailmalla vain vähän, koska yhdisteen määrittäminen sisäilmasta edellyttää erityismenetelmän käyttöä. Sen pitoisuus on vaihdellut välillä 0,1-2 mg/m 3. Suomessa uimahallien sisäilman triklooriamiinimäärityksiä ei ole tehty aiemmin. Desinfioinnin sivutuotteena uimavedessä esiintyy myös kloorattuja etikkahappoja, jotka ovat mono- ja diklooriamiinien tavoin vesiliukoisia. Nämä yhdisteet ovat voimakkaasti ärsyttäviä ja ainakin klooriamiinit voivat aiheuttaa astmaa. Yhdisteet voivat levitä allastilan sisäilmaan uimaveden pisaroinnin kautta.

12 12 Myös Suomessa uimahallien käyttäjät ja työntekijät ovat valittaneet huonosta ilmanvaihdosta ja "raskaasta" ilmasta hallitiloissa. Lisäksi kilpauimarit ovat olleet tyytymättömiä hallien sisäilmasto-olosuhteisiin. Uimahallien käyttäjien altistumista allastilojen epäpuhtauksille on tutkittu aiemmin Kuopion ja Jyväskylän yliopistojen suorittamassa Uimahallien ilman aerosolipitoisuudet ja koostumus, ilmanjako, vedenkäsittely sekä uimahallin käyttäjien hengitystiealtistuminen -hankkeessa. Sisäilmaston kemiallisten epäpuhtauksien lisäksi sisäilmaston fysikaaliset tekijät vaikuttavat usein työolosuhteisiin. Allastilojen kuuma ja kostea ilma sekä korkea melutaso luovat omalaatuisen työympäristön. Työntekijät ja uimarit voivat altistua myös rakennusmateriaaleista tai kosteuden vaurioittamista rakenteista peräisin oleville kemiallisille ja biologisille epäpuhtauksille. Suomessa on yli 200 yleistä uimahallia ja yli 50 kylpylää, joissa työskentelee uinninvalvojaa ja uimaopettajaa. Merkittävä osa uimahalleista on rakennettu ja 1970-luvuilla, joten hallit ja niiden vedenkäsittely- ja ilmanvaihtojärjestelmät ovat laajalti kunnostuksen tarpeessa. Peruskorjausten yhteydessä uimahalleja muutetaan nykyisin yhä enemmän kylpylätyyppisiksi virkistyspaikoiksi, joissa on mm. erilaisia vesihierontalaitteita. Kylpylätyyppisissä uimahalleissa myös veden ja ilman lämpötila on viihtyvyyssyistä säädetty usein tavallisia uimahalleja korkeammaksi. Viihtyvyystekijöillä voi kuitenkin olla varjopuolensa, sillä korkea veden ja ilman lämpötila ja lukuisat vesihierontalaitteet voivat lisätä vedestä haihtuvien ja terveydelle haitallisten yhdisteiden pitoisuutta hallin sisäilmassa. 2 TOTEUTUS JA TAVOITTEET Tutkimus toteutettiin 16 uimahallissa. Uimahallit valittiin siten, että tutkimukseen saatiin mukaan uusia, vanhoja ja peruskorjattuja halleja. Kaikkien hallien sisäilmasta määritettiin triklooriamiinipitoisuudet ja tehtiin ilman liikekartoitukset. Kymmenessä hallissa suoritettiin perusteellisempi työolosuhdeselvitys, joka kattoi myös ilman trihalometaanien, ilmanvaihtokertoimien ja bioaerosolien mittaukset. Sisäilmamittauk-

13 13 set pyrittiin tekemään talvella pakkasten aikana, jolloin ensinnäkin allastilan olosuhteet olisivat hallien käyttämän suuren kierrätysilmaosuuden takia todennäköisesti huonoimmillaan ja lisäksi ulkoilman vaikutus sisäilman bioaerosolipitoisuuksiin olisi vähäinen. Tutkimuksessa tarvittavien suodattimien täydennystoimituksen viivästyminen siirsi kuitenkin osan kemiallisista mittauksista keväälle. Sisäilmanäytteiden lisäksi kymmenen perusteellisesti tutkitun hallin allasvedestä määritettiin aktiivinen, sidottu ja kokonaiskloori sekä trihalometaanit, jotka kuvaavat sisäilmassa esiintyvien desinfioinnin sivutuotteiden lähdevoimakkuutta. Kenttämittausten tueksi uimahalleille lähetettiin tekninen kyselylomake, jonka avulla selvitettiin hallikohtaiset uimaveden käsittelyjärjestelmät sekä ilmanvaihdon toteutustavat. Kuudessa muussa hallissa mitattiin lisäksi triklooriamiinin pitoisuus ja tehtiin ilmanvirtaustarkastelu. Ennen varsinaisia mittauksia neljässä uimahallissa tehtiin koemittaukset ilman otsoni- ja kloorietikkahappopitoisuuksien osalta. Kloorietikkahappopitoisuudet määritettiin myös allasvedestä. Koska koejakson tulokset osoittivat sisäilman otsoni- ja kloorietikkahappopitoisuudet hyvin pieniksi, näistä mittauksista luovuttiin hankkeen jatkon osalta. Varsinaisissa mittauksissa ei myöskään enää mitattu veden kloorietikkahappopitoisuuksia. Tutkimuksessa oli tarkoituksena ensinnäkin kartoittaa desinfioinnin sivutuotteena syntyvien vedestä haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuuksia suomalaisissa uimahalleissa sekä selvittää näiden epäpuhtauksien leviämistä ja kulkeutumista allastiloissa. Mittaustulosten sekä halleille lähetetyn teknisen kyselyn pohjalta pyrittiin löytämään merkittävimmin vedestä haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuuksiin sekä leviämiseen hallitiloissa vaikuttaneet veden laatu- ja käsittelyparametrit sekä ilmanvaihtotekniset tekijät. Tämän pohjalta tarkasteltiin, missä määrin uimahalleja koskevat viranomaismääräykset ja - ohjeet ottavat huomioon henkilökunnan altistumisen torjunnan vedestä haihtuville epäpuhtauksille. Kenttämittauksissa mitattiin myös allastilojen bioaerosolipitoisuuksia. Työn ensimmäisenä keskeisenä tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla uimahallien peruskorjauksella voitaisiin samalla kehittää myös työntekijöiden työympäristöä. Hankkeen toisena päätavoitteena oli selvittää uimahallien työntekijöiden terveyttä, erityisesti keuhkojen toimintaa. Tämä toteutettiin kyselyn ja keuhkofunktiokokeiden avulla. Koska yksittäisissä halleissa työskentelevien henkilöiden lukumäärät olivat pieniä, tutkimuksen kliininen osuus toteutettiin kahtena osatutkimuksena, joista toinen Etelä-

14 14 Suomessa ja toinen Itä- ja Keski-Suomessa. Ratkaisuun päädyttiin myös siksi, että Etelä-Suomessa kokeet voitiin toteuttaa Helsingin Urheilulääkäriaseman uimaritutkimuksen yhteydessä.

15 15 3 VEDESTÄ HAIHTUVAT EPÄPUHTAUDET UIMAHAL LEISSA 3.1 Desinfioinnin sivutuotteet: muodostuminen ja haihtuminen Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (315/2002) säädetään, että uimahallien allasveden mikrobiologinen laatu koko allaskierron ajan tulee turvata ensisijaisesti veden klooridesinfioinnilla. Uima-altaissa desinfiointiin käytetty kloori paitsi tuhoaa mikrobeja, myös reagoi altaan käyttäjistä peräisin olevien epäpuhtauksien kanssa. Kloorin reagoidessa allasveden orgaanisten ja typpipitoisten lika-aineiden kanssa muodostuu samalla myös terveydelle haitallisia desinfioinnin sivutuotteita, joista pitoisuuksien ja terveysvaikutusten osalta merkittävimmät ovat klooriamiinit eli kloramiinit, trihalometaanit ja kloorietikkahapot (WHO 2000b). Uimaveden desinfiointiin käytetään pääasiassa natriumhypokloriittia (NaClO), kalsiumhypokloriittia (Ca(ClO) 2 ) tai kaasumaista klooria (Cl 2 ), jotka veteen liuetessaan muodostavat alikloorihapoketta (HOCl) ja hypokloriitti-ioneja (OCl - ). Alikloorihapokkeen ja hypokloriitti-ionien yhteismäärää vedessä kutsutaan vapaaksi klooriksi. Vedessä osa vapaasta kloorista reagoi välittömästi allasveden hapettuvien aineiden kanssa ja muuttuu desinfiointitehottomaksi kloridiksi (Cl - ) ja osa reagoi ihmisperäisten typpiyhdisteiden kanssa. Vapaan kloorin reagoidessa mm. hiessä ja virtsassa olevan ja niistä muodostuvan ammoniakin kanssa muodostuu epäorgaanisia mono (NH 2 Cl)-, di (NHCl 2 )- ja triklooriamiineja (NCl 3 ), joiden yhteismäärää vedessä ilmaistaan sidotulla kloorilla (WHO 2000b; Vesihydro 2002). Uimaveden vapaan kloorin reagoidessa orgaanisten typpiyhdisteiden, kuten aminohappojen kanssa, muodostuu orgaanisia klooriamiineja. Orgaanisten klooriamiinien esiintymisestä allasvedessä on kuitenkin hyvin rajoitetusti tietoa eikä niiden pitoisuuden määrittämiseen vedestä ole käyttökelpoista menetelmää (WHO 2000c). Reaktioyhtälöissä 1, 2 ja 3 on kuvattu epäorgaanisten klooriamiinien muodostuminen (Hailin ym. 1990). NH 3 + HClO NH 2 Cl + H 2 O (1)

16 16 NH 2 Cl + HClO NHCl 2 + H 2 O (2) NHCl 2 + HClO NCl 3 + H 2 O (3) Epäorgaaniset mono-, di- ja triklooriamiinit ovat ärsyttäviä yhdisteitä ja saavat aikaan uimahalleille ominaisen hajun. Ne ovat toisaalta välttämättömiä välituotteita esimerkiksi uimaveteen joutuneen urean hajotusprosessissa (Vesihydro 2002). Klooriamiinien muodostumista voidaan rajoittaa tehokkaimmin vähentämällä typpipitoisten epäpuhtauksien määrää allasvedessä mm. tehostamalla uimareiden peseytymistä ennen altaaseen menemistä. Yhdisteiden pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa myös säätelemällä veden ph:ta ja pitämällä desinfiointikemikaalien annostelu kohtuullisena. Kun veden ph on alle 8 tai kloori-typpisuhde korkea, erityisesti triklooriamiinien osuus kasvaa (Hery et al. 1995; Thickett et al. 2002). Jo muodostuneet klooriamiinit voidaan hapettaa ns. shokkikloorauksella. Menetelmän huomattavana epäkohtana on kuitenkin haitallisten trihalometaanien ja muiden orgaanisten halogeeniyhdisteiden muodostuminen (Hämäläinen 1995; Nazaroff & Alvarez-Cohen 2000). Vapaan kloorin reagoidessa allasveteen liuenneiden ihmisperäisten orgaanisten aineiden, kuten syljen, hien, hiusten, ihosolukon ja kosmeettisten aineiden, kanssa muodostuu allasveteen monivaiheisten hajoamis- ja yhdistymisvaiheiden kautta trihalometaaneja eli THM-yhdisteitä (Hämäläinen 1995). Myös hien ja virtsan sisältämien orgaanisten typpiyhdisteiden esiintyminen edesauttaa trihalometaanien muodostumista (WHO 2000c). Näistä eniten syntyy kloroformia eli trikloorimetaania (CHCl 3 ). Jos vedessä on kloorin ohella bromia, voi veteen muodostua myös bromidikloorimetaania (CHBrCl 2 ), dibromikloorimetaania (CHBr 2 Cl) tai tribromimetaania (CHBr 3 ) eli bromoformia. Suomen uimahalleissa veden bromipitoisuus on korvausvetenä käytettävästä vesijohtoverkoston vedestä johtuen tavallisesti alhainen, alle 0,05 mg/l, joten kloroformin ohella muodostuu pääasiassa pieniä määriä bromidikloorimetaania, mutta ei juurikaan muita bromattuja trihalometaaneja (Vesihydro 2002). THM-yhdisteiden muodostumista voidaan ehkäistä puhdistamalla allasvesi mahdollisimman hyvin orgaanisista lika-aineista sekä säätelemällä veden klooraustasoa, sillä korkea vapaan kloorin ja orgaanisten epäpuhtauksien määrä vedessä edistävät THM-yhdisteiden muodostumista. Myös veden korkea ph-arvo sekä lämpötila lisäävät trihalometaanien muodostumista (Lahl ym. 1981; Benoit & Jackson 1987; Aggazzotti ym. 1998; WHO 2000a).

17 17 Desinfioinnin sivutuotteena syntyy myös muita terveydelle mahdollisesti haitallisia yhdisteitä. Tällaisia sivutuotteita ovat halogeenietikkahapot, -asetonitriilit ja -ketonit, nitrotrikloorimetaani sekä trikloori- ja tribromiasetalde-hydraatti (WHO 2000b). Halogenoidut etikkahapot, joista merkittävimmät ovat dikloorietikkahappo (DCAA) ja trikloorietikkahappo (TCAA), esiintyvät uimavedessä trihalometaanien jälkeen runsaimpana pitoisuutena. Nämä kloorietikkahapot muodostuvat trihalometaanien tavoin allasveden vapaan kloorin ja orgaanisten lika-aineiden reagoidessa. Kloorietikkahappojen muodostumista lisäävät allasveden vapaan kloorin sekä orgaanisten epäpuhtauksien runsas määrä, veden alhainen ph-arvo ja korkea lämpötila. Vaikka kloorietikkahappojen muodostumista lisää veden alhainen ph ja trihalometaanien muodostumista korkea ph, kloorietikkahappojen esiintymisen on todettu korreloivan THM-yhdisteiden esiintymisen kanssa olosuhteiden ollessa tasaiset ja veden bromipitoisuuden ollessa matala (WHO 2000a). Taulukossa 1 on esitetty desinfioinnin sivutuotteiden muodostumista lisäävät tekijät. Taulukko 1. Desinfioinnin sivutuotteiden muodostumista lisäävät tekijät. Muodostumista lisäävä tekijä THM Klooriamiinit Kloorietikkahapot Orgaanisten epäpuhtauksien määrä vedessä + + Typpipitoisten epäpuhtauksien määrä vedessä + Veden vapaan kloorin korkea pitoisuus Veden korkea ph-arvo + Veden alhainen ph-arvo + (1 + Veden korkea lämpötila + + 1) Kun ph-arvo < 8, triklooriamiinin muodostuminen lisääntyy. Trihalometaanit sekä klooriamiineista triklooriamiini ovat helposti haihtuvia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on suuri (kloroformin höyrynpaine 20 C:ssa on 21,2 kpa ja triklooriamiinin höyrynpaine 25 C:ssa on 19,95 kpa) ja vesiliukoisuus pieni. Ne siirtyvät siten herkästi uimavedestä allastilan ympäröivään ilmaan ja esiintyvät suurimpina pitoisuuksina välittömästi veden pinnan yläpuolelta uimareiden hengitysvyöhykkeellä (Vesihydro 2002). THM-yhdisteiden ja triklooriamiinin haihtumiseen uimavedestä vaikuttavat lisäksi niiden pitoisuus vedessä ja diffuusionopeus vedestä ilmaan, veden lämpötila, ilman ja veden välinen kontaktipinta sekä allastilan ilmanvaihto. Henryn lain mukaisesti

18 18 yhdisteet haihtuvat sitä herkemmin ilmaan mitä korkeampi on yhdisteen höyrynpaine ja alhaisempi vesiliukoisuus. Yhdisteiden runsas pitoisuus allasvedessä, korkea veden lämpötila sekä allasveden ja ilman välinen laaja pinta-ala lisäävät myös haihtuvuutta. Lisäksi ihmisten liikehdintä altaassa sekä erilaiset vesihierontalaitteet aiheuttavat veden voimakasta sekoittumista ja pisarointia edistäen sivutuotteiden siirtymistä vedestä ilmaan (WHO 2000c). Mono- ja diklooriamiinit sekä kloorietikkahapot ovat vesiliukoisia desinfioinnin sivutuotteita, jotka siirtyvät allastilan sisäilmaan lähinnä uimareiden, erilaisten vesiputousten ja vesihierontalaitteiden aiheuttamien vesipisaroiden mukana (Hery ym. 1995; Nemery ym. 2002). Raunemaan ja Yli-Pirilän (2006) tekemä tutkimus osoitti, että liuenneita suoloja ja lika-aineita sisältävästä allasvedestä muodostuu pirskottaessa runsaasti pieniä hiukkasia. Aiemmassa suomalaisten tutkimuksessa uimahallien sisäilmasta mitattiin myös suuria pienhiukkaspitoisuuksia (Raunemaa ym. 2005). 3.2 Altistumistasot Ulkomailla desinfioinnin sivutuotteiden ja etenkin trihalometaanien pitoisuuksia on tutkittu pitkään uimahallien sisäilmasta (mm. Aggazzotti ym. 1990, 1993, 1998; Levesque ym. 1994, 2000; Aggazzotti ym. 1995; Hery ym. 1995; Fantuzzi ym. 2001; Chu & Nieuwenhuijsen 2002). Tutkimuksissa kloroformi on ollut selkeästi suurimpina pitoisuuksina esiintynyt trihalometaani ja sen pitoisuudet ovat olleet jopa satoja kertoja suuremmat kuin tavallisessa sisä- ja ulkoilmassa. Toiseksi yleisimpänä esiintyvän bromidikloorimetaaniin pitoisuudet ovat olleet tavallisesti lähes kertaluokkaa alhaisemmat. Uimahalleissa THM-pitoisuudet allastilan ilmassa voivat vaihdella kymmenistä useisiin satoihin mikrogrammoihin kuutiossa (Lahl ym. 1981; Fantuzzi ym. 2001; Spengler ym. 2001). Suomessa uimahallien sisäilman trihalometaanipitoisuuksia on kartoitettu jonkin verran. Vuosina tehdyssä tutkimuksessa uimahalleista mitatut trihalometaanipitoisuudet olivat 6 81 µg/m 3, joista kloroformia oli 6 71 µg/m 3 ja bromidikloorimetaania 0,6 14,0 µg/m 3 (Raunemaa ym. 2005; Yli-Pirilä 2006). Osa suomalaistutkimuksen näytteistä kerättiin pelkkään Tenax GR hartsiin ja niiden näytteiden pitoisuudet on korjattu korjauskertoimella (kts. kpl 3.4). Koska kloroformia esiintyy

19 19 uimahalleissa muita desinfioinnin sivutuotteita suurempina pitoisuuksina ja sen esiintymisen tiedetään korreloivan mm. kloorietikkahappojen esiintymisen kanssa, käytetään sitä usein kloorattujen epäpuhtauksien altistumisen indikaattorina (WHO 2000a, Fantuzzi et al. 2000). Taulukossa 2 on esitetty ulkomaisissa tutkimuksissa mitattuja trihalometaanien pitoisuuksia uimahallien sisäilmasta. Taulukko 2. Eri maiden tutkimuksissa mitattuja trihalometaanipitoisuuksia uimahallien sisäilmassa. Kloroformi BDCM DBCM Bromoformi ka. ka. ka. Maa ka. Vaihteluväli Vaihteluväli Vaihteluväli Vaihteluväli Lähde µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 Saksa , Lahl ym Italia ,2 - Aggazzotti ym Italia Aggazzotti ym Italia ,2 - Aggazzotti ym Kanada Lévesque ym Italia ,8 - Fantuzzi ym BDCM = bromidikloorimetaani DBCM = dibromikloorimetaani - = yhdistettä ei ole mitattu tai pitoisuutta ei ole raportoitu Uimahallien sisäilman klooriamiinipitoisuuksia on tutkittu maailmalla huomattavasti THM-yhdisteitä vähemmän. Julkaistuissa tutkimuksissa päähuomio on keskittynyt triklooriamiinin määrittämiseen, sillä haihtuvana yhdisteenä se esiintyy ilmassa merkittävästi suurempina pitoisuuksina kuin mono- ja diklooriamiinit ja altistuminen yhdisteelle tapahtuu pääosin hengitysilman kautta. Triklooriamiini haihtuu uimavedestä 300 ja diklooriamiini 3 kertaa nopeammin kuin monoklooriamiini (WHO 2000c). Kahdessa ranskalaisessa tutkimuksessa uimahallien sisäilman triklooriamiinipitoisuus on ollut välillä 0,1 2,0 mg/m 3 (Hery ym. 1995; Massin ym. 1998). Tutkimuksissa suurimmat klooriamiinipitoisuudet mitattiin uimahalleissa, joissa oli useita vesihierontalaitteita. Näissä halleissa myös ilman ja allasveden lämpötilan raportoitiin olevan muita halleja korkeampi ja ilmanvaihdon todettiin olevan riittämätön suuren kierrätysilmaosuuden takia. Suomessa triklooriamiinimäärityksiä ei ole aiemmin tehty.

20 20 Uimahallien sisäilman kloorietikkahappopitoisuuksista ei ole aiemmin julkaistua tietoa. Uimahallien ilmasta on kuitenkin mitattu suuria pienhiukkaspitoisuuksia, jotka hiukkaskokonsa perusteella ovat suurelta osin peräisin allasvedestä. On siten mahdollista, että uimahallin allasvedestä peräisin olevat hiukkaset sisältävät myös allasveden epäpuhtauksia, kuten vesiliukoisia desinfioinnin sivutuotteita (Yli-Pirilä 2006). Ulkomailla trikloorietikkahappoa on raportoitu esiintyvän klooratussa allasvedessä µg/l (Clemens & Schöler 1992). Vuosina Raunemaa ym. (2005) määrittivät muutamien suomalaishallien allasvesien kloorietikkahappopitoisuuksia. Tutkituissa halleissa DCAA-pitoisuudet olivat välillä 4,4 85,2 µg/l ja TCAA-pitoisuudet välillä 5,1 236,0 µg/l. Molemmat suurimmat pitoisuudet mitattiin samasta hallista peruskorjauksen jälkeen. Nämä pitoisuudet olivat noin kertaluokkaa suuremmat kuin muissa halleissa. 3.3 Työhygieeniset vertailuarvot Suomessa kloroformin (8h) HTP-arvoksi (haitalliseksi tunnetuksi pitoisuudeksi) työpaikan ilmassa on asetettu 10 mg/m 3 (STM 2005). Vaikka uimahalleissa havaitut pitoisuudet ovat selvästi kloroformin HTP-arvoa pienempiä, yhdisteelle altistuminen tulisi pitää mahdollisimman pienenä aineen merkittävän toksisuuden takia. Kloroformi imeytyy myös ihon kautta ja on siksi varustettu iho-merkinnällä HTP-luettelossa. Uimareilla ihon kautta tapahtuva altistuminen kloroformille voi olla jopa 80 % uinnin aikana saatavasta kokonaisannoksesta (Jantunen ym. 2005). Muista THM-yhdisteistä vain bromoformille on annettu HTP-arvo (5,2 mg/m 3, iho). Koska sen pitoisuudet ovat kaikissa aiemmissa tutkimuksissa olleet erittäin pieniä, sen ilmapitoisuudet jätettiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Samasta syystä myöskään dibromikloorimetaanin pitoisuuksia ei määritetty. Triklooriamiinille ei ole asetettu Suomessa eikä muissakaan maissa työhygieenistä rajaarvoa. Terveysperusteisena raja-arvona voidaan pitää Hery ym. (1995) ehdottamaa pitoisuutta 0,5 mg/m 3.

KUOPION YLIOPISTO. Ympäristötieteen laitos KUOPION YLIOPISTO PL 1627 70211 Kuopio

KUOPION YLIOPISTO. Ympäristötieteen laitos KUOPION YLIOPISTO PL 1627 70211 Kuopio KUOPION YLIOPISTO Ympäristötieteen laitos KUOPION YLIOPISTO PL 1627 70211 Kuopio UIMAHALLIEN VEDEN LAATUUN KOHDISTETTUJEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS HENKILÖKUNNAN TYÖOLOSUHTEISIIN Kalliokoski Pentti 1, Rahkonen

Lisätiedot

Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat

Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Hygieeniset lähtökohdat sisäilma, allasvesi, käyttäjähygienia Päivi Aalto 17.11.2015 Esityksen sisältö Terveydensuojelun valvontaohjelma ja suunnitelma Uimahallietiketti

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Kestävä sanitaatio Juomavesi Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

OPPAITA 3:2008. Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet. Terveydeksenne.

OPPAITA 3:2008. Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet. Terveydeksenne. OPPAITA 3:2008 Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet Terveydeksenne. Sisällys ALKUSANAT... 5 1 JOHDANTO... 6 1.1 Tausta... 6 1.2 Uimahalli-ilman erityispiirteet...

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN SISÄILMATUTKIMUS 2 (8) TIIVISTELMÄ Limingan paloasema sijaitsee Limingassa, osoitteessa Kramsuntie 3, 91900 Liminka.

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun

Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-08510-13 15.07.2014 Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun Tilaaja: Halax Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-08510-13 1 (7) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki 20.8.2012 Tutkimusraportti Koisotie 5 Sivu 1 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 304 1141 e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi Tutkimusraportti, Koisotie

Lisätiedot

Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011

Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011 Sivu 1(5) Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011 Vantaan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukset kartoittivat vuonna 2011 uimahallien ja kylpylöiden puku-, pesu- ja allastilojen pintojen hygieenisyyttä.

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit

Lisätiedot

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen 29.4.2014 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan Asetus on

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #

/. / 0* 12 / / ' // 2 / /# * / #. # # # #. # # 3'* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 # ! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 1 Ovatko vesistöt puhtaita? Taudinaiheuttajamikrobien esiintyvyys vesistössä

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NON-FLAMMABLE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NON-FLAMMABLE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NONFLAMMABLE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE 2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa 40. Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.2015 Aimo Taipale, VTT Puhdasilmaratkaisut Pienhiukkaset ja niiden aiheuttamat

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy Liuottimien analytiikka MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy RIG H T S O L U T I O N S R IGH T PA RT N ER Sisältö Terminologia Näytteenoton ja analysoinnin suurimmat riskit ja niiden

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Zeoliitin tuonti EU-alueen ulkopuolelta Sähköpostikeskustelu toukokuussa 2014 Kärpästoukkien eliminointi Kärpästoukkien tuhoamiseen Turkistarhojen

Lisätiedot

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Hey'di Kiviliima 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Hey'di Kiviliima 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevedet ja hygienia 14.1.2010 Ari Niemelä 14.1.2010 / ANi Hygienisoinnin tavoitteet Käsitellyn jäteveden mikrobit (Tekes, Vesihuolto 2001): fekaaliset koliformit:

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Puolalanmäen lukio. Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet. Aurakatu 11 20100 Turku 30.10.2013 -------- Projekti 5151

Tutkimusraportti. Puolalanmäen lukio. Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet. Aurakatu 11 20100 Turku 30.10.2013 -------- Projekti 5151 Tutkimusraportti Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet Puolalanmäen lukio Aurakatu 11 20100 Turku -------- 30.10.2013 Projekti 5151 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Lähtökohta ja tavoite... 2 2 Suoritetut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä

Lisätiedot

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo?

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Ylitarkastaja Pertti Metiäinen Valvira 15.10.2010 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveystutkimukset Akateemiset tutkimukset perustutkimukset

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin.

JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. suodattaa sedimenttia 20 Mittaa veden virtausta 54,6x29,2x47

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Viranomaisvalvonta, omavalvonta ja häiriötilanteet uimahalleissa

Viranomaisvalvonta, omavalvonta ja häiriötilanteet uimahalleissa Viranomaisvalvonta, omavalvonta ja häiriötilanteet uimahalleissa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat hygienia, vedenlaatu, turvallisuus Tampere 17.11.2015

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711

Lisätiedot

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI Kauppanimi: EASYWORK RTVsilikonikumitiiviste Päiväys 1.1.2006 Edellinen päiväys 4.4.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

Hygienisoinnin määritelmä

Hygienisoinnin määritelmä Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän

Lisätiedot

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ Erkki Vuori professori Oikeuslääketieteen laitos 16.01.2008 Lääketieteellinen tiedekunta VOINKO JUODA? VOINKO ANTAA TOISTEN JUODA? Luonnon lähteestä pulppuava vesi

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Päiväys: 17.3.2010 Edellinen päiväys: -

Päiväys: 17.3.2010 Edellinen päiväys: - KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALIILMOITUS Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi ABSORBITALL Tunnuskoodi Reachrekisteröintinumero

Lisätiedot

Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä

Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät Hotelli Scandic Oulu, 4.-5.2.2014 Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä (RAPSU-hanke, Työsuojelurahasto) Anna Kokkonen Ympäristötieteen

Lisätiedot

1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Päiväys 12.1.2009 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Tunnuskoodi 300.134 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 04.10.2005 Edellinen päiväys: 19.12.2003 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa

Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa Sisäilmastoseminaari Messukeskus Helsinki, 13.3.2014 Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa Kokkonen A, Nykänen M, Pasanen P. Ympäristötieteen laitos RAPSU-hanke, Työsuojelurahasto

Lisätiedot

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA 24.11.2010 Juhani Koponen Työmaan sisäilman hallinta Alipaineistuksen toteuttamista ohjaava asiakirja laaditaan työmaan sisäilman rakennusaikaisen

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Puhtaamman ilman puolesta. Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus

Puhtaamman ilman puolesta. Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus Puhtaamman ilman puolesta Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus Titaanidioksidi Titaanidioksidi (TiO 2 ) on laajasti käytetty kemikaali, jota käytetään yleisesti valkoisena väripigmenttinä

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 14.02.2005 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT WAK Päiväys 29.11.2004 Edellinen päiväys 4.7.1997 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen 19.10.2015 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä

Lisätiedot

SISÄILMAN SEURANTAMITTAUKSET. Lausunto 07.04.2014 SIIKAISTEN KOULUKESKUS LAUTTIJÄRVENTIE 8 SIIKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A

SISÄILMAN SEURANTAMITTAUKSET. Lausunto 07.04.2014 SIIKAISTEN KOULUKESKUS LAUTTIJÄRVENTIE 8 SIIKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A SIIKAISTEN KOULUKESKUS LAUTTIJÄRVENTIE 8 SIIKAINEN SISÄILMAN SEURANTAMITTAUKSET Lausunto 07.04.2014 Tilaaja Siikaisten kunta Tekninen johtaja Anne Järvenranta Toimeksianto Sisäilman seurantamittaukset.

Lisätiedot

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä FT, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY Kokkolassa sijaitseva yritysten osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

HAKEMUS. Ulkopuolisen asiantuntijan asiantuntemuksen ja pätevyyden selvittäminen ja käytettävien tutkimusmenetelmien luotettavuuden osoittaminen

HAKEMUS. Ulkopuolisen asiantuntijan asiantuntemuksen ja pätevyyden selvittäminen ja käytettävien tutkimusmenetelmien luotettavuuden osoittaminen HAKEMUS Hakemus_TsL49_ulkasiant/r3/20.11.2012 Sivu 1 (8) Ympäristökeskus terveydensuojelulain (763/1994) 49 :n mukaiseksi hyväksytyksi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi Kotkassa Kotkan ympäristökeskus Kotkantie

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Korrek Liuotinpesuvaha (Wash & Wax) 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Korrek Liuotinpesuvaha (Wash & Wax) 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 14.114730 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Päiväys:2009-11-21 Edellinen päiväys: 1997-11-20

Päiväys:2009-11-21 Edellinen päiväys: 1997-11-20 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALIILMOITUS Päiväys:20091121 Edellinen päiväys: 19971120 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi PSosienpesujauhe

Lisätiedot

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Taustaa ihmiset oleskelevat pääosin sisätiloissa, jolloin myös sisäilman

Lisätiedot