UIMAHALLIEN ALLASTILOJEN TYÖOLOSUHTEET JA HENKILÖKUNNAN HENGITYSELINOIREET 5/2007 KUOPION YLIOPISTON YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOSTEN MONISTESARJA
|
|
- Laura Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UIMAHALLIEN ALLASTILOJEN TYÖOLOSUHTEET JA HENKILÖKUNNAN HENGITYSELINOIREET Valkeinen Reetta 1, Kalliokoski Pentti 1, Päivinen Marja 2, Patovirta Riitta-Liisa 1,3, Putus Tuula 4, Jauhiainen Tapio 5, Reiman Marjut 6, Rautiala Sirpa 6, Rantio Tiina 7, Mäkinen Maija 1, Hyttinen Marko 1, Tarhanen Juhani 1, Kokotti Helmi 8, Korpi Anne 1, Tukiainen Hannu 3 1 Kuopion yliopisto, ympäristötieteen laitos 2 Helsingin Urheilulääkäriasema 3 Kuopion yliopistollinen sairaala, keuhkosairauksien klinikka 4 STM 5 Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiainen Oy, Helsinki 6 Työterveyslaitos, Kuopio 7 Työterveyslaitos, Tampere 8 Kuopion yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus 5/2007 KUOPION YLIOPISTON YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOSTEN MONISTESARJA THE UNIVERSITY OF KUOPIO DEPARTMENT OF ENVIRONMENTAL SCIENCES POB 1627, FIN KUOPIO, FINLAND ISSN JULKAISTU TYÖSUOJELURAHASTON AVUSTUKSELLA, HANKE
2 2 ESIPUHE Tutkimus toteutettiin Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen johdolla laajana Työsuojelurahaston rahoittamana yhteistyöhankkeena. Kuopion yliopisto vastasi myös pääosin kenttämittauksien toteuttamisesta. Tässä tukea saatiin Työterveyslaitokselta ja Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiaiselta. Työterveyslaitoksen bioaerosolit ja sisäilma -tiimi teki mikrobimääritykset Kuopion laboratoriossaan. Tutkimuksen aikana käyttöön otettu triklooriamiinin määritys siirrettiin Työterveyslaitokselle Tampereelle (kemialliset tekijät -tiimi), jotta mittauspalvelut olisivat jatkossakin niitä tarvitsevien käytettävissä. Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja Helsingin Urheilulääkäriasema vastasivat kliinisen osan toteutuksesta. Jälkimmäisen osalta tutkimus voitiin liittää heidän uimaritutkimukseensa niin, että samalla tutkittiin hallien henkilökuntaa. KYS osallistui hankkeeseen myös merkittävällä taloudellisella panostuksella. Dosentti Tuula Putus toimi kliinisen osan asiantuntijana. Tutkimusryhmä kiittää tutkimukseen osallistuneita työntekijöitä sekä hallien yhdyshenkilöitä. Lisäksi kiitämme Kuopion yliopiston osalta FT Arja Hirvosta ja FM Pasi Yli- Pirilää heidän tuestaan hankkeen suunnittelussa ja RI Raimo Halosta hänen panoksestaan kenttämittauksissa. Dosentti Heikki Tikkasta Helsingin Urheilulääkäriasemalta kiitämme yhteistyön mahdollistaneesta myönteisestä suhtautumisestaan hankkeeseen. Kuopiossa Tutkimusryhmä
3 3 TIIVISTELMÄ Tutkimus tehtiin 16 uimahallissa. Se jakaantui kahteen pääosaan: työolosuhdekartoitukseen ja kliiniseen tutkimukseen. Edellisen yhteydessä selvitettiin 10 hallissa laajalti allasvedestä haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuuksia, epäpuhtauksien leviämistä ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Kuudessa hallissa mitattiin vain triklooriamiinin pitoisuus ja tehtiin ilmanvirtaustarkastelu. Triklooriamiinille altistuminen on ulkomaisissa tutkimuksissa yhdistetty astmaan sairastumisiin uimahallien työntekijöillä ja uimareilla. Sitä ei olo aiemmin mitattu Suomessa. Kliinisessä tutkimuksessa tehtiin 15 hallissa oirekysely, johon osallistui yhteensä 87 työntekijää. Seitsemässä Etelä-Suomen hallissa tehtiin kolme hengityselintutkimusta. Näissä pareittaisiin spirometriamittauksiin ja typpioksidin mittauksiin osallistui 29 työntekijää. Kolmen viikon uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) -seurantaan osallistui 20 työntekijää. Viidessä Itä- ja Keski-Suomen uimahallissa 21 työntekijää osallistui typpioksidiseurantaan. Uimahallien ilman kloroformipitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa (pääallastiloissa keskimäärin 23,7 μg/m 3 ) kuin vuosina viidessä suomalaisessa hallissa tehdyissä mittauksissa ja pienempiä kuin ulkomaisissa tutkimuksissa. Vanhoissa uimahalleissa kloroformin pitoisuus oli suurempi kuin uusissa tai peruskorjatuissa halleissa. Vedenkäsittelymenetelmän mukaan ryhmiteltyinä hallit eivät eronneet selkeästi. Kloroformin pitoisuus nousi ilman suhteellisen kasvaessa. Yhteys on looginen, koska halliilman korkea suhteellinen kosteus on yleensä seurausta korkeasta veden lämpötilasta ja huonosta ilmanvaihdosta. Triklooriamiinin pitoisuudet olivat myös pääsääntöisesti pienempiä kuin ulkomailla havaitut pitoisuudet ja kauttaaltaan ranskalaisten tutkijoiden terveysvaikutuksien pohjalta ehdottamaa raja-arvoa 0,5 mg/m 3 pienempiä. Tutkimusta tehtäessä toivottiin samanaikaisten veden sidotun kloorin ja ilman triklooriamiinipitoisuuksien määritysten avulla saatavan ilman triklooriamiinipitoisuuteen perustuva suositusarvo allasveden sidotulle kloorille, jonka määritys kuluu uimahalliveden valvontaan. Pääosan triklooriamiinimit-
4 4 tauksista jäätyä määritysrajaa pienemmäksi riittävää pohjaa ehdotuksen antamiselle ei kuitenkaan ole. Allastilojen ilmanvaihto toimi kaikissa halleissa sekoittavana eikä estänyt allasvedestä peräisin olevien epäpuhtauksien leviämistä hallitilaan. Ilman virtausnopeudet olivat erittäin pieniä. Kuitenkin korvausilman tuonti oli useimmissa halleissa D2- rakennusmääräysten mukainen (vähintään 7,2 m 3 /h neliömetriä kohden) ja tämä riitti pitämään ilman epäpuhtauksien pitoisuudet kohtuullisen pieninä. Tämän pohjalta vedenkäsittely on ratkaisevassa asemassa torjuttaessa altaiden reunoilla työskentelevien henkilöiden altistumista vedestä haihtuville epäpuhtauksille. Tutkimus osoitti, että tältä osin voidaan pyrkiä terveysvalvonnassa annettuja vaatimuksia parempaan tasoon. Omalla korvausilman tuonnilla varustetuissa valvomoissa allasperäisten ilman epäpuhtauksien pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Valvomot parantavat työolosuhteita myös melutason ja lämpökuormituksen osalta. Vaikka tutkimuksessa ei havaittu mikrobikasvua allastiloissa, on tärkeää varmistua siitä, että hallit pysyvät jatkuvasti alipaineisina ulkoilmaan nähden, koska halli-ilman absoluuttinen kosteus on korkea ja ylipaineen on todettu Suomessakin aiheuttaneen vakavia kosteus- ja lahovaurioita yläpohjarakenteissa. Uimahallityöntekijät raportoivat väestön yleistä tasoa enemmän astmaa ja allergista nuhaa. raportoijat jakautuivat kuitenkin halleihin tasaisesti. Kahdessa hallissa, joissa mitattiin muita korkeammat triklooriamiinin pitoisuudet, esiintyi kuitenkin merkitsevästi useammin hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilua kuin muissa halleissa. Näissä kahdessa hallissa työntekijät kokivat myös epämiellyttävää ja kemikaalien hajua. Lisäksi niiden kaikki työntekijät raportoivat kosteusvaurioista. Mielenkiintoinen sivulöydös oli vanhojen ja peruskorjattujen uimahallien työntekijöiden raportoimat niveloireet, jotka korreloivat raportoidun kosteusvaurion kanssa. Uimahallin sisäilman ei todettu aiheuttavan työntekijöiden keuhkoputkissa merkitseviä toiminnallisia muutoksia. Virtaustilavuusspirometriassa työ- ja vapaa-aikana tehdyissä mittauksissa ei ollut merkitseviä eroja ja työpaikka PEF-seurannassa ei ollut poikkeavaa vuorokausivaihtelua. Kahden vuorokauden typpioksidiseurannassa (vapaapäivä-
5 5 työpäivä) kaikki mittaukset olivat normaalilla tasolla eikä päivien välillä ollut eroja, todisteita keuhkoputkien eosinofiilisestä tulehduksesta ei saatu. Typpioksidimittaus ei tutkimuksen perusteella sovellu uimahallityöntekijöiden kemikaalialtistuksen arviointiin.
6 6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 11 2 TOTEUTUS JA TAVOITTEET 12 3 VEDESTÄ HAIHTUVAT EPÄPUHTAUDET UIMAHAL LEISSA Desinfioinnin sivutuotteet: muodostuminen ja haihtuminen Altistumistasot Työhygieeniset vertailuarvot Desinfioinnin sivutuotteiden määritys sisäilmasta 21 4 UIMAHALLIEN VEDENKÄSITTELY Uimaveden peruskäsittely Otsonointi Aktiivihiilisuodatus ja jauhemainen aktiivihiili UV-käsittely Kalvosuodatus Vedenkäsittelymenetelmät ja allasveden laatu 28 5 UIMAHALLIEN ILMANVAIHTO Ilmanvaihdon tavoitteet ja toteutus Epäpuhtauksien poistotehokkuus Ilman vaihtuvuus 34 6 UIMAHALLIEN BIOAEROSOLIT 35 7 UIMAHALLI-ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYSVAIKUTUKSET 38 8 ALLASTILOJEN SISÄILMAN LAATUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA UIMAHALLIEN NYKYTILANNE SUOMESSA Uimahallien sisäilman laatua koskevat viranomaismääräyk- set ja ohjeet Uimahallien nykytilanne 44 9 AINEISTO JA MENETELMÄT Perusteellisen kenttätutkimuksen hallit Uimahalli Uimahalli Uimahalli Uimahalli Uimahalli Uimahalli 6 55
7 Uimahalli Uimahalli Uimahalli Uimahalli Laajan kliinisen tutkimuksen lisähallit Uimahalli Uimahalli Uimahalli Suppean kliinisen tutkimuksen lisähallit Uimahalli Uimahalli Lisähalli menetelmätestaukseen Uimahalli Määritysmenetelmät THM-yhdisteiden määritys sisäilmasta Klooriamiinien määritys sisäilmasta Kloorietikkahappojen määritys sisäilmasta Ilman vaihtuvuuden mittaaminen, ilman liikekartoitukset ja teoreettinen epäpuhtausemissio Vapaan, sidotun ja kokonaiskloorin määrittäminen allasvedestä THM-yhdisteiden määrittäminen allasvedestä Kloorietikkahappojen määrittäminen allasvedestä Mikrobimääritykset ilmanäytteistä Mikrobimääritykset pintanäytteistä Lämpötila ja kosteus Kliiniset tutkimusmenetelmät TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kenttätutkimus Vedestä haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuudet allastiloissa Allasveden fysikaalis-kemiallinen laatu Ilman liikkuminen allastiloissa Epäpuhtauksien poistotehokkuus mittauskohteissa Ilman vaihtuvuus mittauskohteissa Teoreettinen epäpuhtausemissio ja ominaisemissio 98
8 Veden laatuparametrien ja halliolosuhteiden vaikutus mittaustuloksiin Ilman mikrobipitoisuudet Pintojen mikrobipitoisuudet Kliininen tutkimus Kyselytutkimus Parittaiset spirometria-mittaukset Työpaikka PEF-seuranta Pareittaiset typpioksidimittaukset Typpioksidiseuranta JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET 122 LIITTEET
9 9 SYMBOLILUETTELO A pinta-ala [m 2 ] C pitoisuus ilmassa [ppm] [µg/m 3 ] [mg/m 3 ] M allastilan teoreettinen emissio [mg/h] m ominaisemissio [mg/m 2 h] n efektiivinen ilmanvaihtokerroin [m 3 /h m 3, 1/h] n mittauskohteiden lukumäärä q tilavuusvirta [m 3 /h] r Pearsonin korrelaatiokerroin r s Spearmanin korrelaatiokerroin RH suhteellinen kosteus [%] t aika [h] T lämpötila [ C] V tilavuus [m 3 ] ε epäpuhtauksien poistotehokkuus Alaindeksit at allastila ka keskiarvo ti tuloilma ki korvausilma l. raitisilma 0 lähtötilanne, t = 0 Lyhenteet ATD BDCM DBAA DBCM DCAA DPD automaattinen termodesorptiolaite bromidikloorimetaani dibromietikkahappo dibromikloorimetaani dikloorietikkahappo N,N-dietyyli-1,4-fenyleenidiamiini
10 10 EC HS MBAA MCAA MR MtBE SD TCAA THM VOC VVOC elektroninsieppausdetektori headspace monobromietikkahappo monokloorieikkahappo määritysraja metyyli-tertbutyylieetteri keskihajonta trikloorietikkahappo trihalometaanit haihtuvat orgaaniset yhdisteet hyvin haihtuvat orgaaniset yhdisteet
11 11 1 JOHDANTO Uimahallien allastiloissa veden desinfiointi voi heikentää sisäilman laatua merkittävästi. Tiedetään, että uimaveden desinfiointiin käytetyn kloorin reagoidessa allasveden epäpuhtauksien kanssa muodostuu sivutuotteena haihtuvia orgaanisia ja epäorgaanisia halogeeniyhdisteitä. Näistä sivutuotteista haittavaikutusten kannalta tärkeimmät ovat klooriamiinit, trihalometaanit (THM-yhdisteet) sekä kloorietikkahapot. Ulkomailla desinfioinnin sivutuotteiden ja etenkin trihalometaanien esiintymistä uimahallien sisäilmassa on tutkittu laajalti. Tutkimuksissa kloroformi on ollut selkeästi suurimpina pitoisuuksina esiintynyt trihalometaani ja sen keskipitoisuus ulkomaisissa tutkimuksissa on ollut yleensä tasoa µg/m 3. Kloroformin on todettu aiheuttavan maksavaurioita ja yhdiste on mahdollisesti syöpää aiheuttava. Myös lisääntymistoksiset vaikutukset ovat mahdollisia. Vaikka uimahalleissa havaitut kloroformipitoisuudet ovat olleet selvästi yhdisteen työperäisen altistumisen raja-arvoa pienempiä, tulisi kloroformille altistuminen pitää mahdollisimman vähäisenä aineen merkittävän toksisuuden takia. Myös Suomessa on tehty aiemmin muutamia uimahallien sisäilman trihalometaanipitoisuuksia kartoittavia tutkimuksia. Ulkomaisten uimahallitutkimusten tärkeänä syynä ovat olleet uimahallien käyttäjillä ja työntekijöillä esiintyneet hengitystie- ja silmä-ärsytysoireet. Uimareilla ja työntekijöillä on kuvattu myös astmaa. Ärsytysoireiden ja astman aiheuttajana pidetään klooriamiineja ja erityisesti triklooriamiinia. Triklooriamiini, toisin kuin mono- ja diklooriamiini, on veteen niukkaliukoinen ja siksi se esiintyy uimahallien sisäilmassa klooriamiinien osalta suurimpana pitoisuutena. Triklooriamiinille altistumista uimahalleissa on tutkittu maailmalla vain vähän, koska yhdisteen määrittäminen sisäilmasta edellyttää erityismenetelmän käyttöä. Sen pitoisuus on vaihdellut välillä 0,1-2 mg/m 3. Suomessa uimahallien sisäilman triklooriamiinimäärityksiä ei ole tehty aiemmin. Desinfioinnin sivutuotteena uimavedessä esiintyy myös kloorattuja etikkahappoja, jotka ovat mono- ja diklooriamiinien tavoin vesiliukoisia. Nämä yhdisteet ovat voimakkaasti ärsyttäviä ja ainakin klooriamiinit voivat aiheuttaa astmaa. Yhdisteet voivat levitä allastilan sisäilmaan uimaveden pisaroinnin kautta.
12 12 Myös Suomessa uimahallien käyttäjät ja työntekijät ovat valittaneet huonosta ilmanvaihdosta ja "raskaasta" ilmasta hallitiloissa. Lisäksi kilpauimarit ovat olleet tyytymättömiä hallien sisäilmasto-olosuhteisiin. Uimahallien käyttäjien altistumista allastilojen epäpuhtauksille on tutkittu aiemmin Kuopion ja Jyväskylän yliopistojen suorittamassa Uimahallien ilman aerosolipitoisuudet ja koostumus, ilmanjako, vedenkäsittely sekä uimahallin käyttäjien hengitystiealtistuminen -hankkeessa. Sisäilmaston kemiallisten epäpuhtauksien lisäksi sisäilmaston fysikaaliset tekijät vaikuttavat usein työolosuhteisiin. Allastilojen kuuma ja kostea ilma sekä korkea melutaso luovat omalaatuisen työympäristön. Työntekijät ja uimarit voivat altistua myös rakennusmateriaaleista tai kosteuden vaurioittamista rakenteista peräisin oleville kemiallisille ja biologisille epäpuhtauksille. Suomessa on yli 200 yleistä uimahallia ja yli 50 kylpylää, joissa työskentelee uinninvalvojaa ja uimaopettajaa. Merkittävä osa uimahalleista on rakennettu ja 1970-luvuilla, joten hallit ja niiden vedenkäsittely- ja ilmanvaihtojärjestelmät ovat laajalti kunnostuksen tarpeessa. Peruskorjausten yhteydessä uimahalleja muutetaan nykyisin yhä enemmän kylpylätyyppisiksi virkistyspaikoiksi, joissa on mm. erilaisia vesihierontalaitteita. Kylpylätyyppisissä uimahalleissa myös veden ja ilman lämpötila on viihtyvyyssyistä säädetty usein tavallisia uimahalleja korkeammaksi. Viihtyvyystekijöillä voi kuitenkin olla varjopuolensa, sillä korkea veden ja ilman lämpötila ja lukuisat vesihierontalaitteet voivat lisätä vedestä haihtuvien ja terveydelle haitallisten yhdisteiden pitoisuutta hallin sisäilmassa. 2 TOTEUTUS JA TAVOITTEET Tutkimus toteutettiin 16 uimahallissa. Uimahallit valittiin siten, että tutkimukseen saatiin mukaan uusia, vanhoja ja peruskorjattuja halleja. Kaikkien hallien sisäilmasta määritettiin triklooriamiinipitoisuudet ja tehtiin ilman liikekartoitukset. Kymmenessä hallissa suoritettiin perusteellisempi työolosuhdeselvitys, joka kattoi myös ilman trihalometaanien, ilmanvaihtokertoimien ja bioaerosolien mittaukset. Sisäilmamittauk-
13 13 set pyrittiin tekemään talvella pakkasten aikana, jolloin ensinnäkin allastilan olosuhteet olisivat hallien käyttämän suuren kierrätysilmaosuuden takia todennäköisesti huonoimmillaan ja lisäksi ulkoilman vaikutus sisäilman bioaerosolipitoisuuksiin olisi vähäinen. Tutkimuksessa tarvittavien suodattimien täydennystoimituksen viivästyminen siirsi kuitenkin osan kemiallisista mittauksista keväälle. Sisäilmanäytteiden lisäksi kymmenen perusteellisesti tutkitun hallin allasvedestä määritettiin aktiivinen, sidottu ja kokonaiskloori sekä trihalometaanit, jotka kuvaavat sisäilmassa esiintyvien desinfioinnin sivutuotteiden lähdevoimakkuutta. Kenttämittausten tueksi uimahalleille lähetettiin tekninen kyselylomake, jonka avulla selvitettiin hallikohtaiset uimaveden käsittelyjärjestelmät sekä ilmanvaihdon toteutustavat. Kuudessa muussa hallissa mitattiin lisäksi triklooriamiinin pitoisuus ja tehtiin ilmanvirtaustarkastelu. Ennen varsinaisia mittauksia neljässä uimahallissa tehtiin koemittaukset ilman otsoni- ja kloorietikkahappopitoisuuksien osalta. Kloorietikkahappopitoisuudet määritettiin myös allasvedestä. Koska koejakson tulokset osoittivat sisäilman otsoni- ja kloorietikkahappopitoisuudet hyvin pieniksi, näistä mittauksista luovuttiin hankkeen jatkon osalta. Varsinaisissa mittauksissa ei myöskään enää mitattu veden kloorietikkahappopitoisuuksia. Tutkimuksessa oli tarkoituksena ensinnäkin kartoittaa desinfioinnin sivutuotteena syntyvien vedestä haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuuksia suomalaisissa uimahalleissa sekä selvittää näiden epäpuhtauksien leviämistä ja kulkeutumista allastiloissa. Mittaustulosten sekä halleille lähetetyn teknisen kyselyn pohjalta pyrittiin löytämään merkittävimmin vedestä haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuuksiin sekä leviämiseen hallitiloissa vaikuttaneet veden laatu- ja käsittelyparametrit sekä ilmanvaihtotekniset tekijät. Tämän pohjalta tarkasteltiin, missä määrin uimahalleja koskevat viranomaismääräykset ja - ohjeet ottavat huomioon henkilökunnan altistumisen torjunnan vedestä haihtuville epäpuhtauksille. Kenttämittauksissa mitattiin myös allastilojen bioaerosolipitoisuuksia. Työn ensimmäisenä keskeisenä tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla uimahallien peruskorjauksella voitaisiin samalla kehittää myös työntekijöiden työympäristöä. Hankkeen toisena päätavoitteena oli selvittää uimahallien työntekijöiden terveyttä, erityisesti keuhkojen toimintaa. Tämä toteutettiin kyselyn ja keuhkofunktiokokeiden avulla. Koska yksittäisissä halleissa työskentelevien henkilöiden lukumäärät olivat pieniä, tutkimuksen kliininen osuus toteutettiin kahtena osatutkimuksena, joista toinen Etelä-
14 14 Suomessa ja toinen Itä- ja Keski-Suomessa. Ratkaisuun päädyttiin myös siksi, että Etelä-Suomessa kokeet voitiin toteuttaa Helsingin Urheilulääkäriaseman uimaritutkimuksen yhteydessä.
15 15 3 VEDESTÄ HAIHTUVAT EPÄPUHTAUDET UIMAHAL LEISSA 3.1 Desinfioinnin sivutuotteet: muodostuminen ja haihtuminen Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (315/2002) säädetään, että uimahallien allasveden mikrobiologinen laatu koko allaskierron ajan tulee turvata ensisijaisesti veden klooridesinfioinnilla. Uima-altaissa desinfiointiin käytetty kloori paitsi tuhoaa mikrobeja, myös reagoi altaan käyttäjistä peräisin olevien epäpuhtauksien kanssa. Kloorin reagoidessa allasveden orgaanisten ja typpipitoisten lika-aineiden kanssa muodostuu samalla myös terveydelle haitallisia desinfioinnin sivutuotteita, joista pitoisuuksien ja terveysvaikutusten osalta merkittävimmät ovat klooriamiinit eli kloramiinit, trihalometaanit ja kloorietikkahapot (WHO 2000b). Uimaveden desinfiointiin käytetään pääasiassa natriumhypokloriittia (NaClO), kalsiumhypokloriittia (Ca(ClO) 2 ) tai kaasumaista klooria (Cl 2 ), jotka veteen liuetessaan muodostavat alikloorihapoketta (HOCl) ja hypokloriitti-ioneja (OCl - ). Alikloorihapokkeen ja hypokloriitti-ionien yhteismäärää vedessä kutsutaan vapaaksi klooriksi. Vedessä osa vapaasta kloorista reagoi välittömästi allasveden hapettuvien aineiden kanssa ja muuttuu desinfiointitehottomaksi kloridiksi (Cl - ) ja osa reagoi ihmisperäisten typpiyhdisteiden kanssa. Vapaan kloorin reagoidessa mm. hiessä ja virtsassa olevan ja niistä muodostuvan ammoniakin kanssa muodostuu epäorgaanisia mono (NH 2 Cl)-, di (NHCl 2 )- ja triklooriamiineja (NCl 3 ), joiden yhteismäärää vedessä ilmaistaan sidotulla kloorilla (WHO 2000b; Vesihydro 2002). Uimaveden vapaan kloorin reagoidessa orgaanisten typpiyhdisteiden, kuten aminohappojen kanssa, muodostuu orgaanisia klooriamiineja. Orgaanisten klooriamiinien esiintymisestä allasvedessä on kuitenkin hyvin rajoitetusti tietoa eikä niiden pitoisuuden määrittämiseen vedestä ole käyttökelpoista menetelmää (WHO 2000c). Reaktioyhtälöissä 1, 2 ja 3 on kuvattu epäorgaanisten klooriamiinien muodostuminen (Hailin ym. 1990). NH 3 + HClO NH 2 Cl + H 2 O (1)
16 16 NH 2 Cl + HClO NHCl 2 + H 2 O (2) NHCl 2 + HClO NCl 3 + H 2 O (3) Epäorgaaniset mono-, di- ja triklooriamiinit ovat ärsyttäviä yhdisteitä ja saavat aikaan uimahalleille ominaisen hajun. Ne ovat toisaalta välttämättömiä välituotteita esimerkiksi uimaveteen joutuneen urean hajotusprosessissa (Vesihydro 2002). Klooriamiinien muodostumista voidaan rajoittaa tehokkaimmin vähentämällä typpipitoisten epäpuhtauksien määrää allasvedessä mm. tehostamalla uimareiden peseytymistä ennen altaaseen menemistä. Yhdisteiden pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa myös säätelemällä veden ph:ta ja pitämällä desinfiointikemikaalien annostelu kohtuullisena. Kun veden ph on alle 8 tai kloori-typpisuhde korkea, erityisesti triklooriamiinien osuus kasvaa (Hery et al. 1995; Thickett et al. 2002). Jo muodostuneet klooriamiinit voidaan hapettaa ns. shokkikloorauksella. Menetelmän huomattavana epäkohtana on kuitenkin haitallisten trihalometaanien ja muiden orgaanisten halogeeniyhdisteiden muodostuminen (Hämäläinen 1995; Nazaroff & Alvarez-Cohen 2000). Vapaan kloorin reagoidessa allasveteen liuenneiden ihmisperäisten orgaanisten aineiden, kuten syljen, hien, hiusten, ihosolukon ja kosmeettisten aineiden, kanssa muodostuu allasveteen monivaiheisten hajoamis- ja yhdistymisvaiheiden kautta trihalometaaneja eli THM-yhdisteitä (Hämäläinen 1995). Myös hien ja virtsan sisältämien orgaanisten typpiyhdisteiden esiintyminen edesauttaa trihalometaanien muodostumista (WHO 2000c). Näistä eniten syntyy kloroformia eli trikloorimetaania (CHCl 3 ). Jos vedessä on kloorin ohella bromia, voi veteen muodostua myös bromidikloorimetaania (CHBrCl 2 ), dibromikloorimetaania (CHBr 2 Cl) tai tribromimetaania (CHBr 3 ) eli bromoformia. Suomen uimahalleissa veden bromipitoisuus on korvausvetenä käytettävästä vesijohtoverkoston vedestä johtuen tavallisesti alhainen, alle 0,05 mg/l, joten kloroformin ohella muodostuu pääasiassa pieniä määriä bromidikloorimetaania, mutta ei juurikaan muita bromattuja trihalometaaneja (Vesihydro 2002). THM-yhdisteiden muodostumista voidaan ehkäistä puhdistamalla allasvesi mahdollisimman hyvin orgaanisista lika-aineista sekä säätelemällä veden klooraustasoa, sillä korkea vapaan kloorin ja orgaanisten epäpuhtauksien määrä vedessä edistävät THM-yhdisteiden muodostumista. Myös veden korkea ph-arvo sekä lämpötila lisäävät trihalometaanien muodostumista (Lahl ym. 1981; Benoit & Jackson 1987; Aggazzotti ym. 1998; WHO 2000a).
17 17 Desinfioinnin sivutuotteena syntyy myös muita terveydelle mahdollisesti haitallisia yhdisteitä. Tällaisia sivutuotteita ovat halogeenietikkahapot, -asetonitriilit ja -ketonit, nitrotrikloorimetaani sekä trikloori- ja tribromiasetalde-hydraatti (WHO 2000b). Halogenoidut etikkahapot, joista merkittävimmät ovat dikloorietikkahappo (DCAA) ja trikloorietikkahappo (TCAA), esiintyvät uimavedessä trihalometaanien jälkeen runsaimpana pitoisuutena. Nämä kloorietikkahapot muodostuvat trihalometaanien tavoin allasveden vapaan kloorin ja orgaanisten lika-aineiden reagoidessa. Kloorietikkahappojen muodostumista lisäävät allasveden vapaan kloorin sekä orgaanisten epäpuhtauksien runsas määrä, veden alhainen ph-arvo ja korkea lämpötila. Vaikka kloorietikkahappojen muodostumista lisää veden alhainen ph ja trihalometaanien muodostumista korkea ph, kloorietikkahappojen esiintymisen on todettu korreloivan THM-yhdisteiden esiintymisen kanssa olosuhteiden ollessa tasaiset ja veden bromipitoisuuden ollessa matala (WHO 2000a). Taulukossa 1 on esitetty desinfioinnin sivutuotteiden muodostumista lisäävät tekijät. Taulukko 1. Desinfioinnin sivutuotteiden muodostumista lisäävät tekijät. Muodostumista lisäävä tekijä THM Klooriamiinit Kloorietikkahapot Orgaanisten epäpuhtauksien määrä vedessä + + Typpipitoisten epäpuhtauksien määrä vedessä + Veden vapaan kloorin korkea pitoisuus Veden korkea ph-arvo + Veden alhainen ph-arvo + (1 + Veden korkea lämpötila + + 1) Kun ph-arvo < 8, triklooriamiinin muodostuminen lisääntyy. Trihalometaanit sekä klooriamiineista triklooriamiini ovat helposti haihtuvia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on suuri (kloroformin höyrynpaine 20 C:ssa on 21,2 kpa ja triklooriamiinin höyrynpaine 25 C:ssa on 19,95 kpa) ja vesiliukoisuus pieni. Ne siirtyvät siten herkästi uimavedestä allastilan ympäröivään ilmaan ja esiintyvät suurimpina pitoisuuksina välittömästi veden pinnan yläpuolelta uimareiden hengitysvyöhykkeellä (Vesihydro 2002). THM-yhdisteiden ja triklooriamiinin haihtumiseen uimavedestä vaikuttavat lisäksi niiden pitoisuus vedessä ja diffuusionopeus vedestä ilmaan, veden lämpötila, ilman ja veden välinen kontaktipinta sekä allastilan ilmanvaihto. Henryn lain mukaisesti
18 18 yhdisteet haihtuvat sitä herkemmin ilmaan mitä korkeampi on yhdisteen höyrynpaine ja alhaisempi vesiliukoisuus. Yhdisteiden runsas pitoisuus allasvedessä, korkea veden lämpötila sekä allasveden ja ilman välinen laaja pinta-ala lisäävät myös haihtuvuutta. Lisäksi ihmisten liikehdintä altaassa sekä erilaiset vesihierontalaitteet aiheuttavat veden voimakasta sekoittumista ja pisarointia edistäen sivutuotteiden siirtymistä vedestä ilmaan (WHO 2000c). Mono- ja diklooriamiinit sekä kloorietikkahapot ovat vesiliukoisia desinfioinnin sivutuotteita, jotka siirtyvät allastilan sisäilmaan lähinnä uimareiden, erilaisten vesiputousten ja vesihierontalaitteiden aiheuttamien vesipisaroiden mukana (Hery ym. 1995; Nemery ym. 2002). Raunemaan ja Yli-Pirilän (2006) tekemä tutkimus osoitti, että liuenneita suoloja ja lika-aineita sisältävästä allasvedestä muodostuu pirskottaessa runsaasti pieniä hiukkasia. Aiemmassa suomalaisten tutkimuksessa uimahallien sisäilmasta mitattiin myös suuria pienhiukkaspitoisuuksia (Raunemaa ym. 2005). 3.2 Altistumistasot Ulkomailla desinfioinnin sivutuotteiden ja etenkin trihalometaanien pitoisuuksia on tutkittu pitkään uimahallien sisäilmasta (mm. Aggazzotti ym. 1990, 1993, 1998; Levesque ym. 1994, 2000; Aggazzotti ym. 1995; Hery ym. 1995; Fantuzzi ym. 2001; Chu & Nieuwenhuijsen 2002). Tutkimuksissa kloroformi on ollut selkeästi suurimpina pitoisuuksina esiintynyt trihalometaani ja sen pitoisuudet ovat olleet jopa satoja kertoja suuremmat kuin tavallisessa sisä- ja ulkoilmassa. Toiseksi yleisimpänä esiintyvän bromidikloorimetaaniin pitoisuudet ovat olleet tavallisesti lähes kertaluokkaa alhaisemmat. Uimahalleissa THM-pitoisuudet allastilan ilmassa voivat vaihdella kymmenistä useisiin satoihin mikrogrammoihin kuutiossa (Lahl ym. 1981; Fantuzzi ym. 2001; Spengler ym. 2001). Suomessa uimahallien sisäilman trihalometaanipitoisuuksia on kartoitettu jonkin verran. Vuosina tehdyssä tutkimuksessa uimahalleista mitatut trihalometaanipitoisuudet olivat 6 81 µg/m 3, joista kloroformia oli 6 71 µg/m 3 ja bromidikloorimetaania 0,6 14,0 µg/m 3 (Raunemaa ym. 2005; Yli-Pirilä 2006). Osa suomalaistutkimuksen näytteistä kerättiin pelkkään Tenax GR hartsiin ja niiden näytteiden pitoisuudet on korjattu korjauskertoimella (kts. kpl 3.4). Koska kloroformia esiintyy
19 19 uimahalleissa muita desinfioinnin sivutuotteita suurempina pitoisuuksina ja sen esiintymisen tiedetään korreloivan mm. kloorietikkahappojen esiintymisen kanssa, käytetään sitä usein kloorattujen epäpuhtauksien altistumisen indikaattorina (WHO 2000a, Fantuzzi et al. 2000). Taulukossa 2 on esitetty ulkomaisissa tutkimuksissa mitattuja trihalometaanien pitoisuuksia uimahallien sisäilmasta. Taulukko 2. Eri maiden tutkimuksissa mitattuja trihalometaanipitoisuuksia uimahallien sisäilmassa. Kloroformi BDCM DBCM Bromoformi ka. ka. ka. Maa ka. Vaihteluväli Vaihteluväli Vaihteluväli Vaihteluväli Lähde µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 Saksa , Lahl ym Italia ,2 - Aggazzotti ym Italia Aggazzotti ym Italia ,2 - Aggazzotti ym Kanada Lévesque ym Italia ,8 - Fantuzzi ym BDCM = bromidikloorimetaani DBCM = dibromikloorimetaani - = yhdistettä ei ole mitattu tai pitoisuutta ei ole raportoitu Uimahallien sisäilman klooriamiinipitoisuuksia on tutkittu maailmalla huomattavasti THM-yhdisteitä vähemmän. Julkaistuissa tutkimuksissa päähuomio on keskittynyt triklooriamiinin määrittämiseen, sillä haihtuvana yhdisteenä se esiintyy ilmassa merkittävästi suurempina pitoisuuksina kuin mono- ja diklooriamiinit ja altistuminen yhdisteelle tapahtuu pääosin hengitysilman kautta. Triklooriamiini haihtuu uimavedestä 300 ja diklooriamiini 3 kertaa nopeammin kuin monoklooriamiini (WHO 2000c). Kahdessa ranskalaisessa tutkimuksessa uimahallien sisäilman triklooriamiinipitoisuus on ollut välillä 0,1 2,0 mg/m 3 (Hery ym. 1995; Massin ym. 1998). Tutkimuksissa suurimmat klooriamiinipitoisuudet mitattiin uimahalleissa, joissa oli useita vesihierontalaitteita. Näissä halleissa myös ilman ja allasveden lämpötilan raportoitiin olevan muita halleja korkeampi ja ilmanvaihdon todettiin olevan riittämätön suuren kierrätysilmaosuuden takia. Suomessa triklooriamiinimäärityksiä ei ole aiemmin tehty.
20 20 Uimahallien sisäilman kloorietikkahappopitoisuuksista ei ole aiemmin julkaistua tietoa. Uimahallien ilmasta on kuitenkin mitattu suuria pienhiukkaspitoisuuksia, jotka hiukkaskokonsa perusteella ovat suurelta osin peräisin allasvedestä. On siten mahdollista, että uimahallin allasvedestä peräisin olevat hiukkaset sisältävät myös allasveden epäpuhtauksia, kuten vesiliukoisia desinfioinnin sivutuotteita (Yli-Pirilä 2006). Ulkomailla trikloorietikkahappoa on raportoitu esiintyvän klooratussa allasvedessä µg/l (Clemens & Schöler 1992). Vuosina Raunemaa ym. (2005) määrittivät muutamien suomalaishallien allasvesien kloorietikkahappopitoisuuksia. Tutkituissa halleissa DCAA-pitoisuudet olivat välillä 4,4 85,2 µg/l ja TCAA-pitoisuudet välillä 5,1 236,0 µg/l. Molemmat suurimmat pitoisuudet mitattiin samasta hallista peruskorjauksen jälkeen. Nämä pitoisuudet olivat noin kertaluokkaa suuremmat kuin muissa halleissa. 3.3 Työhygieeniset vertailuarvot Suomessa kloroformin (8h) HTP-arvoksi (haitalliseksi tunnetuksi pitoisuudeksi) työpaikan ilmassa on asetettu 10 mg/m 3 (STM 2005). Vaikka uimahalleissa havaitut pitoisuudet ovat selvästi kloroformin HTP-arvoa pienempiä, yhdisteelle altistuminen tulisi pitää mahdollisimman pienenä aineen merkittävän toksisuuden takia. Kloroformi imeytyy myös ihon kautta ja on siksi varustettu iho-merkinnällä HTP-luettelossa. Uimareilla ihon kautta tapahtuva altistuminen kloroformille voi olla jopa 80 % uinnin aikana saatavasta kokonaisannoksesta (Jantunen ym. 2005). Muista THM-yhdisteistä vain bromoformille on annettu HTP-arvo (5,2 mg/m 3, iho). Koska sen pitoisuudet ovat kaikissa aiemmissa tutkimuksissa olleet erittäin pieniä, sen ilmapitoisuudet jätettiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Samasta syystä myöskään dibromikloorimetaanin pitoisuuksia ei määritetty. Triklooriamiinille ei ole asetettu Suomessa eikä muissakaan maissa työhygieenistä rajaarvoa. Terveysperusteisena raja-arvona voidaan pitää Hery ym. (1995) ehdottamaa pitoisuutta 0,5 mg/m 3.
ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA
ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA Uimahallin henkilöstön koulutuspäivät Lapin aluehallintovirasto, Kemi 22-23.10.2015 Timo Erkkilä MIKÄ UIMAVETTÄ LIKAA Ensisijaisesti asiakkaat Veden laatuun vaikuttavat erityisesti:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 1 (5) 7 Uimahallien ja muiden yleisten allastilojen veden laatu ja tarkastukset Helsingissä 2016 HEL 2017-001978 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä päättää merkitä
LisätiedotAllasvesihygienia Aquapäivät
Allasvesihygienia Aquapäivät 26.-27.8.2016 Uima-allasveden laatuvaatimukset ja laadunvalvonta Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Elimäenkatu 20 A 00510 Helsinki
LisätiedotTXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA
TXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA 2010- LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA P a l v eluja h u o misen menestykseen! SISÄILMASTOSEMINAARI 2019 HELENA JÄRNSTRÖM RISTO
LisätiedotOtsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta
Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotKUOPION YLIOPISTO. Ympäristötieteen laitos KUOPION YLIOPISTO PL 1627 70211 Kuopio
KUOPION YLIOPISTO Ympäristötieteen laitos KUOPION YLIOPISTO PL 1627 70211 Kuopio UIMAHALLIEN VEDEN LAATUUN KOHDISTETTUJEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS HENKILÖKUNNAN TYÖOLOSUHTEISIIN Kalliokoski Pentti 1, Rahkonen
LisätiedotUimahallit, kylpylät ja kosteat tilat
Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Hygieeniset lähtökohdat sisäilma, allasvesi, käyttäjähygienia Päivi Aalto 17.11.2015 Esityksen sisältö Terveydensuojelun valvontaohjelma ja suunnitelma Uimahallietiketti
LisätiedotTEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)
TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute
LisätiedotSisäilman mikrobit. MITTAUSTULOKSET Mikkolan koulu Liite Bakteerit, Sieni-itiöt, pitoisuus, Näytteenottopisteen kuvaus
1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.
LisätiedotHAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA
HAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA ANNA MIKOLA TILANNE HAITTA-AINEIDEN POISTAMISEN OSALTA Uuteen asetukseen on tullut PFOS, jolle Suomi on ratifioimassa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten
Lisätiedotmiten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
LisätiedotYLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN
YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti
LisätiedotKestävä sanitaatio Juomavesi
Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotAsumisterveys - olosuhteet kuntoon
Asumisterveys - olosuhteet kuntoon LVI-päivät Tampere 1 27.10.2017 Etunimi Sukunimi Terveydensuojelulain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen
LisätiedotInsinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus
Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Sipoon Talman koulussa suoritettiin laaja sisäilmaston tekninen kuntotutkimus marraskuu
LisätiedotTuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus
Tuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus Tutkimusraportti 19.4.2018 Projekti 308712 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin Tuomarilan koulun tiivistyskorjausten jälkeistä tilannetta
LisätiedotSISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS
Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu
LisätiedotHyvinvointikeskus Kunila
Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015
1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotTyökoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki
Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
LisätiedotKloorianisolien määrittäminen sisäilmasta
14.3.2019 Kloorianisolien määrittäminen sisäilmasta Jani Mäkelä, Tiina Kanniainen ja Marja Hänninen Sisäilmastoseminaari 2019 Kloorianisolit mikrobien tuottamia VOC yhdisteitä kloorifenolipohjaisista puunsuoja-aineista,
LisätiedotUusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen
Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus 14.5.2018 Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen Suomen rakentamismääräyskokoelma uudistui 1.1.2018 Taustalla
LisätiedotSisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy
Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta
LisätiedotOPPAITA 3:2008. Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet. Terveydeksenne.
OPPAITA 3:2008 Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet Terveydeksenne. Sisällys ALKUSANAT... 5 1 JOHDANTO... 6 1.1 Tausta... 6 1.2 Uimahalli-ilman erityispiirteet...
LisätiedotSISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy
SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista
LisätiedotLaadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa
Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto Asia/
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2018 1 (5) 10 Uima-altaan käyttökiellon ja uhkasakon asettaminen, Scandic Hotels Oy, Scandic Park Helsinki HEL 2017-011410 T 11 02 02 02 Päätösehdotus Vireilletulo ja taustaa
LisätiedotPermanganaattiluvun määrittäminen uima-allasvesistä. Kirsti Nikkola MetropoliLab Oy
Permanganaattiluvun määrittäminen uima-allasvesistä Kirsti Nikkola MetropoliLab Oy 1 KMnO4-luku KMnO4-kukua märitetään koska korkea arvo on merkki allasveden orgaanisesta likaisuudesta. Orgaaninen aines
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotSISÄILMAN VOC- JA FLEC-MITTAUKSET
SISÄILMAN VOC- JA FLEC-MITTAUKSET Ruonalan Koulu Karhuvuorentie 1 48300 Kotka 12.2.2018 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0306 705 500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 Kuntotutkimusraportti 2 Kenttätutkimus
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MONISTEITA 9/2002. UIMA-ALLASVESIEN TRIHALOMETAANI-PITOISUUKSISTA Timo Lukkarinen ja Inkeri Kuningas
HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MONISTEITA 9/2002 2 UIMA-ALLASVESIEN TRIHALOMETAANI-PITOISUUKSISTA Timo Lukkarinen ja Inkeri Kuningas SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Sammandrag 3 1. Johdanto 3 2.
LisätiedotSISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa
SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE
LisätiedotSisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:
1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.
LisätiedotSisäilmaongelman vakavuuden arviointi
Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja
LisätiedotKONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten
LisätiedotSISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN
1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN SISÄILMATUTKIMUS 2 (8) TIIVISTELMÄ Limingan paloasema sijaitsee Limingassa, osoitteessa Kramsuntie 3, 91900 Liminka.
LisätiedotLUKIO HAKALAHDENKATU 8 YLIVIESKA
LUKIO HAKALAHDENKATU 8 YLIVIESKA Sivu 1/7 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde: Kohteen pinta-ala: - Lukio Kohteen tilavuus: - Hakalahdenkatu 8 Kerrosluku: 2 Ylivieska Rakennusvuosi: Käyttötarkoitus: Koulu
LisätiedotTALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotUusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen
Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen 29.4.2014 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan Asetus on
LisätiedotHangon kaupunki Hagapuiston koulu
26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu
LisätiedotRaportti Työnumero:
Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Virkatie 1 16600 Järvelä Arkistokuva Raportti Työnumero: 051621700091 Kohde: Toimeksianto: Opintien koulu Opintie 16600 Järvelä VOC-ilma ja materiaalinäytteiden
LisätiedotHirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LisätiedotLUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotArkistokuva Raportti Työnumero: VOC-ilma ja materiaalinäytteiden ottaminen
Sivuja:1/9 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Virkatie 1 16600 Järvelä Arkistokuva Raportti Työnumero: 051621700090 Kohde: Toimeksianto: Vuokkoharjun koulu Koulutie 18 16600 Järvelä VOC-ilma ja
LisätiedotTutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki
20.8.2012 Tutkimusraportti Koisotie 5 Sivu 1 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 304 1141 e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi Tutkimusraportti, Koisotie
LisätiedotKOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
LisätiedotUimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011
Sivu 1(5) Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011 Vantaan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukset kartoittivat vuonna 2011 uimahallien ja kylpylöiden puku-, pesu- ja allastilojen pintojen hygieenisyyttä.
LisätiedotHalax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-08510-13 15.07.2014 Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun Tilaaja: Halax Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-08510-13 1 (7) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotAllasvesiasetuksen soveltamisohje
Allasvesiasetuksen soveltamisohje Ajankohtaista laboratoriorintamalla 4.-5.10.2016 Evira Ylitarkastaja (FT, kemia) Heli Laasonen Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta
LisätiedotProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit
LisätiedotMaalauksen vaikutus puulaudan sisäilmaemissioihin. Laura Salo Sitowise Oy
Maalauksen vaikutus puulaudan sisäilmaemissioihin Laura Salo Sitowise Oy Sisäilmastoseminaari 218 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Suuri osa sisäilman kemiallisista epäpuhtauksista on peräisin rakennusmateriaaleista
Lisätiedot/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #
! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#
LisätiedotSISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUKSET
SISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUKSET Ruonalan Koulu Karhuvuorentie 1 48300 Kotka 2.5.2017 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0306 705 500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 Kuntotutkimusraportti 2 Kenttätutkimus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET
LisätiedotOvatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen
Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 1 Ovatko vesistöt puhtaita? Taudinaiheuttajamikrobien esiintyvyys vesistössä
LisätiedotMITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite
77.0709 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset
TUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset Meripirtin päiväkoti Haukkavuorenkatu 5 48100 KOTKA Työ nro T15026 Kotka 9.11.2015 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25,
LisätiedotLämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotSAIRAALAYMPÄRISTÖN KEMIALLISISTA YHDISTEISTÄ
ppb ppm SAIRAALAYMPÄRISTÖN KEMIALLISISTA YHDISTEISTÄ - TAPAUSTUTKIMUS LEIF WIRTANEN 1, MIIKA KOLJONEN 1, HARRI LYLY 1, TONY LAPPETELÄINEN 1, KIIA MIETTUNEN 1, KIRSI TORIKKA-JALKANEN 2, PAULI TARNA 3 1
LisätiedotUimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.
Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotEnergy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28
Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NON-FLAMMABLE
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NONFLAMMABLE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
LisätiedotJätevesien hygienisoinnin menetelmät
Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevedet ja hygienia 14.1.2010 Ari Niemelä 14.1.2010 / ANi Hygienisoinnin tavoitteet Käsitellyn jäteveden mikrobit (Tekes, Vesihuolto 2001): fekaaliset koliformit:
LisätiedotGESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU. Sisäilma- ja kuntotutkimus
GESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU Sisäilma- ja kuntotutkimus Tiedotustilaisuus 5.3.2018 Olavi Vaittinen, rakennusterveysasiantuntija Inspector Sec Oy (ISEC) TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Koulurakennus ja liikuntasalirakennus:
LisätiedotHomevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi
Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa
LisätiedotAsumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet Helena Järnström, FT VTT Expert Services Oy, Tuotepäällikkö Sisäilmanäytteenotto Ilmanäyte otetaan oleskeluvyöhykkeeltä noin 1,1 metrin korkeudelta.
LisätiedotMartti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin
LisätiedotD2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus
D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman
Lisätiedotkosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus
Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa
LisätiedotVanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
LisätiedotM1 luokitellut tuotteet
M1 luokitellut tuotteet Kalusteista haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja niiden vaikutukset sisäilmaan Ulkoiset tekijät jotka vaikuttavat päästöihin ja niiden määrien muutokseen Tavallisia VOC yhdisteitä
LisätiedotTietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta
Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista
LisätiedotTurkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta
Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Zeoliitin tuonti EU-alueen ulkopuolelta Sähköpostikeskustelu toukokuussa 2014 Kärpästoukkien eliminointi Kärpästoukkien tuhoamiseen Turkistarhojen
LisätiedotSisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa
Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 16.1.2019 Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin
LisätiedotHygienisoinnin määritelmä
Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän
LisätiedotKanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014
Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen
LisätiedotKuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä
LisätiedotVeden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen
Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely
LisätiedotKosteus- ja homeongelmat Suomessa
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Laitteen toiminta 2. Sijoitus- ja turvallisuusohjeet 3. Käyttö 4. Vianmääritys 5. Huolto ja ylläpito
CO2 FRESH 100/400 ILMANPUHDISTIN HAPPIRIKASTA MERI-ILMAA TOIMISTOIHIN LUOKKAHUONEISIIN, LIIKETILOIHIN JA MAKUUHUONEISIIN Sisällysluettelo: 1. Laitteen toiminta 2. Sijoitus- ja turvallisuusohjeet 3. Käyttö
LisätiedotJOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN
JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6
Lisätiedot1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
Päiväys: 04.10.2005 Edellinen päiväys: 19.12.2003 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot
LisätiedotRAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE
2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen
LisätiedotTYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto
TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN 1.3.2017 Vesianalyysitulosten tiedonsiirto Ari Markkanen ari.markkanen@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo
LisätiedotHYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION
FI UCS/HM-F7 UCS/HM-F7 HYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION Olemme aina investoineet ilmanlaatuun ja huomasimme, että pelkkä hyvä ilmasuodatus ei aina riitä. Sairaalat, klinikat, hoitohuoneet,
LisätiedotKaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)
Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,
LisätiedotMCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy
Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen
LisätiedotMiten parannan sisäilman laatua?
Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
Lisätiedot