LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta Telakkatoiminta, joka kattaa katsastus ja luokitustelakoinnin. Hakijan käsitys toiminnan ympäristöluvanvaraisuudesta YSL:n liitteen 1 taulukon 1 (direktiivilaitokset) kohta YSL:n liitteen 1 taulukon 2 (muut laitokset) kohta Laitoksen toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 28 1 momentin liitteen 1 taulukon 2 kohta i laivatelakka mukaan. YSL:n pykälä, jos toiminta ei ole liitteen 1 perusteella luvanvaraista Kyseessä on uusi tai vailla YSL:n mukaista lupaa oleva toiminta (YSL 27 ) toiminnan olennainen muuttaminen (YSL 29 ) luvan muuttaminen (YSL 89 ) lupamääräysten tarkistaminen (YSL 71 ) direktiivilaitoksen luvan tarkistaminen (YSL 81 ) toiminnan aloittamislupa (YSL 199 ) muu syy, mikä? 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi Porvoon Telakka Oy Kotipaikka Porvoo Puhelinnumero Sähköpostiosoite Ytunnus Postiosoite ja toimipaikka Tolkkistentie 773, Tolkkinen Yhteyshenkilön nimi Jukka Jaatinen Postiosoite ja toimipaikka Tolkkistentie 773, Tolkkinen Puhelinnumero Laskutusosoite (postiosoite tai verkkolaskuosoite) Maventa, Välittäjän tunnus , OVTtunnus Sähköpostiosoite jukka.jaatinen@pt.fi 3. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Laitoksen nimi Porvoon Telakka Oy Käyntiosoite Koordinaatit (ETRSTM35FIN) pohjoinen itä Puhelinnumero Toimiala Toimialatunnus (TOL) Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 6010 /

2 Telakka alihankkijaa Yhteyshenkilön nimi Jukka Jaatinen Postiosoite ja toimipaikka Tolkkistentie 773, Tolkkinen Puhelinnumero Sähköpostiosoite jukka.jaatinen@pt.fi 4. VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUPA, VESILUPA TAI MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Ei aiempaa ympäristölupaa. Vesilupaa pistolaiturien rakentamiselle haetaan ympäristöluvan yhteydessä. Telakka on kemikaalilain mukaan kemikaalien vähäinen käyttäjä. Mahdollinen ympäristövahinkovakuutus (vakuutusyhtiö ja vakuutuksen numero) Ei ympäristövahinkovakuutusta tiedot on esitetty liitteessä nro 4 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 5. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Laitos sijaitsee Loviisan Sataman tontilla, jonka kiinteistötunnus on Telakkaalueen koko 1,4 ha. Lähellä sijaitsee Valkon kylä, jossa omakotiasutusta, koulu, kirjasto, monitoimitalo ja kauppoja. Telakkakiinteistö on 1,4 hehtaarin alue Loviisan Satama Oy:n kiinteistön pohjoispäädyssä. TelakkakiinteistSatamaalue on aidattu ja tulotiet ovat lännessä. Alueella toimii useita yrityksiä. Alueella on harjoitettu toimintaa jo yli sadan vuoden ajan. Loviisan satama on rahtisatama joka on erikoistunut puutavaraan ja irtolasteihin. Satamassa on myös huvivenelaitureita. Huolinta, varastointi, tullivarasto, laivanselvitys ja ahtaus muodostavat Loviisassa toimivan täyden palvelun kokonaisuuden. Satama sijaitsee lähellä Helsingistä Loviisan kautta itään Venäjän rajalle kulkevaa E18valtatietä. Satamaan johtaa rautatieyhteys: siellä on Lahti Loviisaradan päätepiste. Satamaalueella toimivat seuraavat yritykset: C&C Port Agency Finland Oy Ltd, Satamatalonkuja 1, Loviisa Cargo Connexion Oy, Terminaalintie 1 (Siilotie 1), Loviisa Cemex LFS Lovisa Forwarding & Stevedoring, ahtaus, Terminaalintie 1, Loviisa Oy Aug. Ljungqvist Ab, laivameklari, Terminaalintie 1, Loviisa Suomen Viljava Oy, viljan ja viljantyyppisten tuotteiden varastointi, vastaanotto ja lastaus, Siilotie 6, Valko VR Cargo, Loviisan satama, Valko tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5 Kiinteistötunnukset: 6010 /

3 6. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Telakkakiinteistö on 1,4 hehtaarin alue Loviisan Satama Oy:n kiinteistön pohjoispäädyssä. Alue on ollut käyttömänä. Alue on täytemaalla päällystettyä, pääosin hiekka, sora ja moreenimaata. Loviisan Satama Oy:ltä vuokrattu telakkaalue rajautuu lännessä rautatiehen, etelässä ruoppausmassojen täyttöaltaaseen, idässä Loviisanlahteen ja pohjoisessa telakkaalueen raja menee lähellä rantaviivaa (katso asemapiirros, liite 28.2). Loviisanlahdesta vuokrataan 0,1 ha alue kahta rakennettavaa pistolaituria varten. Laitureille haetaan vesilupa. Tuuli puhaltaa alueella pääosin, 80%, lounaasta merelle päin. Vuokrattavan alueen eteläpäässä on eristetty ruoppausmassojen läjitysalue, johon on sijoitettu Loviisan väylän kohteen RK2 ruoppausmassoja Loviisan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan (lupanumero 2/2006, dnro 564/5.560/2005) mukaisesti. Ympäristöluvan lupamääräyksen 19 mukaisesti alueelle ei ole saanut rakentaa. Lupamääräykseen 19 haettiin muutosta, ja Loviisan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnan tekemän päätöksen mukaan (lupanumero 2/2008, dnro 546/5.560/2005) lupamääräys rakentamiskiellosta kumottiin ja korvattiin määräyksellä, jonka mukaan sijoitusalueella on kielletty sellainen rakentaminen, joka rikkoo tehtyjä eristerakenteita (esim. paaluttaminen). Muunlainen rakentaminen on sallittua, jos se on teknisesti mahdollista siten, että eristerakenteita ei vaurioiteta. Mikäli eristerakenteita on puhkaistava, on sedimentin puhtaus todettava näytteenotolla ja toiminnasta on tehtävä ilmoitus etukäteen ympäristönsuojelusihteerille. Telakan rakentamisessa on otettu huomioon läjitysalueen sijainti, eikä eristyskalvoa tulla puhkaisemaan rakentamisessa. Alueelle sijoitetaan kevyesti kuormittavia toimintoja, kuten auton parkkipaikka. Telakkaalue sijaitsee Ympäristöministeriön hyväksymällä ItäUudenmaan kokonaismaakuntakaavassa satamaalueella (LS). Loviisan kaupunginvaltuuston vuonna 1987 vahvistamassa oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa satamaalue, jossa telakka sijaitsee, on merkitty kauppamerenkulun alueeksi (LV1). Harmaakallion, Haravakylän, Köpbackan ja Valkon sekä niihin rajautuvan saariston osayleiskaava on vireillä. Loviisan kaupungin 11. kaupunginosan asemakaavassa, jonka Lääninhallitus on vahvistanut , telakka sijoittuu satamaalueelle, ja sen toiminnalliselle alueelle (LS/1). Telakkaaluetta lähin Natura2000verkostoon kuuluva alue on KällauddenVirstholmenin Naturaalue (FI ), joka sijaitsee telakasta kaakkoon noin 3,5 kilometrin päässä, ja käsittää vesialueita, saaria ja rantaa. Loviisanlahden toisella puolen telakasta pohjoiseen sijaitsee Haruddin luonnonsuojelualue (YSA013470) noin 3 kilometrin päässä. Haruddin alue on suosittu virkistyskäyttökohde. Suojelualueen (5 hehtaaria) puusto on luonnontilaista vanhaa havupuusekametsää. Loviisanlahtea käytetään runsaasti virkistystarkoitukseen ja veneilyyn. Telakkaalueen edustalla, noin puolen kilometrin päässä telakkaalueesta sijaitsee Loviisan kaupungin omistama Siksalan saari, jossa on paljon lomaasutusta. Telakan länsipuolella sijaitsee vedenhankinnalle tärkeä I luokan pohjavesialue ( Valko), jonka raja on lähimmillään noin 200 metrin päässä telakasta. Pohjavesialue sisältää kolme pohjavedenottamoa, Köpbacka, Valko ja Fantsnäs, joista Valkopohjavedenottamo sijaitsee 0,8 kilometrin päässä telakasta lounaaseen. Loviisanlahden pohjukkaan laskee Loviisanjoki (MQ 1,3 m3 /s), joka vaikuttaa alueen vedenlaatuun. Loviisanjoki on savisamea ja siihen kohdistuu mm. maatalouden hajakuormitusta. Tästä johtuen veden ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Loviisanlahti on lievästi tai kohtalaisesti rehevöitynyt vesialue. Lahden perukasta ulommas siirryttäessä ravinnepitoisuudet ja sameus laskevat. Loviisanlahtea kuormittaa myös sen suulle Vårdön saaren itäpuolelle johdetut jätevedenpuhdistamon jätevedet. Vårdön saarella sijaitsevassa puhdistamossa käsitellään biologiskemiallisesti Loviisan kaupungin jätevedet /

4 Pistekuormitusta Loviisanlahdelle aiheutuu myös Loviisan voimalaitoksen puhdistamon jätevesistä, kalankasvatuksesta ja lomaasutuksesta. Loviisan alueen ilmanlaatu on ELYkeskuksen raportin 60/2014 mukaan ollut vuosina keskimäärin hyvä, koska kaupungin alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja teiden päästötiheydet ovat pieniä. Ilmanlaatumittausten perusteella typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet ovat alle rajaarvojen. Sormipaisukarpeen vaurioasteilla mitattuna ilman epäpuhtauksien aiheuttamat muutokset sormipaisukarpeen kuntoon Loviisan sataman alueella ovat olleet lieviä, mutta selvästi havaittavia. Telakkaalueella ei ole tehty melumittauksia tai melumallinnuksia. Loviisan sataman ympäristölupaa (LänsiSuomen ympäristölupaviraston myöntämä lupa nro 25/2005/2, Dnro LSY2003Y 403) varten tehtiin vuonna 2003 melumallinnuksia ja mittauksia, sekä melumittauksia Näiden perusteella ennustettiin melutasoja vuonna 2025 oletuksella että satamatoiminnat kaksinkertaistuvat vuoden 2003 tilanteesta vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan keskiäänitaso kasvaa 3 db:llä, mikäli toimintojen sijainti säilyy samana. Tällöin sataman länsipuolisen asuinalueen melutaso säilyy yhä alle ohjearvojen (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Kyseinen asuinalue on etelämpänä kuin telakkaalueen länsi ja pohjoispuolinen asuinalue (Svenäs), joten eteläpuoliseen asuinalueeseen telakan melu ei tule vaikuttamaan lisää häiriötä aiheuttavana. Telakkaalueen länsi ja pohjoispuoliseen asuinalueeseen vaikuttaa raidemelu telakkaalueen ja asuinalueen välillä kulkevalla rautatieltä. Junaliikenteen melun vaikutusta asuinalueisiin on selvitetty Loviisan kaupungin päivätyssä Valkon kolmion asemakaava ja asemakaavan muutos selvityksessä. Selvityksessä junaliikenteen melu on laskettu olettamuksella että kaksi junaa käy satamassa päivällä ja yksi yöllä. Laskelmissa on mukana lisäksi tieliikenteen melu. Vuoden 2025 ennusteen mukaan, joka on laskettu enimmäisliikennemäärillä, vain junaliikennemelu ei ylitä ohjearvoja sen viereisillä asuinalueilla. Maaperätutkimuksia ei ole tehty, paitsi edellä mainitulla eristetyllä ruoppausmassojen läjitysalueella. Telakkakiinteistön alue on ollut käyttämätön ennen tässä hakemuksessa käsiteltävää toimintaa. tiedot on esitetty liitteessä nro 6A toiminta sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja tiedot on esitetty liitteessä nro 6B 7. SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA Telakka sijaitsee kokonaisuudessaan Loviisan satamalta vuokratulla kiinteistöllä. joten sen rajanaapurit ovat samat kuin Loviisan sataman. Telakkaalueen välittömässä läheisyydessä länsipuolella kulkee rautatie, joten lähimmät rajakiinteistöt ovat rautatiealueita. Rautatien länsipuolella on asuinalue (Svenäs), lähimmillään alle 100 metrin päässä telakkaalueesta. Lähin päiväkoti sijaitsee noin 1,3 kilometrin etäisyydellä ja lähin koulu sekä monitoimitalo noin 2 kilometrin etäisyydellä telakkaalueesta. Tiedot rajanaapureista on esitetty liitteessä 7A ja tiedot lähinaapureista on esitetty liitteessä 7B. Kartta alueesta on liitteessä 28.1 luettelo rajanaapureista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7A luettelo vaikutusalueen muista asianosaisista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7B LAITOKSEN TOIMINTA 8. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Porvoon Telakka Oy hakee ympäristölupaa Loviisan Valkon sataman kiinteistöllä harjoitettavalle toiminnalle. Laitoksen toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 6010 /

5 28 1 momentin liitteen 1 taulukon 2 kohdan i laivatelakka mukaan. Alueella tullaan suorittamaan katsastus/luokitustelakointia. Telakointeja tehdään noin 5 kuukaudessa, maksimikapasiteetti on 100 telakointia vuodessa. Telakoitava alus painaa tonnia. Toiminta kattaa alusten puhdistuksen, maalaamisen ja korjaustyöt. Telakkaalueella työskennellää arkisin klo 716. yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro 8A yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 8B 9. UUDEN TAI MUUTETUN TOIMINNAN ALOITTAMISAJANKOHTA Määräaikaisen toiminnan suunniteltu aloittamis ja lopettamisajankohta Toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta Kesäsyyskuu 2016 perustelut toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta sekä esitys vakuudeksi on esitetty liitteessä TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI LAITOSALUEELLA Telakkayhtiö Porvoon Telakka Oy keskittyy ammattimaisessa merenkulussa olevan sekä merellisten viranomaisten aluskaluston korjaus, konversio ja katsastustöihin, joilla ylläpidetään ja parannetaan alusten käytettävyyttä ja turvallisuutta sekä pienennetään näiden ympäristöpäästöjä. Alustöissä toimintaa valvoo viranomainen, joka kotimaisissa siviilialustöissä on Trafi. Merivoimilla ja Rajavartiolaitoksella on omat tarkastusviranomaisensa. Alusten telakointi ja siirrot alueella ja halliin tapahtuvat tätä varten erityisesti suunnitellulla lukkitrukki tyyppisellä nosto ja siirtolaitteella. Alukset siirretään lukkitrukin avulla 50 metriä pitkiltä pistolaitureilta telakkaalueelle. Telakkahalli tulee sijaitsemaan alueen länsilaidalla rautatien suuntaisesti. Toiminnassa keskitytään aluksiin, joiden omapaino on alle 600 tonnia. Tällaisen aluksen maksimimitat voivat olla: pituus noin 70 metriä ja leveys noin 12 metriä. Pienemmät alukset, omapainoltaan tonnia, nostetaan, siirretään, telakoidaan ja lasketaan mereen alueella toimivilla mobiilinostureilla ja trukeilla Telakkahallissa suoritetaan kaikki vaativat alusten konversiotyöt, jotka edellyttävät lämpimän tilan ja kunnollisen sääsuojauksen. Työt käsittävät kaikkia laivojen telakkateknisiä töitä käsittäen seuraavia ammattialoja: telakoinnit levyseppä ja hitsaustyöt kone ja putkiasennusket LVI ja sisustustyöt pintakäsittely sähkö ja laiteasennukset järjestelmien koekäytöt Telakkaalueella suoritetaan samoja töitä kuin hallissa keskittyen kuitenkin enemmän aluksen sisällä suoritettuihin korjauksiin ja huoltoihin ja joissa ei tarvita erityistä sääsuojausta. Telakkahalli varustetaan pienellä koneverstaalla ja hitsaamolla, joissa tulee olemaan seuraava konekantaa: sorvi jyrsinkone profiilin katkaisusaha puristin tolppaporakoneita käsityökaluvarasto kohdeimulla varustettu hitsauspöytä Telakkayhtiön konttoritiloissa suoritetaan alusten töiden edellyttämät suunnittelu ja materiaalihankintatyöt. Toistaiseksi konttoritila vuokrataan Loviisan Satama Oy:lta satamatalosta. Telakointeja tehdään noin 5 telakointia kuukaudessa ja 60 telakointia vuodessa. Maksimikapasiteetti on 6010 /

6 100 telakointia vuodessa. Yksi telakoitava alus painaa tonnia. Telakkaalueella työskennellään normaalisti yhdessä vuorossa arkisin klo Keskimääräinen käyntiaika vuodessa on siten 2340 h/a. Jätteiden varastointipaikat ja kemikaalivarastot tarkentuvat myöhemmin, ne sijoitetaan telakkaalueelle. Kemikaaleja ja jätteitä ei varastoida suuria määriä kerrallaan. Kemikaalit tilataan tilauksien ja tarpeen mukaan, ja jätteille tilataan tyhjennys jäteastian täytyttyä. Öljytuotteiden varastointimäärät ovat seuraavat: dieselöljy 2000 l voiteluöljyt 1000l. Kuvaus prosesseista: Pesut ja suihkupuhdistus: Aluksen ylösnoston yhteydessä nähdään, tarvitaanko suihkupuhallus vai riittääkö pelkkä korkeapainepesu. Noin 2/3 aluksista vaatii kunnollisen, nikkelikuonalla tehtävän suihkupuhalluksen ja 1/3 aluksista riittää pelkkä korkeapainevesipesu (noin 200+ bar). Suihkupuhalluksissa käytettävä nikkelikuona (Bolinden Harjavalta) ei pölise ja sen harjaaminen ja peseminen aluksista ja telakkakentän alueelta on helppoa. Kuonaa voidaan pesun ja kuivauksen jälkeen käyttää myös uudestaan. Käytetty kuona voidaan viedä kaatopaikalle. Suihkupuhalluksessa voidaan myös käyttää hiekkaa, mutta se ei ole järkevää, sillä hiekka pölisee ja vaatii laajempaa suojausta kuin nikkelikuonan käyttö. Hiekka tunkeutuu myös paikkoihin, mihin se ei missään nimessä saa mennä esim. hydrauliikan komponentit, pää ja apukoneiston ilman imut jne., joten telakan toiminnassa lähdetään siitä periaatteesta, että kaikki suihkupuhallukset tehdään nikkelikuonalla. Kaikki pesut ja suihkupuhallukset tehdään pesualueella (katso asemapiirros liite 28.2), josta korkeapainepesussa irronnut maalijäämä kerääntyy pesuveden erotuskaivoihin. Puhalluskuona kerätään suihkupuhdistuksen jälkeen pienellä kauhakuormaajalla, jossa on lisälaitteena harjakone. Maalaus: Normaali maalausprosessi suihkupuhalluksen tai pelkän korkeapainevesipesun jälkeen teräs tai alumiinirunkoon on: 1. kerros n. 200 µm epoksimaali 2. kerros n. 200 µm epoksimaali Niukkaliuotteinen epoksi maalataan korkeapaineruiskulla. Maalaus tehdään tuulelta suojatuissa olosuhteissa, eli hallissa tai ulkona erillisessä suojassa. Tyynellä säällä ulkona maalaus voidaam tehdä ilman suojaa, jolloin ruiskutettava maali saadaan lähes kokonaan maalattavaan pintaan. Tuulisella tai sateisella säällä ei maalata ulkona, jotta vältytään maalin leviämiseltä ympäristöön ja taataan hyvä ja suojaava maalaustulos. Sateisen ilman kosteusolosuhteilla ei synny oikeanlaista maalauspintaa. Kasvillisuudenestomaalaukset eli antifoulingmaalaukset tehdään pääsääntöisesti aluksille, jotka eivät operoi jääolosuhteissa. Arviolta noin puolet aluksista maalataan antifoulingkerroksella. Tarkoituksena on suojata suihkupuhallus ja maalaustyöt ulos soveltuvan siirrettävän suojan avulla. Tällaisesta suojasta on pyydetty ehdotuksia muutamalta yritykseltä ja sopivaa suojaa etsitään. tiedot on esitetty liitteessä nro RAAKAAINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS SEKÄ KULUTUS JA VEDEN KÄYTTÖ 6010 /

7 Maaleja säilytetään maksimissaan 1000 litran konteissa. Kemikaaleja ei varastoida suurina erinä vaan ne hankitaan jokaista työtä varten erikseen. Polttoaineena käytetään dieseliä. Laivat tankataan tankkiautolla tarvittaessa. Kemikaalitoimittaja toimii tällä hetkellä Hempel. 1. Kemikaalit, maalit (maalit toimitetaan osana alusten kunnostusta, päästöt (=lue ohiruiskutukset) telakkaalueella suuruusluokkaa 1 5 %. Käyttömäärät vuodessa on seuraavat: epoksimaalit (esim. Hempel Hempadur Quattro, Hempel Hempadur Mastic) 4000 litraa uretaanimaalit (esim. Hempel Hemathane) 500 litraa kasvillisuudenestomaalit (esim. Hempel Olympic) 1000 litraa maaliruiskujen pesu, maaliohennus (esim. Hempel s Thinner) 500 litraa 2. Kemikaalit, muut (glykolit ja voiteluaineet toimitetaan osana alusten huoltoa, pesunesteet kerätään erotuskaivoissa). Käyttömäärät vuodessa: glykoli (esim. Teboil Glycold) 1000 litraa voiteluöljy (esim. Teboil HPD) 1000 litraa pesunesteet (esim. Würth Pineline metallipesu) 200 litraa 3. Hitsauskaasut, käyttömäärät vuodessa: Mison (esim. MIG hitsaus musta teräs) 10 x 50 l pullo/vuosi Argon (esim. MIG hitsaus alumiini) 5 x 50 l pullo/vuosi Happi 5 x 50 l pullo/vuosi Asetyleeni 5 x 50 l pullo/vuosi 4. Nikkelikuonaa, jonka toimittaa Bolinden Harjavalta Oy, käytetään noin 10 t/a. Vettä käytetään vuodessa arviolta 300 kuutiometriä. Tämä määrä sisältää makean veden oman käytön sekä laivojen vesivarastojen täyttöön myydyn veden. Käytetyissä kemikaaleissa on terveydelle vaarallisia (Xn) ja ärsyttäviä (Xi) kemikaaleja. Käytetyissä kemikaaleissa on ympäristölle vaarallisia (N) kemikaaleja. Antifouling eli kasvillisuudenestomaali on erittäin myrkyllistä vesieliöille ja aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Luokitus asetuksen (EY) nro 1272/2008 [CLP/GHS] mukaan on: välitön vaara vesiympäristölle kategoriassa 1 ja pitkäaikainen vaara vesiympäristössä kategoriassa 1. Kasvillisuudenestomaalia käytetään kuitenkin vain arviolta noin puolessa telakoitavista aluksista. Maalaus tehdään niin, että vain 15 % pääsee ilmaan (ohiruiskutus) ja kulkeutuminen vesistöön on vähäistä. Aluksista kasvillisuudenestomaalipinta kuluu käytössä vähitellen pois. Epoksi ja uretaanimaalit kuuluvat asetuksen (EY) nro 1272/2008 [CLP/GHS] mukaan luokkaan pitkäaikainen vaara vesiympäristössä kategoriassa 3. tiedot on esitetty liitteessä nro 11 tiedot kemikaaleista on esitetty liitelomakkeella 6010b 12. ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA Sähkön käytön arvio noin kwh vuodessa. Liitteenä on hallin energiaselvitys. Lämmön käytön arvio noin 600 MWh vuodessa. Tällä lämmitysmäärällä lämmitetään halli ja lämmitettävät laivat talvella. Lämmin halli perustuu suoraan pohjalaatan läpi nousevaan maalämpöön, lisäksi lämmitetään ulkona olevia laivoja kohdelämmityksellä. Maalämpö on energiatehokas lämmitysmuoto. Alueella ei ole omaa sähköntuotantoa /

8 Kaasuja käytetän hitsaukseen. Käytössä on Mison (MIG hitsaus, musta teräs), argon (MIG hitsaus, alumiini), happi sekä asetyleeni. tiedot on esitetty liitteessä nro 12A energiansäästösopimus on esitetty liitteessä nro 12B 13. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Käyttövesi tulee satamalaitokselta, joka kuuluu vesijohtoverkkoon. Makeaa vettä käytetään vuodessa arviolta 300 kuutiometriä. Tämä määrä sisältää makean veden oman käytön sekä laivojen vesivarastojen täyttöön myydyn veden. Jätevesiä syntyy alusten korkeapainepesussa, tankkien huuhtelussa, pesujätteiden huuhtelussa, putkistojen koeponnistuksissa. Vettä käytetään myös sosiaalitiloissa ja täyttämään laivojen vesivarastot. Pesuvedet johdetaan keräyskaivojen jälkeen mereen. Pilssivedet ja vastaavat kerätään ja toimitetaan alihankkijan (tällä hetkellä Delete) toimesta ongelmajätelaitokselle. sopimus viemäriin liittymisestä on esitetty liitteessä nro 13A tiedot on esitetty liitteessä nro 13B 14. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Telakkatoiminta ei aiheuta merkittävää riskiä ympäristölle. Mahdollisesti riskiä aiheuttaa erilaisten laivojen putkistojärjestelmien vuodot eli esimerkiksi voiteluöljypolttoöljy tai hydrauliikkaöljyvuodot. Valtaosa näistä tapahtuu alusten sisällä konetiloissa, jolloin vuotaneet nesteet voidaan kohtuullisen helposti imeä pois pilsseistä. Tarvittaessa pilssit pestään puhtaaksi puhdistusalan ammattilaisten (tällä hetkellä Delete) toimesta. Telakoinnin aikana aluksen ulkopuolelle syntyneet vuodot valuvat joko hallin lattialle tai asfaltoidulle ulkokentälle. Näistä vuotoöljyt on helppo imeyttää turpeeseen tms. imeytysaineisiin. Vuotoöljyjen pääsy mereen on erittäin epätodennäköistä. Onnetomuuksia ehkäistään kouluttamalla henkilökuntaa esimerkiksi kemikaalien käytön osalta. Öljy ja kemikaalivuotoihin on varauduttu imeytysaineella. tiedot on esitetty liitteessä nro 14A YSL 15 :n mukainen varautumissuunnitelma on esitetty liitteessä nro 14B 15. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Liikenne telakkaalueelle tapahtuu sataman portin kautta päiväaikaan. Satamaalue on aidattu ja suojattu ISPSkulunvalvonnan avulla. Tätä reittiä kulkee sekä henkilöliikenne, että tavarakuljetukset. Alueelle kulkee 23 kuormaautoa päivässä, ja näihin autoihin sisältyy myös kemikaalien kuljetus. Kemikaalit siirretään ja puretaan trukin avulla telakkaalueella. Alukset tulevat telakalle meriteitse ja ne nostetaan ja siirretään lukkitrukin avulla vedestä telakkaalueelle. tiedot on esitetty liitteessä nro SELVITYS MAHDOLLISESTA YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄSTÄ Telakalla ei ole ISO järjestelmää käytössä, mutta DNV GL:n auditoima laatujärjestelmä ISO 9001 löytyy. Keskustelua on käyty ISO hankkimisesta tulevaisuudessa. tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 16 Viimeisin auditointi PÄÄSTÖT, KUORMITUS JA JÄTTEET 6010 /

9 17. PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ A. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN Päästöjen joutuminen vesistöön on epätodennäköistä. Telakkaalueen ulkokentälle tehdään korotus rantaa kohden, jolloin vesi ei valu kentältä mereen. Alusten pesualueella erotuskaivot, jossa suodatetaan korkeapainepesun vedet, josta saadaan maalijätteet erotettua asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Liitteenä on suunnitelmaluonnos pesualueesta. Kuonapuhallusjätteet harjataan talteen ja uudelleenkäytetään. Hydrauliikan letkurikon vuoksi öljyvuodot ovat mahdollisia, mutta vuotojen mereen joutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi on käytössä imeytysaineita. tiedot on esitetty liitteessä nro 17A1 päästöpisteiden koordinaatit tai sijainti kartalla on esitetty liitteessä 17A2 B. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ ILMAAN Pintakäsittelyssä (hiekka tai kuonapuhallus sekä epoksimaalaus ja kasvillisuudenestokäsittely) syntyy päästöjä ilmaan hiukkaspäästöinä ja VOCpäästöinä (haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä). Puhdistus suoritetaan korkeapainepesulla tai hiekka tai kuonapuhalluksena. Puhalluksessa käytetään kuonapuhallusta ja kuonaaineena nikkelikuonaa, sillä puhalluskuona ei pölyä tai leviä ympäristöönsä ja se on helppo kerätä talteen. Puhalluskuona kerätään suihkupuhalluksen jälkeen talteen pienellä kauhakuormaajalla, jossa lisälaitteena harjakone. Puhalluskuonan voi uudelleenkäyttää pesun ja kuivatuksen jälkeen, ja loppusijoittaa kaatopaikkajätteeksi. Pintakäsittelyä varten hankitaan siirrettävä paikallinen tuuli ja sadesuoja. Sateisella ja tuulisella säällä tuuli ja sadesuoja on ehdoton, koska ilman sitä maali lentää ohi maalauskohteen ja kostealla säällä suojaavaa maalikalvoa ei synny. Tuuli ja sadesuoja estää puhallushiukkasten ja maalisumun leviämistä ympäristöönsä. VOCpäästöjä syntyy epoksi ja uretaanimaalien, kasvillisuudenestomaalien sekä maaliruiskujen pesuun ja maalien ohentamiseen käytettävistä liuottimien käytöstä. Edellä mainittuja käytetään vuodessa arviolta 9000 kiloa. VOCyhdisteiden päästön arvioidaan olevan vuodessa noin 2100 kg, joka on noin 23 % käytettyjen maalien ja liuottimien määrästä. Ilmaan päätyvät päästöt ovat ajoneuvojen ja alusten koeajojen aiheuttamia pakokaasuja, joiden määrät ovat vähäisiä.alueella puhaltaa lounaistuuli merelle päin. Tiedot kemikaaleista ja niiden aiheuttamista päästöistä on esitetty kemikaalitaulukossa, liitteessä 11. tiedot on esitetty liitteessä nro 17B1 päästöpisteiden koordinaatit tai sijainti kartalla on esitetty liitteessä 17B2 C. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN ESTÄMINEN MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Telakan normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Mahdolliset päästöt maaperään aiheutuvat poikkeuksellisista tilanteista kuten kemikaaliastioiden tai koneiden rikkoutumisesta sekä kemikaalien tai polttoaineiden lastauksen tai purun aikana tapahtuvista vahingoista. Toiminnassa on varauduttu mahdollisiin vuotoihin suojien ja imeytysaineiden avulla, joita voidaan käyttää päästöjen rajaamisessa ja puhdistustoimissa. Lisäksi telakkaalueen pihaalue on asfaltoitua kenttää, jolloin päästöjen joutuminen maaperään on epätodennäköistä. Telakkaalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. tiedot on esitetty liitteessä nro 17C1 tiedot pilaantuneesta maaperästä ja sen käsittelystä on esitetty liitteessä nro 17C /

10 D. MELUPÄÄSTÖT JA TÄRINÄ Telakkatoiminta ei aiheuta jatkuvaa altistavaa melua. Melua voi aiheutua hetkittäisesti yksittäisinä ääninä, kun aluksen torvea testataan, lekalla lyödään teräslevyä tai kuonapuhallusta tehdään. Kuonapuhallusääni kuuluu muutaman tunnin ajan viikossa. Kuonapuhallus tehdään suojattuna ja nämä suojat ehkäisevät myös melua. Telakkatoiminnan aiheuttama melu hukkuu satamaalueen taustameluun. Myös halli toimii näkö ja melusuojana asutukseen nähden. Telakkatoiminta ei aiheuta tärinää. tiedot on esitetty liitteessä nro 17D 18. SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ JA PUHDISTAMISESTA (voidaan yhdistää kohtiin 17 A D) Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistustoimenpiteistä on esitetty kohdissa 17 AD. tiedot on esitetty liitteessä nro SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET, MÄÄRÄT, VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN Telakkatoiminnasta syntyy seuraavia jätteitä, jotka kerätään: Energiajae Paperi, kartonki ja pahvi Yhdyskuntajäte Metalli Kiinteä öljyinen jäte Vaarallinen jäte Jätehuoltoa varten on tehty sopimus Sitan kanssa. Jätteet kerätään asianmukaisesti niihin tarkoitettuihin astioihin syntypaikallaan. Jätteitä ei varastoida suuria määriä kerrallaan ja jäteastiat tyhjennetään tarpeen mukaan. Telakalla ei ole jätteiden uudelleenkäyttöä. Tarkat jätemäärät selviävät toiminnan alettua. Suihkupuhdistuksessa muodostuvat kuonajätteet kerätään talteen ja toimitetaan takaisin valmistajalle Harjavaltaan, siellä kuonajäte käsitellään säännösten mukaisesti ja se voidaan loppusijoittaa kaatopaikalle. tarkentavat tiedot on esitetty liitteessä nro SELVITYS TOIMISTA JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI NIIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI SEKÄ JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OMASSA TOIMINNASSA Jätteet käsitellään asianmukaisesti ja säilytetään suljettavissa astioissa. Puhalluskuonajäte minimoidaan käyttämällä kuonaa mahdollisuuksien mukaan uudestaan. tiedot on esitetty liitteessä nro 20A toiminta koskee jätteen käsittelyä ja lisätiedot on esitetty liitteessä nro 20B kaatopaikkaa koskevaan lupahakemukseen liitettävät lisätiedot on esitetty liitteessä nro 20C esitys vakuudesta on esitetty liitteessä 20D PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) 21. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Telakkatoiminnan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ei ole määritetty EU:ssa. Maalaamalla tapahtuvan pintakäsittelyn EU BREF on valmistunut vuonna 2007 ja kansallinen asiakirja vuonna /

11 Työt suunnitellaan hyvin. Käytössä modernit menetelmät ja jatkuva kouluttautuminen uusien menetelmien osalta. Maaleina käytetään pääosin niukkaliukoisia epoksimaaleja. Ulkona tapahtuvat kuonapuhallus ja maalaus tehdään suojattuna ja toiminnassa otetaan huomioon tuuli ja kosteusolosuhteet. tiedot on esitetty liitteessä nro ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA Arvio esitetty kohdassa 21. tiedot on esitetty liitteessä nro ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA Arvio esitetty kohdassa 21. tiedot on esitetty liitteessä nro 23 DIREKTIIVILAITOSTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT 24. DIREKTIIVILAITOSTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT Hakijan käsitys direktiivilaitoksen pääasiallisesta toiminnasta A. Pääasiallista toimintaa koskeva vertailuasiakirja ja päätelmät tiedot on esitetty liitteessä nro 24A B. Toimintaa koskevat muut vertailuasiakirjat ja päätelmät tiedot on esitetty liitteessä nro 24B C. Esitys YSL 78 :n mukaisiksi päästötasoja lievemmiksi päästörajaarvoiksi perusteluineen tiedot on esitetty liitteessä nro 24C D. Arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta perustilaselvitys on esitetty liitteessä nro 24D E. Hakemukseen on liitettävä luvan tarkistamisen yhteydessä seuraavat tiedot: 24.1 tiedot siitä, miten lupa vastaa päätelmien uusia vaatimuksia, on esitetty liitteessä 24E tiedot siitä, miten toiminta vastaa ympäristönsuojelulainsäädännön uusia vaatimuksia, on esitetty liitteessä 24E tiedot YSL 75 :n 2 ja 3 momentin mukaisen arvioinnin tekemiseksi on esitetty liitteessä 24E3 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 6010 /

12 25. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN A. VAIKUTUKSET YLEISEEN VIIHTYISYYTEEN JA IHMISTEN TERVEYTEEN Telakan normaalilla toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. tiedot on esitetty liitteessä nro 25A B. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONSUOJELUARVOIHIN SEKÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Telakan normaalitoiminnalla ei ole vaikutusta luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. tiedot on esitetty liitteessä nro 25B1 luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukainen arviointi on esitetty liitteessä nro 25B2 C. VAIKUTUKSET VESISTÖÖN JA SEN KÄYTTÖÖN Telakan normaalilla toiminnalla ei ole vaikutusta vesistöön tai sen käyttöön. tiedot on esitetty liitteessä nro 25C D. ILMAAN JOUTUVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET Telakan normaali toiminta ei aiheuta vaikuttavia päästöjä ilmaan. tiedot on esitetty liitteessä nro 25D E. VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Telakan normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Mahdolliset päästöt maaperään aiheutuvat poikkeuksellisista tilanteista kuten kemikaaliastioiden tai koneiden rikkoutumisesta sekä kemikaalien tai polttoaineiden lastauksen tai purun aikana tapahtuvista vahingoista. Toiminnassa on varauduttu mahdollisiin vuotoihin suojien ja imeytysaineiden avulla, joita voidaan käyttää päästöjen rajaamisessa ja puhdistustoimissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 25E F. MELUN JA TÄRINÄN VAIKUTUKSET Telakkaalueella ei harjoiteta toimintaa, joka aiheuttaa jatkuvaa melua tai tärinää. tiedot on esitetty liitteessä nro 25F G. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty eikä sille ole tarvetta telakkatoiminnan luonteen takia. tiedot on esitetty liitteessä nro 25G1 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettu arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on esitetty liitteessä nro 25G2 TARKKAILU JA RAPORTOINTI 26. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI A. KÄYTTÖTARKKAILU Toimintaa tarkkaillaan aistinvaraisesti /

13 tiedot on esitetty liitteessä nro 26A B. PÄÄSTÖTARKKAILU Hiukkas ja muita päästöjä tarkkaillaan aistinvaraisesti. Melumittauksia voidaan tehdä tarvittaessa toiminnan alkamisen jälkeen. tiedot on esitetty liitteessä nro 26B C. VAIKUTUSTARKKAILU Toiminnalla ei ole sellaisia vaikutuksia ympäristöön, jotka aiheuttaisiva tarvetta toiminnan aiheuttamien vaikutusten tarkempaan tarkkailuun. tiedot on esitetty liitteessä nro 26C D. MITTAUSMENETELMÄT JA LAITTEET, LASKENTAMENETELMÄT SEKÄ NIIDEN LAADUNVARMISTUS tiedot on esitetty liitteessä nro 26D E. RAPORTOINTI JA TARKKAILUOHJELMAT voimassa olevat tarkkailuohjelmat on esitetty liitteessä nro 26E1 ehdotus tarkkailun järjestämiseksi on esitetty liitteessä nro 26E2 VAHINKOARVIO 27. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET SEKÄ KORVAUKSET A. ARVIO VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA Normaalitoiminta ei aiheuta suurta riskiä vesistöön kohdituvan vahingon osalta. tiedot on esitetty liitteessä nro 27A B. TOIMENPITEET VESISTÖÖN KOHDISTUVIEN VAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI Toiminnassa on varauduttu mahdollisiin vuotoihin suojien ja imeytysaineiden avulla, joita voidaan käyttää päästöjen rajaamisessa ja puhdistustoimissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 27B C. KORVAUSESITYS VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA esitys korvauksista on esitetty liitteessä nro 27C D. TOIMENPITEET MUIDEN KUIN VESISTÖVAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI Muiden vahinkojen ehkäisyyn on varauduttu samoin, kuin vesistövahinkojen ehkäisyyn. esitys korvauksista on esitetty liitteessä nro 27D MUUT TIEDOT 6010 /

14 28, HAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄl 28.1 Mittakaavaltaan riittävän tartka kartta toiminnan sijoittumisesta tai muu kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset påästölähteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja esianosaisten kiinteistöt ffi Ze.Z Asemapiinos, josta ilmenee rakenteiden ja ympåristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päåstökohtien sijainti Tarpeen mukaan: 28.3 Prosessikaavio, josta ilmenevät yksikköprosessit ja päästölähteet 28.4 Vaarallisten kemikaalien ja riijähteiden kåsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390i2005) tarkoitettu suuronnelomuuden vaaran arvioimiseksi laadittava selvitys tarpeellisessa laajuudessa Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 28.6 Suuronneftomuuden vaaraa aiheuttavan 29. HAKIJAN ALLEKIRJOITUS Paikka ja Tampere Milla Kolehmainen Nimen selvennys 6010 I