LUKUVUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 LUKUVUOSIKERTOMUS O U L U N S E U D U N A M M AT T I K O R K E A K O U L U

2 Kansi: Heidi Hannula on onnistunut yhdistämään huippu-urheilun ja ammattikorkeakouluopinnot akatemiaurheilijana. Helsingin MM-kisoissa maatamme edustanut sprintteri opiskelee Oulun ammattikorkeassa radiografiaa. TOIMITTAJA: ANNE-MARIA HAAPALA, VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ SUUNNITTELU JA TAITTO: MAINONNAN TYÖMAA MPM OY KUVAT: TIMO HEIKKALA KUVITUKSET: JUSSI HUKKANEN PAINOPAIKKA: KALEVAPRINT OY

3 3 Sisäll ys Oulun seudun ammattikorkeakoulu ytimekkäästi... 4 Rehtorin katsaus... 6 Tutkimus- ja kehitystyö, aluekehitystyö... 8 Opintoasiat Kaupan ja hallinnon yksikkö Kulttuurialan yksikkö Luonnonvara-alan yksikkö Raahen tekniikan ja talouden yksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Tekniikan yksikkö Ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutus- ja kehittämispalvelut Kirjasto Tilinpäätös Hallituksen jäsenet Yksiköiden johtajat Yksiköiden yhteystiedot... 27

4 4 Oulun seudun ammat tikorkeakoulu y timekkäästi Tehtävä Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) vahvistaa Pohjois-Suomen henkistä ja aineellista hyvinvointia järjestämällä työelämän tarpeita ennakoivasti palvelevaa korkeakoulutusta sekä tutkimusja kehitystyötä yhteistyössä alueen työelämän ja muiden korkeakoulujen kanssa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluvat opetuksen järjestäminen - korkeakoulututkintoon (amk-tutkinnot) johtava koulutus 30 koulutusohjelmassa, joista 3 englanninkielistä ( op, 3,5 4,5 v.) - ylemmät amk-tutkinnot (60 90 op) - ammatilliset erikoistumisopinnot (30 60 op) - ammatillinen opettajakorkeakoulu (pedagogisen pätevyyden antavat 60 op:n opinnot) - täydennyskoulutus - avoin ammattikorkeakoulu tutkimus- ja kehitystyö aluekehitystyö. Korkeakoulu pohjoisen Suomen tarpeisiin opiskelijaa mukaan lukien 102 ulkomaista tutkintoopiskelijaa ja 190 ulkomaista vaihto-opiskelijaa 55 maasta aikuisopiskelijaa aloituspaikkaa (nuoret) tutkintoa 159 pedagogiset opinnot suorittanutta 700 opettajaa ja muuta henkilökuntaa; lisäksi 105 ulkomaista vierailevaa luennoitsijaa ja asiantuntijaa Liikevaihto 45 miljoonaa euroa. Sijaintipaikkakunnat: Oulu, Oulainen ja Raahe, lisäksi järjestetään aikuiskoulutusta Haapavedellä, Kuusamossa ja Pudasjärvellä. Ammatillista opettajankoulutusta järjestetään Oulussa, Rovaniemellä ja Kokkolassa. Oulun seudun ammattikorkeakoulu osana työtä ja elämää Ammattikorkeakoulu tarjoaa työ- ja elinkeinoelämälle koulutuspalveluja harjoittelijoita opinnäytetöitä projekteja ja kehittämishankkeita asiantuntijapalveluja työntekijöitä. Hallinto järjestetty Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (OSAKK) liikelaitoksena. Ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenet liitteessä 1.

5 5

6 6 Rehtorin katsaus Korkeakoulu työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin Oulun seudun ammattikorkeakoulu on osa Suomen korkeakoululaitosta ja sen tehtävänä on vahvistaa kansallista ja erityisesti alueellista osaamista sekä henkistä ja aineellista hyvinvointia. Tätä tehtävää toteutamme järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta. Opetuksen lisäksi ammattikorkeakoulun tehtävänä on soveltava tutkimus sekä alueen työ- ja elinkeinoelämää palveleva kehittämistoiminta. Vetovoima edelleen hyvä Korkeakoulun vetovoima säilyi edelleen hyvänä, sillä yhtä aloituspaikkaa kohti oli viisi ensisijaista hakijaa. Opiskelijamäärä kasvoi vain vähän, mutta suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi reilut 10 prosenttia. Jatkotutkintokokeilu jatkui kahdessa koulutusohjelmassa, ja ensimmäiset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot valmistuivat. Kansainvälistymisessä tapahtui myös edistystä: opiskelijaliikkuvuuden määrä kasvoi ja vieraskielistä opetustarjontaa lisättiin. Laatujärjestelmää rakennettiin Ammattikorkeakoulu jatkoi opetuksen laatutason kohottamista ja korkeakoulukulttuurin vahvistamista panostamalla tutkimus- ja kehitystyöhön ja sen rooliin alueellisessa innovaatioverkostossa. Korkeakoulun laatujärjestelmää rakennettiin eurooppalaista laatupalkintomallia soveltaen. Opetus-, oppimis-, ohjaus- sekä tutkimus- ja kehitystyön prosessien toimintamalleja kuvattiin, sekä kehitettiin näiden prosessien arviointisekä palautejärjestelmiä. Näyttöjä osaamisesta Oulun seudun ammattikorkeakoulu koordinoi valtakunnallista opinnäytetyön kehittämishanketta sekä osallistui aktiivisesti myös muihin yhteisiin verkostohankkeisiin toimimalla hankkeiden ohjausryhmissä ja työrenkaissa. Opintojen ohjauksen kehittämishankkeessa kehitettiin sähköinen lomake henkilökohtaisen opintosuunnitelman valmistelua ja seurantaa varten. Ensimmäisenä ammattikorkeakouluna otettiin käyttöön myös aikuiskoulutuksessa wwwmuotoinen hakulomake. Lisäksi ammattikorkeakoulussa suunniteltiin ja toteutettiin valtakunnallinen käsiterekisteri, jota tullaan käyttämään ammattikorkeakoulujen tilastollisten käsitteiden kokoamiseen ja hyödyntämiseen. Vahvasti mukana alueellisessa strategiatyössä Oulun yliopiston kanssa solmittiin yhteistyösopimus, jonka tarkoituksena on selkeyttää yliopiston ja ammattikorkeakoulun työnjakoa sekä vahvistaa eri koulutusalojen opetuksen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden yhteistä suunnittelua ja toteuttamista. Pohjois-Suomen vaikuttavuuden ja korkeakoulujen toimivuuden parantamiseksi Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunta päätti yhteisen aluestrategian valmistelusta. Alueellisista hankkeista merkittävin on maakuntakorkeakoulutoiminta, jonka pilottialueina ovat Raahe, Kuusamo ja Oulun Eteläinen. Tekniikka ja kulttuuri samalle kampukselle Noin 20 miljoonan euron laajuinen uudisrakennushanke valmistui, ja rakentamistekniikan osasto ja koko kulttuurialan yksikkö saivat käyttöönsä uudet tilat. Näin syntyi tekniikan ja kulttuurialan yhteinen kampus, jossa saman katon alla opiskelee yhteensä noin opiskelijaa. Opettajakorkeakoulu sai myös entistä toimivammat tilat yhdessä ammattikorkeakoulun hallinnon kanssa. Uusi hallitus aloitti toimintansa Uuden ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulun hallitus aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Hallitukseen kuuluu rehtorin ohella kaksi muun johdon edustajaa, kaksi päätoimisten opettajien edustajaa, yksi muun päätoimisen henkilöstön edustaja, kolme päätoimisten opiskelijoiden edustajaa sekä neljä elinkeino- ja muun työelämän edustajaa. Tulevat haasteet Kansainvälistyminen on ollut yksi viime vuosien kehittämisen painoaloja niin koulutuksessa kuin yrityselämässäkin. Kaksiportaisen tutkintorakenteen käyttöönotto Suomessa ja muualla Euroopassa luo uusia mahdollisuuksia yhteistyön ja kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseksi eurooppalaisten korkeakoulujen välillä. Tutkimus- ja kehitystyö edellyttää perusrahoituksen ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisten rahoituslähteiden entistä monipuolisempi ja tehokkaampi hyödyntäminen on tulevan lukukauden keskeisiä haasteita. Kiitän kuluneesta lukuvuodesta yhteistyökumppaneitamme, sidoryhmiämme sekä henkilöstöämme ja opiskelijoitamme. Lauri Lantto rehtori

7 7

8 8 TUNNUSLUKUJA VUONNA 2004 HENKILÖTYÖVUODET 61 HANKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ 90 HANKETTA, JOISTA UUSIA ALKANEITA HANKKEITA 34. T&K-TYÖN MENOT NOIN 4,7 MILJ. EUROA (VUONNA 2003 NOIN 3,5 MILJ. EUROA) T&K-TYÖN MENOJEN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA NOIN 10 % (VUONNA 2003 NOIN 8 %) Tutkimus- ja kehit yst yö, aluekehit yst yö Perusta ammattikorkeakoulun osaamiselle Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun yksi perustehtävistä on opetusta palveleva sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottava soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Tutkimus- ja kehitystyön avulla ammattikorkeakoulu kehittää opetustaan sekä toiminta-aluettaan ja sen innovaatiotoimintaa. Mukana toteuttamassa Kasvusopimusta Oulun kaupungin koordinoiman Oulu 2006 Kasvusopimuksen tavoitteena on alueen osaamisen vahvistaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Oulun seudun ammattikorkeakoulu on valinnut kasvusopimuksen klustereista ja ohjelmista oman tutkimus- ja kehitystyönsä painoaloiksi tietotekniikan, hyvinvoinnin, ympäristön, sisällöntuotannon ja median sekä yrittäjyyden edistämisen. HYTKE, Mobient ja TYLLI Isoimpia kasvusopimushankkeita ovat olleet muun muassa hyvinvointiteknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus (HYTKE), jonka uusinta teknologiaa olevat laitteet ja ohjelmistot mahdollistavat keskitetyn tuotekehitys- ja testausympäristön yrityksille. Mobient-hanke tukee yritysten uusien mobiilisisältöjen luomista kansainvälisille markkinoille sekä edistää sisältö- ja teknologiayritysten yhteistyöverkoston toimintaa. TYLLI-hankkeessa (Työhyvinvointi luotsaa liikkumaan) mitataan henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä internet-pohjaisten ohjelmistotyökalujen ja henkilökohtaisen mittalaitteen avulla. Maakuntakorkeakoulusta osaamisverkostoksi Yhteistyötä tehdään myös muiden pohjoisten korkeakoulujen kanssa Osaava Pohjois-Suomi -strategian mukaisesti. Strategiaan pohjautuvan maakuntakorkea- Oulun seudun ammattikorkeakoulun innovaatioympäristö

9 9 kouluhankkeen tavoitteena on kehittää osaamisverkosto, jonka pilottialueita ovat Koillismaa, Raahen seutu ja Oulun Eteläinen. Tällaisten harvaan asuttujen ja suurista keskuksista etäällä olevien alueiden menestyminen perustuu osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseen. Tutkimus- ja kehitystyön tulevaisuus Tutkimus- ja kehitystyö on muutoksen edessä. Ammattikorkeakoulun hanketoimintaa on toteutettu pääosin EU-rahoituksella. Uhkana on tutkimus- ja kehitystyön supistuminen, jos vuoden 2006 jälkeen ei enää saada alueelle vastaavaa rahoitusta. Ammattikorkeakoulu pyrkiikin varautumaan tuleviin ohjelmakausiin ja teemarahoitteiseen vaativaan EU:n hanketoimintaan. Jatkossa ammattikorkeakoulu vahvistaa tutkimus- ja kehitystyön visionsa mukaan rooliaan alueen innovaatioympäristössä ja muodostaa tutkimus- ja kehityshankkeistaan entistä selkeämpiä toiminnallisia kokonaisuuksia aluekehityksen ja opetuksen kannalta. Irene Isohanni, tutkimus- ja kehitysjohtaja Tutkimus- ja kehitystyö palvelee opetusta sekä tukee työelämän ja Pohjois-Suomen kehitystä. Opetustyöstä ja työelämästä nousee vastaavasti tarpeita, joihin tutkimus- ja kehitystyöllä vastataan. OPETUS Antaa tutkimuksiin ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta. Harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. HYVINVOINNIN, KILPAILUKYVYN JA TYÖELÄMÄN KEHITYS Antaa työelämän ja sen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ Harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. ALUEKEHITYSTYÖ

10 10 Ruudun takaa. Kevään 2005 yhteishaussa 86 % haki Oulun ammattikorkeaan sähköisellä lomakkeella internetin kautta. Opiskelupaikkansa hortonomiksi opiskeleva Andrew Atkinson löysi paikkansa nettilomakkeella jo vuotta aiemmin.

11 11 OPINTOASIAT OPISKELIJAREKRYTOINTI, OPINTOJEN SUUNNITTELU, OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN, OPINTOJEN OHJAUS, TUTKINNON HYVÄKSYMINEN, OPINTOASIOIDEN TIETOHALLINTO Opintoasiat Ensimmäiset valmistuneet jatkotutkinnoista Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu käynnistettiin vuonna Kuluneena lukuvuotena Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuivat ensimmäiset jatkotutkinnot Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä sekä Tekniikan yksiköstä. Jatkotutkintokokeilu päättyi Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus on vahvistettu lailla pysyväksi osaksi ammattikorkeakoulua. Hakijamäärät kasvoivat hieman Nuorten tutkintoon johtavaan koulutukseen pyrki syksyn 2004 ja kevään 2005 yhteishauissa hakijaa, noin hakijaa enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Vetovoimaisimpia koulutusohjelmia syksyn 2004 yhteishaussa olivat sosiaaliala ja tietojenkäsittely. Kevään 2005 yhteishaussa kiinnostivat eniten fysioterapia ja viestintä. Suurin osa hakijoista oli kotoisin Oulun läänistä. Hyväksytyiksi tulleista yli 70 % oli ylioppilaita. Yhteishaun ulkopuolella oleviin vieraskielisiin koulutusohjelmiin oli yhteensä lähes 600 hakijaa, reilut 100 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Degree Programme in International Business -koulutusohjelmaan oli hakijoita 270. Degree Programme in Information Technology -koulutusohjelmaan pyrki 170 hakijaa, ja toista kertaa syksyllä käynnistyvään Degree Programme in Business Information Technology -koulutusohjelmaan noin 150 hakijaa. Mukana harjoittelun kehittämishankkeessa Oulun seudun ammattikorkeakoulu osallistui Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun koordinoimaan Harjoittelun kehittämishankkeeseen (HARKE). Harjoittelujakso työpaikoilla edistää opiskelijan ammatillista osaamista osana ammattikorkeakoulututkintoa. Hankkeen yleistavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja työelämän suhteita niin, että opiskelijan harjoittelu toteutuu laadukkaana ja edesauttaa työllistymistä valmistumisen jälkeen. Hankkeessa pyritään löytämään uusia toimintamalleja harjoittelun toteuttamiseksi ja harjoittelukäytäntöjen kehittämiseksi. Myös harjoittelun roolia opinnoissa selkeytetään. Kehittämishankkeessa ovat mukana lähes kaikki Suomen ammattikorkeakoulut, opetusministeriö, SAMOK ry sekä työelämän edustajia. Hanke toteutettiin lukuvuonna seminaareissa ja työrenkaissa, joita on koottu ammattikorkeakoulujen henkilöstöstä sekä aloittain että aihepiireittäin. Avoin ammattikorkeakoulu suosittu ammattitaidon ylläpitäjä ja kehittäjä Avoin ammattikorkeakoulu on Oulun seudun ammattikorkeakoulussa yksi aikuiskoulutuksen muoto, jolla tuetaan elinikäistä oppimista. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä ja suoritetut opinnot kasvoivat lukuvuoden aikana. Vuodelle 2004 tavoitteeksi sovittu 800 opintoviikon tavoite ylitettiin. Avoimen opiskelijat suorittivat vuonna 2004 yhteensä opintoviikkoa, mikä teki Oulun seudun ammattikorkeakoulusta yhden Suomen suurimmista avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestäjistä. Keväällä 2005 avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeli noin 140 opiskelijaa. Anne Anttinen, opintoasioiden johtaja

12 12 KOULUTUSOHJELMAT DEGREE PROGRAMME IN BUSINESS INFORMATION TECHNOLOGY, DEGREE PROGRAMME IN INTERNATIONAL BUSINESS, KIRJAS- TO- JA TIETOPALVELUN KOULUTUSOHJELMA, LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA OPISKELIJOITA TUTKIN- TOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA VALMISTUNEITA 247 AMK-TUTKINTOA (TRADENOMI) Kaupan ja hallinnon y ksikkö Pohjois-Suomen yritysmaailman tarpeisiin Kaupan ja hallinnon yksikkö osallistuu pohjoisen Suomen hyvinvoinnin edistämiseen kouluttamalla kansainvälistyvien ja verkostoituvien yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin korkeatasoisia ja laaja-alaisia osaajia liiketoiminnan, tietojenkäsittelyn sekä kirjasto- ja tietopalvelun vaativiin tehtäviin. Visionamme on, että meidät tunnetaan Euroopan pohjoisimpien alueiden haluttavimpana käytännön liiketoiminta- ja informaatio-osaamisen kansainvälisenä oppimisympäristönä ja kehittämiskumppanina. Kansainvälistyvä Oulun seutu ja Pohjois- Pohjanmaa tarvitsevat edelleen liiketoimintaprosessien hallitsijoita, vieraiden kulttuurien tuntijoita, kieli- sekä vuorovaikutustaitoisia toimijoita, tietotekniikan, tietojenkäsittelyn ja tietopalvelujen asiantuntijoita sekä peräänantamattomia yrittäjiä. Näihin tarpeisiin yksiköstä valmistui 247 tradenomia, joista suurin osa sijoittui Oulun seudulle. Heistä it-tradenomeja oli 66 ja kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomeja 14. Alueen työelämää varten valmistui 189 opinnäytetyötä. Lisää kansainvälisyyttä Globalisaatio aiheuttaa lisääntyviä paineita yritysten kilpailukyvyn säilyttämiselle ja kehittämiselle. Pohjois-Suomi tarvitsee kansainvälisen liiketoiminnan huippuosaajia. Yksiköstä valmistui 22 kansainvälisen kaupan tradenomia. Kansainvälisiä yhteistoimintakumppaneita lisättiin Kiinassa, Unkarissa, Virossa ja Slovakiassa. Seudun ICT-teollisuuden vaatimuksiin vastattiin käynnistämällä uusi englanninkielinen Business Information Technology -koulutusohjelma sekä jatkettiin Software Business Competence -hanketta, jolla vahvistetaan yksikön kansainvälistä ohjelmistotuoteosaamista. Yksikkö sai myös ensimmäisenä Suomessa Microsoft IT Academy -statuksen lukuvuoden aikana. Tutkimus- ja kehitystoiminta kasvu-uralla Kaupan ja hallinnon yksikön kehittämisvolyymi lisääntyi Oulu 2006 Kasvusopimukseen kuuluvan Osaavan liiketoiminnan kehittäminen -hankkeen myötä. Siinä on saatu aikaan verkostomainen kehittämisfoorumi 16 kasvuhaluiselle oululaiselle yritykselle ESR-rahoituksella. LLMV-projektin tavoitteena on laatu-, laskenta- ja menestystekijöiden mittausjärjestelmän yhdistävän johtamisvälineen luominen pk-yritysten ja niiden verkostojen liiketoiminnan kehittämiseen. Projektissa on luotu pk-yritysten johtamistyökalupakki, jossa pilottiyrityksinä on toiminut 14 yritystä EU:n 1-tavoitealueella. Yksikön ohjelmistolaboratoriossa on tehty toimeksiantotöitä alueen tietoteollisuudelle. Lisäksi yksikkö on osallistunut Hyvinvointiteknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskushankkeeseen (HYTKE). Yrittäjyydellä eteenpäin Yksikkö panosti edelleen uusyrittäjyyteen käynnistämällä Yrittäjyyden opintopolku -ohjelman ja myötävaikuttamalla neljän opiskelijan yrityksen syntymiseen yksikön hautomotoiminnan tuloksena. Niin sanottuun esihautomoprosessiin otettiin 13 uutta opiskelijan yritysideaa. Kuluneen lukuvuoden aikana aloitettiin myös yrityshautomon laajentaminen koko ammattikorkeakoulua koskevaksi. Hautomotoiminnassa on tehty yhteistyötä Ouluseutu Yrityspalvelujen ja Oulutech Oy:n kanssa. Muutosta muutokseen Lukuvuoden aikana valmisteltiin tiiviisti yksikön Teuvo Pakkalan kadun kiinteistön peruskorjausta. Yksikkö muutti vuodeksi väliaikaisiin tiloihin toukokuun lopulla. Paavo Similä, yksikönjohtaja

13 13 KOULUTUSOHJELMAT MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA, TANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMA, VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMA OPISKELIJOITA TUT- KINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA 442 VALMISTUNEITA 63 AMK-TUTKINTOA (MEDIANOMI, MUSIIKKIPEDAGOGI, TANSSINOPETTAJA) Kult tuurialan yksikkö Uudistilat käyttöön Kulttuurialan yksikön kuluneen lukuvuoden päätapahtumia olivat uudistilojen käyttöönotto vuoden 2005 alussa. Uusien tilojen myötä koko yksikön koulutus sijoittuu samaan rakennukseen, mikä on avannut koulutuksen kehittämiselle aivan uusia näkymiä. Uudisrakennuksessa on muun muassa akustiikaltaan muunneltava konserttisali musiikin ja tanssin opetusta sekä konsertti- ja esitystoimintaa varten, urkusali sekä tv- ja äänistudiot editointitiloineen. Uudistilojen juhlaviikkoa vietettiin vuoden 2005 huhtikuussa päivittäisten konserttien ja tapahtumien merkeissä. Laaja koulutusvastuu Kulttuurialan yksiköllä on alueellisesti tärkeä koulutustehtävä: se kouluttaa ainoana korkeakouluna Pohjois-Suomessa musiikkipedagogeja ja kirkkomuusikoita. Tanssinopettajan koulutus on valtakunnallisesti merkittävää, sillä yksikkö kouluttaa ainoana Suomessa kilpa-, seura- ja kansantanssinopettajia. Lisäksi koulutusohjelmassa voi opiskella klassisen baletin opettajaksi. Viestinnän koulutus liittyy Oulun seudun kehittämissuunnitelmiin, joissa halutaan kehittää teknologiaosaamisen rinnalle monipuolinen sisältö- ja mediatuotanto. Koulutuksessa on journalismin, kuvallisen viestinnän ja mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdot. Tärkeät työelämäsuhteet ja hanketoiminnan kehittäminen Yksikkö toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Sekä musiikinettä tanssinopettajaopiskelijoilla oli omia harjoitusluokkia ja -oppilaita Oulussa. Useat kirkkomusiikin opiskelijat harjoittelivat Oulun alueen seurakunnissa. Viestinnän koulutus on osallistunut aktiivisesti Oulu 2006 Kasvusopimuksen toteuttamiseen. Viestinnän osasto toteutti Media Forumin kärkihanketta Mobient, jossa keskitytään mobiilisisältöjen kehittämiseen ja markkinointiin. Hankkeessa on mukana kymmenien yritysten laajuinen verkosto. Lukuvuoden päättyessä saatiin tieto myös yksikön hallinnoiman kahden uuden Kasvusopimus-hankkeen alkamisesta: Mobiuz keskittyy mobiilimarkkinointiin ja -viestintään, ja Form up -hankkeen tavoitteena on synnyttää Pohjois-Suomeen korkeatasoista ja jatkuvaa televisioformaattien ideointi-, kehitys- ja tuotantotoimintaa. Aktiivista tapahtuma- ja sisältötuotantoa Opiskelijakonsertit ja -tapahtumat olivat näkyvä osa lukuvuoden toimintaa. Musiikin ja tanssin osastojen opiskelijoiden opintoihin liittyvinä pidettiin yhteensä 80 konserttia tai näytöstä. Yksikkö hallinnoi valtakunnallista Ammattikorkeakoulujen kamariorkesteri -hanketta, johon kuului kolme harjoitus- ja konserttiperiodia Suomessa ja Slovakiassa. Ruotsalaisen Piteån musiikkikorkeakoulun kanssa yksikkö toteutti yhteisen sinfoniaorkesteriperiodin. Tanssin koulutus järjesti yhteistyössä Oulun läänin Tanssialan Tuki ry:n kanssa tanssin valtakunnallisen katselmuksen Arktiset Askeleet. Viestinnän koulutus tuotti opiskelijatyönä useita multimediateoksia. Airi Hirvonen, yksikönjohtaja

14 14 KOULUTUSOHJELMAT MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA, MAISEMASUUNNITTELUN KOULUTUSOHJELMA, PUUTARHATALOUDEN KOULU- TUSOHJELMA OPISKELIJOITA TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA 310 VALMISTUNEITA 49 AMK-TUTKINTOA (AGROLOGI, HORTONOMI, YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJA) Luonnonvara- alan y ksikkö Maaseudun elinkelpoisuuden säilyttäminen Yksikkö vaikuttaa tehtävänsä mukaisesti aluekehitykseen, maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ja maaseudun elinvoimaisena pitämiseen. Näihin tavoitteisiin se pyrkii kouluttamalla maaseudun osaajia nuorten ja aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä järjestämällä alan ammatillisia erikoistumisopintoja. Aluekehitystä on edistetty projekteilla ja verkostoitumalla kansainvälisesti ja kotimaassa. Luonnonvara-alan yksikkö jatkoi toimintaansa Maaseudun kehittämiskeskuksen Oras-verkostossa. Lisäksi osallistuttiin Kylien kehittämisprojektiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yksikkö on määritellyt tulevaisuuden tuotannollisiksi painopistealueiksi nautakarjatalouden, perennan tuotannon, metsätalouden, luontoyrittämisen ja bioenergian. Jälleen menestystä opinnäytetyökilpailussa Opinnäytetyöt tehtiin lähes täysin käytännön työelämän tarpeista lähtien. Koko yksikön toiminnan ajan on panostettu opinnäytetöiden laatuun. Tästä osoituksena on, että yksikkö voitti jo kolmantena vuonna peräkkäin opinnäytetöiden valtakunnallisen kilpailun luonnonvara-alan sarjassa. Yksikön opetustoiminnassa korostetaan itseohjautuvuutta ja ryhmässä toimimisen taitoja. Opiskelu perustuu ongelmalähtöiseen työtapaan. Erilaiset projektit ja oppimistehtävät ovat olennainen osa opiskelua. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tulevat Kertomusvuoden aikana kävi entistä ilmeisemmäksi se, että ammattikorkeakouluissa käynnistyy kokeilun jälkeen vuonna 2006 ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot pysyvästi. Luonnonvara-alan yksiköt koko maassa verkostoituivat alueellisesti uutta tutkintoa varten. Oulu verkottui Rovaniemen, Savonian ja Pohjois-Karjalan kanssa. Kuluva lukukausi on ollut vakiintumisen aikaa yksikön toiminnassa. Saihan monta vuotta kestänyt sijoituspaikkakiista ratkaisunsa keväällä Reino Rossi, yksikön johtaja

15 15 Työelämässä arvostettu. Valtaosa opiskelijoista sijoittuu opintojensa jälkeen Pohjois-Suomeen. Keväällä 2005 valmistuneista 63 %:lla oli työpaikka tiedossa ennen valmistumistaan. Tradenomi Tommi Kaukolalla on ollut kysyntää työelämässä: hän on Expomark Oy:n projektikoordinaattori Oulussa.

16 16 KOULUTUSOHJELMAT DEGREE PROGRAMME IN INFORMATION TECHNOLOGY, KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA, TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPISKELIJOITA TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA VALMISTUNEITA 139 AMK-TUTKINTOA (INSINÖÖRI, TRADENOMI) Raahen tekniikan ja talouden yksikkö Teoriaa ja käytäntöä kansainvälisellä kampuksella Raahen tekniikan ja talouden yksikkö kouluttaa insinöörejä ja tradenomeja työelämän tarpeisiin. Lukuvuoden kuluessa tarkennettiin opetussuunnitelmia ja -sisältöjä sekä terävöitettiin suuntautumisvaihtoehtoja. Insinöörikoulutuksen tietotekniikan koulutusohjelmassa voidaan syventyä mobiiliteknologiaan ja tietoturvaan, tradenomikoulutuksen liiketalouden koulutusohjelmassa perehdytään monialaiseen liiketoimintaosaamiseen ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa digitaaliseen mediaan sekä sähköiseen liiketoimintaan. Näin koulutustarjonnan katsotaan ennakoivan entistä paremmin työelämän tarpeita. Syyslukukaudella käynnistyi myös kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, jossa opiskelijoille tarjoutuu erinomainen mahdollisuus suuntautua moderniin hitsausteknologiaan. Uusien laboratoriotilojen yhteyteen valmistui tuotantostudio monipuolisine laitteistoineen, jotka palvelevat yritysten kehitys- ja testaustarpeita. Näin voidaan toteuttaa koko koulutuksen ajan saumattomasti ammattikorkeakoulun perusajatusta teorian ja käytännön kädenlyönnistä, kun laboratorio- ja harjoitustyöt liittyvät työelämän todellisiin tehtäviin. Englanninkielinen Degree Programme in Information Technology -koulutusohjelma tuo alueelle kansainvälisen leiman. Opiskelijoita on paristakymmenestä maasta, joten tiiviin kampusalueen suomenkielisetkin opiskelijat kotikansainvälistyvät. Vilkastuneet opettajavierailut sekä opiskelija- ja harjoittelijavaihdot ulkomaalaisten partnerioppilaitosten kanssa lisäävät kansainvälistä vuorovaikutusta. Symbian-koulutusta valtakunnallisiin tarpeisiin Aluetta palvelee myös monipuolinen täy- dennyskoulutus; ammatillisissa erikoistumisopinnoissa suosittu ja ajankohtaisen tarpeellinen Symbian-koulutus vastaa myös valtakunnallisiin tarpeisiin. Alueellisena palvelutehtävänä on toteutettu insinöörikoulutusta Haapavedellä, ja projektista valmistuikin ensimmäinen tutkinto lukuvuoden lopussa. Soveltavaa tutkimusta yritysyhteistyönä Soveltavaa tutkimusta toteutetaan yhä laajenevasti alueen tarpeita palvellen yhteistyössä yritysten kanssa. Opiskelijoiden harjoitus- ja päättötyöt toteutuvat pääsääntöisesti työelämäyhteyksissä. Merkittävintä tutkimus- ja kehitystyötä toteutetaan Pehr Brahe -ohjelmistolaboratoriossa, jossa ammattikorkeakoulumme lisäksi yhteistyössä toimivat Oulun yliopisto ja VTT. Kasvualusta-projektissa opiskelijat kehittävät yritysideoita, oppivat yrittäjyyttä ja verkostoituvat alueen yrityksiin. Keväällä 2005 käynnistyneessä Maakuntakorkeakoulu-projektissa vahvistetaan alueen avainalojen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan osaamisverkostoa tavoitteena alueen monipuolinen ja tasapainoinen kehittäminen. Timo Pieskä, yksikönjohtaja

17 17 KOULUTUSOHJELMAT BIOANALYTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA, FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA, HOITOTYÖN KOU- LUTUSOHJELMA (OULAINEN JA OULU), KUNTOUTUSOHJAUKSEN JA -SUUNNITTELUN KOULUTUSOHJELMA, OPTOMETRIAN KOULUTUSOHJELMA, RADIOGRAFI- AN JA SÄDEHOIDON KOULUTUSOHJELMA, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA, SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSOHJELMA, TOIMINTATERAPIAN KOU- LUTUSOHJELMA JATKOTUTKINTOKOKEILU TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA EHKÄISEVÄN TYÖN JATKOKOULUTUSOHJELMA OPISKELIJOITA TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA: OULAISISSA 189 JA OULUSSA VALMISTUNEITA AMK-TUTKINTOJA OULAISISSA 34 JA OULUSSA 202 (BIOANALYYTIK- KO, ENSIHOITAJA, FYSIOTERAPEUTTI, KUNTOUTUKSEN OHJAAJA, KÄTILÖ, OPTOMETRISTI, RÖNTGENHOITAJA, SAIRAANHOITAJA, SOSIONOMI, SUUHYGIENISTI, TERVEYDENHOITAJA, TOIMINTATERAPEUTTI), YLEMPIÄ AMK-TUTKINTOJA 2 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamiskeskus Sosiaali- ja terveysalan yksikkö kouluttaa monialaisia asiantuntijoita hyvinvointia ja terveyttä edistäviin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Työelämäyhteistyö, asiantuntijaverkostot, monipuolinen yhteistyö, seminaarit sekä konferenssit luovat uusia toimintatapoja sosiaali- ja terveysalan työelämäkäytäntöihin ja koulutukseen. Kansainvälinen opetussuunnitelmatyö yhdessä opiskelija- ja opettajavaihtojen kanssa tuovat oppimiseen laajempaa ulottuvuutta ja kulttuurista osaamista. Moniammatillisuus ohjaa opiskelua Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kokeiluvaiheen ensimmäiset opiskelijat valmistuivat terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelmasta, jossa opiskeltiin moniammatillisessa yhteistyössä. Opinnäytetyö ja oman työn kehittämiseen liittyvät oppimistehtävät vahvistivat koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutettu jatkotutkintokokeilu päättyi Kokeilun lisäksi työelämäyhteistyötä vahvistettiin työelämän tarpeisiin suunnitelluilla erikoistumisopinnoilla. Runsaasti kehittämishankkeita Opinnäytetöiden lisäksi osa opetuksesta toteutuu yksikön hankkeiden ja projektien kautta. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö hallinnoi tai oli yhteistyökumppanina hankkeissa, joissa pyrittiin muiden muassa perusterveydenhuollon kehittämiseen, osaamisen laajentamiseen, ennaltaehkäisevän työn tehostamiseen, työvoimatarpeen ennakointiin sekä virtuaaliammattikorkeakoulun rakentamiseen. Uusien hankkeiden avulla Sosiaali- ja terveysalan yksikkö vahvistaa hyvinvointiteknologian osaamistaan muun muassa ikääntyvien palvelujen ja turvallisen asumisen kehittämisessä. Työelämän kehittämisrahaston tuella toteutetaan kuvapuhelimen käyttökokeilu terveydenhuollon asiakastyössä. Työelämäyhteistyötä ja tutkimusja kehittämistoimintaa vahvistetaan opettajien Tie taidoksi -projektin mahdollistamien työelämäjaksojen avulla. Vahvasti mukana alueellisessa kehittämisessä Erillisten kehittämishankkeiden lisäksi Sosiaali- ja terveysalan yksikkö osallistui alueelliseen kehittämiseen esimerkiksi osallistumalla Pohjois-Pohjanmaan liiton strategia- ja ohjelmatyöskentelyprosesseihin sekä sosiaali- että terveysalan kansallisten kehittämisohjelmien johtoryhmätyöskentelyyn ja toimeenpanoon Pohjois- Suomessa. Pohjoissuomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen keskinäistä yhteistyötä systematisoitiin Osaava Pohjois-Suomi -strategian mukaisesti. Terveysalan Oulaisten yksikkö koordinoi Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen hyvinvoinnin kehittämisympäristöä ja Oulun Eteläisen hyvinvointiverkostoa. Kari Virolainen, yksikön johtaja

18 18 Pohjois-Suomen tarpeisiin. Ammattikorkeakoulu suuntaa koulutustaan ja tutkimus- ja kehitystyötään pohjoisen Suomen työelämän, ympäristön ja hyvinvoinnin nykyisiä ja tulevia tarpeita varten. Tuleva medianomi Jarkko Halunen edistää opintojensa ohessa oululaisen musiikkiteollisuuden toimintamahdollisuuksia Rockpolis Oulu -hankkeen projektipäällikkönä.

19 19 KOULUTUSOHJELMAT AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, HYVINVOINTITEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA, KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOU- LUTUSOHJELMA, LABORATORIOALAN KOULUTUSOHJELMA, RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JATKOTUTKINTOKOKEILU KORJAUS- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN JATKOKOULUTUSOHJELMA OPISKELIJOITA TUTKINTOON JOHTA- VASSA KOULUTUKSESSA VALMISTUNEITA 329 AMK-TUTKINTOA (LABORATORIOANALYYTIKKO, INSINÖÖRI), YLEMPIÄ AMK-TUTKINTOJA 3 Tekniikan y ksikkö Aloituspaikkoja suunnattiin uudelleen Tekniikan yksikön toiminta on lukuvuonna kehittynyt Oulun seudun elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut vilkasta erityisesti Oulu 2006 Kasvusopimuksen painopistealoilla. Koulutuksen määrää on lisätty elinkeinoelämän tarpeen mukaisesti rakentamistekniikassa, talotekniikassa ja konetekniikassa. Vastaavasti ICT-alalla koulutusvolyymia on pyritty vähentämään ja suuntaamaan uudelleen hallitusti. Ensimmäiset jatkotutkinnot valmistuivat korjaus- ja täydennysrakentamisen jatkokoulutusohjelmassa lukuvuoden aikana. Kotkantien uudisrakennuksen käyttöönotto ja tässä yhteydessä valmistuneet opetustilat ovat mahdollistaneet pitkästä aikaa päähuomion kiinnittämisen koulutuksen laatuun ja didaktiikan kehittämiseen. Assistenttitoiminta tuottaa tuloksia Lukuvuoden aikana on valmistunut ennätysmäärä insinöörejä (amk) ja laboratorioanalyytikkoja (amk). Kasvu on saatu aikaan tehostamalla opintojen ohjausta ja lisäämällä resursseja oppimisen pullonkauloiksi osoittautuneisiin opintojaksoihin. Erityisesti assistenttiopettajina toimineiden opiskelijoiden toiminta on ollut tuloksellista. 110 vuotta tekniikan opetusta Vuoden 2004 lopussa päättyi Oulun teknillisen oppilaitoksen toiminta. Tätä merkkipaalua juhlistettiin tekniikan opetuksen 110-vuotisjuhlaseminaarilla. Tilaisuudessa oli mukana edustava joukko kansainvälisiä ja kansallisia esiintyjiä. Mukana Oulun seudun kärkihankkeissa Tekniikan yksikön hanketoiminta on juuri nyt aiempaa vilkkaampaa. Liikevaihdosta noin 12 % muodostuu tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoituksesta. Meneillään on useita Oulu 2006 Kasvusopimukseen linkitettyjä mittavia hankkeita, jotka jakautuvat tasaisesti eri aloille. Merkittävimpinä voidaan mainita Octopusmobiiliverkkoon perustuvat emopo- ja eote-kehittämishankkeet. Vesi- ja ympäristölaboratorion varustelu on saatu hyvään vauhtiin Vylyke-hankkeella. Hyvinvointiteknologian testaus- ja tuotekehityshanke Hytke ja elektroniikan mekaniikan CIM- ja PMC-hankkeet ovat alallaan Oulun seudun kärkihankkeita. Kansainvälistymisessä kehitys on ollut nopeaa. Henkilöstövaihdossa olemme saavuttaneet asetetut tavoitteet, ja opiskelijavaihto on vilkastunut. Kansainvälistä yhteistyötä on pyritty laajentamaan ja syventämään keskeisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Henkilöstön hyvinvointi tärkeä Henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja ennakoivaan terveydenhuoltoon on panostettu. Tylli-hankkeessa mukana olleet henkilöstön jäsenet testattiin kahteen otteeseen hankkeen aikana. Hankkeeseen osallistuneet saivat ohjausta terveellisiin elämäntapoihin ja kuntoliikuntaan samalla kun he toimivat oululaisten yritysten laite- ja järjestelmätestaajina. Henkilöstöä on kannustettu liikuntaan ja monipuoliseen vapaa-ajan harrastustoimintaan. Risto Kimari, yksikönjohtaja

20 20 A mmat illinen opet t ajakorkeakoulu Vastuu Pohjois-Suomesta Ammatillisen opettajakorkeakoulun tehtävänä on huolehtia, että Pohjois-Suomessa on pedagogisesti päteviä opettajia ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Opiskelijoista 95 % on Oulun ja Lapin lääneistä, ja he edustavat kaikkia koulutusaloja. Sukupuolten suhteen toteutuu tasa-arvoisuus; puolet opiskelijoista on naisia, puolet miehiä. Pedagogisten opintojen lisäksi Ammatillinen opettajakorkeakoulu huolehtii opettajien täydennyskoulutuksesta. Muun muassa Näyttötutkintojen kehittämiskoulutus ja Noste-ohjelman kouluttajakoulutus kuuluvat Ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutustarjontaan. Uusiin tiloihin Lukuvuoden alussa Ammatillinen opettajakorkeakoulu muutti uusiin tiloihin, entisten tilojen käytyä ahtaiksi opiskelijamäärän kasvaessa. Uusien tilojen myötä sekä opiskelijoiden että opettajien työskentelyolosuhteet paranivat. Opetustilat kaksinkertaistuivat, ja kirjasto sai lisää tarvitsemaansa hyllytilaa opettajaksi opiskelevien ja opettajien tehokkaan tiedonhaun sekä tutkimustyön edistämiseksi. Innovaatioihin kannustetaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnassa ovat mukana sekä opettajat että opiskelijat. Opiskelijoita kannustetaan innovaatioiden kehittämiseen. Yliopettaja Kari Kiviniemen tutkimus Kansainväliset ammattitaitokilpailut yleisten työelämävalmiuksien kehittäjänä julkaistiin juuri ennen WorldSkills 2005 Helsinki -ammattitaidon MM-kilpailuja. Yliopettajat Tuulikki Viitala ja Pirjo-Liisa Lehtelä käynnistivät tutkimuksen, jossa pyritään selvittämään Oulun seudun ammattikorkeakouluopettajan työtä ja pedagogista ajattelua. Ammatillinen opettajankoulutus koostuu ammattipedagogisista opinnoista, kasvatustieteellisistä perusopinnoista, opetusharjoittelusta ja muista opinnoista. Ammattipedagogiset opinnot on koottu kokonaisuudeksi, joka pitää sisällään muun muassa opetuksen suunnittelua ja arviointia, tieto- ja viestintätekniikkaa, oppimisnäkemyksiä sekä koulutuksen lainsäädäntöä ja etiikkaa. Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän oppilaitoksissa opiskelijat pääsevät opetusharjoittelun kautta soveltamaan ja käyttämään opittua sekä kehittämään uusia käytäntöjä. Ammattipedagogiikkaa monialaisesti ja joustavasti Monialaisuus ja joustavuus ovat opettajan pedagogisissa opinnoissa avainasemassa. Kaikissa opetusryhmissä on eri koulutusalojen opiskelijoita, ja erilaisia opetusmenetelmiä hyödynnetään laajasti. Koko ammattikorkeakoulun virtuaaliopintoviikoista lähes puolet oli Ammatillisen opettajakorkeakoulun tuottamia. Anne Koskela, opintoasiainpäällikkö

21 21 Koulutus- ja kehit tämispalvelut Yritysmaailman muuttuviin tarpeisiin Koulutus- ja kehittämispalvelut on Oulun seudun ammattikorkeakoulun yksikkö, joka antaa tietotekniikan, yrittäjyyden, liiketalouden ja oikeusalan täydennyskoulutusta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja sekä tutkintoon johtavaa muuntokoulutusta toteutetaan yhdessä koulutusyksiköiden kanssa. Tästä esimerkkinä ovat Kaupan ja hallinnon yksikön kanssa järjestetyt merkonomista tradenomiksi -koulutukset, joita on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston ja TE-keskuksen rahoituksella. Palveluihin kuuluvat myös seminaari- ja kokouspalvelut sekä projektien hallinnointi. Koulutus- ja kehittämispalvelut toimii ammattikorkeakoulun lisäksi koko kuntayhtymän henkilöstökouluttajana. Tietokantasovellukset oppimisalustana Yksikössä kehitettiin omaan koulutuskäyttöön sovellettavaa etä- ja monimuotokoulutuksen työvälinettä Moodlea. Se soveltuu erilaisiin käyttötarpeisiin, kuten opetukseen, tiedottamiseen, yhteydenpitoon ja materiaalijakoon. Verkkopohjaisia tietokantasovelluksia PHP/Mysql-ympäristössä kehitettiin ammatillisissa erikoistumisopinnoissa. Koulutuksen aikana tuotettiin dokumenttiarkistojärjestelmä sekä perehdyttiin dynaamisen grafiikan tuottamiseen. Tietokantapohjaisen mobiili-internet-sisällöntuotantokurssin tavoitteena oli opettaa teknologia ja työvälineet, joilla voidaan toteuttaa matkapuhelimissa käytettäviä internetratkaisuja. Ohjelmointiopetuksen lisäksi kurssilla opetettiin perusteellisesti server-client -arkkitehtuurin mukainen työskentelytapa, jossa yhdistyvät toisiinsa selain, palvelin ja tietokannat. Elämäntavat vaikuttavat työhyvinvointiin Työhyvinvoinnin kehittämiseen ja parantamiseen elintottumusten ja liikunnan kautta tähtäävä TYLLI-hanke vietiin onnistuneesti loppuun. Yli 500 hengen seurantaryhmän kunto- ja terveysarvot mitattiin kahdesti. Tulokset IT-alan elämäntavoista ylittivät uutiskynnyksen valtakunnallisesti. Hankkeeseen tehtiin 12 opinnäytetyötä. Venäjänkielinen verkkokauppa ja portaali Interreg IIIA Karjala -rahoitteisessa Finnish Russian InfraNet -hankkeessa julkaistiin energia- ja ympäristöalan verkkokauppa. Hankkeessa kehitetyn portaalin kuukausittainen kävijämäärä kohosi :een. Hanketta ja portaalia verkkokauppoineen markkinoitiin huhtikuussa 2005 Oulun suomalais-venäläisessä talousfoorumissa. Suomen ja Venäjän välisen energia- ja ympäristöalan liiketoiminnan aktivoimiseksi kehitetty hanke päättyi toukokuussa Pääyhteistyökumppanina hankkeessa toimi Planora Oy. Uusia hankkeita yrittäjyyden edistämiseksi Tahtonainen Kuusamo on yrittäjätutkintoon tähtäävä valmennusohjelma, joka on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian kanssa. Valmennuksen synnyttämä toiminta jatkuu projektin päättymisen jälkeen. Projektin seminaareihin on osallistunut laajasti yrittäjiä, opetushenkilöstöä sekä yhteistyökumppaneita Koillismaan alueelta. Pro Maahanmuuttajayrittäjä -koulutus on pilottihanke, jonka avulla on toteutettu laajoja kehittämishankkeita osallistujayrityksissä ja perustettu uusia yrityksiä. Syksyllä 2004 ryhdyttiin suunnittelemaan uutta fmba (female MBA) -hanketta, jossa naisyrittäjiä ja -johtajia valmennetaan liikkeenjohtotehtäviin ja yritystoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on mallintaa koulutus osaksi Koulutus- ja kehittämispalvelujen jatkuvaa koulutustarjontaa. Ohjelmasta kerätään tutkimustietoa naisjohtajuudesta. Erkki Komminaho, yksikönjohtaja

22 22 KIRJASTON KÄYTTÖ KIRJASTOKÄYNTEJÄ KERTAA, LAINOJA (SISÄLTÄEN UUSINTALAINAT) PAINETTUJA KIRJOJA KÄYTETYIN E-AINEISTO MOT SANAKIRJA, HAKUA KIRJASTON TALOUS 4,5 % AMMATTIKORKEAKOULUN KÄYTTÖMENOISTA Kirjas to Elektronisten aineistojen löytyvyys paranee Kirjasto on aloittanut Nelli-portaalin käyttöönoton. Tarkoituksena on, että Nellistä tulee ennen pitkää asiakkaiden pääväylä elektronisiin aineistoihin. Nellin avulla saamme avattua ne tuhannet lehdet, jotka nyt ovat piilossa aineistopakettien sisällä. Nellin kautta voi hakea myös yhtäaikaisesti monesta eri tietokannasta. Kirjasto on ollut mukana rakentamassa Pohjanportti-portaalia, joka valmistuu asiakaskäyttöön vuoden 2005 kuluessa. Pohjanportin yhteishakuun tulevat Oulun, Rovaniemen ja Kajaanin maakunta-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen aineistot. Portaali helpottaa valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden opiskelijoiden, etäopiskelijoiden sekä kaikkien muidenkin pohjoissuomalaisten tiedonhakua. Ammattikorkeakoulun kirjasto järjesti yhdessä Kansalliskirjaston ja Oulun yliopiston kirjaston kanssa triangeli-päivät toukokuuta. Triangeli on Kansalliskirjaston hankkima kolmen ohjelman ohjelmistopaketti, johon Voyager-kirjastojärjestelmän lisäksi kuuluvat sähköisen julkaisemisen ohjelmisto ENCompass sekä portaaliohjelmisto, jolla sekä Nelli- että Pohjanportti-käyttöliittymät toteutetaan. Julkaisurekisteri Ammattikorkeakoulumme henkilökunnan julkaisujen tiedot löytyvät nyt kirjaston tietokannasta Kirjasto ei kerää tietoja automaattisesti, vaan tietojen toimittaminen ja ajantasaisuuteen saattaminen on jokaisen omalla vastuulla. Kirjasto on siellä, missä opetetaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoyksikköön kuuluu kahdeksan kirjastoa, kuusi Oulussa sekä kirjastot Oulaisissa ja Raahessa. Kirjasto myi palveluitaan toisen asteen oppilaitoksille: sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksille Oulussa ja Oulaisissa sekä Oulussa kauppaoppilaitokselle ja kulttuurin ja tekniikan oppilaitokselle sekä Oulun konservatoriolle. Pirkko Kuisma-Kursula, vs. kirjaston johtaja

23 23 Kansainväliset vieraat lisääntyivät. Ammattikorkeakoulun Erasmusopiskelijaliikkuvuus on neljän viimeisen vuoden aikana kasvanut peräti 83 %, ja myös opettajavaihdossa kehitys on ollut hyvin positiivinen. Italialainen Claudia Sfetez tuli Ouluun Erasmus-vaihdossa kesällä Kätilöopiskelijan visiitti alkoi työharjoittelussa OYS:ssa.

24 24 Tilinpäätös 2004 Ammattikorkeakoulun talous edelleen vakaa Ammattikorkeakoulun varsinaisen toiminnan rahoitus perustuu opetusministeriön vahvistamiin yksikköhintoihin ja toteutuneisiin opiskelijamääriin. Oulun seudun ammattikorkeakoulun keskimääräinen yksikköhinta oli euroa ja investointilisä 267 euroa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun yksikköhinta oli euroa. Opettajakorkeakoulun kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan valtio. Toteutuneen opiskelijamäärän mukainen perusrahoitus oli euroa. Lisäksi opetusministeriö myönsi Oulun seudun ammattikorkeakoululle ylimääräisenä valtionavustuksena hankerahoitusta euroa. Liikevaihdon kasvu tasaantumassa Ammattikorkeakoulun liikevaihto oli 44,5 miljoonaa euroa (44,0 vuonna 2003). Liikealijäämä ennen varauksia oli euroa. Tilikauden ylijäämä tuloksen käsittelyerien jälkeen oli euroa. Maksullinen palvelutoiminta vakiintumassa Maksullisen palvelutoiminnan liikevaihto, 5,3 miljoonaa euroa, oli samaa tasoa edellisten vuosien kanssa. TULOSLASKELMA Sisäiset erät eliminoitu Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot , ,91 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,77 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0, ,00 Palvelujen ostot , , , ,36 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,77 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,71 Muut henkilösivukulut , , , ,76 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,07 Arvonalentumiset , ,07 Liiketoiminnan muut kulut , ,11 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,61 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 0,00 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 2 323, ,12 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 2 301,80 21, ,83-592,71 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,90 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,90 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,01 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0, ,71 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,62

25 25 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,96 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,29 Koneet ja kalusto , ,73 Muut aineelliset hyödykkeet , ,22 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,25 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,89 Muut saamiset , ,50 Siirtosaamiset , ,85 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,75 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut omat rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,21 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,83 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,22 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,27 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , , , ,94 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,86 Muut lyhytaikaiset velat , ,36 Siirtovelat , , , ,71 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75

26 26 Hallitus HALLITUKSEN JÄSENET saakka (varajäsen suluissa) Ulla Hilmola, puheenjohtaja (Jorma Kivelä) Veikko Ervasti, varapuheenjohtaja (Erkki Urpilainen) Juhani Heikkinen (Hannu Hämäläinen) Eila Kähkönen (Heikki Klaavo) Kauko Lumiaho (Maarit Grekula) Taku Nieminen, alkaen Seija Tervola (Kaisa Öhman) Pentti Soini (Veera Jussila). Henkilökunnan edustajat Lehtori Tero Hietanen (Lehtori Jarmo Uutela) Lehtori Jyrki Holappa (Lehtori Markku Perttunen) Laboratorioteknikko Kai Mutka (Kansainvälisyys- ja kehityspäällikkö Allan Perttunen) Muun johdon edustajat Yksikönjohtaja Airi Hirvonen (Timo Pieskä) Yksikönjohtaja Kari Virolainen (Reino Rossi) HALLITUKSEN JÄSENET alkaen (varajäsen suluissa) Rehtori Lauri Lantto, puheenjohtaja Opiskelijoiden edustajat Heikki Kaisto (Matias Rasi) Janne Kalinainen (Juha Ojala) Niko Peltokangas (Päivi Puijola) Elinkeino- ja muun työelämän edustajat Alueasiamies Harri Haapasalo, Insinööriliitto (Ympäristöpäällikkö Marjaana Luttinen, Stora Enso Oyj) Ylihoitaja Mirjam Inget, OYS (Kirjastonhoitaja Helvi Puolakka, Oulun kaupunki) Senior HR Manager Leena Puotinen, Nokia Oyj (Director R&D Arto Kaisto, Networks, Nokia Oyj) Toimitusjohtaja Pekka Miilukangas, Miilukangas Ky (Hallituksen pj. Jorma Heikkilä, PPY) Yksiköiden johtajat Ammattikorkeakoulun rehtorina on toiminut FT Lauri Lantto ja rehtorin sijaisena tutkimus- ja kehitysjohtaja, FT Irene Isohanni. Tulosyksiköiden johtajat Ammatillinen opettajakorkeakoulu, KT Pirkko Remes Kaupan ja hallinnon yksikkö, FL Paavo Similä Koulutus- ja kehittämispalvelut, DI Erkki Komminaho Kulttuurialan yksikkö, FT Airi Hirvonen Luonnonvara-alan yksikkö, MMM Reino Rossi Raahen tietokonealan yksikkö, DI Timo Pieskä Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, YT Kari Virolainen Tekniikan yksikkö, TkL Risto Kimari Kirjasto, FT Pirkko Kuisma-Kursula; alkaen FK Pirkko Pietiläinen

27 27 Yksiköiden yhteystiedot Oulun seudun ammattikorkeakoulu PL 222, (Albertinkuja 20), OULU Puh. (08) , faksi (08) Ammatillinen opettajakorkeakoulu Albertinkuja 20, OULU Puh. (08) , faksi (08) Kaupan ja hallinnon yksikkö Taka-Lyötynkatu 4, 4. krs OULU (Lukuvuonna ) Puh. (08) , faksi (08) Kirjasto Kotkantie 1, OULU Puh. (08) , faksi (08) Kuusamon toimipiste Oulangantie 1, KUUSAMO Puh. (08) , faksi (08) Luonnonvara-alan yksikkö Metsäkouluntie, OULU Puh. (08) , faksi (08) Raahen tekniikan ja talouden yksikkö Rantakatu 5 7, RAAHE Puh. (08) , faksi (08) Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Professorintie 5, OULU Puh. (08) , faksi (08) Terveysalan Oulaisten yksikkö Kuntotie 2, OULAINEN Puh. (08) , faksi (08) Koulutus- ja kehittämispalvelut Kotkantie 1, OULU Puh. (08) , faksi (08) Tekniikan yksikkö Kotkantie 1, OULU Puh. (08) , faksi (08) Kulttuurialan yksikkö Kotkantie 1, OULU Puh. (08) , faksi (08)

28 ALBERTINKUJA 20, PL 405, OULU PUHELIN (08) , FAKSI (08)