Sysi: Tervahaudasta polton jälkeen jäljelle jäävä hiili, jota käytettiin paja- ja nykyään grillihiilinä.
|
|
- Matilda Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO Terva Pohjolan musta kulta Näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa Näyttelyteksti: tutkija Maisa Lukkari Mitä terva on? Terva on orgaanisten aineiden kuivatislauksessa syntyvä tumma öljymäinen sakea neste. Terva oli luvuilla Ruotsi-Suomen tärkeimpiä vientitavaroita. Sitä käytettiin maailmalla valtavat määrät laivojen, köysien ja puun kyllästämiseen. Puutervaa saadaan polttamalla mäntypuuta tervahaudassa tai -uunissa. Tämä näyttely kertoo hautatervasta. Terva: Mäntypuuta kuumennettaessa pihka muuntuu tervaksi. Hautapoltossa itse raaka-aine poltetaan vähähappisessa tilassa, tervauunissa puu hiiltyy ulkopuolisella lämmöllä. Teollisesti kannattavampi kivihiiliterva valtasi puutervan käyttökohteita 1800-luvun lopulta lähtien, mutta puunsuojana puuterva on parempaa. Tervaa käytetään nykyään muun muassa puuveneiden ja paanukattojen suojana sekä hajusteena. Tervas on pihkaista havupuuta, joka syntyy elävän havupuun vahingoittuessa ja kelottuessa hitaasti. Tervanpolttoa varten tervasta tuotettiin mäntyjä kuorimalla. Pilkottuja tervaspuita sanotaan säröksiksi. Tervankusi eli puuhappo on kemiallisia aineita sisältävää vettä. Tervasta erottuu seistessä pinnalle tervavettä ja pohjalle tervankusta. Sitä käytettiin puunsuojana ja kalaverkkojen kyllästykseen. Sysi: Tervahaudasta polton jälkeen jäljelle jäävä hiili, jota käytettiin paja- ja nykyään grillihiilinä. Pikiöljy: Tervasta jatkojalostettu ruskeaksi muuttuva neste, jota käytettiin lääkkeenä ja sääskien karkotukseen. Piki: Tervasta tislattua jähmeää mustaa ainetta, jota on käytetty mm. puuveneiden saumojen tiivistämiseen ja suutarintöissä. Tervanpolton ja tervakaupan historiaa Tervanpoltto suppilomaisessa tervahaudassa omaksuttiin 1500-luvulla ensin Etelä- Ruotsiin, mistä se levisi nopeasti Pohjanlahden rannikkoa pitkin pohjoiseen. Suomessa muodostui 1600-luvulla voimakkaat tervanpolttoalueet Itä-Suomen järvialueelle ja Pohjanmaalle. Tervaa tuotettiin Ruotsi-Suomessa vientiin 1600-luvun parhaina vuosina noin tynnyriä vuodessa, mistä % tuli Suomen puolelta. Kaikki linjan Tukholma-Nevanlinna (Pietari) pohjoispuolella tuotettu terva vietiin Tukholman kautta. Muita merkittäviä tervanvientikaupunkeja olivat Turku, Västervik ja
2 2 Göteborg. Tervanvientiä keskitettiin Tukholmaan, koska valtio halusi tämän huomattavan kaupan voittojen jäävän valtakuntaan luvulla Suomen Pohjanmaalla tervanpoltto siirtyi rannikolta kauemmas sisämaahan. Itä-Suomesta kaupallinen tervanpoltto melkein loppui, koska siellä maatalous oli kannattavampaa. Ruotsin puolella tervanpoltto vakiintui pääasiallisesti Länsipohjaan, Värmlantiin ja Smålantiin ja Norjassa Bergenin takamaastoon. Suurimmaksi tervanvientikaupungiksi Tukholman ohelle nousi Kokkola, kun Pohjanmaan kaupungit saivat vientikauppaoikeudet. Oulu saavutti Kokkolaa vientimäärissä 1780-luvulla. Ruotsin puolella metsien käyttöä ohjattiin kiintiöillä rautateollisuuden tarvitsemaan hiilenpolttoon. Yleensäkin viranomaiset pelkäsivät puun loppumista ja siksi tervanpolttoa pyrittiin rajoittamaan. Etelä-Pohjanmaalla kehitettiin 1670-luvulla loivapohjainen suppilohauta, johon tervakset ladottiin pitkinä säleinä. Suppilohauta on poltto-ominaisuuksiltaan kimppuhautaa parempi ja siitä tuli kaupallisen tervanpolton pääasiallinen tuotantoväline luvun lopulla Suomen valtio alkoi suositella siirtymistä hautapoltosta puunkäytössä tehokkaampaan tervauuniin, jossa voitiin käyttää hyvin myös juuria ja oksia sekä saatiin sivutuotteena tärpättiä. Tervauuneja oli monenlaisia itsemuurattavista eri konepajojen valmistamiin, mutta kallis hankintahinta ja lyhyt käyttöikä heikensivät uunipolton kannattavuutta luvulla tervanpoltto loppui eteläisiltä alueilta ja painopiste siirtyi Kainuuseen Oulujärven vesistön alueelle - loivakoskinen vesistö oli hyvä kuljetusreitti. Ruotsissa tervaa tuotettiin sekä hauta- että uunipolttona ja rautaruukkien tarvitseman hiilentuotannon sivutuotteena. Painopiste oli pohjoisessa. Norjassa tervanpoltto siirtyi Bergenin takamailta pohjoiseen Tromssan alueelle, missä valtio piti metsien vuokrauksen halpana luvulla Oulu oli Venäjän Arkangelin jälkeen maailman toiseksi suurin tervanvientikaupunki - ennätysvuonna 1865 vietiin tynnyriä. Myös muista Pohjanmaan kaupungeista vietiin paljon tervaa. Ruotsissa kärkeen siirtyivät Länsipohjan kaupungit. Vuoden 1906 jälkeen Uumaja oli Pohjoismaiden merkittävin tervakaupunki, mutta tervakauppa oli jo hiipumassa luvun alussa Suomessa tervaa poltettiin lähes yksinomaan Kainuussa, jonkin verran Torniojokilaaksossa. Ruotsissa tervanpoltto keskittyi Uumajan seudulle.
3 3 Metsien keskellä Tynnyriteko Ennen kuin päästään tervahautaa latomaan on monia työvaiheita, kuten tynnyrinteko. Tynnyreitä tarvittiin tervan kuljetuksessa. Vannepuut, ohuet kuusiriu'ut, pehmitettiin saunassa, minkä jälkeen ne vuoltiin koloraudalla ja painettiin muotoonsa mallitynnyriin. Kimmenkaavan avulla saatiin kimmen ulkopuolen kaarevuus ja kimmen sivujen kulmat sopiviksi. Tynnyrin koppa eli kyljet koottiin kimmistä samojen kehävanteiden sisään, jolloin kaikista tynnyreistä tuli samankokoisia. Viimeisellä laudalla kiilattiin koppa tiiviiksi. Vannehaalla vedettiin paikalleen tynnyrin kahdeksan vannetta. Valan tehnyt kruunaaja tarkasti mittatikuilla ja -kannulla tynnyrien mitat. Tarkastus rajoittui yleensä pistokokeisiin - tottunut kruunaaja näki tynnyrin koon jo katsomalla. Kruunausraudoilla poltettiin jokaiseen tynnyriin tarkastusleimat: kruunun kuva, vuosiluku, kruunaajan puumerkki ja tynnyrin vetoisuus 125 litraa. Tervahauta Tervan tuottaminen alkaa keskikokoisten männynrunkojen kuorimisella eli koloamisella keväthankien aikaan tai keväällä kylvötöiden jälkeen. Kuori veistettiin pois koloraudalla niin korkealle kuin mies ylsi. Pohjoispuolelle puuta jätettiin kämmenen levyinen kuorijänne eli elätin. Puun annettiin pihkottua "elättimen" varassa kolme vuotta, minkä jälkeen koloamista jatkettiin ylöspäin jakkaran varassa ja elätintä kavennettiin. Puut jätettiin vielä "lihomaan" kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen syystalvella puut kaadettiin, ajettiin tervahautapaikalle ja pilkottiin säröksiksi. Ellei vanhaa haudanpohjaa ollut sopivasti kolometsien lähellä, kaivettiin keväällä uusi suppilonmuotoinen kuoppa, joka tasoitettiin savella. Lisäksi voitiin käyttää tuohta tai kuusen kaarnaa - pohjasta täytyi saada tiivis, ettei terva imeytynyt maahan. Pohjan keskellä olevan silmän alta terva valui puista putkea eli kynää pitkin halssiin. Latominen aloitettiin paltteilta eli reunoilta. Särökset suunnattiin haudan silmään asetettua silmätikkua kohti, paksumpi pää reunalle päin. Ladosta kiilattiin niin, että ylempänä särökset kallistuivat voimakkaammin keskelle päin ja latomuksesta tuli puolipallomainen. Tervahaudan koko riippui särösten määrästä. Kovin suurta hautaa ei kannattanut tehdä, koska jos koko hauta tervoineen pääsi palamaan, menetys oli suuri. Tervahaudan läpimitta on vaihdellut kolmesta 40:een metriin, tavallisin on ollut metriä. Koosta riippuen hautaa latomassa ja polttamassa saattoi olla koko talontai kylän väki. Haudan latomisesta ja poltosta vastasi erityinen hautamestari - lotnikka, hautalongi, siira tai kaattari.
4 4 Haudan reuna ja rinta peitettiin turpeilla. Laelle kannettiin sammalia, multaa ja turpeita. Tervahauta sytytettiin juuresta tervaslastuilla tyynenä alkukesän iltana. Joskus sytytyshetki ilmoitettiin juhlallisesti tuohitorvella. Kun tuliseppele oli hetken liekehtinyt, peitettiin juuri turpeilla, jotta hauta palaisi kytemällä. Hautamestari huolehti siitä, että hauta paloi kauttaaltaan tasaisesti - tuulisella ilmalla tuulen alapuolelle saattoi jäädä palamattomia kohtia. Hautamestari saattoi tehdä myös taikoja polton onnistumisen varmistamiseksi. Parin päivän polton jälkeen terva alkoi valua haudan alla olevaa putkea eli kynää myöten. Tervan tuloa säädeltiin kynän suulla olevalla tapilla. Sen alla oli suppilona tervaratti eli purtilo, jonka kautta terva laskettiin tynnyriin. Haudan polttaminen kesti noin viikon. Tervahaudan äärellä oli vielä pari työvaihetta, ennen kuin tervaa päästiin kuljettamaan myyntiin. Jäähtymisen aikana tervasta erottunut pintavesi poistettiin täyttöreiästä tynnyriä kallistamalla ja pohjalle painunut tervankusi laskettiin pois päädyn pienestä tapinreiästä. Lopuksi vajaaksi jääneet tynnyrit täytettiin. Tervahaudasta saadun tervan määrä riippui tervaspuiden määrästä ja laadusta, poltto-olosuhteista ja polttajien taidosta. Yleensä keskikokoisesta haudasta saatiin tynnyriä tervaa. Yksi tervatynnyri veti 125 litraa ja painoi melkein 150 kiloa. Jäähtyneestä haudasta saatiin sysiä vajaa kymmenesosa särösten määrästä. Yhden tynnyrin tervamäärää varten tarvittiin säröksiä 4-5 kuutiometriä. On laskettu, että tynnyri tervaa vaati miestyöpäivää, ja sen päälle tuli vielä kuljetuksiin mennyt aika. Helppoa ei tervanteko ollut. Kuohuja ja suvantoja Paltamot Kun tervatynnyrit oli saatu väljän veden äärelle hevosten vetämillä "palkkuilla" tai pikkujoissa lauttoina uittamalla, ne lastattiin veneisiin. Oulujoen tervaveneet eli "paltamot" oli tehty erityisesti tervatynnyrien kuljetukseen koskisella jokireitillä. Ne olivat noin 15 metriä pitkiä, kapeita ja notkeita, ja niihin mahtui jopa 25 tynnyriä kerrallaan. Ne oli tehty vain kuudesta laudasta litteillä takonauloilla naulaamalla. Tervaveneen varusteita olivat airot, lyhemmät huopaimet, pitkä perämela, sauvoimet, purje, kaksi teljoa eli penkkiä, äyskäri ja pitkittäin lastin alla "kaljut" puut. Täydessä lastissa veneen laitoja korotettiin "varpelaudoilla". Ne tilkittiin ja kiinnitettiin vitsaksilla, jotka kiristettiin kiiloilla. Kovissa koskissa laitoja korotettiin vielä "räpe- ja hattulaudoilla". Oulua soutamassa Tynnyrit lastattiin paltamoon pitkittäin kahteen kymmenen tynnyrin riviin ja päihin poikittaiset tynnyrit. Muutamia tynnyreitä nostettiin vielä päälle. Järvenseljillä ja suvannoissa käytettiin myötätuulella purjetta. Usein tervansoutajat liikkuivat
5 5 useamman venekunnan seurueina. Oulujoen vesistö soveltui hyvin tervan kuljetukseen, koska kosket eivät olleet liian jyrkkiä veneellä laskettaviksi. Koskiin perattiin laskuväylät luvuilla. Kiperissä koskissa vesi möyrysi ja vene keikkui hurjasti. Pahimmilla koskilla kuten Niska- ja Pyhäkoskella oli ammattilaskijoita, jotka palkkiota vastaan laskivat veneen kosken läpi. Heidän ohjaaminaan koskissa sattui varsin vähän onnettomuuksia. Tässä olikin tervanpolttajan toinen riskinpaikka - koko lasti saattoi mennä, jos vene kaatui koskessa. Pahimmillaan oli henkikin vaarassa. Paluumatkalla vastavirtaan venettä sauvottiin eli työnnettiin sauvoimella joenpohjasta, tai vedettiin köydellä jokirantaan rakennetulta möljältä käsin. Tällöin toinen matkaaja piti veneen irti rantakivistä keulaan kiinnitetyllä pitkällä seipäällä eli rompsilla, siksi tätä kutsuttiin rompsaamiseksi. Paluumatka oli hyvin raskas ja Kainuun miesten kerrotaan vetäneen selkä verillä veneitään. Pahin Pyhäkoski noustiin siten, että veneet vedätettiin maitse kaksiosaisilla hevosrattailla maksua vastaan. Matkaa Oulusta Oulujärvelle oli noin 90 km. Kun alastullessa tervalasti painoi yli neljä tonnia, paluukuormaa otettiin vain muutama sata kiloa. Koko matka kesti kaksi-kolme viikkoa ja sen aikana täytyi tietenkin yöpyä ja pysähtyä levähtämään ja syömään. Lukittavaan ruoka-arkkuun ja suureen eväskonttiin pakattiin leipää, voirasia, puuroryynejä, suolakopsa, kahvia ja muutama astia sekä piimäleili, pata, kahvipannu ja kirves. Menomatka saatettiin laskea yhtä soittoa parissa päivässä, mutta paluumatkalla yövyttiin tutuissa taloissa ja taivasallakin. Monille tervatalonpojille tervamatkat olivat ainoa käynti kauempana isommassa kaupungissa, poissa oman kotikylän piiristä. Matkalla nähdystä ja koetusta riitti kerrottavaa koko vuodeksi. Kajaanin "lussit" ja tervanostopaikat Kajaanin Ämmä- ja Koivukoski olivat niin pahoja, ettei niitä voinut laskea tervaveneillä ja niiden kiertämiseksi rakennettiin laskusulut 1840-luvulla. Tämä oli myös jonkinlainen valtion avustusele tälle elinkeinolle, jota yleensä vain rajoitettiin. Kilpailun kiristyessä 1880-luvun lopulla täytyi Oulun tervakauppiaitten perustaa tervanostopaikat Paltamoon ja Kajaaniin. Tämä antoi tervatalonpojille mahdollisuuden myydä tervansa ilman Oulun-matkan vaivaa ja riskiä. Moni oli kuitenkin ottanut velkaa tutulta oululaiselta tervaporvarilta tulevan kesän tervaa vastaan, joten heidän oli toimitettava tervansa velkojalle. Rautatien valmistuttua Kajaaniin 1904 tervansoutu Ouluun vähitellen loppui. Viimeinen tervavene laski Merikoskesta Muita kuljetustapoja Tynnyreitä kuljetettiin hevosen vetämillä palkkuilla vesistön varteen. Samalla tavalla mentiin pahojen koskien ohi. Yleensä hevonen pystyi vetämään kahta tynnyriä, tasaisella maalla jopa neljää. Latvavesillä ja lyhyillä matkoilla käytettiin
6 6 tervatynnyreistä yhteen sitomalla tehtyjä tynnyrilauttoja luvun alussa tervaa kuljetettiin myös rautateitse. Iijoella terva kuljetettiin kevättulvan aikaan pitkillä lautoilla, jotka oli tehty kantikkaiksi veistetyistä tukeista. Terva lastattiin lautoille pienemmissä puolitynnyreissä. Tervan lisäksi myytiin myös lauttapuut, ja takaisin palattiin lautalla tuoduilla veneillä. Sieltä mistä ei ollut hyviä vesiyhteyksiä satamakaupunkiin, kuten Kuusamosta ja Pudasjärveltä, tervaa kuljetettiin talvella pororaidoilla. Yksi poro jaksoi vetää 1,5 tervatynnyriä, paluumatkalla lastina oli yleensä jauhosäkki. Jokivarsistakin saatettiin ajaa talvella tervaa hevosella 3-4 tynnyriä kerrallaan. Toppilan tervahovi Ouluun päästyä vietiin ensimmäisenä tervatynnyrit "selviämään" Toppilansalmen tervahoviin. Vene riisuttiin lisälaidoista ja soudettiin kaupungin rantaan makasiineille, mihin jätettiin varusteet talteen. Eväsarkun kanssa käveltiin tervaporvarin talolle, jonne tutut tervantuojat usein majoitettiin. Tervanporvarin talo teki varmaan melkoisen vaikutuksen koollaan ja hienoudellaan. Konttorissa käytiin tervetuliaisryypyillä ja sitten mentiin katselemaan kaupunkia. Seuraavana aamuna palattiin tervahoviin, missä tervatynnyreistä poistettiin erottunut vesi. "Räkäri" tarkasti tuodun tervan laadun, leimasi sen tynnyriin ja otti vielä täyttökannut varastointia varten. Tervasta nimittäin varastoitaessa erottui lisää vettä ja siten tervan määrä väheni. Tämä tynnyrien täyttäminen maksutta herätti tyytymättömyyttä talonpoikien keskuudessa. Lopulta tervahovin konttorista saatiin kuitti tuodusta tervasta. "Räkäyksen" jälkeen palattiin kuitin kanssa tervaporvarin kauppakartanoon tekemään tilejä. Tervakaupan erityispiirteitä Porvarit houkuttelivat "tervakontrahdeilla" tervatalonpoikia ottamaan tavaroita seuraavankin vuoden tervaa vastaan. Näin kauppiaat halusivat varmistaa tervansaannin jatkuvuuden edulliseen hintaan. Velkaantunut tervatalonpoika sai yleensä maksunsa jauhoina ja muina kulutustavaroina tervaporvarin omista puodeista. Kun talonpojat eivät aina osanneet itse pitää lukua tileistään, on luonnollista, että epäilyjä huijatuksi tulemisesta syntyi. Pankkeja ei ollut, joten kaupungin porvarit olivat usein talonpoikien ainoa mahdollisuus saada lainaa esimerkiksi suurempiin investointeihin tai katovuosista selviämiseen. Toki porvareillakin oli riskinsä antaa kovin paljon lainaa talonpojalle, sillä jos tämä ei pystynytkään toimittamaan tervaa, niin rahojen takaisinsaannista ei ollut varmuutta. Tervaporeille tervakauppa oli varsinainen kultakaivos. Terva ei tosin ollut ainoa vaurauden tuoja, sillä laivanrakennus ja -varustus ja puutavarakauppa olivat yhtä merkittäviä. Kauppamiesten vauraus näkyi heidän taloissaan, kodin sisustuksissaan, ruokatarpeissaan ja vaatteissaan.
7 7 Vauraus näkyi Oulun kaupunkikuvassa tuomiokirkon mahtavuutena ja seurahuoneen komeutena. Seurahuone eli "susiteetti" oli kauppiaiden suurten juhlien pitopaikka, ravintola ja matkustavien kauppiaiden yöpymispaikka. Näitä sisämaasta tulleet tervantuojat saattoivat sitten ihmetellä kaupunkimatkallaan. Laajat kauppayhteydet maailmalle näkyivät tietysti myös puotien valikoimissa. Oulun torilta ja kauppahallista sai ostaa kaikkea mitä ihminen saattoi kuvitella tarvitsevansa. Olihan tervantuojien kierreltävä puoteja ja tehtävä ostokset kotiväkeä varten - jauhojen ja suolan lisäksi kotiin vietiin usein tupakkaa, kahvia, läninkikangasta, nahkatuotteita, lääkkeitä, kirjoja ja työkaluja, jopa ompelukone. Tervakauppa päättyy Oulusta terva vietiin pääasiassa purjelaivoilla Saksaan, Hollantiin ja Englantiin eli se käytettiin suurten merivaltojen purjealusten köysien ja puuosien kyllästämiseen. Tervanpolton vähenemiseen vaikutti suuresti se, että puulaivat olivat jo 1800-luvun lopulla vaihtumassa metallirunkoisiin ja konevoimaisiin, joten tervaa ei enää tarvittu niin paljon. Kainuussa tervanpoltto väheni, koska metsäyhtiöiden savotat ja uitot tarjosivat työtä ja maitotalous kehittyi. Oulun jäämiseen syrjään lopustakin tervakaupasta vaikutti kaksi tapahtumaa: Oulun tervahovin tuhoisa tulipalo 1901 ja Kajaanin rautatien valmistuminen vuonna Tämän radan kautta Kainuun terva voitiin kuljettaa suoraan Etelä-Suomen satamiin ulkomaille kaupattavaksi. Tervaveneen teko Paltamot Oulujoen erityisiä tervaveneitä sanottiin paltamoiksi luultavasti siksi, että Paltamon alueelta alettiin ensimmäisenä tervansoutu Kainuusta Ouluun. Paltamot kehittyivät kainuulaisista soutuveneistä ja kasvoivat kultakautensa mittoihin 1860-luvulla aloitettujen koskien perkauksen jälkeen, kun tuli mahdolliseksi kuljettaa isompia lasteja kerralla. Tervaveneitä valmistettiin pääasiassa Hyrynsalmen reitin varrella eli Ristijärvellä, Hyrynsalmella, Suomussalmella ja Vuokissa. Paltamo oli kevyt ja notkea kolmilaita eli kumpikin kylki oli tehty vain kolmesta laudasta. Veneen pituus vaihteli metriin, leveys oli noin 1,2 metriä ja syvyys ilman varalaitoja cm. Täydessä lastissa olleen veneen laitoja korotettiin 22 cm levyisillä, keulasta perään ulottuvilla varpelaudoilla ja koskien laskua varten vielä saman levyisillä keskiosan räpelaudoilla ja keulan hattulaudoilla. Isoimpien veneiden kantavuus oli jopa 4,5 tonnia tai 30 tervatynnyriä. Järvenselällä purjeella etenevää tervavenettä kutsuttiin tervahanheksi. Veneen emäpuu, johon kylkilaudat ja -kaaret naulattiin, tehtiin luonnonkäyrästä kuusipuusta, ja perään liitettiin luonnonkäyrä peräkokka. Keulaa painettiin vielä muotissa korkeammalle kaarelle. 14-tuumaiset eli 35 cm leveät kylkilaudat sahattiin käsisahalla mänty- tai kuusitukeista ja höylättiin sileiksi. Ennen sahankäytön yleistymistä laudat halkaistiin tukista kiilaamalla ja veistettiin kirveellä kylkikaarta tehtiin käyristä kuusennäreistä vuolemalla ja
8 8 muotoonsa painamalla. Emäpuun urat ja kylkilautojen tiiviiksi höylätyt saumat tiivistettiin suomudalla ja tervalla. Laidat puristettiin pihdeillä yhteen naulauksen ajaksi. Nauloja tuli 10 cm välein. Veneeseen meni noin 1600 litteää takonaulaa. Valmis vene tervattiin vielä. Kaksi miestä rakensi veneen viikossa. Varusteet Veneen keulaan ja perään tehtiin istuimiksi teljot. Keskellä venettä puinen purjepintta veti laitoja yhteen, ja siinä oli vitsaslenkki mastolle. Pohjalla emäpuussa oli kolo maston tyvipäälle. Pellavakankainen purje oli noin kolme metriä korkea, alhaalta noin 2,5 metriä leveä ja ylhäältä vähän kapeampi. Ylälaidassa oli raakapuu ja alanurkat oli sidottu puutankoon. Maston yläpäätä tuki veneen perään kiinnitetty köysi. Perämela oli 4-5 metriä pitkä ja sitä kannattelivat vitsaslenkki ja varppeeseen naulattu oksapönkkä. Myös airoille naulattiin toiset hankaimet varpelautoihin koivun oksahaarasta. Airot olivat noin 2,5 metriä pitkät ja huopaimet noin kaksimetriset. Paluumatkaa varten tarvittiin sauvoimia, jotka olivat noin 3,5 metriä pitkiä riukuja, vetoköyttä ja rompsi, joka oli yli viisimetrinen kuusiseiväs. Sisään roiskunut vesi tyhjennettiin äyskärillä. Varppeet ja räpeet kiinnitettiin vitsaksilla sitomalla. Niitä tarvittiin isoon veneeseen noin sata. Täydessä lastissa vene ui niin syvällä, että veneenlaidan ja varpelaudan sauma oli syytä tiivistää vedenpitäväksi männynnilalla. Veneen pohjalla lastia kannatteli kaksi pyöreää pitkää puuta eli kaljua. Täysi lasti tervatynnyreitä auttoi laitoja kestämään koskissa veden puristuksen. Tynnyrit sidottiin paikoilleen vitsaksilla. Paluumatkalle lähdettäessä jätettiin kaljut, varppeet ja räpeet pois ja kavennettiin venettä laidoista vitsaksilla kiristämällä, jotta veneestä saatiin mahdollisimman kevyt vetää koskia ylös. Tervauunit Talonpojat kautta Pohjolan ovat valmistaneet patatervaa kotitarpeikseen hiiltämällä tervaksia kumollaan olevassa padassa luultavasti jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Suuremmassa mittakaavassa tällaista epäsuoraa kuivatislausta tehtiin tervauuneissa. Niitä käytettiin Norjassa jo 1700-luvulla ja Ruotsissa 1800-luvulla, mutta Suomessa niiden merkitys talonpoikaisessa tervantuotannossa jäi vähäiseksi. Tervauunin etu verrattuna tervahautaan oli se, että siinä voitiin saada tervaa juurakoista ja oksista, joita haudassa ei oikein voinut hyödyntää. Tervauunista voitiin saada talteen tervan ja hiilien lisäksi tärpättiä ja muita haihtuvia tuotteita. Lisäksi tervauunia pystyi käyttämään jopa ympäri vuoden, kun hautapoltto tapahtui korkeintaan kahdesti kesässä. Aluksi uunit olivat tiilistä muurattuja, myöhemmin niissä oli metallikattila eli retortti. Uunipoltto kesti noin viikon. Alkuvaiheessa saatiin yläkautta talteen tärpätin ja puuhapon sekaista vettä. Sitten lämpötilaa nostettiin ja alakautta saatiin talteen tervaa, pikeä ja tervaöljyjä sekä kaasusta jäähdyttämällä tärpättiä ja puuhappoa. Lämmityksen päätyttyä hiilien laatua voitiin parantaa vesihöyryllä.
9 9 Kansantaloudellisesti oli tuhlausta, että Suomessa edelleen tuotettiin tervaa tervahaudoissa, joista kaasumaiset tuotteet haihtuivat hukkaan. Mutta korkea hankintahinta ja arvokkaampien tuotteiden talteen saamisen vaikeus heikensivät tervauunien kannattavuutta verrattuna hauta-polttoon. Kiinnostus tuotannon kehittämiseen levisi kuitenkin vähitellen ja 1800-luvun lopulla Suomessa toimi satoja tervauuneja. Suurin osa oli pieniä yksittäisen tervantuottajan laitoksia, joilla saatiin talteen vain terva ja raakatärpätti. Oulujärven ympärille perustettiin luvulla useita suurempia laitoksia, joihin Oulun konepaja ja kokkolalainen Veljekset Friis kehittelivät laitteita. Valtiovalta tuki suurempien jalostuslaitosten perustamista. Senaatti muun muassa antoi lainaa Merikosken tervatehtaan rakentamiseen Ouluun. Tervateollisuuden kannattavuus heikkeni huomattavasti 1900-luvun alussa, kun selluteollisuus alkoi tuottaa suuria määriä laadukasta tärpättiä luvuilla Suomessa toimi enää parikymmentä tervatehdasta, jotka tuottivat tärpättiä ja pikeä. Maailmasotien aiheuttamina pula-aikoina tervateollisuutta kuitenkin hyödynnettiin muun muassa voiteluöljyjen tuotannossa. Hallan Ukon tervauuni Löytöjoen tervatehdas sijaitsi Hyrynsalmella Löytöjoen varressa. Tehtaan perusti vuonna 1924 Hallan Ukko eli Johan Alfred Heikkinen, joka oli valtiopäivämies ja monipuolinen yrittäjä. Löytöjoen tervatehdas edusti aikanaan Suomen tervateollisuuden huippua. Tehtaalla tuotettiin 1920-luvulla tervaa, tärpättiä, puuhappoa, pikiöljyä ja saapasrasvaa, 1930-luvulla enää tervaa ja raakatärpättiä. Toiminta loppui vuonna 1939 ja tehdas metsittyi vähitellen luvun lopulla alueella tehtiin arkeologiset kaivaukset ja konservointitöissä alkuperäiset rakenteet otettiin esiin ja suojattiin. Hallan Ukon ruukki on ainoa tervatehdas, jonka teollisen prosessin kaikki vaiheet on voitu tavoittaa. Tervahaudat maisemassa Tervahautojen jäänteitä on maamme metsissä luultavasti kymmeniä tuhansia. Yleensä tervahaudat ovat mäntykankaalla loivassa rinteessä tai tasamaalla. Tervahauta näyttää matalalta suppilomaiselta kuopalta, jossa on matala reunavalli. Vallin läpi saattaa mennä oja entisen tervanjuoksutusputken ja halssin paikalla. Kuopan pohjalla saattaa olla jäljellä savikerros. Haudan halkaisija vaihtelee noin kymmenestä kolmeenkymmeneen metriin. Lähistöllä voi olla tervasaunan jäännöksiä. Kainuussa on alueita, joissa on tervahaudanpohjia lähes vieri vieressä. Yli sadan vuoden ikäiset tervahaudat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta hautojen iän arvioiminen on vaikeaa. Yksittäisen tervahaudan suojeluarvoon vaikuttaa myös se, kuinka tärkeää tai harvinaista tervanpoltto oli alueella. Tervanpolttoalueet saattavat poiketa luontotyypiltään ympäröivästä metsästä, jolloin haudat ja kasvillisuus voivat yhdessä muodostaa erityisen arvokkaan kokonaisuuden. Tervahaudoista ei ole tehty kattavia arkeologisia selvityksiä, mutta Metsähallituksen tietokannoissa on paikkatiedot tuhansista haudoista ja Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on tietoja yksittäisistä haudoista.
10 Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia ja ne ovat suojeltuja ilman erillistä viranomaispäätöstä. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai poistaminen on kiellettyä. Tervahaudan kohdalla voidaan metsää hoitaa muutoin tavalliseen tapaan, mutta hautojen yli ei saa ajaa metsäkoneilla eikä niiden kohdalla saa muokata maata tai kasvattaa uusia puita. 10
Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen
Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset
Lisätiedotvähänkään poikkesi sivuun oikealta väylältä. Tervankuljetusmatkan kesto riippui suurimmaksi osaksi tuulesta: jos tuuli puhalsi suotuisasti, vei matka
Tervansoutajat Oulujoki oli aikanaan tervan virta. Männyistä saatava terva muodostui merkittäväksi vientituotteeksi ja sitä kuljetettiinkin laajalle alueelle Eurooppaan. Rokuan alueelta terva kulki Ouluun
LisätiedotElisa Kujanpää. Terva
Elisa Kujanpää Terva Historia, valmistus ja käyttö Opinnäytetyö Syksy 2011 Kulttuurialan yksikkö Konservoinnin koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
LisätiedotVelassa kuin tervan vetäjä
Velassa kuin tervan vetäjä Miksi talonpoika poltti tervaa? Varsinainen houkutus talonpojalle tervanpolttoon oli se, että tervatynnyri merkitsi selvää rahaa mutta myös velkaantumista. Esimerkiksi Sievissä
LisätiedotArvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta.
104 Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen 9 Muu suojeluarvo Ympäristön 0 Ei määritelty Yleiskuva pohjoisesta. Halssi kuvattu lännestä. 105 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus
LisätiedotKuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle.
Tässä harvinainen kuvasarja hevosponttuunin valmistuksesta. Ponttuuni valmistettiin Sonkajärven Koirakoskella vuonna 1984. Alunperin diafilmille otetut kuvat on digitoitu keväällä 2014. Kuvia on yhteensä
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotPIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet
PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan
LisätiedotTerva Perinnetaitoa ennen ja nyt
Terva Perinnetaitoa ennen ja nyt Johanna Puranen Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Ammattikorkeakoulu Novia Raasepori 2015 OPINNÄYTETYÖ Tekijä: Johanna Puranen Koulutusohjelma ja paikkakunta:
LisätiedotKaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä.
Kaljaasi Maija Himankalaiset Vesa, Juhani ja Juha Särkilä ovat vaalineet himankalaista laivanrakennusperinnettä rakentamalla kaljaasi Maijan. Esikuvana he käyttivät Mikko Mikonpoika Pöyhtärin rakentamaa
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotSeuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.
Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotN S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0
N S ta tai m ä BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 ONNISTUNUT SALKKU Salkkuja on eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Huomiota kiinnitetään seuraaviin kohtiin. SALKUN AUKAISEMINEN PYÖRÖSAHALLA JA SEN
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotTervahauta 4 ISOJOKI SAARENKANGAS S. Mjtunnus: kiinteä muinaisjäännös. valmistus: tervahauta
11 12 Tervahauta 4 ISOJOKI SAARENKANGAS S Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6914 238 E: 233 626 Z: 124 ±1 m X: 6906 878 Y: 1545 162
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotLiite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus
Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus 1. Perustiedot Inventointialue: Kiantajärven Saukkojärven tervahaudan tarkastuspaikka sijaitsee
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotOlemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.
Purjeet ja riki Olemme kääntäneet tämän tekstin ruotsinkielisestä artikkelista. http://www.swe.magicmicro.org/e107_files/public/segeltips.pdf Ruotsalaiset ovat keränneet eri MM-sivustoilta artikkeleita,
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.
LisätiedotVenäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan
Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen
LisätiedotNimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?
Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista
LisätiedotKirami Oy Vapaa-ajan elämyksiä
- 1 - Kirami Oy Vapaa-ajan elämyksiä Geyser kuumakylpyaltaat sopivat niin matkailukeskukseen, kotipihaan kuin mökillekin. Nauti ulkona kylpemisen ilosta kesät talvet, säällä kuin säällä. Valmistamme ja
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotPudasjärvi Tolpanvaara-Jylhänvaara tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2012
1 Pudasjärvi Tolpanvaara-Jylhänvaara tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Ville Laakso Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kohdeluettelo... 3 Inventointi...
LisätiedotLämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+
Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotRantasalmenkierros 18-19.6 2012
Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden
LisätiedotPöljän kotiseutumuseo
Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen
Lisätiedot0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki
0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI Heinisaari Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA FM Ville Hakamäki 2015 SISÄLLYSLUETTELO ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT... 1 KARIT AOTIEET... 2 1.
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS v. 2013
TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt
LisätiedotRistijärvi Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi. Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen
Ristijärvi 2018 Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen 27.8.2018 Kansikuva: Emäjokea kuvattuna Sikovirran kohdalta. KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotKuva Timo Kuokka, MYS
/,0,1Ã3$/88ÃNVÃP\ VÃ3889(1(/(+7,Ã Kuva Timo Kuokka, MYS Å0%Ã6DOWNUnNDQÅLQÃYHLVWRNDDUHW. Työ alkoi pohjan oikaisulla. Tuettuna keulakäyrän ja peräpeilin alta pystylankuin hallin välikaton palkeista pohjan
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotLAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus
LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008 Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen Saamelaisalueen koulutuskeskus Aluksi Halusin alkaa tekemään laavua, koska sen tekemään oppiminen on hyödyllistä
LisätiedotVahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä
Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun
LisätiedotTee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan! http://www.tee-se-itse.fi
Baarikaappi Jatketaanpa samoilla linjoilla kuin edellisessä artikkelissa "tynnyrin mallinen baarikappi". Tällä kertaa esitellään hieman tavanomaisempi baarikaappi, joka on myöskin huomattavasti helpompi
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotSaarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013
1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:
LisätiedotSotkamon Taivaljärven kaivospiirin alueen arkeologinen inventointi
Sotkamon Taivaljärven kaivospiirin alueen arkeologinen inventointi Kainuun Museo 2011 Inventoinnin taustaa Sotkamo Silver Oy tilasi Kainuun Museolta Taivaljärven kaivospiirin alueen arkeologisen inventoinnin.
LisätiedotHÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA
HÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA Rautakautisen muinaislinnan alueella tapahtuneen kahvilarakennuksen laajennuksen perustuksen kaivamisen valvonta 29. - 30.5.2000 Nina Strandberg 2000 1 1. JOHDANTO Aulangon
LisätiedotLapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen
Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan
LisätiedotHyrynsalmi-Suomussalmi Kivivaara-Peuravaara tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2012
1 Hyrynsalmi-Suomussalmi Kivivaara-Peuravaara tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Ville Laakso Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 3 Kohdeluettelo...
LisätiedotKuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky
1 Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu 2015. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 2 Tiivistelmä Kuusiston kartanon puutarhan itäosaan tehtiin marrakuussa 2015 lvi-kaivanto,
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotVedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa
Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen
LisätiedotPÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS
PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS Pärepuiden valitseminen Pärepuiksi valitaan pitkiä, suoria, hitaasti kasvaneita tiheäsyisiä puita, joiden oksisto on karsiutunut mahdollisimman ylös. Varmuus rungon syiden
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotKansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13
Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi
LisätiedotTAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus
TAMMELA Keskinen Kuoppajäännöksen koekaivaus MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2009 KAIVAUSKERTOMUS 1 Kohteen nimi: TAMMELA Keskinen Muinaisjäännöslaji: kuoppajäännös (3
LisätiedotToteuta unelmiesi laituri!
Toteuta unelmiesi laituri! UKM-ponttonit UKM-valmislaituri UK-Muovi Oy www.ukmuovi.fi Kestävä. Vakaa. Kantava. Toimiva. Nopea asentaa. Siisti. Tyylikäs. UKM-laituri Yhdistele laituri vaivattomasti valmiista
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotPuuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42
58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta
LisätiedotLattialautojen irrottaminen kiilan avulla
Rossilattian kunnostus Hannu Rinne / 16.1.20220 Vanhat ponttaamattomat lattialankut on alunperin kiinnitetty toisiinsa ainoastaan sivusuunnassa puutapeilla ja myöhempinä aikoina tätä on vahvistettu päältä
LisätiedotNUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi
NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi Miikka Haimila 2004 Nummi-Pusula inventointi 2004 2 Sisällys Yleiskartta... 3 Johdanto. 4 Kohdekuvaukset: Alue 3. 5 Alue 9. 7 Alue 17..
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotRakkaudella rantaasi!
Rakkaudella rantaasi! RANTA KUNTOON Jo ensi kesäksi? Nyt se on helppoa ja huoletonta! Suunnittelemme ja toimitamme avaimet käteen -periaatteella laadukkaat laituriratkaisut ja toteutamme kaikki muut rantarakentamiseen
LisätiedotOULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA
MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotKALLE LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY LUONNOS VIROLAHTI VAALIMAA KIVIKORVENSUO [1000025845] TERVAHAUDAN KAIVAUS 2015
KALLE LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY LUONNOS VIROLAHTI VAALIMAA KIVIKORVENSUO [1000025845] TERVAHAUDAN KAIVAUS 2015 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto OY Arkeologinen kaivaus
Lisätiedote t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05
e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05 WWW.KASITYO.COM ONNISTUNUT JAKKARA 1. Listat ovat tasaisin välein ja naulat suorassa rivissä. Naulojen päät ovat puun sisässä, eikä yhtään naulaa vinossa. Naulauksessa
LisätiedotPlassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen
Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.
LisätiedotTyössäoppimassa Espanjan Fuengirolassa
Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.
LisätiedotKattamisohjeet. SBS-kumibituminen pintahuopa, 10 m x 0,7 m
Kattamisohjeet Katepal Oy PL 33, 37501 LEMPÄÄLÄ Palvelupuhelin (03) 375 9111 Fax (03) 375 0974 E-mail: katepal@katepal.fi www.katepal.fi Kuljetus ja varastointi Kuljetettava ja varastoitava pystyasennossa.
LisätiedotLIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA
Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotMuhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...
LisätiedotMerisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö
Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................
LisätiedotHuomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...
Tammikuu 2015 Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit......5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...11 2 Onneksi olkoon, olet päättänyt aloittaa
LisätiedotVARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA
2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,
LisätiedotFLEXBURN-uunit Kerasil Oy
FLEXBURN-uunit Kerasil Oy FLEXBURN-uunit Lasin yhteensulatus Lasin taivutus ja muottiin pudotus (slumppaus) Koristelupoltot väreillä, kullalla ja siirtokuvilla 5-6 kertaa nopepampi Energiansäästö yli 50%
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
LisätiedotIntendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951.
M Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951. Huittisten pitäjän Sammunkylässä olevan '.2akkulan kartanon omistajan
LisätiedotHeippa. Jari Vanhakylä
1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen
LisätiedotLöytölintu. www.modersmal.net/finska
www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa
LisätiedotKIRKKOVENEIDEN KALUSTOSÄÄNNÖT Nämä säännöt ovat voimassa Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n alaisissa kilpailutapahtumissa v alkaen. Mitä näiss
PUUVENEIDEN KALUSTO- JA KILPAILUSÄÄNNÖT Kirkkoveneiden kalustosäännöt...2 Pienveneiden kalustosäännöt...7 Puuveneiden kilpailusäännöt...10 Kilpailun kulku...14 Väistämissäännöt...19 KIRKKOVENEIDEN KALUSTOSÄÄNNÖT
LisätiedotLOGO VÄRILLINEN LOGO. Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä.
VÄRILLINEN 4 Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä. Logossa käytettyä typografi aa on modifi oitu, eli kaikki kirjaimet on piirretty
LisätiedotLempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011
1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotVaraavien uunien lämmitysohjeita
Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotTervatalous LIISA RUISMÄKI
Tervatalous LIISA RUISMÄKI TERVANPOLTTO LAAJAMITTAISTA TEOLLISUUTTA Kauhajoella harrastettiin tervanpolttoa jo varhaisella asutuskaudella. 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella tervanpoltto oli kuitenkin
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotUunin rakentaminen helpommaksi
Uunin rakentaminen helpommaksi Meidän ei kannata antaa itsetekemisen ilon kariutua mihinkään alemmuuskompleksiin. Tekeminen ei ole salatiedettä vaan luontainen osa meidän elämäämme, vaikka sitä onkin pitkälti
LisätiedotPERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta
Raportti konekaivuun valvonnasta, jonka tutkija Heljä Brusila suoritti 25.8.999 Perniön Kirjakkalan ruukin alueella näytteenottokuoppien kaivuun yhteydessä. PERNIÖ, KIRJAKKALA Näytteenottokuoppien kaivuun
LisätiedotPelletti Euroopan energialähteenä
Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on
LisätiedotOpiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.
TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.
LisätiedotOjennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328
Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Kohdetyyppi: 7 Kulttipaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 614 POSIO
LisätiedotPUULATTIAN ASENNUS. [ Puu tekee kodin ]
PUULATTIAN ASENNUS [ Puu tekee kodin ] MASSIIVIPUULATTIAT Tämä esite koskee massiivipuusta (männystä tai kuusesta) tehtyjä lattioita. Lattialaudat ovat pontatut eli niissä on uros- ja naaraspontit. Nykyään
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
Lisätiedot