HAANOJAN ALUE ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 698/ /2013 ASEMAKAAVA KOSKEE TILAN OSAA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KAUPUNGINOSAN 8 KANKARO, KORTTELIA 8207 SEKÄ PUISTO-, URHEILU- JA KATUALUETTA ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 8207 JA , PUISTOALUEET, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE SEKÄ PYSÄKÖINTI- JA KATUALUEET ASEMAKAAVAN NRO 08/001 HAANOJAN ALUE ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOUVOLAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2014

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta KOUVOLAN KAUPUNKI Alueen nimi Haanojan alue (08/001) Asemakaavan muutos Asemakaava koskee tilan osaa Asemakaavan muutos koskee Kaupunginosan 8. Kankaro, korttelia 8207 sekä puisto-, urheilu- ja katualuetta Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 8207 ja , puistoalueet, urheiluja virkistyspalvelujen alue sekä pysäköinti- ja katualueet Laatija Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys / Maankäytön suunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kankaron 8. kaupunginosassa noin 1,5 km etäisyydellä Kouvolan ydinkeskustasta etelään. Suunnittelualue rajautuu etelässä Tasankotiehen ja lännessä Myllypuronkatuun, jotka ovat Kouvolan eteläisen keskustaajaman merkittävimpiä kokoojakatuja. Pohjoisessa suunnittelualue rajautuu Haanojan palvelutalon kortteliin sekä Runkotien eteläreunan erillispientalojen kortteleihin. Idässä suunnittelualue rajautuu asemakaavoittamattomaan Penttilän peltojen alueeseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 11,8 ha. Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti 2

3 1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Tavoitteena on asemakaavoittaa alueen pohjoisosaan uusia pieniä omakotitalotontteja ja parantaa alueen yleisiä virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi yleisten rakennusten korttelialueiden merkintöjä päivitetään vastaamaan nykytilannetta Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote ajantasa-asemakaavasta Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta Liite 5. Havainnekuva Liite 6. Rakentamistapaohje 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy vuoden 2014 kaavoituskatsauksen asemakaavakohteisiin. Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja valmisteluvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin kuulutuksella Kouvolan Sanomissa, kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan luonnos olivat nähtävillä Tekniikka- ja ympäristötalossa sekä kaupungin internet-sivuilla välisen ajan. Kaavaluonnoksesta annettiin palautetta ja asemakaavan luonnosta muutettiin valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty kaavahankkeen kuluessa Asemakaavan muutoksen tavoitteet Tavoitteena on asemakaavoittaa alueen pohjoisosaan uusia pieniä omakotitalotontteja ja parantaa alueen yleisiä virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi yleisten rakennusten korttelialueiden merkintöjä päivitetään vastaamaan nykytilannetta Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja se tulee ohjaamaan alueen maankäyttöä. Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää asemakaavan saatua lainvoiman. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat eteläisen osan julkisten palvelujen alue, keskellä oleva virkistysalue ja pohjoisen osan rakentamaton alue. Alueen eteläisimmässä osassa on Eskolanmäen koulu, joka saneerattiin vuonna Koulun pohjoispuolella on Haanojan liikuntakeskus, joka käsittää uimahallin, urheiluhallin sekä useita urheilukenttiä. Liikuntakeskuksen ja koulun välissä kulkee kantaverkon suurjännitelinja. Linjan alla oleva maanpinta on rakennettu puistomaiseksi. Haanojan liikuntakeskuksen pohjoispuolella on puistomaiseksi rakennettu Haanojan ympäristö ja kukkulat ja Kukkuloiden pohjoispuolella on metsittynyttä vanhaa peltoa. 3

4 Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Suunnittelualueen maasto on pääosin tasaista vanhaa peltoaluetta, jota on rakennettu luvulta lähtien. Suunnittelualueen maanpinta laskee etelään kohti. Alueen pohjois- ja eteläosat ovat noin +53, kun taas alueen keskiosa on Haanojan puron vierustoilla alimmillaan +51 metriä metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen keskiosalla olevat Haanojan kukkulat kohoavat +57 metrin korkeudelle merenpinnasta mitattuna. Suunnittelualue on luonteeltaan avointa lukuun ottamatta alueen pohjoisosaa, joka on lehtipuuvaltaista nuorta metsää. Vesitalous ja hulevedet Suunnittelualueen pintamaa on pääosin vettä heikosti läpäisevää savea. Alueen pohjoisosilla pohjavesipinta sijaitsee noin 1-1,5 m syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Alueen eteläosat Eskolanmäen koulun ympäristössä on pääosin asfaltoitu. Rakennetuilla alueilla hulevedet ohjataan hulevesiviemäreihin ja rakentamattomilla alueilla hulevedet ohjataan avo-ojia pitkin Haanojan puroon, joka laskee noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueelta etelään virtaavaan Kymijokeen. Luonnonsuojelu Suunnittelualue on pohjoista metsäaluetta lukuun ottamatta rakennettua ympäristöä. Alueen pohjoisosa tutkittiin Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan luontoselvityksen yhteydessä (Luontoselvitys kotkansiipi/parkko ). Selvityksessä todettiin, että kohde on kosteapohjaista metsää, jossa kasvaa paljon nuorta haapaa, koivua, harmaaleppää, halavia ja raitoja, koillisosassa myös mäntyä. Alikasvoksen muodostavat nuoret kuuset. Pensaskerroksessa kasvaa paatsamaa, pajuja ja metsävaahteran taimia, kenttäkerroksen valtalaji on mesiangervo. Kohteella ei havaittu merkittäviä luontoarvoja. Maaperä Sito Oy laati kesällä 2014 kaava-alueen pohjoisosalle rakennettavuusselvityksen (Sito Oy/Tapaninen, ). Tutkimusalueen maanpinnasta noin 11 metriä on savista silttiä ja savea, jossa päällimmäisenä on noin 1.5 2m paksu kuivakuori. Savisen siltin jälkeen tulee noin 3 4 metriä paksu tiiviimpi siltti tai hiekka kerros, jonka jälkeen jatkuu löyhempi siltti/ savikerros moreeni- tai sorakerrokseen asti, jonka on havaittu alkavan noin metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Pohjavesipinta sijaitsee noin 1-1,5 m syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Tutkimusalueen rakennettavuusluokka on paksusta ja pehmeästä savi- /siltti kerroksesta johtuen 5, erittäin vaikeasti rakennettavat alueet. Kevyet 1 tai 2 kerroksiset puurunkoiset rakennukset suositellaan perustettavaksi kitkapaaluille, jotka lyödään vähintään tutkimuksissa havaittuun tiiviimpään välikerrokseen saakka, joka sijaitsee noin 11 12m syvyydellä. Raskaammat rakennukset ja rakenteet täytyy perustaa tiiviiseen pohjamuodostumaan ulotetuille tukipaaluille.1 kerroksiset kevyet puurunkoiset pientalot voi olla mahdollista perustaa myös maanvaraisesti reunavahvistetulle laatalle kun ratkaisuun yhdistetään esim. kevytsora- tai vaahtolasikevennys. Kevennysrakenteelle maanvaraisesti perustettaessa maaperän painumaominaisuudet täytyy selvittää yksityiskohtaisesti kevennyksen mitoittamista varten Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Asemakaavamuutosalueella ei ole asukkaita (v. 2014). Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä on Sarkolan ja Eskolanmäen pien- ja kerrostaloalueet. Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Kouvolan keskustaajaman radan etelänpuolella sijaitsevien Sarkolan, Kankaron ja Mielakan asuinalueiden keskelle, joissa asuu yhteensä noin henkilöä. 4

5 Kaupunkikuva Alueen eteläosa on pääosin avointa maisemaa, jonne on rakennettu 1970-luvulta lähtien yleisiä rakennuksia sekä liikuntapaikkoja. Eteläisen osan halki kulkee kantaverkon suurjännitelinja. Suunnittelualueen keskiosa on rakennettu puistoksi, johon on rakennettu kaksi noin viisi metriä korkeaa laajaa puistokukkulaa. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alueen eteläosaan Myllypuronkadun ja Tasankotien risteykseen rakennettiin Eskolanmäen peruskoulu vuonna 1977 ja koulu saneerattiin vuonna Koulun pohjoispuolelle rakennettiin vuonna 1979 Haanojan liikuntakeskus, johon kuuluu uimahalli, liikuntahalli sekä kerhotiloja. Myllypuronkadun ja Tasankotien risteysen tuntumassa olevat korttelit muodostavat Eskolanmäen noin 3000 asukkaan asuinlähiön keskuksen. Lähiökeskuksen muita palveluja ovat mm. päivittäistavarakauppa, päiväkoti ja kirjasto. Suunnittelualueella ei ole kulttuuriympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Kouvolan keskustaajaman etelänpuoleisia alueita. Kävelymatkan etäisyydellä alueesta sijaitsee useita kouluja, päiväkoteja, palvelutaloja ja päivittäistavarakauppoja. Liikenne- ja katualueet Kaava-alueella on pääosin olemassa oleva katuverkosto. Alue sijaitsee kaupungin joukkoliikennereittien läheisyydessä sekä noin kilometrin etäisyydellä rautatieasemasta. Lisäksi alueella ja sen läheisyydessä on laajat kevyen liikenteen yhteydet sekä virkistys- ja urheilualueet. Tekninen huolto Suunnittelualueella on kunnallisteknisiä järjestelmiä. Suunnittelualueen pohjoisosalle laajennetaan katu- ja kunnallisteknistä verkostoa. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella on hyvin vähän ympäristöhäiriöitä. Alueen läheisyydessä olevat Myllypuronkatu ja Tasankotie aiheuttavat tavanomaista ympäristöhäiriötä. Liikennemelulla ei kuitenkaan ole vaikutuksia uusien asuinkortteleiden asumisviihtyvyyteen. Vuonna 2007 tehdyn meluselvityksen mukaan (Insinööritoimisto Akukon Oy, ) uusiin asuinkortteleihin kohdistuu päivällä noin db:n keskiäänitaso (LAeq). Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Kymenlaakson maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkintöjen lisämääräys ohjaa säilyttämään vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (/s). Suunnittelualueen eteläosalle on merkitty itä-länsisuuntainen pääsähkölinja. Yleiskaava Kouvolan yleiskaavallinen suunnitelma koonnos 2006 Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavallisessa suunnitelmassa suunnittelualueen eteläosassa oleva Eskolanmäen koulun alue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alueen keskiosalla olevat Haanojan liikuntakeskuksen alue sekä kukkuloiden alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Myllypuronkujan ja liikuntakeskuksen alue on merkitty virkistysalueeksi (V). Alueen pohjoisosan rakentamaton alue on merkitty asuntoalueeksi (A). Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan luonnos nähtävillä olleessa osayleiskaavan luonnoksessa suunnittelualueen pohjoisosa on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1) ja keskiosa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Kaavaan ei ole merkitty erityisiä määräyksiä suunnittelualueen eteläosalle. 5

6 Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosalla ei ole asemakaavaa. Alueen eteläosassa olevan Eskolanmäen koulun korttelin asemakaava on vahvistettu ja alueen keskellä olevan Haanojan liikuntakeskuksen alueen asemakaava on vahvistettu Myllypuronkujan asemakaava on vahvistettu Koulun kortteli on merkitty kaupungin käyttöön tarkoitettujen ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO/k). Liikuntakeskuksen alueen pohjoisosa on merkitty urheilualueeksi (U). Liikuntakeskusrakennus on merkitty ohjeellisella yleisten rakennusten rakennusalalla (y) ja keskuksen eteläpiha luonnontilaisena säilytettäväksi puistoalueeksi (PL). Urheilukeskuksen ja koulun välinen alue on merkitty voimansiirtoalueeksi (VS). Myllypuronkadun varrelle on merkitty ohjeellisia pysäköimispaikkoja (p). Koulun kortteliin on merkitty rakennusoikeus 4500 k-m2 ja kerrosluku I, mutta urheilukeskukselle ei ole merkitty rakennusoikeutta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen. Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu ja on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Tavoitteena on asemakaavoittaa alueen pohjoisosaan uusia pieniä omakotitalotontteja ja parantaa alueen yleisiä virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi yleisten rakennusten korttelialueiden merkintöjä päivitetään vastaamaan nykytilannetta Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat - Kaakkois-Suomen ELY-keskus - Kymenlaakson liitto - Kymenlaakson pelastuslaitos - Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristöpalvelut - Kouvolan Vesi Oy - KSS Energia Oy ja KSS Verkko Oy - TeliaSonera Finland Oyj ja Kymen Puhelin Oy Vireilletulo Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen vireilletulosta ilmoitettiin Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla sekä internetsivuilla Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta annettiin palautetta ja sitä muokattiin vähäisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty asemakaavahankkeen valmistelun kuluessa (liite nro 2). 6

7 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksesta ei ole ollut tarpeen järjestää maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukaista viranomaisneuvottelua. Kaavamuutos ei koske valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai ole muutoin maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä, joten asemakaavamuutoksesta ei ole erikseen neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kouvolan kaupungin viranomaisten ja kaava-alueella toimijoiden kesken keskusteltiin kaavahankkeesta Paikalle oli kutsuttu kunnallisteknisen suunnittelun, rakennusvalvonta- ja ympäristöpalveluiden edustajat sekä KSS Energia Oy:n, KSS Verkko Oy:n, TeliaSonera Finland, Relacom Oy:n ja Kouvolan Veden edustajat. Neuvottelussa sovittiin, että maankäyttö teettää tarkemman rakennettavuusselvityksen uusien asuinkortteleiden alueelle kunnallistekniikan, katuverkoston ja rakennusten suunnittelun tueksi. Lisäksi sovittiin, että asuinrakennuksia siirretään keskemmälle tonttia siten, että mm. salaojat, routaeristeet ja talotekniikka pystytään asentamaan ja huoltamaan tontin puolella. Kokouksessa todettiin myös, että alueen lähellä kulkee kaukolämpölinja, johon uudet korttelit on mahdollista liittää. Alueelle sovittiin sijoitettavaksi yksi sähkömuuntamo, mutta myöhemmin käydyissä neuvotteluissa alueen muuntamokapasiteetin lisääminen päätettiin toteuttaa Runkotiellä olevalle nykyisen muuntamon paikalle Kaavaratkaisun perusteet Mielipiteet ja niiden huomioiminen Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aikana yksi suunnittelualueen lähistön asukas jätti kaavaluonnoksesta mielipiteen. Lisäksi mielipiteen antoivat Eskolanmäen koulun rehtori, Haanojan Palvelukeskuksen johtaja, Fingrid Oyj, KSS Energia Oy sekä Yhdyskuntatekniset palvelut. Lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitos sekä Kymen puhelin Oy ilmoittivat, ettei heillä ollut huomautettavaa kaavasta. Asukkaan jättämässä mielipiteessä vastustettiin kaikkien puiden kaatamista uuden asuinalueen ja Penttilän pellon välistä. Eskolanmäen koulun rehtori toivoi mielipiteessään erityisesti nykyisen koulun ja liikuntahallin välisen pysäköintialueen osittaista uudelleenjärjestelyä sekä liikenneturvallisuuden parantamista. Lisäksi mielipiteessä esitettiin koulun oman lähiliikuntapaikan suunnittelua ja rakentamista koulun välittömään läheisyyteen jota oppilaat voisivat käyttää myös välitunnilla. Haanojan palvelutalon johtaja esitti, että Myllypuronkujan pohjoisreunalle tulisi rakentaa kevyen liikenteen raitti ja kujan eteläreunalla olevat pysäköintipaikat säilyttää. Lisäksi mielipiteessä esitettiin Haanojanraitin siistimistä. Fingrid totesi mielipiteessään, että nykyiselle voimajohtolinjalle tulee varata yhteensä 64 metriä leveä suojavyöhyke. KSS totesi mielipiteessään, että kaavaan tulisi lisätä kaukolämpöverkkoon liittymisehto. Yhdyskuntatekniset palvelut esitti mielipiteessään, että uudelle asuinalueelle tulee laatia rakennettavuusselvitys sekä suunnitella jatkossa alueen hulevesijärjestelyt sekä tilavaraukset tulvareiteille. Lisäksi yhdyskuntatekniset palvelut esitti, että katualueen tilavaraukset, kuten pysäköinti ja lumitilan varaukset tutkitaan katusuunnitelmalla. Yhdyskuntatekniikka totesi myös että kaavaluonnokseen merkittyä puistoaluetta tulisi ulottaa 15 metriä leveämpänä kaistaleena nykyisen avo-ojan kohdalla alueen koillisosassa. Asemakaavan luonnosta täydennettiin valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saadun palautteen perusteella. 7

8 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Suunnittelualueen pohjoisimmalle osalle, nykyiselle Haanojan kukkuloiden ja pohjoisosan metsän alueille, tehdään alueen ensimmäinen asemakaava. Suunnittelualueen eteläosalle tehdään asemakaavan muutos. Uuden asemakaavan alueella nykyisten Haanojan kukkuloiden alue merkitään puistoksi (VP) ja pohjoisosalle merkitään kolme pientalojen korttelialueetta (AP) sekä niiden tarvitsemat katualueet. Asemakaavan muutoksen alueella Eskolanmäen koulun korttelin rakennusoikeutta suurennetaan sekä nykyinen Haanojan liikuntakeskus merkitään palvelurakennusten korttelialueeksi (P) sekä sille määritetään rakennusoikeus. Lisäksi alueelle tehdään vähäisiä pääosin yleisiä alueita koskevia kaavamääräysten täydennyksiä Mitoitus Kaavamuutos sallii Eskolanmäen koulun korttelialueelle yhteensä 6000 k-m² rakentamista. Eskolanmäen koulun rakennettu kerrosala on tällä hetkellä 5235 k-m². Haanojan liikuntakeskuksen rakennettu kerrosala on tällä hetkellä 3369 k-m². Asemakaavan muutoksen myötä liikuntakeskuksen rakennusoikeus nousee 5000 k-m²:iin. Eskolanmäen koulun kerrosluvuksi on määrätty yksi ja liikuntakeskuksen kerrosluvuksi kaksi kerrosta. Pohjoisosaan muodostetaan uusia pientalotontteja yhteensä 17 kpl, jotka ovat pinta-aloiltaan m² suuruisia. Tonteille saa rakentaa kaksikerroksisen ja enintään 170 k-m² suuruisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Tämän lisäksi autonsäilytyspaikkoja ja talousrakennuksia voidaan rakentaa tontille enintään 50 k-m². Alueiden pinta-alat ja rakennusoikeudet ilmenevät asemakaavan seurantalomakkeesta (liite 3). Alueiden pinta-alat saattavat vielä tarkentua kiinteistöjen muodostumisen yhteydessä Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava ja kaavamuutos antavat edellytykset asemakaavan ja kaupungin maankäyttöstrategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiselle. Kaavalla sinänsä voidaan vaikuttaa lähinnä katujen ja muiden liikennealueiden sijaintiin, mitoitukseen ja liikenneympäristön turvallisuuden perustekijöihin, korttelien rakennusoikeuksiin ja rakennusmassojen sijoitukseen. Kaavassa annetaan lisäksi tiettyjä laatu- ja kaupunkikuvallisia määräyksiä rakennusten ja julkisen ulkotilan suunnittelulle ja niiden rakentamiselle. Kaavamääräysten lisäksi alueen rakentamista ohjataan kaava-aluetta koskevalla rakentamistapaohjeella. Varsinaisen katualueen rakennussuunnitelma esitetään asemakaavan voimaantulon jälkeen katusuunnitelmassa. Yleisten puistoalueiden osalta alueille laaditaan tarvittaessa erilliset puistosuunnitelmat tai yleisten alueiden toteuttamissuunnitelma, jotka asetetaan asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen julkisesti nähtäville Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Kaavahankkeella on vähäisiä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön suunnittelualueen etelä- ja keskiosilla, koska kaavassa lähinnä päivitetään toteutunut tilanne ja mahdollistetaan nykyisten toimintojen lisärakentaminen tarvittaessa. Suunnittelualueen pohjoisosalle asemakaavalla sen sijaan on merkittäviä vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen, jossa alue on tällä hetkellä pääosin nuorta metsää. Pohjoisosan uudisalueen rakentamistehokkuus on hieman korkeampi, kuin ympäröivä maankäyttö. Uudet korttelit ovat tonttitehokkuudeltaan noin e=0,4. Suunnittelualueen pohjoispuolella 8

9 olevien Runkotien etelänpuoleisten erillispientalojen tonttitehokkuus on noin e=0,33 ja itäpuolella olevien Penttilänkadun rivi- ja erillispientalojen tonttitehokkuus on e=0,3. Tekninen huolto Kaavahankkeella on vaikutuksia alueen tekniseen huoltoon. Pohjoisosan uudet asuinkorttelit liitetään kunnallistekniseen verkkoon ja alueelle rakennetaan uusi katuyhteys Myllypuronkujalta. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Rakentamattomien alueiden käyttöönotto yhdyskuntarakenteen sisältä valmiiden liikenneyhteyksien ja olemassa olevien palvelujen ääreltä säästää merkittävästi yhdyskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja säästää energiaa verrattuna yhdyskuntarakenteen laajentamiseen. Alueen pehmeä maaperä asettaa haasteita yhdyskuntarakentamiselle. Pohjoisosan uusien asuinkortteleiden käyttöönotolla on merkitystä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Alueen uusien korttelialueiden, katujen, kevyenliikenteen väylien, vesi-, viemäri- ja sadevesiviemärijärjestelmien sekä lähivirkistysalueilla olevien rakenteiden toteuttaminen aiheuttaa normaaleja kustannuksia. Alueelle on osoitettu pieniä noin m² suuruisia kaupunkipientalotontteja, joita mahtuu alueelle noin 40% enemmän, kuin perinteisiä noin 1000 m² erillispientalotontteja. Perinteiseen erillispientaloalueeseen verrattuna yhdyskuntarakentamisen kustannukset ovat pienemmät. Liikenne Pohjoisosan uudet asuinkorttelit aiheuttavat vähäistä liikennemäärien kasvua Myllypuronkujalla. Tehostunut maankäyttö parantaa julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavamuutoksella on vaikutuksia lähialueen palveluiden sijoittumiseen ja kaupallisten palveluiden saatavuuteen. Pohjoisosan uudisalueen kaavan toteutuessa alueelle tulee uusia asukkaita, joilla on mahdollisuus käyttää lähistöllä olevia ja kävelymatkan etäisyydellä olevia palveluita. Asukasmäärän kasvu lisää myös alueen turvallisuutta. Viheralueet Kaavahankkeella on vaikutuksia suunnittelualueen viheralueisiin. Haanojan kukkuloiden alueella nykyiset virkistysalueet merkitään asemakaavaan virallisiksi puistoiksi. Kaava mahdollistaa myös puiston ja nykyisten vesiaiheiden laajentamisen alueen pohjoisosiin. Olemassa oleville vesiaiheille ja hulevesien ohjaamiseen tarkoitetuille avo-ojille on annettu määräyksiä niiden säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Luonnonympäristöt Asemakaavan muutoksella on vähäisiä vaikutuksia luonnonympäristöön. Pohjoisosan luonnontilainen metsäalue poistuu ja alueelle tulee asuinrakennuksia. Metsäalueelta ei ole löytynyt merkittäviä luontoarvoja. Kaavamuutoksen myötä osa luonnontilaisesta ja hoitamattomasta vanhasta peltoalueesta muuttuu hoidetuksi puistoalueeksi, joka palvelee koko kaupunginosan asukkaita. Puistoissa liikkumista on pyritty ohjaamaan osoittamalla kaavaan ohjeelliset ulkoilureitit Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutoksella on vähäisiä vaikutuksia ympäristön häiriötekijöihin. Uudisrakentaminen lisää vähäisesti Myllypuronkujan liikennettä Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavakartasta. Merkinnät ja -määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja tukevat Kymenlaakson maakuntakaavassa esitettyjä ratkaisuja. 9

10 5.6. Nimistö Asemakaavan muutosehdotuksessa on muutettu alueen nimistöä. Uudet katujen nimet ilmenevät kaavakartasta. 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS Toteuttamisen ajoitus Asemakaava ja asemakaavan muutos valmistuu hyväksymismenettelyyn elokuussa Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää asemakaavan saatua lainvoiman. Toteutuksen seuranta Kouvolan Yhdyskuntatekniset palvelut laatii katujen ja muun julkisen ulkotilan toteuttamissuunnitelmat. Suunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo asemakaavan määräysten ja lupaehtojen noudattamista. Kouvolassa Hannu Tylli vt. kaavoituspäällikkö 10