Valituskiellon peruste Kuntalaki 91 $

Transkriptio

1 OTE PoYTAKIRJASTA stlodo, Kunnanhallitus Lausunto pelastustoimen aluejaosta Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toameenpanoa tarkoituksena on toteuttaa pelastustoimen jarjestelman uudelleenorganisointi. Hallituksen peat6ksen ( ) mukaisesti pelastustoimen alueita vahennetaan 22:sla 11.een laht6kohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulleen poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Sisaasiainministerion tavoitteena on, etta pelastustoimen alueita vahentamalla saavutetaan pelastustoimelle asetettu 7,5 milj. euron (1,40 gasukas) saast6tavoite vuoden 20'16 loppuun mennesse. Hallituksen paet6ksen mukaisesti ltd- Suomeen muodostuisi yksi pelastustoimen alue. ltd-suomen pelastustoimen alueen muodostaisivat nykyiset Eteld-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastustoimen alueet. Aluejakopaatoksessa on tarkoitus asettaa maereaika yhteistoiminnan ehtojen sopimiseksi siten, etta uudet pelastustoimen alueet aloittaisivat toimintansa vuoden 2016 alusta. Mikali kunnat eivat pi6se sopimukseen valtioneuvoston asettamassa maaraajassa, valtioneuvosto paattaa kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtavien jarjestamisen perusteista ja muista valttamattomista asioista, joista kunnat eivat ole sopineet. Valtioneuvoston peatos on voimassa kunnes asianomaisilla kunnilla on sopimus pelastustoimen jerjestamiseste. Aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa peatdsta tehteessa on kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee. Sisaasiainministeri6 on pyytanyt kunnilta, maakuntaliitolta, pelastuslaitokselta ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymelta lausuntoa aluejakojakoehdotuksesta mennessa. Lausunnossa pyydetddn ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitke ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen. 3. Ehdotusvaihtoehtoiseksialuejaoksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtyma seka Pohjois-Karjalan kunnat ovat tehneet sisaasiainministeri6lle yhteisen lausunnon asiasta. Oheismateriaalina sisaasiainministerion lausuntopyyntd Lisatietoja: kunnanjohtaja Jere Penttila, puh. (013) Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus paattaa hyveksyd annettavaksi sisaministeri6lle pelastustoimen aluejaosta liitteena olevan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja

2 Kunnanhallitus S 37 Yhteystiedot

3 MU UTOKSEN HAKU Kl ELTO/Kunnallisasiat Valituskiellon peruste Kuntalaki 91 $ Pddtdksestd, joka koskee vain valmistelua tai t iytdnt$$npanoa, ei saa tehdd oikaisuvaatimusta eikd kunnallisvalitusta.

4 Sisaasiainminrsteri0 Lausuntopyynt0nn e Pelastustoimen aluejako Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa tarkoituksena on toteuttaa pelastustoimen jarjestelman uudelleenorganisointi. Hallituksen paat6ksen ( ) mukaisesti pelastustoimen alueita vahennetaan 22.sta 11.een lahtokohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulleen poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Sisaasiainministerion tavoitteena on, etta pelastustoimen alueita vahentamalla saavutetaan pelastustoimelle asetettu 7,5 milj euron (1,40 /asukas) saastotavoite vuoden 2016 loppuun mennessa. Hallituksen paatoksen mukaisesti lta- Suomeen muodostuisi yksi pelastustoimen alue. lte-suomen pelastustoimen alueen muodostaisivat nykyiset Etela-Savon, Pohjois-Karialan ia Pohjois-Savon pelastustoimen alueet. Aluelakopaetoksessa on tarkoitus asettaa maaraaika yhteistoiminnan ehtolen sopimiseksi siten, ette uudet pelastustoimen alueet aloittaisivai toimintansa vuoden 2016 alusta. Mikali kunnat eivat paase sopimukseen valtioneuvoston asettamassa maaraajassa, valtioneuvosto paattea kustannusten jaosta, hallintomallista, virko.ien Ja tehtavien jarjestamisen perusteista ja muista valttematomista asioista, joista kunnat eivat ole sopineet Valtioneuvoston paatos on voimassa kunnes asianomaisilla kunnilla on sopimus pelastustoimen jarjestamiseste. Aluejakoa.la sen muuttamista koskevaa peatosta tehteesse on kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee. Sisdasiainministerio on pyytanyt kunnilta, maakuntaliitolta, pelastuslaitokselta ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymalta lausuntoa aluejakojakoehdotuksesta mennesse. Lausunnossa pyydetaan ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko ehdotettu alue.iako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitka ovat toiminnalliset, hallinnolliset.ia muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen. 3. Ehdotusvaihtoehtoiseksialuejaoksi.

5 Sisaasiainministerio Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan petastuslaitos, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtyma seka Pohjois-Karjalan kunnat esittavat yhteisene lausuntonaan seuraavaa: 1. Ehdotettu aluejako ei ole parhaiten soveltuva pelastustoimen aluejaoksi. 2. AlueJako tulisi olla lta-suomen osalta nykyinen, koska nykyinen hallintoja toimintamalli on osoittautunut Pohjois-Karjalassa kustannustehokkaaksi, laadukkaaksi ja toimivaksi. 3.- Pohjois-Karjalan kunnat, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, pohjois-karjalan pelastuslaitos seke Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalveluiden kuntayhtyma ymmanavet hyvin valtiontalouteen kohdistuvat seastopaineet. Naemme kuitenkin, etta tavoitteena oleva 7,5 miljoonan euron saasto on tarkoituksenmukaisinta toteuftaa nykyisen pelastustoimen rakenteen pui! teissa tehostamalla samalla sisaisesti edelleen toiminta- ja yhteistyomuotoja harva -hankkeen kokemusten perusteella. Pohjois-Karjalan vahvuutena ovat hyvat kokemukset pelastuslaitoksen toiminnan jerjestamiseste llikelaitosmallin mukaisesti, jossa Joensuun kaupunki ja muut kunnat seka Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalveluiden kuntayhtyme toimivat palveluiden tilaajana ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos palveluiden tuottajana. Toimintamallilla on pystytty rakentamaan kustannustehokas pelastustoimen ja ensihoidon palvelutuotannon.isrjestelma, jonka yhteenlasketut kuntien kustannukset ovat asukasta kohden maamme kolmanneksi edullisimmat (92,68 /asukas). Pohjois-Karjalan kuntien pelastustoimen nettokustannukset (kuntamaksuosuudet) olivat vuoden 2012 tilinpaatostietojen mukaan 69,80 / asukas. Lisaksi pelastuslaitoksen taloudellinen asema on muodostunut vahvaksi, taseen ylijaaman ollessa noin 1,1 milj. ja kalustohankintoja varten tehtyjen varausten ollessa 0,9 milj.. Alue.iakoesityksen mukaisen lta-suomen pelastuslaitoksen keskimaaraiset kuntamaksuosuudet olivat vuonna 2012 pelastustoimen osalta 71,47 I asukas (ldhde: Pronto -tietojarjestelme). Vuoden 20'12 kustannustasolla tarkasteltuna voivat Pohjois-Karjalan kuntien maksuosuudet kohota pelas-

6 Sisaasiainministeri6 tustoimen palveluista 1,67 / asukas (2,3o/o), mikiili uudella pelastustoimen alueella kustannukset jaetaan asukaslukuun suhteutettuna. Tarkasteltaessa lt5-suomen pelastuslaitosten vuoden 2014 talousarvioiden kuntamaksuosuuksia kdiy ilmi, ettd Pohjois-Karjalan kuntien maksuosuudet ovat noin 4 / asukas keskiarvoa pienemmflt (Etelii-savo 84,03 /asukas, Pohjois-Savo 73,66 /asukas ja Pohjois-Kariala71,88 /asukas). Pelastuslaitosuudistus uhkaa nostaa Pohjois-Karjalan kuntien pelastustoimen maksuosuuksia yhteensd eurolla vuodessa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on toiminnallisesti laadukas yksikk6 ja suurempi pelastustoimen aluejako uhkaa heikenttiii pelastustoimen palvelutuotan non laaju utta ja saatavuutta maakunnassa. Sekd ennaltaehkdisevit toimenpiteet ja varautuminen, ettd varsinaiset hdlytystehtiivdt (pelastustoimi noin tehtdveiii ja ensihoito noin teht?iviiit) hoidetaan nykyisin tehokkaasti varmistaen maakunnan vaest0n ja teial16 vierailevien turvallisuus. Pelastustoimen toimintavalmiusaikojen toteumat olivat vuonn a 2013 maan keskiarvon yldpuolella. Lisaksi valvontakohteiden ja asuinrakennusten palotarkastusten toteutumisen sekd kansalaisten Saaman turvallisuuskoulutuksen osalta Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toiminnan laajuus ja tunnusluvut olivat vuonn a 2013 pelastuslaitosten vdlisid toteumia vertailtaessa selv6sti maan keskitasoa paremmat. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on my6s yksi harvoista pelastuslaitoksista, joka huolehtiiedelleen asuinrakennusten turvallisuudesta tekemdllii niihin riskiperusteisesti palotarkastuksia. Pelastuslaitos Palotarkastukset Turvallisuuskoulutus Henkilditd, % asukasluvusta Toim intavalmiusaika, tdyttyminen o/o Pohjois-Savo Etela-Savo Sairaanhoitopiirin lakisddteisena tehtdvdnd on vastata ensihoidon j irjestdmisestd alueellaan. Pohjois-Karjalassa ensihoito on toteutettu kokonaispakettina Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa eli pelastuslaitos tuottaa palvelun kuntarajoista riippumatta koko alueelle asetettujen palvelutasokriteerien mukaisesti. Tehdessddn tdllaisen ratkaisun sairaanhoitopiiri on tietoisesti halunnut turvata ensihoitotoiminnan tehokkaan johtamisen, joustavuuden kuntarajoista vtilittdmdttd sekd pelastustoimen ja ensihoidon sy-

7 Sisaasiainministerio nergian hy6dyntamisen. Kokemukset ovat olleet erittain hyvat, asetetut vertailukelpoiset kriteerit on taytetty ja toiminta on ollut kustannuksiltaan yksi edullisimmista koko maassa. Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtyma pltaa valittua toimintamallia parhaana tapana jarjestae ensihoito myos koko valtakunnan tasolla. Mikali pelastuslaitoksia yhdistetean, tulee Pohjois-Karjalan ensihoidon toimintamalli ottaa kaytoon koko alueella, koska ei liene mahdollista saman pelastuslaitoksen toimia eri periaatteilla ja erilaisilla hinnoilla eri sairaanhoitopiirien alueilla. Pohjois- Karjalan kunnille ei voi syntye velvoitetta huolehtia muiden sairaanhoitopiirien korkeammista ensihoitokustannuksista. Pohjois-Karjalassa sopimuksiin perustuva operatlivisen pelastustoiminnan.ia ensihoidon viranomaisyhteistyo (harva) pelastuslaitoksen, rajavartioston ja tullin kesken on esimerkillista. Apua lahetetaan halyrystehtaviin lahimman yksik6n periaatteella, mika on todettu erittain tehokkaaksi tavaksi toimia erityisesti harvaan asutuissa rajakunnissa. Harva-hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta kehiteta:in edelleen maakunnassa pitkalle menevaa viranomaisyhteistyota ja kehitetaen uusia toimintamalleja myos kolmannen sektorin toimuoiden kanssa. Pelastuslaitoksen johdolla tehty maakunnallinen varautumisyhteistyo on hyvelle tasolla.ia kestaa myos valtakunnallisen vertailun. Varautumisen yhteistydkumppaneiden palaute on ollut kauttaaltaan positiivista ja AVI:n valmiustarkastuksissa varautuminen on todettu hoidetun hyvin. Pelastuslaitos on yhdessa kuntien kanssa laatinut riskeihin perustuvat kuntakohtaiset suunnitelmat normaaliolojen hairiotilanteiden ja poikkeusolojen varalle seka nimennyt yhteyshenkil0t tukemaan kuntien hairiotilanteiden aikaista johtamistoimintaa. Lisaksr on toteutettu kunnan avainhenkil6iden tiedottamis-.ia halytysjarjestelma, joka mahdollistaa tarvittaessa nopean molemminpuolisen tiedon velittamisen. Kuntien valmiussuunnittelun tukemista varten pelastuslaitos on perustanut viisi alueellista valmiusryhmae, joiden tehtavena on koordinoida, kehittaa ja yhteen sovittaa alueen kuntien seka maakunnallisten toimuoiden valmiuksia heiriotilanteiden varalle. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on myos vankka osaaminen Venajan kanssa tehtavassa rajan lahialueella tapahtuvassa pelastusviranomaisten turvallisuusyhteistyosse. Tuvallisuusyhteisty6 on pystytty jalkauftamaan kaytann0n tasolla vuosittain tapahtuvien harjoitusten, operatiivisen tietojen

8 Sisaasiainministeri0 vaihdon ja koulutuksen avulla. Molemmilla mailla on jatkuva valmius tarvit taessa antaa operatiivista apua toiselle osapuolelle. PohJois-Karjalan pelastuslaitoksella on olemassa hyvet yhteistyoverkostot Karjalan tasavallan palohallintoon. Mikali valtioneuvosto paattea muuttaa pelastustoimen aluejakoa, niin pelastustoimen lahtokohdista tarkasteltuna muutos tulee toteuttaa valtioneuvoston ehdottaman aluejaon mukaisena. Uuden pelastuslaitoksen hallinnon jerjestaminen ja kustannusten jaosta sopiminen tulee olemaan erittein haasteellista, johtuen pelastuslaitosten erilaisista hallintomalleista ja kustannusrakenteesta seka ensihoitopalveluiden erilaisista tuotantoperiaatteista. Kolme maakuntaa kattava pelastustoimi on jarjestettava vahintean samalla palvelun saatavuudella ja laadulla seka kustannustasolla asukasta kohden, kuin nykytilassa itsenaisen Pohjois-KarJalan pelastuslaitoksen tuottamana. Pohjois-Karjala ei ole myoskaan valmis subventoimaan muiden maakuntien investointeja toimitiloihin ja kalustoon. Siseasiainministeri6n esittamen aluejaon toteutuessa, tulee muodostuvan Ita-Suomen pelastuslaitoksen johtamistoiminnot ja johto sl]oittaa Joensuuhun edella kuvatuin toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Ottamalla kayt toon Pohjois-Karjalassa kaytossa oleva hallintomalli ja toimintatavat, laajemmalla alueella toimivalla pelastuslaitoksella on parhaat edellytykset saavuttaa vaaditut saestdtavoitteet. Joensuun paloaseman toimitilat on otettu kayttoon vuoden 2009 alussa. Tilat mahdollistavat nykyisellaan ilman lisarakentamista Johtamistoimintojen jarjestelyt normaaliajoista poikkeusolojen vaatimiin erityisjarjestelyihin. Joensuun paloasemarakennuksen tilaratkaisut mahdollistaisivat myos ilman suuria muutoksia yhdistetyn pelastuslaitoksen vaatiman halllnto- ja tukipalveluhenkiloston suoittumisen nykyiseen rakennukseen. Myos Pohjois- Karjalan hatakeskukselta tyhjaksi jaeneet samassa kiinteistokokonaisuudessa srjaitsevat toimitilat ovat tarvittaessa hyodynneftavissa pienin kustannuksin uuden pelastuslaitoksen kaytt06n. On huomioitava, etta pelastustoimen rakenneuudistukseen kytkeytyvat lahersesti myos mahdolliset kuntarakenteen muutokset seke sosiaali- ja terveyspalvelujen jarjestaminen. Mikali pelastusalueuudistus toteutetaan, tulee uudistuksen vaatiman suuren tyomaaren johdosta ja huolellisen valmis-

9 Sisaasiainministeri6 Lausunto Laakkonen telun turvaamiseksi tahdata siihen, etta uudet maantieteellisesti laajemmat pelastuslaitokset aloittaisivat toimintansa vuoden 2017 alusta lukien. Lausunnon yhteenveto: Yhteenvetona edella esitetyin perusteluin Pohjoas-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtyme seka Pohjois-Karialan kunnat esittavat ensisijaisesti, efte pelastustoimelle nyt asetettu valtakunnallinen 7,5 milj. euron siestotavoite (1,40 /asukas) toteutetaan nykyiselle pelastustoimen aluejaolla. Pelastustoimen uudelleen organisointi kytkeytyy muihin rakenneuudistuksiin ja toiminnot voidaan suunnitella mahdollisimman tarkoituksenmukaisten aluerajojen mukaan vasta sitten, kun mahdolliset kuntarakennetta seka sosiaali- ja terveyspalvelujen jerjestamista koskevat ratkaisut ovat tiedossa. Mikali pelastustoimen aluejakomuutos paatetean kuitenkin toteuttaa esitetyssa aikataulussa, tulee aluejakomuutos toteuttaa ehdotetun aluejaon mukaisena, jolloin fta-suomeen (Pohjois-Karjala, Pohjois- Savo, Etele-Savo) muodostetaan yksi pelastustoimen alue. lta- Suomen pelastuslaitoksen johtamistoiminnot ja johto tulee sijoittaa Joensuuhun toiminnallisin ja taloudellisin perustein. POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALI ITTO POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS POHJOIS.KARJALAN SAI RAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMA POHJOIS-KARJALAN KUNNAT Liitteet: Liite 1: Kuntamaksuosuudet l-s 2014 vertailutaulukko (Excel) Liite 2: Ensihoidon kustannukset shp-jaolla 2013 ve(ailutaulukko (Excel)

10 Pelastustoimen kuntamaksuosuudet v l-s Pela /asukas maksuosuus /asukas Muutos/erotus Pohlois-Savo Asukkaila 2013 RusUaaullkustannukset /asuka Muutos/erotus lisalmi Juankoski KaaM Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppdviria Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjervi SonkajArvi Suonenjoki Tervo luusnlemt Varkaus lvesanto lvierema Enonkoski 1527 Heinavesi 3741 Hirvonsalmi 2378 Joroinen 5293 Juva 6770 Kangasniemi 5841 Mikkeli Mantyharju 6346 Pertunmaa 1854 Pieksameki Puumala 2374 Rantasalmi 3909 S6vonlinna Sulkava 2843 Pohjois-Savon pelastuslaitos aluepelastuslautakunta S.l2 Etela-Savon pelastuslaitos pelastuslautakunta 24.9,2013 S 13

11 Ensihoidon kustannukset 2013 Sairaanhoitopiiri asukkaita H:ein ia Uudenmaan Kymenlaakson Hinta/asukas Varsinais-Suomen satakunnan Pirkanmaan Etela-Pohjanmaan Kanta-Hemeen PdijSt-HSmeen Vaasan TAYS erva Pohjois-Savon Etel:i-Savon It;-5avon Keski-Suomen Pohjois-Karjalan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Keski Pohjanmaan lapin OYS erva MannerSuomi