VARSINAIS-SUOMEN JOKIVARSIKUMPPANIT RY VUODEN 2010 VUOSIRAPORTTI OHJELMAKAUSI

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN JOKIVARSIKUMPPANIT RY VUODEN 2010 VUOSIRAPORTTI OHJELMAKAUSI TIIVISTELMÄ 1. PUOLLETUT HANKKEET (sisällön painotukset ja kappalemäärät) Puolletut hankkeet toimenpiteessä 411: Kaksi hanketta; yrityksen investointituki ja elinkeinojen kehittämishanke. Puolletut hankkeet toimenpiteessä 412: Ei yhtään hanketta. Puolletut hankkeet toimenpiteessä 413: 33 hanketta, joista 15 yritystukihankkeita ja 18 yleishyödyllisiä hankkeita. Yleishyödyllisistä hankkeista 9 on investointihankkeita ja 9 kehittämishankkeita (joista 1 koulutushanke ja 2 elinkeinojen kehittämishanketta). Lisäksi Jokivarsikumppanit käynnisti kaksi koordinointihanketta, joista investointihankkeeseen hyväksyttiin 12 alahanketta ja kehittämishankkeeseen 7 alahanketta. Puolletut hankkeet toimenpiteessä 421: Kaksi hanketta, joista toinen on Jokivarsikumppanien oma kansainvälinen hanke ja toinen Jokivarsikumppanien, Pyhäjärviseutu ry:n ja Joutsenten Reitti ry:n alueella olevan ulkoilureitistön kehittämishanke. 2. KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA TOIMET PAIKALLISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNI- TELMAN TOTEUTTAMISEKSI Keskeisin toiminta kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi ovat edelleen olleet henkilökohtaiset yhteydenotot sekä potentiaalisiin hankehakijoihin että yhteistyökumppaneihin. Toimintaryhmän edustajat ovat pitäneet vuoden aikana noin 150 neuvonta- tai suunnittelupalaveria hankehakijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Leader-toimintaa on esitelty sekä omissa että muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Hankehakemusten määrä lähtikin kovaan kasvuun ja vuoden 2010 lopulla todettiin, että kaikki vuoden 2010 loppuun asti Jokivarsikumppaneille myönnetty myöntövaltuus oli sidottu hallituksen päätöksillä. Toimintaryhmä käynnisti kaksi koordinointihanketta ja nuorisolle suunnatun kansainvälisen hankkeen. Nuorisohankkeen kumppanit ovat Pohjois-Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Kansainvälinen toiminta oli muutenkin vilkasta. Toimintaryhmä oli mm. järjestämässä suomalaisten ja ruotsalaisten toimintaryhmien tapaamista sekä slovakialaisten Suomen vierailua. Yhteistyö Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen, Someron kehittämispäällikön ja Yrityssalon kanssa on jatkunut tiiviinä mm. seutukunnallisiin KOKO-ohjelmiin liittyen. Tällä toiminnalla on ollut tärkeä merkitys sekä yrityskentän tukemisessa että yleishyödyllisten hankkeiden edistämisessä. Toimintaryhmä on edistänyt alueensa kehittämistä myös osallistumalla erilaisiin ohjausryhmiin, Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelman laatimiseen sekä Varsinais-Suomen maaseutujaostoon. Toimintaryhmä järjesti omalla alueellaan Voimistuvat kylät-kiertueen tapahtuman. 3. YHDISTYKSEN MUU TOIMINTA Yhdistys järjesti kesäretken Hämeeseen.

2 VUOSIRAPORTTI 1. HANKETOIMINNAN KESKEINEN SISÄLTÖ Puolletut hankkeet toimenpiteessä 411: Toimenpiteessä puollettiin kahta hanketta. Myllyalan yritys haki investointitukea toimintansa laajentamiseen. Turun AMK haki tukea elinkeinojen kehittämishankkeeseen, jolla kartoitetaan ja edistetään hampun viljelyyn ja jalostamiseen liittyvän klusterin toimintaa. Hanke toteuttaa erityisen hyvin Jokivarsikumppanien kehittämisohjelmaa, sillä ohjelmassa on ennakoitu, että On mahdollista löytää innovatiivisia tuotantomahdollisuuksia myös kasvituotannon puolelta. Puolletut hankkeet toimenpiteessä 412: Tähän toimenpiteeseen ei ole tullut hakemuksia vuonna Yleishyödyllisenä kehittämishankkeena hyväksyttiin Varsinais-Suomen maa- ja kotitalousnaisten hanke, jonka tavoitteena on saada liikkeelle kymmenen erityisympäristötukihakemusta. Hamppuhankkeen klusterimalli Puolletut hankkeet toimenpiteessä 413: Toimenpiteessä puollettiin 33 hanketta, joista 15 yritystukihankkeita ja 18 yleishyödyllisiä hankkeita. Yleishyödyllisistä hankkeista 9 on investointihankkeita ja 9 kehittämishankkeita (joista yksi koulutushanke ja kaksi elinkeinojen kehittämishanketta). Esimerkkejä yritystukihakemuksista Yritystukihankkeet ovat pääosin investointihankkeita. Yritystuista neljään sisältyy käynnistystuki. Yritystuet kohdistuivat hyvin erityyppisiin hankkeisiin. Jokivarsikumppanit myönsi yritystukea sorkanhoitotelineen hankkimiseen yrittäjälle, joka investointinsa myötä laajentaa eläinten sorkanhoitopalvelun kokopäiväiseksi yritystoiminnaksi. Investointitukea myönnettiin myös yritykselle, joka valmistaa vertailuvikoja tutkimuskäyttöön isoille teollisuusyrityksille. Yritys haki investointitukea mm. siirrettävälle erikoislaitteelle, joka mahdollistaa vertailuvikojen valmistamisen asiakkaan tiloissa. Jokivarsikumppanien yritystukien hakijoina on ollut koko ohjelmakaudella ilahduttava määrä naisyrittäjiä, ja myös vuonna 2010 viisi hakemusta tuli naisyrittäjiltä. Yksi hakijoista on verhoomoyrittäjä, joka on äskettäin muuttanut Jokivarsikumppanien alueelle ja kunnostaa nyt lämpimät tilat verhoomotoimintaan. Toinen naisyrittäjä on toiminut jo jonkin aikaa hyvinvointipalvelualalla

3 ja lisää nyt palveluvalikoimaansa suolahuoneen, johon Jokivarsikumppanit myönsi investointitukea. Kolmas yrittäjä puolestaan hankkii matkailumaatilalle uuden tulonlähteen laajentamalla toimintaansa puuklapien tuotantoon. Jokivarsikumppanit myönsi myös tähän hankkeeseen investointitukea. Vuonna 2010 Jokivarsikumppanit sai myös ensimmäiset tukihakemukset yrittäjiltä, jotka ovat jo saaneet tukea maaseutuohjelmasta. Vuonna 2008 tukea hakenut mylly-yrittäjä ja vuonna 2009 tukea hakenut verhoomoyrittäjä laajensivat liiketoimintaansa, ja lähestyivät Jokivarsikumppaneita uusilla tukihakemuksilla. On hyvin myönteistä, että huolimatta tukiin liittyvästä byrokratiasta yrittäjät ovat halukkaita hakemaan tukea vielä uudelleenkin. Jokivarsikumppanien näkökulmasta hienoa on myös se, että yritykset ovat toteuttaneet aikaisemmat investoinnit suunnitelmien mukaisesti ja niiden ansiosta ovat laajentamassa toimintaansa. Esimerkkejä yleishyödyllisistä hankkeista Jokivarsikumppanien vuonna 2010 puoltamista yleishyödyllisistä hankkeista yhdeksän on investointihankkeita. Auran kunta haki rahoitusta skeittipuistolle, joka rakennetaan Cafesconuorisokahvilan pihalle. Nuorisokahvila kunnostettiin ja aloitettiin Leader+-kauden tuella SPR:n hankkeena, joten skeittipuisto on hienoa jatkoa nuorisolle suunnattuun hanketyöhön. Nuorten tarpeista lähtee myös Pöytyän Auvaisten kylän jääkiekkokaukalon uusiminen. Kyläyhdistys haki hanketta voidakseen kunnostaa jääkiekkokaukalon sekä talvi- että kesäkäyttöä varten. Kaukalo sijaitsee koulun ja päiväkodin läheisyydessä, ja sitä voi kunnostuksen jälkeen käyttää paitsi talviurheiluun, myös kesäisin mm. tennis- ja koripallokenttänä, RCautoiluun ja skeittaamiseen. Kaukalo on nykyisellään myös melko epäesteettinen, joten hankkeella parannetaan ympäristön siisteyttä ja viihtyisyyttä. Someron kaupungin keskustassa käynnistyy hanke, jolla Kiiruun kulttuuritilan puisto muokataan viihtyisäksi, turvalliseksi ja hoidetuksi puistoksi. Puistossa tullaan pitämään kulttuuritilaisuuksia säännöllisesti. Puiston kunnostus ja siihen rakennettava esiintymislava mahdollistavat sekä suurempien että pienempien yleisötilaisuuksien järjestämisen. Yli puolet puistosta säilyy luonnonmukaisena puistona. Vanhan kartanopuiston historiallista henkeä pyritään tuomaan paremmin esille harventamalla puustoa. Hoidon tärkeimpänä tavoitteena on säilyttää puiston arvokas aluskasvillisuus. Puistoon lisätään penkkejä ja info/opastauluja kertomaan puiston kasvillisuudesta ja Kulttuuri ry:n toiminnasta. Puistoon rakennetaan myös pienten lasten leikkipaikka. Jokivarsikumppanien puoltamat kuusi kehittämishanketta kohdistuvat laajasti eri osa-alueille. Somero-Seuran hankkeessa muunnetaan digitaaliseen muotoon useita tuhansia yhdistyksen arkistoissa olevia vanhoja valokuvia. Kuvat viedään kuvapankkiin, johon kaikilla on vapaa pääsy. Näin tuodaan esille Someron historiaa useiden vuosikymmenten ajalta. Loimaan taidetalo-hankkeessa puolestaan valmistellaan toimintaa Loimaalle perustettavalle taidetalolle, johon kootaan laajasti Loimaan seudun taidetta. Tarkoituksena on saada aikaiseksi kokonaisuus, jossa kaupungin, yhdistysten ja muiden taiteesta kiinnostuneiden tahojen yhteistyötä tiivistetään ja luodaan uusi toimintamalli eri taiteenmuotojen tuomiseksi Loimaan seudun asukkaiden saataville.

4 Tarvasjoen elinkeinojen kehittämishanke sai alkunsa, kun kunnan uuden yleiskaavan seurauksena heräsi laajaa keskustelua erilaisista uusista ideoista, joiden avulla Tarvasjoen elinkeinoelämää saataisiin kehitettyä ja tehtäisiin Tarvasjoesta vetovoimaisempi. Elinkeinojen kehittämishankkeessa tutkitaan mm. mahdollisen sisäänvetopisteen perustamista 10-tien varteen, Tarvasjoen yritysten yhteistyömahdollisuuksia ja yritysten ja yhdistysten yhteistyötä. Jokivarsikumppanien käsittelyyn tuli vuonna 2010 myös ensimmäinen koulutushanke. Someron kansalaisopisto järjestää hankkeessaan opaskurssin. Uusien paikallisoppaiden kouluttaminen tukee Someron matkailusektorin kehittymistä. Matkailuun liittyvä kehittäminen on yhtenä painopisteenä Jokivarsikumppanien ohjelmassa, joten on hyvin myönteistä, että Someron opaskurssin lisäksi Jokivarsikumppanit pääsi tekemään puoltavan päätöksen myös Oripään kunnan matkailun kehittämiseen tähtäävälle elinkeinojen kehittämishankkeelle. Puolletut hankkeet toimenpiteessä 421: Toimenpiteessä on puollettu kahta hanketta. Jokivarsikumppanien oma kansainvälinen hanke Fenix jokivarren nuoret maailmalle käynnistyi huhtikuun alussa. Hankkeessa ovat Jokivarsikumppanien lisäksi mukana Mittetulundusühing Jõgevamaa Koostöökoda Virosta, Leader Sjuhärad Ruotsista ja Kemin Seudun 4H-yhdistys ry. Hankkeen avulla halutaan luoda Jokivarsikumppanien alueen nuorille mahdollisuuksia tutustua kansainväliseen yhteistyöhön ja luoda uusia kumppanuuksia, joiden avulla myös nuorten oman kotiseudun mahdollisuudet näyttäytyvät heille erilaisesta näkökulmasta. Hankkeessa nuoret tuottavat mm. lyhytelokuvia omasta kotiseudustaan tai heille muuten tärkeistä asioista. Hankkeessa järjestetään kolme kaikille hankekumppaneille yhteistä tapahtumaa (yksi Ruotsissa, yksi Suomessa ja yksi Virossa) ja lisäksi kaksi vierailua suomalaisten nuorten kesken. Hankkeen kotisivut ovat osoitteessa Toinen Jokivarsikumppanien puoltama alueiden välinen hanke on Oripään, Loimaan, Säkylän ja Huittisten alueella sijaitsevan Harjureitin kehittämishanke. Harjureitti on erittäin suosittu ulkoilureitti sekä talvella että kesällä. Reittiä ei ole aikaisemmin kehitetty yhtenä kokonaisuutena, vaan kukin kunta on huolehtinut omalla alueellaan olevasta reitin osasta. Nyt käynnistyneellä hankkeella saadaan reitti yhtenäisten toimenpiteiden kohteeksi ja reitti tulee näin nykyistä huomattavasti monipuolisempaan käyttöön. Toimenpiteen 431 toteutuminen: Toimintarahan tavoitteet Jokivarren toimintaraha hankkeen hankesuunnitelmassa hankkeen yleisiksi tavoitteiksi on asetettu edellytysten luominen paikalliselle maaseudun kehittämiselle, Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttaminen sekä yhdistyksen omaa Elämää ja Elinkeinoja kehittämisohjelman toteuttaminen. Toimintarahalla on pystytty pitämään yllä maaseudun kehittämiseen tähtäävää aktivointia ja neuvontaa tavoitteiden mukaisesti. Kuten vuoden 2009 lopussa oli havaittavissa, lähti hankehakemusten määrä kovaan kasvuun vuoden 2010 puolella. Lähes neljäkymmentä puollettua hankehakemusta kohdistuivat monipuolisesti eri alueille, eri toimenpiteisiin ja eri hanketyyppeihin. Yritystukihakemusten määrä on jo ylittänyt

5 merkittävästi Jokivarsikumppanien asettaman tavoitteen, ja yhdistyksen paikallista kehittämissuunnitelmaa tullaan muokkaamaan vastaavasti. Resurssit Toimintarahahanketta on ollut toteuttamassa kolme työntekijää (toiminnanjohtaja, hankeneuvoja ja hankesihteeri). Hankesihteeri on toiminut hankkeessa kokopäiväisesti. Hankeneuvoja on toiminut noin 40 % työpanoksella toimintarahahankkeessa ja 60 % työpanoksella yhdistyksen kansainvälisessä Fenix-hankkeessa. Toiminnanjohtajan työpanoksesta noin 55 % on kohdistunut toimintarahaan ja 45 % kahteen yhdistyksen koordinointihankkeeseen. Lisäksi yhdistyksen hallitus on toteuttanut toimintarahahanketta sille kuuluvien tehtävien kautta. Yhdistys on vuokralla Marttilan kunnan omistamassa huoneistossa. Kirjanpitopalvelut ja nettisivuston tekninen ylläpito hankitaan ostopalveluna. Toteutuksen organisaatio Toimintarahahankkeen päivittäisestä toteuttamisesta ovat vastanneet toiminnanjohtaja, hankesihteeri ja hankeneuvoja. Lisäksi yhdistyksellä on ollut työsopimus siivoojan kanssa (1,5 tuntia/vko, sopimus päättyi siivoojan siirryttyä muihin tehtäviin). Kaikki henkilökunnan jäsenet osallistuvat laajasti hankeasioiden käsittelyyn. Näin on varmistettu, että hanketoimijat saavat kaikissa tilanteissa asiantuntevaa palvelua. Toiminnanjohtajalla on ollut päävastuu toimiston yleishallinnosta (mm. talous- ja henkilöstöasiat) sekä kokonaisuuden hallinnasta aluekehittämisen näkökulmasta. Maksatusasioista on vastannut pääosin hankesihteeri. Toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja ovat vastanneet kenttätyöstä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Kustannukset ja rahoitus Toimintarahaa on vuonna 2010 käytetty noin (summa täsmentyy maksatushakemukseen). Vuonna 2010 jätettiin vuotta 2008 koskeva maksatushakemus ja maksatuspäätös saatiin vielä samana vuonna. Mavi teki toimintarahaan tarkastuksen, ja suositteli ELY-keskusta käsittelemään uudelleen kolme kohtaa, joissa kustannuksia oli hylätty. ELY-keskus hyväksyi tarkastajan näkemyksen yhdessä kohdassa, mutta kaksi muuta kohtaa ELY hylkäsi huolimatta tarkastajan havainnoista. Toimintarahan väliaikaisrahoituksena on käytetty kunnilta perittyä kuntarahaa. Vuonna 2010 otettiin myös Marttilan Osuuspankista euron limiitti tasoittamaan mahdollista hetkellistä likviditeettivajetta, mutta limiittiä ei jouduttu käyttämään. Tulokset ja vaikutukset Toimintarahan mahdollistaman neuvonnan ja aktivoinnin tuloksena yhdistyksen käyttöön vuosille annettu myöntövaltuus on saatu kokonaan sidottua monipuolisesti erityyppisiin hankkeisiin. Hankkeet on pääsääntöisesti toteutettu hankesuunnitelmien mukaisesti ja onnistuneella maksatusneuvonnalla on mahdollistettu myös hankkeiden maksatusten toteutuminen lähes täysmääräisinä. Hanketoiminnan yleisestä onnistumisesta kertoo se, että hankehakemusten määrä on kasvanut erittäin merkittävästi vuoden 2010 aikana. Hanketoimijoi-

6 den luottamus hanketoimintaan on lisääntynyt huomattavasti ohjelmakauden alkuun nähden. Tähän tilanteeseen on päästy, kun neuvonnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että hanketoimijat ymmärtävät mahdollisimman hyvin tukiin liittyvät reunaehdot ja velvoitteet. Toimintarahahankkeella on pystytty toteuttamaan toimintaryhmän paikallista ohjelmaa suunnitelmien mukaan. Yritystukihankkeiden osalta tavoitteet on saavutettu moninkertaisesti ja myös 1-toimintalinjan hankerahoitusta on käytetty enemmän kuin alun perin suunniteltiin. Hankkeiden vaikuttavuus on ollut paikallisen suunnitelman mukaista ja hankkeet ovat toteuttaneet hyvin Leader-periaatteita. 2. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT, JÄSENISTÖ JA HALLITUKSEN KOKOONPANO SEKÄ HENKILÖSTÖ Vuonna 2010 yhdistyksen sääntöihin ei tehty muutoksia. Vuonna 2010 yhdistyksessä oli 119 jäsentä. Yhdistykseen liittyi kuusi jäsentä ja yhdistyksestä erosi kuusi jäsentä. Jäseninä oli 49 miestä ja 36 naista. Henkilöjäseniä oli 85 ja yhteisöjäseniä oli 25 joista kuntajäseniä 9 kappaletta. Hallituksen kokoonpano vuonna 2010 oli seuraava: Kuntaedustus: Reino Lindqvist, Marttila Taija Ranta, Somero Jari Kesäniemi, Aura Yhdistys- ja yrittäjäedustus: Ismo Litva, Aura Anne Heino, Somero Eija Martti, Loimaa Henkilöedustus, maaseudun asukas: Jarkko Onnela, Pöytyä Jarmo Lalli, Pöytyä Marjukka Frisk, Alastaro Riitta Honkala, Koski tl Kirsti Lepistö, Salo (Kuusjoki) Vesa Ketola, Tarvasjoki Kari Löfberg, Somero Juha Kylämäki, Marttila Karoliina Kirvelä, Loimaa Mauri Mäenpää, Pöytyä Heikki Mustamäki, Tarvasjoki Jukka Heinonen, Oripää Hallitus toimi samassa kokoonpanossa koko vuoden. Hallituksen jäsenten taustatahot on esitetty sähköpostin liitteissä.

7 Hallituksen koko (lukumäärät) Miehet 5 6 Naiset 4 3 Nuoret (jos tiedossa) 0 0 Kolmikanta (ohjelmaasiakirja luku 5.3.4) Paikallinen julkinen hallinto (lukumäärä) Yhteisöt (järjestöt, yhdistykset, suuret yritykset), (lukumäärä) Maaseudun asukkaat (lukumäärä) Jäsenet Varajäsenet Huomioita Enimmäisaikasäännön noudattaminen (kyllä/ei) Voimassa olevat säännöt toimitettu (kyllä/ei) Kyllä Kyllä Yhdistyksen palveluksessa on toiminut vuonna 2010 seuraava henkilöstö: Taina Sainio, toiminnanjohtaja Satu Juntunen, hankesihteeri Taina Simola, hankeneuvoja Minna Lempiäinen ( asti), siivooja (1,5 h/vko) 3. VIESTINTÄ- JA KOULUTUSTOIMENPITEET Tilaisuudet Tilaisuuksien osalta toimintaryhmä on päätynyt noudattamaan käytäntöä, jossa puhtaasti omien tilaisuuksien järjestämisen sijaan järjestetään tilaisuuksia yhteistyökumppanien kanssa tai etsitään mahdollisuuksia päästä esittelemään Leader-toimintaa esim. kyläyhdistysten tai kehittämiskeskusten tilaisuuksiin. Tällaisia tilaisuuksia oli vuoden aikana noin 15 kappaletta. Esimerkkejä tällaisista tilaisuuksista ovat Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen kylähankkeen aktivointitilaisuudet, Paimionjoki-hankkeen yhteydessä järjestetyt ajankohtaistilaisuudet vesienhoitoon liittyen sekä koordinointihankkeiden aktivointitilaisuudet. Kansainvälisen Fenixhankkeen puitteissa järjestettiin useita tilaisuuksia nuorten aktivoimiseksi mukaan hankkeen toimintaan. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin noin 150 palaverissa sekä kentällä että yhdistyksen toimistolla. Toimintaryhmä järjesti kaksi maaseudun kehittämisiltaa, toisen kesäkuussa ja toisen joulukuussa. Tilaisuuksissa keskusteltiin ajankohtaisista maaseudun kehittämiseen liittyvistä asioista. Ensimmäisessä tilaisuudessa Euroopan Unionin Tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala- Nissilä kertoi ajankohtaisista EU:n rahoituksiin ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista.

8 Toisessa tilaisuudessa aiheena oli Jokivarsikumppanien alueella Aurajoen läheisyydessä kulkeva Varkaantie, jonka merkityksestä ja maisemista kuultiin arkkitehti Viri Teppo-Pärnän alustus. Messuesittäytymiset Toimintaryhmä panosti vahvasti Okra-maatalousnäyttelyyn, joka järjestettiin Jokivarsikumppanit oli mukana yhteisosastolla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Maaseutuverkostoyksikkö osallistui osaston rahoittamiseen. Jokivarsikumppaneista oli paikalla kaksi edustajaa kaikkina näyttelypäivinä ja toimintaryhmä järjesti osastolle leikkimielisen kilpailun, jossa kyseltiin osallistujien tietämystä sekä maaseudun rahoituksesta että perinnekasveista. Kyselyyn vastasi lähes 350 henkilöä 15 maakunnasta. Kaikkiaan maatalousnäyttelyssä kävi noin ihmistä. Toimintaryhmä esitteli toimintaansa Pöytyällä Elisevaaran lukion yrittäjyysmessuilla sekä Marttilassa Martinpäivillä Tiedotuslehti Toimintaryhmä julkaisi vuoden 2010 kuluessa neljä tiedotuslehtistä. Kustakin lehtisestä tehtiin noin 200 kpl:n painos, jota jaettiin omien osoiterekisterien perusteella sekä toimitettiin oman alueen kunnantoimistoihin ja kirjastoihin. Nettisivut Omien Internet-sivujen kautta jaettiin aikaisempien vuosien tapaan laajasti tietoa Leadertoiminnasta. Hanketyöryhmän ja hallituksen käytössä on extranet, jonka kautta jaetaan työryhmän ja hallituksen kokousten materiaalit. Medianäkyvyys Kasvava hankkeiden määrä näkyi myös suurena hankkeista kertovien lehtijuttujen määränä. Vuoden aikana lehdistössä oli 42 toimintaryhmää ja hanketoimintaa käsitellyttä artikkelia. Hieman huolestuttavaa on se, että toimittajat haluavat yhä useammin jättää pois viittaukset hankkeen saaman rahoituksen lähteeseen tai mainitsevat sivulauseessa, että rahoitus tulee EU:lta. Median edustajille on yritetty kertoa, että alueen toimijoiden kannalta olisi tärkeä kertoa, mistä hankkeet voisivat hakea rahoitusta, mutta tämäkään ei aina auta. 4. SUUNNITELLUT JA TOTEUTETUT ARVIOINTITOIMET Vuonna 2010 toteutettiin valtakunnallinen Leader-ryhmien arviointi. Maaseutuvirasto kävi Jokivarsikumppanien luona ohjaus- ja tarkastuskäynnillä. Noin kuukausi tämä jälkeen Jokivarsi-

9 kumppanien toimintarahan maksatushakemukseen kohdistui tarkastuskäynti. Näiden arvioiden ja tarkastusten kautta Jokivarsikumppanit on saanut arvokasta tietoa toimintansa kehittämiseksi. 5. ANALYYSI TOIMINTARYHMÄN OMAN TOIMINNAN ONNISTUMISISTA JA ONGELMISTA Vuosi 2010 oli erittäin menestyksekäs Jokivarsikumppanien saamien hankehakemusten osalta. Jokivarsikumppanien käsittelyyn tuli nelisenkymmentä hankehakemusta, joista 37 hyväksyttiin. Voidaan siis ajatella, että aikaisempi neuvonta- ja aktivointityö alkoi tuottaa tulosta. Lisäksi alkukaudesta hankkeensa käynnistäneet hanketoimijat saivat hankkeitaan valmiiksi ja maksuun. Myönteiset kokemukset hankkeista innostivat uusia hakijoita hakemaan hankkeita. Jokivarsikumppanit nosti myös hankkeille myönnettävät tukiprosentit maksimiin, mikä osaltaan edesauttoi hankkeiden syntyä (vaikka tukiprosentin nostoa ei erityisemmin mainostettukaan). Tukiprosenttia oli nostettava, sillä vuoden 2010 alkupuolella tuli vastaan muutamia tapauksia, joissa ELY-keskus olisi tarjonnut hankkeelle korkeamman tukiprosentin kuin Jokivarsikumppanit. Jottei hankehakijoista olisi tullut tarpeetonta kilpailua, näki Jokivarsikumppanien hallitus tarpeelliseksi nostaa tukiprosentit samalle tasolle kuin ELY-keskus. Kansainväliseen toimintaan panostettiin runsaasti vuonna Huhtikuussa aloitettiin ohjelmakauden ensimmäinen kansainvälinen hanke Fenix. Hankkeessa päästiin heti konkreettiseen toimintaan, kun hankkeeseen osallistuvat nuoret tekivät ensimmäisen lyhytelokuvan ja Ruotsissa järjestettiin ensimmäinen yhteinen tapaaminen. Yhdistyksen hankeneuvoja oli aktiivisesti järjestämässä suomalaisten ja ruotsalaisten välistä Leader-tapaamista, joka toteutettiin Turun ja Tukholman välisellä risteilyllä maaliskuussa. Syyskuussa Jokivarsikumppanit ja Lounaplussa ry järjestivät Verkostoyksikön vieraiksi saapuneelle slovakilaisryhmälle kolmipäiväisen Nuoret esittelivät työpajojen tuloksia Fenix-hankkeen Ruotsin tapahtumassa. tutustumisen alueidensa Leader-toimintaan. Hankeneuvoja on myös osallistunut aktiivisesti Verkostoyksikön järjestämiin kv. toimintaa käsitteleviin tilaisuuksiin. Yritystukihankkeita on puollettu tukisummalla mitattuna melko paljon enemmän kuin yhdistyksen kehittämisohjelmassa on tavoiteltu. Yhdistyksen kehittämissuunnitelmaa tullaankin muuttamaan tältä osin vuoden 2011 aikana. Merkittävänä myötävaikuttajana tähän tilanteeseen on hyvä yhteistyö Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Someron kehittämispäällikön kanssa. Hyvin myönteinen tilanne saavutettiin myös Varsinais-Suomen maaseutuohjelman valintakriteerien osalta, sillä Varsinais-Suomen maaseutujaosto hyväksyi valintakriteereihin toimintaryhmiä

10 koskevan poikkeuksen. Jatkossa toimintaryhmillä on mahdollisuus poiketa valintakriteereistä, mikäli poikkeus on vähäinen ja hyvin perusteltu ja siitä on keskusteltu ELY-keskuksen kanssa. Yhteistyötä ELYn kanssa kehitettiin useilla eri tavoilla. Yritystukien osalta pidettiin kaksi palaveria, joissa käsiteltiin yritystukiasioita ELYn ja toimintaryhmien välillä. Toukokuussa järjestettiin tapaaminen, jossa paikalla olivat lähes kaikki Leader-hankkeiden käsittelyyn osallistuvat ELYn virkamiehet sekä toimintaryhmien edustajat (ml. kahden ryhmän hallitusten puheenjohtajat). Tässä tapaamisessa käytiin kattavasti läpi Leaderin eri osa-alueita, ja vastaavia tilaisuuksia toivottavasti järjestetään jatkossakin. ELY-keskuksesta on myös ollut kaikissa hallituksen kokouksissa edustaja. Lisäksi ELYn edustajat ovat osallistuneet yksittäisiä hankkeita koskeviin palavereihin, joista on ollut paljon apua monimutkaisempien hankkeiden valmistelussa. 2-linjan toteutuminen Toimintaryhmän käsittelyyn ei tullut yhtään 2-linjan hanketta vuonna Toimintaryhmä tekee aktiivista yhteistyötä mm. Paimionjokeen kohdistuvan EAKR-hankkeen kanssa, jotta tietoa 2- linjan tuista saataisiin tehokkaasti levitettyä. Hankesihteeri on perehtynyt laajasti ympäristön hoitoon liittyviin kysymyksiin, edistänyt Jokivarsikumppanien yhteistyötä erilaisten ympäristöorganisaatioiden suuntaan sekä antanut neuvontaa ympäristöön liittyvissä hankeasioissa. Toimintaryhmä hyväksyi Varsinais-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoonhankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on saattaa alkuun kymmenen erityisympäristötukihakemusta. Pohjaa 2-linjan tavoitteiden saavuttamiselle on siis luotu ja toiveena on, että vuonna 2011 saataisiin aikaiseksi edistystä erityisympäristötukien osalta. 6. ANALYYSI LEADER-TOIMINNAN ONNISTUMISISTA JA ONGELMISTA VALTAKUNNAN TASOLLA, PALAUTE KESKUSHALLINNON JA MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINNASTA. Leader-toiminnan osalta tapahtui useita myönteisiä asioita vuonna Yhteistyö Leaderryhmien ja Maaseutuviraston välillä parani merkittävästi. Alueelliset maksatuskoulutukset olivat erinomainen välinen kehittää yhteistyötä toimintaryhmien ja Mavin välillä. Sama myönteinen henki jatkui Maaseutuohjelman neuvottelupäivillä. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa yhteistyö jatkui hyvissä merkeissä kuten aiemminkin, ja Varsinais-Suomen toimintaryhmät olivat erityisen tyytyväisiä ministeriön antamasta tuesta toimintaryhmien ja ELY-keskuksen välisen yhteistyön parantamiseen. Toimintaryhmien mahdollisuus osallistua Mavin ja ELYjen videokoulutuksiin oli erittäin tervetullut parannus tiedonkulkuun keskushallinnon ja toimintaryhmien välillä. Oli hienoa ja tulevaisuudenuskoa antavaa nähdä, että byrokratian purkutyöryhmän työ tuotti tulosta. Hanke- ja yritystoimintaa koskevien säädösten uudistukset toivat monia helpotuksia myös Leader-toimintaan. Jokivarsikumppanit toivoo, että säädösten luomat helpotukset realisoituvat myös paikallisten viranomaisten hankekäsittelyssä, erityisesti maksatusvaiheessa.

11 Mavi teki ohjaus- ja tarkastuskäynnin toimintaryhmään. Käynti oli erittäin hyödyllinen ja vahvisti entisestään toimintaryhmän käsitystä siitä, että Mavin ja toimintaryhmien välillä on saavutettu myönteinen yhteistyön ilmapiiri. Ohjauskäyntiin liittynyt ministeriön, Mavin, ELY:n ja toimintaryhmien välinen tapaaminen oli myös hyvin tärkeä, sillä tällaisella kokoonpanolla päästään parhaiten keskustelemaan Leader-toiminnasta kokonaisuutena. Hieno edistysaskel oli myös se, että hankkeista saadaan nyt maakunnittaiset tiedot Mavin nettisivuilta. Vaikka vielä ei ESR-järjestelmän tasoiseen hankerekisteriin päästykään, on ilahduttavaa, että hankkeita koskevat tiedot ovat julkisesti saatavilla. Maaseutuverkostoyksikön toiminta on ollut edelleen hyvin myönteistä ja tuloksekasta. Verkostoyksikkö on tukenut hyvin Leader-toimintaan liittyviä koulutuksia ja tapahtumia. Maaseutu.fisivusto on erittäin informatiivinen ja tärkeä työkalu maaseudun kehittämistä koskevissa asioissa. 7. YHDISTYKSEN MUU TOIMINTA Yhdistys järjesti jäsenilleen kesäretken Hämeeseen. Yhdistyksen jäsenille lähetettiin neljä jäsenkirjettä. Muun toiminnan kehittämiseen jäi entistä vähemmän aikaa hanketoiminnan vilkastuttua olennaisesti. 8. NÄKYMIÄ VUODEN 2011 TOIMINTAAN On hyvin todennäköistä, että Jokivarsikumppanit on sitonut vuoden 2011 myöntövaltuutensa jo vuoden puoleen väliin mennessä. Hyviä hankkeita on suunnitteilla parisenkymmentä, ja aikaisempien vuosien myöntövaltuudet oli sidottu vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuoden 2012 myöntövaltuuteen liittyviä hallituksen päätöksiä tullaan melko varmasti tekemään jo vuoden 2011 puolella. Jokivarsikumppanit on vuoden 2011 toimintasuunnitelmassaan asettanut tavoitteeksi, että hankeaktivointia suunnataan erityisesti niille Jokivarsikumppanien toiminta-alueeseen kuuluville alueille, joissa on käynnistynyt vähän tai ei lainkaan hankkeita. Näin pyritään takaamaan toiminta-alueen mahdollisimman tasapuolinen osallistuminen Elämää ja elinkeinoja! ohjelman toteuttamiseen. Koska Jokivarsikumppanien rahoittamia hankkeita on toiminnassa paljon, kohdistuu vuonna 2011 maksatusten käsittelyyn yhä enemmän työaikaa. Myös Jokivarsikumppanien kv. hankkeen ja koordinaatiohankkeiden toteuttaminen vievät ison osan henkilökunnan työpanoksesta vuonna Koska Jokivarsikumppanien tavoitteena on käynnistää ohjelmakauden aikana useampia kansainvälisiä hankkeita, keskitytään etsimään kansainvälisten hankkeiden aihioita ja jalostamaan niitä eteenpäin hankkeiksi (joko ulkopuolisen tahon toteutettaviksi tai omiksi hankkeiksi).