Ebeneser-säätiö Vuosikatsaus 2014

Transkriptio

1 Ebeneser-säätiö Vuosikatsaus kuvan piirros: Otsolahden päiväkodin kuvat Satutuokiolla Seija lukee satua ja saamme piirtää. Piirrän metsän ja paljon eläimiä, jotka ovat ystäviäni. Olen keiju. Minulla on siivet ja kultatukka, sekä hienot punaiset kengät. Aurinko lämmittää, sammal on pehmeää ja tulee mieleen mummola. Satu loppuu ja lähden pukemaan. (Tyttö, 1970-luku)

2 2 VUOSIKATSAUS 2014 Sisältö 1. Yleistä 1 2. Hallinto ja työntekijät 2 3. Ebeneser-säätiön toiminta 3.1. Lastentarhamuseon toiminta Säätiön järjestämät tilaisuudet Säätiön järjestämät koulutustilaisuudet Arkistot 8 4. Yhteydet ja tiedottaminen 9 5. Kiinteistön käyttö ja huolto Säätiön talous YLEISTÄ Ebeneser-säätiö toimii omistamassaan vuonna 1908 valmistuneessa jugend-rakennuksessa, Helsinginkatu 3 5. Kiinteistö on säätiölle merkittävä tulonlähde. Säätiön käytössä olevia tiloja on 1. ja 3. kerroksessa. Säätiön ylläpitämän Lastentarhamuseon kehittämistyö on säätiön keskeinen tehtävä. Lastentarhamuseo tarjoaa monipuolista työpajatoimintaa, ohjelmaa lapsiperheille ja museovierailuja huomioiden erilaisten kävijäryhmien tarpeet. Tavoitteena on myös verkostoitua Kallion alueen muiden lapsiperheiden parissa toimivien ryhmien kanssa. Vuoden 2014 keväällä säätiössä oli useita henkilöstömuutoksia. Säätiön uudeksi puheenjohtajaksi tammikuusta 2014 valittiin dosentti Inkeri Ruokonen. Puheenjohtajakausi on kaksivuotinen. Säätiön toiminnanjohtaja Taina Sillanpää oli osittaisella tutkimusvapaalla helmikuun alusta kesäkuun loppuun. Museotyöntekijä Silja Järventausta oli koko vuoden 2014 työvapaalla. Keväällä museossa työskenteli kaksi kokopäiväistä sijaista, FM Ragni Reichardt ( ) ja FM Henna Riihelä ( ). Syksyllä 2014 museossa työskenteli FM Riia Timonen tuntityöntekijänä. FM Sampsa Heinosen työskenteli säätiön valokuva-arkiston digitointiprojektissa Digitointiprojektiin saatiin Museoviraston harkinnanvarainen apuraha. Lapsuuden Instituutti toimii säätiössä omana yksikkönään. Lapsuuden instituutin muodollisena johtajana on toiminut dosentti Inkeri Ruokonen Helsingin yliopistolta. Lapsuuden instituutilla ei ole erillistä toimintasuunnitelmaa eikä vuotuista budjettia. Säätiön tulot koostuvat pääasiallisesti kiinteistön vuokra- ja sijoitustuloista, joilla säätiön oma toiminta on toistaiseksi voitu pääosin kattaa. Keski-Helsingin musiikkiopisto on vuokrannut rakennuksen 2. ja 4. kerroksen tilat käyttöönsä kymmeneksi vuodeksi. Vuokrasopimus alkoi vuonna Talon ensimmäisessä kerroksessa toimii VI-SU Perhekeskuksen ylläpitämä vironkielinen lastentarha Anni. Ebeneser-talon toimijat ovat järjestäneet yhteistä ohjelmaa mm. Kallio kukkii ja kipinöi -viikkojen aikana.

3 3 2. HALLINTO JA TYÖNTEKIJÄT Säätiön toiminnasta vastaa ja sitä valvoo eri alojen asiantuntemusta edustava kahdeksanjäseninen hallitus. Hallitus kokoontui toimintavuonna seitsemän kertaa. Toiminnallinen jaosto ja taloudellinen jaosto kokoontuivat säätiön tiloissa ja sähköpostitse. Säätiön hallitus toimikausi Inkeri Ruokonen, puheenjohtaja Marko Väisänen, varapuheenjohtaja Marjatta Takala Mervi Saikkonen KT, dosentti VTM, opinto-ohjaaja KT, dosentti KM, ELTO toimikausi Arja-Sisko Holappa Jan Löfström Mari Mattsson Seppo Sarras KT, opetusneuvos PhD, dosentti Pastori FM, kehittämiskonsultti Säätiön työntekijät Taina Sillanpää Jenni Tinell KM, LTO, toiminnanjohtaja KM, LTO, säätiön sihteeri Jaostot ja työryhmät Taloudellinen jaosto: Marjatta Takala, Mervi Saikkonen, Marko Väisänen (pj) ja Taina Sillanpää. Jaosto kokoontui sähköpostitse kuluvan toimintavuoden aikana. Toiminnallinen jaosto: Inkeri Ruokonen (pj), Arja-Sisko Holappa, Jan Löfström, Mari Mattsson, Seppo Sarras hallituksesta sekä Taina Sillanpää ja Jenni Tinell säätiön toimihenkilöinä. Museotyöryhmä: Intendentti (em.) Heli Halste-Korpela, dos. Jan Löfström, päiväkodinjohtaja (em.) Tuulikki Nyström, maakuntamuseotutkija Ulla Teräs, arkkitehti Aino Tuori ja säätiön työntekijät Taina Sillanpää ja Jenni Tinell sihteerinä. Rakennus- ja korjaussuunnitteluryhmä: Isännöitsijä Tarmo Takko, Inkeri Ruokonen, Marko Väisänen ja Seppo Sarras säätiön hallituksesta, arkkitehti Aino Tuori sekä Jenni Tinell ja Taina Sillanpää säätiön toimihenkilöinä. Kiinteistönhoito ja siivous Kallion Kiinteistöhuolto, Jorma Kotala Marita Myllynen T:mi Isännöinti Jenni Tinell, käyttöisännöitsijä Tarmo Takko, Aitoisännöinti Oy, tekninen isännöitsijä Säätiön varainhoito Nordea Private Banking, Harri Ahlberg Kirjanpito ja palkanlaskenta Paula Laineenoja ja Merja Vanhanen Nordean säätiö- ja kirjanpitopalveluista. Tilintarkastus KHT Matti Jyrkkiö, varsinainen tilintarkastaja KHT Kari Lydman, varatilintarkastaja ATK-tuki, T:mi Pekka Hautamäki Työterveyshuolto: Diacor, työterveyshoitaja Sanna Heikkilä, työterveyslääkäri Sirkka Itani Henkilöstöasiat ja työterveyshuollon yhteydet: Taina Sillanpää

4 4 3. EBENESER-SÄÄTIÖN TOIMINTA 3.1 Lastentarhamuseon toiminta Lastentarhamuseon näyttely Kansanlastentarha, Helsinginkatu 3-5, on ollut avoinna yleisölle keskiviikkoisin kello Vuoden 2014 aikana museo oli avoinna myös lauantaisin seuraavina ajankohtina: kevätkaudella 8.2., 8.3., 5.4. sekä syyskaudella, 13.9., ja Lauantaikävijöiden määrä vaihteli jonkin verran. Erityisesti pihalla järjestetyt eläinvierailut lisäsivät kävijöiden määrää myös museon sisätiloissa; 8.3. lapset saivat ratsastaa ponilla ja silitellä löytökaneja. Lastentarhamuseon Facebook-sivujen päivitys on tuonut lisää kävijöitä erityisesti lauantaipäiviin. Museon ystävät osallistuivat aktiivisesti lauantaipäivien suunnitteluun ja toteutukseen lauantaina järjestetty tapahtuma oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa, jolloin Lastentarhanmuseo liittyi European Cultural Heritage-tähdeksi: Lauantain ohjelmassa oli diaesitystä lastentarhalaisten moninaisista aistikokemuksista tarhassa, kuvia luvulta 1950-luvulle. Museon toiminnassa on huomioitu mm. Kallio kukkii- sekä Kallio kipinöi tapahtuma. Kallio kukkii viikolla, Lastentarhamuseon taidetyöpajoissa oli tarjolla mm. Muumimamman äitienpäiväkorttipaja, Nuuskamuikkusen musiikkiseikkailu ja Hemulin kevätlöydöt. Ohjaajina toimivat Helsingin yliopiston Esi- ja alkuopetuksen aineopintojen taito- ja taideaineiden didaktiikan opiskelijat. Kallio Kipinöi viikolla museossa näytettiin Heikki Prepulan animaatioita. Tilaisuuksista tiedotettiin Kallio kipinöi - lehtisen ohella Helsingin päiväkoteihin ja alakerrassa toimivaan Lastentarha Anniin. Tilaisuudet saavuttivat mielenkiintoa ja lisäsivät myös keskiviikon museopäivän kävijämäärää. Vuonna 2014 museossa vieraili kaiken kaikkiaan 2469 kävijää, (viime vuonna 2206). Suurimman ryhmän muodostivat päiväkotien lapsiryhmät (878 kävijää), opiskelijaryhmien kävijämäärä oli 737. Yksittäisiä kävijöitä museossa on ollut 854. Luku sisältää keskiviikon ja lauantain museopäivät, tyhy-päivät sekä erilaiset merkkipäivät ja tilaisuudet. Lastentarhamuseo liittyi European Cultural Heritage-tähdeksi ja tapahtumaksi : Museum.html. Museossa vieraili myös kävijöitä Virosta, Koreasta, Saksasta, Ranskasta ja Norjasta. Opiskelija- ja aikuisryhmiä oli mm. seuraavilta tahoilta: Helsingin yliopiston suomen- ja ruotsinkielisen lastentarhanopettajakoulutuksen opiskelijoita, Helsingin-, Vantaan- sekä Espoon Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoita, päiväkotien työntekijöitä koulutustapahtumissa. Päivähoitoyksiköille tarjottiin mahdollisuus viettää kehittämispäivää säätiön tiloissa ja samalla tarjottiin lyhyt kierros Lastentarhamuseossa. Aikuisryhmille on käynnin yhteydessä ryhmän mielenkiinnosta riippuen kerrottu lastentarhatyön ja lastentarhanopettajakoulutuksen kehittymisvaiheista. Oppilaitosten opiskelijaryhmien käynnit ovat opastettuja museokierroksia, joissa tutustutaan konkreettisesti suomalaisen varhaiskasvatuksen, lastentarhatyön sekä Ebeneserin lastentarhan historiaan. Vuoden 2014 aikana museon museopedagogisen toiminnan kehittämistyötä on jatkettu ryhmiltä saadun palautteen ja kokemusten pohjalta. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä

5 päiväkotien sekä alan oppilaitosten kanssa. Samalla kehitetään museon oheistoimintoja, kuten museokaupan tuotevalikoimaa, museon ystävien toimintaa, sekä työpajatoimintaa. 5 Päiväkotiryhmien yhden kerran käynti on opastettu, toiminnallinen museokierros, joka kestää noin 1 1/2 tuntia. Lapset saavat mm. leikkiä lastentarhan salissa, leikkimökissä ja intiaaniteltassa sekä puuhata työkasvatushuoneessa ja tutustua johtajattaren huoneeseen. Lapset pukeutuvat vanhan ajan lastentarhalaisten vaatteisiin. Päiväkotiryhmille on tarjottu mahdollisuutta vierailla museossa kolmen käynnin jaksona, jolloin jää enemmän aikaa lasten omalle toiminnalle, kysymyksille ja pohdinnalle. Kolmen kerran jakso koostuu tutustumisesta vanhoihin esineisiin ja työkasvatukseen sekä seikkailukierroksesta rakennuksessa. Käyntien välillä tehdään pieniä tehtäviä päiväkodissa. Ryhmien on mahdollista itse vaikuttaa kokonaisuuden sisältöön. Työpajatoiminta Teemalliset eläinkierrokset ja aistikierrokset: Keväällä 2014 järjestettiin lapsiryhmille teemallisia eläinkierroksia. Eläinkierroksilla lapset saivat pukeutua eläinpäähineisiin ja tehdä eläimille majoja. Eläimet karkuteillä opastuksilla päiväkotilapset etsivät eläimiä eri museohuoneista ja samalla tutustuivat entisajan lastentarhan toimintamuotoihin, mm. villan karstaukseen ja eläinroolivaatelauluun. Aikamatto-kierroksilla lapsia lennettiin tilkkupeitolla 100 vuotta ajassa taaksepäin. Aikamattoon on kerätty tilkkuja, jotka kertovat lastentarhan historiaa sävyin, kuvin ja pinnoin. Lastentarhan historiaa tuotiin lapsille esille eri aistien välityksellä; lapset pääsivät maistamaan entisajan ruokia ja tutustumaan entisajan ruokiin ja ruokailuvälineisiin sekä haistamaan erilaisia työkasvatukseen liittyviä tuoksuja. Lisäksi kokeiltiin aikamaton tilkkujen erilaisia pintoja sekä tunnusteltiin ja arvailtiin pussin sisällä olevia museoesineitä.

6 6 Ruotsinkieliset kierrokset: Syksyllä 2014 tarjottiin ruotsinkielisille lapsiryhmälle ruotsinkielisiä museokierroksia aistiteemaan liittyen sekä joulun alla muutama ruotsinkielinen joulukierros. Kierrosten oppaana toimivat Helsingin yliopiston ruotsinkieliset lastentarhanopettajaopiskelijat. Ruotsinkielisiin kierroksiin osallistui 6 ryhmää, n. 70 lasta aikuisineen. Perhekahvilat Perheille suunnattujen lauantaipäivien lisäksi museossa toteutettiin pienten lasten perheille suunnattuja perhekahviloita. Perhekahviloita järjestettiin kahtena keskiviikkona, jolloin museo oli auki klo 10 18, pääsymaksua ei peritty. Perhekahvilassa ohjelmassa oli pienten lasten musiikkihetki Maisa Kumpulaisen vetämänä. Sukuseikkailutyöpajan vetäjänä toimi tietokirjailija Liisa Lauerma Perheille tarjottiin mahdollisuus lämmittää lapsen ruoka keittiössä. Kahvilassa oli myynnissä pullaa ja kahvia. Joulu lastentarhamuseossa Joulukuussa 2014 Lastentarhamuseo koristeltiin jouluasuun. Ryhmille tarjottiin jouluisia kierroksia Lastentarhamuseossa. Lapset kävivät talon vintillä, johon oli lavastettu jouluinen maailma. Lapset saivat leikkiä joulukuusen alla ja pukeutua eläinpäähineisiin sekä nauttia museon tunnelmasta. Ensimmäistä adventtia edeltävänä lauantaina järjestettiin perinteinen Lastentarhamuseon joulu perheille. Ohjelmassa oli joululauluja sekä piparien leivontaa. Alakerran näyttely Syksyllä 2014 talon ensimmäisen kerroksen ala-aulaan avattiin näyttely: Tunnen, näen, koen. Aistimuistot lastentarha- ja päiväkotimuistoissa. Näyttelyyn on koottu Ebeneser-säätiön ja SKS:n muistitietokeräyksen satoa. (Keräys järjestettiin ) Näyttelyn yhteydessä kävijöillä oli mahdollisuus kirjoittaa muistoja omasta lastentarha- tai päiväkotiajasta. Näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Säätiön työntekijät Jenni Tinell ja Riia Timonen.

7 Museon ystävät Lastentarhamuseon ystävät -ryhmä on rekisteröimätön yhdistys, jonka tavoitteena on tukea Lastentarhamuseon toimintaa ja välittää lastentarhapedagogiikan traditiota. Ryhmä ei peri jäseniltään jäsenmaksua. Lastentarhamuseon ystävät on kaikille Lastentarhamuseon toiminnasta kiinnostuneille avoin ryhmä. Ryhmään voi ilmoittautua Lastentarhamuseon verkkosivujen kautta, jolloin saa tietoa sekä ryhmän toiminnasta että Lastentarhamuseon tapahtumista sähköpostin välityksellä. Lastentarhamuseon ystävien tapaamisissa suunniteltiin Lastentarhamuseon lauantaipäivien ohjelmaa. Museon ystävät toteuttivat Museolauantaipäivien ohjelman. Ryhmän jäsenet osallistuivat myös aistikierroksilla käytettävän aikamaton suunnitteluun sekä tilkkujen keräämiseen Säätiön järjestämiä tilaisuuksia Ebeneser-päivä Ebeneser-päivän juhlaa vietettiin tiistaina Juhlassa jaettiin Ebeneserin tunnustuspalkinto FT, Marjatta Kallialalle. Kalliala on pitkänlinjan varhaiskasvatuksen vaikuttaja, joka on kirjoituksillaan ja toiminnallaan tehnyt näkymätöntä näkyväksi ja tuonut lasten näkökulmaa esille varhaiskasvatuksen päätöskeskusteluun. Lisäksi hän on tehnyt pitkään hyvää yhteistyötä Lastentarhamuseon kanssa mm. avaten varhaiskasvatuksen historiaa lastentarhanopettaja-opiskelijoille. Juhlassa muistettiin myös Museon ystävien aktiivijäseniä sekä Esa Siljamäkeä pitkäaikaisesta talolle tehdystä työstä. Eläkeläisten joulukahvit Ebeneser-talossa järjestettiin eläkkeellä olevien lastentarhanopettajien yhteinen tapaaminen joulukahvien merkeissä klo Ohjelmassa säätiön toiminnanjohtaja Taina Sillanpää esitteli SKS:n ja Ebenesersäätiön järjestämää lastentarha- ja päiväkotimuistokeruuta. Tietokirjailija Liisa Lauerma kertoi kirjastaan Sukuseikkailu ja siihen liittyvästä työskentelystä. Säätiön sihteeri Jenni Tinell johdatteli kuulijat aistikierrokselle Lastentarhamuseoon. Ohjelmassa oli myös Keski-Helsingin musiikkiopiston sellonsoiton oppilaiden esitys.

8 3.3. Säätiön järjestämiä koulutustilaisuuksia 8 Studia generalia luento Ebeneser-säätiö juhlisti Flickr-palvelussa avattavien kuva-aineistojen julkaisua 8.4. Ebeneser-talossa järjestettävällä maksuttomalla Avoin visuaalinen menneisyys -yleisötilaisuudella. Tilaisuuden ohjelmassa Historian didaktiikan yliopistonlehtori, PhD Jan Löfströmin aiheena oli Mitä valokuva voi kertoa tutkijalle. Ebeneser-säätiön ma. tutkija, FM Sampsa Heinonen esitteli Ebeneser-säätiön kuvakokoelmia Flickr kuvayhteisöpalvelussa. Ebeneser-säätiön toiminnanjohtaja (emerita), KM, LTO Maija Meretniemi kertoi Ihmisistä ja tapahtumista kuvien takana. Studia generalia luento, Lokakuun yleisötilaisuudessa käsiteltiin muistitietoa ja säätiössä olevia muistitietoaineistoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistonjohtaja, dosentti Ulla-Maija Peltonen avasi tilaisuuden aiheenaan Mikä tekee muistitietotutkimuksesta erityisen? Säätiön toiminnanjohtaja, LTO, KM Taina Sillanpää tarkasteli lastentarhojen elettyä tilaa aineistonaan Ebeneser-säätiön ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämä lastentarha- ja päiväkotimuistokeruu vuosilta Säätiön sihteeri, LTO, KM Jenni Tinell kertoi tutkimuksestaan Keitä ovat lastentarhaopettajaopiskelijat tarkastelussa Ebeneser-säätiön elämäkerta-aineisto vuodelta 1996 ja Kasvattajaksi oppimassa-aineisto vuodelta Ebeneser-talon ala-aulassa oli nähtävillä näyttely Aistikokemuksista lastentarhamuistoissa. Tilan merkitys päiväkodin arjessa lapsuuden tilat lastentarha- ja päiväkotimuistoissa Säätiön toiminnanjohtaja suunnitteli päivähoidon työntekijöille koulutuksen, jossa käydään läpi erilaisia lastentarhalapsuuden elettyjä tiloja muisteluaineiston kautta käsiteltynä. Koulutus sisältää myös aktiivisen oman muistelun osuuden, jonka avulla lähdetään rakentamaan huomioita oman päiväkodin toimintaympäristöstä ja herkistytään lasten kokemuksille tänä päivänä. Koulutuksen tavoitteena on käynnistää ajatteluprosessi, jossa tunnistetaan päiväkotitilojen monimuotoisuus ja mahdollisuudet. Koulutuksen voi liittää osaksi päivähoitoyksikön kehittämispäivää Ebeneser-säätiön historiallisissa tiloissa. Samalla voi tutustua Lastentarhamuseoon ja tarkastella Ebeneserin lastentarhan arkkitehtuuria. Syksyllä 2015 koulutukseen osallistui ruotsinkielisen päivähoidon johtajia. Päivähoitohenkilöstön täydennyskoulutus - Kuvataiteellinen toiminta varhaisiässä Kuvataiteellinen toiminta varhaisiässä -koulutus järjestettiin marraskuussa 2014 Musta tuntuu punaiselta, kuvataiteellinen toiminta varhaisiässä kirjan ideoiden pohjalta kirjan kirjoittajien toimiessa kouluttajina. Koulutuksen osallistujat valitsivat joko yksittäisen kerran tai koko koulutussarjan Dokumentointia ja prosesseja käsitteli osuudessaan KM, LTO Kati Rintakorpi, Leikin ja taiteen yhteyksistä kertoi TaM, kuvataidekasvattaja klo Mirva Kuusela. Ohjelmassa oli myös omakohtaista työskentelyä savella. TaT, kuvataiteen lehtori Sinikka Rusasen aiheena oli kuvataiteelliset kokeilut ja tarinointi. TaM, LO Kaisa Torkki käsitteli osuudessaan tiloja, muotoilua ja rakentelua.

9 Arkistot Lastentarhatyön asiakirja-arkisto ja kuva-arkisto sijaitsevat Ebeneser-säätiön tiloissa 3. kerroksessa. Toimintavuoden aikana opiskelijat ja tutkijat ovat etsineet ja saaneet tietoja lastentarhatyötä käsitteleviin seminaari- ja tutkimusraportteihin sekä sukututkimustyöhön. Toimintavuoden aikana valmistui kolme varhaiskasvatuksen historiaa käsittelevää kandidaatintutkielmaa, jossa käytettiin tutkimusaineistona Ebenesersäätiön arkistomateriaalia. Säätiöllä on kirjasto, jonka kokoelmiin saatiin merkittävä lisäys Lastentarhanopettajaliiton Elsa Boreniuksen kirjakokoelmasta. Sosiaalineuvos Elsa Borenius ( ) oli Lastentarhanopettajaliiton historian tärkein vaikuttajayksilö. Borenius toimi myös lastentarhojen tarkastajana sekä valtakunnallisesti että Helsingissä. Arkistoaineiston kartuttamiseksi on jatkuvasti käynnissä lastentarhanopettajille suunnattu henkilökohtaisten arkistojen keruu. Tietoa aineiston luovuttamiseen liittyvistä asioista löytyy säätiön internet-sivuilla. Tutkimuksen kannalta tärkeä aines on mikrofilmattu. Mikrofilmejä säilytetään Mikkelin Maakuntaarkistossa. Säätiön arkistossa on mikrofilmeistä tehdyt DVD-levykkeet. Valokuva-arkisto digitoiminen Ebeneser-säätiön Lastentarhamuseolla on rikas noin 5000 valokuvan kokoelma, joka kertoo lastentarhatyön vaiheista mutta myös laajemmin Helsingin muutoksesta, arkielämästä ja lapsuudesta ja 1900-lukujen taitteessa ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Valokuva-aineiston digitoinnille saatiin Museoviraston kolmas harkinnanvarainen avustus vuonna 2013, joka siirrettiin alkamaan tammikuusta Projektista vastasi aikaisempien vuosien tapaan FM Sampsa Heinonen (2011, 2012). Valokuva-albumeja digitoitiin projektin kolmannessa vaiheessa yhteensä 11 kpl, joista yksittäisten valokuvien osuus oli 1173 kappaletta. Erilaisten sekalaisten Ebeneser-säätiön kokoelmiin kuuluvien valokuva-albumien ohella projektin yhteydessä digitoitiin yksi valokuva-albumi Siiri Vallin kokoelmasta (kuvia Itä-Karjalasta mm. lastentarhoista ja nuorisotyöstä vuosina ) ja Hjördis Alda Margareta Strömbergin perikunnan lahjoituksesta kaksi valokuvaalbumia (Stig Hartmanin kuvaamia sotalapsikuvia Ruotsin Halmstadista jatkosodan ajalta ja toinen albumi kesäsiirtolatoiminnasta eri puolilla Suomea vuosina ). Valokuva-albumien ohella digitoitiin päiväkoti Louhikkoa koskevia valokuvia 1970-luvulta 2000-luvulle noin 250 vedosta (lähinnä päiväkodin henkilökunnan kuvaamia värillisiä kymppikuvia). Nämä valittiin digitoitavaksi yli 1000 vedosta ja negatiivia sisällään pitävästä päiväkoti Louhikon lahjoituksesta mm. niiden teknisen laadun ja kuva-aiheiden edustavuuden perusteella. Projektin (1/2014-4/2014) aikana luetteloitujen ja digitoitujen tallenteiden määrä oli yhteensä 1447 kpl. Lastentarhamuseon kuva-arkistosta julkaistiin noin 200 valokuvaa Flickr-kuvayhteisöpalvelussa Ebeneser-säätiön tavoitteena on edistää kuvakokoelmansa saavutettavuutta ja lisätä sen käyttöä. Kuvat ovat asiakkaiden vapaasti selailtavissa, käytettävissä ja kommentoitavissa. Julkaistava aineisto on arvokas erityisesti paikallishistoriasta, sukututkimuksesta, kulttuuri- ja sosiaalihistoriasta ja lapsuuden historiasta kiinnostuneille. Julkaistut kuvat muodostavat kolme kokonaisuutta: Muuttuva Kallio sisältää 30 kuvaa Kallion Harjun alueesta 1900-luvun alusta 1930-luvulle. Lastentarhatyön uranuurtajan Elisabeth Alanderin 60-vuotispäivän kunniaksi koottu valokuva-albumi sisältää yli 140 valokuvaa 1910-luvulta lastentarhoista ympäri Suomea. 25 tunnistamatonta visiittikorttikuvaa ja 1870-luvuilta.

10 Esinekokoelman järjestäminen Kokoelmavarastossa on tällä hetkellä säilytystilaa n. 50 hm. Säilytysjärjestelmä oli epäkäytännöllinen ja esineet vaikeasti löydettävissä. Tilasta poistettiin suurikokoisia huonekaluja ja osa suuremmista esineistä sijoitettiin kellarin huonekaluvarastoon käyttöön. Peruskokoelman laatikot numeroitiin ja sisällöt tarkistettiin. Esinekokoelma on luetteloitu uudelleen Excel-taulukkoon, josta esineet löytyvät helpommin. Käyttökokoelmalle sijoitettiin oma hyllykkö yhdelle seinälle. Käyttökokoelmaa kartutetaan varsinaisen kokoelman poistoilla sekä uusilla hankinnoilla YHTEYDET JA TIEDOTTAMINEN Ebeneser-säätiössä on vuoden mittaan käynyt lukuisia vierailijoita ryhmissä tai yksityishenkilöinä tutustumassa säätiöön ja Lastentarhamuseoon. Säätiön työntekijät ovat esitelleet taloa ja sen toimintaa. Yhteyttä yliopistoihin pidettiin lastentarhanopettajakoulutuksen opiskelijavierailujen kautta. Helsingin yliopiston opettajilta on saatu asiantuntijatietoa mm. museon kehittämistyötä varten. Helsingin yliopiston taito- ja taideaineiden opiskelijat järjestivät Kallio kukkii tapahtuman lisäksi taidetyöpajoja Lastentarha Annin ja Pääskylän päiväkodin lapsille. Säätiön työntekijät vierailivat keväällä 2014 Helsingin kaupunginmuseon Lastenkaupungissa, Diakonissalaitoksen museossa, Lastenlinnan museossa, Teatterimuseossa, Lelumuseo Hevosenkengässä sekä Helsingin kaupunginarkistossa. Säätiön toiminnanjohtaja on jäsenenä museopedagogisessa Pedaali-yhdistyksessä, Varhaiskasvatuksen seurassa sekä Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seurassa. Uskontokasvatussymposium järjestettiin Säätiön toiminnanjohtaja osallistui symposiumin järjestelyihin päävaliokunnassa. Yhteyksien ylläpitoon ja yleistä tiedotusta varten säätiöllä on kotisivut osoitteessa Lastentarhamuseon kotisivut löytyvät osoitteesta Lastentarhamuseon Facebook-sivuilla tiedotetaan museon ajankohtaisista tapahtumista sekä kerrotaan sanoin ja kuvin toteutuneesta toiminnasta. Facebook-sivuilla on myös kuukausittain vaihtuva lastentarhatoiminnan kuukausiaiheita esittelevä sarja. Vuoden 2014 aiheena oli eläimet. Keski-Helsingin musiikkiopiston, Kallion kulttuuriverkoston ja Lastentarha Annin kanssa tehtiin yhteistyötä mm. Kallio kukkii ja kipinöi tapahtumien yhteydessä. Keväällä järjestettiin perinteiset pihatalkoot, johon osallistui säätiön ja Lastentarha Annin työntekijöitä sekä päiväkodin lasten vanhempia. Säätiön työntekijöiden matka Berliiniin ja Bad Blankenburgiin Säätiön työntekijät Jenni Tinell ja Taina Sillanpää tekivät työmatkan Berliiniin ja Bad Blankenburgiin Berliinin ohjelmaan kuului tutustuminen Pestalozzi-Fröbel Hausin lastentarhanopettajien koulutusohjelmaan, perhetaloon, lastentarhaan sekä arkistoon. Berliinissä käytiin myös Berliinin tunnetuimmalla museoalueella, museosaarella (Museuminsel); Pergamonmuseossa ja Neues Museum museossa sekä Berliinin historiasta kertovassa the Story of Berlin näyttelyssä. Bad Blankenburg sijaitsee neljän tunnin junamatkan päässä Berliinistä. Bad Blankenburgissa vierailtiin Fröbel-museossa sekä tutustuttiin fröbeliläisen lastentarhan toimintaan. Kallio Block Party Kallio-liikkeen Kallio Block Party järjestettiin Helsinginkadulla. Tapahtumaan liittyi myös oma lasten ilmaistapahtuma, joka pidettiin Ebeneserin pihalla klo Pihalla oli monia lastenkulttuurin vapaa-

11 ehtoisia työpajoineen mm. skeittilautatyöpaja ja sirkustyöpaja. Paikalla olivat myös lasten kirjakioski Toukka, Sarjakuvakeskus sekä Lasten oma radio. 11 Ebeneser-säätiön ja Lastentarhamuseon osallistuminen varhaiskasvatusmessuille Varhaiskasvatusmessut järjestettiin Wanhassa satamassa, jonne Ebeneser-säätiölle varattiin oma kabinetti Lastentarhamuseon esittelyyn. Messuilla esiteltiin muistitietokeruuta dia-esityksenä, kerrottiin museon toiminnasta ja myytiin museokaupan tuotteita. Messutila rakennettiin aistimuistoihin perustuvien kokemusten pohjalle. Säätiön kabinetissa vieraili päivän aikana runsaasti kiinnostuneita kävijöitä. Museoyhteistyö Lastentarhamuseon esinekokoelmasta lainattiin esineitä Ateneumin Taidemuseon Järven Lumo näyttelyn takavitriiniin. Näyttely oli esillä asti. Lastentarhamuseon esineitä oli myös esillä Kööpenhaminassa Ordrupgaard-museossa Carl Larsson näyttelyn yhteydessä olevassa Alexander Reichsteinin suunnittelemassa Kotona-tilateoksessa. 5. KIINTEISTÖN KÄYTTÖ JA HOITO Kiinteistön katualueista, talon teknisestä huollosta ja piha-alueen siisteydestä on huolehtinut toiminimi Kallion Kiinteistöhuolto. Käyttöisännöinnistä on vastannut säätiön sihteeri. Teknisen isännöinnin ja korjaustoimien vastuu on vuoden 2014 alusta ollut Tarmo Takolla Aitoisännöinti Oy:stä. Isännöitsijän ehdotuksesta hallitus päätti hyväksyä kuntokartoituksen tekemisen ja kilpailutuksen tuloksena tekijäksi valikoitui Wise group. Wise group teki kuntoarvion kohdekäynnin Hallitus päätti perustaa Rakennus ja korjaussuunnitteluryhmän, joka suunnittelee sekä valmistelee tarkemmin yhdessä isännöitsijän kanssa putkiston saneerausremonttia sekä muita remontteja. Välittömästi hoidettavia asiat tehtiin jo syksyllä 2014, näitä olivat vesikaton tiiviyden varmistaminen (huoltomaalaus), vesien johtaminen kadulla sekä huoltokorjaukset; märkätilojen laatat ja wc-istuimien vaihto osittain sekä Harjukadun nurkkahuoneen kunnostustyöt. Pääsisäänkäynnin viereinen kukkapenkki uusittiin kokonaan. Kukkien valinnassa huomioitiin puutarhan historia sekä paikan sääolosuhteet. Työn suoritti puutarhaliike Hannonen. Lastentarha Anni rakensi pihalle omalle ulkoilualueelleen kiipeilytelineen ja keinut. Tiloja on vuokrattu yksityishenkilöille korvausta vastaan. Vuoden 2014 aikana tiloja vuokrattiin myös päivähoitoyksiköiden kehittämis- ja koulutuspäiviä varten. Samalla henkilökunnalla on ollut mahdollisuus tutustua lastentarhamuseoon ja saada lyhyt historiallinen katsaus lastentarhatoiminnasta, esim. leikin merkitys lastentarhassa.

12 12 6. SÄÄTIÖN TALOUS Taloudellinen jaosto on esitellyt hallitukselle kiinteistön käyttöön ja vuokraamiseen, osakesalkun sisältöön ja hoitamiseen liittyvät asiat ja raportoinut toiminnastaan hallitukselle. Taloudellinen jaosto on kokoontunut sähköpostitse. Osakesalkun hoito siirtyi vuoden 2012 alussa Nordean tehtäväksi. Säätiön talouden tulolähteinä ovat kiinteistötulo, osakkeet, korot ja osingot. vuoden 2014 tilinpäätös on rahastosiirtojen jälkeen ,73 euroa ylijäämäinen. Vuoden vaihtuessa pörssinoteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvo ,37 euroa ja vastaava markkina-arvo oli ,79 euroa, joukkovelkakirjalainojen, korko- ja yhdistelmärahastojen kirjanpitoarvo oli ,44 euroa ja vastaava markkina-arvo ,79 euroa. Helsingissä Inkeri Ruokonen puheenjohtaja Taina Sillanpää toiminnanjohtaja