Uudenmaan kasvuyrittäjyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan kasvuyrittäjyys"

Transkriptio

1 Uudenmaan kasvuyrittäjyys Raportti Uudenmaan kasvuyrityksistä kyselytutkimusten ja hallinnollisten tilastoaineistojen valossa Helsinki Pekka Lith Lith Consulting Group

2

3 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Uudenmaan yritystoiminta ja yritysprofiili Yritysten määrä ja koko Yritystoimipaikat ja toiminnan laajuus 9 3 Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus 13 4 Kasvuyritykset tilastollisesti Kasvuyrittäjyyden määritelmä Kasvuhakuisuus Uudellamaalla TEM:n kasvuyritystilasto Esimerkkiyritysten kasvu: Life Science Osaamisalan yritystoiminta Terveysalan kasvuyrittäjyys Esimerkkiyritysten kasvu: Yksityinen turvallisuusala Osaamisalan yritystoiminta Turvallisuusalan kasvuyrittäjyys Esimerkkiyritysten kasvu: Design-ala Muotoilun käsite ja alan yritystoiminta Muotoilualan kasvuyrittäjyys 53 Yhteenveto 58 Lähteitä 62 Liite 1: Katsaus kasvuyrityksiin eri ELY-keskusalueilla 64 Liite 2: Turvallisuuden tuoteryhmät 67 Liite 3: Terveysalalla toimivat esimerkkiyritykset Uudellamaalla 1 71 Liite 4: Turvallisuusalalla toimivat esimerkkiyritykset Uudellamaalla Voivat toimia terveysalan ydinyrityksenä tai tukitoimialojen yrityksenä. 2 Voivat toimia turvallisuusalan ydinyrityksenä tai tukitoimialojen yrityksenä.

4 2 1 Johdanto Kansantalouden tilinpidon tiedot osoittavat, että maamme bruttokansantuote bkt supistui 1,2 prosenttia vuonna 2013, eikä lähivuosille ole odotettavissa merkittävää kasvua. Nimellisesti bkt oli 201 miljardia euroa, mutta määrällisesti se oli alhaisempi kuin vuonna Yrityksissä tuotannon (pl. alkutuotanto) ja työllisyyden kehitys on ollut vielä huonompaa kuin koko kansantaloudessa keskimäärin. 3 Vuonna 2013 yritysten tuotannon määrä oli yhdeksän ja työllisyys neljä prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin finanssikriisin alkaessa vuonna Yksityisten ja julkisten kulutusmenojen sekä investointien (kiinteän pääoman bruttomuodostus) kasvun hiipuminen (investointilama) heikentävät suoraan yritysten toimintaedellytyksiä kotimaisilla markkinoilla monien tuotteiden osalta. Myös ulkomaankauppaa kuvaava vaihtotase oli 2,1 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2013, mitä selittävät viennin epäedullinen tuote- ja maarakenne, heikentynyt kilpailukyky kilpailijamaihin nähden sekä epäedullinen vaihtosuhteen kehitys. Lisäksi korkean teknologian tuotteiden vienti on romahtanut suhteellisesti ja määrällisesti. Yleinen vaimea talouskehitys on näkynyt yritysten liikevoittoja kuvaavassa toimintaylijäämässä. Nimellisesti toimintaylijäämä pysyi kansantalouden tilinpidon mukaan edellisen vuoden tasolla vuonna 2013 ollen noin 60 prosenttia huippuvuoden 2007 tasosta. Näköpiirissä ei ole odotettavissa sellaista kehitystä, mikä nostaisi toimintaylijäämän vuotta 2009 edeltäneelle tasolla. Tosin yrittäjätulo kasvoi 5,3 prosenttia vuonna 2013, mikä johtuu ulkomaisten sijoitusten hyvästä tuotosta, 4 mutta myös yrittäjätulo jäi noin 60 prosenttiin vuoden 2007 tasosta. 5 Elvytyspakettien vaikuttavuus heikkoa Julkisen vallan mahdollisuuksia lisätä elvytysvaroja hankaloittaa se, että valtion rahoitusasema on ollut viidettä vuotta huomattavan alijäämäinen. Vuonna 2013 valtion talouden alijäämä oli seitsemän miljardia euroa. Valtion velka oli noin 96 miljardia euroa, mutta velkasumma nousee jo kuluvana vuonna yli 100 miljardiin euroon. Suomen hallitus on sopinut tosin 1,1 miljardin euron kasvu- ja elvytyspaketista, joka rakentuu työn verotuksen keventämiseen ja ratahankkeisiin, minkä lisäksi yritykset saavat takaisin oikeuden vähentää edustuskuluja verotuksessa. Asiantuntijoiden mukaan elvytyspaketin vaikutukset talouteen ovat pieniä ja lyhytaikaisia. Ne eivät myöskään generoi uutta tuotantoa, sillä esimerkiksi rakentaminen on itse asiassa kulutusta ja osa rakennustöistä valuu ulkomaisille alihankkijoille. Myös Ukrainan kriisiin liittyvät Venäjän vastapakotteet heikentävät entisestään kansantalouden kehitysnäkymiä. Varsinkin vähän huomiolle jääneiden rahoitusalan pakotteiden välittömät ja välilliset vaikutukset voivat olla paljon suuremmat kuin elintarviketeollisuutta tai muita yksittäisiä toimialoja koskevat kaupan rajoitukset. 3 Yrityksiin luetaan tässä kansantalouden sektoriluokituksen mukaiset yhtiömuotoiset yritykset ja niihin rinnastettavat kotitaloudet (elinkeinonharjoittajat). Muita kansantalouden sektoreita ovat rahoitus- ja vakuutuslaitokset, julkisyhteisöt (valtio- ja kuntaorganisaatiot, sosiaaliturvarahastot) ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (järjestöt). 4 Yrittäjätulo ottaa huomioon omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. 5 Tästä on seurannut se, että yrityksillä on ollut aiempaa vähemmän varoja välittömien verojen ja osinkojen maksuun.

5 3 Vähän kasvuhakuista työnantajayrittäjyyttä Eräänä syynä heikkoon talouskehityksen on ollut se, että Suomessa on pulaa mikroyrityksiä suuremmista, kasvuhakuisista pienistä ja keskisuurista henkilöä työllistävistä yrityksistä Niitä on alle seitsemän prosenttia yrityskannasta. Myös suurten yli 250 henkilöä työllistävien yritysten määrä on supistunut. Samanaikaisesti maamme vienti on entistä harvempien yritysten harteilla. Julkisista tk-panostuksista ja muista elinkeinopoliittisista toimenpiteistä huolimatta kasvuyrityksiä on Suomessa muutoinkin vähän toisiin innovaatiovetoisiin kansantalouksiin verrattuna. 6 Suomessa on asukasta kohden laskettuna paljon yrityksiä, mutta ne toimivat harvemmin työnantajina. 7 Tosiasiassa yrityskenttä on hyvin pienyritysvaltaista tai pikemminkin yksinyrittäjävaltaista, jossa sivutoimisilla yrittäjillä on suuri merkitys. Yksinyrittäjien tai sivutoimisten yrittäjien yrityksistä tulee harvemmin myös työnantajia. Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan yritysten määrä ja työllisyys ovat lisääntyneet vuosina lähinnä vain alle kahden henkilön yritysten joukossa. Sen sijaan pientyönantajien ja suurten yritysten määrä ja työllisyys ovat vähentyneet. Yritysten työllisyys (1,41 miljoonaa henkilö) oli vuonna 2012 kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008, eli samalla tasolla kuin vuonna Jos kunnalliset yhtiöt poistetaan tarkastelusta, oli kilpailutaloudessa toimivien yksityisten ja julkisten yritysten työllisyys vuonna 2012 yli henkilöä pienempi kuin vuonna 1990, sillä kunnalliset yhtiöt eivät voi periaatteessa toimia markkinoilla ansaitsemismielessä. Uusia verotuloja generoivien yritysten määrä pienenee edelleen, jos tarkastelusta poistetaan kuntien palvelutuotannon ulkoistuksia hoitavat yritykset. 8 Valtio haluaa vauhdittaa kasvua Julkisessa keskustelussa on puhuttu kasvurahaston perustamisesta valtion omaisuutta myymällä. Suunnitelma voi olla kyseenalainen, jos se tarkoittaa valtion hyvin tuottavien osakkuusyhtiöiden myyntiä. Valtion omistamista yhtiöistä valtiolle tuloutetut osingot olivat valtioneuvoston kanslian mukaan noin miljoonaa euroa vuonna Vuodesta 2009 lukien osinkotulot ovat yli kaksinkertaistuneet. Yhteensä valtion kassaan on tuloutettu 2000-luvulla osinkoja yli 15 miljardia euroa, mikä on suuri summa valtion tekemiin osakesijoituksiin verrattuna. Valtio ei pystyisi muutoinkaan pakottamaan yrityksiä kasvuun eikä kasvualoja synny hallinnollisilla päätöksillä, viranomaisten aloitteesta synnytetyillä osaamiskeskusohjelmilla tai yritystuilla. Julkisen vallan ydintehtävänä on vain huolehtia omilla toiminnallaan siitä, että yrityksillä on mahdollisimman hyvä ja kasvuun kannustava toimintaympäristö. Esimerkiksi jos hallinnollisia kuluja synnyttävät ja osin kilpailuvääristävät yritystuet poistetaan, yritysverot voitaisiin laskea lähes nollaan, sillä yritysverotus voi olla vanhanaikainen tapa kerätä verotuloja. 6 Osasyynä kasvavien henkilön pk-yritysten pieneen määrään on, että ne monet suomalaiset perustaja-omistajat ovat valmiita luopumaan yrityksestään melko varhaisessa vaiheessa saatuaan sopivan tarjouksen. Yrityksen tai sen liiketoiminnan ostajina ovat usein kansainväliset yritykset. 7 Suomessa oli noin 50 yritystä asukasta kohden vuonna Kouluesimerkkinä voidaan mainita sosiaalipalvelualalla toimivat yritykset, jotka ovat prosenttisesti riippuvaisia kuntien järjestämis- ja rahoittamisvastuulla olevien hyvinvointipalvelujen ulkoistuksista.

6 4 Raportin keskeinen sisältö Käsillä olevan raportin tarkoituksena on tuottaa Helsingin seudun kauppakamarille hallinnollisiin kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin lähteisiin perustuvia tilastotietoja Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kasvuyrittäjyydestä toimialoittain ja yritysten kokoluokittain. Yksi keskeinen tilastollinen lähde on työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ylläpitämä kasvuyritystilasto. Kasvuyritystilasto perustuu Tilastokeskuksen yritystilastoihin. Siinä kasvua on tutkittu yritysten henkilöstön kehityksen pohjalta. Tuoreimman käytettävissä olevat tilastot ovat kasvukaudelta Yrityskyselyihin pohjautuvaa tilastolähdettä edustaa TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien kaksi kertaa vuodessa julkaistava pk-yritysbarometri. Pk-yritysbarometrin pohjalta yritysten kasvuhakuisuutta voidaan tarkastella päätoimialoittain, ikä- ja kokoluokittain Uudenmaan ELY-keskusalueella sekä erikseen pääkaupunkiseudulla (pl. Helsinki), Helsingissä ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Näkemykset kasvuhakuisuudesta perustuvat yritysten vastuuhenkilöiden subjektiivisiin käsityksiin edustamansa yrityksen kasvutavoitteista. Tämän lisäksi kauppakamarin käyttöön on laadittu tilastotietoja yritysten toteutuneesta kasvusta erikseen valituilta lupaavilta osaamisaloilta, joita ovat Life Science ala ja yksityinen turvallisuusala. Tässä osiossa yritysten kasvu on tutkittu liikevaihdon keskimääräisen vuosikasvun avulla kasvukaudella Osaamisalat on valittu esimerkkialoiksi siksi, että ne edustavat modernia teknologiaa ja osaamista soveltavia jalostusja palvelualoja, joita koskevia tietoja ei ole mahdollista saada EU:n virallista toimialaluokitusta noudattavista yritystilastoista. Kolmantena osaamisalana kasvuyrittäjyyttä koskevaan tarkasteluun on valittu muotoiluala. Design-ala on esimerkki kasvuhakuisesta toimialasta, jossa pääosa yrityksistä on korkeintaan muutamia henkilöitä työllistäviä mikroyrityksiä. Alan erityispiirteisiin kuuluu vahva kansainvälistymisen pyrkimys ja se, että osaamisintensiiviset muotoilualan palveluyritykset edesauttavat muiden toimialojen yrityksiä kasvuun. Muotoilualaa koskeva perusaineisto pohjautuu Teollisuustaiteen liitto Ornamon teettämiin yrityskyselyihin sekä suhdanne- ja toimialaraportteihin. Raportin on laatinut tutkija Pekka Lith (Lith Consulting Group). Selvitystyössä Helsingin seudun kauppakamarin yhteyshenkilönä on toiminut johtaja Marko Silen.

7 2 Uudenmaan yritystoiminta ja yritysprofiili 2.1 Yritysten määrä ja koko 5 Lähes kaksi kolmasosaa Suomen yrityksistä työllistää Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n mukaan alle kaksi henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna, joten yrityskanta on hyvin yksinyrittäjävaltaista. Näistäkin huomattava osa on sivu- tai osa-aikayrittäjien omistamia. Yritysten työllisyydestä ja liikevaihdosta alle kahden henkilön yritykset muodostavat kuitenkin vain viisi prosenttia. Eniten yksinyrittäjiä oli kaupassa, kuljetusalalla ja liike-elämän palvelualoilla vuonna Myös teollisuudessa yksinyrittäjiä oli yli 70 prosenttia kaikista yrityksistä, joskin niiden osuus teollisuusalojen työllisyydestä oli vain kolme prosenttia. Vähiten yksinyrittäjiä oli majoitus- ja ravitsemisalan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yrityskannasta, joissa 2-9 pientyönantajien asema on suhteellisen vahva. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n tilastojen mukaan Uudellamaalla toimi noin yritystä vuonna 2012, kun lähtökohtana on yrityksen kotikunta. Alkutuotannon ulkopuolisilla jalostus- ja palvelualoilla toimi noin yritystä (96 %) ja alkutuotannossa noin yritystä (4 %). Tilastokeskuksen YTR:n tilastoihin kuuluivat vuonna 2012 ne yritykset, jotka olivat toimineet tilastovuonna yli puoli vuotta, ja jotka työllistivät enemmän kuin puoli henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitaten tai muodostivat liikevaihtoa yli euroa. Uusmaalaisten yritysten työllisyys oli henkilöä vuonna 2012, mikä oli yli 50 prosenttia Suomen yritysten henkilöstöstä (pl. alkutuotanto). Suuri henkilöstömäärä ei tarkoita yritystasolla sitä, että yritysten koko henkilöstö työllistyisi Uudellamaalla. Teollisuudessa, kaupassa ja palvelualoilla on suuria monitoimipaikkaisia yrityksiä, joilla on runsaasti tuotantolaitoksia, myyntiyksiköitä ja muita toimipaikkoja muualla maassa. Tarkempia tietoja Uudellamaalla olevien toimipaikkojen työllisyydestä ja liikevaihdosta on tarjolla jäljempänä (ks. luku 2.2). Kun arvioidaan YTR:n vuositilaston mukaisia yritysten määriä, kannattaa ottaa huomioon, että merkittävä osa tilastoihin hyväksytyistä yrityksistä on sivu- ja osa-aikaisten yrittäjien omistamia. Esimerkiksi tilastoon pääsemisen minimikriteerinä käytettyyn liikevaihtovaatimukseen ( euroa) verrattuna yhden yrittäjän kokopäiväinen yritystoiminta vaatisi noin 3-4 kertaisen liikevaihdon. Sivutoimisia yrityksiä on tehtyjen selvitysten mukaan paljon liike-elämän palveluissa, koulutuksessa ja henkilöpalvelualoilla sekä Uudellamaalla etenkin terveydenhuollossa. Tässä raportissa ei ole selvitetty tarkemmin Uudellamaalla toimivien osa- ja sivutoimisten yritysten määriä, mutta koko Suomessa niitä on yli neljännes Tilastokeskuksen YTR:n vuositilastojen yrityskannasta (pl. alkutuotanto). Osa- ja sivutoimisten yritysten suuresta määrästä johtuen yritysten lukumäärän vuosittaiseen vaihteluun kannattaa suhtautua varauksella, sillä niiden taustalla voi olla osittain Tilastokeskuksen YTR:n vuositilastojen liikevaihtovaatimuksissa tai yrityksen liikevaihdossa tapahtuneet jopa muutaman sadan euron suuruiset muutokset.

8 6 Taulukko 1 Uuttamaata kotipaikkakuntanaan pitävät yritykset päätoimialoittain 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yksinyrittäjät ja työnantajat Yritykset, Osuus, % lkm Ammatillinen ja tekninen toiminta ,6 Kauppa ,5 Rakentaminen ,4 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut ,4 Koulutus ja henkilöpalvelut ,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,0 Kuljetus ,6 Informaatio ja viestintä ,6 Teollisuus ,1 Majoitus- ja ravitsemisala ,6 Rahoitustoiminta ,6 Jalostus- ja palvelualat yhteensä ,0 (95,6) Maa-, metsä- ja kalatalous (4,4) Yhteensä (100,0) Tilastokeskuksen YTR:ssä räätälöityjen yritystilastojen mukaan Uuttamaata kotipaikkakuntaan pitävät yritykset voidaan jakaa kuitenkin yksinyrittäjiin ja työnantajayrittäjiin. Yksinyrittäjien omistamia ovat määritelmällisesti ne yritykset, joiden henkilöstö oli alle kaksi vuosityöllistä vuonna Työnantajia olivat vastaavasti ne yritykset, joiden henkilöstö oli vähintään kaksi henkilöä. Työnantajayritykset voidaan jakaa edelleen 2-9 henkilön pientyönantajiin ja suurempiin vähintään kymmenen henkilöä työllistäviin työnantajayrityksiin. Saadut tulokset osoittavat, että noin kaksi kolmasosaa Uudellamaalla toimivista jalostus- ja palvelualojen yrityksistä (pl. alkutuotanto) oli yksinyrittäjien omistamia vuonna Luku sisältää päätoimiset sekä sivu- ja osa-aikaiset yrittäjät. Yritysten työllisyydestä yksinyrittäjät muodostivat vain viisi prosenttia. Pientyönantajia yrityksistä oli runsas neljännes ja ne työllistivät 11 prosenttia yritysten henkilöstöstä. Vähintään kymmenen henkilön työnantajia yrityksistä oli kahdeksan prosenttia, mutta ne työllistivät 84 prosenttia yritysten henkilöstöstä (Kuvio 1). Päätoimialoittain tarkasteluna yksinyrittäjiä on eniten kaupassa, kuljetuksessa, liikeelämän palvelualoilla (ammatillinen ja tekninen toiminta), kuten teknisessä suunnittelussa, liikkeenjohdon konsultoinnissa, taloushallinnon palveluissa. Vähiten yksinyrittäjiä on majoitus- ja ravitsemisalalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa, jossa toiminnan 9 Sisältää liike-elämän palvelualoja, kuten esimerkiksi lakiasiain ja hallinnon palvelut, markkinointiviestinnän ja teknisen suunnittelualan (arkkitehti- ja insinööritoimistot) (Nace M). 10 Sisältää kiinteistöjen mm. vuokrauksen ja kaupan, isännöinnin ja kiinteistövälityksen, koneiden ja laitteiden leasingtoiminnan, turvallisuuspalvelut, työvoimanvuokrauksen ja kiinteistö- ja maisemahoidon (Nace:t L ja N). 11 Henkilöpalvelut ovat mm. liikunta- ja virkistyspalvelut, parturit, kampaamot ja kauneushoitolat sekä pesulapalvelut (Nace:t P, R, S ja T). 12 Sisältää esimerkiksi kustannusalan sekä tietoliikenne- ja tietotekniikkapalvelut (Nace J). 13 Sisältää tehdasteollisuus, energia-, vesi- ja ympäristöhuollon (Nace:t C, D ja E). 14 Tilastossa ovat alkutuotannosta mukana maatalousyritykset, joiden maataloustulo on tilastovuonna ylittänyt liikevaihdon tilastorajan. Maatalouden liikevaihtoa ei kuitenkaan tilastoida.

9 7 pyörittäminen vaatii käsipareja. Näillä toimialoilla 2-9 henkilön pienantajien osuus on kaikkein suurin. Yrityskuva muuttuu kuitenkin täysin, kun asiaa katsotaan erikokoisten yritysten henkilöstöosuuksilla (Kuvio 3). Kuvio 1 Uusmaalaiset yritykset (pl. alkutuotanto) henkilöstön kokoluokittain 2012, osuus yrityksistä ja henkilöstöstä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Kuvio 2 Uusmaalaisten yritysten määrä (pl. alkutuotanto) päätoimialoittain ja henkilöstön kokoluokittain 2012, osuus yritysten lukumäärästä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

10 8 Kuvio 3 Uusmaalaisten yritysten työllisyys (pl. alkutuotanto) päätoimialoittain ja henkilöstön kokoluokittain 2012, osuus yritysten työllisyydestä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 2.2 Yritystoimipaikat ja toiminnan laajuus Tilastokeskuksen YTR:n mukaan yritystoimipaikat työllistivät Uudellamaalla kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna henkilöä vuonna Liikevaihtoa toimipaikkoihin kertyi 187 miljardia euroa. Runsaat 70 prosentilla yritysten toimipaikoista sijaitsi pääkaupunkiseudulla, ja niistä peräti 45 prosenttiyksikköä Helsingissä. Toimipaikkojen työllisyydestä pääkaupunkiseudun osuus oli lähes 80 prosenttia ja liikevaihdosta yli 80 prosenttia vuonna Yritystoiminnan alueellista laajuutta kuvataan yleensä yritysten toimipaikkatasolla eikä yritystasolla ellei ole kysymys koko valtakunnan tason tiedoista. 15 Yritystoimipaikkojen määrä Uudellamaalla oli Tilastokeskuksen YTR:n mukaan noin vuonna Niistä toimi jalostus- ja palvelualoilla ja alkutuotannossa. Tilastokeskuksen YTR:n mukaan Uudellamaalla toimivien jalostus- ja palvelualojen yritystoimipaikkojen työllisyys oli kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna henkilöä ja liikevaihto 187 miljardia euroa vuonna Suurimmat työllistäjät olivat tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus (ml. energia-, vesi- ja ympäristöhuolto), kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut sekä osaamisintensiiviset liikeelämän palvelualat. 16 Liikevaihdosta tukku- ja vähittäiskauppa oli yli 40 prosenttia. Kaupan liikevaihto nousee korkeaksi, koska se sisältää kauppatavaroiden läpikulkulas- 15 Yksittäisen kunnan kannalta ei ole kovin suurta eroa siinä, missä yrityksen varsinainen kotipaikkakunta tai pääkonttori sijaitsee, kun kysymys on monitoimipaikkaisesta yrityksestä. Kaikki toimipaikat luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja kuntaan yhteisöveroina, kiinteistöveroina ja työntekijöistä maksettuina kunnallisveroina. Toimipaikoilla voi olla myös välillisiä työllisyys- ja verotulovaikutuksia. Pääosa Uudellamaalla toimivista jalostus- ja palvelujen yrityksistä on kuitenkin yksitoimipaikkaisia. Niissä yrityksen ja toimipaikan sijaintikunta on sama. 16 EU:n toimialaluokituksessa liike-elämän palvelualoilla tarkoitetaan ammatillista, tieteellistä ja teknistä toimintaa (Nace M); jäljempänä lyhennettynä ammatillista ja teknistä toimintaa.

11 9 kutuksen. Siten työllisyys on parempi yritystoiminnan laajuuden mittari eri toimialojen välillä. Toisaalta kaupan merkitys on Uudellamaalla aidosti suurta, sillä pääkaupunkiseutu on maamme ulkomaankaupan keskus. Yritysten toimipaikat voidaan jakaa samalla tavalla kokoluokkiin henkilöstön mukaan kuin itse yrityksetkin. Yli 90 prosenttia toimipaikoista työllisti alle kymmenen henkilöä. Useimmat näistä toimipaikoista ovat yksitoimipaikkaisten Uudellamaalla toimivien pääja sivutoimisten yksinyrittäjien omistuksessa. Runsas seitsemän prosenttia toimipaikoista työllisti henkilöä ja 1,5 prosenttia vähintään 50 henkilöä. Suurten toimipaikkojen osuus Uudellamaalla toimivien toimipaikkojen työllisyydestä oli kuitenkin lähes 50 prosenttia ja liikevaihdosta miltei 60 prosenttia. Taulukko 2 Yritystoimipaikat ja niiden henkilöstö ja liikevaihto Uudellamaalla päätoimialoittain 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Toimipaikat, lkm Henkilöstö, lkm Liikevaihto, milj. euroa Kauppa Ammatillinen ja tekninen toiminta Rakentaminen Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut Koulutus ja henkilöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuljetus Informaatio ja viestintä Teollisuus Majoitus- ja ravitsemisala Rahoitustoiminta Jalostus- ja palvelualat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteensä Kuvio 4 Yritystoimipaikkojen määrä, työllisyys ja liikevaihto Uudellamaalla kokoluokittain 2012, prosentia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus) 17 Rahoitustoiminnassa ei ole käsitteellisesti liikevaihtotietoa. 18 Tilastossa ovat alkutuotannon puolelta mukana maatalousyritykset, joiden maataloustulo on tilastovuonna ylittänyt liikevaihdon tilastorajan. Maatalouden liikevaihtoa ei kuitenkaan tilastoida.

12 10 Toimipaikat kunnittain Uudellamaalla yritysten toimipaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Peräti 45 prosenttia alueen toimipaikoista sijaitsi Helsingissä. Pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) osuus oli runsas neljännes. Keskittyminen korostuu, kun katsotaan toimipaikkojen henkilöstön ja työllisyyden jakautumista eri kuntiin. Helsingin osuus toimipaikkojen työllisyydestä oli vajaa 50 prosenttia ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien lähes kolmannes. Liikevaihdosta pääkaupunkiseudun toimipaikkojen osuus kohosi yli 80 prosenttiin vuonna Taulukko 3 Uudellamaalla sijaitsevat yritystoimipaikat kunnittain 2012 (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Toimipaikat, lkm Osuus toimipaikoista, % Osuu työllisyydestä, % Osuus liikevaihdosta, % Helsinki ,5 47,9 40,5 Espoo ,4 15,7 24,9 Vantaa ,9 16,3 15,6 Porvoo ,2 2,6 7,1 Tuusula ,7 1,9 1,3 Hyvinkää ,6 2,5 2,0 Nurmijärvi ,5 1,4 0,8 Lohja ,3 1,6 1,1 Järvenpää ,1 1,4 0,7 Raasepori ,0 1,2 0,5 Kirkkonummi ,0 1,2 1,8 Vihti ,9 0,9 0,5 Kerava ,8 1,5 1,3 Sipoo ,3 0,5 0,5 Mäntsälä ,2 0,6 0,2 Loviisa ,1 0,7 0,3 Karkkila 540 0,6 0,4 0,2 Hanko 492 0,5 0,6 0,3 Kauniainen 469 0,5 0,2 0,1 Inkoo 408 0,4 0,1 0,1 Siuntio 404 0,4 0,1 0,1 Pornainen 303 0,3 0,1 0,0 Askola 279 0,3 0,1 0,1 Lapinjärvi 185 0,2 0,1 0,0 Pukkila 126 0,1 0,0 0,0 Myrskylä 113 0,1 0,1 0,0 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Toimipaikat voidaan jakaa neljään päätoimialaan, jotka ovat jalostusalat, kauppa ja logistiikka-ala, liike-elämän palvelut ja kuluttajapalvelut. Pääkaupunkiseutu muodosti maakunnan liike-elämän palvelujen työllisyydestä yli 90 prosenttia vuonna Liike-elämän palveluihin luetaan ammatillinen ja tekninen toiminta, rahoitus ja vakuutus, kiinteistö, hallinto- ja tukipalvelut. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella liike-elämän palvelujen merkitys on suuri myös Kirkkonummella, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. Pienintä se on Askolassa ja Hangossa ja Lapinjärvellä.

13 11 Kaupan ja logistiikka-alan sekä kuluttajapalvelujen työllisyydestä pääkaupunkiseudun osuus oli 80 prosenttia. Suhteellisesti kaupan ja logistiikka-alan osuus toimipaikkojen työllisyydestä oli merkittävä myös Kirkkonummella. Kuluttajapalvelut korostuvat puolestaan Lapinjärvellä, Siuntiossa ja Raaseporissa. Kuluttajapalveluihin luetaan majoitus- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja muut henkilöpalvelut. Jalostusalojen (teollisuus ja rakentaminen) osuus toimipaikkojen työllisyydestä oli suurin Askolassa, Karkkilassa, Hangossa ja Loviisassa. Kuvio 5 Yritystoimipaikkojen työllisyys Uudenmaan kunnissa päätoimialoittain 2012 (pl. alkutuotanto), prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

14 3 Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus 12 Yrityskannan vaihtuvuus, eli toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde vallitsevaan yrityskantaan on ollut Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Vaihtuvuus on kääntynyt laskuun vuodesta 2009 lukien, ja se on nyt selvästi alhaisemmalla tasolla kuin ennen talouslamaa. Vaihtuvuus on alentunut varsinkin teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetusalalla, mutta sama kehitys on käynnissä muillakin päätoimialoilla. Myös toimintansa lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta on lisääntynyt. Teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetuksessa vaihtuvuus perustuukin lopettaneiden yritysten enemmyyteen. Tilastokeskuksen YTR:n tilastojen mukaan alkutuotannon ulkopuolella aloitti Uudellamaalla toimintansa yritystä ja lopetti toimintansa yritystä vuonna 2013, mikä oli 38 prosenttia aloittaneiden ja 35 prosenttia lopettaneiden yritysten kokonaismäärästä Suomessa. Yritysten nettolisäykseksi muodostui yritystä. Uusien yritysten vuosittainen määrä on vähentynyt vuodesta 2010 lukien. Samanaikaisesti toimintansa lopettaneiden määrä on kääntynyt nousuun, mikä on pienentänyt selvästi yrityskannan kasvua maakunnassa (Taulukko 4). Taulukko 4 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uudellamaalla (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Aloittaneet yritykset, lkm Lopettaneet yritykset, lkm Nettolisäys, lkm Yrityskannan vaihtuvuus, % , , , , , , , , ,6 Tilastojen tulkinnassa kannattaa ottaa huomioon, että osa yritysten aloitus- ja lopetustiedoista ovat hallinnollisia sisältäen niin sanotut epäaidot liiketoiminnan aloitukset ja lopetukset, kuten toimintojen yhtiöittämiset, yritysten väliset fuusiot ja yritysmuodon muutokset. 19 Huomattava osa uusien yritysten perustajista on myös sarja- ja portfolioyrittäjiä. Sarjayrittäjillä tarkoitetaan peräkkäistä yritystoimintaa samalla toimialalla harjoittavia yrittäjiä. Portfolioyrittäjät ovat sitä vastoin yrittäjiä, jotka pyörittävät samanaikaisesti useampaa eri yritystä. 19 Tilastokeskuksen YTR:n tilastoissa yritys on merkitty aloittaneeksi silloin, kun siitä on tullut arvonlisäverovelvollinen tai työnantaja. Yritys on kirjautunut tilastoon aloittaneeksi myös yhtiöittämisen tai fuusion seurauksena tai toiminimimuotoisen yrityksen muuttuessa yhtiömuotoiseksi, jolloin se on saanut uuden yritystunnuksen. Yritys on katsottu lopettaneeksi, kun se on lakannut toimimasta sekä työnantajana että arvonlisäverovelvollisena, ja vanha yritystunnus on lopetettu. Toimintansa lopettaneeksi yritys on katsottu myös silloin, kun se on sulautunut toiseen yritykseen. Yli 18 kuukauden toimimattomuuden jälkeen aktivoituva yritys on määritetty uudestaan aloittaneeksi ja edeltävä lopetustieto on jäänyt voimaan. Mikäli lopettaneeksi merkitty yritys on aktivoitunut ennen 18 kuukauden ajan täyttymistä, lopetustieto on kumottu ja yritys on katsottu toimivaksi koko ajanjaksolla.

15 13 Vuotta 2013 koskevat tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tilastoihin, mikä johtuu Tilastokeskuksessa kuluvana vuonna tapahtuneesta yritystilastojärjestelmän uudistuksesta. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä nostaa lopettaneiden yritysten lukumäärää. Tilastojärjestelmän uudistukset vaikuttavat myös tietojen luokittelijoihin, kuten oikeudelliseen muotoon, kotikuntaan ja toimialaan. Lopettaneiden yritysten määrä kasvaa, koska toiminnan lopetuspäivämäärä on pystytty päättelemään tarkemmin. Yrityskannan vaihtuvuus Yrityskannan vaihtuvuus, eli toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteenlaskettu prosenttiosuus yrityskannasta on ollut Uudellamaalla alhaisempi vuoden 2009 talouslaman jälkeen kuin sitä edeltäneinä nousukauden vuosina (Taulukko 4). Tutkimusten mukaan korkea vaihtuvuus on merkki eteenpäin vievästä muutosvoimasta ja uudistumiskyvystä. Vaihtuvuus tarkoittaa sitä, että vanhat kilpailukykynsä menettäneet yritykset poistuvat markkinoilta ja antavat tilaa uusille innovatiivisille ja kasvuhakuisille yrityksille (vrt. luova tuho). Uudellamaalla yrityskannan vaihtuvuus on suurempaa kuin maamme yritystoiminnassa keskimäärin. Erot vaihtuvuudessa ovat toimialojen välillä kuitenkin huomattavia ja ne voivat johtua monista tekijöistä. Kaiken tyyppisellä tai kaikkien toimialojen vaihtuvuudella ei ole myöskään yhtä tärkeitä vaikutuksia koskien esimerkiksi uusia tuotteita tai tuottavuutta nostavia innovaatioita, kuten tuotantoteknologiaa, liiketoimintamalleja tai ansaitsemistapoja. Joskus suuressa yrityskannan vaihtuvuudessa voi olla kysymys suhdannevaihteluista tai epäterveistä ilmiöistä. Vuonna 2013 vaihtuvuus oli korkeinta majoitus- ja ravitsemisalalla, koulutuksessa ja henkilöpalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Tosin ravitsemisalan ja henkilöpalvelujen korkean vaihtuvuuden takana on yritystoiminnan alhainen aloittamiskynnys ja kireä hintakilpailu, minkä seurauksena monet yritykset ovat kovin lyhytaikaisia. Keskimääräistä alhaisempaa vaihtuvuus oli pääomavaltaisilla toimialoilla, kuten teollisuudessa ja kuljetusalalla. Näillä toimialoilla vaihtuvuus on perustunut toimintansa lopettaneiden yritysten enemmyyteen (Kuvio 6). Erityisesti osaamis- ja teknologiaintensiivisten jalostus- ja palvelualojen vaihtuvuudella olisi kansantaloudelle tärkeä merkitys, koska niillä on omaa painoarvoaan suurempia heijastus- ja muita välillisiä vaikutuksia toisten toimialojen kasvuun ja tuottavuuden nousuun. Informaatio ja viestinnän toimialoilla vaihtuvuus onkin ollut Uudellamaalla keskimääräistä parempaa. Sen sijaan teollisuudessa ja osaamisintensiivisissä liikeelämän palveluissa (ammatillinen ja tekninen toiminta) vaihtuvuus on jäänyt keskiarvon alapuolella, mikä on valitettava kehityssuunta Lisäksi osa liike-elämän palvelualojen vaihtuvuudesta voi perustua runsaaseen sivutoimisten yritysten aloittamisiin ja lopettamisiin.

16 14 Kuvio 6 Yritysten vaihtuvuus Uudellamaalla päätoimialoittain: 2013 (pl. alkutuotanto), prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yritystoiminnan lopetukset Suomessa pääosa pk-yrittäjistä lopettaa yritystoimintansa eri tavoin omaehtoisesti henkilökohtaisista syistä. Kannattavuussyistä toiminta loppuu joka neljännessä yrityksessä. Yksi aiempaa yleisempiä syitä on eläkkeelle siirtyminen, mikä johtuu maamme yrittäjien vanhenevasta ikärakenteesta. Eläkkeelle siirtyneiden ja muiden yritystoiminnasta vetäytyneiden yritykset jatkavat kuitenkin usein toimintaansa uuden yrittäjän toimesta. Ikääntyville yrittäjille yritystoiminnasta luopuminen saattaa olla hyvin hankalaa, mikä voi hidastaa yrityskannan tervettä uusiutumista. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että yritysten lopettamisiin on kiinnitetty paljon vähemmän huomiota kuin yritysten aloittamisiin eikä yritystoiminnasta luopuville yrittäjille ole tarjolla samanlaisia tukipalveluja kuin yritystoimintaa aloittaville, vaikka esimerkiksi osakeyhtiön lopettaminen on työläämpää kuin perustaminen. Kansantaloudellisia menetyksiä voi syntyä siitä, että elinkelpoisille yrityksille ei löydy jatkajia tai toisaalta siitä, että vailla tulevaisuutta olevaa yritystoimintaa jatketaan liian kauan ja joskus jopa yhteiskunnan myötävaikutuksella. Uusille yrityksille kolme ensimmäistä vuotta ovat eloonjäämisen kannalta kriittisintä aikaa. Tilastokeskuksen YTR:n mukaan esimerkiksi vuonna 2012 toimintansa lopettaneista yrityksistä 38 prosenttia oli toiminut alle kolme vuotta. Monet yritykset pärjäilevät kaksi ensimmäistä vuotta, mutta kolmas vuosi on yritystoiminnassa jatkumisen kannalta ratkaisevaa. Eloonjäämisaste on yleensä keskimääräistä matalampi niissä yrityksissä, joiden perustamis- ja lopettamistoimet ovat erittäin helppoja, ja jotka toimivat vain vähän alkupääomaa vaativilla palvelualoilla. Kansainvälisesti maamme yritykset ovat kuitenkin melko pitkäikäisiä, mikä on pienentänyt yrityskannan vaihtuvuutta, uusien yrittäjien esiinmarssia ja yritystoiminnan uusiutumista. Alueittain tarkasteluna eloonjäämisaste on keskiarvo suurempi maakuntien Suomessa kuin Uudellamaalla, mikä voi johtua korkeammasta yrittämisen kynnyk-

17 15 sestä. Keskiarvoa alhaisempia eloonjäämisasteita on mitattu pääkaupunkiseudulla, mikä voi johtua suuresta lyhytaikaisten palveluyritysten määrästä ja lähtökohtaisesti alhaisesta yrittämisen aloittamiskynnyksestä. Suomessa yrityskannan vaihtuvuus on perustunut merkittävältä osin uusien toimintansa aloittaneiden yritysten määrän lisääntymiseen. Tosin asia riippuu vallitsevasta suhdannetilanteesta, sillä lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta pienenee noususuhdanteessa ja päinvastoin. Uudellamaalla yritystoiminnan lopettaminen selitti 46 prosenttia yrityskannan kokonaisvaihtuvuudesta vuonna Vuosina lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta on liikkunut prosentin välillä. Yrityskantaan suhteutettuna lopettaneita yrityksiä on ollut 1,5-5,0 prosenttia. Uudellamaalla yritysten lopettamisten osuus yrityskannan vaihtuvuudesta vaihtelee myös toimialoittain. Jos asiaa katsotaan vuotta 2013 kuvaavien Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta, niin toimintansa lopettaneiden osuus vaihtuvuudesta oli noussut yli 50 prosenttiin rakennusalalla, kaupassa, teollisuudessa ja kuljetusalalla. Tämä merkitsee sitä, että yritysten absoluuttinen määrä on kääntynyt laskuun näillä toimialoilla suhdanneja rakennemuutoksen vuoksi. Tosin yritysten lopettamisten osuus vaihtuvuudesta on kohonnut 2010-luvulla muillakin toimialoilla. Kuvio 7 Toimintansa lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta ja yritysten (yrityskannan) vaihtuvuudesta Uudellamaalla (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Vaihtuvuus kunnittain Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan Helsinkiä kotipaikkakuntaan pitävien yritysten osuus Uudellamaalla toimintansa aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä oli yli 50 prosenttia vuonna 2013, kun alkutuotannon toimialoja ei lasketa mukaan. Koko pääkaupunkiseudun osuus oli noin 75 prosenttia. Maakunnan yrityskannan nettolisäyksestä pääkaupunkiseudun kohosi peräti 87 prosenttiin, mikä kertoo alueen dynaamisuudesta. Kunnittain tarkasteluna toimintansa aloittaneiden yritysten määrä oli melko korkea myös Kirkkonummella ja Nurmijärvellä.

18 16 Yritysten nettolisäys oli vuonna 2013 negatiivinen kahdeksassa Uudenmaan kunnassa, jotka olivat Askola, Järvenpää, Hyvinkää, Karkkila, Kerava, Mäntsälä, Pornainen ja Hanko. Lisäksi yrityskannan vaihtuvuus oli alhainen muutamassa muussa kunnassa, vaikka yrityskannan nettolisäys oli vielä positiivinen. Esimerkkeinä voidaan mainita Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä. Negatiivinen yrityskannan nettolisäys ja alhainen vaihtuvuus kertovat usein teollisen toiminnan alasajosta ja vaikeuksista, millä on heijastusvaikutuksia myös muilla toimialoilla. Taulukko 5 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset kunnittain Uudellamaalla 2013 (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Toimintansa aloittaneet yritykset, lkm Toimintansa lopettaneet yritykset, lkm Yritysten nettolisäys, lkm Yrityskannan vaihtuvuus, % Helsinki ,9 Espoo ,8 Vantaa ,2 Lohja ,9 Porvoo ,2 Nurmijärvi ,5 Tuusula ,9 Hyvinkää ,3 Kirkkonummi ,8 Vihti ,3 Järvenpää ,3 Raasepori ,6 Kerava ,6 Sipoo ,4 Mäntsälä ,4 Loviisa ,6 Kauniainen ,8 Hanko ,4 Karkkila ,8 Inkoo ,1 Siuntio ,8 Pornainen ,1 Askola ,0 Lapinjärvi ,7 Myrskylä ,6 Yhteensä ,6

19 17 4 Kasvuyritykset tilastollisesti 4.1 Kasvuyrittäjyyden määritelmä Suomessa ongelmana on pula kasvuhakuisista pk-yrityksistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan maassamme on kehittyneiden maiden keskiarvoa vähemmän kasvuhakuisia uusi yrityksiä ja etenkin asemansa vakiinnuttaneita yrityksiä, vaikka yritysilmapiirimittareiden mukaan maassamme on varsin hyvä toimintaympäristö. Yhtenä syynä kasvuyritysten pieneen määrään voi olla pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen. Esimerkiksi tavaraviennistä alle 250 henkilön yritysten osuus on vain 13 prosenttia, vaikka tähän kokoluokkaan kuuluu 99 prosenttia maamme teollisuusyrityksistä. Liiketaloustieteen mukaan yrityksen kasvu on monimuotoinen ilmiö, joka ilmenee yrityksen markkinaosuuden kasvuna tai markkina-alueen laajenemisena (geneerinen kasvu), liiketoiminnan kehittymisenä uusille liiketoimintapoluille (diversifiointi) taikka yrityksen epäorgaanisena kasvuna yritysostojen ja fuusioiden kautta. Reaalitaloudessa kasvu perustuu yrityskohtaisiin kilpailuetuihin, joita kilpailijoiden on vaikea kopioida ja joista asiakkaiden on vaikea luopua. Kasvuyrittäjyyteen liittyykin usein hyvä ja valistunut tulevaisuuteen katsova näkökulma. Liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisessa on näkemys markkinoiden tai markkina-alueen ostovoiman kehityksestä, asiakkaiden uusista tai muuttuvista tarpeista taikka kehittyvän teknologian ja osaamisen antamista uusista mahdollisuuksista. Hyvällä tulevaisuuden ennakoinnilla saavutetaan huomattavia kilpailuetuja, vaikutetaan kysynnän ja asiakkaiden tarpeiden muotoutumiseen ja asetetaan kilpailijat haastajan asemaan. Kasvuhakuiset yritykset ovat tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittäjiä tai muualla kehitettyjen innovaatioiden hyödyntäjiä. Kasvuyritysten keskeisiä ominaisuuksia ovat vastuuhenkilöiden valmius kohdata kovaa kilpailua ja ottaa taloudellisia ja muita henkilökohtaisia riskejä. Riskinottovalmius tarkoittaa varmojen markkinoiden ja hyväksi havaittujen palvelujen tai tuotteiden hylkäämistä. Riskinottovalmius ei tarkoita holtitonta uhkapeliä tai hyppyä tuntemattomaan, vaan tietoisen riskin ottamista. Etenkin uusissa yrityksissä kasvutavoitteet ovat vahvasti sidoksissa yrittäjien persoonaan, kokemustaustaan, elämäntilanteeseen, henkilökohtaiseen tahtotilaan ja kyvykkyyteen. Yritys tarvitsee kasvuun riittävät voimavarat, jotka voivat poiketa huomattavasti toimialoittain. Esimerkiksi kaikilla uusilla yrityksillä ei ole nopeaan orgaaniseen kasvuun tarvittavia henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja tai uskottavuutta markkinoilla asiakkaiden tai rahoittajien mielestä. Sen sijaan yritykset, jotka ovat syntyneet yritys- ja omistusjärjestelyjen kautta vanhoista yrityksistä, voivat päästä paremmin alkuun kuin puhtaalta pöydältä aloittavat aidosti uudet yritykset, koska niillä on usein tuotannontekijät, markkinat ja asiakkaat valmiina. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n mukaan kasvuyritykset ovat keskimäärin nuorempia kuin muut yritykset, minkä lisäksi kasvuhakuisempia uusia yrittäjiä löytyy nuorten vuotiaiden keskuudesta. Myös portfolio- ja sarjayrittäjät ovat keskimääräistä

20 18 kasvuhakuisempi. Kasvu tapahtuu usein myös hyppäyksittäin. 21 Viime vuosikymmeninä koetut suhdannevaihtelut ovat korostaneet yritysten sysäyksittäin tapahtunutta kasvua samalla, kun kansantalouden keskipitkän aikavälin kasvutrendi on ylläpitänyt kasvuyritysten työllisyyttä suhdannekuopissa. Suomessa yritysten kasvuhakuisuus on kuitenkin pienempää kuin monissa muissa kehittyneissä innovaatiovetoisissa kansantalouksissa. Esimerkiksi vuoden 2012 Global Entrepreneurship Monitor (GEM) tutkimuksen mukaan voimakkaasti kasvuhakuisten uusien yritysten (yrittäjien) osuus oli Suomessa alle kahdeksan prosenttia vuonna 2012, kun vastaava luku oli kaikissa kehittyneissä kansantalouksissa keskimäärin yksitoista prosenttia. 22 Tilastollinen kasvuhakuisuus vähenee maassamme edelleen, kun tarkastellaan asemansa vakiinnuttaneita yrityksiä. 23 Asemansa vakiinnuttaneiden yritysten alhainen kasvuhalukkuus johtuu meillä siitä, että useimmat yritykset ovat yksinyrittäjien tai sivutoimisten yrittäjien omistamia. 24 Elämäntapayrittäjät eivät tavoittele kasvua, koska eivät halua siihen liittyviä riskejä, lisätä työmääräänsä ja menettää yrittäjän vapautta. 25 Heille riittää ainoastaan oman itsensä ja perheensä elättäminen. Kasvuhaluttomuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös maamme yrittäjäkunnan ikääntyminen, sillä eläkeikää lähestyvillä yrittäjillä ei ole useinkaan kannustimia ja halua lähteä kasvattamaan yritystään. Selvitysten mukaan suomalaiset pk-yritykset myös henkilöityvät hyvin usein omistajayrittäjiin ja niissä on melko harvoin ulkopuolisia palkkajohtajia tai hallituksen jäseniä, kun puhutaan yhtiömuotoisista yrityksistä. Ulkopuolisia palkkajohtajia ja hallituksen jäseniä on kuitenkin voimakasta kasvua hakevissa yrityksissä ja ylipäätään yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joiden keskuudessa kasvuyrittäjyys on muutoinkin yleisempää kuin pienemmissä yrityksissä. Tämä tukee käsitystä siitä, että kasvuyrityksen kehittäminen vaatii usein ulkopuolista osaamista. 26 Kasvun perusta on läheisessä yhteydessä innovatiivisuuteen. GEM-tutkimusten mukaan Suomessa on ylipäätään kehittyneiden kansantalouksien joukossa keskiarvoa hieman vähemmän innovatiivista uutta tai olemassa olevaa yritystoimintaa. Yritykset hyödyntävät hyvin uusinta teknologiaa ja osaamista toiminnassaan, mutta vain harvat yritykset tuovat markkinoille tuotteita, jotka ovat kokonaan uusia asiakkaille ja jotka eivät kohtaa paljon kilpailua. Tässä mielessä innovatiivisia oli vain kaksitoista prosenttia toimintansa vakiinnuttaneista yrityksistä vuonna Uusista yrityksistä innovatiivisia edellä mainitulla tavalla oli prosenttia. Vaikka osuus on yli kaksinkertainen toimintansa vakiinnuttaneisiin yrityksiin verrattuna, myös uusien yritysten innovatiivisuus on meillä hieman kehittyneiden maiden keskiarvon alapuolella. GEM-tilastot eivät kerro, mihin innovatiivisuus katoaa, kun yritykset vakiin- 21 Työ- ja elinkeinoministeriö: Kasvuyrityskatsaus 2012, Helsinki Voimakkaasti kasvuhakuisilla tarkoitetaan yrityksiä (yrittäjiä), jotka pyrkivät työllistämään vähintään 20 henkilöä seuraavan viiden vuoden aikana. Keskitason kasvuhakuiset ovat yrityksiä (yrittäjiä), jotka pyrkivät tarjoamaan 6-19 työpaikkaa. Matalan tason kasvuhakuiset ovat yrityksiä (yrittäjiä), jotka pyrkivät työllistämään korkeintaan viisi henkilöä. Tähän luokkaan luetaan myös yksinyrittäjät. 23 Erot toimintansa vakiinnuttaneiden ja uusien yritysten välillä voivat johtua osittain uusien yrittäjien ylioptimistisista odotuksista tai siitä, että nopein kasvuvaihe ajoittuu usein yritystoiminnan alkuvaiheeseen. 24 Naisyrittäjillä yksinyrittäjyys on vielä yleisempää kuin miehillä. 25 Myös perheyritykset suhtautuvat hyvin maltillisesti kasvuun, koska perheyrityksen jatkuvuutta ei haluta vaarantaa. 26 EK & Nordea: Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa, 2013.

Kirkkonummen yrityskatsaus 2014

Kirkkonummen yrityskatsaus 2014 23.6.2014 Liite elinkeino-ohjelmaan Dnro:985/14.00.01/2013 Kirkkonummen yrityskatsaus 2014 - Raportti kunnan elinkeino- ja yritysrakenteesta Sisältö 1 Yritysten toiminta ja profiili 3 1.1 Yritysten määrä,

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Pk-Pulssi. Pk-yritysten tilannekuva keväällä 2017

Pk-Pulssi. Pk-yritysten tilannekuva keväällä 2017 Pk-Pulssi Pk-yritysten tilannekuva keväällä 217 Työnantajayritysten tilannekuva Pk-Pulssi kuvaa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten tilannetta ja näkymiä Pk-Pulssi tehdään kaksi kertaa vuodessa

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Muotoiluala lukuina. Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2013

Muotoiluala lukuina. Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2013 Muotoiluala lukuina Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 13 Kansantalouden muotoilu missä, miten ja kenelle? Muotoilijat, eli muotoilun Kisa-ammattilaiset (Knowledge Intensive Service Activities)

Lisätiedot

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 36 Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-386-2 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Juha

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli.. kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana.. kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun lopettaneiden yritysten määrä jatkaa nousuaan Aloittaneiden yritysten määrä laski, lähes kolme prosenttia

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusia yrityksiä entistä vähemmän Suomessa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 10,3 prosenttia vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä edelleen laskusuunnassa myös lopettaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun Aloittaneiden yritysten määrä laski lähes seitsemän

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni eniten kaupan alalla Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 8,4 prosenttia vuoden 2014 neljännellä

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi huomattavasti Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 9,1 prosenttia vuoden 2014 kolmannella

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot