SUOMALAINEN, VIROLAINEN JA RUOTSALAINEN NÄKÖKULMA MATKAILUALAN YHTEISKUNTAVASTUUSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAINEN, VIROLAINEN JA RUOTSALAINEN NÄKÖKULMA MATKAILUALAN YHTEISKUNTAVASTUUSEEN"

Transkriptio

1 SUOMALAINEN, VIROLAINEN JA RUOTSALAINEN NÄKÖKULMA MATKAILUALAN YHTEISKUNTAVASTUUSEEN Tapaustutkimukset Yyterin kylpylähotellista, Pyhäjärven lomakeskuksesta ja Sätra Brunn -terveyskylpylästä Maarit Hiltunen Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Pro gradu -tutkielma Ympäristöpolitiikka Maaliskuu 2005

2 Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos MAARIT HILTUNEN: Suomalainen, virolainen ja ruotsalainen näkökulma matkailualan yhteiskuntavastuuseen. Tapaustutkimukset Yyterin kylpylähotellista, Pyhäjärven lomakeskuksesta ja Sätra Brunn -terveyskylpylästä Pro gradu -tutkielma, 100 s., 24 liites. Ympäristöpolitiikka Maaliskuu 2005 Tutkielman aiheena on matkailualan, ja tarkemmin kylpylähotellien, yhteiskuntavastuu. Tutkimus on toteutettu osana konsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö Efeko Oy:n koordinoimaa valtakunnallista hanketta Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä. Pro gradu -työn roolina on laajentaa hanketta yhteen suomalaiseen (Yyterin kylpylähotelli), yhteen virolaiseen (Pyhäjärven lomakeskus) ja yhteen ruotsalaiseen yritykseen (Terveyskylpylä Sätra Brunn). Tutkimuksessa pyritään aineistolähtöisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten yrityksissä ymmärretään yhteiskuntavastuu? 2) Miten sitä toteutetaan käytännössä? 3) Mitkä ovat yritysten motiivit vastuulliseen yritystoimintaan? (Onko niitä?). Yritysten yhteiskuntavastuuta on tutkimuksessa kuvattu ja arvioitu Efekon hankkeessa kehitetyn yhteiskuntavastuun tarkistuslistan mukaisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu yhteiskuntavastuun käsitteen määrittelystä ja arvioinnista. Taustakirjallisuutena on käytetty sekä aikaisempaa akateemisesta tutkimusta että yritysten käyttöön suunnattuja yhteiskuntavastuun oppaita. Tutkimustulokset ovat kirjavia, sillä kaikissa tapausyrityksissä on hyvin omanlaisensa lähestymistavat yhteiskuntavastuuseen. Yyterissä korostuu perusliiketoiminnan täsmällinen hoitaminen ja suhteet julkiseen sektoriin. Pyhäjärvellä ympäristövastuu on vastuun osa-alueista jäsennellyin ja kaikista tapausyrityksistä systemaattisimmin hoidettu. Muuten Pyhäjärven yhteiskuntavastuu on vakiintumatonta ja yritysjohto liittää vastuullisuutta lähinnä hyväntekeväisyystyyppiseen toimintaan. Sätra Brunnin yhteiskuntavastuussa puolestaan korostuu kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö ja lähiyhteisön aktiivisuus terveyskylpylän toiminnan jatkamisessa. Yhteiskuntavastuun kirjava ja yrityslähtöinen määrittely viittaa yhteiskuntavastuun mallin tarpeellisuuteen. Malli mahdollistaa yhteiskuntavastuun systemaattisen kehittämisen yrityksissä (malli yhteiskuntavastuun järjestelmänä) ja yritysten vertailun keskenään (raportoinnin malli). Yhteiskuntavastuun mallia kehitettäessä täytyy kuitenkin huomioida yhteiskuntavastuun osa-alueiden (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu) erityispiirteet ja huolehtia siitä, ettei vastuun sosiaalisia ja ekologisia piirteitä kavenneta talouden kielelle ja ehdoille.

3 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Kohti selkeää tutkimusasetelmaa Aineiston esittely Tapausyritysten löytyminen Haastattelurunko ja aineiston keruu Analyysi yritystarinoiden muodossa 19 3 YHTEISKUNTAVASTUUN TAUSTA, KÄYTÄNNÖT JA KRITIIKKI Kysyntää vastuulliselle yritystoiminnalle Yhteiskuntavastuu käytännössä Matkailualan yhteiskuntavastuu GRI yhteiskuntavastuun määrittelijänä Ketä yhteiskuntavastuu kiinnostaa? Akateeminen näkökulma Yhteiskuntavastuun kritiikki 31 4 YYTERIN KYLPYLÄHOTELLI JA YHTEISKUNTAVASTUU Yrityksen esittely Käytännön yhteiskuntavastuu Edelläkävijän yhteiskuntavastuu kirjoissa ja kansissa Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Vastuullisuuden motiivit ja yhteiskuntavastuun raportti 53 5 PÜHAJÄRVE PUHKEKESKUS (PYHÄJÄRVEN LOMAKESKUS) Yrityksen esittely Käytännön yhteiskuntavastuu Ympäristövastuu Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Yhteiskuntavastuun motiivit 69 6 TERVEYSKYLPYLÄ SÄTRA BRUNN Yrityksen esittely Yhteiskuntavastuun käytännöt Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Yhteiskuntavastuun erilaiset painotukset 81 7 TUTKIMUSTULOKSENA KIRJAVA YHTEISKUNTAVASTUU Yritystarinoiden tulokset Yyterin kylpylähotellissa toimitaan eettisten arvojen pohjalta Pyhäjärven lomakeskuksessa keskitytään ympäristövastuuseen Sätra Brunn -terveyskylpylässä vaalitaan kulttuurihistoriaa Tarinoiden opetukset Yhteiskuntavastuun taso ja muutokset kohdealueella Yritysten yhteiskuntavastuut yhteen muottiin 91 8 TUTKIMUSTYÖN REFLEKTOINTIA 95 LÄHTEET 97

4 LIITE 1 HANKKEEN OSALLISTUJAT 101 LIITE 2 YYTERIN TEEMAHAASTATTELUN RUNKO 102 LIITE 3 PYHÄJÄRVEN HAASTATTELURUNKO 104 LIITE 4 SÄTRA BRUNNIN HAASTATTELURUNKO 106 LIITE 5 SÄTRA BRUNNIIN LÄHETETYT KYSYMYKSET 108 LIITE 6 SÄTRA BRUNNIN PUHELINHAASTATTELUN RUNKO 109 LIITE 7 SÄHKÖPOSTIKYSELY SÄTRA BRUNNIN KIINTEISTÖASIOISTA 110 LIITE 8 HAASTATTELUTIEDOT 111 LIITE 9 YHTEISKUNTAVASTUUN TARKISTUSLISTA 112 2

5 1 Johdanto Vuonna 2004 käytiin monessa suomalaisessa yrityksessä yt-neuvotteluja. Yt eli yhteistoiminta johti useissa yrityksissä joukkoirtisanomisiin. Julkisuudessa yrityksiä moitittiin lyhytnäköisestä taloudellisen edun tavoittelusta, jonka seurauksena tuotteiden ja palveluiden laatu kärsii, ihmisiä jää työttömiksi ja työpaikkansa säilyttäneitä uhkaa työuupumus. Irtisanomisten jälkeen osakekurssit lähtivät kuitenkin nousuun. Yritykset vastasivat omistajiensa taloudellisiin odotuksiin muun yhteiskunnan kustannuksella. Nykyään noin puolet maailman sadasta suurimmasta taloudesta on yrityksiä, mikä tarkoittaa, että isot kansainväliset yritykset alkavat olla suurempia kuin kokonaiset valtiot (Vehkaperä 2003, 4). Puhutaan vallan siirtymisestä politiikasta talouteen. Yritysten vaikutusvallan kasvaessa kaivataan pelisääntöjä sille, mistä ja kenelle yritykset ovat vastuussa. Ne ovat luonnollisesti vastuussa taloudellisesta tuloksesta, mutta tulosta ei voi tehdä keinolla millä hyvänsä. Taipalisen ja Toivion (2004, 25) mukaan julkisen ja yksityisen rajapinnassa etsitään parhaillaan uusia toimintatapoja ja - rooleja. Eräs tapa jäsentää yritysten yhteiskunnallisia velvoitteita on yrityksen yhteiskuntavastuun käsite, josta on lyhyessä ajassa tullut erittäin käytetty termi yritysmaailmassa. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa kestävän kehityksen käytäntöön soveltamista yritystoiminnassa. Niskalan ja Tarnan (2003, 19) mukaan se on -- vastuuta yritystoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Kestävän kehityksen kolmijaon mukaisesti yhteiskuntavastuukin on jaettu taloudelliseen vastuuseen, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Käytän tutkimuksessa yhteiskuntavastuun käsitettä melko väljästi käsitellessäni yritysten taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristökysymyksiä. Erittelen käsitettä tarkemmin luvussa kolme. Minua kiinnostaa yritysten kasvaneen vallan ja ympäristöpolitiikan suhde, joka tulee näkyväksi yhteiskuntavastuun käsitteessä. Yrityksillä on entistä enemmän ympäristöpolitiikan määrittely- ja toimeenpanovaltaa, ja yhteiskuntavastuun käsite on yksi työkalu tämän vallan ymmärtämiseen. Mielestäni ympäristöpolitiikan toimivuus mitataan suurelta osin juuri yrityksissä, siinä miten vapaiden markkinoiden keskeiset 3

6 toimijat kantavat vastuunsa ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Kestävän matkailun käsitteeseen on viime vuosina kiinnitetty kasvavassa määrin huomiota, mutta kestävyyden periaatteiden omaksuminen matkailualan yrityksissä on jäänyt vähemmälle huomiolle (Sorsa & Saarinen 2003, 57). Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kylpylähotelleista, eli matkailualan pienistä ja keskisuurista (pk) yrityksistä, joiden yhteiskuntavastuun tutkimista aiempi tutkimus siis näyttäisi puoltavan. Taipalinen ja Toivio (2004) korostavat pk-yritysten roolia hyvinvoinnin turvaajina, työpaikkojen tarjoajina, tavaroiden ja palveluiden tuottajina sekä verojen maksajina. Pkyritykset ovat myös painopistealueena kun Euroopan vastuullista yritystoimintaa kehitetään (emt.). Yritysten yhteiskuntavastuuta on tähän mennessä tutkittu lähinnä taloustieteissä, eikä sielläkään kovin paljon. Turun yliopiston Internet-sivustolla (Nurmi, 2004) on esitelty suomalaista yhteiskuntavastuun tutkimusta, ja sivuston tietojen mukaan vuoteen 2004 mennessä suomessa oli valmistunut viisi yhteiskuntavastuuta käsittelevää väitöskirjaa. Aiheen suosio on kuitenkin nousussa ja parhaillaan suomalaisissa yliopistoissa valmistellaan 45 väitöskirjaa yhteiskuntavastuun aihepiiristä (emt.). Yhteiskuntavastuun ajankohtaisuutta kuvaa myös se, että viime vuosina yhteiskuntavastuusta on kirjoitettu paljon käytännöllisiä oppaita yritysten käyttöön (mm. Niskala & Tarna 2003 ja Teollisuus ja työnantajat 2001). Vähäisen aiemman tutkimuksen etuna on aiheen tuoreus; yritysten yhteiskuntavastuuta on mahdollista tarkastella ennakkoluulottomasti ilman valmista kaavaa. Toisaalta tarkoituksenmukainen rajaus on vaikeaa ilman aiempaa tutkimusta, jolloin työn näkökulmaksi muodostuu melko laaja katsaus uuteen aihepiiriin. Pro gradu -työni on osa konsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö Efeko Oy:n hanketta Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä (jatkossa Efekon hanke ). Hanke alkoi syksyllä 2003 ja sen päätösseminaari pidetään maaliskuussa Hankkeessa on kehitetty matkailualan yrityksille malli yhteiskuntavastuun raportointiin (ns. yhteiskuntavastuun tarkistuslista, ks. liite 9). Käytännössä tämä on tapahtunut siten, että hankkeen vetäjät Efekon 1 ympäristö -yksiköstä ovat yhdessä hankkeeseen kootun tutkimusryhmän (hankkeen vetäjät Efeko Oy:stä sekä edustajat Matkailun edistämis- 1 Ks. Yhteiskuntavastuu matkailualalla -hankkeen vetäjät, kehitysryhmän jäsenet ja pilottiorganisaatioiden edustajat liitteenä olevasta luettelosta (liite 1). 4

7 keskuksesta, Haaga Tutkimuksesta, Ympäristöministeriöstä, Naantalin kaupungilta ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry:stä) ja pilottiyritysten (Muumimaailma Oy, Naantalin Matkailu Oy, Härmän Kuntokeskus Ry ja Ähtärinreitin Loma Oy) kanssa muokanneet GRI 2 :n ohjeiston pohjalta matkailualalle sopivat yhteiskuntavastuun tunnusluvut ja raportointimallin. Pilottiyrityksissä on koottu mallin mukaiset yhteiskuntavastuun raportit. Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda välineet yhteiskuntavastuusta tiedottamiseen, eikä tavoitteena ole ollut varsinaisesti kehittää yritysten vastuullisuuden tasoa. Pro gradu -tutkielmani tehtävänä on laajentaa neljään pilottiyritykseen keskittyvää hanketta yhden suomalaisen yhteiskuntavastuun edelläkävijäyrityksen lisäksi myös Viroon ja Ruotsiin. Valtakunnallisessa hankkeessa haluttiin kytkeä suomalaista yhteiskuntavastuutyötä laajempaan yhteyteen, ja erityisesti hankkeen pilottiyrityksille naapurimaiden matkailuyritykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita, joiden toiminnasta ollaan kiinnostuneita. Koska kattava ja yleispätevä selvitys naapurimaiden matkailun yhteiskuntavastuusta olisi ollut mahdottoman laaja työ pro graduksi, työn tavoitteeksi asetettiin yksinkertaisesti ekskursio kolmen matkailualan yrityksen yhteiskuntavastuisiin kolmessa valtiossa. Luvuissa 4 6 kuvaan ja arvioin yritysten Yyterin kylpylähotellin, Pyhäjärven lomakeskuksen ja terveyskylpylä Sätra Brunnin yhteiskuntavastuuta Efekon hankkeen tarkistuslistan mukaisesti. Luvussa 7 kokoan yritystarinoiden tärkeimmät tulokset sekä pohdin ja vertailen niiden merkitystä. Etsin aineistosta vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten yrityksissä ymmärretään yhteiskuntavastuu? Miten sitä toteutetaan käytännössä? Mitkä ovat yritysten motiivit vastuulliseen yritystoimintaan? (Onko niitä?) Tutkimuksen alusta saakka oli selvää, ettei matkailualan yrityksissä ole koottu yhteiskuntavastuun raportteja. Lähtöoletuksenani olikin, ettei yrityksissä tunnettaisi yhteiskuntavastuun käsitettä kovin hyvin. Sen sijaan oletin, että raportin puuttumisesta ja mahdollisesti oudosta käsitteestä huolimatta yrityksissä olisi tehty paljon yhteis- 2 GRI eli Global Reporting Initiative on kansainvälinen aloite luoda yleisesti hyväksytty toimintamalli yritysten ja eri organisaatioiden yhteiskuntavastuun raportoinnille (Global Reporting Initiative). GRI:stä on kerrottu enemmän luvussa

8 kuntavastuun alle sopivia toimia. Seuraavassa luvussa esittelen tarkemmin työn aineiston ja menetelmät. 6

9 2 Tutkimuksen lähtökohdat Olen ratkonut tutkimusongelmia aineistolähtöisesti. Työn painopiste on tapausyritysten yhteiskuntavastuuta kuvailevissa ja analysoivissa tarinoissa, jotka olen koonnut haastatteluaineiston ja yritysten kirjallisen yhteiskuntavastuumateriaalin avulla. Käsitteellinen tausta on pienemmässä roolissa ensinnäkin työn aineistolähtöisyyden ja toiseksi vähäisen aiemman tutkimuksen takia. Yhteiskuntavastuun käsitteellisen tarkastelun lähteinä olen käyttänyt sekä akateemista tutkimusta että yrityksille suunnattuja käytännöllisiä yhteiskuntavastuun oppaita. 2.1 Kohti selkeää tutkimusasetelmaa Efekon hankkeen alkuvaiheessa hankkeen osallistujat ideoivat hankkeessa tehtävän pro gradun aihetta. Ensimmäisiä aihe-ehdotuksia oli selvitys siitä, onko EU:n alueella havaittavissa samantapaista ns. hankeväsymyksestä kuin suomalaisissa matkailualan pk-yrityksissä. Efekon hankkeeseen oli vaikeuksia saada riittävästi pilottiyrityksiä alan ns. hankeväsymyksestä johtuen, ja luonnollisesti tämä aihe oli pinnalla hankkeen alkumetreillä. Kun hanke saatiin vauhtiin, unohtui hankeväsymys ja pro gradunkin aihekaavailut muuttuivat. Hankkeen ja tutkimusprosessin alkuvaiheen keskeisin valinta liittyi tutkimuksen laajuuteen ja tutkimusmenetelmiin. Kattava selvitys Viron ja Ruotsin matkailualojen yhteiskuntavastuusta olisi ehkä onnistunut kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin; tutkimalla yhteiskuntavastuun käytäntöjä ja motiiveja yleisellä tasolla isossa joukossa yrityksiä. En kuitenkaan halunnut tehdä määrällistä tutkimusta, koska lähtöoletuksenani oli yhteiskuntavastuun käsitteen heikko tuntemus matkailualan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Uskoakseni yrityksillä ei olisi ollut motivaatiota ja resursseja täyttää kyselylomaketta, joka käsittelee uutta ja vierasta ja siten ehkä yritystoiminnalle tarpeettomaksi koettua aihetta. Käsitteen uutuuden ja laajuuden takia myös kysymyslomakkeen laadinta olisi ollut hankalaa. Olisi ollut vaikea määritellä mitkä piirteet käsitteestä ovat relevantteja matkailualalle, jolle yhteiskuntavastuuta ei ole aikaisemmin sovellettu. Arvelin uuden aiheen käsittelyn olevan helpompaa teemahaastattelun kuin strukturoidun kyselyn avulla. Vaikka haastattelurungon muotoilu vaatii yhteiskuntavastuun käsitteen 7

10 pohtimista matkailualan kannalta, jättää haastattelutilanne mahdollisuuden kysymysten ja teemojen painottamiseen, muuttamiseen tai selittämiseen tarpeen mukaan. Paras tapa yhteiskuntavastuun laajan kokonaisuuden yrityslähtöiseen tutkimiseen olisi luultavasti ollut yhden tapausyrityksen valitseminen ja sen yhteiskuntavastuun selvittäminen monen eri toimijan (yritysjohto, asiakkaat, työntekijät, lähiyhteisö jne.) näkökulmista. Tutkimuksen tilaajat halusivat minun kuitenkin tekevän mahdollisimman laajan ja Suomen rajojen ulkopuolelle ulottuvan selvityksen. Lopullinen tutkimusasetelma on kompromissi tutkimustapauksen mahdollisimman monipuolisen tutkimisen ja mahdollisimman monen tapauksen tutkimisen välillä. Sovimme yhdessä Efekon hankkeen vetäjien kanssa, että tarkastelen yhtä suomalaista, yhtä virolaista ja yhtä ruotsalaista yritystä. Päätimme, että tutkin riittävän suuria yrityksiä yhdeltä toimialalta, jotta yrityksiä voisi verrata toisiinsa ja osin myös Efekon hankkeen pilottiyrityksiin. Samalla halusimme sulkea pois pienet ekomatkailuyritykset, joiden yhteiskuntavastuun arvelimme poikkeavan liikaa suurista ökymatkailuyrityksistä. Toimialaksi valitsimme kylpylät, koska arvelimme niiden joukosta löytyvän helposti tutkimuskohteet niin Suomesta, Virosta kuin Ruotsistakin. Sovimme, että teen yrityksissä teemahaastattelut ja analysoin aineiston vertailevalla otteella. Tutkimuskysymykset olivat pitkään hyvin avoimia. Efekon kanssa tekemässäni työsopimuksessa tutkimuskysymyksiksi on määritelty Miksi yritykset toteuttavat / ovat toteuttaneet ympäristöjohtamisen / yhteiskuntavastuun hankkeita? Motiivit ja tarpeet. Vai onko edes ajankohtaista? Nämä kysymykset liittyvät hankkeen alkuvaiheen teemoihin siis hankkeen tarpeellisuuden perusteluun. Samalla kun Efekon hanke eteni vaiheeseen, jossa pilottiyritysten toimintaa ja yhteiskuntavastuuta alettiin konkreettisesti käydä läpi, muuttuivat myös tutkimuskysymykset käytännöllisempään suuntaan. Lopulliset tutkimuskysymykset ovat hyvin lähellä niitä teemoja, joita yhteiskuntavastuustaan raportoivat yritykset joutuvat käymään läpi. Näin tutkimuksen tapausyritykset voivat halutessaan käyttää pro graduani omien yhteiskuntavastuun raporttiensa kokoamisen tukena. Minä puolestani sain Efekon hankkeesta aina ajankohtaista tukea, kun kehittelin tutkimusta ja tutkimuskysymyksiä hankkeen etenemisen myötä. 8

11 Tutkimuksen tavoitteeksi muotoutui lopulta ekskursio tapausyritysten yhteiskuntavastuun käytäntöihin ja motiiveihin. Pyrin selvittämään, miten yksittäisissä yrityksissä ymmärretään tai selitetään yhteiskuntavastuu sekä miten ja miksi sitä toteutetaan käytännössä. Kun työn lopussa vertaan yritystarinoita toisiinsa, täytyy muistaa että vertailen yrityksiä, en maita. Maiden keskinäinen vertailu ei ole mahdollista, koska yhden yrityksen yhteiskuntavastuu ei välttämättä kerro mitään kyseisen maan muista yrityksistä ja alan yleisen tilanteen selvittäminen kaipaisi tuekseen kuvausta eri maiden erilaisista mahdollisuusrakenteista. Näin kattava tutkimus olisi liian laaja työ pro graduksi, joten tyydyn tutkimaan kylpylöiden yhteiskuntavastuuta eri maissa tiukan aineistolähtöisesti. Kommentoin työssä erilaisten yhteiskuntien yritystoiminnalle tarjoamia lähtökohtia tai matkailualan suhdetta yhteiskuntavastuuseen laajemmin vain juuri sen verran kuin haastateltavat niihin puuttuvat. Pienen aineiston ja tiukan aineistolähtöisyyden takia pyrin tutkimaan yrityksiä, joista saisin mahdollisimman rikkaat kuvaukset yhteiskuntavastuun toteuttamisen tavoista ja motiiveista. Tavoitteenani ei siis ollut saavuttaa kuvaa keskivertoyrityksen yhteiskuntavastuusta tai yhteiskuntavastuun tilasta matkailualalla yleensä, vaan eritellä kolmen yrityksen tilanteet tarkasti ja monipuolisesti. Kattavimmat kuvaukset uskoin saavani yrityksistä, joissa oli jo jollain tapaa kiinnitetty huomiota eettisiin kysymyksiin ja siten mietitty valmiiksi edes joitain yhteiskuntavastuun osa-alueita. Kuten sanottu, jo ennen haastatteluita oli tiedossa, ei pienissä matkailualan yrityksissä ole kirjoitettu yhteiskuntavastuun raportteja, joten yrityksen kiinnostusta yhteiskuntavastuun teemoihin piti arvioida muilla tavoin. Yhteiskuntavastuun edeltäjänä voidaan pitää ympäristövastuullisuutta (Taipalinen & Toivio 2004, 16), joten päätin erottaa alustavasti potentiaaliset tapausyritykset muista yritysten ympäristöpolitiikan perusteella. Yhteiskuntavastuullisuutta ennustavan kriteerin löysin ympäristömerkeistä, joita on vain muutamilla matkailualan yrityksillä niin Suomessa, Virossa kuin Ruotsissakin. Ruotsalaisilla hotelleilla kyllä on jonkin verran Pohjoismaisia ympäristömerkkejä, mutta nämä hotellit sijaitsevat yleensä kaupungeissa ja kuuluvat johonkin hotelliketjuun. Ympäristömerkittyjen hotellien yhteydessä on hyvin harvoin kylpylää. (Tiedot ympäristömerkityistä majoitusliikkeistä: Euroopan komissio, Foundation of Environmental Education (b), Miljömärkningen). 9

12 Yrityksen edustajaksi haastattelussa valitsin yritysjohdon, koska yleensä yritysjohdon ajatellaan vastaavan yrityksen yhteiskuntavastuusta ja muiden toimijoiden kuten työntekijöiden ja asiakkaiden olevan vain välillisesti yhteiskuntavastuuseen vaikuttavia sidosryhmiä (Juholin 2004, 80). Toinen peruste yritysjohdon haastattelemiselle oli se, että kylpylät ovat pienehköjä yrityksiä, joissa tieto yrityksen toiminnasta on usein yhden ihmisen, yleensä toimitusjohtajan, takana. Toimitusjohtajan lisäksi ajattelin tilanteen mukaan haastatella ympäristövastaavaa, pääluottamushenkilöä tai vastaavaa henkilöä, joka vastaa yrityksen talous-, ympäristö-, ja sosiaalisista asioista. Käytännössä yritysten ja haastateltavien valinta ei kuitenkaan sujunut aivan niin suoraviivaisesti kuin edellä esitin, sillä valintoihin vaikuttivat yrityksen ympäristömerkin ja haastateltavan aseman/työtehtävien lisäksi esimerkiksi suhteet ja sattuma. Monet muutkin tutkimussuunnitelman piirteet täsmentyivät vasta tutkimuksen edetessä. Suunnitelmien muuttuminen matkan varrella lienee tyypillistä kaikelle tutkimukselle, mutta tämän työn yhteydessä se kertoo paitsi kokemattomuudestani tutkijana myös haastavasta tutkimusaiheesta. Koska matkailualan yhteiskuntavastuuta ei ole juuri tutkittu, en saanut aiemmista tutkimuksista valmiita suuntaviivoja tutkimukselle. Aiheen tuoreus vaikeutti myös tapausyritysten valintaa. Yrityksissä ei oltu kovin innokkaita osallistumaan tutkimukseen, mikä johtuu ymmärtääkseni siitä, että yrityksissä koettiin, ettei heillä ollut tehty mitään yhteiskuntavastuullista, josta haastattelussa olisi voinut kertoa. Tutkittavien yritysten sijainti ulkomailla vaikeutti puolestaan tutkimuksen käytännön järjestelyjä. Tuoreen aiheen kääntöpuolena oli siis tutkimussuunnitelman laadinnan ja suunnitelmassa pysymisen vaikeus. Aiheen ja menetelmien tarkentumiseen vaikutti myös Efekon hankkeen pilottiluonne. Hankkeen ohjelma ja tavoite täsmentyivät puolitoista vuotta kestäneen työn aikana, ja hankkeen lopullisiin tuloksiin vaikuttivat mm. hankkeen aikana julkaistut tutkimukset ja GRI:n (Global Reporting Initiative, ks. luku 3.2.2) kehitystyö. Gradun teko dynaamisessa hankkeessa oikeastaan pakotti suhtautumaan tutkimussuunnitelmiin joustavasti, sillä monet valinnat oli mahdollista tehdä ja perustella vasta tutkimuksen ja Efekon hankkeen ollessa jo melko pitkällä. Esimerkiksi analyysissä käyttämäni tarkistuslista (liite 9) valmistui vasta, kun olin jo tehnyt yhdet versiot Yyterin ja Pyhäjärven yritystarinoista. Tutkimussuunnitelman luova soveltaminen ja joidenkin asioiden teko useampaan kertaan olivat lopulta luultavasti eduksi tutkimukselle, kos- 10

13 ka tällä tavalla tiedostin tekeväni valintoja enkä voinut vain edetä valmiin tutkimussuunnitelman mukaan kyseenalaistamatta sitä missään vaiheessa. Tutkimuksen mutkat, kuten tutkittavien yritysten löytämisen vaikeudet, olivat nekin tavallaan tutkimuksen tuloksia. 2.2 Aineiston esittely Tapausyritysten löytyminen Efekon edustajat ehdottivat suomalaiseksi tapausyritykseksi Yyterin kylpylähotellia, jossa oli kieltäydytty Efekon hankkeeseen osallistumisesta vedoten siihen, että yrityksessä on jo satsattu vastuulliseen yritystoimintaan. Yyterissä oli selvitetty yritystoiminnan taloudellisia vaikutuksia lähialueella ja oltiin keväällä 2004 valmistelemassa Euroopan ympäristömerkin käyttöönottoa, mikä viittaa yrityksen yhteiskuntavastuun edistyksellisyyteen suomalaisella matkailualalla. Otin sähköpostitse yhteyttä Yyterin kylpylähotellin toimitusjohtajaan, joka oli halukas osallistumaan tutkimukseen. Viroon minulla tai Efekon edustajilla ei ollut suoria kontakteja, joten aloitin virolaisen tapausyrityksen etsimisen selaamalla Internetiä. Pelkkien Internet-sivujen perusteella oli vaikea arvioida yritysten kiinnostusta vastuulliseen yritystoimintaan, joten päädyin lähettämään sähköpostia kaikkiin virolaisiin kylpylöihin (28 kpl), jotka oli listattu Viron palveluita esittelevällä sivustolla (ViroWeb). Toivoin näin löytäväni yrityksen, jossa oltaisiin kiinnostuneita yhteiskuntavastuuasioista ja siten motivoituneita osallistumaan tutkimukseen. Vastaukseksi sain vain yhden sähköpostin, jossa ilmoitettiin, ettei yritys voi osallistua tutkimukseen, koska heillä ei ole mitään yhteiskuntavastuun raportteja. Vastasin tähän selittämällä tutkivani sitä miten yrityksissä hoidetaan ympäristöasioita (kuten jätteidenkäsittely ja energiankäyttö) ja sosiaalisia asioita (henkilöstöasioita ja asiakassuhteita). Selvitin, ettei dokumentteja tarvita vaan voin haastatella näistä asioista vastaavia henkilöitä. Tähän sähköpostiin ei kuulunut vastausta. Otin tuloksetta yhteyttä myös paikalliseen matkailunedistämiskeskukseen ja ekomatkailuyhdistykseen. Seuraavaksi sain tallinnalaisen ekomatkailuyrittäjän yhteystiedot tuttavaltani, joka oli osallistunut yrittäjän järjestämälle pyöräretkelle Virossa. Sain yhteyden yrittäjään, Rene Meimeriin, joka paljastui myös Tallinnan yli- 11

14 opiston matkailualan opettajaksi. Kävin kerran tapaamassa Meimeriä Tallinnassa ja suunnitelmissamme oli myös yhteinen vierailu johonkin Viron kylpylään, jossa minä olisin tehnyt haastattelut ja hän olisi hoitanut yrityksensä asioita. Meimer oli erittäin kiinnostunut gradustani ja pyysi minua lähettämään hänelle haastattelukysymykset, jotka hän voisi toimittaa eteenpäin kylpylöille. Muokkasin haastattelunrungon kyselylomakkeen tyyppiseksi ja toimitin sen Meimerille, mutta yhteistyöstä ei lopulta tullutkaan mitään ilmeisesti Meimerin kiireiden takia. Yritysten kartoituksen, kiivaan mutta tuloksettoman (ja suurelta osin yksipuolisen) sähköpostinvaihdon ja yhden melko turhan vironmatkan jälkeen päätin koittaa onneani ja soittaa suoraan johonkin yritykseen. Meimer oli ehdottanut haastatteluvierailua Pyhäjärven lomakeskukseen, jossa yksi hänen entinen oppilaansa toimi markkinointipäällikkönä. Olin Internetiä selatessani pannut merkille myös Pyhäjärven lomakeskuksen ympäristömerkin, joten ajattelin aloittaa siitä. Soitin Pyhäjärven lomakeskukseen, jonka hotellin johtaja, Kirsti Lambot, lupasi osallistua tutkimukseen. Lambot puhui puhelimessa yrityksen juuri saamasta ympäristömerkistä, joka varmasti vaikutti yrityksen myötämielisyyteen tätä tutkimusta kohtaan. (Ympäristö)vastuita oli yrityksessä juuri mietitty, ja niistä kertominen tuntui Lambotista mielekkäältä. Päädyin siis tähän kylpylähotelliin monen sattuman kautta, mutta yritys kestää objektiivisemmankin tarkastelun yhteiskuntavastuututkimuksen tapauksena. Kooltaan Pyhäjärven lomakeskus on vähän Yyterin kylpylähotellia suurempi, eikä se ole ns. ekomatkailuyritys, joten se on kooltaan ja toimintatavaltaan vertailukelpoinen Yyterin ja Efekon hankkeen pilottiyritysten kanssa. Pyhäjärven lomakeskuksella on ainoana virolaisena kylpylähotellina ympäristömerkki (tiedot ympäristömerkityistä majoitusliikkeistä: Foundation of Environmental Education (b), Euroopan komissio), mikä osoittaa yrityksen kiinnostusta vastuulliseen yritystoimintaan. Ruotsinkaan yrityksen etsiminen ei alkanut kovin lupaavasti. Efekon hankkeen kehitysryhmän jäsenillä oli muutamia kontakteja Ruotsin matkailualalle, mutta ruotsalaiset yhteyshenkilöt eivät kiinnostuneet tutkimuksesta, enkä löytänyt tätä kautta yritystä tutkimukseen. Kehitysryhmässä ehdotettiin myös yhteydenottoa yrityksiin, joilla on ruotsalainen ekomatkailumerkki Naturens Bästa (Naturens Bästa). Laitoin sähköpostia noin 60 ekomatkailuyritykselle, joista neljä lupasikin osallistua tutkimukseen. Hankkeen seuraavassa kokoontumisessa ekomatkailuyritykset todettiin kuiten- 12

15 kin alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaisesti tutkimukseen sopimattomiksi. Tällä kertaa hankkeen pilottiyrityksen edustaja ehdotti tapausyritykseksi Pite Havsbad -yritystä, joka olisi kooltaan ja toimialaltaan Suomen ja Viron yritysten kaltainen. Merikylpylän toimitusjohtaja jätti sinnikkäästi vastaamatta sähköposteihin ja viesteihin puhelinvastaajassa, joten sekään kontakti ei johtanut tuloksiin. Seuraavaksi löysin Internetistä sivuston (Stockholm City Guide), johon oli listattu suuri osa ruotsalaisista kylpylöistä. Tällä kertaa lähetin noin 35 sähköpostia, joissa ehdotin haastattelua ja tarjosin myös mahdollisuuden sähköpostihaastatteluun, koska työhön käytettävissä oleva aika alkoi käydä vähiin. Kolmesta kylpylästä luvattiin vastata sähköpostihaastatteluun ja yhdestä vastattiinkin, tosin hyvin lyhyesti. Ehdotin vastaukset lähettäneelle toimitusjohtajalle oikeaa haastattelua, johon hänellä kuitenkin olisi ollut aikaa vasta kuukauden kuluttua. Minulla ei ollut aikaa odottaa niin kauaa. Lopulta aloin selata läpi kylpylöitä, joihin olin jo ottanut yhteyttä sähköpostitse. Soitin jokaiseen, joka Internet-sivujen perusteella vaikutti kiinnostavalta. Kiinnostavuuden kriteereinä pidin väljästi yrityksen saamia ympäristömerkkejä tai vastaavia sekä luonnon, kulttuurihistorian tai muun pehmeän arvon korostamista Internet-sivuilla. Suorasukainen lähestyminen tuotti tulosta. Sätra Brunn -terveyskylpylässä sain puhelimeen yhden yrityksen omistajista, joka kuuluu yrityksen johtokuntaan ja työskentelee kylpylän johtotehtävissä. Hän lupasi edustaa Sätra Brunn -kylpylää tutkimuksessa. Yrityksen Internet-sivusto (www.satrabrunn.se) on kattava ja sen perusteella oli helppo arvioida Sätra Brunn yritykseksi, jossa yhteiskuntavastuuasioihin on satsattu. Sivuilla esitellään yrityksen kulttuurihistoriallisesti arvokasta miljöötä, suositellaan yrityksen palveluita kiireisille ja stressaantuneille sekä tiedotetaan ravintolan aamiaisen saamasta KRAV-luomumerkistä. Mutkikkaasta tutkimusyritysten etsimisestä on mahdollista oppia jotain. Ensinnäkin ajatukseni siitä, että kannattaa lähettää sähköpostia kaikkiin potentiaalisiin tutkimuskohteisiin ja jäädä odottamaan kiinnostuneiden/motivoituneiden vastauksia, osoittautui vääräksi. Näihin sähköposteihin en juuri saanut vastuksia. Syinä vastaamattomuuteen uskon olleen ainakin tutkimusaiheen vierauden sekä ihmisiä vaivaavan sähköpostitulvan. Erityisesti englanninkieliset ja tuntemattomasta osoitteesta lähetetyt postit jäävät herkästi avaamatta. Viestini eivät myöskään menneet suorinta reittiä oikeaan osoitteeseen. Internet-sivuilla ei useinkaan ollut toimitusjohtajan suoraa osoitetta, 13

16 eivätkä infopostilaatikkoa lukevat työntekijät välttämättä välittäneet viestejä yrityksen toimitusjohtajalle, vaikka sitä viestissä pyysinkin. Sähköpostiviestin tarjoama harkinta-aika ei sekään osoittautunut tutkijalle edulliseksi; joko yritysten edustajat arvioivat etteivät halua osallistua tutkimukseen tai sitten unohtivat koko viestin. Suora toiminta eli soittaminen, jossa vastaajalla ei ollut aikaa kieltäytyä, näytti tuottavan parhaan tuloksen. Ainakin sillä tavoin pääsin tekemään haastatteluja, vaikka joku muu tapa olisi voinut paremmin taata tutkittavien yritysten laadun. Tutkittavien yritysten valinta ja lähestyminen olisikin kaiken kaikkiaan pitänyt suunnitella ja toteuttaa paremmin ja systemaattisemmin. Yritysten etsinnässä olisin myös kaivannut enemmän tukea Efekon hankkeesta, johon osallistuneiden matkailun asiantuntijoiden tietoa ja kontakteja en ehkä osannut hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla Haastattelurunko ja aineiston keruu Tutkimuksen kysymyksenasetteluna on: Miten yrityksissä ymmärretään yhteiskuntavastuu? Miten sitä toteutetaan käytännössä? Mitkä ovat yritysten motiivit vastuulliseen yritystoimintaan? (Onko niitä?) Lähdin haastattelurungon teossa liikkeelle oletuksesta, että yrityksissä ei ollut aikaisemmin yritetty hahmottaa yhteiskuntavastuun sisältöä ja merkitystä. Tutkin siis asiaa, jota ei ainakaan valmiina ollut olemassakaan ja mietin kysymysten johdattelevuutta. Miten pieniksi kysymyksiksi yhteiskuntavastuu pitäisi pilkkoa? Jos en pilkkoisi olleenkaan, ei vastaaja välttämättä tulisi miettineeksi kaikkia mahdollisia yhteiskuntavastuun käytäntöjä ja motiiveja. Jos taas pilkkoisin liikaa, niin vastaaja voisi nähdä vain valmiiksi tarjoillut vastaukset, enkä saisi siten varsinkaan ensimmäiseen tutkimuskysymykseen minkäänlaisia vastauksia. Lopulta päädyin aika yksityiskohtaiseen haastattelurunkoon (liite 2), jossa on taustakysymysten lisäksi selkeät osiot taloudellisesta vastuusta, ympäristövastuusta ja sosiaalisesta vastuusta. Tämä on kolmijako, jonka mukaisesti yhteiskuntavastuu on kaikissa lähteissä pilkottu. Ajatuksenani oli kysellä ensin yleisesti miten yrityksissä hoidetaan näitä vastuun eri puolia. Siltä varalta että haastateltavat eivät olisi osanneet vastata vastuisiin yleisellä tasolla, olin varannut haastattelurunkoon paljon esimerkkejä vastuista. Esimerkiksi sosiaalista vastuuta olin pilkkonut sidosryhmiin (asiakkaat, työntekijät, sijoittajat ynnä muut), joille yritys voi olla vastuussa toiminnastaan. Esimerkit keräsin monista lähteistä tavoitteenani saada mahdollisimman hyvin mat- 14

17 kailualan pk-yritysten toimintaan sopiva runko. Kokosin runkoon paljon miten- ja miksi yhteiskuntavastuuta toteutetaan -kysymyksiä, ja ajattelin niiden vastauksia tulkitsemalla löytäväni vastauksia myös miten yhteiskuntavastuu ymmärretään/selitetään -kysymykseen. Toisin sanoen ajattelin yhteiskuntavastuun käytäntöjen ja motiivien kuvauksen kertovan myös siitä, millaisena haastateltava ymmärtää yrityksen yhteiskuntavastuun. Teemahaastattelurungon muotoutumiseen vaikuttivat Efekon hanke, GRI:n (Global Reporting Initiative, ks. luku 3.2.2) yhteiskuntavastuun raportointiohjeisto ja yhteiskuntavastuun sekä matkailualan kirjallisuus. Efekon hankkeessa määriteltiin gradun aihe ja tutkimusongelma, jota pyrin haastattelurungon avulla selvittämään. Hankkeen kautta GRI valikoitui yhteiskuntavastuun käsitettä määritteleväksi lähteeksi. Hankkeen pilottiyrityksille rakennettiin yhteiskuntavastuun raportit GRI:n ohjeistoa soveltaen, joten oli luontevaa käyttää samaa lähdettä myös tutkimusyritysten yhteiskuntavastuun arviointiin. GRI:n raportointiohjeistosta sain yhteiskuntavastuusta yksityiskohtaisen mallin, joka ei kuitenkaan täysin soveltunut matkailualalle. Sovelsin ohjeistoa matkailualalle muotoilemalla kysymyksiä Efekon hankkeen seminaarien, TT:n ohjeiston (Teollisuus ja työnantajat 2001) ja matkailualan kirjallisuuden avulla. Yyterissä kokeilin haastattelurunkoa ensimmäisen kerran ja huomasin käytännön haastattelutilanteen etenevän omaa tahtiaan osin haastattelurungon ansiosta, mutta suurelta osin siitä riippumatta. Yyterin kylpylähotellin toimitusjohtaja Jouko Manninen kertoi mielenkiintoisesti ja osuvasti yrityksen yhteiskuntavastuusta, eikä kaivannut juurikaan haastattelurunkoon liittämiäni vastuuta tarkentavia esimerkkikysymyksiä. Mannisen itse miettiessä vastuiden sisältöä sain selkeän kuvan siitä, millaiset vastuullisuuden piirteet Yyterissä koetaan tärkeiksi tai mitkä niistä tulevat ensimmäisenä toimitusjohtajan mieleen. Haastattelun lopussa annoin haastateltavalle GRI:n raportointiohjeiston (Niskala & Tarna 2003), josta olin alleviivannut matkailualalle Efekon hankkeessa soveltuviksi arvioidut mittarit (Efekon malli yhteiskuntavastuun raportointiin oli tällöin vielä alkutekijöissään). Manninen kommentoi mittareita yrityksensä näkökulmasta ja tässä vaiheessa tuli esiin vielä paljon vastuullisen yritystoiminnan piirteitä, joita ei ollut aiemmin haastattelun kuluessa mainittu. Tämä kuvastaa yhteiskuntavastuun käsitteen laajuutta ja sitä että yhteiskuntavastuun kokonaisuutta on mahdotonta hahmottaa perehtymättä ensin kunnolla raportointiohjeistoihin 15

18 tai muihin oppaisiin. Toisaalta yrityksen yhteiskuntavastuuta selvitettäessä ei välttämättä olekaan tarpeellista kaivaa esiin kaikkia yritystoiminnan vastuullisuuden yksityiskohtia, vaan voi keskittyä piirteisiin, jotka yrityksen edustaja nostaa tärkeimmiksi ja selvimmiksi. Analyysissä olen yrittänyt säilyttää haastateltavan äänen vastuun eri puolien painotuksissa. Kysyin Manniselta haastattelun jälkeen sähköpostitse vielä tarkennuksia muutamiin kysymyksiin (haastattelutiedot liittessä 8). Toisen haastattelun tein Pyhäjärven lomakeskuksessa Virossa. Pyhäjärven hotellin johtaja Kirsti Lambot pyysi tutkimuskysymyksiä etukäteen nähtäväksi, jotta hän voisi miettiä kuka yrityksestä olisi paras vastaamaan kysymyksiin. Muokkasin Yyterissä käyttämääni haastattelurunkoa niin, että pystyin lähettämään sen sähköpostitse Lambotille. Näin teemahaastattelurunko alkoi muistuttaa kyselylomaketta ja siitä katosivat yleiset kysymykset, joita voisin avata tarvittaessa. Tähän haastattelurunkoon (liite 3) pilkoin teemat hyvin käytännöllisiksi kysymyksiksi, mikä tietenkin vähensi haastateltavien mahdollisuutta määritellä yhteiskuntavastuuta haluamallaan tavalla. Haastattelun strukturointi vähän arvelutti, koska olin juuri saanut Yyteristä hyviä kokemuksia vapaamuotoisesta haastattelun kulusta, jossa haastateltavan pohdinnoille jäi riittävästi tilaa. Haastattelutilanteessa tiukka haastattelurunko osoittautui kuitenkin toimivaksi ratkaisuksi. Selkeistä kysymyksistä huolimatta haastateltavat eivät hahmottaneet yhteiskuntavastuun kokonaisuutta kovinkaan helposti, ja luulen että ilman etukäteen lähetettyjä selkeitä kysymyksiä haastattelu olisi ollut erittäin hankalaa. Toisaalta pitkä ja pilkottu haastattelulomake saattoi osaltaan hämärtää yhteiskuntavastuun pääkohtia. Pyhäjärvellä päähaastateltavana oli hotellin johtaja Kirsti Lambot. Omien alojensa kysymyksiin vastasivat hallintojohtaja Indrek Vähi ja myyntijohtaja / johtokunnan jäsen Jyri Kork. Myös myyntipäällikkö Evelin Tabur vastasi muutamaan kysymykseen. Haastattelussa käytettiin monia kieliä ja etukäteen lähetetyt kysymykset saattoivat auttaa myös kielivaikeuksien yli. Olimme sopineet että teen haastattelun suomeksi, koska Lambot puhuu hyvää suomea. Englantia sovittiin käytettäväksi, jos haastateltavaksi tulisi joku joka ei osaisi suomea. Lambotin ja Taburin kanssa puhuin suomea, Vähin ja Korkin kanssa englantia ja välillä Lambot tulkkasi suomenkielistä haastattelurunkoa Vähille ja Korkille ja heidän vironkielisiä vastauksiaan minulle. (Haastattelutiedot liitteessä 8.) 16

19 Tutkimuksen ruotsalainen tapausyritys on Sätra Brunn, jossa haastateltavaksi oli lupautunut yksi omistajista, johtokunnan jäsen sekä kylpylän johtotehtävissä työskentelevä Anna Andersson. Tätä haastattelua varten käänsin haastattelurungon englanniksi (liite 4) ja lähetin siitä kevennetyn version (liite 5) Anderssonille etukäteen katsottavaksi. Sovitussa haastattelutapaamisessa minua odotti vähän ikävä yllätys: Anderssonille oli tullut joku este, josta hän ei ollut ilmoittanut minulle vaan pyytänyt yrityksen toista työntekijää, hoito-osaston erilaisissa tehtävissä työskentelevää (hieronta, hoidot, vastaanotto jne.) Wollbergiä, osallistumaan haastatteluun puolestaan. Tilanne oli ikävä, koska työn näkökulmana on nimenomaan yritysjohdon näkemys yhteiskuntavastuusta. Toisaalta en ollut erityisesti painottanut tätä Anderssonille ja hän oli arvioinut Wollbergin sopivaksi haastateltavaksi. En myöskään voinut sanoa Wollbergille ettei hänen asemansa yrityksessä riitä haastatteluun. Siispä haastattelin Wollbergiä, joka yrityksen pitkäaikaisena työntekijänä osasi vastata useimpiin kysymyksiini ja kertoi mielenkiintoisesti esimerkiksi yrityksen historiasta. Osaan kysymyksistä sain kuitenkin vähän epämääräiset vastaukset, kuten I am not sure about the owners, but yes, I think that environment is very important for them, because the KRAV label and all. Täydensin Wollbergin vastauksia haastattelemalla Sätra Brunnin toimitusjohtajaa, Caroline Drabea, puhelimitse (liite 6) ja tekemällä joitain lisäkysymyksiä sähköpostitse yrityksen kiinteistöasioista vastaavalle Jan Stokvikille (liite 7). Tein kaikki Sätra Brunnin haastattelut englanniksi. Kaikissa haastatteluissa oli vähän erilaiset asetelmat: Yyterin haastattelu oli ensimmäinen, eivätkä tutkimuskysymykset ja haastattelurunko olleet tuolloin vielä täsmentyneet. Yyteri oli myös ainut paikka, jossa haastattelin pelkkää toimitusjohtajaa. Avoin haastattelurunko antoi haastateltavalle mahdollisuuden pohtia yhteiskuntavastuuta hyvin vapaasti ja laajasti. Pelkän toimitusjohtajan haastattelu piti tietenkin näkökulman yrityksen yhteiskuntavastuuseen hyvin kapeana. Yyteristä keräämäni aineisto onkin ehyt ja lavea kuvaus yrityksen arvoista ja käytännöistä. Pyhäjärven haastattelu muodostui ryhmähaastatteluksi, jossa käytettiin haastateltaville vieraita kieliä. Ryhmähaastattelu olisi voinut innostaa osapuolet haastamaan toistensa näkemyksiä tutkimusaiheesta, mutta käytännössä haastateltavat mielestäni pikemminkin varoivat sanojaan toisten haastateltavien kuunnellessa. Varovaisuuteen ja 17

20 yhteiskuntavastuun pohdinnan lakonisuuteen vaikutti ryhmätilanteen lisäksi vieras kieli, jolla esimerkiksi arvojen pohdinta on vaikeampaa kuin äidinkielellä. Sätra Brunnin haastateltavien vaihtuminen voi kuvata yrityksen edustajien suhtautumista yhteiskuntavastuuseen: aihe ei vaikuta kovin tärkeä, jos Suomesta Sätra Brunniin matkustavalle haastattelijalle ei ilmoiteta haastateltavan esteestä. Lopulta Sätra Brunnin useat haastattelut kuitenkin toivat aineistoon väriä ja kiinnostavia säröjäkin. En saanut Sätra Brunnistakaan yhtä laajaa aineistoa kuin Yyteristä, mikä johtui uskoakseni paitsi vieraasta kielestä myös puhelinhaastattelutilanteesta. Yrityksen toimitusjohtaja oli kyllä motivoitunut pohtimaan yrityksen arvoja, mutta puhelimessa sanoma helposti tiivistyy lyhyemmäksi kuin tavallisessa haastattelussa. Tein Sätra Brunnin haastattelut aivan tutkimuksen loppuvaiheessa, jolloin tutkimuskysymykset olivat jo täsmentyneet lopulliseen muotoonsa. Tuolloin minulla oli myös jo kokemukset Yyterin ja Pyhäjärven aineistojen keräämisestä ja analysoinnista. Kokemus ja selkeät lähtökohdat helpottivat huomattavasti Sätra Brunnin tapaustutkimuksen toteuttamista. Teemahaastatteluiden lisäksi keräsin tietoa tutustumalla yritysten yhteiskuntavastuun dokumentteihin. Yhdessäkään tutkittavista yrityksistä ei ollut koottu varsinaista yhteiskuntavastuun raporttia, joten tutkimani asiakirjat olivat papereita, joiden yritysjohto arvioi valottavan yrityksen yhteiskuntavastuun tilaa. Yyterissä tutustuin yrityksen laatukäsikirjaan ja yhteiskunnalliseen tilinpäätökseen. Lisäksi selvitin Energiankäytön ja kiinteistöjen ylläpidon seurantaohjelman (Promain Oy) toiminnan ja EU:n ympäristömerkin kriteerit. Virossa perehdyin Vihreä avain -ympäristömerkin kriteereihin. Ruotsissa tutustuin KRAV-luomumerkin kriteereihin. Haastatteluaineistoa (ks. liite 8) kertyi c-kaseteille yhteensä kolme tuntia ja 15 minuuttia. Litteroidun haastattelumateriaalin pituudeksi tuli 37 sivua sekä kaksi noin puolen sivun sähköpostia. Yyterin haastattelun litteroin hyvin tarkasti, mutta kun huomasin, ettei aiheen viereen eksyville keskustelunpätkille ollut käyttöä, tehostin litterointitapaani Pyhäjärven ja Sätra Brunnin aineistoissa. Jälkimmäisistä jätin kuulumisten vaihdot ym. epäolennaisuudet pois ja litteroin vastaukset sellaisella tarkkuudella, että pystyin seuraamaan haastattelun kulkua paperilta. Sanasta sanaan litteroin kohdat, joita arvelin käyttäväni lainauksissa. Tein litteroinnin ja analyysin pian 18

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten

ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten TILASTOKESKUS..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Ei puhelinta salainen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Oy Karltek Ltd internet-sivujen uusiminen. Eveliina Aaltonen

Oy Karltek Ltd internet-sivujen uusiminen. Eveliina Aaltonen Oy Karltek Ltd internet-sivujen uusiminen Eveliina Aaltonen Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto Eurajoen kristillinen opisto, 2015 1 ASIAKAS JA PROJEKTI... 3 1.1 Asiakas...3 1.2 Projektin kuvaus...3

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat?

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Vastattuja: 363 Ohitettuja: 0 1-3 4-10 11-20 yli 20 1-3 4-10 11-20 yli 20 7,16% 26 34,71% 126 38,57% 140 19,56% 71 Yhteensä 363 1 / 20 Q2 Mikä on

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Tuloksia ja tilannekatsaus 1. Sähköisen viranomaispalvelimen käyttöönoton neuvonta- ja koulutusiltapäivät 31.1.

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Haastattelijoiden käyttöliittymän paradatamuuttujien tiedostokuvaus (kontaktilomake)

Haastattelijoiden käyttöliittymän paradatamuuttujien tiedostokuvaus (kontaktilomake) 1(2) Haastattelijoiden käyttöliittymän paradatamuuttujien tiedostokuvaus (kontaktilomake) Yhteydenottotapa 1=Puhelin Yhteydenoton kuvaus 2=Käynti Yhteydenoton kuvaus 3=Tekstiviesti Yhteydenoton kuvaus

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

ERIMIELISYYKSIEN HOITAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

ERIMIELISYYKSIEN HOITAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy ERIMIELISYYKSIEN HOITAMINEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy PROJEKTIN HALLINNAN EDELLYTYKSET Selkeät sopimukset ja sopimusasiakirjat Poikkeaminen alan yleisistä käytännöistä tapahtuu vain perustellusta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot