SÄHKÖENERGIAN KUSTANNUSRAKENNE: VERTAILUNA VESIVOIMA, HIILIVOIMA JA YDINVOIMA Seminaarityö
|
|
- Jere Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄHKÖENERGIAN KUSTANNUSRAKENNE: VERTAILUNA VESIVOIMA, HIILIVOIMA JA YDINVOIMA Seminaarityö Lähdeaho, Marika Meskanen, Jukka Yrjänäinen, Heli
2 II SISÄLLYS 1. JOHDANTO KUSTANNUSLAJIT JA KÄYTTÖASTE TUOTANTOMUODOT Ydinvoima Hiilivoima Vesivoima KUSTANNUSRAKENTEET Ydinvoima Hiilivoima Vesivoima KUSTANNUSVERTAILU Alkuinvestoinnit Käyttökustannukset TULEVAISUUDENNÄKYMÄT JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 14
3 1 1. JOHDANTO Työmme tarkoituksena on kertoa eri sähköenergian tuotantomuotojen kustannusrakenteista. Emme kuitenkaan ota kantaa läheskään kaikkiin tuotantomuotoihin vaan keskitymme ainoastaan ydinvoimaan, hiilivoimaan sekä vesivoimaan. Tavoitteenamme on selvittää hieman yleistä näistä tuotantotavoista, ja sitten keskittyä syvällisemmin niihin liittyviin kustannuksiin ja ennen kaikkea vertailla näitä kustannusrakenteita toisiinsa. Pyrimme selvittämään, mitkä ovat suurimpia kustannuksia näihin tuotantomuotoihin liittyen, ja mikä on pitkällä tähtäimellä kannattava investointi sähköenergian tuotannossa kaikki tekijät huomioon ottaen. Aluksi teemme lyhyen selvityksen eri kustannuslajeista, jonka jälkeen esittelemme käsittelemämme sähköenergian tuotantomuodot. Tämän jälkeen kerromme tarkemmin tuotantomuotojen kustannusrakenteista. Kustannusrakenteista kerrottaessa pohdimme investointija käyttökustannusten lisäksi, kuinka esimerkiksi polttoaineiden saatavuus, maailman tilanne, politiikka sekä ympäristötekijät vaikuttavat eri tuotantomuotojen kustannuksiin. Mietimme myös muun muassa, kuinka suuri on alkuinvestointi verrattuna käytön kustannuksiin kussakin tuotantomuodossa, ja mikä vaikutus kullakin tuotantomuodolla on sähkön hintaan. Selvitettyämme erikseen eri tuotantomuotojen kustannusrakenteet vertailemme niitä keskenään. Lopuksi selvitämme, millaisia tulevaisuuden näkymiä tutkimillamme tuotantomuodoilla on lähinnä kustannusten näkökulmasta. Tässä osiossa mietimme muun muassa, miten kustannuksiin vaikuttaa tulevaisuudessa entisestään kiristyvä ympäristöpolitiikka, yleinen suhtautuminen näihin eri tuotantomuotoihin ja investointihalukkuus. Pohdittuamme käsittelemiemme tuotantomuotojen tulevaisuudennäkymiä selvitämme, mihin johtopäätöksiin olemme työssämme päätyneet.
4 2 2. KUSTANNUSLAJIT JA KÄYTTÖASTE Aivan kuten minkä tahansa tuotantolaitoksen kustannukset myös energiantuotantolaitoksen kustannukset jakaantuvat luonteeltaan muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Yleisesti ottaen kiinteät kustannukset ovat toiminta-asteesta riippumattomia kustannuksia ja energiantuotantolaitosten tapauksessa ne tarkoittavat lähinnä pääomakustannuksia sekä kiinteitä käyttökuluja. Taloudellisesti kannattavinta on pyrkiä hyödyntämään tuotantolaitoksen kapasiteettia mahdollisimman tehokkaasti, jotta tuotteiden kiinteät yksikkökustannukset saataisiin pidettyä mahdollisimman alhaisina. Kiinteät kustannukset voidaan edelleen jakaa kiinteisiin seisontakustannuksiin ja kiinteisiin valmiuskustannuksiin. Kiinteitä seisontakustannuksia syntyy vaikka energiantuotantolaitos ei olisi lainkaan käytössä eli niihin kuuluvat muun muassa vuokrat ja korot. Kiinteitä valmiuskustannuksia taas syntyy kun tuotantolaitosta käytetään ja siihen sisältyvät muun muassa lämmityskustannukset. [1; 2] Muuttuvat kustannukset ovat sen sijaan selvästi toiminta-asteen mukaan muuttuvia kustannuksia. Muuttuvia kustannuksia ovat muun muassa valmistuksen työntekijöiden palkat, raaka-aineet sekä puolivalmisteet. [2] Eri tuotantomuotojen kustannusrakenteisiin kuuluvat juuri kiinteiden kustannusten ja muuttuvien kustannusten osuus, ja siten tuotannon kapasiteetin mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyvät seikat sähköenergian tuotannon kannattavuuden osalta. Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten osuudet vaikuttavat pitkälti myös tuotantolaitoksen käyttöiän odotusarvoon ja kullakin eri tavalla tuotetun sähköenergian hintarakenteeseen. Energiantuotantolaitosten käyttöasteella tarkoitetaan toteutuneen tuotannon suhdetta kapasiteetin tarjoamaan suurimpaan mahdolliseen tehoon. Käyttöaste on merkittävässä roolissa myös tuotetun sähköenergian kustannusrakenteen ja siten myös sen hinnan kannalta. Yleisesti ottaen jos energiantuotantolaitoksen kiinteät kulut ovat suuria, tulisi sen vuotuisen käyttöajankin olla mahdollisimman pitkä, jotta energian tuotanto olisi kannattavaa. Huipunkäyttöaika kuvaa myös käyttöastetta ja se saadaan jakamalla vuosituotanto laitoksen teholla. [1] Kuva 1.1. Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten riippuvuus toiminta-asteesta
5 3 3. TUOTANTOMUODOT 3.1 Ydinvoima Ydinvoimalaitoksen sähköntuotantoprosessissa polttoaineena käytetään uraania. Uraanin atomiytimen haljetessa ydinreaktori tuottaa lämpöä, jonka avulla vesi kiehutetaan höyryksi. Tämä höyry ohjataan jälleen turbiiniin, jossa generaattori kehittää sähköä. [3] [3] Kuva1.2 Kuvassa uraaniytimen halkeaminen neutronien vaikutuksesta eli fissioreaktio Uraaniytimiä pommitetaan neutroneilla, jolloin ytimet hajoavat. Massaero muuttuu halkeamistuotteiden liike-energiaksi, joka muuttuu edelleen lämmöksi. Ydinreaktorissa on kymmeniätuhansia polttoainesauvoja, joissa uraaninapit sijaitsevat. Nämä sauvat ovat jäähdytysaineella täytetyssä paineastiassa, jossa jäähdyte kuljettaa lämmön reaktorista turbiinille. Reaktorin tehoa saadaan ohjattua neutronien määrää säätelemällä, joka tapahtuu säätösauvojen avulla. Reaktorissa käytetään myös hidastinaineita neutronien liikkeen hidastamiseksi, jotta ne saavat uraaniytimet paremmin halkeamaan. [3] Kevytvesireaktori on yleisin reaktorityyppi. Painevesireaktorit ja kiehutusvesireaktorit ovat tällaisia kevytvesireaktoreita ja niissä käytetään sekä hidastinaineena että jäähdytysaineena vettä. [3] Ydinvoiman yhtenä suurimmista eduista voidaan pitää sen ympäristöystävällisyyttä, sillä se ei tuota ilmakehää kuormittavia päästöjä. Tosin ydinjäte ja sen loppusijoitus ovat ongelmallisia kysymyksiä ja jakavat mielipiteitä ydinenergian todellisista ympäristöriskeistä tulevaisuutta ajatellen. Ydinenergian avulla pystytään kuitenkin takaamaan tasainen ja riittävä sähkön saanti, joka on ensiarvoisen tärkeää myös sen taloudellisuuden kannalta. Ydinvoimalaitosten rakentamiseen ja ydinvoiman hyödyntämiseen liittyy kuitenkin ydinjätteen
6 4 loppusijoituksen lisäksi myös muitakin riskejä, kuten voimalaitosten turvallisuus, säteilyvaara ja uraanin riittävyys. [3] 3.2 Hiilivoima Hiilivoima on yksi vanhimmista energiantuotantomuodoista. Hiiltä käytettiin aluksi höyrylaivoissa, minkä jälkeen sitä alettiin käyttää myös teollisuuden energiantuotannossa. Nykyään hiilivoima on yksi tärkeimmistä energiantuotantomuodoista sekä maailman käytetyin sähköntuotannon polttoaine. [12;13] Kuva 3.2. Maailman primäärienergianlähteet 2003 [13] Hiili on maailman primäärienergianlähteenä öljyn jälkeen toiseksi suurin, kuten kuvasta 3.2. nähdään. Fossiilisten polttoaineiden osuus koko maailman energiantuotannosta on 90 %, josta hiilen osuus on tästä 27 %. Kivihiilen osuus Suomen primäärienergiasta on 10 % sekä sähköntuotannosta 17 %. Hiilivoiman tärkeys korostuu erityisesti kuivina ja kylminä vuosina, jolloin vesivoimalla tuotetun energian määrä on vähäinen. [12] Kivihiiltä poltetaan höyrykattiloissa, joissa poltossa syntyvällä energialla tuotetaan höyryä. Tämä höyry puolestaan tuottaa sähköä turbiinin läpi kulkiessaan. Suomessa on käytössä lauhdevoimalaitoksia sekä yhdistettyjä lämmön- sekä sähköntuotantolaitoksia (CHP). Lauhdevoimaloissa tuotetaan pelkästään sähköä, ja hyötysuhde laitoksilla on parhaimmillaan 42 44%. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa Suomi on johtavia maita maailmassa. Näiden laitosten kokonaishyötysuhteet nousevat jopa %:iin. [11;12] Hiilivoima on hyvä energiantuotantomuoto polttoaineen hinnan vakauden ja edullisuuden vuoksi. Kuitenkin siitä aiheutuvat korkeat hiilidioksidipäästöt ovat suuri ongelma, minkä vuoksi hiilivoimaa pyritään vähentämään. Hiilivoimaloita käytetään pääasiassa tal-
7 5 visin, jolloin muilla energiamuodoilla ei pystytä tuottamaan riittävästi energiaa. [11; 12; 14] 3.3. Vesivoima Vesivoimalaitoksissa sähköenergiaa tuotetaan käyttämällä vesitasojen korkeuseroja. Veden virratessa alas se kulkee turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, jonka avulla veden energia muunnetaan sähköenergiaksi. Suomessa vesivoima on käytetyin uusiutuvan energian tuotantomuoto, jonka etuina ovat saasteettomuuden lisäksi muun muassa pienet käyttökustannukset, käyttövarmuus sekä säädettävyys. Vesivoimaa hyödynnetäänkin tasoittamaan sähkön käytön määrällisiä eroja: käytön ollessa suuri vesivoimaa on helppo ottaa lisää nopeasti käyttöön, kun taas kysynnän pienentyessä on vesivoimaa yhtä helppoa ja nopeaa ottaa pois tuotannosta. [18; 19] Suomessa vesivoimalla tuotetaan noin % ja koko maailmassa noin 7 % sähköstä. Käytetyn vesivoiman määrä on riippuvainen veden määrästä; keskimääräistä kuivempina aikoina tuotanto on vähäisempää, mutta sateisina vuosina tuotantoa voidaan lisätä. Yksi vesivoiman hyötypuolista on myös varastoitavuus, sillä sadeaikoina vettä voidaan varastoida varastoaltaisiin käyttöhuippuja varten. [18; 19] Suomessa ensimmäinen turbiini vesivoiman tuotannossa tuli Tampereelle Finlaysonin tehtaalle vuonna Ensimmäinen vesilaitos puolestaan perustettiin Helsinkiin vuonna 1876, jonka jälkeen vesivoiman käyttö yleistyi koko maahan. Suomessa vesivoiman käyttö oli huipussaan ja luvuilla, jolloin sillä katettiin jopa 90% sähköenergian tuotannosta. Nyt lukema on siis 10 20%, jota tuottamassa on yli 200 vesivoimalaa parhaimmillaan yli 3000 megawatin yhteisteholla. Tulevaisuudessa vesivoimaa haluttaisiin lisätä sen saasteettomuuden vuoksi, mutta paikkoja lisärakentamiseen ei juuri enää ole. [18; 20; 21] 4. KUSTANNUSRAKENTEET 4.1 Ydinvoima 1960-luvun puoliväliin saakka uraania hankittiin lähes pelkästään ydinaseohjelmien tarpeisiin, mutta myöhemmin uraanin kysyntä alkoi nopeasti lisääntyä ja sen myötä luonnonuraanin hinta nousi moninkertaiseksi. Vuoden 1973 Lähi-idän sodan jälkeinen öljykriisi nosti kysyntää ja samalla hintaa entisestään. Uraanin hinnan käänsi kuitenkin 1970-luvun lopulla laskuun huoli ydinvoiman turvallisuudesta ja arvio sähkön tarpeen laskusta. Kiin-
8 nostus uraanin etsintään laski markkinatilanteen heikentyessä ja siten myös uraanikaivoksia suljettiin. Tällä hetkellä uraanimarkkinat ovat kuitenkin tasapainottumassa, mutta siitä huolimatta uraanin hinta luultavasti vaihtelee myös tulevaisuudessa. Kautta aikojen energian hinta ja käytettävät energialähteet ovat vaihdelleet markkinatilanteen ja maailman poliittisen ilmapiirin mukaan. Tällä hetkellä käydään edelleen keskustelua eri energialähteiden kannattavuudesta niin taloudellisesta kuin ekologisestakin näkökulmasta. Ydinvoiman suosio on kasvanut lähinnä sen ympäristövaikutusten ja hinnan vuoksi verrattuna muihin tällä hetkellä käytössä oleviin energialähteisiin. [1] Ydinpolttoaineen, uraanin, hinnan lisäksi ydinvoiman kustannuksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät. Ydinvoiman tuotantoon liittyvät pääomakustannukset ovat suurin osa tuotantolaitosten kiinteistä kustannuksista. Nämä pääomakustannukset koostuvat koroista ja poistoista. Pääomakustannusten osuus ydinvoimalla tuotetun sähköenergian kustannusrakenteesta on siis suuri, sillä ydinvoiman käyttöä edeltävät investointikustannukset ovat mittavia. Näihin investointikustannuksiin sisältyy voimalaitoksen rakentamiskustannukset ja niiden lisäksi tuotetun energian siirrossa tarvittavien järjestelmien hankinta- ja rakennuskustannukset. Muita kiinteitä kustannuksia ydinvoimalan tapauksessa ovat muun muassa käyttökulut, suunnitellut vuosihuollot, käyttöhenkilökunnan palkat ja vakuutukset. Nämä kiinteät kustannukset eivät siis riipu ydinvoimalan energian tuotantomäärästä, vaan kertyvät kapasiteetin käyttöasteesta riippumatta. On kuitenkin huomioitava, että kustannukset saattavat olla lyhyellä ajalla kiinteitä ja pidemmällä aikavälillä muuttuvia. Jos ydinvoimalan toiminta jostain syystä keskeytyy pitkäksi ajaksi, saattaa osa edellä mainituista kiinteistä kustannuksista karsiutua pois kokonaan ja jäljelle jää vain kiinteät seisontakustannukset. [1] Ydinvoimalan muuttuvat kustannukset ovat sen kiinteisiin kustannuksiin ja erityisesti käyttöä edeltäviin investointikustannuksiin verrattuna kohtuullisen pieniä. Nämä muuttuvat kustannukset sisältävät muun muassa kunnossapidon kulut, jotka aiheutuvat energian tuotannosta ja toiminta-asteesta. Ydinvoimalan muuttuviin kustannuksiin vaikuttaa erityisesti uraanin hinta maailman markkinoilla sekä muu hintakehitys tällä kyseisellä toimialalla.[1] Ydinvoiman taloudellisuuteen vaikuttaa lähinnä sen toiminnan riippumattomuus ulkoisista tekijöistä, korkea käyttöaste ja kyky tuottaa huomattavia määriä energiaa pienellä uraanimäärällä. Ydinpolttoaineen energiatiheys on suuri, sillä kevytvesireaktorissa polttoaineesta, jonka U235-pitoisuus on 3,5 %, saadaan lämpöenergiaa noin kwd/kg, joka on moninkertainen määrä moniin muihin polttoaineisiin verrattuna. Juuri suuren energiatiheyden ansiosta ydinvoima on kilpailukykyinen energiamarkkinoilla, vaikka uraanin hinta vaihteleekin maailman markkinatilanteen mukaan, eikä uraanin riittävyydestä voida antaa tarkkaa arviota. Pieni polttoainemäärä tarkoittaa myös pienempiä kuljetuskustannuksia ja jätteiden pientä tilavuusmäärää, mutta silti ydinjätteen loppusijoitus vaatii tulevaisuudessa jopa miljardeja euroja. Nämä ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuvat kustannukset on kuitenkin jo huomioitu ydinsähkön hinnassa. [1; 5] 6
9 7 Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ydinvoiman tuotantokustannukset ovat vakaat ja hyvin ennustettavissa ydinvoiman kustannusrakenteen ja ydinpolttoaineen maltillisen hintakehityksen vuoksi. Jos siis uraanin hinnan kehitys pysyy vakaana, säilyvät ydinvoiman varsinaiset käyttökustannukset pieninä ja siten ydinvoima on muuttuvien kustannuksien osalta yksi edullisimmista tuotantomuodoista myös tulevaisuudessa. [1; 4] TVO:n talousosaston mukaan vuonna 2005 TVO:n tuotantokustannuksista polttoainekustannusten osuus oli noin 40 miljoonaa euroa ja se koostuu raakauraanin hinnasta, rikastuskustannuksista ja uraanipolttoaineen valmistuskustannuksista. Samana vuonna käyttökustannukset, jotka sisältävät sekä muuttuvia että kiinteitä kustannuksia, olivat noin 92 miljoonan euron tietämillä, ja pääomakustannukset noin 30 miljoonaa euroa. Pääomakustannukset sisältävät rahoituskustannukset, lainojen lyhennykset ja korot. Sähkön siirtokustannukset TVO:lla olivat 4 miljoonaa euroa vuonna Nämä luvut sisältävät TVO:n omistaman kahden Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kustannuksia. Vuotuisiin pääomakustannuksiin verrattuna käyttökustannukset ovat vain noin kolme kertaa suuremmat. Tämä kertoo ydinvoiman suurista alkuinvestoinneista, jotka on rahoitettu osakepääomaa korottamalla, osakaslainalla ja kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta saadulla rahoituksella. [6; 8] 4.2 Hiilivoima Hiilivoiman kustannusrakenne muodostuu pääosin investointikustannuksista, huolto- ja käynnissäpitokustannuksista sekä polttoainekustannuksista. Investointikustannukset ovat hiilivoimaloissa kohtuullisia eli noin 1000 /kw, joka vastaa vain puolta ydinvoimalan investointikustannuksista. Nämä kustannukset ovat yleensä suuria ja ne rahoitetaan vieraalla pääomalla. Esimerkiksi 30 vuoden käyttöajalla ja 5 %:n laskentakorkokannalla tehon kustannuksiksi tulee noin 65 /kw. [11] Käynnissäpito- ja huoltokustannukset ovat hiilivoimassa noin 15 /kw. Näihin kuluihin kuuluvat muun muassa henkilöstön palkat, korjaukset sekä vuosittaiset huollot ja investoinnit. Yhteenlasketut kiinteät kulut ovat näin ollen 80 /kw, ja esimerkiksi 6000 tunnin käyttöasteella se vastaisi energianhintaa 13 /MWh. Käyttöaste ei hiilivoimalla yleensä ole noin suuri, koska hiilivoimaa pyritään käyttämään Suomessa vain kun muut energiantuotantotavat eivät riitä. Tämä nostaa kiinteiden kustannuksien osuutta energian hinnassa. [11] Polttoainekustannukset määräytyvät laitoksen tyypin mukaan. Hiilen markkinahinta on tällä hetkellä noin 7 8 /MWh, ja polttoaineen kokonaiskustannukset ovat näin ollen /MWh. Tällöin muuttuvien kustannuksien kokonaishinnaksi tulee noin /MWh. CHP-laitoksien prosessissa syntyvä lämpö hyödynnetään ja hyötysuhteet ovat näin jopa kaksinkertaisia lauhdevoimaloihin verrattuna. [11; 12] Vertaillessa edellisiä kustannuksia voidaan päätellä, että noin puolet hiilivoimalla tuotetun energian hinnasta on muuttuvia kustannuksia, joista pääosa polttoainekustannuksia. Muuttuvat kustannukset ovat lineaarisia käyttöasteeseen toisin kuin kiinteät kustannukset,
10 8 jotka eivät juuri muutu, pois lukien tehtaan pitkäaikainen seisokki. Huomioitavaa on hiilivoimaloiden pieni käyttöaste Suomessa, joka nostaa kiinteiden kustannuksien osuutta energian hinnassa. [11] Muuttuvissa kustannuksissa ei ole huomioitu hiilidioksidipäästöistä aiheutuvaa päästöoikeuksien ostamista, mikä lisää muuttuvia kustannuksia 20 /tonni. Päästöoikeudet mukaan lukien lauhdevoimaloiden muuttuvat kustannukset ovat noin /MWh. Päästöoikeudet rajoittavat hiilen käyttöä Suomessa ja siksi esimerkiksi lauhdevoimaloita käytetään vain hyvin vähän. Viimeisenä käynnistyvät hiililauhdevoimalat määräävät sen hetkisen sähkön hinnan, joka nousee edellisiä tuotantomuotoja suuremmiksi. [11; 12] Päästökauppojen vaikutus CHP-laitoksiin ei ole niin suuri niiden hyvän hyötysuhteen ansiosta. CHP-laitosten käyttö on kannattavaa päästökaupoista huolimatta. CHP-laitoksen voi rakentaa vain, jos kaupungissa on vastaava määrä lämpökuormaa, johon lämpöenergia voidaan hyödyntää. [11] 4.3 Vesivoima Vesivoiman suurin taloudellinen hyöty on hyvin pieni käyttökustannusten määrä. Pieniin käyttökuluihin on vaikuttamassa monta tekijää, joista yksi on vähäinen tarve työvoimalle. Huoltotöihin tarvitaan toisinaan henkilöstöä, mutta koska vesivoimalat ovat nykyisin yleensä kauko-ohjattavia, ei käyttöhenkilökuntaa juurikaan tarvita. Myöskään polttoainetta ei kulu vesivoiman tuotannossa, joka on hyvin suuri etu verrattaessa muihin energian tuotantotapoihin. Muuttuvia kustannuksia vesivoimalasta ei siis juurikaan aiheudu, mutta halpojen käyttökustannuksen toisena puolena ovat voimaloiden suuret investointikustannukset. Vesivoiman kustannukset koostuvatkin lähes pelkästään kiinteistä kustannuksista, joita ovat voimalan, padon ja altaiden rakennus- ja hankintakustannukset. [19; 20; 22] Monia laskelmia onkin tehty siitä, millä investointikustannuksilla vesivoimaa on järkevä rakentaa. Olennaisinta kannattavuudelle ovat investointikustannukset verrattuna vuosituotantoon. Sähkön hinnan ollessa 30 /MWh on vesivoiman rakennus kannattavaa investointien ollessa alle 400 /MWh vuodessa. Vuorokausisäätöön käytettäessä vesivoiman hinta saattaa nousta arvoon /MWh, jolloin kannattava sijoitus vesivoimaan on /MWh vuodessa. Mikäli sähköä saadaan 5000 tunnin huipunkäyttöajalla, on vesivoimala kannattava enintään /kw:n investointikustannuksilla. [21] Vesivoima vaikuttaa sähkön hintaan, sillä tuotantoon saatavan veden määrä vaihtelee. Kuivina aikoina vedellä saadaan tuotettua vähemmän energiaa, jolloin joudutaan turvautumaan kalliimpiin hiilivoimaloihin. Tällöin sähköenergian hinta kasvaa. Sateisina vuosina vettä on puolestaan tarjolla runsaasti, jolloin sähkön hinta laskee.[19] Kaikki vesivoimasta aiheutuvat energian hinnanmuutokset eivät kuitenkaan näy energiakuluttajan laskussa. Pohjoismaisilla markkinoilla paikalliset sähköyhtiöt eivät välttämättä nosta heti myymänsä energian hintaa, vaikka tukkuhinta olisikin kohonnut. Tällöin voi
11 9 olla tilanne, ettei kuluttaja maksa sähköstään edes sähköyhtiön maksamaa tukkuhintaa. Kuitenkin vastaavasti kuluttajan maksama sähkön hinta ei laske tukkuhinnan laskiessa, jolloin lopputilanne on kuluttajalle suunnilleen sama kuin kuluttajahintojen seuraillessa tukkuhintoja. [19] 5. KUSTANNUSVERTAILU 5.1 Alkuinvestoinnit Ydinvoiman, hiilivoiman ja vesivoiman kustannusrakenteita vertailtaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti alkuinvestointien suuruuteen, sillä se on yleensä määräävä tekijä myös energiatuotantolaitoksen käyttöasteen ja eliniän odotusarvoa suunniteltaessa ja alkuinvestoinnin aiheuttamia kiinteitä kustannuksia jaettaessa poistoiksi eri vuosille. Alkuinvestoinnin ja käyttökustannusten suhde vaikuttaa myös kuluttajan maksamaan sähkön hintarakenteeseen. Perusperiaatteena tietenkin on, että alkuinvestoinnin ollessa suuri, tulisi käyttöasteen koko tuotannon ajan olla mahdollisimman korkealla, jotta energian tuotanto olisi kannattavaa. Jos taas alkuinvestointi on pieni ja käytön kustannukset suuret, tulisi energiamuodolla tuotetun sähköenergian olla kulutushuippuja tasaavaa ja käytössä siten vain tarvittaessa, sillä alkuinvestointi ei painosta korkeaan käyttöasteeseen. Poikkeuksena näistä on kuitenkin vesivoima, jota säädellään ainakin Suomessa tilanteen mukaan kulutushuippuja tasaamaan alkuinvestoinnin suuruudesta huolimatta. Kustannusten ohella on kuitenkin huomioitava aina myös muut tekijät, jotka vaikuttavat kunkin energiatuotantolaitoksen käyttöasteeseen kuten säädettävyys ja varastointimahdollisuudet. Vesivoiman osalta käyttökustannukset ovatkin pieniä ja kustannuksia syntyy lähinnä alkuinvestoinneista eli padon ja altaiden hankinta- ja rakennuskustannuksista. Alkuinvestointikustannukset eivät kuitenkaan yllä läheskään ydinvoiman pääomakustannusten tasolle, ja vesivoimaa käytetäänkin tasoittamaan sähkön käytön määrällisiä eroja. Alkuinvestoinnit eivät suuressa määrin painosta niin korkeaan käyttöasteeseen kuin ydinvoiman tapauksessa. Oikeastaan käyttöastetta ei voikaan pyrkiä mielivaltaisesti nostamaan, sillä vaikka vesivoimalla on pienet muuttuvat kustannukset, on sen avulla tuotetun sähköenergian kokonaismäärä rajoitettu. [1; 18; 19] Hiilivoiman investointikustannukset ovat noin puolet ydinvoiman investointikustannuksista, noin 1000 /kw. Hiilivoimankin tapauksessa on alkuinvestointi kuitenkin niin suuri, että se tulee rahoittaa vieraalla pääomalla, jolle on maksettava luonnollisesti korkoja ja poistot jaettava useammalle vuodelle. Kohtuullisen suuresta alkuinvestoinnista huolimatta hiilivoimaloiden käyttöaste ei ole Suomessa korkea, mikä aiheuttaa alkuinvestoinnistakin
12 10 johtuvien kiinteiden kustannusten suuren osuuden hiilivoimalla tuotetun sähköenergian hinnassa. [11] Alkupääoman ja rahoituksen kannalta niin vesivoimalat, hiilivoimalat kuin ydinvoimalatkin ovat siis kaikki kohtuullisen mittavia rakennushankkeita. Alkuinvestoinnin ollessa näin suuri tulee ennen energiantuotantolaitoksen rakentamishanketta kustannusarvio tehdä polttoaineen saatavuus, hintakehitys ja laitoksen käyttöaika huomioiden. Ne on pyrittävä ennustamaan mahdollisimman tarkasti, sillä alkuinvestoinnin aiheuttamat suuret pääomakustannukset jaetaan usealle vuodelle ja sen vuoksi tuotannon tulisi olla kannattavaa myös tulevaisuudessa. Tähän liittyen myös riskit ja niiden todennäköisyys tulee arvioida ja suhteuttaa ne pääomakustannuksiin. 5.2 Käyttökustannukset Energiatuotantolaitosten käyttökustannuksiin kuuluvat polttoainekustannukset koostuvat lähinnä polttoaineen hinnasta sekä polttoaineen kulutuksen määrästä. Polttoainekustannukset ovat muuttuvia kuluja, joten ne seuraavat lineaarisesti voimaloiden käyttöastetta. Polttoaineen energiasisältö vaikuttaa polttoaineen kulutustarpeeseen. Polttoaineen saatavuus taas vaikuttaa lähinnä polttoaineen hintaan.[2; 12] Vesivoimalla ei ole juurikaan polttoainekustannuksia, sillä vesivoiman polttoaine, vesi, ei aiheuta kustannuksia. Vesivoiman ongelmana ei olekaan vedestä johtuvat kulut vaan sen saatavuus. Vesivoiman käyttöaste riippuu nimittäin lähes täysin siitä, kuinka paljon vettä on saatavilla energiantuotantoon. [18; 19] Hiilivoiman polttoainekustannukset ovat iso osa koko voimalaitoksen kokonaiskustannuksista. Polttoaineen hinta on pysynyt vakaana, mutta verrattuna ydinvoimaan hiilen energiasisältö on huomattavan paljon pienempi. Tästä syystä hiiltä joudutaan polttomaan suuria määriä, jotta sillä saadaan tuotettua riittävä määrä energiaa. Hiilen hinta ei ole erityisen korkea ja sen hyvän saatavuuden ansiosta hiilen hinta pysyy vakaana tulevaisuudessakin. Polttoainekustannuksiin lisätään päästökaupoista aiheutuvat kustannukset, jotka nousevat tulevaisuudessa entisestään. Tällä on suuri merkitys polttoaineen hintaan. Hiilivoiman polttoainekustannukset ovat suurin osa kokonaiskustannuksista.[12] Ydinvoiman käyttämällä polttoaineella, uraanilla, on erittäin suuri energiatiheys ja siksi polttoainetta kuluu huomattavasti vähemmän verrattuna hiilivoimaan. Suuren energiasisällön ansiosta myös polttoaineen hinta on korkeahko. Uraanin saatavuus on vain noin kolmannes hiileen verrattuna. Ydinvoiman jatkuva lisärakentaminen ja lähteiden vähäisyys aiheuttavat uraanille hinnan nostopaineita tulevaisuudessa. Polttoaineen hinnannousulla ei ole yhtä suurta vaikutusta kuin hiilivoimalla, koska ydinvoiman kokonaiskustannuksista polttoainekustannusten osuus on alle puolet.[1]
13 11 Polttoainekustannusten lisäksi muita merkittäviä käyttökustannuksia ovat huolto- ja käynnissäpitokustannukset. Nämä kustannukset koostuvat lähinnä henkilöstön palkoista, korjauksista sekä vuosihuolloista ja -investoinneista. Myös näitä kuluja vesivoimassa kertyy ydin- ja hiilivoimaa vähemmän, sillä esimerkiksi henkilöstökustannukset ovat vesivoimassa hyvin pieniä kauko-ohjattavuuden ansiosta. Ydin- ja hiilivoimassa huolto- ja käynnissäpitokustannukset ovat merkittäviä, mutta muihin kustannuksiin verrattaessa kuitenkin pienehköjä. Esimerkiksi hiilivoimassa huolto- ja käynnissäpitokustannukset ovat yhteensä noin 15 /kw investointikustannusten ollessa noin 1000 /kw. [11; 19] 6. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Tällä hetkellä energiapolitiikka on vahvasti esillä keskusteluissa ympäri maailmaa. Muutaman kymmenen vuoden päähän ulottuvia skenaarioita ilmastonmuutoksesta ja energiamuotojen valinnan osalta esitetään jatkuvasti. Pyritään siirtymään ympäristön kannalta puhtaampiin energiamuotoihin, mutta samalla on huomioita myös asiat kustannusten ja rahoituksen kannalta. Hiilivoiman, vesivoiman ja ydinvoiman osalta tämä liittyy lähinnä uusien tuotantolaitosten rakentamiseen, uudistamiseen, lakkauttamiseen ja näiden investointikustannuksiin sekä kannattavuuteen. Ydinvoima jakaa mielipiteitä maailman laajuisesti ja valtioiden päätökset ydinvoiman käytöstä poikkeavat usein suuresti toisistaan. TVO:n 1/06 verkkolehden mukaan muun muassa Iso-Britannia aikoo lähitulevaisuudessa lakkauttaa ydinvoimaloitaan, kun taas esimerkiksi Ruotsi aikoo investoida huomattavia summia ydinvoimalaitoksiin. Mielipiteet ja päätökset kuitenkin muuttuvat aina ajan myötä ja etenkin ydinvoiman osalta saavat paljon kritiikkiä osakseen. TVO:n 1/07 verkkolehden mukaan ydinvoima tulisi ottaa huomioon poliittisissa päätöksissä, kun etsitään taloudellisia ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta sopivia energiantuotantomuotoja. [9; 10] Hiilivoimassa taas ylivoimaisesti suurin ongelma on sen suuret hiilidioksidipäästöt. Keinoja päästöjen vähentämiseen ovat muun muassa hyötysuhteiden parantaminen, polttoaineen laadun parantaminen sekä hiilidioksidin talteenotto. Laitteistoinvestointien avulla sekä rikkaalla polttoaineella saavutetaan korkeampi energiantuotanto ilman lisäpäästöjä. Hiilidioksidin talteenotto ei ole tällä hetkellä teknis-taloudellisesti järkevää. Talteenoton vaativa suuri energiamäärä pienentää voimalaitoksen hyötysuhdetta huomattavasti ja talteenotoille on vaikea löytää ekologisesti järkevää loppusijoituspaikkaa. [12; 15; 17] Päästökauppojen myötä hiilen kilpailukyky energiamarkkinoilla on heikentynyt eikä perinteisiä hiililauhdevoimaloita käytännössä enää rakenneta. Heikentyneen kilpailukykyn-
14 sä ansiosta hiilen käyttö energiatuotannossa tulee vähenemään. Korvaavia tuotantomuotoja ovat maakaasu ja biopolttoaineet. [12; 16] Hiilen aiheuttamat kasvihuonekaasut ovat huomattavasti suurempi rajoite hiilen käytölle kuin sen saatavuus. Polttoaineena hiilen saatavuus nykykäytöllä on noin 200 vuotta, johon kuuluvat vain helposti saatavat varannot. Kaikkien varantojen määrä on liki kymmenkertainen. Tämä tekee hiilivoimasta erittäin vakaan ja riittoisan energiantuotantomuodon. Hiilen kustannuksiin vaikuttavat myös tuotantotekniikan kehittyminen, ympäristövaatimusten kiristyminen sekä epäpuhtauksien poiston siirtyminen tuotantovaiheeseen. [15] Vaikka hiilivoiman käyttö lähitulevaisuudessa tulee vähentymään, silti tuotekehittelyä tullaan jatkamaan. Muiden energiantuotantomuotojen öljyn, maakaasun ja ydinvoiman polttoaineiden riittävyydet ovat suhteellisen lyhyitä eli noin vuotta, joten hiilivoiman merkitys lähitulevaisuudessa vakaana ja riittävänä energiamuotona voi olla merkittävä. Tuotekehitys hiilen kaasutus- ja nesteytystekniikoissa ovat parantaneet voimaloiden hyötysuhdetta samalla, kun päästöt ovat pienentyneet. [12] Vesivoimaa puolestaan haluttaisiin lisätä sen päästöttömyyden ansiosta, mutta Suomessa edullisimmat vesivoiman rakennuskohteet ovat jo käytössä, eikä vähemmän kannattavia kohteita olla merkittävästi ottamassa käyttöön. Altaiden lisärakennus ei tällä hetkellä ole suosiossa, ja monet ovat huolissaan vesivoiman ympäristövaikutuksista. Vaikkei vesivoima juurikaan aiheuta saasteita, patoamisesta johtuvat virtaamaan muutokset vaikuttavat etenkin ekologiaan, kalatalouteen sekä virkistystoimintaan. Lisäksi alkuperäinen luonto muuttuu useimmiten soisesta erämaasta tekoaltaaksi, ja veden alle jäävät kasvustot saattavat aiheuttaa metaanipäästöjä mädäntyessään. Useita taloudellisesti potentiaalisia kohteita onkin suojeltu vesivoiman lisärakentamiselta. [18; 21] Vesivoiman lisärakentamisella olisi kuitenkin myös suuri etu saasteiden vähentämisen kannalta. Vesivoimaa olisi mahdollisuus vielä lisätä noin 670 MW. Tästä lisärakennuksen osuus jo vesienergian tuotantoon käyttöönotetuissa vesistöissä on noin 400 MW, ja suojelemattomissa uusissa kohteissa noin 270 MW. Suomessa yksi tapa lisätä vesienergiaa tuotantoa olisi varastoaltaiden rakennus. Esimerkiksi Norjassa on altaita, joihin on mahdollista varastoida jopa runsaan vuoden veden tarve. Tällä saataisiin parannettua myös vesivoiman säädettävyyttä. [18; 19] 12
15 13 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Hiilivoima, vesivoima ja ydinvoima ovat kustannusrakenteeltaan kaikki pääomavaltaisia ja vaativat kaikki kohtuullisen suuren alkuinvestoinnin ja siten myös ulkopuolisia rahoittajia. Tuotantomuotoina nämä kolme kuitenkin poikkeavat suurestikin toisistaan ja tulevaisuudessa kapasiteetin lisäys on Suomea ajatellen mahdollista lähinnä vain hiilivoiman ja ydinvoiman osalta. Vesivoimaa ajatellen lähes kaikki potentiaaliset vesivoimalan rakennuspaikat on jo otettu käyttöön ja lisärakentaminen ei siten ole taloudellisesti kovinkaan kannattavaa tai edes mahdollista. Hiilivoiman käyttö taas aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä ja tulevaisuudessa entisestään kiristyvä ympäristöpolitiikka saattaa aiheuttaa mittavia lisäkustannuksia, jolloin luonnollisesti myös hiilivoimalla tuotetun sähköenergian hinta nousee. Tästä syystä hiililauhdevoimaloiden käyttöä pyritään tulevaisuudessa vähentämään ja niitä korvataan bio- tai maakaasuvoimalaitoksilla. Ydinvoiman kustannuksiin vaikuttaa lähinnä uraanin hintakehitys tulevaisuudessa, rakennuskustannukset ja ydinjätteen loppusijoituskustannukset, jotka on tosin jo huomioitu tämän hetkisessä ydinsähkön hinnassa. Ydinvoiman ja vesivoiman osalta kiristyvä ympäristöpolitiikka ei tosin nosta kustannuksia merkittävissä määrin tulevaisuudessakaan. Ydinvoimaa ajatellen sen tulevaisuuden rahoituskustannuksiin, ja samalla luonnollisesti myös kiinteiden kustannusten osuuteen sillä tuotetun sähköenergian hinnasta, tulee todennäköisesti vaikuttamaan huoli uraanin riittävyydestä, yleiset mielipiteet ydinvoimasta ja vaihtoehtoiset energialähteet. Suomessa energia- ja ympäristöpolitiikka vaikuttavat ydinvoiman lisärakentamiseen tulevaisuudessa ja samalla luultavasti myös investointihalukkuuteen. Tällä hetkellä suuntaus on kuitenkin yleisesti ollut ydinvoimamyönteinen, sillä keinoja tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kun samanaikaisesti myös kasvava energiantarve pitäisi tyydyttää. Hiilivoiman käytöstä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen voimakas rajoitustarve tulee lisäämään hiilivoiman kiinteitä kuluja tulevaisuudessa. Huolimatta hiilen saatavuudesta hiilivoiman kokonaiskustannukset siis nousevat ja siten myös sillä tuotetun sähköenergian hinta nousee, kun vielä huomioidaan sen matala käyttöaste Suomessa. Vesivoima kärsii erityisesti Suomessa lisärakennuspaikkojen puutteesta, ja huoli ekologian muuttumisesta rajoittaa sen hyödyntämistä tulevaisuudessa. Lopulta eniten näillä kolmella energiamuodolla tuotetun sähköenergian kustannusrakenteeseen vaikuttaa juuri ilmastonmuutos, hyötysuhde ja lisärakennusmahdollisuudet yhdessä poliittisen tilanteen kanssa.
16 14 8. LÄHTEET [1] VTT Prosessit, Energia Suomessa; Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset. 3. painos. Helsinki, Edita Prima Oy. 396 s. [2] Neilimo, K., Uusi-Rauva, E Johdon laskentatoimi painos. Helsinki, Edita Prima Oy. 366 s. [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [19] [20] [21] [22] julkaisu_2004_9_sahkomarkkinat.pdf
SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotTEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet
LisätiedotTuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg
IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotPaikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotMetsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
Lisätiedot[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
LisätiedotSkenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080
Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotYhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan
Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotUraaniveron käyttöönotto Suomessa
Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Pasi Holm* ja Markku Ollikainen** Leena Kerkelä* 4.2.2011 * Pellervon taloustutkimus PTT ** Helsingin yliopisto Toimeksianto - väliraportti 1.12.2010 ja loppuraportti
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotAIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY
AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI Reijo Alander TTY 12.5.2017 Teknisiä menetelmiä liike-enrgian tuottamiseksi Menetelmä Polttoaine Kehitysajankohta Höyrykone KPA, öljy, kaasu 1700-luku Höyryturbiini
LisätiedotAjan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007
Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotBioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet
Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan
LisätiedotÖljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP
Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,
LisätiedotYdinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava
Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotMistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö
Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti
Lisätiedot