SÄHKÖENERGIAN KUSTANNUSRAKENNE: VERTAILUNA VESIVOIMA, HIILIVOIMA JA YDINVOIMA Seminaarityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖENERGIAN KUSTANNUSRAKENNE: VERTAILUNA VESIVOIMA, HIILIVOIMA JA YDINVOIMA Seminaarityö"

Transkriptio

1 SÄHKÖENERGIAN KUSTANNUSRAKENNE: VERTAILUNA VESIVOIMA, HIILIVOIMA JA YDINVOIMA Seminaarityö Lähdeaho, Marika Meskanen, Jukka Yrjänäinen, Heli

2 II SISÄLLYS 1. JOHDANTO KUSTANNUSLAJIT JA KÄYTTÖASTE TUOTANTOMUODOT Ydinvoima Hiilivoima Vesivoima KUSTANNUSRAKENTEET Ydinvoima Hiilivoima Vesivoima KUSTANNUSVERTAILU Alkuinvestoinnit Käyttökustannukset TULEVAISUUDENNÄKYMÄT JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 14

3 1 1. JOHDANTO Työmme tarkoituksena on kertoa eri sähköenergian tuotantomuotojen kustannusrakenteista. Emme kuitenkaan ota kantaa läheskään kaikkiin tuotantomuotoihin vaan keskitymme ainoastaan ydinvoimaan, hiilivoimaan sekä vesivoimaan. Tavoitteenamme on selvittää hieman yleistä näistä tuotantotavoista, ja sitten keskittyä syvällisemmin niihin liittyviin kustannuksiin ja ennen kaikkea vertailla näitä kustannusrakenteita toisiinsa. Pyrimme selvittämään, mitkä ovat suurimpia kustannuksia näihin tuotantomuotoihin liittyen, ja mikä on pitkällä tähtäimellä kannattava investointi sähköenergian tuotannossa kaikki tekijät huomioon ottaen. Aluksi teemme lyhyen selvityksen eri kustannuslajeista, jonka jälkeen esittelemme käsittelemämme sähköenergian tuotantomuodot. Tämän jälkeen kerromme tarkemmin tuotantomuotojen kustannusrakenteista. Kustannusrakenteista kerrottaessa pohdimme investointija käyttökustannusten lisäksi, kuinka esimerkiksi polttoaineiden saatavuus, maailman tilanne, politiikka sekä ympäristötekijät vaikuttavat eri tuotantomuotojen kustannuksiin. Mietimme myös muun muassa, kuinka suuri on alkuinvestointi verrattuna käytön kustannuksiin kussakin tuotantomuodossa, ja mikä vaikutus kullakin tuotantomuodolla on sähkön hintaan. Selvitettyämme erikseen eri tuotantomuotojen kustannusrakenteet vertailemme niitä keskenään. Lopuksi selvitämme, millaisia tulevaisuuden näkymiä tutkimillamme tuotantomuodoilla on lähinnä kustannusten näkökulmasta. Tässä osiossa mietimme muun muassa, miten kustannuksiin vaikuttaa tulevaisuudessa entisestään kiristyvä ympäristöpolitiikka, yleinen suhtautuminen näihin eri tuotantomuotoihin ja investointihalukkuus. Pohdittuamme käsittelemiemme tuotantomuotojen tulevaisuudennäkymiä selvitämme, mihin johtopäätöksiin olemme työssämme päätyneet.

4 2 2. KUSTANNUSLAJIT JA KÄYTTÖASTE Aivan kuten minkä tahansa tuotantolaitoksen kustannukset myös energiantuotantolaitoksen kustannukset jakaantuvat luonteeltaan muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Yleisesti ottaen kiinteät kustannukset ovat toiminta-asteesta riippumattomia kustannuksia ja energiantuotantolaitosten tapauksessa ne tarkoittavat lähinnä pääomakustannuksia sekä kiinteitä käyttökuluja. Taloudellisesti kannattavinta on pyrkiä hyödyntämään tuotantolaitoksen kapasiteettia mahdollisimman tehokkaasti, jotta tuotteiden kiinteät yksikkökustannukset saataisiin pidettyä mahdollisimman alhaisina. Kiinteät kustannukset voidaan edelleen jakaa kiinteisiin seisontakustannuksiin ja kiinteisiin valmiuskustannuksiin. Kiinteitä seisontakustannuksia syntyy vaikka energiantuotantolaitos ei olisi lainkaan käytössä eli niihin kuuluvat muun muassa vuokrat ja korot. Kiinteitä valmiuskustannuksia taas syntyy kun tuotantolaitosta käytetään ja siihen sisältyvät muun muassa lämmityskustannukset. [1; 2] Muuttuvat kustannukset ovat sen sijaan selvästi toiminta-asteen mukaan muuttuvia kustannuksia. Muuttuvia kustannuksia ovat muun muassa valmistuksen työntekijöiden palkat, raaka-aineet sekä puolivalmisteet. [2] Eri tuotantomuotojen kustannusrakenteisiin kuuluvat juuri kiinteiden kustannusten ja muuttuvien kustannusten osuus, ja siten tuotannon kapasiteetin mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyvät seikat sähköenergian tuotannon kannattavuuden osalta. Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten osuudet vaikuttavat pitkälti myös tuotantolaitoksen käyttöiän odotusarvoon ja kullakin eri tavalla tuotetun sähköenergian hintarakenteeseen. Energiantuotantolaitosten käyttöasteella tarkoitetaan toteutuneen tuotannon suhdetta kapasiteetin tarjoamaan suurimpaan mahdolliseen tehoon. Käyttöaste on merkittävässä roolissa myös tuotetun sähköenergian kustannusrakenteen ja siten myös sen hinnan kannalta. Yleisesti ottaen jos energiantuotantolaitoksen kiinteät kulut ovat suuria, tulisi sen vuotuisen käyttöajankin olla mahdollisimman pitkä, jotta energian tuotanto olisi kannattavaa. Huipunkäyttöaika kuvaa myös käyttöastetta ja se saadaan jakamalla vuosituotanto laitoksen teholla. [1] Kuva 1.1. Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten riippuvuus toiminta-asteesta

5 3 3. TUOTANTOMUODOT 3.1 Ydinvoima Ydinvoimalaitoksen sähköntuotantoprosessissa polttoaineena käytetään uraania. Uraanin atomiytimen haljetessa ydinreaktori tuottaa lämpöä, jonka avulla vesi kiehutetaan höyryksi. Tämä höyry ohjataan jälleen turbiiniin, jossa generaattori kehittää sähköä. [3] [3] Kuva1.2 Kuvassa uraaniytimen halkeaminen neutronien vaikutuksesta eli fissioreaktio Uraaniytimiä pommitetaan neutroneilla, jolloin ytimet hajoavat. Massaero muuttuu halkeamistuotteiden liike-energiaksi, joka muuttuu edelleen lämmöksi. Ydinreaktorissa on kymmeniätuhansia polttoainesauvoja, joissa uraaninapit sijaitsevat. Nämä sauvat ovat jäähdytysaineella täytetyssä paineastiassa, jossa jäähdyte kuljettaa lämmön reaktorista turbiinille. Reaktorin tehoa saadaan ohjattua neutronien määrää säätelemällä, joka tapahtuu säätösauvojen avulla. Reaktorissa käytetään myös hidastinaineita neutronien liikkeen hidastamiseksi, jotta ne saavat uraaniytimet paremmin halkeamaan. [3] Kevytvesireaktori on yleisin reaktorityyppi. Painevesireaktorit ja kiehutusvesireaktorit ovat tällaisia kevytvesireaktoreita ja niissä käytetään sekä hidastinaineena että jäähdytysaineena vettä. [3] Ydinvoiman yhtenä suurimmista eduista voidaan pitää sen ympäristöystävällisyyttä, sillä se ei tuota ilmakehää kuormittavia päästöjä. Tosin ydinjäte ja sen loppusijoitus ovat ongelmallisia kysymyksiä ja jakavat mielipiteitä ydinenergian todellisista ympäristöriskeistä tulevaisuutta ajatellen. Ydinenergian avulla pystytään kuitenkin takaamaan tasainen ja riittävä sähkön saanti, joka on ensiarvoisen tärkeää myös sen taloudellisuuden kannalta. Ydinvoimalaitosten rakentamiseen ja ydinvoiman hyödyntämiseen liittyy kuitenkin ydinjätteen

6 4 loppusijoituksen lisäksi myös muitakin riskejä, kuten voimalaitosten turvallisuus, säteilyvaara ja uraanin riittävyys. [3] 3.2 Hiilivoima Hiilivoima on yksi vanhimmista energiantuotantomuodoista. Hiiltä käytettiin aluksi höyrylaivoissa, minkä jälkeen sitä alettiin käyttää myös teollisuuden energiantuotannossa. Nykyään hiilivoima on yksi tärkeimmistä energiantuotantomuodoista sekä maailman käytetyin sähköntuotannon polttoaine. [12;13] Kuva 3.2. Maailman primäärienergianlähteet 2003 [13] Hiili on maailman primäärienergianlähteenä öljyn jälkeen toiseksi suurin, kuten kuvasta 3.2. nähdään. Fossiilisten polttoaineiden osuus koko maailman energiantuotannosta on 90 %, josta hiilen osuus on tästä 27 %. Kivihiilen osuus Suomen primäärienergiasta on 10 % sekä sähköntuotannosta 17 %. Hiilivoiman tärkeys korostuu erityisesti kuivina ja kylminä vuosina, jolloin vesivoimalla tuotetun energian määrä on vähäinen. [12] Kivihiiltä poltetaan höyrykattiloissa, joissa poltossa syntyvällä energialla tuotetaan höyryä. Tämä höyry puolestaan tuottaa sähköä turbiinin läpi kulkiessaan. Suomessa on käytössä lauhdevoimalaitoksia sekä yhdistettyjä lämmön- sekä sähköntuotantolaitoksia (CHP). Lauhdevoimaloissa tuotetaan pelkästään sähköä, ja hyötysuhde laitoksilla on parhaimmillaan 42 44%. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa Suomi on johtavia maita maailmassa. Näiden laitosten kokonaishyötysuhteet nousevat jopa %:iin. [11;12] Hiilivoima on hyvä energiantuotantomuoto polttoaineen hinnan vakauden ja edullisuuden vuoksi. Kuitenkin siitä aiheutuvat korkeat hiilidioksidipäästöt ovat suuri ongelma, minkä vuoksi hiilivoimaa pyritään vähentämään. Hiilivoimaloita käytetään pääasiassa tal-

7 5 visin, jolloin muilla energiamuodoilla ei pystytä tuottamaan riittävästi energiaa. [11; 12; 14] 3.3. Vesivoima Vesivoimalaitoksissa sähköenergiaa tuotetaan käyttämällä vesitasojen korkeuseroja. Veden virratessa alas se kulkee turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, jonka avulla veden energia muunnetaan sähköenergiaksi. Suomessa vesivoima on käytetyin uusiutuvan energian tuotantomuoto, jonka etuina ovat saasteettomuuden lisäksi muun muassa pienet käyttökustannukset, käyttövarmuus sekä säädettävyys. Vesivoimaa hyödynnetäänkin tasoittamaan sähkön käytön määrällisiä eroja: käytön ollessa suuri vesivoimaa on helppo ottaa lisää nopeasti käyttöön, kun taas kysynnän pienentyessä on vesivoimaa yhtä helppoa ja nopeaa ottaa pois tuotannosta. [18; 19] Suomessa vesivoimalla tuotetaan noin % ja koko maailmassa noin 7 % sähköstä. Käytetyn vesivoiman määrä on riippuvainen veden määrästä; keskimääräistä kuivempina aikoina tuotanto on vähäisempää, mutta sateisina vuosina tuotantoa voidaan lisätä. Yksi vesivoiman hyötypuolista on myös varastoitavuus, sillä sadeaikoina vettä voidaan varastoida varastoaltaisiin käyttöhuippuja varten. [18; 19] Suomessa ensimmäinen turbiini vesivoiman tuotannossa tuli Tampereelle Finlaysonin tehtaalle vuonna Ensimmäinen vesilaitos puolestaan perustettiin Helsinkiin vuonna 1876, jonka jälkeen vesivoiman käyttö yleistyi koko maahan. Suomessa vesivoiman käyttö oli huipussaan ja luvuilla, jolloin sillä katettiin jopa 90% sähköenergian tuotannosta. Nyt lukema on siis 10 20%, jota tuottamassa on yli 200 vesivoimalaa parhaimmillaan yli 3000 megawatin yhteisteholla. Tulevaisuudessa vesivoimaa haluttaisiin lisätä sen saasteettomuuden vuoksi, mutta paikkoja lisärakentamiseen ei juuri enää ole. [18; 20; 21] 4. KUSTANNUSRAKENTEET 4.1 Ydinvoima 1960-luvun puoliväliin saakka uraania hankittiin lähes pelkästään ydinaseohjelmien tarpeisiin, mutta myöhemmin uraanin kysyntä alkoi nopeasti lisääntyä ja sen myötä luonnonuraanin hinta nousi moninkertaiseksi. Vuoden 1973 Lähi-idän sodan jälkeinen öljykriisi nosti kysyntää ja samalla hintaa entisestään. Uraanin hinnan käänsi kuitenkin 1970-luvun lopulla laskuun huoli ydinvoiman turvallisuudesta ja arvio sähkön tarpeen laskusta. Kiin-

8 nostus uraanin etsintään laski markkinatilanteen heikentyessä ja siten myös uraanikaivoksia suljettiin. Tällä hetkellä uraanimarkkinat ovat kuitenkin tasapainottumassa, mutta siitä huolimatta uraanin hinta luultavasti vaihtelee myös tulevaisuudessa. Kautta aikojen energian hinta ja käytettävät energialähteet ovat vaihdelleet markkinatilanteen ja maailman poliittisen ilmapiirin mukaan. Tällä hetkellä käydään edelleen keskustelua eri energialähteiden kannattavuudesta niin taloudellisesta kuin ekologisestakin näkökulmasta. Ydinvoiman suosio on kasvanut lähinnä sen ympäristövaikutusten ja hinnan vuoksi verrattuna muihin tällä hetkellä käytössä oleviin energialähteisiin. [1] Ydinpolttoaineen, uraanin, hinnan lisäksi ydinvoiman kustannuksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät. Ydinvoiman tuotantoon liittyvät pääomakustannukset ovat suurin osa tuotantolaitosten kiinteistä kustannuksista. Nämä pääomakustannukset koostuvat koroista ja poistoista. Pääomakustannusten osuus ydinvoimalla tuotetun sähköenergian kustannusrakenteesta on siis suuri, sillä ydinvoiman käyttöä edeltävät investointikustannukset ovat mittavia. Näihin investointikustannuksiin sisältyy voimalaitoksen rakentamiskustannukset ja niiden lisäksi tuotetun energian siirrossa tarvittavien järjestelmien hankinta- ja rakennuskustannukset. Muita kiinteitä kustannuksia ydinvoimalan tapauksessa ovat muun muassa käyttökulut, suunnitellut vuosihuollot, käyttöhenkilökunnan palkat ja vakuutukset. Nämä kiinteät kustannukset eivät siis riipu ydinvoimalan energian tuotantomäärästä, vaan kertyvät kapasiteetin käyttöasteesta riippumatta. On kuitenkin huomioitava, että kustannukset saattavat olla lyhyellä ajalla kiinteitä ja pidemmällä aikavälillä muuttuvia. Jos ydinvoimalan toiminta jostain syystä keskeytyy pitkäksi ajaksi, saattaa osa edellä mainituista kiinteistä kustannuksista karsiutua pois kokonaan ja jäljelle jää vain kiinteät seisontakustannukset. [1] Ydinvoimalan muuttuvat kustannukset ovat sen kiinteisiin kustannuksiin ja erityisesti käyttöä edeltäviin investointikustannuksiin verrattuna kohtuullisen pieniä. Nämä muuttuvat kustannukset sisältävät muun muassa kunnossapidon kulut, jotka aiheutuvat energian tuotannosta ja toiminta-asteesta. Ydinvoimalan muuttuviin kustannuksiin vaikuttaa erityisesti uraanin hinta maailman markkinoilla sekä muu hintakehitys tällä kyseisellä toimialalla.[1] Ydinvoiman taloudellisuuteen vaikuttaa lähinnä sen toiminnan riippumattomuus ulkoisista tekijöistä, korkea käyttöaste ja kyky tuottaa huomattavia määriä energiaa pienellä uraanimäärällä. Ydinpolttoaineen energiatiheys on suuri, sillä kevytvesireaktorissa polttoaineesta, jonka U235-pitoisuus on 3,5 %, saadaan lämpöenergiaa noin kwd/kg, joka on moninkertainen määrä moniin muihin polttoaineisiin verrattuna. Juuri suuren energiatiheyden ansiosta ydinvoima on kilpailukykyinen energiamarkkinoilla, vaikka uraanin hinta vaihteleekin maailman markkinatilanteen mukaan, eikä uraanin riittävyydestä voida antaa tarkkaa arviota. Pieni polttoainemäärä tarkoittaa myös pienempiä kuljetuskustannuksia ja jätteiden pientä tilavuusmäärää, mutta silti ydinjätteen loppusijoitus vaatii tulevaisuudessa jopa miljardeja euroja. Nämä ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuvat kustannukset on kuitenkin jo huomioitu ydinsähkön hinnassa. [1; 5] 6

9 7 Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ydinvoiman tuotantokustannukset ovat vakaat ja hyvin ennustettavissa ydinvoiman kustannusrakenteen ja ydinpolttoaineen maltillisen hintakehityksen vuoksi. Jos siis uraanin hinnan kehitys pysyy vakaana, säilyvät ydinvoiman varsinaiset käyttökustannukset pieninä ja siten ydinvoima on muuttuvien kustannuksien osalta yksi edullisimmista tuotantomuodoista myös tulevaisuudessa. [1; 4] TVO:n talousosaston mukaan vuonna 2005 TVO:n tuotantokustannuksista polttoainekustannusten osuus oli noin 40 miljoonaa euroa ja se koostuu raakauraanin hinnasta, rikastuskustannuksista ja uraanipolttoaineen valmistuskustannuksista. Samana vuonna käyttökustannukset, jotka sisältävät sekä muuttuvia että kiinteitä kustannuksia, olivat noin 92 miljoonan euron tietämillä, ja pääomakustannukset noin 30 miljoonaa euroa. Pääomakustannukset sisältävät rahoituskustannukset, lainojen lyhennykset ja korot. Sähkön siirtokustannukset TVO:lla olivat 4 miljoonaa euroa vuonna Nämä luvut sisältävät TVO:n omistaman kahden Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kustannuksia. Vuotuisiin pääomakustannuksiin verrattuna käyttökustannukset ovat vain noin kolme kertaa suuremmat. Tämä kertoo ydinvoiman suurista alkuinvestoinneista, jotka on rahoitettu osakepääomaa korottamalla, osakaslainalla ja kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta saadulla rahoituksella. [6; 8] 4.2 Hiilivoima Hiilivoiman kustannusrakenne muodostuu pääosin investointikustannuksista, huolto- ja käynnissäpitokustannuksista sekä polttoainekustannuksista. Investointikustannukset ovat hiilivoimaloissa kohtuullisia eli noin 1000 /kw, joka vastaa vain puolta ydinvoimalan investointikustannuksista. Nämä kustannukset ovat yleensä suuria ja ne rahoitetaan vieraalla pääomalla. Esimerkiksi 30 vuoden käyttöajalla ja 5 %:n laskentakorkokannalla tehon kustannuksiksi tulee noin 65 /kw. [11] Käynnissäpito- ja huoltokustannukset ovat hiilivoimassa noin 15 /kw. Näihin kuluihin kuuluvat muun muassa henkilöstön palkat, korjaukset sekä vuosittaiset huollot ja investoinnit. Yhteenlasketut kiinteät kulut ovat näin ollen 80 /kw, ja esimerkiksi 6000 tunnin käyttöasteella se vastaisi energianhintaa 13 /MWh. Käyttöaste ei hiilivoimalla yleensä ole noin suuri, koska hiilivoimaa pyritään käyttämään Suomessa vain kun muut energiantuotantotavat eivät riitä. Tämä nostaa kiinteiden kustannuksien osuutta energian hinnassa. [11] Polttoainekustannukset määräytyvät laitoksen tyypin mukaan. Hiilen markkinahinta on tällä hetkellä noin 7 8 /MWh, ja polttoaineen kokonaiskustannukset ovat näin ollen /MWh. Tällöin muuttuvien kustannuksien kokonaishinnaksi tulee noin /MWh. CHP-laitoksien prosessissa syntyvä lämpö hyödynnetään ja hyötysuhteet ovat näin jopa kaksinkertaisia lauhdevoimaloihin verrattuna. [11; 12] Vertaillessa edellisiä kustannuksia voidaan päätellä, että noin puolet hiilivoimalla tuotetun energian hinnasta on muuttuvia kustannuksia, joista pääosa polttoainekustannuksia. Muuttuvat kustannukset ovat lineaarisia käyttöasteeseen toisin kuin kiinteät kustannukset,

10 8 jotka eivät juuri muutu, pois lukien tehtaan pitkäaikainen seisokki. Huomioitavaa on hiilivoimaloiden pieni käyttöaste Suomessa, joka nostaa kiinteiden kustannuksien osuutta energian hinnassa. [11] Muuttuvissa kustannuksissa ei ole huomioitu hiilidioksidipäästöistä aiheutuvaa päästöoikeuksien ostamista, mikä lisää muuttuvia kustannuksia 20 /tonni. Päästöoikeudet mukaan lukien lauhdevoimaloiden muuttuvat kustannukset ovat noin /MWh. Päästöoikeudet rajoittavat hiilen käyttöä Suomessa ja siksi esimerkiksi lauhdevoimaloita käytetään vain hyvin vähän. Viimeisenä käynnistyvät hiililauhdevoimalat määräävät sen hetkisen sähkön hinnan, joka nousee edellisiä tuotantomuotoja suuremmiksi. [11; 12] Päästökauppojen vaikutus CHP-laitoksiin ei ole niin suuri niiden hyvän hyötysuhteen ansiosta. CHP-laitosten käyttö on kannattavaa päästökaupoista huolimatta. CHP-laitoksen voi rakentaa vain, jos kaupungissa on vastaava määrä lämpökuormaa, johon lämpöenergia voidaan hyödyntää. [11] 4.3 Vesivoima Vesivoiman suurin taloudellinen hyöty on hyvin pieni käyttökustannusten määrä. Pieniin käyttökuluihin on vaikuttamassa monta tekijää, joista yksi on vähäinen tarve työvoimalle. Huoltotöihin tarvitaan toisinaan henkilöstöä, mutta koska vesivoimalat ovat nykyisin yleensä kauko-ohjattavia, ei käyttöhenkilökuntaa juurikaan tarvita. Myöskään polttoainetta ei kulu vesivoiman tuotannossa, joka on hyvin suuri etu verrattaessa muihin energian tuotantotapoihin. Muuttuvia kustannuksia vesivoimalasta ei siis juurikaan aiheudu, mutta halpojen käyttökustannuksen toisena puolena ovat voimaloiden suuret investointikustannukset. Vesivoiman kustannukset koostuvatkin lähes pelkästään kiinteistä kustannuksista, joita ovat voimalan, padon ja altaiden rakennus- ja hankintakustannukset. [19; 20; 22] Monia laskelmia onkin tehty siitä, millä investointikustannuksilla vesivoimaa on järkevä rakentaa. Olennaisinta kannattavuudelle ovat investointikustannukset verrattuna vuosituotantoon. Sähkön hinnan ollessa 30 /MWh on vesivoiman rakennus kannattavaa investointien ollessa alle 400 /MWh vuodessa. Vuorokausisäätöön käytettäessä vesivoiman hinta saattaa nousta arvoon /MWh, jolloin kannattava sijoitus vesivoimaan on /MWh vuodessa. Mikäli sähköä saadaan 5000 tunnin huipunkäyttöajalla, on vesivoimala kannattava enintään /kw:n investointikustannuksilla. [21] Vesivoima vaikuttaa sähkön hintaan, sillä tuotantoon saatavan veden määrä vaihtelee. Kuivina aikoina vedellä saadaan tuotettua vähemmän energiaa, jolloin joudutaan turvautumaan kalliimpiin hiilivoimaloihin. Tällöin sähköenergian hinta kasvaa. Sateisina vuosina vettä on puolestaan tarjolla runsaasti, jolloin sähkön hinta laskee.[19] Kaikki vesivoimasta aiheutuvat energian hinnanmuutokset eivät kuitenkaan näy energiakuluttajan laskussa. Pohjoismaisilla markkinoilla paikalliset sähköyhtiöt eivät välttämättä nosta heti myymänsä energian hintaa, vaikka tukkuhinta olisikin kohonnut. Tällöin voi

11 9 olla tilanne, ettei kuluttaja maksa sähköstään edes sähköyhtiön maksamaa tukkuhintaa. Kuitenkin vastaavasti kuluttajan maksama sähkön hinta ei laske tukkuhinnan laskiessa, jolloin lopputilanne on kuluttajalle suunnilleen sama kuin kuluttajahintojen seuraillessa tukkuhintoja. [19] 5. KUSTANNUSVERTAILU 5.1 Alkuinvestoinnit Ydinvoiman, hiilivoiman ja vesivoiman kustannusrakenteita vertailtaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti alkuinvestointien suuruuteen, sillä se on yleensä määräävä tekijä myös energiatuotantolaitoksen käyttöasteen ja eliniän odotusarvoa suunniteltaessa ja alkuinvestoinnin aiheuttamia kiinteitä kustannuksia jaettaessa poistoiksi eri vuosille. Alkuinvestoinnin ja käyttökustannusten suhde vaikuttaa myös kuluttajan maksamaan sähkön hintarakenteeseen. Perusperiaatteena tietenkin on, että alkuinvestoinnin ollessa suuri, tulisi käyttöasteen koko tuotannon ajan olla mahdollisimman korkealla, jotta energian tuotanto olisi kannattavaa. Jos taas alkuinvestointi on pieni ja käytön kustannukset suuret, tulisi energiamuodolla tuotetun sähköenergian olla kulutushuippuja tasaavaa ja käytössä siten vain tarvittaessa, sillä alkuinvestointi ei painosta korkeaan käyttöasteeseen. Poikkeuksena näistä on kuitenkin vesivoima, jota säädellään ainakin Suomessa tilanteen mukaan kulutushuippuja tasaamaan alkuinvestoinnin suuruudesta huolimatta. Kustannusten ohella on kuitenkin huomioitava aina myös muut tekijät, jotka vaikuttavat kunkin energiatuotantolaitoksen käyttöasteeseen kuten säädettävyys ja varastointimahdollisuudet. Vesivoiman osalta käyttökustannukset ovatkin pieniä ja kustannuksia syntyy lähinnä alkuinvestoinneista eli padon ja altaiden hankinta- ja rakennuskustannuksista. Alkuinvestointikustannukset eivät kuitenkaan yllä läheskään ydinvoiman pääomakustannusten tasolle, ja vesivoimaa käytetäänkin tasoittamaan sähkön käytön määrällisiä eroja. Alkuinvestoinnit eivät suuressa määrin painosta niin korkeaan käyttöasteeseen kuin ydinvoiman tapauksessa. Oikeastaan käyttöastetta ei voikaan pyrkiä mielivaltaisesti nostamaan, sillä vaikka vesivoimalla on pienet muuttuvat kustannukset, on sen avulla tuotetun sähköenergian kokonaismäärä rajoitettu. [1; 18; 19] Hiilivoiman investointikustannukset ovat noin puolet ydinvoiman investointikustannuksista, noin 1000 /kw. Hiilivoimankin tapauksessa on alkuinvestointi kuitenkin niin suuri, että se tulee rahoittaa vieraalla pääomalla, jolle on maksettava luonnollisesti korkoja ja poistot jaettava useammalle vuodelle. Kohtuullisen suuresta alkuinvestoinnista huolimatta hiilivoimaloiden käyttöaste ei ole Suomessa korkea, mikä aiheuttaa alkuinvestoinnistakin

12 10 johtuvien kiinteiden kustannusten suuren osuuden hiilivoimalla tuotetun sähköenergian hinnassa. [11] Alkupääoman ja rahoituksen kannalta niin vesivoimalat, hiilivoimalat kuin ydinvoimalatkin ovat siis kaikki kohtuullisen mittavia rakennushankkeita. Alkuinvestoinnin ollessa näin suuri tulee ennen energiantuotantolaitoksen rakentamishanketta kustannusarvio tehdä polttoaineen saatavuus, hintakehitys ja laitoksen käyttöaika huomioiden. Ne on pyrittävä ennustamaan mahdollisimman tarkasti, sillä alkuinvestoinnin aiheuttamat suuret pääomakustannukset jaetaan usealle vuodelle ja sen vuoksi tuotannon tulisi olla kannattavaa myös tulevaisuudessa. Tähän liittyen myös riskit ja niiden todennäköisyys tulee arvioida ja suhteuttaa ne pääomakustannuksiin. 5.2 Käyttökustannukset Energiatuotantolaitosten käyttökustannuksiin kuuluvat polttoainekustannukset koostuvat lähinnä polttoaineen hinnasta sekä polttoaineen kulutuksen määrästä. Polttoainekustannukset ovat muuttuvia kuluja, joten ne seuraavat lineaarisesti voimaloiden käyttöastetta. Polttoaineen energiasisältö vaikuttaa polttoaineen kulutustarpeeseen. Polttoaineen saatavuus taas vaikuttaa lähinnä polttoaineen hintaan.[2; 12] Vesivoimalla ei ole juurikaan polttoainekustannuksia, sillä vesivoiman polttoaine, vesi, ei aiheuta kustannuksia. Vesivoiman ongelmana ei olekaan vedestä johtuvat kulut vaan sen saatavuus. Vesivoiman käyttöaste riippuu nimittäin lähes täysin siitä, kuinka paljon vettä on saatavilla energiantuotantoon. [18; 19] Hiilivoiman polttoainekustannukset ovat iso osa koko voimalaitoksen kokonaiskustannuksista. Polttoaineen hinta on pysynyt vakaana, mutta verrattuna ydinvoimaan hiilen energiasisältö on huomattavan paljon pienempi. Tästä syystä hiiltä joudutaan polttomaan suuria määriä, jotta sillä saadaan tuotettua riittävä määrä energiaa. Hiilen hinta ei ole erityisen korkea ja sen hyvän saatavuuden ansiosta hiilen hinta pysyy vakaana tulevaisuudessakin. Polttoainekustannuksiin lisätään päästökaupoista aiheutuvat kustannukset, jotka nousevat tulevaisuudessa entisestään. Tällä on suuri merkitys polttoaineen hintaan. Hiilivoiman polttoainekustannukset ovat suurin osa kokonaiskustannuksista.[12] Ydinvoiman käyttämällä polttoaineella, uraanilla, on erittäin suuri energiatiheys ja siksi polttoainetta kuluu huomattavasti vähemmän verrattuna hiilivoimaan. Suuren energiasisällön ansiosta myös polttoaineen hinta on korkeahko. Uraanin saatavuus on vain noin kolmannes hiileen verrattuna. Ydinvoiman jatkuva lisärakentaminen ja lähteiden vähäisyys aiheuttavat uraanille hinnan nostopaineita tulevaisuudessa. Polttoaineen hinnannousulla ei ole yhtä suurta vaikutusta kuin hiilivoimalla, koska ydinvoiman kokonaiskustannuksista polttoainekustannusten osuus on alle puolet.[1]

13 11 Polttoainekustannusten lisäksi muita merkittäviä käyttökustannuksia ovat huolto- ja käynnissäpitokustannukset. Nämä kustannukset koostuvat lähinnä henkilöstön palkoista, korjauksista sekä vuosihuolloista ja -investoinneista. Myös näitä kuluja vesivoimassa kertyy ydin- ja hiilivoimaa vähemmän, sillä esimerkiksi henkilöstökustannukset ovat vesivoimassa hyvin pieniä kauko-ohjattavuuden ansiosta. Ydin- ja hiilivoimassa huolto- ja käynnissäpitokustannukset ovat merkittäviä, mutta muihin kustannuksiin verrattaessa kuitenkin pienehköjä. Esimerkiksi hiilivoimassa huolto- ja käynnissäpitokustannukset ovat yhteensä noin 15 /kw investointikustannusten ollessa noin 1000 /kw. [11; 19] 6. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Tällä hetkellä energiapolitiikka on vahvasti esillä keskusteluissa ympäri maailmaa. Muutaman kymmenen vuoden päähän ulottuvia skenaarioita ilmastonmuutoksesta ja energiamuotojen valinnan osalta esitetään jatkuvasti. Pyritään siirtymään ympäristön kannalta puhtaampiin energiamuotoihin, mutta samalla on huomioita myös asiat kustannusten ja rahoituksen kannalta. Hiilivoiman, vesivoiman ja ydinvoiman osalta tämä liittyy lähinnä uusien tuotantolaitosten rakentamiseen, uudistamiseen, lakkauttamiseen ja näiden investointikustannuksiin sekä kannattavuuteen. Ydinvoima jakaa mielipiteitä maailman laajuisesti ja valtioiden päätökset ydinvoiman käytöstä poikkeavat usein suuresti toisistaan. TVO:n 1/06 verkkolehden mukaan muun muassa Iso-Britannia aikoo lähitulevaisuudessa lakkauttaa ydinvoimaloitaan, kun taas esimerkiksi Ruotsi aikoo investoida huomattavia summia ydinvoimalaitoksiin. Mielipiteet ja päätökset kuitenkin muuttuvat aina ajan myötä ja etenkin ydinvoiman osalta saavat paljon kritiikkiä osakseen. TVO:n 1/07 verkkolehden mukaan ydinvoima tulisi ottaa huomioon poliittisissa päätöksissä, kun etsitään taloudellisia ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta sopivia energiantuotantomuotoja. [9; 10] Hiilivoimassa taas ylivoimaisesti suurin ongelma on sen suuret hiilidioksidipäästöt. Keinoja päästöjen vähentämiseen ovat muun muassa hyötysuhteiden parantaminen, polttoaineen laadun parantaminen sekä hiilidioksidin talteenotto. Laitteistoinvestointien avulla sekä rikkaalla polttoaineella saavutetaan korkeampi energiantuotanto ilman lisäpäästöjä. Hiilidioksidin talteenotto ei ole tällä hetkellä teknis-taloudellisesti järkevää. Talteenoton vaativa suuri energiamäärä pienentää voimalaitoksen hyötysuhdetta huomattavasti ja talteenotoille on vaikea löytää ekologisesti järkevää loppusijoituspaikkaa. [12; 15; 17] Päästökauppojen myötä hiilen kilpailukyky energiamarkkinoilla on heikentynyt eikä perinteisiä hiililauhdevoimaloita käytännössä enää rakenneta. Heikentyneen kilpailukykyn-

14 sä ansiosta hiilen käyttö energiatuotannossa tulee vähenemään. Korvaavia tuotantomuotoja ovat maakaasu ja biopolttoaineet. [12; 16] Hiilen aiheuttamat kasvihuonekaasut ovat huomattavasti suurempi rajoite hiilen käytölle kuin sen saatavuus. Polttoaineena hiilen saatavuus nykykäytöllä on noin 200 vuotta, johon kuuluvat vain helposti saatavat varannot. Kaikkien varantojen määrä on liki kymmenkertainen. Tämä tekee hiilivoimasta erittäin vakaan ja riittoisan energiantuotantomuodon. Hiilen kustannuksiin vaikuttavat myös tuotantotekniikan kehittyminen, ympäristövaatimusten kiristyminen sekä epäpuhtauksien poiston siirtyminen tuotantovaiheeseen. [15] Vaikka hiilivoiman käyttö lähitulevaisuudessa tulee vähentymään, silti tuotekehittelyä tullaan jatkamaan. Muiden energiantuotantomuotojen öljyn, maakaasun ja ydinvoiman polttoaineiden riittävyydet ovat suhteellisen lyhyitä eli noin vuotta, joten hiilivoiman merkitys lähitulevaisuudessa vakaana ja riittävänä energiamuotona voi olla merkittävä. Tuotekehitys hiilen kaasutus- ja nesteytystekniikoissa ovat parantaneet voimaloiden hyötysuhdetta samalla, kun päästöt ovat pienentyneet. [12] Vesivoimaa puolestaan haluttaisiin lisätä sen päästöttömyyden ansiosta, mutta Suomessa edullisimmat vesivoiman rakennuskohteet ovat jo käytössä, eikä vähemmän kannattavia kohteita olla merkittävästi ottamassa käyttöön. Altaiden lisärakennus ei tällä hetkellä ole suosiossa, ja monet ovat huolissaan vesivoiman ympäristövaikutuksista. Vaikkei vesivoima juurikaan aiheuta saasteita, patoamisesta johtuvat virtaamaan muutokset vaikuttavat etenkin ekologiaan, kalatalouteen sekä virkistystoimintaan. Lisäksi alkuperäinen luonto muuttuu useimmiten soisesta erämaasta tekoaltaaksi, ja veden alle jäävät kasvustot saattavat aiheuttaa metaanipäästöjä mädäntyessään. Useita taloudellisesti potentiaalisia kohteita onkin suojeltu vesivoiman lisärakentamiselta. [18; 21] Vesivoiman lisärakentamisella olisi kuitenkin myös suuri etu saasteiden vähentämisen kannalta. Vesivoimaa olisi mahdollisuus vielä lisätä noin 670 MW. Tästä lisärakennuksen osuus jo vesienergian tuotantoon käyttöönotetuissa vesistöissä on noin 400 MW, ja suojelemattomissa uusissa kohteissa noin 270 MW. Suomessa yksi tapa lisätä vesienergiaa tuotantoa olisi varastoaltaiden rakennus. Esimerkiksi Norjassa on altaita, joihin on mahdollista varastoida jopa runsaan vuoden veden tarve. Tällä saataisiin parannettua myös vesivoiman säädettävyyttä. [18; 19] 12

15 13 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Hiilivoima, vesivoima ja ydinvoima ovat kustannusrakenteeltaan kaikki pääomavaltaisia ja vaativat kaikki kohtuullisen suuren alkuinvestoinnin ja siten myös ulkopuolisia rahoittajia. Tuotantomuotoina nämä kolme kuitenkin poikkeavat suurestikin toisistaan ja tulevaisuudessa kapasiteetin lisäys on Suomea ajatellen mahdollista lähinnä vain hiilivoiman ja ydinvoiman osalta. Vesivoimaa ajatellen lähes kaikki potentiaaliset vesivoimalan rakennuspaikat on jo otettu käyttöön ja lisärakentaminen ei siten ole taloudellisesti kovinkaan kannattavaa tai edes mahdollista. Hiilivoiman käyttö taas aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä ja tulevaisuudessa entisestään kiristyvä ympäristöpolitiikka saattaa aiheuttaa mittavia lisäkustannuksia, jolloin luonnollisesti myös hiilivoimalla tuotetun sähköenergian hinta nousee. Tästä syystä hiililauhdevoimaloiden käyttöä pyritään tulevaisuudessa vähentämään ja niitä korvataan bio- tai maakaasuvoimalaitoksilla. Ydinvoiman kustannuksiin vaikuttaa lähinnä uraanin hintakehitys tulevaisuudessa, rakennuskustannukset ja ydinjätteen loppusijoituskustannukset, jotka on tosin jo huomioitu tämän hetkisessä ydinsähkön hinnassa. Ydinvoiman ja vesivoiman osalta kiristyvä ympäristöpolitiikka ei tosin nosta kustannuksia merkittävissä määrin tulevaisuudessakaan. Ydinvoimaa ajatellen sen tulevaisuuden rahoituskustannuksiin, ja samalla luonnollisesti myös kiinteiden kustannusten osuuteen sillä tuotetun sähköenergian hinnasta, tulee todennäköisesti vaikuttamaan huoli uraanin riittävyydestä, yleiset mielipiteet ydinvoimasta ja vaihtoehtoiset energialähteet. Suomessa energia- ja ympäristöpolitiikka vaikuttavat ydinvoiman lisärakentamiseen tulevaisuudessa ja samalla luultavasti myös investointihalukkuuteen. Tällä hetkellä suuntaus on kuitenkin yleisesti ollut ydinvoimamyönteinen, sillä keinoja tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kun samanaikaisesti myös kasvava energiantarve pitäisi tyydyttää. Hiilivoiman käytöstä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen voimakas rajoitustarve tulee lisäämään hiilivoiman kiinteitä kuluja tulevaisuudessa. Huolimatta hiilen saatavuudesta hiilivoiman kokonaiskustannukset siis nousevat ja siten myös sillä tuotetun sähköenergian hinta nousee, kun vielä huomioidaan sen matala käyttöaste Suomessa. Vesivoima kärsii erityisesti Suomessa lisärakennuspaikkojen puutteesta, ja huoli ekologian muuttumisesta rajoittaa sen hyödyntämistä tulevaisuudessa. Lopulta eniten näillä kolmella energiamuodolla tuotetun sähköenergian kustannusrakenteeseen vaikuttaa juuri ilmastonmuutos, hyötysuhde ja lisärakennusmahdollisuudet yhdessä poliittisen tilanteen kanssa.

16 14 8. LÄHTEET [1] VTT Prosessit, Energia Suomessa; Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset. 3. painos. Helsinki, Edita Prima Oy. 396 s. [2] Neilimo, K., Uusi-Rauva, E Johdon laskentatoimi painos. Helsinki, Edita Prima Oy. 366 s. [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [19] [20] [21] [22] julkaisu_2004_9_sahkomarkkinat.pdf

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Enni Ruokamo, Rauli Svento ja Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, SYKE BC-DC Workshop 16.1.2017 Kyselyn taustat ja tarkoitus Pilottitutkimus

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Markus Kankainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Miten ympäristötoimet vaikuttavat tuotantokustannukseen Ympäristöinvestoinnit Kuolleisuus Rehutehokkuus

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot