5/2012. CP-Lehti M Ä P U R. N s. 53. SUPERHIIRI VIIKINSAARESSA s. 34
|
|
- Elisabet Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5/2012 CP-Lehti M AH T A V AA M Ä P U R JE H DI N s. 53 SUPERHIIRI VIIKINSAARESSA s. 34
2 Suomen CP-liitto ry Finlands CP-förbund rf & the Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, Helsinki puh fax (sähköposti muodossa Keskustoimisto Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Puh. (09) Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Puh. (09) Järjestöpäällikkö Minna Teiska Puh. (09) Talouspäällikkö Tuula Kautiainen Puh. (09) Taloussihteeri Pirjo Sweins Puh. (09) Tiedottaja Sini Pälikkö Puh. (09) Sopeutumisvalmennus, kurssisihteeri Anne Heiskanen Puh. (09) Sopeutumisvalmennuksen koordinaattori Juha Seppälä Puh. (09) Aikuistoiminta, suunnittelija Ismo Kylmänen Puh. (09) MMC- ja hydrokefaliatoiminta, suunnittelija Petra Peltonen Puh. (09) Liikunta- ja nuorisotoiminta, suunnittelija Puh. (09) Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo Puh. (09) Verkkoviestinnän harjoittelija Markus Maury Puh Aluesihteerit Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku (myös ruotsinkieliset jäsenpalvelut, svenskspråkig betjäning för medlemmar) Puh. (02) Elina Seppänen, Isokatu 47, Oulu Puh Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere Puh. (03) Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Puh. (017) Palvelutoiminta Päivätoiminta, Malmin kauppatie 26, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaana Raitio Puh. (09) Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaakko Harju Puh. (09) Palveluasunnot Turku/Halinen, Paavinkatu 14 D 15,20540 Turku Vastaava ohjaaja Anne Holmberg Puh Puhetupakeskus, Malmin kauppatie 26, Helsinki Tulkkipalveluvastaava Heli Honko- Pekkarinen (heli.honko@cp-liitto.fi) Puh Muu toiminta Itsenäiseen elämään sopivin palveluin, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Sari Laiho Puh Projektityöntekijä Merja Marjamäki Puh Mun polku-hanke, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koulutusvalmentaja Elina Raitio Puh (tavattavissa perjantaisin Helsingissä) Työharjoittelu portti työelämään, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Kirsi Tuovinen Puh Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen Puh Mukaan Liikun Opin Osallistun, Asemakatu 11 B, 3 krs Jyväskylä Projektipäällikkö Elina Hakkarainen Puh Projektitutkija Piritta Asunta Puh Tue toimintaamme Nordea IBAN FI (Rahankeräyslupa: 2020/2011/3830) Kiitos kun tuet...
3 Tässä numerossa PÄÄKIRJOITUS...4 Tomi Kaasinen MEIDÄN PERHEEMME Juhon kesäseikkailut...5 Pia Jättömäki TUTKIMUS & TIEDE Kokemuksia konduktiivisesta kasvatuksesta perheiden näkökulma...11 Sanna Uotinen KOLMAS SEKTORI Järjestöt murroksessa...16 Sirkku Immonen YHDISTYSTOIMINTA...19 Markku Väätäinen: Niin kauan kuin CP-vammaisia syntyy, yhdistyksen toiminnalla on tarkoituksensa...19 Sini Pälikkö Isän käsi omassani...21 Riitta Asikainen Oulun seudun CP-yhdistyksen Seepparissa uusi sauna...24 Sari Holappa Yhdessäoloa Kallavedellä...26 Annamari Pulliainen SYNTYMÄPÄIVILLÄ Vaikuttamisseminaari juhlisti Toivo Koposen elämäntyötä...27 Ilona Toljamo KOULUMAAILMA Taina Lind: Erilaisuus on positiivinen haaste koulullemme...30 Tarja Lappalainen SOPEUTUMISVALMENNUS Superhiiri Viikinsaareessa...34 Elina Nyrhinen SUOMEN CP-LIITTO...38 Pensaat ja pusikot kuriin kansainvälisin voimin...38 Ilona Toljamo Suomen CP-liitto sai taululahjoituksen...40 Minna Teiska Puhetupakeskus esittäytyy...41 Heli Honko-Pekkarinen TYÖHARJOITTELU Portti työelämään...44 Syksyn kuulumisia...44 Kirsi Tuovinen Portti auki työelämä kuuluu kaikille...46 Eeva Pöyhönen AJANKOHTAISTA...48 LIIKUNTA...51 Matti Nirkko: Veneilytoiminta mahdollistaa purjehduksen harrastamisen ilman venettä...51 Tiia Kantanen Mahtavaa mä purjehdin!...53 Tiia Kantanen Vammaispurjehtijat ulapalla...55 Pasi Päivinen MMC HC Iloista syksyä kaikille...59 Petra Peltonen KIRJAHYLLYSSÄ...61 AJASSA...66 Isän käsi omassani Riitta Asikainen Seepparin sauna Sari Holappa 24 Työleiri Moijalassa Ilona Toljamo Purjehduksesta Tiia Kantanen 53 CP-LEHTI CP-, MMC-ja hydrokefalia vammaisten jäsenlehti Julkaisija Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Jari Hautamäki, Minna Teiska, Paula Ahti, Tomi Kaasinen, Vilja Pitkänen ja Sini Pälikkö Tilaukset ja osoitteenmuutokset Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, (09) Kansikuva Joona Sipi Paino Forssa Print ISSN-L Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. CP-lehti on jäsenlehti joka sisältyy perittävään jäsenmaksuun. Lehden voi tilata myös äänilehtenä (Daisy-tallenne). Ilmestyy näköislehtenä verkossa. Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35 ) tai kestotilauksena (30 ) CP-lehti vuosikerta Lehti Aineistopäivä Ilmestymis päivä 1/ / / / / /
4 4 PÄÄKIRJOITUS CP-LEHTI 2012:5 PANKKIPALVELUT MUUTTUVAT Jotkut pankeistamme ovat viime aikoina kiinnittäneet lisääntyvää huomiota asiakkaiden pankkiasioiden hoitamisen tietoturvakysymyksiin, jopa siinä määrin että tietyissä tapauksissa pankin asiakkaille vaikuttaa koituvan este saada pankkiasioitaan hoidettua. Näin on tapahtunut niissä tapauksissa, jossa pankki on kieltäytynyt antamasta verkkopalvelutunnuksia tai Visa electron kortteja niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat avustajaa tunnusten kirjoittamiseen. Näissä tilanteissa pankit soveltavat verkkopalvelutunnusten osalta lakia vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta ja sähköisistä allekirjoituksista, sekä maksupalvelulakia maksuvälineiden osalta. Lain mukaan verkkopalvelutunnukset ovat henkilökohtaisia, ja niitä ei saa luovuttaa toisen henkilön haltuun tai tietoon. Peruste tiukentuneihin tulkintoihin on toki periaatteessa aivan ymmärrettävä, on pyrittävä kaikin keinon estämään ennakolta mahdollisia väärinkäytöksiä. Tunnusten joutuminen vääriin käsiin aiheuttaa todellisen väärinkäytöksen mahdollisuuden. Myös Finassivalvonta on todennut pankkien toiminnan tältä osin olevan lain mukaista. On kuitenkin tärkeää huomata, että yksioikoisella tulkinnalla aiheutetaan monelle avustajaa tarvitsevalle vammaiselle henkilölle ylitsepääsemättömiä ongelmia asioiden hoitamiseen. Pankkiasioiden lisäksi verkkopalvelutunnuksia voidaan käyttää henkilöasiakkaan tunnistamiseen sähköisissä palveluissa Tupas-tunnistuspalvelun kautta. Yhä laajeneva alue jokapäiväisestä asioiden hoitamisesta tapahtuukin verkkopalvelutunnusten kautta. Pankit tarjoavat pankkiasioiden hoitamisen ratkaisuksi esimerkiksi sitä, että avustajaa tarvitseva tilinomistaja antaa avustajalle tilinsä laajat käyttöoikeudet. Tällöin avustaja voi käyttää tilinomistajan tiliä omilla verkkopalvelutunnuksillaan tai jopa omalla henkilökohtaisella kortillaan. Vielä kun ajatellaan, että vammaisella henkilöllä voi olla useitakin avustajia käytössään, tuntuu tuo ohje kovin oudolta, jos halutaan sulkea väärinkäytön mahdollisuus pois. Tällöin toki tilitapahtumien jälkikäteinen seuranta on mahdollista, mutta vahinko voi olla jo päässyt tapahtumaan. Kun palveluja kehitetään johonkin suuntaan, on niitä kehittävien tahojen tunnistettava koko toimintakenttä. On huomioitava kaikki kansalaisryhmät, ja luotava vaihtoehtoisia palveluja niitä tarvitseville tai haluaville. Eräs pankkiryhmä on esimerkiksi lanseeraamassa kuluvan syksyn aikana mahdollisuutta maksaa pienempiä ostoksia pankkikortilla ilman tunnusluvun näppäilyä. Tämäkään mahdollisuus ei poista kuin osittain tässä kuvattua ongelmaa avustajaa tarvitsevan henkilön kohdalla. Olisikin syytä saada ensin vaihtoehtoiset ja toimivat tavat sähköiseen tunnistautumiseen kehitettyä, ennen kuin palvelut siirtyvät yhä kattavammin verkkopalvelutunnusten taakse. Myös sähköistä tunnistamista koskeva lainsäädäntö olisi saatava huomioimaan tilanteet, joissa tunnistusvälineen haltija ei voi ilman avustajaa käyttää tunnistusvälinettä. Lisäksi pankkienkin tulisi mielestäni lähtökohtaisesti luottaa ihmisten omaan harkintaan siitä, kuinka he haluavat omia henkilökohtaisia pankki- ja muita asioitaan hoitaa. Näin varsinkin jos mitään ongelmia tai väärinkäytöksiä henkilön raha-asioissa ei ole tapahtunut.
5 CP-LEHTI 2012:5 MEIDÄN PERHEEMME 5 Palloleikki on kivaa Jyväskylän mummin kanssa. Vantaan mummin kanssa katsomme kauas... Juhon kesäseikkailut Teksti js kuvat: Pia Jättömäki Mökille lähtö ja perillä oleskelu on Juhon kanssa omanlaisensa extreme-laji. Koska lähdimme pidemmäksi aikaa maalle, piti auton takakonttiin mahduttaa mukaan pyörätuoli, rollaattori, kulmatuoli, puhallettava, iso kuntopallo, muiden harrastusvälineiden ja vaatteiden lisäksi Juhon 3-pyörä Haverick. Jämäkän nimensä mukaisesti pyörä ei ole mikään pieni ja siro,vaan kunnon apuväline, jonka pitäisi pysyä pystyssä erilaisten kuskien alla vaihtelevissa olosuhteissa. Pyörä otettiin lomalle mukaan, koska Juhon oikean jalan takareisi on ollut kireähkö ja erilaiset asentohoidot ja monipuoliset liikuntamuodot ovat lomallakin tarpeen lihasten elastisuuden ylläpitämiseksi. Seisomateline jätettiin päiväkotiin ja vähän jännitti miten pärjäämme sitä ilman neljä viikkoa, mutta loman loppumetreillä hengähdin ja totesin. että ihan hyvin meni Extremeä mökillä oli pyöräily itsessään: puolihölkkää toinen käsi pyörää työntäen (silloin kun Juhon polkuvoima ei riitä tai hyttysiä oli liikaa) ja toinen käsi hyttysiä Juhon edestä hätistellen. Tänä vuonna hyttyset ovat olleet kuin kamikaze-lentäjiä, syöksyivät suoraan kasvoja kohti ja yrittävät päästä puremaan. Onneksi markkinoille on tullut hajuttomia voidemaisia hyttysmyrkkyjä, jotka siis sopivat myös lasten iholle. Täydellistä suojaa ei kuitenkaan ole ja siihen oli tyydyttävä, jos mökkiä ympäröivästä luonnosta haluaa nauttia. Juhon lempipuuhaa mökillä on saunominen, löylynheitto sekä saunan lattialla kahluualtaassa istuminen ja kuplien puhaltelu veden pintaan. Lisäksi hän tykkää hyppiä laiturilla, kun laituri on hieman heppoinen ja keikkuu kivasti jalkojen alla synnyttäen hauskoja ääniä veden loiskuessa. Tänä vuonna järven vesi ehti hieman jäähtyä ennen kesälomaa, joten järvessä Juho ei päässyt tänä vuonna uimaan mutta nautti saunassa täysin palkein kahluualtaassa peuhaamisesta. Ruokailuista Tästä kesästä tuli rennompi jo ihan siksikin, että Juholla on ollut parempi ruokahalu ja se on tehnyt lomailusta helpompaa. Hän ei ole ollut ennen makaronimiehiä vaan enemmänkin perunamuusin ystäviä, mutta nyt jauhelihamakaronilaatikko kauramakaroneilla on maistunut kiitettävästi. Viime vuonna Juho ei vielä syönyt mitään makeaa, ei edes jogurttia. Nyt varsinkin banaanijogurtti, jossa ei ole ns. sattumia, on maistunut hyvin sekä lusikasta että ryystämällä juoden. Helpottaa kummasti kun välipalaksi ei tarvitse enää tarjota lämmintä ateriaa. Juhon yksi erityisen hyvä aikuisystävä on lanseerannut Juhon ruokailuun hienon termin: hän sanoo Juholle että URHEILIJANUORUKAINEN tarvitsee paljon hyvää ruokaa. Ja sitten ruokaa meneekin, kun kerran sitä tarvitaan urheiluun. Juhohan on vallan atleettinen kaveri, vaikka eihän kylkiin ehdi mikään tarttuakaan kun Juho on niin liikkeessä koko hereillä oloajan.
6 6 MEIDÄN PERHEEMME CP-LEHTI 2012:5 Anna kinkkua, kiitos. Sormiruokailukin on alkanut sujua, mm. kuitupitoinen leipä, kurkun palat, banaani ja kinkkuleike. Vatajan lisäaineeton pyökkisavustettu kinkku on Juhon suosikki ja muitakin lisäaineettomia tuotteita on kesän aikana löytynyt maakunnista, mutta Juho tykkää vähän kovemmasta kinkusta jotta hampaille on haastetta. Aikaisemmin sormiruokailu ei ollut mahdollista motorisesti eikä Juholla myöskään ollut innostusta asiaan refluksitaudin takia. Viime vuoden lopulla aloitettu refluksilääkitys on auttanut asiaa ja kevään aikana puolitin kolmen kuukauden aikana Juhon epilepsialääkityksen. Lääkärit olivat epilepsialääkkeen osalta eri mieltä siitä, että onko liian varhaista vähentää tai purkaa lääkitystä vai ei. Kuitenkin, Juho on hyötynyt selvästikin epilepsialääkkeen vähentämisestä ja kohtaukset ovat pysyneet poissa (kop kop, aina olen nöyränä epilepsiaa ajatellessani). Ja vaikka on vaikea sanoa mistä mikäkin hyvä asia johtuu, niin edistyminen ja kehittyminen monella tasolla on ollut ihana juttu. Lomalla on leppoisaa? Lomailussa vaikeinta Juholle on päivät, jolloin ei ole mitään erityistä ohjelmaa, vaikka aikuisille olisi mieluista välillä vain olla ja ihmetellä päivää ilman selkeätä aikataulua. Sadepäiviä sattui mökkilomamme vajaaseen kahteen viikkoon lähes 100% eli joka päivä satoi vähintään kuurottaisesti. Olimme varautuneet sisälläoloon hyvin, mutta silti aina tulee hetkiä jolloin Juhon pitäisi viihtyä hetki itsekseen. Kotona se on hieman helpompaa, Linnanmäellä fiilistellään. mökillä Juho on enemmän jatkuvan yhdessäolon odotuksessa. Juho täytti väliajat soittamalla CDlevyjään, siirtelemällä tavaroita paikasta toiseen ja paukuttelemalla kaappien ovia. Naapurimme Helsingistä vierailivat mökillämme ja Juhoa nuorempi poika harrasti samoja juttuja kuin Juho eli siirteli eri huoneista tavaroita uusiin jemmoihin. Varaamme mökille aina mukaan paljon erilaisia virikkeitä. Tällä kertaa kuntopallon, jonka päällä roikotin poikaa jaloista ja hoin, että kädet suoraksi, kädet suoraksi. Juho rakastaa akrobaattitemppuja kuten roikkua pää alaspäin jalat äidin vyötäröllä ja samalla hän rapsuttelee mattoa käsillään. Kyseinen liike ei ole ihan niitä toivotuimpia kun siinä lapsi kallistaa itsensä taaksepäin, mutta Juho ymmärtää jo eron pään taakse vetämisen ja tämän jumppaliikkeen välillä. Poika oli niin riemuissaan katsellessaan maisemia pää alaspäin. Kuperkeikkoja on harjoiteltu myös paljon ja eteenpäin Juho menee jo melkein itsenäisesti kuperkeikan - vielä vähän enemmän pitäisi käsilläkin tukea ja työntää, niin se olisi sitten siinä. Leluissa tämän kesän hitti oli magic shoot -koripallopeli, johon Juho donkkasi koreja polviseisonnasta. Muutenkin on pallobuumi menossa, Juho on oppinut heittämään palloa vasemmalla kädellään varsin napakasti. Lisäksi oli mukana rakkaita äänikirjoja kuten Selaa & Kuuntele - Maatila ja Maatilan eläimet, Fisher Pricen piirustustaulu, autoja ja muita leluja. Myös Lea Test -palapeli on mukana. Saimme sen kesäksi lainaksi Juhon toimintaterapeutilta.
7 CP-LEHTI 2012:5 MEIDÄN PERHEEMME 7 Pyöräilykierros on lopuillaan. Otin myös Juhon uudet PECS-kuvat mukaan. Paras juttu oli, kun mökillämme vieraillut naapurin tyttö innostui Juhon kanssa leikkimään eläinleikkiä. Heille syntyi hyvä yhteys kuvien kautta. Mökiltä löytyi pupu ja papukaija, joten niistä kehitimme vaihtoehdot ja esim. pupu halusi mennä piiloon ja Juho valitsi meneekö pupu piiloon pojan itsensä taakse, äidin vai naapurin tytön taakse. Tosi kivaa oli leikkiä tätä kolmistaan. Välillä pelasimme ipadillä kalastuspeliä. Juho tykkää kalalammikon äänistä mutta hän ei ehkä näe kaloja kunnolla. Minulle yhteispelin leikki oli sitä, että ehdinkö saada virveliin kalan ennen kuin Juho laittaa kalalammikon uuteen järjestykseen jolloin kalat hajaantuvat eri suuntiin. Muitakin hauskoja lapsille tarkoitettuja ohjelmia ipadistä löytyy ja niihin tutustumme vähitellen. Olen tilannut Applen ylläpitämän verkkokaupan itunesin kautta monenlaisia ns. kuntouttavia pelejä ipadiin. Pieni kosketusnäyttö on helpompi näönkäytön kannalta kuin televisio-ohjelman seuraaminen. Uimareissulle kylpylään Mökkilomalla näimme Jyväskylän mummia ja kävimme myös Laajavuoren kylpylässä. Juho tykkäsi uiskennella siellä, vaikkakin miellyttävin +32 asteinen lämmin allas oli ahdettu täyteen kaikenlaisia hierovia suihkuja ja aaltoja. Kuntoaltaaseen mennessämme juoksuvöiset mummot katsoivat, että mitäs tänne tullaan lapsen kanssa, kun on erikseen lastenallaskin. He saivat pian huomata, että uimme selkäuintia Juhon Linnunpesässä.. kanssa niin vauhdilla, että se varmasti hengästytti minun lisäkseni ne mummotkin. Juho ui ilman kellukkeita minun päälläni selkää melkein omillaan, vähän ohjailin siinä uidessamme. Juholla on vauhdikkaat potkut, käsien eriyttämistä uinnissa harjoitellaan. Uinnin välissä kävimme höyrysaunassa ja uinnin jälkeen kristallisaunassa. Sitten pesun jälkeen hiusten kuivaus föönillä, Juhosta fööni puhaltaa ihanasti ja siitä lähtee mukava äänikin. Lopuksi syötiin - Juholle tilattiin lasten nakkikori, josta hän söi pelkät kurkut ja minä söin ne nakit ja ranskalaiset. Lopuksi urheilijanuorukainen joi suklaanmakuisen Gainomax Recovery -aitojuoman. Se on kaakaota parempi vaihtoehto, proteiinia tavallista enemmän ja sopii refluksista huolimatta hyvin. Laajavuoren hotellilta invapaikalle lähtiessämme meitä vanhempia hieman harmitti, kun ohi kulkeneista kahdesta seniori-ikäisestä rouvasta toinen sanoi ystävättärelleen, että kumpihan noista (= meistä aikuisista) on invalidi. Ajattelin mielessäni, että joko he eivät huomanneet Juhoa kun talutin häntä edessäni tai sitten heille ei tullut mieleen, että yleensä 4-vuotiaat kävelevät itse. Rouva vielä kurkotti kaulaa autoltaan käsin ja yritti katsoa, miksi me olemme invapaikalla. Minä taas yritin nostaa Juhoa niin näyttävästi autoon että hän huomaisi, että olemme ihan oikeutetusti kyseisellä paikalla. Joka tapauksessa invapaikka oli kohtuullisen lähellä hotellin sisäänkäyntiä ja tästä syystä emme ottaneet pyörätuolia mukaan kylpylään. Mietin myöhemmin, että onneksi Juhon ei tarvitse miettiä vammaisuuttaan, ei invaliditeettia eikä
8 8 MEIDÄN PERHEEMME CP-LEHTI 2012:5 Kotipihalla kasvihuonehommissa. näkövamman haitta-astetta - hän on syntynyt sellaisena kuin on, vammaisena. Kuitenkin Juho on hyvin motivoitunut treenaamaan kehonsa hallintaa, hän nousee pystyyn melkein mihin vaan nojaten ja haluaa kävellä vaikka tarvitsee tukea siihen. Istumatasapaino on jo todella hyvä, tosin hän ei tykkää istua lattialla jalat suorana (tosin polvet jäävät koukkuun) koska takareisiä kiristää varsinkin oikean jalan takareisi Suomea ristiin rastiin Kotiuduttuamme ensimmäiseltä maaseutumatkaltamme meille tuli kotikäynnille toimintaterapeutti Aija Hyvärinen. Juho istui pukeutumispenkillä ja joutui kurottelemaan nuppipalapelin palojen perään toinen käsi penkkiin tukien. Aija kehui Juhon kehon hallintaa. Se on kyllä huimasti kehittynytkin. Tämän kaiken huomaa kun ymmärtää, ettei mikään ole itsestään selvää vaan kaikki täytyy työllä ansaita. Juho tekee itse suurimman työn ja tykkää haasteista. Koska Juhon terapiat toteutuvat pääosin päiväkodissa, niin kotikäynnit ovat meillä ns. ohjauskäyntejä toiminta- ja puheterapian osalta. Kela myöntää erikseen terapiakäynnit lapselle ja tarvittaessa vanhemmille ohjauskäyntejä maksimissaan 10 kpl vuodeksi. Kun toimintaterapiaa ja puheterapiaa on myönnetty Juholle kuntoutussuunnitelmassa vähemmän kuin fysioterapiaa, on perusteltua toivoa terapiakäyntien lisäksi ohjauskäyntejä koska terapia on jo itsessään enemmän ohjauksellista. Fysioterapian osana haimme Kelalta tulevalle Kotipihalla oli telttani. kuntoutuskaudelle myös ratsastusterapiaa, mutta Kelan päätöstä emme ole vielä saaneet vaikka vein paperit Kelaan hyvissä ajoin. Kesällä käsittelyaika on Helsingin alueella noin kahdeksan viikkoa - usein kuntoutuksesta vastaava käsittelijä on työssään tehokas ja nopea, mutta päätöksen siunaava lääkäri hautoo paperipinojaan viime metreille tai on vain myöhempään kesälomilla kuin käsittelijät. Toivuttuamme hetken reissusta lähdimme viettämään Linnanmäki-päivää. Aikaisemmin ajattelin, että Juholla on niin herkät korvat, että hän säikkyy Linnanmäellä, mutta nyt oli vihdoin korkea aika lähteä kokemaan Linnanmäen tunnelmaa. Onhan Juho käynyt jo päiväkodin kanssa HopLopissakin kahtena kesänä ja siellä kuulemma riittää meteliä myös. Päätimme lähteä ennen päiväunia, koska Juhon päiväunet ovat loman aikana venyneet milloin mihinkin kohtaan iltapäivää. Meitä oli 4 aikuista ja Juholla minihupi-ranneke alle 100 cm lapsille tarkoitettuihin laitteisiin. Avustajaa vaihdettiin lennossa ja jokainen pääsi mukaan johonkin laitteeseen Juhon seuraksi. Välillä mukana oli kaksi aikuista, koska minihupi-laitteissa pienen lapsen pitääkin olla vanhemman seurassa ja lisäksi Juholla oli vielä oikeus avustajaan. Oikeasti Juho on jo sentin pari yli metrin mittainen, mutta kukaan ei sitä onneksi kysellyt. Päivä oli helteinen ja hauskaa riitti. Juho oli hyvin reippaana. Parasta viihdettä oli hepparata, sen Juho kävi kahteen kertaan ratsastamassa läpi. Syksyn kuluessa Juho aloittanee myös oikealla hevosella ratsastuksen fysioterapian osana.
9 CP-LEHTI 2012:5 MEIDÄN PERHEEMME 9 Lennolla Englantiin mummi ja Juho tutkivat lentokonepöydän lukitukseen. TST-klinikkalla leikkihetki mummin kanssa. Juho pääsi vielä iloiseen Itä-Suomeen Vantaan mummin ja papan mökille pariksi päivää. Me vanhemmat jatkoimme rajan tuntumassa Simpeleen ja Parikkalan kautta aina Punkaharjulle saakka ja takaisin. Juhon Haverick -pyörä jätettiin kotiin parkkiin, mutta kahluuallas seurasi Juhoa seuraavan mökin kylpyhetkiin. Voimauttavaa vertaistukea Englannista Englantiin mennessämme passitarkastaja katsoi Juhon pyörätuolikelailua ja sanoi hymyillen, että heillä sanotaan energisestä lapsesta englanniksi, että HE IS FULL OF BEANS ( hän on täynnä papuja ). Vierailimme East Grinsteadissa nyt neljännen kerran The Scotson Technique (TST) -kotihoitomenetelmää opiskellen Advance Centerissä. Ylipainehappikammion varaus oli ajoitettu aamupäiviin niin, että Juho otti siellä myös päiväunet (HBOT = hyperbaric oxygen treatment). TST perustuu hengityselinten kuten pallean ja keuhkojen vahvistamiseen painelumenetelmällä ja tätä kautta hoidettavan henkilön hengityksen parantamiseen. Kun kehon hengityslihasten toimintakyky paranee, hapen kuljettaminen ympäri kehoa lihaksistoon helpottuu. Myös viestit lihaksista aivoihin menevät vähitellen paremmin perille ja muutos näkyy lapsen ryhdissä ja edistymisenä monella tasolla. Motorista kehittymistä arvioidaan mm. seurantakuvia ottamalla (istuma-asento edestä ja takaa, makuulla selällään ja vatsallaan, seisoen edestä ja takaa ) ja hengityslihasten yhteistyötä mitataan sähkökäyrillä. Tätä Englannin kuntoutuksen ideaa on joskus ollut vaikea selittää muille ymmärrettävästi, mutta tärkeintä meille on, että lapsi voi paremmin. Sen näkee hänen ilmeistään ja olemuksestaan, joka on rennompi, varmempi ja itsetietoisempi. Monilla klinikalla käyvillä lapsilla on tai on ollut refluksitauti ja epilepsia ja vanhemmat ovat onnistuneet TST:n avulla vähentämään lapsen sairauksien oireita. Myös ravitsemukseen saamme hyviä vinkkejä käynneillämme. Klinikan vetäjä Linda Scotson on kehittänyt kuntoutustekniikan oman CP-vammaisen poikansa Doranin kunnon kohentamiseen, kun Doranin kunto romahti 20-vuoden iässä. Nyt Doran on yli 30-vuotias kovakuntoinen mies, joka juoksee puolimaratonin alle kolmeen tuntiin. Hän toivoo pääsevänsä neljän vuoden päästä mukaan paraolympialaisiin. Doranilla on sama diagnoosi kuin Juholla, spastinen diplegia, ja vaikka Juhonkin diagnoosi on vaihdellut määrittämättömästä CP:stä aina spastiseen tetraplegiaan, niin elän toivossa, että myös meidän poika voisi säilyttää kuntonsa pitkälle aikuisikään. Aivojen tiet ovat tutkimattomat ja takapakkia voi tulla milloin vain, mutta silti uskon Juhon yritteliäisyyteen kun on kova halu liikkua, niin keinot ovat monet.
10 10 MEIDÄN PERHEEMME CP-LEHTI 2012:5 Kesän makuinen loma Vaikka tänä kesänä sadetta riitti, niin loma tuntui kuitenkin onnistuneelta monella tavoin. Yksi tärkeimmistä syistä on Juhon parempi ruokahalu. Vuosi sitten kesällä ei maistunut oikein mikään paitsi puuro, nyt taas ei enää maistu puuro kuin valikoiden, mutta Juho syö monipuolisemmin muuta Englantiin otin omat makaronilaatikot ja banaanijogurtit mukaan ja mikään muu jogurtti ei kelvannutkaan Juholle matkan aikana. Sometimes he is very picky eli Juho on toisinaan hyvin valikoiva (syömisen suhteen). Onneksi hotellin isot paahtoleivät maistuivat Juholle maidon kanssa, kun kaurapuuro ei innostanut. Viime kesänä hän söi lähinnä puuroja, ei ihme jos nyt jo vähän kyllästyttää. Juhon lähes ainoa suosikki tänä kesänä onkin ollut ruispuuro laitan sitä vähemmän lautaselle ja sitten kun lautanen on tyhjä tai puuro on ehtinyt liikaa jäähtyä lautasella, niin Juho saa syödä puuroa suoraan kattilasta! Se on hänestä erityisen mieluisaa. Makaronilaatikon syöntikin on nyt haarukalla jännempää kuin lusikalla. Onhan Juho tätä kirjoittaessani jo 4½ -vuotias, iso poika syö jo haarukalla mieluummin kuin lusikalla. Juho käyttää ruokaillessaan enemmän haju- ja kuuloaistiaan kuin näköaistiaan, mutta kattilasta syömisessä visuaalisuus luo fiilistä. Valitsen usein värillisen lautasen jotta näönkäytöllisesti ruoalla ja lautasella on keskenään parempi kontrasti, mutta selvästi parasta itse ruoan lisäksi on kiviposliinisen lautasen ääni kun metallinen haarukka raapaisee lautasta. Sateiseen kesään on sopinut hyvin sammakkoleikki. Äiti on iso sammakko ja Juho pikkusammakko. Kahluualtaassa Juho on aivan sammakkona ja tätä voi leikkiä myös kuivalla maalla. Keksin tuon sammakkojutun kun lueskelin Ruskeasuon koulun päiväkodille lahjoittamaa venyttelyopasta Notkea kuin kissa. Yhden liikkeen nimi on sammakko, ja huomasin saman tien että Juhohan jo osaakin tuon liikkeen. Meillä on ollut paljon hauskoja hetkiä kun aamuisin herään ja venyttelen ihan sammakkona, ja konttaava pikkusammakko tekee pupuloikan viereeni ja laittaa pienen päänsä pääni päälle. Konttailen Tiimarissa Hassuttelen riipputuolissa
11 CP-LEHTI 2012:5 TUTKIMUS & TIEDE 11 KOKEMUKSIA KONDUKTIIVISESTA KASVATUKSESTA PERHEIDEN NÄKÖKULMA Sanna Uotinen, KT Erityispedagogiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Tutkimuksen tarkoitus Kirjoitukseni pohjautuu väitöskirjaani Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa. Tarkastelin väitöskirjassani konduktiivisen kasvatuksen merkitystä liikuntavammaisten lasten ja heidän vanhempiensa elämässä. Sidoksissa tähän selvitin myös nykyisten kuntoutuspalveluiden haasteita tutkimusperheitteni kokemusten pohjalta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Miten vallitseva kuntoutuksen toteutus vastaa perheiden odotuksia? 2) Miten konduktiivinen kasvatus tukee vanhempien toimijuutta? 3) Miten konduktiivinen kasvatus toteutuu lapsen kannalta vanhempien arvioimana? 4) Millaiset tekijät ohjaavat lapsen toimijuutta arjessa? Lähtökohtana perheen arki Keskeisenä tutkimukseni taustalla olevana teoriana on ekokulttuurinen teoria, joka sijoittuu laajempaan sosiokulttuuriseen viitekehykseen. Ekokulttuurinen teorian mukaisesti ymmärrän perheen aktiivisena toimijana ja lapsen kehityksen kannalta olennaisimmiksi tekijöiksi kotona ja muissa kasvuympäristöissä tapahtuvan päivittäisen toiminnan. Arkipäivän rutiinit, vuorovaikutustilanteet ja mahdollisuudet osallistua yhteiseen toimintaan muodostavat lapsen kehittymiselle ja oppimiselle keskeisen kasvualustan. Jokainen perhe tekee ympäristössään muutoksia ylläpitääkseen oman arjen sujuvuutta eli asioita, jotka edesauttavat perheen selviytymistä. (Gallimore, Weisner, Kaufman, & Bernheimer 1989.) Lapsen ohjaus ja tuki tulee olla osa lapsen jokapäiväistä elinympäristöstä ja tämän edellytyksenä on kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen ammattilaisten sekä vanhempien yhteistyö. Konduktiivinen kasvatus Konduktiivinen kasvatus (conductive education) on unkarilaisen lääkärin ja kasvatustieteilijän András Petõn ( ) kehittämä kokonaisvaltainen ohjaus- ja oppimismalli liikuntavammaisille lapsille ja aikuisille, jossa lähtökohtana on yksilön oma aktiivisuus. Petõ piti motorista häiriötä ensisijassa oppimisvaikeutena ja hänen tavoitteenaan oli yhdistää opetuksellinen ja lääkinnällinen tieto ja toiminta. Konduktiivisen kasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen koko persoonaa eli konduktiivinen kasvatus on kokonaisuus, jossa tuetaan lapsen oppimista ja itsenäistä toimintaa. (Horváth 1997, Sutton 1986b, Tatlow 1997.) Keskeisiä toimintaperiaatteita ovat toiminnan tapahtuminen ryhmässä, lapsen oma aktiivisuus, koulutuksen saaneiden toimiminen ohjaajina, toiminnan muodostuminen tehtäväsarjoista, toiminnan ohjautuminen rytmisen puheen kautta ja fyysisen ympäristön merkitys. Vanhempien toiminta ja osallisuus lapsensa ohjauksessa on myös keskeinen lähtökohta. (Sutton 1986a.) Konduktiivisen kasvatuksen ajattelutapaan kuuluu, että lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana vanhemmat ovat keskeinen ohjauksen kohde, mutta lapsen kasvaessa ohjauksen painopiste siirtyy lapseen. Konduktiivinen kasvatus mielletään usein kuntoutusmenetelmäksi, mutta sen lähtökohdat ovat syvemmällä oppimisessa ja ohjaamisessa. Käsitteestä conductive education käytetään Suomessa vaihtelevasti eri ilmauksia kuten konduktiivinen kasvatus tai opetus, petömenetelmä, konduktiivinen pedagogiikka ja ohjaava kasvatus. Itse olen päätynyt käyttämään termiä konduktiivinen kasvatus. Tutkimukseen osallistuneet perheet ja aineiston keruu Tutkimukseen osallistui 27 perhettä, joissa oli liikuntavammainen lapsi. Aineiston keruu alkoi vuonna 2001, jolloin perheet osallistuivat Suomessa järjestettyyn konduktiivisen kasvatuksen intensiivikurssiin. Kurssi kesti kolmesta neljään viikkoa ja päiväohjelma oli noin 4 5 tuntia. Lasten syntymävuosi vaihteli vuodesta 1988
12 12 TUTKIMUS & TIEDE CP-LEHTI 2012:5 vuoteen 2000 eli vanhin lapsi oli kurssin aikana 12-vuotias ja nuorin vasta reilun vuoden ikäinen. Kaikkia lapsia yhdisti jonkinasteinen liikkumisen vaikeus ja valtaosalla lapsista oli diagnosoitu CPvammaisuus. Jokaisen kurssin ohjaajana toimi konduktorin koulutuksen saanut unkarilainen nainen. Konduktorin ja vanhempien lisäksi ryhmässä oli vähintään yksi suomalainen fysioterapeutti. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla vanhempia sekä videoimalla kurssitilanteita. Haastatteluaineisto kerättiin sekä ryhmähaastatteluin että yksilö- tai parihaastatteluin. Aineistoa koottiin ajallisesti kahdessa osassa: konduktiivisen kasvatuksen kurssin aikana ja noin kolme vuotta kurssin päättymisen jälkeen. Ryhmähaastattelut sekä videointi toteuteuttiin kurssin aikana. Vanhempia haastateltiin ryhmittäin kurssin aikana 2-3 kertaa. Kymmenelle perheelle tehtiin yksilöhaastattelut vuosien aikana. Lähtökohdat kurssille osallistumiselle Millaisia kokokemuksia perheillä oli lapsen kuntoutuksen järjestymisestä ja miksi perheet osallistuivat konduktiivisen kasvatuksen kurssille? Perheiden kokemukset lapsen kuntoutuksesta vaihtelivat. Lähtökohdiltaan yleinen asenne vaihteli tyytyväisyydestä tyytymättömyyteen. Kokemuksissa nousi esille ongelmakohtia, jotka olivat toimineet osalle myös innoittajina konduktiivisen kasvatuksen kurssille osallistumiseen. Vanhempien kokemuksista oli nähtävissä kolme keskeistä haastetta 1) käytäntöjä ohjaava lapsikuva, 2) kuntoutuksen ympäristö ja 3) osallisuus kuntoutuksessa. Käytäntöjä ohjaavalla lapsikuvalla tarkoitin sitä, että vanhemmat epäilivät ammattilaisilla olevan yksipuolinen kuva heidän lapsestaan. Tämän näkemyksen uskottiin ohjaavan ammattilaisten toimintaa lapsen kanssa, joka nähtiin usein varovaisena ja maltillisena tai jopa pessimistisenä. Vaikka vanhemmat arvostelivat ammattilaisten toimintaa, he olivat kriittisiä myös omaa toimintaansa kohtaan. Lapsi oli myös kotioloissa oppinut siihen, että hänen ei itse tarvinnut olla aktiivinen. Vanhemmat olivat tottuneet tekemään lapsen puolesta asioita ja lapsi tottunut siihen, että asiat hoituivat. Sit hän sanoo, et en mä viitti, et tekin voitte nostaa. Et palvelua, palvelua. Kuntoutuksen ympäristön haasteet liittyivät kuntoutuksen toteutuksen erillisyyteen. Lapsen kuntoutus toteutui usein irrallaan hänen arkiympäristöstään ja tällöin myös vanhemmat jäivät ulkopuolisiksi. Todettiin, että se on niin erillistä sitten, mennään nyt fysioterapiaan ja tullaan takaisin. Ympäristö vaikutti siihen, mitä lapsen kanssa tehtiin ja keitä kuntoutuksessa oli läsnä. Lapsen kuntoutus näyttäytyi tässä tutkimuksessa lähinnä terapiapalveluina. Terapioiden toteutuspaikalla näytti olevan merkitystä vanhempien tietämykseen. Et minä en todellakaan ymmärtänyt, että mitä minä vanhempana voin tehdä tämän lapsen kanssa, kuinka minä voin vanhempana tukea hänen kehitystään. Toisaalta juuri yksittäisen fysioterapeutin rooli näyttäytyi merkittävänä perheen elämässä ja hän oli lähellä perheen arkea. Kolmas haaste oli osallisuus kuntoutuksessa, jonka vanhemmat nostivat tärkeäksi sekä lapsilla että itsellään. Lapselta toivottiin omaa aktiivisuutta kuntoutukseen. Samoin vanhemmat halusivat olla vahvemmin läsnä. Vanhemmat epäilivät omaa osaamistaan ja he kokivat, että ammattilaiset ohjasivat lasta, eivät koko perhettä. Keskeinen tarve oli saada täsmätietoa juuri omaan perheeseen ja omaan lapseen. Vanhemmat oppimassa Vanhemmat olivat kurssin aikana lapsensa avustajana eli itse toimimassa. He olivat lasten ohella selkeä ohjauksen kohde. Jo kurssille lähtiessään monen vanhemman toive oli, että he itse saisivat toimintamalleja, miten oppia paremmin ohjaamaan lasta. Yksi hyvä syy miksi minä tulin tähän Petöhön, koska täällä vanhemmat ovat mukana ja vanhemmat näkevät ja oppivat. Konduktori ohjasi vanhempia puheellaan, omalla avustamisen mallillaan sekä kädestä pitäen ohjauksellaan. Ohjaus näytti tavoittavan vanhemmat hyvin, sillä vanhemmat kokivat saavansa tietoa ja konkreettisia toimintamalleja. Vanhempien silmissä lapsen kuntoutus selkiytyi. Eräs vanhempi totesi, että kuntoutus ei ollutkaan salatiedettä, vaan yksinkertaisia asioita, joita voitiin toteuttaa jokapäiväisessä elämässä. Vanhempien oma käsitys lapsen taidoista ja selviytymisestä kasvoi. Tiivis yhdessäolo lapsen
Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi
Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotPIENI PALVELUOPAS 2011
PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja
LisätiedotVajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi
Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotPIENI PALVELUOPAS 2012
PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille
LisätiedotRealiteetteja ja reunaehtoja
Realiteetteja ja reunaehtoja Toimiva arki Oppiva yhteistoiminta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Mira Lönnqvist, toimintaterapeutti YAMK, lehtori Voimauttava prosessi Yhteistoiminnan haasteita arjen
LisätiedotVESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA
VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotAakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotTyössäoppimassa Tanskassa
Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotMika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching
Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen kuuleminen ja osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Mitä lapsi tarvitsee voidakseen hyvin? Mitä me aikuiset ajattelemme?
LisätiedotMINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotVEIJOLLA ON LASTENREUMA
VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotLily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa
NÄYTESIVUT Lily Murray Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotLAPE Etelä-Savo. Päiväkotivierailujen koonti kesä 2017 Saara Hanhela, LAPE hankekoordinaattori. Saara Hanhela/ LAPE Etelä-Savo
LAPE Etelä-Savo Päiväkotivierailujen koonti kesä 2017 Saara Hanhela, LAPE hankekoordinaattori 1 24.5.2018 LAPE - Päiväkotivierailut Kesä 2017 4 Mikkelin päiväkotia: Otava, Peitsari, Naisvuori, Orikon Helmi
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotYHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista
YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
Lisätiedotvarhaiskasvatukseen ja kouluihin
Pikaopas Vaikuttavuutta verkkokoulutuksella varhaiskasvatukseen ja kouluihin Määrittele Opiskele Sovella Juurruta Vaikuta Vuorovaikutteinen verkkokurssi työyhteisön yhteiseen opiskeluun Tämä opas tarjoaa
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotEsipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?
11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotSukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013
Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013 Valtteri Kivelä KM Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota lasten ja nuorten hyvinvointi
LisätiedotJUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia
JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia Lämmittely Mitä Suomen juhlia tiedät? Miten niitä vietetään? Ketä kutsutaan? Miten? Mitä tehdään? Mitä syödään? Mitä annetaan lahjaksi? Miten pukeudutaan? Millainen
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotMitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )
Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa Piia Roos (LTO, KT ) www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Kuva: Kristiina Louhi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
Lisätiedot