5/2012. CP-Lehti M Ä P U R. N s. 53. SUPERHIIRI VIIKINSAARESSA s. 34

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/2012. CP-Lehti M Ä P U R. N s. 53. SUPERHIIRI VIIKINSAARESSA s. 34"

Transkriptio

1 5/2012 CP-Lehti M AH T A V AA M Ä P U R JE H DI N s. 53 SUPERHIIRI VIIKINSAARESSA s. 34

2 Suomen CP-liitto ry Finlands CP-förbund rf & the Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, Helsinki puh fax (sähköposti muodossa Keskustoimisto Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Puh. (09) Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Puh. (09) Järjestöpäällikkö Minna Teiska Puh. (09) Talouspäällikkö Tuula Kautiainen Puh. (09) Taloussihteeri Pirjo Sweins Puh. (09) Tiedottaja Sini Pälikkö Puh. (09) Sopeutumisvalmennus, kurssisihteeri Anne Heiskanen Puh. (09) Sopeutumisvalmennuksen koordinaattori Juha Seppälä Puh. (09) Aikuistoiminta, suunnittelija Ismo Kylmänen Puh. (09) MMC- ja hydrokefaliatoiminta, suunnittelija Petra Peltonen Puh. (09) Liikunta- ja nuorisotoiminta, suunnittelija Puh. (09) Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo Puh. (09) Verkkoviestinnän harjoittelija Markus Maury Puh Aluesihteerit Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku (myös ruotsinkieliset jäsenpalvelut, svenskspråkig betjäning för medlemmar) Puh. (02) Elina Seppänen, Isokatu 47, Oulu Puh Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere Puh. (03) Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Puh. (017) Palvelutoiminta Päivätoiminta, Malmin kauppatie 26, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaana Raitio Puh. (09) Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaakko Harju Puh. (09) Palveluasunnot Turku/Halinen, Paavinkatu 14 D 15,20540 Turku Vastaava ohjaaja Anne Holmberg Puh Puhetupakeskus, Malmin kauppatie 26, Helsinki Tulkkipalveluvastaava Heli Honko- Pekkarinen Puh Muu toiminta Itsenäiseen elämään sopivin palveluin, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Sari Laiho Puh Projektityöntekijä Merja Marjamäki Puh Mun polku-hanke, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koulutusvalmentaja Elina Raitio Puh (tavattavissa perjantaisin Helsingissä) Työharjoittelu portti työelämään, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Kirsi Tuovinen Puh Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen Puh Mukaan Liikun Opin Osallistun, Asemakatu 11 B, 3 krs Jyväskylä Projektipäällikkö Elina Hakkarainen Puh Projektitutkija Piritta Asunta Puh Tue toimintaamme Nordea IBAN FI (Rahankeräyslupa: 2020/2011/3830) Kiitos kun tuet...

3 Tässä numerossa PÄÄKIRJOITUS...4 Tomi Kaasinen MEIDÄN PERHEEMME Juhon kesäseikkailut...5 Pia Jättömäki TUTKIMUS & TIEDE Kokemuksia konduktiivisesta kasvatuksesta perheiden näkökulma...11 Sanna Uotinen KOLMAS SEKTORI Järjestöt murroksessa...16 Sirkku Immonen YHDISTYSTOIMINTA...19 Markku Väätäinen: Niin kauan kuin CP-vammaisia syntyy, yhdistyksen toiminnalla on tarkoituksensa...19 Sini Pälikkö Isän käsi omassani...21 Riitta Asikainen Oulun seudun CP-yhdistyksen Seepparissa uusi sauna...24 Sari Holappa Yhdessäoloa Kallavedellä...26 Annamari Pulliainen SYNTYMÄPÄIVILLÄ Vaikuttamisseminaari juhlisti Toivo Koposen elämäntyötä...27 Ilona Toljamo KOULUMAAILMA Taina Lind: Erilaisuus on positiivinen haaste koulullemme...30 Tarja Lappalainen SOPEUTUMISVALMENNUS Superhiiri Viikinsaareessa...34 Elina Nyrhinen SUOMEN CP-LIITTO...38 Pensaat ja pusikot kuriin kansainvälisin voimin...38 Ilona Toljamo Suomen CP-liitto sai taululahjoituksen...40 Minna Teiska Puhetupakeskus esittäytyy...41 Heli Honko-Pekkarinen TYÖHARJOITTELU Portti työelämään...44 Syksyn kuulumisia...44 Kirsi Tuovinen Portti auki työelämä kuuluu kaikille...46 Eeva Pöyhönen AJANKOHTAISTA...48 LIIKUNTA...51 Matti Nirkko: Veneilytoiminta mahdollistaa purjehduksen harrastamisen ilman venettä...51 Tiia Kantanen Mahtavaa mä purjehdin!...53 Tiia Kantanen Vammaispurjehtijat ulapalla...55 Pasi Päivinen MMC HC Iloista syksyä kaikille...59 Petra Peltonen KIRJAHYLLYSSÄ...61 AJASSA...66 Isän käsi omassani Riitta Asikainen Seepparin sauna Sari Holappa 24 Työleiri Moijalassa Ilona Toljamo Purjehduksesta Tiia Kantanen 53 CP-LEHTI CP-, MMC-ja hydrokefalia vammaisten jäsenlehti Julkaisija Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Jari Hautamäki, Minna Teiska, Paula Ahti, Tomi Kaasinen, Vilja Pitkänen ja Sini Pälikkö Tilaukset ja osoitteenmuutokset Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, (09) Kansikuva Joona Sipi Paino Forssa Print ISSN-L Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. CP-lehti on jäsenlehti joka sisältyy perittävään jäsenmaksuun. Lehden voi tilata myös äänilehtenä (Daisy-tallenne). Ilmestyy näköislehtenä verkossa. Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35 ) tai kestotilauksena (30 ) CP-lehti vuosikerta Lehti Aineistopäivä Ilmestymis päivä 1/ / / / / /

4 4 PÄÄKIRJOITUS CP-LEHTI 2012:5 PANKKIPALVELUT MUUTTUVAT Jotkut pankeistamme ovat viime aikoina kiinnittäneet lisääntyvää huomiota asiakkaiden pankkiasioiden hoitamisen tietoturvakysymyksiin, jopa siinä määrin että tietyissä tapauksissa pankin asiakkaille vaikuttaa koituvan este saada pankkiasioitaan hoidettua. Näin on tapahtunut niissä tapauksissa, jossa pankki on kieltäytynyt antamasta verkkopalvelutunnuksia tai Visa electron kortteja niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat avustajaa tunnusten kirjoittamiseen. Näissä tilanteissa pankit soveltavat verkkopalvelutunnusten osalta lakia vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta ja sähköisistä allekirjoituksista, sekä maksupalvelulakia maksuvälineiden osalta. Lain mukaan verkkopalvelutunnukset ovat henkilökohtaisia, ja niitä ei saa luovuttaa toisen henkilön haltuun tai tietoon. Peruste tiukentuneihin tulkintoihin on toki periaatteessa aivan ymmärrettävä, on pyrittävä kaikin keinon estämään ennakolta mahdollisia väärinkäytöksiä. Tunnusten joutuminen vääriin käsiin aiheuttaa todellisen väärinkäytöksen mahdollisuuden. Myös Finassivalvonta on todennut pankkien toiminnan tältä osin olevan lain mukaista. On kuitenkin tärkeää huomata, että yksioikoisella tulkinnalla aiheutetaan monelle avustajaa tarvitsevalle vammaiselle henkilölle ylitsepääsemättömiä ongelmia asioiden hoitamiseen. Pankkiasioiden lisäksi verkkopalvelutunnuksia voidaan käyttää henkilöasiakkaan tunnistamiseen sähköisissä palveluissa Tupas-tunnistuspalvelun kautta. Yhä laajeneva alue jokapäiväisestä asioiden hoitamisesta tapahtuukin verkkopalvelutunnusten kautta. Pankit tarjoavat pankkiasioiden hoitamisen ratkaisuksi esimerkiksi sitä, että avustajaa tarvitseva tilinomistaja antaa avustajalle tilinsä laajat käyttöoikeudet. Tällöin avustaja voi käyttää tilinomistajan tiliä omilla verkkopalvelutunnuksillaan tai jopa omalla henkilökohtaisella kortillaan. Vielä kun ajatellaan, että vammaisella henkilöllä voi olla useitakin avustajia käytössään, tuntuu tuo ohje kovin oudolta, jos halutaan sulkea väärinkäytön mahdollisuus pois. Tällöin toki tilitapahtumien jälkikäteinen seuranta on mahdollista, mutta vahinko voi olla jo päässyt tapahtumaan. Kun palveluja kehitetään johonkin suuntaan, on niitä kehittävien tahojen tunnistettava koko toimintakenttä. On huomioitava kaikki kansalaisryhmät, ja luotava vaihtoehtoisia palveluja niitä tarvitseville tai haluaville. Eräs pankkiryhmä on esimerkiksi lanseeraamassa kuluvan syksyn aikana mahdollisuutta maksaa pienempiä ostoksia pankkikortilla ilman tunnusluvun näppäilyä. Tämäkään mahdollisuus ei poista kuin osittain tässä kuvattua ongelmaa avustajaa tarvitsevan henkilön kohdalla. Olisikin syytä saada ensin vaihtoehtoiset ja toimivat tavat sähköiseen tunnistautumiseen kehitettyä, ennen kuin palvelut siirtyvät yhä kattavammin verkkopalvelutunnusten taakse. Myös sähköistä tunnistamista koskeva lainsäädäntö olisi saatava huomioimaan tilanteet, joissa tunnistusvälineen haltija ei voi ilman avustajaa käyttää tunnistusvälinettä. Lisäksi pankkienkin tulisi mielestäni lähtökohtaisesti luottaa ihmisten omaan harkintaan siitä, kuinka he haluavat omia henkilökohtaisia pankki- ja muita asioitaan hoitaa. Näin varsinkin jos mitään ongelmia tai väärinkäytöksiä henkilön raha-asioissa ei ole tapahtunut.

5 CP-LEHTI 2012:5 MEIDÄN PERHEEMME 5 Palloleikki on kivaa Jyväskylän mummin kanssa. Vantaan mummin kanssa katsomme kauas... Juhon kesäseikkailut Teksti js kuvat: Pia Jättömäki Mökille lähtö ja perillä oleskelu on Juhon kanssa omanlaisensa extreme-laji. Koska lähdimme pidemmäksi aikaa maalle, piti auton takakonttiin mahduttaa mukaan pyörätuoli, rollaattori, kulmatuoli, puhallettava, iso kuntopallo, muiden harrastusvälineiden ja vaatteiden lisäksi Juhon 3-pyörä Haverick. Jämäkän nimensä mukaisesti pyörä ei ole mikään pieni ja siro,vaan kunnon apuväline, jonka pitäisi pysyä pystyssä erilaisten kuskien alla vaihtelevissa olosuhteissa. Pyörä otettiin lomalle mukaan, koska Juhon oikean jalan takareisi on ollut kireähkö ja erilaiset asentohoidot ja monipuoliset liikuntamuodot ovat lomallakin tarpeen lihasten elastisuuden ylläpitämiseksi. Seisomateline jätettiin päiväkotiin ja vähän jännitti miten pärjäämme sitä ilman neljä viikkoa, mutta loman loppumetreillä hengähdin ja totesin. että ihan hyvin meni Extremeä mökillä oli pyöräily itsessään: puolihölkkää toinen käsi pyörää työntäen (silloin kun Juhon polkuvoima ei riitä tai hyttysiä oli liikaa) ja toinen käsi hyttysiä Juhon edestä hätistellen. Tänä vuonna hyttyset ovat olleet kuin kamikaze-lentäjiä, syöksyivät suoraan kasvoja kohti ja yrittävät päästä puremaan. Onneksi markkinoille on tullut hajuttomia voidemaisia hyttysmyrkkyjä, jotka siis sopivat myös lasten iholle. Täydellistä suojaa ei kuitenkaan ole ja siihen oli tyydyttävä, jos mökkiä ympäröivästä luonnosta haluaa nauttia. Juhon lempipuuhaa mökillä on saunominen, löylynheitto sekä saunan lattialla kahluualtaassa istuminen ja kuplien puhaltelu veden pintaan. Lisäksi hän tykkää hyppiä laiturilla, kun laituri on hieman heppoinen ja keikkuu kivasti jalkojen alla synnyttäen hauskoja ääniä veden loiskuessa. Tänä vuonna järven vesi ehti hieman jäähtyä ennen kesälomaa, joten järvessä Juho ei päässyt tänä vuonna uimaan mutta nautti saunassa täysin palkein kahluualtaassa peuhaamisesta. Ruokailuista Tästä kesästä tuli rennompi jo ihan siksikin, että Juholla on ollut parempi ruokahalu ja se on tehnyt lomailusta helpompaa. Hän ei ole ollut ennen makaronimiehiä vaan enemmänkin perunamuusin ystäviä, mutta nyt jauhelihamakaronilaatikko kauramakaroneilla on maistunut kiitettävästi. Viime vuonna Juho ei vielä syönyt mitään makeaa, ei edes jogurttia. Nyt varsinkin banaanijogurtti, jossa ei ole ns. sattumia, on maistunut hyvin sekä lusikasta että ryystämällä juoden. Helpottaa kummasti kun välipalaksi ei tarvitse enää tarjota lämmintä ateriaa. Juhon yksi erityisen hyvä aikuisystävä on lanseerannut Juhon ruokailuun hienon termin: hän sanoo Juholle että URHEILIJANUORUKAINEN tarvitsee paljon hyvää ruokaa. Ja sitten ruokaa meneekin, kun kerran sitä tarvitaan urheiluun. Juhohan on vallan atleettinen kaveri, vaikka eihän kylkiin ehdi mikään tarttuakaan kun Juho on niin liikkeessä koko hereillä oloajan.

6 6 MEIDÄN PERHEEMME CP-LEHTI 2012:5 Anna kinkkua, kiitos. Sormiruokailukin on alkanut sujua, mm. kuitupitoinen leipä, kurkun palat, banaani ja kinkkuleike. Vatajan lisäaineeton pyökkisavustettu kinkku on Juhon suosikki ja muitakin lisäaineettomia tuotteita on kesän aikana löytynyt maakunnista, mutta Juho tykkää vähän kovemmasta kinkusta jotta hampaille on haastetta. Aikaisemmin sormiruokailu ei ollut mahdollista motorisesti eikä Juholla myöskään ollut innostusta asiaan refluksitaudin takia. Viime vuoden lopulla aloitettu refluksilääkitys on auttanut asiaa ja kevään aikana puolitin kolmen kuukauden aikana Juhon epilepsialääkityksen. Lääkärit olivat epilepsialääkkeen osalta eri mieltä siitä, että onko liian varhaista vähentää tai purkaa lääkitystä vai ei. Kuitenkin, Juho on hyötynyt selvästikin epilepsialääkkeen vähentämisestä ja kohtaukset ovat pysyneet poissa (kop kop, aina olen nöyränä epilepsiaa ajatellessani). Ja vaikka on vaikea sanoa mistä mikäkin hyvä asia johtuu, niin edistyminen ja kehittyminen monella tasolla on ollut ihana juttu. Lomalla on leppoisaa? Lomailussa vaikeinta Juholle on päivät, jolloin ei ole mitään erityistä ohjelmaa, vaikka aikuisille olisi mieluista välillä vain olla ja ihmetellä päivää ilman selkeätä aikataulua. Sadepäiviä sattui mökkilomamme vajaaseen kahteen viikkoon lähes 100% eli joka päivä satoi vähintään kuurottaisesti. Olimme varautuneet sisälläoloon hyvin, mutta silti aina tulee hetkiä jolloin Juhon pitäisi viihtyä hetki itsekseen. Kotona se on hieman helpompaa, Linnanmäellä fiilistellään. mökillä Juho on enemmän jatkuvan yhdessäolon odotuksessa. Juho täytti väliajat soittamalla CDlevyjään, siirtelemällä tavaroita paikasta toiseen ja paukuttelemalla kaappien ovia. Naapurimme Helsingistä vierailivat mökillämme ja Juhoa nuorempi poika harrasti samoja juttuja kuin Juho eli siirteli eri huoneista tavaroita uusiin jemmoihin. Varaamme mökille aina mukaan paljon erilaisia virikkeitä. Tällä kertaa kuntopallon, jonka päällä roikotin poikaa jaloista ja hoin, että kädet suoraksi, kädet suoraksi. Juho rakastaa akrobaattitemppuja kuten roikkua pää alaspäin jalat äidin vyötäröllä ja samalla hän rapsuttelee mattoa käsillään. Kyseinen liike ei ole ihan niitä toivotuimpia kun siinä lapsi kallistaa itsensä taaksepäin, mutta Juho ymmärtää jo eron pään taakse vetämisen ja tämän jumppaliikkeen välillä. Poika oli niin riemuissaan katsellessaan maisemia pää alaspäin. Kuperkeikkoja on harjoiteltu myös paljon ja eteenpäin Juho menee jo melkein itsenäisesti kuperkeikan - vielä vähän enemmän pitäisi käsilläkin tukea ja työntää, niin se olisi sitten siinä. Leluissa tämän kesän hitti oli magic shoot -koripallopeli, johon Juho donkkasi koreja polviseisonnasta. Muutenkin on pallobuumi menossa, Juho on oppinut heittämään palloa vasemmalla kädellään varsin napakasti. Lisäksi oli mukana rakkaita äänikirjoja kuten Selaa & Kuuntele - Maatila ja Maatilan eläimet, Fisher Pricen piirustustaulu, autoja ja muita leluja. Myös Lea Test -palapeli on mukana. Saimme sen kesäksi lainaksi Juhon toimintaterapeutilta.

7 CP-LEHTI 2012:5 MEIDÄN PERHEEMME 7 Pyöräilykierros on lopuillaan. Otin myös Juhon uudet PECS-kuvat mukaan. Paras juttu oli, kun mökillämme vieraillut naapurin tyttö innostui Juhon kanssa leikkimään eläinleikkiä. Heille syntyi hyvä yhteys kuvien kautta. Mökiltä löytyi pupu ja papukaija, joten niistä kehitimme vaihtoehdot ja esim. pupu halusi mennä piiloon ja Juho valitsi meneekö pupu piiloon pojan itsensä taakse, äidin vai naapurin tytön taakse. Tosi kivaa oli leikkiä tätä kolmistaan. Välillä pelasimme ipadillä kalastuspeliä. Juho tykkää kalalammikon äänistä mutta hän ei ehkä näe kaloja kunnolla. Minulle yhteispelin leikki oli sitä, että ehdinkö saada virveliin kalan ennen kuin Juho laittaa kalalammikon uuteen järjestykseen jolloin kalat hajaantuvat eri suuntiin. Muitakin hauskoja lapsille tarkoitettuja ohjelmia ipadistä löytyy ja niihin tutustumme vähitellen. Olen tilannut Applen ylläpitämän verkkokaupan itunesin kautta monenlaisia ns. kuntouttavia pelejä ipadiin. Pieni kosketusnäyttö on helpompi näönkäytön kannalta kuin televisio-ohjelman seuraaminen. Uimareissulle kylpylään Mökkilomalla näimme Jyväskylän mummia ja kävimme myös Laajavuoren kylpylässä. Juho tykkäsi uiskennella siellä, vaikkakin miellyttävin +32 asteinen lämmin allas oli ahdettu täyteen kaikenlaisia hierovia suihkuja ja aaltoja. Kuntoaltaaseen mennessämme juoksuvöiset mummot katsoivat, että mitäs tänne tullaan lapsen kanssa, kun on erikseen lastenallaskin. He saivat pian huomata, että uimme selkäuintia Juhon Linnunpesässä.. kanssa niin vauhdilla, että se varmasti hengästytti minun lisäkseni ne mummotkin. Juho ui ilman kellukkeita minun päälläni selkää melkein omillaan, vähän ohjailin siinä uidessamme. Juholla on vauhdikkaat potkut, käsien eriyttämistä uinnissa harjoitellaan. Uinnin välissä kävimme höyrysaunassa ja uinnin jälkeen kristallisaunassa. Sitten pesun jälkeen hiusten kuivaus föönillä, Juhosta fööni puhaltaa ihanasti ja siitä lähtee mukava äänikin. Lopuksi syötiin - Juholle tilattiin lasten nakkikori, josta hän söi pelkät kurkut ja minä söin ne nakit ja ranskalaiset. Lopuksi urheilijanuorukainen joi suklaanmakuisen Gainomax Recovery -aitojuoman. Se on kaakaota parempi vaihtoehto, proteiinia tavallista enemmän ja sopii refluksista huolimatta hyvin. Laajavuoren hotellilta invapaikalle lähtiessämme meitä vanhempia hieman harmitti, kun ohi kulkeneista kahdesta seniori-ikäisestä rouvasta toinen sanoi ystävättärelleen, että kumpihan noista (= meistä aikuisista) on invalidi. Ajattelin mielessäni, että joko he eivät huomanneet Juhoa kun talutin häntä edessäni tai sitten heille ei tullut mieleen, että yleensä 4-vuotiaat kävelevät itse. Rouva vielä kurkotti kaulaa autoltaan käsin ja yritti katsoa, miksi me olemme invapaikalla. Minä taas yritin nostaa Juhoa niin näyttävästi autoon että hän huomaisi, että olemme ihan oikeutetusti kyseisellä paikalla. Joka tapauksessa invapaikka oli kohtuullisen lähellä hotellin sisäänkäyntiä ja tästä syystä emme ottaneet pyörätuolia mukaan kylpylään. Mietin myöhemmin, että onneksi Juhon ei tarvitse miettiä vammaisuuttaan, ei invaliditeettia eikä

8 8 MEIDÄN PERHEEMME CP-LEHTI 2012:5 Kotipihalla kasvihuonehommissa. näkövamman haitta-astetta - hän on syntynyt sellaisena kuin on, vammaisena. Kuitenkin Juho on hyvin motivoitunut treenaamaan kehonsa hallintaa, hän nousee pystyyn melkein mihin vaan nojaten ja haluaa kävellä vaikka tarvitsee tukea siihen. Istumatasapaino on jo todella hyvä, tosin hän ei tykkää istua lattialla jalat suorana (tosin polvet jäävät koukkuun) koska takareisiä kiristää varsinkin oikean jalan takareisi Suomea ristiin rastiin Kotiuduttuamme ensimmäiseltä maaseutumatkaltamme meille tuli kotikäynnille toimintaterapeutti Aija Hyvärinen. Juho istui pukeutumispenkillä ja joutui kurottelemaan nuppipalapelin palojen perään toinen käsi penkkiin tukien. Aija kehui Juhon kehon hallintaa. Se on kyllä huimasti kehittynytkin. Tämän kaiken huomaa kun ymmärtää, ettei mikään ole itsestään selvää vaan kaikki täytyy työllä ansaita. Juho tekee itse suurimman työn ja tykkää haasteista. Koska Juhon terapiat toteutuvat pääosin päiväkodissa, niin kotikäynnit ovat meillä ns. ohjauskäyntejä toiminta- ja puheterapian osalta. Kela myöntää erikseen terapiakäynnit lapselle ja tarvittaessa vanhemmille ohjauskäyntejä maksimissaan 10 kpl vuodeksi. Kun toimintaterapiaa ja puheterapiaa on myönnetty Juholle kuntoutussuunnitelmassa vähemmän kuin fysioterapiaa, on perusteltua toivoa terapiakäyntien lisäksi ohjauskäyntejä koska terapia on jo itsessään enemmän ohjauksellista. Fysioterapian osana haimme Kelalta tulevalle Kotipihalla oli telttani. kuntoutuskaudelle myös ratsastusterapiaa, mutta Kelan päätöstä emme ole vielä saaneet vaikka vein paperit Kelaan hyvissä ajoin. Kesällä käsittelyaika on Helsingin alueella noin kahdeksan viikkoa - usein kuntoutuksesta vastaava käsittelijä on työssään tehokas ja nopea, mutta päätöksen siunaava lääkäri hautoo paperipinojaan viime metreille tai on vain myöhempään kesälomilla kuin käsittelijät. Toivuttuamme hetken reissusta lähdimme viettämään Linnanmäki-päivää. Aikaisemmin ajattelin, että Juholla on niin herkät korvat, että hän säikkyy Linnanmäellä, mutta nyt oli vihdoin korkea aika lähteä kokemaan Linnanmäen tunnelmaa. Onhan Juho käynyt jo päiväkodin kanssa HopLopissakin kahtena kesänä ja siellä kuulemma riittää meteliä myös. Päätimme lähteä ennen päiväunia, koska Juhon päiväunet ovat loman aikana venyneet milloin mihinkin kohtaan iltapäivää. Meitä oli 4 aikuista ja Juholla minihupi-ranneke alle 100 cm lapsille tarkoitettuihin laitteisiin. Avustajaa vaihdettiin lennossa ja jokainen pääsi mukaan johonkin laitteeseen Juhon seuraksi. Välillä mukana oli kaksi aikuista, koska minihupi-laitteissa pienen lapsen pitääkin olla vanhemman seurassa ja lisäksi Juholla oli vielä oikeus avustajaan. Oikeasti Juho on jo sentin pari yli metrin mittainen, mutta kukaan ei sitä onneksi kysellyt. Päivä oli helteinen ja hauskaa riitti. Juho oli hyvin reippaana. Parasta viihdettä oli hepparata, sen Juho kävi kahteen kertaan ratsastamassa läpi. Syksyn kuluessa Juho aloittanee myös oikealla hevosella ratsastuksen fysioterapian osana.

9 CP-LEHTI 2012:5 MEIDÄN PERHEEMME 9 Lennolla Englantiin mummi ja Juho tutkivat lentokonepöydän lukitukseen. TST-klinikkalla leikkihetki mummin kanssa. Juho pääsi vielä iloiseen Itä-Suomeen Vantaan mummin ja papan mökille pariksi päivää. Me vanhemmat jatkoimme rajan tuntumassa Simpeleen ja Parikkalan kautta aina Punkaharjulle saakka ja takaisin. Juhon Haverick -pyörä jätettiin kotiin parkkiin, mutta kahluuallas seurasi Juhoa seuraavan mökin kylpyhetkiin. Voimauttavaa vertaistukea Englannista Englantiin mennessämme passitarkastaja katsoi Juhon pyörätuolikelailua ja sanoi hymyillen, että heillä sanotaan energisestä lapsesta englanniksi, että HE IS FULL OF BEANS ( hän on täynnä papuja ). Vierailimme East Grinsteadissa nyt neljännen kerran The Scotson Technique (TST) -kotihoitomenetelmää opiskellen Advance Centerissä. Ylipainehappikammion varaus oli ajoitettu aamupäiviin niin, että Juho otti siellä myös päiväunet (HBOT = hyperbaric oxygen treatment). TST perustuu hengityselinten kuten pallean ja keuhkojen vahvistamiseen painelumenetelmällä ja tätä kautta hoidettavan henkilön hengityksen parantamiseen. Kun kehon hengityslihasten toimintakyky paranee, hapen kuljettaminen ympäri kehoa lihaksistoon helpottuu. Myös viestit lihaksista aivoihin menevät vähitellen paremmin perille ja muutos näkyy lapsen ryhdissä ja edistymisenä monella tasolla. Motorista kehittymistä arvioidaan mm. seurantakuvia ottamalla (istuma-asento edestä ja takaa, makuulla selällään ja vatsallaan, seisoen edestä ja takaa ) ja hengityslihasten yhteistyötä mitataan sähkökäyrillä. Tätä Englannin kuntoutuksen ideaa on joskus ollut vaikea selittää muille ymmärrettävästi, mutta tärkeintä meille on, että lapsi voi paremmin. Sen näkee hänen ilmeistään ja olemuksestaan, joka on rennompi, varmempi ja itsetietoisempi. Monilla klinikalla käyvillä lapsilla on tai on ollut refluksitauti ja epilepsia ja vanhemmat ovat onnistuneet TST:n avulla vähentämään lapsen sairauksien oireita. Myös ravitsemukseen saamme hyviä vinkkejä käynneillämme. Klinikan vetäjä Linda Scotson on kehittänyt kuntoutustekniikan oman CP-vammaisen poikansa Doranin kunnon kohentamiseen, kun Doranin kunto romahti 20-vuoden iässä. Nyt Doran on yli 30-vuotias kovakuntoinen mies, joka juoksee puolimaratonin alle kolmeen tuntiin. Hän toivoo pääsevänsä neljän vuoden päästä mukaan paraolympialaisiin. Doranilla on sama diagnoosi kuin Juholla, spastinen diplegia, ja vaikka Juhonkin diagnoosi on vaihdellut määrittämättömästä CP:stä aina spastiseen tetraplegiaan, niin elän toivossa, että myös meidän poika voisi säilyttää kuntonsa pitkälle aikuisikään. Aivojen tiet ovat tutkimattomat ja takapakkia voi tulla milloin vain, mutta silti uskon Juhon yritteliäisyyteen kun on kova halu liikkua, niin keinot ovat monet.

10 10 MEIDÄN PERHEEMME CP-LEHTI 2012:5 Kesän makuinen loma Vaikka tänä kesänä sadetta riitti, niin loma tuntui kuitenkin onnistuneelta monella tavoin. Yksi tärkeimmistä syistä on Juhon parempi ruokahalu. Vuosi sitten kesällä ei maistunut oikein mikään paitsi puuro, nyt taas ei enää maistu puuro kuin valikoiden, mutta Juho syö monipuolisemmin muuta Englantiin otin omat makaronilaatikot ja banaanijogurtit mukaan ja mikään muu jogurtti ei kelvannutkaan Juholle matkan aikana. Sometimes he is very picky eli Juho on toisinaan hyvin valikoiva (syömisen suhteen). Onneksi hotellin isot paahtoleivät maistuivat Juholle maidon kanssa, kun kaurapuuro ei innostanut. Viime kesänä hän söi lähinnä puuroja, ei ihme jos nyt jo vähän kyllästyttää. Juhon lähes ainoa suosikki tänä kesänä onkin ollut ruispuuro laitan sitä vähemmän lautaselle ja sitten kun lautanen on tyhjä tai puuro on ehtinyt liikaa jäähtyä lautasella, niin Juho saa syödä puuroa suoraan kattilasta! Se on hänestä erityisen mieluisaa. Makaronilaatikon syöntikin on nyt haarukalla jännempää kuin lusikalla. Onhan Juho tätä kirjoittaessani jo 4½ -vuotias, iso poika syö jo haarukalla mieluummin kuin lusikalla. Juho käyttää ruokaillessaan enemmän haju- ja kuuloaistiaan kuin näköaistiaan, mutta kattilasta syömisessä visuaalisuus luo fiilistä. Valitsen usein värillisen lautasen jotta näönkäytöllisesti ruoalla ja lautasella on keskenään parempi kontrasti, mutta selvästi parasta itse ruoan lisäksi on kiviposliinisen lautasen ääni kun metallinen haarukka raapaisee lautasta. Sateiseen kesään on sopinut hyvin sammakkoleikki. Äiti on iso sammakko ja Juho pikkusammakko. Kahluualtaassa Juho on aivan sammakkona ja tätä voi leikkiä myös kuivalla maalla. Keksin tuon sammakkojutun kun lueskelin Ruskeasuon koulun päiväkodille lahjoittamaa venyttelyopasta Notkea kuin kissa. Yhden liikkeen nimi on sammakko, ja huomasin saman tien että Juhohan jo osaakin tuon liikkeen. Meillä on ollut paljon hauskoja hetkiä kun aamuisin herään ja venyttelen ihan sammakkona, ja konttaava pikkusammakko tekee pupuloikan viereeni ja laittaa pienen päänsä pääni päälle. Konttailen Tiimarissa Hassuttelen riipputuolissa

11 CP-LEHTI 2012:5 TUTKIMUS & TIEDE 11 KOKEMUKSIA KONDUKTIIVISESTA KASVATUKSESTA PERHEIDEN NÄKÖKULMA Sanna Uotinen, KT Erityispedagogiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Tutkimuksen tarkoitus Kirjoitukseni pohjautuu väitöskirjaani Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa. Tarkastelin väitöskirjassani konduktiivisen kasvatuksen merkitystä liikuntavammaisten lasten ja heidän vanhempiensa elämässä. Sidoksissa tähän selvitin myös nykyisten kuntoutuspalveluiden haasteita tutkimusperheitteni kokemusten pohjalta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Miten vallitseva kuntoutuksen toteutus vastaa perheiden odotuksia? 2) Miten konduktiivinen kasvatus tukee vanhempien toimijuutta? 3) Miten konduktiivinen kasvatus toteutuu lapsen kannalta vanhempien arvioimana? 4) Millaiset tekijät ohjaavat lapsen toimijuutta arjessa? Lähtökohtana perheen arki Keskeisenä tutkimukseni taustalla olevana teoriana on ekokulttuurinen teoria, joka sijoittuu laajempaan sosiokulttuuriseen viitekehykseen. Ekokulttuurinen teorian mukaisesti ymmärrän perheen aktiivisena toimijana ja lapsen kehityksen kannalta olennaisimmiksi tekijöiksi kotona ja muissa kasvuympäristöissä tapahtuvan päivittäisen toiminnan. Arkipäivän rutiinit, vuorovaikutustilanteet ja mahdollisuudet osallistua yhteiseen toimintaan muodostavat lapsen kehittymiselle ja oppimiselle keskeisen kasvualustan. Jokainen perhe tekee ympäristössään muutoksia ylläpitääkseen oman arjen sujuvuutta eli asioita, jotka edesauttavat perheen selviytymistä. (Gallimore, Weisner, Kaufman, & Bernheimer 1989.) Lapsen ohjaus ja tuki tulee olla osa lapsen jokapäiväistä elinympäristöstä ja tämän edellytyksenä on kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen ammattilaisten sekä vanhempien yhteistyö. Konduktiivinen kasvatus Konduktiivinen kasvatus (conductive education) on unkarilaisen lääkärin ja kasvatustieteilijän András Petõn ( ) kehittämä kokonaisvaltainen ohjaus- ja oppimismalli liikuntavammaisille lapsille ja aikuisille, jossa lähtökohtana on yksilön oma aktiivisuus. Petõ piti motorista häiriötä ensisijassa oppimisvaikeutena ja hänen tavoitteenaan oli yhdistää opetuksellinen ja lääkinnällinen tieto ja toiminta. Konduktiivisen kasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen koko persoonaa eli konduktiivinen kasvatus on kokonaisuus, jossa tuetaan lapsen oppimista ja itsenäistä toimintaa. (Horváth 1997, Sutton 1986b, Tatlow 1997.) Keskeisiä toimintaperiaatteita ovat toiminnan tapahtuminen ryhmässä, lapsen oma aktiivisuus, koulutuksen saaneiden toimiminen ohjaajina, toiminnan muodostuminen tehtäväsarjoista, toiminnan ohjautuminen rytmisen puheen kautta ja fyysisen ympäristön merkitys. Vanhempien toiminta ja osallisuus lapsensa ohjauksessa on myös keskeinen lähtökohta. (Sutton 1986a.) Konduktiivisen kasvatuksen ajattelutapaan kuuluu, että lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana vanhemmat ovat keskeinen ohjauksen kohde, mutta lapsen kasvaessa ohjauksen painopiste siirtyy lapseen. Konduktiivinen kasvatus mielletään usein kuntoutusmenetelmäksi, mutta sen lähtökohdat ovat syvemmällä oppimisessa ja ohjaamisessa. Käsitteestä conductive education käytetään Suomessa vaihtelevasti eri ilmauksia kuten konduktiivinen kasvatus tai opetus, petömenetelmä, konduktiivinen pedagogiikka ja ohjaava kasvatus. Itse olen päätynyt käyttämään termiä konduktiivinen kasvatus. Tutkimukseen osallistuneet perheet ja aineiston keruu Tutkimukseen osallistui 27 perhettä, joissa oli liikuntavammainen lapsi. Aineiston keruu alkoi vuonna 2001, jolloin perheet osallistuivat Suomessa järjestettyyn konduktiivisen kasvatuksen intensiivikurssiin. Kurssi kesti kolmesta neljään viikkoa ja päiväohjelma oli noin 4 5 tuntia. Lasten syntymävuosi vaihteli vuodesta 1988

12 12 TUTKIMUS & TIEDE CP-LEHTI 2012:5 vuoteen 2000 eli vanhin lapsi oli kurssin aikana 12-vuotias ja nuorin vasta reilun vuoden ikäinen. Kaikkia lapsia yhdisti jonkinasteinen liikkumisen vaikeus ja valtaosalla lapsista oli diagnosoitu CPvammaisuus. Jokaisen kurssin ohjaajana toimi konduktorin koulutuksen saanut unkarilainen nainen. Konduktorin ja vanhempien lisäksi ryhmässä oli vähintään yksi suomalainen fysioterapeutti. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla vanhempia sekä videoimalla kurssitilanteita. Haastatteluaineisto kerättiin sekä ryhmähaastatteluin että yksilö- tai parihaastatteluin. Aineistoa koottiin ajallisesti kahdessa osassa: konduktiivisen kasvatuksen kurssin aikana ja noin kolme vuotta kurssin päättymisen jälkeen. Ryhmähaastattelut sekä videointi toteuteuttiin kurssin aikana. Vanhempia haastateltiin ryhmittäin kurssin aikana 2-3 kertaa. Kymmenelle perheelle tehtiin yksilöhaastattelut vuosien aikana. Lähtökohdat kurssille osallistumiselle Millaisia kokokemuksia perheillä oli lapsen kuntoutuksen järjestymisestä ja miksi perheet osallistuivat konduktiivisen kasvatuksen kurssille? Perheiden kokemukset lapsen kuntoutuksesta vaihtelivat. Lähtökohdiltaan yleinen asenne vaihteli tyytyväisyydestä tyytymättömyyteen. Kokemuksissa nousi esille ongelmakohtia, jotka olivat toimineet osalle myös innoittajina konduktiivisen kasvatuksen kurssille osallistumiseen. Vanhempien kokemuksista oli nähtävissä kolme keskeistä haastetta 1) käytäntöjä ohjaava lapsikuva, 2) kuntoutuksen ympäristö ja 3) osallisuus kuntoutuksessa. Käytäntöjä ohjaavalla lapsikuvalla tarkoitin sitä, että vanhemmat epäilivät ammattilaisilla olevan yksipuolinen kuva heidän lapsestaan. Tämän näkemyksen uskottiin ohjaavan ammattilaisten toimintaa lapsen kanssa, joka nähtiin usein varovaisena ja maltillisena tai jopa pessimistisenä. Vaikka vanhemmat arvostelivat ammattilaisten toimintaa, he olivat kriittisiä myös omaa toimintaansa kohtaan. Lapsi oli myös kotioloissa oppinut siihen, että hänen ei itse tarvinnut olla aktiivinen. Vanhemmat olivat tottuneet tekemään lapsen puolesta asioita ja lapsi tottunut siihen, että asiat hoituivat. Sit hän sanoo, et en mä viitti, et tekin voitte nostaa. Et palvelua, palvelua. Kuntoutuksen ympäristön haasteet liittyivät kuntoutuksen toteutuksen erillisyyteen. Lapsen kuntoutus toteutui usein irrallaan hänen arkiympäristöstään ja tällöin myös vanhemmat jäivät ulkopuolisiksi. Todettiin, että se on niin erillistä sitten, mennään nyt fysioterapiaan ja tullaan takaisin. Ympäristö vaikutti siihen, mitä lapsen kanssa tehtiin ja keitä kuntoutuksessa oli läsnä. Lapsen kuntoutus näyttäytyi tässä tutkimuksessa lähinnä terapiapalveluina. Terapioiden toteutuspaikalla näytti olevan merkitystä vanhempien tietämykseen. Et minä en todellakaan ymmärtänyt, että mitä minä vanhempana voin tehdä tämän lapsen kanssa, kuinka minä voin vanhempana tukea hänen kehitystään. Toisaalta juuri yksittäisen fysioterapeutin rooli näyttäytyi merkittävänä perheen elämässä ja hän oli lähellä perheen arkea. Kolmas haaste oli osallisuus kuntoutuksessa, jonka vanhemmat nostivat tärkeäksi sekä lapsilla että itsellään. Lapselta toivottiin omaa aktiivisuutta kuntoutukseen. Samoin vanhemmat halusivat olla vahvemmin läsnä. Vanhemmat epäilivät omaa osaamistaan ja he kokivat, että ammattilaiset ohjasivat lasta, eivät koko perhettä. Keskeinen tarve oli saada täsmätietoa juuri omaan perheeseen ja omaan lapseen. Vanhemmat oppimassa Vanhemmat olivat kurssin aikana lapsensa avustajana eli itse toimimassa. He olivat lasten ohella selkeä ohjauksen kohde. Jo kurssille lähtiessään monen vanhemman toive oli, että he itse saisivat toimintamalleja, miten oppia paremmin ohjaamaan lasta. Yksi hyvä syy miksi minä tulin tähän Petöhön, koska täällä vanhemmat ovat mukana ja vanhemmat näkevät ja oppivat. Konduktori ohjasi vanhempia puheellaan, omalla avustamisen mallillaan sekä kädestä pitäen ohjauksellaan. Ohjaus näytti tavoittavan vanhemmat hyvin, sillä vanhemmat kokivat saavansa tietoa ja konkreettisia toimintamalleja. Vanhempien silmissä lapsen kuntoutus selkiytyi. Eräs vanhempi totesi, että kuntoutus ei ollutkaan salatiedettä, vaan yksinkertaisia asioita, joita voitiin toteuttaa jokapäiväisessä elämässä. Vanhempien oma käsitys lapsen taidoista ja selviytymisestä kasvoi. Tiivis yhdessäolo lapsen

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013 Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013 Valtteri Kivelä KM Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota lasten ja nuorten hyvinvointi

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Anne Partanen Minäpystyvyyskouluttaja, KT annpartanen@gmail.com http://sites.google.com/site/annpartanen/ 040-7023678

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN Lievästi liikuntavammaisten aikuisten itsenäiseen asumiseen ja mielekkään elämän kokonaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden selvittäminen ja palvelukokonaisuuksien

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot