Valimotie Helsinki Puhelin Faksi
|
|
- Mikko Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VARUSTAMOLIIKEL AITOS Valimotie Helsinki Puhelin Faksi FINSTA SHIP. FI
2 FINSTASHIP VAHVASTI MERELL Ä VA RUS TA MOLIIKEL A I TOS V UOSIKERTOMUS 20 05
3
4 3 SISÄLLYSLUETTELO Arvot, missio ja visio 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Jäänmurtopalvelut 8 Väyläpalvelut 9 Lauttaliikenne 10 Offshore-palvelut 11 Tuotanto ja merihenkilöstö 13 Henkilöstö ja ympäristö 15 Turvallisuus 16 Hallitus ja johto 18 Tilinpäätös Laivasto 30 VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
5 Finstashipin visiona on olla toimialojensa johtava varustamo markkina-alueillaan vuonna 2010.
6 ARVOT, MISSIO, JA VISIO 5 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ ASIAKASLÄHTÖISYYS, TEHOKKUUS JA KANNUSTAVUUS Asiakaslähtöisyys merkitsee meille asiakasnäkökulman huomioon ottamista ja luotettavuutta kaikessa toiminnassa, asiakaskohtaista palvelua, ammattitaitoista ja turvallisuusnäkökohdat huomioivaa työtä sekä nopeaa toimintaa. Tehokkuus merkitsee meille työn tekemistä priorisoiden ja viivytyksettä, suunnitelmallisesti ja kokonaisuus huomioiden, toimintatapojen ja työmenetelmien jatkuvaa kehittämistä ja tehostamista, kannattavuustavoitteiden saavuttamista sekä hyvää yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kannustavuus merkitsee meille jokaisen työn arvostamista, ihmisen huomioon ottamista sekä kannustavaa ja rakentavaa palautetta sekä mahdollisuutta itsensä kehittämiseen. MISSIO Finstaship tarjoaa jäänmurto- ja väyläpalveluja merenkulun tarpeisiin, erikoispalveluja offshore- ja merirakennustoimintaan sekä lauttaliikennepalveluja ja alusten hoitopalveluja. Osaamisellaan Finstaship mahdollistaa kotimaisten ja kansainvälisten asiakkaidensa merellä tapahtuvat erityistaitoja ja -aluksia vaativat operaatiot. Liikelaitos varmistaa palveluillaan osaltaan myös Suomen merenkulun häiriöttömän toimivuuden ja auttaa lauttaliikenteellään ihmisen liikkumista. VISIO Finstashipin visiona on olla toimialojensa johtava varustamo markkina-alueillaan vuonna Vision toteuttamiseksi Finstashipin tavoitteena on kasvaa kannattavasti palvelutasotavoitteet täyttäen, kehittää parhaat palvelukonseptit asiakkaiden ja merenkulun tarpeisiin kehittää toimintamallejaan entistä tehokkaammiksi vahvistaa kumppanuussuhteitaan sekä kehittää ja valmentaa henkilöstöään entistä osaavammaksi ja strategisia tarpeitaan vastaavaksi. VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
7 Ammattitaitoinen henkilöstömme on sitoutunut tuottamaan laadukkaita palveluita asiakkaillemme.
8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7 SUURTEN MUUTOSTEN EDESSÄ Vuosi 2005 oli Finstashipin toinen toimintavuosi liikelaitoksena. Olemme edelleen suurten muutosten edessä. Arvioidemme mukaan jäänmurtopalveluiden osuus yhtiön liikevaihdosta laskee 60 prosentista vuonna 2004 noin 40 prosenttiin vuonna Ulkomaantoimintamme osuus puolestaan nousee 40 prosenttiin. Kasvu painottuu offshore-toiminnan kasvattamiseen. Myös jäänmurtoliiketoimintaa on mahdollista kasvattaa ulkomailla, lähinnä Itämeren alueella. Tämä edellyttää aluskapasiteetin lisäämistä. Koska monitoimimurtajamme Botnica, Fennica ja Nordica työskentelevät suurimman osan vuotta ulkomailla, olemme hakeneet niiden merkitsemistä kauppa-alusluetteloon. Toistaiseksi hakemusta ei ole hyväksytty. Vuonna 2005 Finstashipin liikevaihto kasvoi 58,0 miljoonaan euroon (53,3 vuonna 2004), mutta tuloskehitys kääntyi laskuun. Tähän ovat syynä jäänmurtopäivien vähäisyys, liikelaitoksen perustamiseen liittyvät kustannukset sekä vuodelle 2005 kirjattu luottotappio. Kustannustehokkuuden parantamiseksi olemme aloittaneet kaksivuotisen Täyttä eteen 2007! -kehitysohjelman valmistelun. Finstashipin perustamisen yhteydessä arvioitiin vuotuisen säästövaikutuksen olevan noin neljä miljoonaa euroa siirtymäkauden jälkeen. Arvio vastaa hyvin nykyisiä tehostamistavoitteitamme. Niiden saavuttaminen edellyttää muutosvalmiutta koko henkilöstöltämme. Helmikuussa solmimme uuden työehtosopimuksen merihenkilöstölle. Sopimus on ensimmäinen askel pyrkimyksissämme tehostaa toimintaamme. Vaikka työehtosopimus lyhytaikaisesti lisää kustannuksiamme, se toisaalta mahdollistaa henkilöstömme nykyistä joustavamman ja tehokkaamman käytön eri alusryhmien välillä. Tähän liittyvät toimenpiteet ovat osa Täyttä eteen 2007! -kehitysohjelmaa. MARKKINAT AVAUTUVAT Nykyiset sopimukset Merenkulkulaitoksen kanssa päättyvät vuoden 2006 lopussa. Tämän jälkeen kaikki Merenkulkulaitoksen tilaamat palvelut tulisi kilpailuttaa avoimesti. Tähän mennessä kilpailutus on toteutunut rajoitetusti, lähinnä väylänhoidon ja yhteysalusliikenteen piirissä. Kilpailutuksen alkaminen ja toimivien markkinoiden avaaminen on erittäin haasteellista. Pitkällä aikavälillä markkinoiden avautuminen on kuitenkin hyväksi kaikille osapuolille. Jäänmurtokaudella Finstashipin jäänmurtajalaivastossa avustaa myös kaksi ulkomaista murtajaa, ruotsalainen Frej ja norjalainen Vidar Viking. Tämä on osoitus siitä, että jäänmurtomarkkinoilla on tarjontaa. OSAAVA HENKILÖSTÖ ON KAIKEN LÄHTÖKOHTA Henkilöstöllämme on korkea ammattitaito ja se on sitoutunut tuottamaan laadukkaita palveluja asiakkaidemme tarpeisiin. Alati muuttuva toimintaympäristö ja haasteelliset tavoitteemme edellyttävät kuitenkin jatkuvaa kehittymistä. Osaamisen ja työhyvinvoinnin jatkuva ja määrätietoinen kehittäminen on keskeinen osa toimintaamme. Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme siitä luottamuksesta, jota olette kuluneen toimintakautemme aikana osoittaneet toimintaamme kohtaan. Esko Mustamäki VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
9 Jäänmurtotoiminnan laatu ylittää palvelutasovaatimukset kaikilla mittareilla mitattuna.
10 BALTIC SEA SERVICES JÄÄNMURTOPALVELUT VÄYLÄPALVELUT LAUTTALIIKENNE 9 TÄSSÄ JÄÄNMURTAJA OTSO Finstaship tarjoaa jäänmurtopalveluita kuudella perinteisellä jäänmurtajalla ja kolmella monitoimimurtajalla. Suomessa on 23 talvisatamaa, joihin merenkulkua avustetaan. Jäänmurtopalvelut ovat jäissä tapahtuvaa alusten avustamista, hinaamista ja liikenteen turvallisuuden varmistamista sekä siihen liittyvää liikenteen ohjaamista. Päämarkkina-alueena on pohjoinen Itämeri. Tavoitteena on kasvattaa jäänmurtoliiketoimintaa ulkomailla, lähinnä Venäjällä ja Virossa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Finstaship arvioi arktisen alueen jäänmurron muodostuvan uudeksi ja voimakkaasti kasvavaksi markkina-alueeksi. Yhtiö tutkii, miten perinteisiä Otso-luokan murtajia voitaisiin käyttää arktisella alueella jäänmurrossa. Myös jäänavigointipalvelulle on kysyntää, koska Suomenlahden tavaraliikenne, erityisesti öljytankkeriliikenne Venäjälle, on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. TOIMINTA VUONNA 2005 Vuoden 2005 jäänmurtoliiketoiminta muodostui yksinomaan Merenkulkulaitoksen kanssa solmitusta sopimuksesta. Merenkulkulaitos seurasi jäänmurtotoiminnan laatua palvelutasovaatimusten avulla. Finstashipin toiminnan laatu ylitti vaatimukset kaikilla mittareilla mitattuna. Talvella 2005 osa jäänmurtajien kansipäällystöstä toimi jäänavigointiasiantuntijoina Suomenlahdella liikennöivissä tankkilaivoissa, jotka liikennöivät manner-euroopan ja Venäjän Primorskin öljyterminaalin välillä. Jäänavigointiasiantuntijoiden tehtävänä on avustaa ja neuvoa aluksen päällikköä turvallisen reitin valinnassa. Talvi 2005 oli Merentutkimuslaitoksen mukaan keskimääräinen, vaikka se alkoi leutona. Itämerellä oli laajimmillaan jäätä neliökilometrin alueella. Liikenteessä oli enimmillään kahdeksan murtajaa. Talven 2005 jäänmurtokauden päätti Otso, joka palasi viimeisenä murtajana Helsingin Katajanokalle Myös talvi 2006 alkoi leutona. Otso lähti ensimmäisenä murtajana jäänmurtoon Perämerelle. Muita jäänmurtajia ei tarvittu merialueillamme ennen vuoden loppua. Vuonna 2005 operointipäiviä oli yhteensä 517 (726 vuonna 2004). AVAINLUVUT 2005 Liikevaihto milj. 26,2 Operointipäiviä 517 JÄÄTILANNE JA OPEROINTIPÄIVÄT JÄÄLLISEN ALUEEN PINTA-ALA KUMULATIIVISET OPEROINTIPÄIVÄT km 2 11/04 12/04 1/05 2/05 3/05 4/05 5/05 6/ , päivät VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
11 BALTIC SEA SERVICES JÄÄNMURTOPALVELUT VÄYLÄPALVELUT LAUTTALIIKENNE LEKOTTAKAA ANKKURIT Finstashipillä on yhdeksän väylänhoitoalusta, joiden henkilöstö on erikoistunut vesiliikenteen turvalaitteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Alukset on varustettu myös öljyntorjuntaan soveltuvilla erityislaitteilla. Väylänhoitoalukset toimivat myös muissa monipuolisissa tehtävissä avomerellä, saaristossa ja satamissa. Osa näistä aluksista soveltuu lisäksi jäänmurtoon. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Väylänhoitopalveluiden osalta Finstashipin toimintaympäristö on muuttumassa. Yhtiö kehittää aktiivisesti uusia palvelumuotoja sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet väylänhoitotöiden kilpailutus ja väylienhoitoon liittyvien töiden absoluuttinen väheneminen. Finstashipin väyläpalveluiden tavoitteita ovat yhtiön johtavan markkinaosuuden säilyttäminen väylänhoidossa, uusien palvelujen kehittäminen sekä toiminnan painopisteen siirtäminen aikarahtausperiaatteella tuotettavista palveluista nykyistä joustavamman palvelukokonaisuuden tarjoamiseen. Lisäksi tavoitteena on luoda uusia yhteistyömuotoja satamien kanssa, kuten satamille tarjottavan öljyntorjuntapalvelun kehittäminen ja erilaisten ylläpitopalvelujen tarjoaminen. Merenkulkulaitos on vuonna 2006 väyläpalveluiden suurin asiakas. Finstaship huoltaa 313 rannikolla sijaitsevaa poijua. TOIMINTA VUONNA 2005 Väyläpalveluiden suurin asiakas vuonna 2005 oli Merenkulkulaitos, jolle tuotettiin seitsemällä aluksella väylänhoitopalveluja aikarahtausperiaatteella. Aikarahtauksessa alus vuokrataan miehistöineen määräajaksi asiakkaan käyttöön. Merenkulkulaitokselle tuotettujen rahtauspäivien määrä väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Tähän oli syynä Merenkulkulaitokselle väylänhoitoon myönnettyjen määrärahojen vähentäminen. Määrärahojen vähennykset kohdistuivat lähinnä ennakoivaan kunnossapitoon ja uusiin hankkeisiin. Merenkulkulaitos kilpailutti väylänhoitotyöt Pietarsaaren, Kokkolan ja Rahjan väylillä vuoden 2005 alussa. Finstaship voitti tarjouskilpailun ja sai hoitaakseen alueen väylänhoitotyöt vuosina 2005 ja ÖLJYNTORJUNTA Finstaship ylläpitää öljyntorjuntavalmiutta Suomen aluevesillä ja lähialueilla tapahtuvien öljyvahinkojen varalta asiakkaanaan Suomen ympäristökeskus. Vuoden 2005 aikana Finstashipin väyläalukset osallistuivat viiteen öljyntorjuntaharjoitukseen, joista osa oli Suomen ympäristökeskuksen järjestämiä ja osa kansainvälisiä harjoituksia. Öljyntorjuntavalmiutta testattiin sekä jää- että avovesiolosuhteissa. Suomen ympäristökeskus ja Finstaship ovat sopineet ympäristövahinkojen torjunnasta Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella vuonna Sopimuksen mukaan öljyntorjuntavalmius hoidetaan merialueilla päivystävällä kolmella valmiusryhmällä, jolloin vähintään kaksi alusta on välittömässä toimintavalmiudessa. AVAINLUVUT Liikevaihto milj. Operointipäiviä , ,5 1633
12 BALTIC SEA SERVICES JÄÄNMURTOPALVELUT VÄYLÄPALVELUT LAUTTALIIKENNE 11 SEURAAVANA GULLKRONA Finstashipin Saaristovarustamo tuottaa 13 aluksellaan yhteysliikennepalveluita Saaristomerellä. Liikennöinti on lähes ympärivuotista. Yhtiön reiteillä on yli sata pikkusatamaa tai laituripaikkaa. Alukset kuljettavat vuosittain yli matkustajaa ja ajoneuvoa. Matkustaja- ja ajoneuvomäärät lisääntyivät vuonna 2005 pääasiassa uuden reitin ansiosta. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Monet Suomen yhteysalusreiteistä kilpailutetaan vuoden 2006 aikana. Kilpailutuksen aikajänne on nykyisellään liian lyhyt yhteysalusliiketoiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun, joka kattaa muun muassa kalustoinvestoinnit ja uusien alusten hankinnan. Finstaship pyrkii tulevaisuudessa ulottamaan lauttaliiketoimintansa myös ulkomaille. mannentoista yhteysaluksensa Antonian. Alus aloitti Rengastien liikenteessä viisivuotisen sopimuksen mukaisesti. Aloittamista viivästytti Iniössä käyty laiturin käyttöä koskenut kiista Tiehallinnon ja maanomistajan välillä. Merenkulkulaitos aloitti yhteysalusreittien kilpailuttamisen keväällä 2005 Nauvon eteläisestä reitistä. Lisäksi kilpailutettiin Hiittisten ja Iniön lisäreitit sekä Korppoon reitti. Finstaship voitti kaikki neljä kilpailutusta. Nauvon eteläisestä reitistä tehtiin viisivuotinen rahtaussopimus. Reittiä liikennöi yhteysalus Fiskö. Syksyllä Tiehallinto kilpailutti Turun saaristossa neljä ja Järvi-Suomessa kuusi lauttapaikkaa. Finstaship jätti tarjouksen kahdeksasta lauttapaikasta. Tiehallinto hylkäsi kaikki saamansa tarjoukset. TOIMINTA VUONNA 2005 Vuonna 2005 yhteysalukset olivat aikarahdattuina Merenkulkulaitokselle. Finstaship tilitti Merenkulkulaitokselle matkalipputuloja euroa ( vuonna 2004). Toukokuussa 2005 Finstaship osti Ruotsista kol- AVAINLUVUT Matkustajia Ajoneuvoja Liikevaihto milj , ,7 VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
13 Huipputekniset monitoimialukset soveltuvat erinomaisesti öljykenttien vedenalaiseen rakentamiseen.
14 DEEP SEA SERVICES OFFSHORE-PALVELUT 13 TUOTANTOPALVELUT SIIRRÄ LAIVAA METRI SUUNTAAN 33 Offshore-liiketoiminta perustuu kolmen monitoimimurtajan käyttöön jäänmurtokauden ulkopuolella. Vahvat ja huipputekniset monitoimialukset soveltuvat erinomaisesti öljykenttien vedenalaiseen rakentamiseen kaikkialla maailmassa. Aluksia käytetään myös esimerkiksi tutkimusmatkoilla ja kaapelinlaskutehtävissä. Useimmat asiakkaat ovat öljy- ja kaasuteollisuudelle huoltotöitä tekeviä yrityksiä. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Öljy-yhtiöt ovat lisänneet investointejaan tuotantoalueiden ylläpitoon ja rakentamiseen. Myös uusien tuotantoalueiden etsimiseen sekä pohjoisten alueiden öljy- ja kaasukenttien tutkimukseen investoidaan. Yleisesti ennustetaan tuotantoalueiden painopisteen siirtyvän enenevässä määrin pohjoiseen, jopa arktisille alueille. Näillä alueilla tiedetään olevan valtavia öljy- ja kaasuesiintymiä. Alueilla vallitsevat hankalat sää- ja jääolosuhteet, puuttuva infrastruktuuri ja kalliit kuljetuskustannukset ovat toistaiseksi hidastaneet niiden hyödyntämistä. Finstashipin strategian yhtenä tavoitteena on vahvistaa yhtiön asemaa erikoisvarustamona, mikä edellyttää lisäkapasiteetin rakentamista. Finstashipin laivastoon kuuluvat kolme monitoimimurtajaa ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia. Tämäntyyppisillä erikoisaluksilla ja arktisten olosuhteiden asiantuntemuksella on tulevaisuudessa suurta kysyntää. Näkymät vuodelle 2006 ovat hyvät. Finstaship jatkaa hyvää yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Kaikki kolme alusta aloittavat varsinaisen offshore-kauden Pohjanmerellä huhtikuun alussa. Töiden odotetaan jatkuvan ainakin jouluun asti, Botnican osalta pitempäänkin. TOIMINTA VUONNA 2005 Vuonna 2005 offshore-kausi oli vilkas. Operointipäiviä oli 656 (440 vuonna 2004). Monitoimimurtajat Fennica, Nordica ja Botnica olivat lähes jatkuvassa käytössä kevättalvesta lähtien, heti vapauduttuaan jäänmurtotehtävistä. Niiden pääasiallinen työalue oli Pohjanmeri, erityisesti Norjan ja Skotlannin öljyntuotantosektorit. Offshore-kausi alkoi Fennica, Botnica ja Nordica olivat kauden aikana monipuolisissa tehtävissä Norjan rannikolla, Skotlannissa, Pohjanmerellä ja Välimerellä. GDV MARITIME AS Finstashipin ja norjalaisen yhteistyökumppanin vuonna 2004 perustama yhteisyritys GDV Maritime AS on onnistunut hyvin markkinoimaan monitoimimurtajia Pohjanmeren alueella. Lisäksi tämä Norjassa toimiva markkinointi- ja tukiyhtiö osallistuu operaatioihin hankkimalla suuren osan aluksissa tarvittavista nosturinkuljettajista ja kauko-ohjattavista pienoissukellusveneistä. Finstaship omistaa yhtiöstä 34 prosenttia. AVAINLUVUT Liikevaihto milj. Operointipäiviä , ,8 440 VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
15 Tehtävänä on varmistaa liiketoimintojen tarvitsema aluskapasiteetti ja ammattitaitoinen työvoima.
16 TUOTANTO JA MERIHENKILÖSTÖ 15 PERÄ- JA KEULAKÖYDET IRTI" Finstashipin tuotanto ja merihenkilöstö yksikkö vastaa siitä, että liiketoimintojen käytössä on niiden tarvitsema aluskapasiteetti ja koulutettu henkilöstö. Yksikön päätehtäviä ovat työvoiman käytön optimointi, alusten kunnossapito sekä hankinnat. TOIMINTA VUONNA 2005 Finstaship vastasi koko 31 alusta käsittävän laivastonsa kunnossapidosta. Vuoden aikana teetettiin huoltosuunnitelman mukaiset telakoinnit. Monitoimimurtaja Botnica telakoitiin Hampurissa. Telakointi oli laaja, koska potkurilaitteisto huollettiin varsinaisen telakointityön lisäksi. Monitoimimurtaja Fennica telakoitiin Antwerpenissa ja jäänmurtaja Urho Tukholmassa. Suomessa telakoitiin kolme väyläalusta. Finstaship vastasi ainoana yrityksenä Merenkulkulaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemään tarjouspyyntöön, joka koski ympäristöjäänmurtajan palvelusopimusta. Tarjotut palvelut liittyivät öljy- ja kemikaalitorjuntavalmiuksilla varustetun monitoimimurtajan uudisrakentamiseen sekä monitoimimurtaja Fennican konvertoimiseen öljy- ja kemikaalipäästöjen torjuntaan sopivaksi. Tilaajat hylkäsivät tarjouksen. ALUSTEN HOITO- JA MIEHITYSPALVELUT Merenkulkulaitokselle ja Merentutkimuslaitokselle tuotettiin alusten hoito- ja miehityspalveluja. Finstaship vastaa Merenkulkulaitoksen merenmittausalusten miehitys-, henkilöstö- ja hoitopalveluista vuoden 2006 loppuun asti sekä Merentutkimuslaitoksen tutkimusalus Arandan hoito- ja miehityspalveluista. Tutkimusalus Muikun sopimus Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa jatkuu toistaiseksi. MERIHENKILÖSTÖN AMMATTIRYHMÄT Kansipäällystö Konepäällystö Kansimiehistö Konemiehistö Taloushenkilöstö 20 % 19 % 22 % 17 % 22 % VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
17 HENKILÖSTÖ JA YMPÄRISTÖ RAUTAINEN AMMATTITAITO Vuoden lopussa Finstashipin palveluksessa oli vakituista henkilöstöä 596 (615 vuonna 2004). Henkilöstön keskiikä vuoden lopussa oli 48,2 vuotta (47,7). Finstashipissä solmittiin uusi merihenkilöstöä koskeva työehtosopimus, jolla yhtenäistettiin virkasuhteisten ja työsopimussuhteisten henkilöiden työehdot. Myös palkkausrakenne uudistettiin. Uudistusten avulla Finstaship pyrkii kehittämään henkilöstön ristikkäiskäyttöä eri alusten välillä. Tavoitteena on saada käytettävissä olevan henkilöstön määrä vastaamaan nykyistä paremmin toiminnallista tarvetta eri tilanteissa. Finstashipissä on kehitteillä myös henkilöstön erillinen palkitsemisjärjestelmä. Osaamisen jatkuva ja määrätietoinen kehittäminen on keskeinen osa Finstashipin toimintaa. Työntekijöiden ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään jatkuvalla koulutuksella. Myös kokonaisvaltaista työhyvinvointia pyritään lisäämään suunnitelmallisesti. Ennaltaehkäisevien toimien ansiosta sairaspoissaolot vähenivät 23 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Finstashipissä toteutetussa arvoprosessissa koko henkilöstöllä oli mahdollisuus vaikuttaa yrityksen arvovalintoihin. Prosessin tuloksena syntyneet arvot asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kannustavuus vahvistettiin yhtiön hallituksessa. Yhteinen käsitys arvojen näkymisestä käytännön toiminnassa muodostui henkilöstön Sanoista tekoihin arvot osaksi arkea -tilaisuuksissa. VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa Finstashipin toimintaa. Ympäristönsuojelutoiminnassa noudatetaan IMO:n (International Maritime Organization) ISM-koodin (International Safety Management Code) ja MAR- POL-yleissopimuksen (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten lisäksi kansallisia ohjeita ja määräyksiä. Finstaship pyrkii vähentämään ympäristön kuormitusta muun muassa käyttämällä vähärikkistä polttoöljyä. POLTTOÖLJYN KULUTUS PAKOKAASUPÄÄSTÖT JÄTEMÄÄRÄT 2005 Kevyt (tonnia) Jäänmurtajat Väyläalukset Yhteysalukset Yhteensä Raskas (tonnia) Jäänmurtajat Tonnia Hiilidioksidi Rikkidioksidi Typen oksidit Polttoöljyn kasvanut kulutus johtuu monitoimimurtajien offshore-töiden lisääntymisestä. Tämän vuoksi myös hiilidioksidi- ja typen oksidipäästöt ovat kasvaneet. Aluksissa käytettävän polttoainelaadun määrittelee asiakas. Uushankintoja suunniteltaessa kiinnitetään huomiota päästöjen määrään ja alusten käyttämään polttoainelaatuun. Tonnia Sekajäte kaatopaikalle Pahvi ja paperi Metalli Jäteöljy Muut Jätevedet Jatkokäsittelyä varten maihin toimitetut jätemäärät (tonnia)
18 TURVALLISUUS 17 TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA Yhtenä Finstashipin toiminnan perusperiaatteena on turvallisuusnäkökohtien huomioiminen kaikessa toiminnassa. Korkeatasoisia palveluja tuottaessaan Finstaship pyrkii toimimaan turvallisesti sekä ennaltaehkäisemään työtapaturmat ja ympäristöonnettomuudet. Finstaship kehittää jatkuvasti turvallisuustoimintaansa sekä henkilökuntansa tietoisuutta turvallisuusja ympäristöasioissa. Työntekijöitä kannustetaan ennaltaehkäisevään ja vastuulliseen suhtautumiseen turvallisuusasioissa. TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Finstashipin turvallisuusjärjestelmä pohjautuu kansainväliseen IMO:n ISM-koodiin. Järjestelmä on sertifioitu koodin vaatimusten mukaisesti, ja se tarkastetaan säännöllisesti viranomaisten tekemissä auditoinneissa. Maaorganisaatio ja yhteysalusliikenteen matkustajaalukset auditoidaan vuosittain. Muut Finstashipin ISMkoodin mukaiset alukset auditoidaan kahden ja puolen vuoden välein. Viranomaisten vaatiman turvallisuusjohtamisjärjestelmän lisäksi offshore-asiakkaat haluavat usein varmistaa, että Finstashipin toiminta täyttää myös heidän turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmiensä laatukriteerit. Asiakkaat auditoivat offshore-alukset vuoden 2005 aikana useasti ja maaorganisaation kerran. Pienille alle 500 bruttotonnin väyläaluksille, joilta viranomaiset eivät edellytä kirjallista turvallisuusjohtamisjärjestelmää, luotiin vuonna 2005 aluskohtaiset turvallisuuskäsikirjat. Ne vastaavat sisällöltään sertifioitujen alusten käsikirjoja. ISPS-KOODI Kaikki Finstashipin operoimat ulkomaanliikenteen alukset ovat ISPS-koodin (International Ship and Port Facility Security Code) piirissä. Koodin vaatimusten mukainen yhteisharjoitus järjestettiin viime vuonna Suomenlahden merivartioston kanssa tutkimusalus Arandalla. Harjoituksessa testattiin aluksen ISPS-valmiuksia sekä yhteistoimintaa viranomaisten kanssa. Finstaship tekee turvallisuusyhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Esimerkiksi Raja- ja merivartiokoulun alusetsintäkoulutuksessa käytettiin jäänmurtaja Sisun tiloja vuonna Vuonna 2005 ei Finstashipin aluksilla sattunut yhtään työtapaturmaa, joka olisi johtanut työntekijän vakavaan loukkaantumiseen. Lieviä työtapaturmia sattui 27. Työtapaturmat aiheutuivat yleensä niin sanotusta hallinnan menettämisestä, josta oli seurauksena venähdyksiä ja lieviä ruhjeita. VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
19 Yhteiset arvomme ovat asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kannustavuus.
20 HALLITUS JA JOHTO 19 Esko Mustamäki Toimitusjohtaja Juhani Ahonius Johtaja, Tuotanto ja merihenkilöstö Håkan Gustafsson Johtaja, Deep Sea Services, Offshore-palvelut HALLITUS JA JOHTO HALLITUS Valtioneuvosto nimitti Varustamoliikelaitoksen hallituksen kolmivuotiskaudeksi saakka. Edessä puheenjohtaja Antti Vehviläinen, KTM, MBA. Vasemmalta lukien: Ulrika Larpes, OTK, Henry Lindelöf, HTM, Jukka Suominen, DI, ekon., varapuheenjohtaja Esko Pyykkönen, KTM, Lauri Ojala, KTT, henkilöstön edustaja Tapio Nurminen, Paavo Immonen (sihteeri), Esko Mustamäki (toimitusjohtaja) ja Kirsti Piponius, KTM JOHTO Hannu Haltsonen Johtaja, Talous ja hallinto Veijo Hiukkka Johtaja, Baltic Sea Services, Lauttaliikenne Paavo Immonen Johtaja, Lakiasiat Finstashipin organisaatio on alkaen: Toimitusjohtaja Esko Mustamäen lisäksi johtoryhmään kuuluvat Håkan Gustafsson (Deep Sea Services) Veijo Hiukka (Baltic Sea Services), Juhani Ahonius (Tuotanto ja merihenkilöstö), Hannu Haltsonen (Talous ja hallinto) sekä Paavo Immonen (Lakiasiat). Atso Uusiaho Johtaja, Jäänmurtopalvelut Kai Valtari Johtaja, Väyläpalvelut VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
21 Osaamisellaan Finstaship mahdollistaa asiakkaidensa merellä tapahtuvat vaativat operaatiot.
22 VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS
23 MURTAJAT JA MONITOIMIALUKSET BOTNICA 97,0 24,3 8, FENNICA 116,0 26,0 8, NORDICA 116,0 26,0 8, KONTIO 98,6 24,2 8, OTSO 98,6 24,2 8, SISU 106,6 23,8 8, URHO 106,6 23,8 8, APU 86,5 21,3 7, VOIMA 83,5 19,4 7, Monitoimimurtajat Botnica, Fennica ja Nordica toimivat jääkauden ulkopuolella muun muassa öljynporaustyömailla. Jäänmurtajat turvaavat satamiemme ympärivuotisen liikenteen. PITUUS m LEVEYS m SYVÄYS m TEHO kw
24 YHTEYSALUKSET VÄYLÄALUKSET 31 AURA 53,8 12,0 4, AURORA 53,8 12,0 4, ANTONIA 48,5 9,1 3,5 602 FALKÖ 33,3 6,6 2,4 633 JURMO II 33,3 6,6 2,4 633 ROSALA II 33,3 6,6 2,4 633 VIKEN 31,6 8,0 2,9 530 SEILI 50,5 12,2 3, LETTO 42,7 12,2 3, LINJA 34,9 9,0 2, KAITA 24,5 7,2 2,2 580 KIVIMO 24,5 7,2 2,2 580 BERGÖ 20,3 2,95 2,4 350 SEKTORI 33,0 7,9 2,5 638 KUMMMELI 28,2 7,9 2, OILI 1 24,5 6,6 2,1 399 FINNÖ 19,8 5,8 2,2 350 FISKÖ 19,8 5,8 2,2 350 URSUS 26,5 10,0 2,2 402 OILI 2 24,5 6,6 2,1 268 OILI 3 24,5 6,6 2,1 268 OILI 4 19,9 6,5 2,0 252 Saaristomerellä liikennöivät yhteysalukset kuljettavat matkustajaa ja 2 52 henkilöautoa kerrallaan. Vuosittain kuljetetaan matkustajia yli ja ajoneuvoja hieman alle Suuret väyläalukset hoitavat raskaimmat väylätyöt. Keskikokoiset alukset soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön monipuolisina ja ketterinä työvälineinä. Pienisyväyksiset Oilit on suunniteltu erityisesti öljyntorjuntaan sekä suurtenkin kansilastien kuljettamiseen. VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005
V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 6 F I N S T A S H I P V A H V A S T I M E R E L LÄ
V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 6 F I N S T A S H I P V A H V A S T I M E R E L LÄ V A R U S T A M O L I I K E L A I T O S SISÄLLYSLUETTELO ARVOT, MISSIO JA VISIO 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 JÄÄNMURTOPALVELUT
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2007 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ
VUOSIKERTOMUS 2007 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ SISÄLLYSLUETTELO ARVOT, MISSIO JA VISIO 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 JÄÄNMURTOPALVELUT 8 VÄYLÄPALVELUT 12 LAUTTALIIKENNE 16 OFFSHORE-PALVELUT 20 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2009 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ
VUOSIKERTOMUS 2009 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ 1 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 JÄÄNMURTOPALVELUT 6 VÄYLÄPALVELUT 8 LAUTTALIIKENNE 10 OFFSHORE-PALVELUT 12 HENKILÖSTÖ 14 TEKNIIKKA JA HANKINNAT
LisätiedotMerimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen
Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotPohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012
Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2008 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ
VUOSIKERTOMUS 2008 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 JÄÄNMURTOPALVELUT 4 VÄYLÄPALVELUT 6 LAUTTALIIKENNE 8 OFFSHORE-PALVELUT 10 HENKILÖSTÖ 12 TEKNIIKKA JA HANKINNAT
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotMeriteollisuuden laajenevat näkymät
Meriteollisuuden laajenevat näkymät Sininen kasvu Varsinais-Suomessa -workshop 1.2.2017 Erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK Suomen meriklusteri VARUSTAMOT MERITEOLLISUUS MUUT
LisätiedotJohtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja
Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotMERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015
MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE
LisätiedotVakaa kehitys jatkui. Osavuosikatsaus tammi maaliskuu /4/2019
Vakaa kehitys jatkui 2 2019 kohokohdat LIIKEVAIHTO 163,0 (167,5) miljoonaa euroa, laskua -2,7 % tai -0,7 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla VERTAILUKELPOINEN LIIKETULOS (EBIT) 17,3 (21,2) miljoonaa
LisätiedotVARUSTAMOLIIKELAITOS FINSTASHIP
VARUSTAMOLIIKELAITOS FINSTASHIP Vuosikertomus 2004 Keskeiset tapahtumat vuonna 2004 Tammikuu - Varustamoliikelaitos (VLL), aputoiminimeltään Finstaship, aloitti toimintansa 1.1.2004. - Väliaikaiseksi
LisätiedotSaaristomeren talvitapaaminen. Suomen Lauttaliikenne -konserni Viestintäpäällikkö Jutta Valkeinen
Saaristomeren talvitapaaminen Suomen Lauttaliikenne -konserni Viestintäpäällikkö Jutta Valkeinen Minkä vesi erottaa, Finferries yhdistää Valtion omistama varustamokonserni Emoyhtiö Suomen Lauttaliikenne
LisätiedotKOTKA VTS MASTER'S GUIDE
1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00
Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA
LisätiedotYhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä
Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1984-1993 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Marraskuu 1994 Tilastotoimisto Kauppataivaston
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 4/2014 Helsingin Satama -liikelaitoksen jk 29.04.2014 HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA ESITYSLISTA 4-2014 KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 9:00 Kokouspaikka Käsitellään Satamatalo Tällä esityslistalla mainitut asiat
LisätiedotYmpäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle
Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotBioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,
Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia
LisätiedotMeriturvallisuus ei parane syyllistämällä
Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet
LisätiedotMeriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013
Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet
LisätiedotArvopaperin Rahapäivä 2013
Arvopaperin Rahapäivä 2013 ATTE PALOMÄKI, VIESTINTÄJOHTAJA 17.9.2013 Wärtsilä Tämä on Wärtsilä POWER PLANTS SHIP POWER SERVICES 2 Wärtsilä Liikevaihto ja kannattavuus 6000 16% 5000 4000 11,4% 12,1% 10,7%
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
LisätiedotAjankohtaista koulukuljetuksista
Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän
LisätiedotPaapuuri Oy / Markku Saiha
Paapuuri Oy / Markku Saiha Asiakkaan kuljettaminen vesillä Lähtökohta on, että miehitettynä vuokrattu vene on katsastettava vuokraveneeksi ja kuljettajalla on oltava vuokraveneen kuljettajankirja. Vuokravene
LisätiedotRisk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006
Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu
Lisätiedot6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.
6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1982-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Lokakuu 1992 Tilastotoimisto Kauppalaivaston
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotKamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019
Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019 23.8.2019 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Marko Lehtonen Sisältö Puolivuosikatsaus 2019 Q2/2019 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2007 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 27 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 3.8.27 1 Wärtsilä Keskeistä MEUR Q2/7 Q2/6 1-6/7 1-6/6 26 Tilauskertymä 1 369 1 19 2 526 2 214 4 621 Tilauskanta 3.6. 5
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotKamux puolivuosiesitys
Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen
LisätiedotLahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p
Lahden seudun Meriklusteri Tilaisuuden avaus 24.1.2019 Ville Uimonen ville.uimonen@ladec.fi p. 050 574 3222 Vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen ennätysvuosi uusien risteilyalusten markkinoilla. Lomailuun
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotRautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
LisätiedotOsavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen
Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen
LisätiedotVieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.
Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.2008, Säätytalo Tulokaslajit Tulokaslajeista voi aiheutua huomattavaa haittaa
LisätiedotKamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2018
Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 218 23.8.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Puolivuosikatsaus 218 Q2/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2011
LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotKamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2018
Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 218 22.11.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Osavuosikatsaus 218 Q3/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset tavoitteet
LisätiedotMETKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen
METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00
Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS
LisätiedotRahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla
Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla At Your Service! www.eslshipping.com Picture courtesy of Rosatomflot Älykäs meriteollisuus 21.4.2015 Mikki Koskinen Managing Director ESL Shipping Ltd Osa
LisätiedotMERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla
MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla Kansainväliset meripelastussopimukset YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) Jokainen rannikkovaltio on velvollinen
LisätiedotItämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,
Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2010 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 21 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 2.1.21 1 Wärtsilä Keskeistä Q3/1 Tilauskertymä 1.4 milj. euroa (+38%) Liikevaihto 1.39 milj. euroa (-11%) Liiketulos* 117
LisätiedotVuosikertomus 2013. Oriola-KD:n liikevaihto kasvoi 5,0 prosenttia ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 29,0 miljoonaan euroon vuonna 2013.
Vuosikertomus 2013 Oriola-KD:n liikevaihto kasvoi 5,0 prosenttia ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 29,0 miljoonaan euroon vuonna 2013. Liikevaihto 2 598,5 (2 474,4) miljoonaa euroa Liikevoitto
LisätiedotKESKO OSTAA ONNISEN 1
KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,
LisätiedotMerenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/
Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/20.6.2000 LUOTSAUSOHJEET S Merenkulkulaitos on 14.6.2000 antanut luotsauslain (90/1998) 14 :nja luotsausasetuksen (92/1998) 10 :n nojalla uudet luotsausohjeet. Ohjeet
LisätiedotMERIKOTKA tutkimustoiminta
MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotRamirent ostaa Stavdal AB:n. 8. huhtikuuta 2019
1 Ramirent ostaa Stavdal AB:n 8. huhtikuuta 2019 Ramirent ostaa Stavdal AB:n ja nousee Ruotsin johtavaksi konevuokrausyhtiöksi 2 Ramirent ostaa konevuokrausyhtiö Stavdalin, joka toimii 11 kaupungissa Ruotsissa
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2007 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 27 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 3.1.27 1 Wärtsilä Keskeistä Hyvä kysyntä jatkuu päämarkkinoilla Liikevaihto kasvoi 22% Kannattavuus parani entisestään Vahva
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2011 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 211 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 2.4.211 1 Wärtsilä Keskeistä Q1/11 Liikevaihto 1.83 milj. euroa, +18% Tilauskertymä 979 milj. euroa, +11% Liiketulos
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2009 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 29 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 24.4.29 1 Wärtsilä Keskeistä Q1/9 Vahva liikevaihto, 1 241 milj. euroa (+46%) Liiketulos (EBIT) 13 milj. euroa (+6%),
LisätiedotSuomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston
LisätiedotLAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000
LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä
LisätiedotCargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008
Cargotecin yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset saavutukset Cargotecin kehittämisessä vuonna 2007 2 Huoltoliiketoiminnan kasvu 3 Toiminnan laajentaminen 4 Aasian liikevaihdon kasvu 5
LisätiedotKasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen
Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä
LisätiedotTURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola
TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja
LisätiedotKamux tilinpäätöstiedote 2018
Kamux tilinpäätöstiedote 218 1.3.219 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Vuosikatsaus 218 Q4 ja 218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset tavoitteet Yhteenveto
LisätiedotSASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta
SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa
LisätiedotSuurten muutosten vuosi 2014
Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP 2008 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP 2008 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 30.1.2009 1 Wärtsilä 2008 - ennätysvuosi Liikevaihto +23%, 4.612 milj. euroa Liiketulos parani selvästi, 525 milj. euroa, 11,4% liikevaihdosta
LisätiedotSuomen erikoisalusten ty nantajaliitto ry on vastaanottanut liikenne- ja viestint ministeri n l hett m n lausuntopyynn n ja lausuu asiasta seuraavaa:
Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto Lausunto 1 (5) 28.8.20 1 1 VALTIONEUVOSTO Liikenne- ja viestint ministeri PL 31 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi laura.north@lvm.fi LVM lausuntopyynt 8.8.2011,
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotOSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014
OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.
LisätiedotYhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki
LisätiedotQ tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus
Q1 2018 tammi-maaliskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2018 Detection Technology Q1: Myynti käynnistyi hitaasti, hyvä kannattavuus Tammi-maaliskuu
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1
Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson
Lisätiedot24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna
Lisätiedot10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus
10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010
LisätiedotINLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013
1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa
LisätiedotPakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa
2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2008 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 28 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 24.7.28 1 Wärtsilä Erinomainen toinen neljännes Liikevaihto +37% Liiketulos (EBIT) +67%, 11,2% liikevaihdosta Power Plants
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotUlkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998
Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998 Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/1998 Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOS Toukokuu 1998 Tilastotoimisto Ulkomailla rekisteröidyt
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA
LisätiedotJÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / kunnanhallitus Y-tunnus 0166507-1 Poikkitie
Lisätiedot! LAATUKÄSIKIRJA 2015
LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö
LisätiedotLAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä
LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue
LisätiedotBIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001
BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 Liikevaihto laski 5 % 86,93 miljoonaan euroon (91,78 miljoonaa euroa vuonna 2000). Liiketulokseksi muodostui 14,66 miljoonaa euroa (19,92 miljoonaa euroa). Tulos
Lisätiedot01 June 2015. Subject/Place/Occasion
Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset
LisätiedotYmpäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella
Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti
LisätiedotKotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
LisätiedotOvatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä
LisätiedotMAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS
MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotMaintpartner-konserni
Maintpartner-konserni Yritysesittely Huhtikuu 2016 100 % teollisuuden kunnossapitoa Itämeren alueella Avainluvut 2015 Liikevaihto 170 M, EBITDA 4,4 M Henkilöstön määrä 1600 Omistuspohja Pääomasijoittaja
LisätiedotVisio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.
Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. V-S aluepelastuslaitos lyhyesti Toimintavalmiudessa
Lisätiedot