Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa,

Transkriptio

1 T E K E S V U O S I K E R T O M U S

2 Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia.

3 Sisältö Vuosi 2006 lyhyesti 4 Pääjohtajan katsaus 5 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2006: Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua 6 Tekesin hallitus ja teknologian valtuuskunta 9 Innovaatiotoiminnan aktivointi: Yritykset ja tutkimusorganisaatiot laajemmin mukaan innovaatiotoimintaan 10 Rahoitustoiminta: Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo eväitä kansantalouden kasvulle 12 Teknologiaohjelmat uudistuvat jatkuvasti 16 Kansainvälinen yhteistyö: Tekes virittää verkkoja maailmalle 22 Liiketoiminta-alueet, teknologia- ja tutkimusalueet: Tekesin toimintakenttä laaja-alaistuu 24 Henkilöstö: Osaamiset innovaatioiksi 30 Tekes år 2006: Finansiering av forskning och utveckling skapar grund för förbättrad samhällsekonomi 32 Tekesin organisaatio 36 Tilastoja 38 Yhteystiedot 42 Tietoa hyödynnettäväksi 43 Työryhmä: Eeva Ahola, Sanna Karvonen, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Anne Palkamo ja Laura Peltonen Valokuvaaja: Hannu Bask Graafinen suunnittelu ja toteutus: Oddball Graphics Oy Frenckellin Kirjapaino Oy,

4 Vuosi 2006 lyhyesti Päättyneiden projektien tuloksia Vuonna 2006 päättyi projektia, joista 552 julkisia tutkimusprojekteja 936 yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja 473 valmisteluprojekteja tai selvityksiä Päättyneiden projektien tuloksena syntyi 947 opinnäytettä julkaisua 130 tutkimusyksiköiden patenttihakemusta 617 yritysten patenttihakemusta 486 uutta tai korvaavaa tuotetta 346 uutta tai korvaavaa palvelua 205 uutta tuotantoprosessia työpaikkoja, liikevaihtoa ja vientiä, jotka näkyvät noin viiden vuoden kuluessa Rahoitus Vuonna 2006 Tekes teki rahoituspäätöksiä 465 miljoonalla eurolla, josta 271 miljoonaa euroa yritysten projekteihin 195 miljoonaa euroa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen projekteihin tutkimus- ja kehitysprojektiin, joista yritysten projekteja 729 yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen projekteja Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien rahoituksesta 53 prosenttia kohdistui pk-yrityksille 71 prosenttia kohdistui alle 500 henkeä työllistäville yrityksille Yritysasiakkaat Vuonna 2006 Tekes teki uusia rahoituspäätöksiä yritykselle sai 580 uutta yritysasiakasta maksoi rahoitusta yritykselle 4 VUOSI 2006 LYHYESTI

5 Pääjohtajan katsaus VUOSI 2006 oli merkittävä suunnannäyttäjä tulevaisuuden teknologia- ja innovaatiopolitiikalle. Erityisesti haluan nostaa esiin kaksi asiakokonaisuutta: strategisen huippuosaamisen keskittymät ja EU:n puitelainsäädännön muutokset. Strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat yksi Suomen vastauksista globalisaation haasteisiin. Keskittymien toimintakonseptin kehittäminen vuonna 2006 Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyönä antoi hyvät eväät viedä konsepti käytännön toteutukseen. Yhteistyö jatkuu, mutta vastuu on selkeästi Tekesillä. Keskittymät ovat vastaus erityisesti seuraaviin haasteisiin: strategisten valintojen tekeminen kansantaloudellisen ja yhteiskunnallisen relevanssin pohjalta, kriittisen massan ja pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen huippuosaamisen luomiselle, akateemisen tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyön vahvistaminen, olemassa olevien ja uusien resurssien allokointi sekä sovellus- ja pilotointialustojen rakentaminen innovaatioiden synnyn nopeuttamiseksi. Myös toimintavuonna yhdessä Suomen Akatemian kanssa käynnistetty huippuosaajien houkuttelu Suomeen eli FiDiPro-ohjelma tukee jatkossa keskittymien toimintaa. Teknologia- ja innovaatiotoimintaa koskeva EU:n puitelainsäädännön muutos valmisteltiin vuoden 2006 aikana. Lopputulos on kohtuullisen hyvä. EU:n puitelainsäädäntöhän säätelee erityisesti yrityksille suunnattua julkista rahoitusta. Perinteisesti lainsäädäntö on perustunut ajatukselle, että tutkimus- ja kehitystoiminnan aiheena on aina tekniikka, että julkisen rahoituksen kohteena voi olla vain tutkimustoiminta ja että hyödyntävät yritykset ovat teollisia yrityksiä. Uudessa puitelainsäädännössä on oivallettu myös palvelujen kehitystarpeet, tiedostettu muidenkin osaamisten kuin tekniikan merkitys sekä tunnustettu innovaatioiden rooli laajemmin kuin vain tutkimustoimintana. Tämä antaa hyvät eväät kehittää myös Tekesin rahoitusinstrumentteja uuden toiminta-ajatuksemme mukaisesti. Puitelainsäädännön uudistuksessa Suomella ja Tekesillä oli keskeinen rooli. Tekesin yhteistyö kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa toimi saumattomasti. Tekesin organisoima kansainvälinen yhteistyö eurooppalaisen Taftie-järjestön jäsenmaiden kanssa viestitti Suomen käsitykset tehokkaasti muille maille ja loi komissiolle muutospaineita useasta maasta. Uusi puitelainsäädäntö sisältääkin merkittävän määrän Tekesin esittämiä määrittelyjä. Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja EU:n puitelainsäädännön muutokset parantavat edellytyksiä toteuttaa Tekesin uutta, toimintavuoden aikana Tekes-lakiinkin muutettua toiminta-ajatusta. Myös Tekesin vuoden alussa toteuttama organisaatiouudistus tukee osaamisten yhdistämistä entistä tehokkaammin innovaatioiden edistämiseksi. Alkavien yritysten ja potentiaalisten kasvuyritysten kannusteiden ja innovaatiopalveluiden kehittämiselle on nyt hyvät eväät. Hyvin alkaneen kasvuyrityspalvelun ja laajemminkin eri toimijoiden Finnveran, Finpron, Sitran, TE-keskusten, Tesin kumppanuuksien kehittäminen saa lisäpontta. Tekesin henkilöstö ansaitsee erityisen kiitoksen siitä, että toimin- tavuonna operatiivisessa toiminnassa asetetut tavoitteet saavutettiin, vaikka henkilöstöä kuormitettiin merkittävästi toimintatapa- ja organisaatiouudistuksilla. Tuleva vuosi näyttää edellä sanotun valossa vähintään yhtä haasteelliselta kuin mennyt vuosi. Tästä huolimatta uskon, että jatkossa Tekesin toiminnassa asiakasnäkökulma painottuu entistäkin vahvemmin.

6 Tekesin hallitus: Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua INNOVAATIOTOIMINTA vaikuttaa laajasti kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Välittömät vaikutukset näkyvät uusina yrityksinä, liiketoimintoina, palveluina, yritysten kasvuna ja kansainvälistymisenä sekä tuottavuuden kasvuna. Kansantaloudessa ja yhteiskunnassa vaikutukset näkyvät lisääntyvänä vaurautena, alueiden elinvoimaisuutena sekä hyvänä työllisyytenä, ympäristönä, terveytenä, turvallisuutena ja sosiaalisena hyvinvointina. Teknologian ja osaamisen hyödyntäminen uusina innovaatioina teollisuudessa ja palveluissa on yksi Suomen kansantalouden ja tulevaisuuden keskeisistä haasteista. Tekes vaikuttaa entistä laaja-alaisemmin innovaatiotoimintaan Tekes toimii entistä laajemmin tutkimus- ja kehitystyön rahoittajana ja asiantuntijana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä ja vaikuttajana. Tämän johdosta Tekesin toiminta-ajatuksessa ja nimessä laajennettiin teknologian kehittäminen kattamaan innovaatiotoiminta. Marraskuussa 2006 voimaan tulleen lain mukaan Tekesin nimi on Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus. Innovaatiotoiminnan korostaminen suuntaa Tekesin toimintaa siten, että kysyntä- ja markkinalähtöisyys painottuvat entistä 6 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2006

7 selkeämmin. Tekes tarjoaa asiakkaille kokonaisvaltaista palvelua ja rahoitusta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tekes osallistuu myös entistä enemmän liiketoimintaosaamisen ja palvelukonseptien kehittämiseen. Vuoden 2006 alusta uudistettu organisaatio tukee entistä paremmin innovaatiotoiminnan haasteita. TE-keskusten teknologian kehittämisosastojen perustaminen vahvisti Tekesin palveluja alueilla. Yhteistyössä Tekes ja TE-keskukset parantavat alueiden yritysten kilpailukyvyn kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää selvästi yritysten omia investointeja Lukuisat kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset osoittavat, että yrityksille suunnattu julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää aidosti yritysten omia tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Julkinen rahoitus on koko yhteiskunnalle kannattava sijoitus. Tekesin hallituksen näkemyksen mukaan Suomi tarvitsee menestyäkseen lisääntyviä panostuksia koko innovaatiotoimintaan: perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja niiden tulosten laaja-alaiseen hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen. Tilastokeskus arvioi tutkimus- ja kehitysmenojen nousevan vuonna 2006 noin 5,7 miljardiin euroon. Yritykset ovat kantaneet päävastuun Suomen tutkimus- ja kehityspanostusten kasvusta. Julkisen rahoituksen osuus on laskenut alle 30 prosenttiin, mikä on johtanut tutkimus- ja kehitystyön luonteen muuttumiseen lyhytjänteisemmäksi. Julkisen rahoituksen osuuden kaventuminen voi johtaa myös riskinoton alenemiseen ja osaamisen ohenemiseen. Kansainvälisessä vertailussa Suomen tutkimus- ja kehitysrahoitus poikkeaa kahdella tapaa muista maista. Suomessa yritykset rahoittavat kansainvälistä keskitasoa enemmän, noin 8 prosenttia, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkisesta tutkimuksesta. Sen sijaan julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan on Suomessa melko vähäistä, vain noin 3,7 prosenttia, kun OECD:n keskiarvo on 7,4 prosenttia. Alkavat yritykset ja pääomarahoitus tarvitsevat kannusteita Tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyödyntäminen ja alkavien yritysten kasvu kärsivät Suomessa yksityisen riskipääoman puutteesta. Tutkimusten mukaan tutkimus- ja kehitystyön julkinen rahoitus toimii tehokkaana kannusteena. Tekesin hallitus katsoo, että suoran rahoituksen lisäksi verokannusteet alkaville innovatiivisille yrityksille ja riskipääomalle olisivat tarpeen. Yksityisen pääoman riskinottohalua voitaisiin lisätä esimerkiksi keventämällä alkaviin innovatiivisiin yrityksiin kohdistuvien sijoitusten tuottojen verotusta. Kasvuyrittäjyyttä voitaisiin vauhdittaa myös suoraan alkaville innovatiivisille yrityksille kohdistetuilla verokannusteilla. Teknologiaohjelmat vahvistavat osaamista ja verkottumista Teknologiaohjelmat ovat tärkeitä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamisen, tiiviin yhteistyön ja verkottumisen vahvistajia. Hallituksen näkemyksen mukaan Tekes on vaikuttanut teknologiaohjelmatoiminnalla olennaisesti innovaatioympäristön kehitykseen. Vuonna 2006 Tekes suuntasi teknologiaohjelmatoimintaa laajaalaisemmin innovaatiotoimintaan ja uusille alueille: liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, innovatiivisiin palveluihin ja vapaa-ajan palveluihin. Matriisimainen organisaatio tukee koko ohjelmatoimintaa ja sen toteuttamista. Strategiset valinnat tärkeitä Suomen menestymiselle ja houkuttelevuudelle Suomen resurssit ovat rajalliset, minkä vuoksi strategisten valintojen tekeminen on erityisen tärkeää. Resurssien kohdistaminen tiede- ja teknologianeuvoston linjausten mukaisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiin tehostaa resurssien käyttöä ja luo mahdollisuudet kansainvälisesti houkuttelevan toimintaympäristön syntymiselle. Strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat valintoja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Ne tarjoavat yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden innovaatiotoiminnan nopeuttamiseen ja tehostamiseen. Osallistuvat yritykset pääsevät määrittelemään keskittymän tutkimussuunnitelmaa ja saavat käyttöönsä monialaista osaamista. Huippuosaamisen keskittymiä perustetaan aihealueille, joiden katsotaan parhaiten vastaavan Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin pitkällä aikavälillä. Tekesin hallitus vasemmalta: pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, VTM Arvo Jäppinen, kauppaneuvos Eero Lehti, pääjohtaja Vappu Taipale, pääsihteeri Seppo Junttila, tarkastaja Sari Kakkola, johtaja Kai Öistämö, johtava asiantuntija Hannele Pohjola, johtaja Riitta Varpe ja johtaja Timo Kekkonen. TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA

8 Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa vaatii kasvavia tutkimus- ja kehityspanostuksia Tutkimus- ja kehityspanos eräissä maissa osuus bruttokansantuotteesta, % 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 Israel Ruotsi SUOMI Japani Etelä-Korea Yhdysvallat Saksa * ennakkoarvio Tanska OECD Singapore Ranska Iso-Britannia Norja Kiina 2,0 1,5 1,0 0, * Suomi sijoittuu kärkijoukkoon bruttokansantuotteeseen suhteutettujen tutkimus- ja kehityspanostusten vertailussa. Suomen elinkeinorakenteen ja osaamiseen perustuvan strategian johdosta suhteellisten panostusten tuleekin olla muita maita korkeampia. Yli 70 prosenttia Suomen tutkimus- ja kehityspanostuksista on yritysten panostuksia. Lähteet: OECD:n MSTI-tietokanta ja Tilastokeskus Osaamisen keskittymät ovat myös keino lisätä Suomen kiinnostavuutta ulkomaisten osaajien ja kansainvälisten yritysten kannalta. Tekesin hallitus pitää strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistymistä erittäin tärkeänä koko Suomen kannalta. Tekesillä on keskeinen rooli keskittymien aikaansaamisessa. Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy Globaali tutkimus- ja kehitystoiminta, kansainvälinen liiketoiminta, eurooppalainen yhteistyö ja Suomen kiinnostavuus osaavana innovaatiomaana korostuvat Tekesin strategiassa. Tekes kannustaa yrityksiä ja julkisia tutkimusorganisaatioita tiivistämään kansainvälistä yhteistyötään ja verkottumistaan. Ulkomailla toimivissa suomalaisissa innovaatiokeskuksissa Tekes yhdessä muiden julkisten toimijoiden kanssa tarjoaa palveluja kansainvälistymisen alkuvaiheissa oleville yrityksille. Ensimmäisenä innovaatiokeskuksena käynnistyi FinChi Shanghaissa vuonna Vuonna 2006 Tekes osallistui aktiivisesti Kalifornian FinNode-innovaatiokeskuksen suunnitteluun. FinNoden toiminta käynnistyi vuoden 2007 alussa. Tekesin rahoitus painottuu pienten yritysten innovaatiotoimintaan Tekesin rahoituksen osuus erikokoisten yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista % Tekesin rahoitus kannustaa yrityksiä ja julkisen tutkimuksen organisaatioita yhteistyöhön Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yrityksiltä saama rahoitus milj. euroa yli Yrityksen Yritysten tutkimus- Tekesin tutkimus- ja henkilömäärä ja kehitysmenot kehitysrahoitus yrityksille vuonna 2005, milj. euroa vuonna 2006, milj. euroa yli Yritysten ostamat tutkimuspalvelut ja rahoitus yliopistoille ja tutkimuslaitoksille yhteensä Yritysten rahoitus yliopistoille ja tutkimuslaitoksille Tekesin rahoittamissa julkisen tutkimuksen projekteissa Yritysten ostamat tutkimuspalvelut yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta Tekesin rahoittamissa projekteissa Tekesin rahoitus painottuu selvästi pienten yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tekesin rahoitus kattaa kolmasosan alle 50 hengen yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista, mutta vain kolme prosenttia yli 500 hengen yritysten tutkimusmenoista. Lähteet: Tilastokeskus ja Tekes Tekesin rahoitus on suunnannut selvästi yritysten tutkimus- ja kehitystyötä tutkimusalihankintaan ja yhteistyöhön yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Valtaosa yritysten tutkimusalihankinnasta ja julkisen tutkimuksen rahoituksesta toteutuu Tekesin rahoittamissa projekteissa. Lähteet: Tilastokeskus ja Tekes 8 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2006

9 Tekesin hallitus Hallitus päättää Tekesin yleisistä toimintalinjoista sekä laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista, kuten teknologiaohjelmien käynnistämisestä. Hallitus päättää myös tutkimus- ja kehitysprojektien rahoituksesta, jos Tekesin rahoitus on yli 1,7 miljoonaa euroa. Hallitus voi halutessaan päättää myös tätä pienempien projektien rahoituksesta. Vuonna 2006 hallitus kokoontui 11 kertaa. Valtioneuvosto nimittää Tekesin hallituksen jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen hallituksen toimikausi päättyy kesällä Puheenjohtaja Johtaja Timo Kekkonen ( asti) Elinkeinoelämän keskusliitto Ylijohtaja Petri Peltonen ( alkaen) Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Johtava asiantuntija Hannele Pohjola Elinkeinoelämän keskusliitto Jäsenet Pääsihteeri Seppo Junttila ( alkaen) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ylijohtaja Arvo Jäppinen Opetusministeriö (eläkkeellä alkaen) Tarkastaja Sari Kakkola Tekes (henkilöstön edustaja) Executive Vice President, Chief Strategy Officer Tero Ojanperä ( asti) Nokia Oyj Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Tekes Pääjohtaja Vappu Taipale Stakes Johtaja Riitta Varpe Pirkanmaan TE-keskus Apulaisjohtaja Matti Viialainen ( asti) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Mobile Phones -toimialaryhmän johtaja Kai Öistämö ( alkaen) Nokia Oyj Kauppaneuvos Eero Lehti Taloustutkimus Oy / Suomen Yrittäjät Teknologian valtuuskunta Teknologian valtuuskunnan tehtävänä on seurata Tekesin toimintaa ja edistää Tekesin ja teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Valtuuskunnassa on puheenjohtaja ja 16 jäsentä, jotka edustavat teollisuutta, tutkimusta, hallintoa ja järjestöjä. Valtuuskunta kokoontui kahdesti vuonna Kauppa- ja teollisuusministeriö nimittää teknologian valtuuskunnan jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen valtuuskunta aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Rehtori Aino Sallinen Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto / Jyväskylän yliopisto Jäsenet Toiminnanjohtaja Juha Jutila Keksintösäätiö Apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius Sisäasiainministeriö Työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Asiamies Päivi Luoma Metsäteollisuus ry Toimitusjohtaja Laila Malinen Epitest Ltd Oy Toimitusjohtaja Antti Mähönen Elinkeinoelämän keskusliitto, Terveyspalvelualan Liitto Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen Valtiovarainministeriö Akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie Sosiaali- ja terveysministeriö / Kansanterveyslaitos Yksikönjohtaja Pekka Pellinen Akava ry / Tekniikan Akateemisten Liitto Partneri, johdon konsultti Pekka Pokela Eera Finland Oy ( asti Elinkeinoelämän keskusliitto) Liikenneneuvos Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö Kehittämisjohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rehtori Marja-Liisa Tenhunen Arene ry / Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Johtaja Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuus ry TEKESIN HALLITUS JA TEKNOLOGIAN VALTUUSKUNTA 9

10 Yritykset ja tutkimusorganisaatiot laajemmin mukaan innovaatiotoimintaan TEKESIN TAVOITTEENA on saada yhä enemmän yrityksiä, yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia määrätietoisen ja järjestelmällisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan piiriin. Tähän tähtäävä aktivointityö perustuu Tekesin strategisiin valintoihin sekä analyysiin potentiaalisten kohderyhmien tarpeista. Kansainvälistyminen on välttämätöntä niin yrityksissä kuin tutkimuksessakin Yritysten systemaattinen aktivointi kansainvälisessä yhteistyössä tapahtuvaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan oli yksi vuoden painopisteistä. Kansainvälistymispotentiaalia omaaville yrityksille järjestettiin tapaamisia ja erilaisia tilaisuuksia, joissa tuotiin esille muun muassa EU:n tutkimusohjelmien mahdollisuuksia. Lue lisää sivulta 22. Tekesin ja Suomen Akatemian uusi FiDiPro-rahoitusohjelma ulkomaisten professoritason huippututkijoiden palkkaamiseksi Suomeen käynnistyi. Vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelmalla palkataan suomalaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin ulkomaisia tai jo pidempään ulkomailla työskennelleitä suomalaisia huippututkijoita. Tavoitteena on vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä alueilla, kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää sekä tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten erikoistumista. Ensimmäisessä vaiheessa on päätetty rahoittaa yhteensä 24 tutkimushanketta 17,5 miljoonalla eurolla. Rahoitus merkitsee 24 vierailevan huippututkijan rekrytointia 12 suomalaiseen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen 2 5 vuodeksi. Ensimmäiset huippututkijat aloittavat työnsä vuoden 2007 alussa. Kohdennettuja palveluita ja rahoitusta tarpeen ja tilanteen mukaan Julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistaminen on yksi tärkeä osa-alue, jolle Tekes on kohdentanut erityisiä aktivointitoimia. Tutkimuksesta liiketoimintaa eli TULI-palvelu edistää tutkimuslähtöisten uusien liiketoimintojen aloittamista. TULI-palvelut tukevat yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektien tulosten kaupallistamista. Vuosina on syntynyt 112 uutta yritystä ja tehty noin 70 lisenssisopimusta. Vuonna 2006 syntyi noin 40 yritystä ja tehtiin 15 lisenssisopimusta. Kauppi-pilotti kannustaa tutkimusorganisaatioita kehittämään laajahkojen tutkimuskokonaisuuksien liiketoimintavalmiuksia ja kaupallistamaan niiden tuloksia yhdessä liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijoiden kanssa. Alkavat innovatiiviset yritykset ovat toinen Tekesin erityisten aktivointitoimien kohde. Yrke-toiminnalla edistetään hautomoyritysten liiketoimintaosaamista kartuttavien palveluiden saatavuutta ja laatua. Perustamislainalla jaetaan teknologiayrityksen perustajien taloudellista riskiä ja madalletaan näin yrityksen perustamisen kynnystä. Tekesin asiakkaista alkavia yrityksiä on noin 20 prosenttia. Kolmas tärkeä aktivoinnin osa-alue ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaansa vasta aloittelevat pk-yritykset. TUPAS-toiminnan keskeisenä ajatuksena on siirtää mahdollisesti aiemmin hyödyntämättömiä tutkimustuloksia sekä osaamista pkyritysten käyttöön ja siten edesauttaa uuden teknologian käyttöönottoa. TUPAS-hankkeita on toteutettu vuosina yhteensä 200, ja Tekes on rahoittanut niitä yhteensä noin 1,7 miljoonalla eurolla. Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi, PK-ICT-palvelulla pyritään pk-sektorin tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen kannustamalla yrityksiä laajempaan tietotekniikan hyödyntämiseen. PK-ICT-palvelu tullaan yhdistämään vuoden 2007 alusta alkaen osaksi valmistelurahoitusta. Ensikosketuksena Tunnustelupalvelu Loppuvuodesta 2005 Tekesin www-sivuilla avattiin uusi Tunnustele ideasi rahoitusmahdollisuuksia -palvelu pk-yrittäjille. Kyselyyn saa vastauksen viikon kuluessa. Jos projekti ei sovi Tekesin rahoituksen piiriin, kysyjä neuvotaan tarvittaessa muiden rahoittajien luokse. Tunnustelupalveluun on tullut vajaa 400 kyselyä. Tunnusteluista noin neljännes on johtanut rahoitushakemuksen tekemiseen ja näistä puolet on saanut Tekesistä rahoitusta. Enemmän lisäarvoa paremmilla palveluilla Vuoden 2006 aikana Tekes tiivisti yhteistyötään keskeisten kumppaneidensa kanssa asiakkuuksien hallinnassa. Erityisesti kasvuyrityksiä varten kehitetyn yhteisen toimintamallin käyttöönotto Tekesin, Finnveran, Finpron ja TE-keskusten kesken eteni hyvin. Toimintamallilla tunnistetaan kasvuhakuisia ja kasvukykyisiä yrityksiä sekä edistetään niiden menestymistä. Yhteisellä palveluprosessilla selkeytetään kuvaa julkisten toimijoiden palvelukokonaisuudesta ja helpotetaan näin asiakkaan pääsyä julkisten ja yksityisten yrityskehitysorganisaatioiden palveluihin. Vuoden lopulla kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti yrityspalveluiden uudistamistyön ja EU:n komissio hyväksyi uudet tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevat valtiontukisäännöt. Tekes tulee kahden seuraavan vuoden aikana uudistamaan valtaosan palveluistaan ja rahoitusmalleistaan. Vuoden 2007 aikana uudistuvat mm. kansainvälistymään pyrkivien yritysten ja alkavien yritysten palvelut sekä julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistamiseen tähtäävän toiminnan rahoitus. 10 INNOVAATIOTOIMINNAN AKTIVOINTI

11 Tekesin asiantuntijat tapaavat asiakkaitaan säännöllisesti. Rocla Oyj:n kehitysjohtaja Kyösti Sarkkinen (oik.) ja projektipäällikkö Janne Polvilampi keskustelevat Tekesin johtava teknologia-asiantuntija Matti Säynätjoen (vas.) kanssa. Taustalla Roclan Integraltrukkimasto, jonka avulla voidaan nostaa raskaampia kuormia ylemmäksi ja jossa masto on suunniteltu niin, että se lisää ohjaamotilaa. INNOVAATIOTOIMINNAN AKTIVOINTI 11

12 Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo eväitä kansantalouden kasvulle TUTKIMUS- JA KEHITYSRAHOITUKSELLA yritykset, yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset luovat uutta tietoa ja osaamista. Tämä edistää innovaatioiden ja yritysten syntymistä, vahvistaa liiketoiminnan kasvua ja lisää yritysten ja tutkimusmaailman verkottumista ja kansainvälistymistä. Vaikutukset näkyvät uusina yrityksinä ja liiketoimintoina, yritysten kasvuna ja kansainvälistymisenä sekä kansantalouden ja kilpailukyvyn kasvuna. Asiakkaiden työ tuotti osaamista ja innovaatioita Vuonna 2006 päättyi lähes Tekesin rahoittamaa projektia. Asiakkaiden työn tuloksena projekteissa syntyi yli 830 tuotetta tai palvelua ja runsaat 200 tuotantoprosessia. Projektit tuottivat osaamista, noin 750 patenttihakemusta, noin 950 opinnäytettä ja lähes julkaisua. Pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa voidaan arvioida kehitettyjen tuotteiden, palvelujen tai tuotantoprosessien liikevaihdon kasvuodotuksia. Vuonna 2006 Tekes analysoi 178 päättynyttä projektia, joihin Tekes oli sijoittanut 43 miljoonaa euroa. Analyysin mukaan projekteista on odotettavissa yrityksille yhteensä noin 600 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa vuoteen 2009 mennessä. Osa projekteista on pitkäjänteisiä projekteja, jotka eivät vielä ehdi tuottaa liikevaihtoa siihen mennessä. tuista projekteista oli haasteellisuudeltaan vaativaa kansainvälistä tasoa tai kansallista huipputasoa. Rahoituksesta 271 milj. euroa kohdistui yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja 195 milj. euroa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkiseen tutkimukseen. Yritykset ja julkiset tutkimusorganisaatiot hakivat yli 750 milj. euron rahoitusta noin projektiin. Yritysten hakema rahoitus kasvoi ja julkisen tutkimuksen laski vuodesta Valtaosa rahoituksesta pienille ja keskisuurille yrityksille Tekes myönsi yli puolet yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksestaan pk-yrityksille, viidesosan kaikkein pienimmille alle 10 henkeä työllistäville mikroyrityksille ja yli kaksi kolmasosaa alle 500 henkeä työllistäville yrityksille. Suurille yrityksille myönnetty rahoitus kanavoitui edelleen suurten yritysten ostamina tutkimuspalveluina yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille ja alihankintoina pk-yrityksille. Tekes sijoitti 465 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan Vuonna 2006 Tekes sijoitti 465 miljoonaa euroa yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojektiin. Projektien kokonaislaajuus oli 916 miljoonaa euroa. Valtaosa rahoite- 12 RAHOITUSTOIMINTA

13 Tekesin käsityksen mukaan pk-yrityksille suunnatun rahoituksen osuus on optimitasolla. On tärkeää, että myös suuret yritykset säilyvät mukana verkostossa. Yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituspäätökset kohdistuivat yritykselle. Alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä oli lähes puolet asiakkaista. Tekes kohdisti toimintaansa erityisesti alkaviin innovatiivisiin yrityksiin ja palvelujen kehittämiseen yhteistyössä TE-keskusten ja muiden toimijoiden kanssa. Uusien ja aiempien vuosien päätösten perusteella Tekes maksoi rahoitusta yritykselle. Julkisessa tutkimuksessa päästiin pidempikestoiseen rahoitukseen Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa Tekes rahoitti 195 milj. eurolla 729 tutkimusprojektia vuonna Rahoitus painottui pitkän tai keskipitkän tähtäimen osaamisvalmiuksia synnyttävään tutkimukseen. Julkisen tutkimuksen projekteissa Tekes on määrätietoisesti pyrkinyt pitkäjänteisempään rahoitukseen vähentääkseen tutkijoiden lyhyitä työsuhteita. Pidempikestoisen rahoituksen vuoksi julkisen tutkimuksen hakemusten määrä laski, mutta rahoitus kasvoi vuonna Keskimääräinen projektikoko on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2000 verrattuna. Valmistelurahoitusta hakeneista pk-yrityksistä noin kaksi kolmasosaa oli Tekesille uusia asiakkaita, jotka olivat käynnistämässä ensimmäistä tutkimusja kehitysprojektiaan. Vuonna 2006 Tekes rahoitti yhteensä 530 valmisteluprojektia yhteensä 6,6 miljoonalla eurolla. Rahoitus kohdistui 460 yritysten projektiin ja 70 yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten projektiin. Suurin osa tehdyistä selvityksistä oli kestoltaan kohtuullisen lyhyitä ja sisälsi ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluja. Riskien jakaminen olennainen osa toimintaa Teknologiaan ja innovaatioihin sisältyvien riskien jakaminen kuuluu Tekesin rooliin. Julkisena riskirahoittajana Tekes hyväksyy projekteissa suurempia epävarmuuksia kuin muut rahoittajat. Hyväksytyt riskit riippuvat projektin tulosodotuksista ja odotettavista vaikutuksista. Valmistelurahoitus toi paljon uusia asiakkaita Valmistelurahoitus on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille parantamaan tutkimus- ja kehitysprojektien valmistelua ja tukemaan teknologiaan perustuvien liiketoimintojen suunnittelua ja käynnistymistä tai teknologiastrategian laadintaa. Rahoitus on myös tarkoitettu pk-yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden kansainvälisten projektien valmisteluun. Tekesin teknologia-, yritystalous- ja muut asiantuntijat valmistelevat 3 5 hengen ryhminä esitykset rahoitettaviksi projekteiksi. Rahoituspäätökset tehdään rahoituskokouksissa. Päätöksen tekee joko teknologia- tai toimialajohtaja, hankerahoituksen johtaja, pääjohtaja tai Tekesin hallitus riippuen rahoitettavan summan suuruudesta. RAHOITUSTOIMINTA 13

14 Tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 2006 Yrityksille suunnattu rahoitus liiketoimintaalueittain 2006 Pääomaehtoiset tuotekehityslainat yrityksille 6 milj. euroa Tuotekehityslainat yrityksille 66 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 195 milj. euroa Perustamislainat uusille teknologiayrityksille 5 milj. euroa Avustukset yritysten tutkimusja kehitysprojekteihin 194 milj. euroa Tietoliikenne ja elektroniikka 62 milj. euroa Ohjelmistot ja digitaalinen media 21 milj. euroa Metsä ja kemia 35 milj. euroa Bio-, lääke- ja elintarviketuotanto 54 milj. euroa Energia ja ympäristö 29 milj. euroa Palvelut ja hyvinvointi 12 milj. euroa Kiinteistöt ja rakentaminen 15 milj. euroa Metalli ja kappaletavaratuotanto 43 milj. euroa Yhteensä 465 miljoonaa euroa ja rahoitettua projektia, joista 729 oli yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja ja yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja. Luvut sisältävät 27 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Päätöksillä tehdyt sitoumukset maksetaan vuosina Yhteensä 271 milj. euroa yritysten tutkimus- ja kehitysprojektiin. Luvut sisältävät 10 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Tekesin asiantuntijat arvioivat aina ennen rahoituspäätöstä kuhunkin projektiin liittyvät teknologia-, markkina-, rahoitus- ja henkilöstöriskit. Tekes on valmis jakamaan yritysten projekteissa erityisesti teknologian ja innovaatioiden edistämiseen sekä markkinoille pääsyyn liittyviä riskejä. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteissa Tekesin hyväksymät riskit painottuvat teknologiaan ja innovatiiviseen tutkimussisältöön. Tekes seuraa projektin etenemistä ja yrityksen tilaa systemaattisesti projektin aikana ja kolme vuotta sen jälkeen. Tekesin rahoittamista yritysprojekteista onnistuu odotettua huonommin tai epäonnistuu noin joka kolmas. Noin joka viides tutkimusprojekti ei johda jatkotoimenpiteisiin. Osa riskien toteutumisesta ilmenee konkursseina ja luottotappioina. Vuosina Tekes osallistui noin yrityksen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen. Vuonna 2006 konkurssiin asetettiin näistä 27 yritystä eli vajaa prosentti asiakkaista. Takaisinperinnälle selkeät toimintaperiaatteet Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä esitti syksyllä 2006 täsmennystä Tekesin rahoituksen takaisinperintään. Ehdotuksen mukaan Tekes voisi päättää maksetun rahoituksen takaisin perimisestä, jos yrityksen liiketoiminnassa toteutetaan muutoksia, joiden seurauksena tutkimus- ja kehitystyön tavoiteltavat vaikutukset Suomessa jäävät oleellisin osin to- Liikevaihdon kasvuodotukset vuonna 2006 käynnistyneissä pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Vuonna 2006 rahoitettujen tutkimus- ja kehitysprojektien haasteellisuus Syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa Projektien lukumäärä Kansainvälistä huipputasoa Vaativaa kansainvälistä tasoa Kansallista huipputasoa Uutuusarvoa verkostolle tai alueelle Uutuusarvoa vain hakijalle Ei teknologista haastetta A B A = Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkiset tutkimusprojektit B = Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektit Luvut kattavat 414 pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joihin Tekes teki yhteensä 94 milj. euron rahoituspäätökset vuonna Osa näistä on pitkäjänteisiä projekteja, jotka eivät vielä ehdi tuottaa liikevaihtoa vuoteen 2010 mennessä. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa epäonnistumisen riskit ovat korkeat. Tekesin tehtävänä on jakaa näitä riskejä ja hyväksyä suurempia epävarmuuksia kuin muut rahoittajat. 14 RAHOITUSTOIMINTA

15 Suurten yritysten projektien rahoituksen vaikutus vuosikeskiarvo milj. euroa Korkeakoulu Tutkimuslaitos 39 milj. euroa Suuri yritys Tekesin rahoittamien projektien kustannukset 200 milj. euroa 73 milj. euroa Pk-yritys 24 milj. euroa Rahavirrat suurille yrityksille / suurilta yrityksiltä milj. euroa Tekesin rahoitus suurille yrityksille +73 Suurten yritysten projekteissa tutkimuspalvelujen osto korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta -39 Suurten yritysten projekteissa rahoituksen kanavoituminen pk-yrityksille -24 Suurten yritysten rahoitus Tekesin rahoittamiin julkisiin tutkimusprojekteihin korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa -13 Tekes Nettorahavirta -3 Yli 500 työntekijää työllistäville yrityksille suuntautui Tekesin kokonaisrahoituksesta keskimäärin 17 prosenttia ja yrityksille kohdistetusta rahoituksesta 29 prosenttia vuosina Suuret yritykset rahoittavat yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja pk-yritysten tutkimustyötä projekteissa enemmän kuin Tekes suurten yritysten projekteja. Tekes vaikuttaa verkottumiseen kannustavien rahoituskriteeriensä avulla suurten yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien laatuun, mikä tuottaa merkittäviä ulkoisvaikutuksia: osaaminen siirtyy suurten yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä ja pk-yritykset kehittyvät suurten yritysten alihankkijoina ja strategisina kumppaneina. teutumatta. Tällaisia muutoksia ovat lähinnä yrityksen liiketoiminnan siirtäminen ulkomaille ja liiketoiminnan tai projektin tuloksena syntyneiden immateriaalioikeuksien luovuttaminen ulkomaille. Tekesillä olisi takaisinperinnän lisäksi mahdollisuus sopia menettelyistä, joilla yritetään varmistaa kansallisen hyödyn toteutuminen. Takaisinperintään ryhdyttäisiin, ellei kansallisen hyödyn turvaavaa järjestelyä saada aikaan. Työryhmä ehdottaa takaisinperinnän säilyttämistä tapauskohtaisesti harkinnanvaraisena. Vuonna 2006 Tekes peri takaisin 1,3 miljoonaa euroa 68 yritykseltä. Valtaosa takaisinperinnöistä oli tarkastuksissa tai valvonnassa ilmenneitä pieniä tilitysepätarkkuuksia. Uusi valtiontukipuite vahvistaa innovaatiotoimintaa Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2006 uuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa koskevan valtiontukipuitelainsäädännön. Uudet säädökset antavat vankan perustan Tekesin toiminnalle teknologian ja innovaatioiden edistäjänä. Innovaatiolähtöinen lähestymistapa hyväksytään laajemmin rahoituksessa, mikä tukee Tekesin tavoitteita ulottaa rahoituspalvelut myös ei-teknologisten innovaatioiden kehittämiseen. Sivuilla on lisää tilastoja rahoituksen jakautumisesta ja projektien tuloksista. Rahoitusperiaatteet Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus kohdistuu projekteihin, jotka tuottavat suoraan tai välillisesti pitkällä aikavälillä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle suurimman mahdollisen hyödyn suhteessa käytettäviin julkisiin panostuksiin. Rahoitus: mahdollistaa uuden tiedon ja teknologian syntymisen ja hyödyntämisen kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan lisäämiseen ja hallittuun riskinottoon vaikuttaa projektin haasteellisuuteen, laatuun, verkottumiseen ja toteutukseen jakaa projektin teknologisia, taloudellisia ja kaupallistamisen riskejä. Tekes valitsee rahoitettavat projektit yhtenäisin periaattein koko maassa. Tekesin asiantuntijat arvioivat projektin, kehitettävän teknologian, tavoiteltavan liiketoiminnan, muut hyödyt ja toteuttajan kokonaisuutena. Yritysten projekteissa Tekesin tuoma keskeinen lisäarvo syntyy projektin sisältämän riskin jakamisesta. Tämä käynnistää suurempia innovaatiotoiminnan kehitysharppauksia kuin ilman julkista rahoitusta ja lisää yritysten omia panostuksia. Rahoitettavat yritysten projektit valitaan arvioimalla: tavoiteltava liiketoiminta kehitettävä teknologia, innovaatio tai osaaminen käytettävät resurssit kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteissa Tekesin rahoitus edellyttää tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä tai merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Rahoitettavat julkisen tutkimuksen projektit valitaan arvioimalla: kehitettävä teknologia ja osaaminen kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö tulosten hyödyntäminen käytettävät resurssit edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus. RAHOITUSTOIMINTA 15

16 Teknologiaohjelmat uudistuvat jatkuvasti TEKNOLOGIAOHJELMAT ovat Tekesin tärkein keino toteuttaa strategian sisältölinjauksia. Ohjelmat saivatkin lisää painoarvoa organisaatiouudistuksen myötä. Tämä teki mahdolliseksi yhä määrätietoisemman ohjelmatoiminnan kehittämisen. Teknologiaohjelmatoiminnasta on haluttu tehdä systemaattisempaa ja läpinäkyvämpää selkeyttämällä ohjelmien organisointia, johtamista ja arviointia. Organisointi- ja johtamistapojen yhdenmukaistamisen vastapainoksi on painotettu ohjelmien monimuotoisuutta: kullakin ohjelmalla ratkaistaan erilaisia ongelmia erilaisin keinoin. Myös ohjelmien tavoitteissa ja sisällöissä näkyy samanlainen muutos kuin koko Tekesin organisaatiossa: teknologian kehittämisen rinnalle tulee yhä voimakkaammin liiketoimintaosaamisen ja palveluinnovaatioiden kehittäminen. Ohjelmista tehtävät arvioinnit ovat yksi arvokas tietolähde ohjelmien kehittämisessä. Vuonna 2006 tehtiin viisi ohjelma-arviointia, joissa arvioitiin yhteensä kahdeksaa päättynyttä teknologiaohjelmaa. Kahdessa arvioinneista oli mukana myös joukko vanhempia ohjelmia, joiden vaikuttavuudesta saatiin näin laajempi käsitys. Elektroniikan miniatyrisointi -ohjelman arvioinnin yhteydessä tehtiin Tekesin elektroniikka-alan ohjelmatoiminnan arvio, jossa kohteena oli viisi ohjelmaa ja 90-luvuilta. Elektronisen liiketoiminnan logistiikka -ohjelman ohella arvioitiin myös muita verkostomaista liiketoimintaa kehittäneitä ohjelmia. Teknologiaohjelmat tarjoavat palveluita ja rahoitusta yritysten kehittämiseen Yhteistä kaikille teknologiaohjelmille on yrityksille ja tutkimusyksiköille lisäarvoa tuottavat ohjelmapalvelut, jotka tukevat ohjelman tavoitteita. Näillä palveluilla edistetään yritysten ja tutkimusyksiköiden verkottumista, yritysten kansainvälistymistä ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä sekä tutkimustulosten siirtämistä pk-yritysten käyttöön. Kaikissa ohjelmissa myös rahoitetaan tutkimus- ja kehitysprojekteja. Vuosittain yritykset osallistuvat noin 2500:aan ja tutkimusyksiköt noin 1500:aan teknologiaohjelman projektiin. Vuoden 2006 lopussa teknologiaohjelmia oli käynnissä 23. Vuonna 2006 Tekesin, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteenlaskettu panostus ohjelmiin oli 382 miljoonaa euroa. Tekesin rahoitusosuus tästä oli 196 miljoonaa euroa, joka on noin 42 prosenttia kaikesta Tekesin myöntämästä rahoituksesta. Tekes rahoittaa ohjelman koordinoinnin ja noin puolet ohjelman tutkimusja kehitysprojektien kustannuksista. Toisen puolikkaan ohjelman projektien kustannuksista maksavat niihin osallistuvat yritykset ja tutkimusyksiköt itse. Vuonna 2006 ohjelmien keskikoko oli 16,6 miljoonaa euroa ja keskimääräinen kestoaika 5 vuotta. Pienhiukkasohjelman verkostot jatkavat Hiukkasfoorumissa Tekesin pienhiukkasohjelma on päättynyt, mutta sen pohjalta jatkaa alan yritysten ja tutkijoiden yhteistyöverkosto Hiukkasfoorumi. Toimialan hajanaisuuden vuoksi verkostojen tuella on suuri merkitys erityisesti pk-yrityksille. Foorumi tulee myös jakamaan uusinta tietoa alan kehittymisestä. FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys -teknologiaohjelman arvioinnin mukaan ohjelma onnistui erityisen hyvin juuri verkottavan toimintansa ansiosta. Ohjelmalla on ollut myös merkittävä rooli pienhiukkasiin liittyvän tiedon julkistamisessa. Mukana olleille pk-yrityksille ohjelma tarjosi paljon arvokasta tietoa ja täydensi vähäisiä tutkimusja kehitysresursseja. Ohjelmassa oli mukana 53 projektia. Ohjelman kokonaisvolyymi oli noin 26 miljoonaa euroa. Ohjelman projekteissa kehitetyistä uusista tuotteista osa on jo kaupallistettu, mutta osaa edelleen jatkokehitetään. Uudet tuotteet ovat mm. mittalaitteita ja mittauspalveluita. FINE-ohjelma toteutettiin vuosina ja rahoittajina olivat Tekes, Suomen Akatemia, liikenneja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö. 16 TEKNOLOGIAOHJELMAT

17 Ohjelmiin kuuluneista yritysprojekteista noin 64 prosenttia oli pk-yritysten projekteja. Ohjelmat syntyvät tiiviissä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa Vuoden 2006 lopussa ohjelmia oli valmisteilla 11. Ideat uusista teknologiaohjelmista perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin ja Tekesin asiakkaiden aloitteisiin. Sisältölinjaukset on tehty vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Myös ohjelmien valmisteluvaiheessa Tekes kuuntelee tarkoin elinkeinoelämän järjestöjen, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä julkishallinnon tarpeita. Osana teknologiaohjelmien valmistelua suunnitellaan ohjelman alueelliset toimet ja kohdistuvuus. Teknologiaohjelmien käytännön toimien yhteensovittamisesta alueellisten teknologiastrategioiden ja muiden suunnitelmien kanssa vastaavat TE-keskuksissa toimivat teknologiaosastot, jotka ovat tärkeässä asemassa myös ohjelmien toteutuksessa eri alueilla. Ohjelmien käynnistämisestä päättää Tekesin hallitus. Ohjelmavalmistelu ei välttämättä johda ohjelman käynnistymiseen. Strategisen huippuosaamisen keskittymillä uutta tehoa innovaatiotoimintaan Tiede ja teknologianeuvosto päätti kesäkuussa 2006, että Suomeen perustetaan kansainvälisiä tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan strategisen huippuosaamisen keskittymiä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille. Strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden innovaatiotoiminnan nopeuttamiseen ja tehostamiseen. Keskittymien tarkoituksena on luoda nykyistä tehokkaampi yhteistoimintarakenne yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja rahoittajien välille. Kyseessä on uudenlainen tapa koota yhteen hajanaisia tutkimusresursseja ja kohdistaa julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta entistä suuremmassa mittakaavassa. Keskittymillä voidaan lisätä myös Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten yritysten ja tutkijoiden silmissä. Ensi vaiheessa perustetaan viisi keskittymää, joiden aihealueina ovat energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, metsäklusteri, terveys ja hyvinvointi, tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut. Päävastuun keskittymien valmistelusta kantaa Tekes. Keskustelut eri toimijoiden kanssa on aloitettu yhdessä Suomen Akatemian kanssa. Varsinainen keskittymien perustaminen on osakkaiden itsensä eli yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten vastuulla. Keskittymien odotetaan käynnistyvän parin vuoden kuluessa. Lehtikuva / Jussi Nukari TEKNOLOGIAOHJELMAT 17

18 Vuonna 2006 valmisteilla olleet teknologiaohjelmat BioRefine Biomassatuotteiden markkinat ja liiketoiminta Digitaalinen tuoteprosessi Ekotehokas yhdyskunta Fuusio Fuusioteknologian kotimaiset innovaatiot Lääketeollisuuden kilpailukyvyn parantaminen Polttokennot Sulautettu tietotekniikka Ubicom Tuotantokonseptit Turvallisuusalan teknologiaohjelma Uudet materiaalit Veneteollisuus *Yritysten osallistumiseen on laskettu mukaan omilla hankkeilla osallistuvat sekä alihankinta- ja yhteishankkeissa mukana olevat yritykset. Yksi yritys voi olla mukana monessa hankkeessa. **Tutkimusyksiköiden osallistumiseen on laskettu mukaan omilla hankkeilla osallistuvat sekä alihankinta- ja yhteishankkeissa mukana olevat tutkimusyksiköt. Yksi tutkimusyksikkö voi olla mukana monessa hankkeessa. Vuonna 2006 päättyneet teknologiaohjelmat CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma Teknologiaohjelmassa kehitettiin kiinteistöjen palveluja talotekniikan tarjoamin keinoin sekä sovellettiin uusia teknologioita erityisesti tieto-, viestintä- sekä energiateknologian innovaatioita suomalaisessa kiinteistöliiketoiminnassa. Tekesin rahoitus vuonna ,1 M Tekesin rahoitus koko ajalta 20 M Ohjelman kokonaislaajuus 40 M ohjelman kestoaikana* 488 ohjelman kestoaikana** 163 FUSION Fuusioenergian teknologiaohjelma Teknologiaohjelma oli kokonaan integroitu EU:n fuusio-ohjelmaan ja siinä keskityttiin sovellusten ja teknologian kehittämiseen erityisesti maailmanlaajuisen ITER-hankkeen tarpeisiin. Ohjelma edesauttoi kansallista ja kansainvälistä verkottumista sekä tutkijoiden vaihtoa eurooppalaisella tasolla. Teknologiaohjelma vahvisti merkittävästi suomalaisten tutkimuslaitosten ja teollisuuden asemaa ITERin toimituksissa. Teknologiaosaaminen vahvistui erityisesti materiaalitutkimuksessa ja etähuoltojärjestelmien kehittämisessä. Suomi sai isännöitäväksi ITERin etähuoltojärjestelmien kehittämiskeskuksen, joka tulee lisäämään tuntuvasti alan teknologiaosaamista lähivuosina. Ohjelman tuloksena Suomessa on syntynyt merkittävä osaamiskeskittymä reunaplasmojen, plasmaa kohtaavien pintojen ja ensiseinärakenteiden ympärille, jotka tulevat olemaan keskeisessä roolissa tulevaisuuden ITER-tutkimuksessa ja tarjoavat teollisuudelle uusia mahdollisuuksia tuotekehityksessä. Tekesin rahoitus vuonna ,5 M Tekesin rahoitus koko ajalta 8,8 M Ohjelman kokonaislaajuus 15 M ohjelman kestoaikana* 14 ohjelman kestoaikana** 27 Lääke 2000, Teknologiaohjelmassa keskityttiin biolääketieteeseen, lääkekehitykseen ja farmaseuttisen teknologian kehittämiseen. Ohjelmassa vahvistettiin suomalaista lääkekehitystä ja kehitettiin mm. tutkimusverkostoja, lääketieteellisen tutkimuksen toimintaympäristöä sekä alan innovaatiojärjestelmää. Ohjelma edisti yliopistojen ja yritysten keskinäistä yhteistyötä. Ohjelmassa parannettiin varsinkin tutkimuspalvelusektorin tarjontaa. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Lääke 2000 osallistui myös EU:n rahoittamaan ERA-NET-hankkeeseen EU- ROTRANS-BIO. Tekesin rahoitus vuonna ,4 M Tekesin rahoitus koko ajalta 84 M Ohjelman kokonaislaajuus 120 M ohjelman kestoaikana* 514 ohjelman kestoaikana** 383 PINTA Likaantumattomat pinnat Teknologiaohjelmassa pyrittiin pintailmiöiden syvemmän ymmärryksen avulla ratkaisemaan pintojen likaantumisongelmia, jotka aiheuttavat teollisuudelle ja elinkeinoelämälle merkittäviä kustannuksia. Pintojen likaantumiseen liittyvät ilmiöt ovat hyvin monimutkaisia ja niiden ymmärtämiseksi ohjelmassa yhdistettiin monen eri tieteenalan asiantuntemusta, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, valmistustekniikkaa jne. Ohjelmassa tutkittiin laajasti eri materiaaleista tehtyjä pintoja aina teräksestä keraameihin, puuhun, betoniin, muoveihin ja erilaisiin pinnoitteisiin saakka. Sovelluskohteina olivat sekä koneiden ja laitteiden pinnat teollisuudessa että elinympäristömme seinä- ja lattiapinnat. Pintojen likaantumista tutkittiin sekä kosteissa että kuivissa olosuhteissa. Ohjelman tuloksena opittiin ymmärtämään tärkeimmät likaantumiseen vaikuttavat tekijät ja kehitettiin menetelmiä vähemmän likaantuvien ja helpommin puhdistettavien pintojen valmistamiseksi. Erilaisilla pinnoitteilla ja pintakäsittelymenetelmillä pystyt- 18 TEKNOLOGIAOHJELMAT

19 tiin selvästi vaikuttamaan pinnan likaantumisominaisuuksiin. Ohjelmassa tutkittiin ja kehitettiin mm. sooli-geeli-ohutpinnoitteita, fotokatalyyttisia pinnoitteita ja erilaisia lotus-pintoja. Lämmönvaihdinpintojen puhdistukseen ja likaantumisen estoon kehitettiin menetelmiä. Myös biofilmien vaikutuksista likaantumiseen paperi- ja jalostamoympäristöissä saatiin mielenkiintoisia tutkimustuloksia. Tekesin rahoitus vuonna ,3 M Tekesin rahoitus koko ajalta 15 M Ohjelman kokonaislaajuus 27 M ohjelman kestoaikana* 199 ohjelman kestoaikana** 160 Vuonna 2006 käynnistyneet teknologiaohjelmat Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Teknologiaohjelman painopiste on yritysten liiketoimintavalmiuksien parantamisessa, ei niinkään teknologian kehittämisessä. Kyseessä on Tekesille uudentyyppinen ohjelma, jossa rahoitetaan tuotetai tuotantoratkaisujen sijaan yritysten innovatiivisten toimintamallien kehittämistä. Tekesin rahoitus vuonna ,8 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 78 M vuonna 2006 * 89 vuonna 2006** 41 Serve Innovatiiviset palvelut Teknologiaohjelman tavoitteena on parantaa palvelujen kilpailukykyä ja edistää uusien, myös kansainvälisesti menestyvien palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien syntymistä. Tekesin rahoitus vuonna ,8 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 100 M vuonna 2006 * 207 vuonna 2006** 75 SymBio Biotekniikasta tuotantoon Teknologiaohjelmassa uudistetaan teollisuutta biotekniikan keinoin ja yhdistämällä bioteknologiaa muihin teknologioihin. Ohjelman lähtökohtana ovat teollisuuden tarpeet ja niihin vastaaminen. Ohjelman kautta edistetään bioteknologian sovellusten siirtymistä teollisuuden käyttöön monella eri toimialalla: kemian, elintarvike-, metsä-, kaivos- ja tekstiiliteollisuuden aloilla sekä ympäristöalalla ja teollisuusentsyymeissä. Tekesin rahoitus vuonna ,4 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 80 M vuonna 2006 * 10 vuonna 2006** 13 Vapaa ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma Ohjelmassa keskitytään edistämään vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten tutkimus- ja kehitystyötä. Kehittämisen painopistealueita ovat uudet palvelukonseptit, uudenlaiset tavat tuottaa palveluja sekä uudenlaisten, esimerkiksi virtuaaliteknologiaa hyödyntävien tilakonseptien luominen. Tekesin rahoitus vuonna ,3 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 19 M vuonna 2006 * 2 vuonna 2006** 4 Verso Vertical Software Solutions Teknologiaohjelman päätavoitteena on ohjelmistoyritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen sekä kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyttäminen. Ohjelma yhdistää asiakastoimiala-, liiketoiminta- ja ohjelmisto-osaamista uusin tavoin ja sillä tavoitellaan uudenlaisia innovatiivisia asiakas- ja markkinalähtöisiä ohjelmistotuotteita ja -palveluja sekä monistettavia integroituja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille. Kilpailuetua haetaan asiakastoimialaosaamisen ja ohjelmistoosaamisen yhdistämisestä. Tekesin rahoitus vuonna ,1 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 120 M vuonna 2006 * 116 vuonna 2006** 27 Vuonna 2006 jatkuneet teknologiaohjelmat ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet Teknologiaohjelmassa kehitetään kustannustehokkaita ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Ohjelman hankkeissa parannetaan ja luodaan uusia mahdollisuuksia Suomessa toimiville yrityksille menestyvään liiketoimintaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tekesin rahoitus vuonna ,8 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 70 M vuonna 2006 * 180 vuonna 2006** 83 COMBIO Terveydenhuollon biomateriaalit Teknologiaohjelman tavoitteena on vauhdittaa terveydenhuollon biomateriaalien tutkimustulosten kaupallistamista. Ohjelman kolme keskeistä teknologista aihealuetta ovat kudosteknologian materiaalit ja menetelmät, lääkeannostelun uudet materiaalit sekä implantit. Tekesin rahoitus vuonna ,3 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 26 M vuonna 2006 * 53 vuonna 2006** 39 DENSY Hajautettujen energiajärjestelmien teknologiat Teknologiaohjelman tavoitteena on kehittää liiketoimintaa perustuen paikallisiin pienen teholuokan energian muunto-, tuotanto- ja varastointijärjestelmiin sekä niihin liittyviin palveluihin. Tekesin rahoitus vuonna ,4 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 60 M vuonna 2006 * 109 vuonna 2006** 33 FENIX Vuorovaikutteinen tietotekniikka Teknologiaohjelmassa kehitetään ohjelmistoteknologioita ja -sovelluksia, joissa loppukäyttäjän ja tietojärjestelmän välisen vuorovaikutuksen hallinnalla on merkittävä rooli. Päätavoitteena on käyttäjäystävällisten sovellusteknologioiden ja niihin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehitys yksityisten kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon tarpeisiin. Tekesin rahoitus vuonna ,2 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 84 M vuonna 2006 * 152 vuonna 2006** 60 FinNano Nanoteknologiaohjelma Teknologiaohjelman tavoitteena on nanomittakaavan (1-100 nm) systeemien ja nanomittakaavassa tapahtuvien ilmiöiden tutkiminen, hyödyntäminen ja kaupallistaminen. Lähestymistapa on monitieteinen. Tavoitteena on tehostaa tutkimustiedon taloudellista hyödyntämistä muuntamalla tutkimustulokset teknologiaksi ja tuotteiksi sekä vahvistaa ja nopeuttaa nanoteknologian kaupallista kehitystä Suomessa. Ohjelmassa painotetaan erityisesti kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja tutkijanliikkuvuutta ja se on mukana eurooppalaisessa mikro- ja na- TEKNOLOGIAOHJELMAT 19

20 noteknologian MNT ERA-NET -verkostossa. Tekesin rahoitus vuonna M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 70 M vuonna 2006 * 22 vuonna 2006** 28 FinnWell Terveydenhuollon teknologiaohjelma Teknologiaohjelman tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja vientiä. Ohjelmassa on otettu käyttöön uusi rahoitusmuoto, joka mahdollistaa yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden yhteisten projektien rahoittamisen. Ohjelman keskeisenä pitkän aikavälin tavoitteena onkin saada julkinen sektori tiiviimpään yhteistyöhön yritys- ja tutkimusmaailman kanssa. Ohjelman toimijakenttä on laajempi kuin useimmissa muissa teknologiaohjelmissa. Ohjelma on verkottunut mm. sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaan Kansalliseen terveysohjelmaan ja Sitran Terveydenhuollon ohjelmaan. Yhteistyötä tehdään myös muiden terveydenhuollon rahoitustahojen ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa (mm. Työsuojelurahasto, Työministeriön TYKES-ohjelma, Stakes, RAY). Ohjelmalle on johtoryhmän lisäksi perustettu myös korkean tason neuvottelukunta pohtimaan mm. maamme terveydenhuollon teknologiastrategiaa. Tekesin rahoitus vuonna ,3 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 150 M vuonna 2006 * 315 vuonna 2006** 188 GIGA Konvergoituvat verkot Teknologiaohjelman tavoitteena on Suomen tietoliikenneteknologian osaamisen ja vahvuuksien edelleen vahvistaminen, uudistaminen ja monipuolistaminen globaalissa yhteistyössä ja kilpailussa sekä luoda innovaatioympäristön toiminnan kannalta keskeistä strategista osaamista uusissa teknologioissa. Tekesin rahoitus vuonna ,4 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 240 M vuonna 2006 * 177 vuonna 2006** 79 MASI Mallinnus ja simulointi Teknologiaohjelman tavoitteena on tehostaa mallinnus- ja simulointitekniikoiden siirtymistä yritysten käyttöön ja varmistaa, että suomalaisen teollisuuden ja palveluyritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Tarkoituksena on myös, että samanaikaisesti käynnistyy uutta mallinnus- ja simulointiosaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Tekesin rahoitus vuonna ,7 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 92 M vuonna 2006 * 140 vuonna 2006** 79 MASINA Koneenrakennuksen teknologiaohjelma Teknologiaohjelman tarkoituksena on parantaa suomalaisen koneenrakennusteollisuuden kilpailukykyä ja menestysmahdollisuuksia kehittämällä uusia teknologioita ja tuotteita sekä vahvistamalla alaan liittyvää suunnittelu- ja tutkimusosaamista. Tekesin rahoitus vuonna ,2 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 90 M vuonna 2006 * 118 vuonna 2006** 51 NewPro Uusiutuva metalliteknologia Uudet tuotteet Toimialalähtöinen teknologiaohjelma keskittyy metallinjalostuksen erikoistuotteiden ja lisäarvopalveluiden merkittävään lisäämiseen. Ohjelman avulla kehitetään entistä kannattavampia asiakaskohtaisia metallituotteita ja -ratkaisuja sekä niiden kustannustehokkaita valmistusprosesseja. Tekesin rahoitus vuonna ,6 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 45 M vuonna 2006 * 51 vuonna 2006** 37 NORDITE Tietoliikenneohjelma Yhteispohjoismaisen teknologiaohjelman tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden tietoliikenneosaamista aktivoimalla yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimusorganisaatioille suunnattu ohjelma pyrkii tuottamaan hyödyntämiskelpoisia tuloksia maiden yritysten käyttöön. Ohjelmassa ovat mukana Tekes, ruotsalainen VINNOVA ja norjalainen The Research Council of Norway. Tekesin rahoitus vuonna ,2 M Ohjelman arvioitu kokonaislaajuus 40 M vuonna 2006 * vuonna 2006** 4 20 TEKNOLOGIAOHJELMAT