Nuorten Palvelu Toimimme, että nuoren kasvulle olisi tilaa ja tukea joka päivä Edellinen strategiakausi

Transkriptio

1 Nuorten Palvelu Sisällys Nuorten Palvelu Toimimme, että nuoren kasvulle olisi tilaa ja tukea joka päivä Edellinen strategiakausi Toimintaympäristö Strategia Toimimme, että nuoren kasvulle olisi tilaa ja tukea joka päivä Tiheässä sumussa kulkiessa on mahdotonta nähdä varpaitaan pitemmälle. Horisonttia ei näe ja suuntaa on vaikea pitää. Matkan tekemistä ilman suuntaa ja tarkoitusta nimitetäänkin harhailuksi. Harhaillessa ei koskaan tiedä kuinka pitkään matka kestää ja mihin matka lopulta päättyy. Voi kiertää ympyrää tai päätyä mihin sattuu. Harhailu on kuitenkin jännittävää ja pakottaa pinnistelemään eteenpäin, mutta järkeväksi toiminnaksi sitä tuskin voi sanoa. Harhailemiseen on aikaa ja voimia yleensä vähän ja siinä harvoin oppii. Nuorten Palvelu ry asettaa tässä paperissa päämäärät seuraavien vuosien yhteiselle matkalle. Lähdetään liikkeelle yhdessä kaikki mahtuu mukaan ja nuorille on tilaa. Yhdessä olemme vahvoja vain jos osaamme ottaa kaikki kyvyt käyttöön, näemme matkan aikana kaukaisemmatkin heikot signaalit ja rakennamme itse omanlaistamme tarinaa. Tarvitsemme entistä selkeämmän, muista erottuvan idean ja ideologian. Strategia on parhaimmillaan karttalehti, joka kertoo mihin mennään ja mitä reittiä. Se auttaa välttämään karikot ja löytämään sekä nopeimman että turvallisimman reitin. Hyvä strategia tarjoaa oppimisen ja suunnan muuttamisen mahdollisuuden. Vuosien strategian tavoitteena on toimia reaktiivisesti ajassa ja vaikuttavasti. Nuorten arjen ympäristöt ovat kasvuympäristöjä. Työtä ja toimintamahdollisuuksia on etsittävä muuttuvissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa ja verkkoviestintäympäristössä arjessa yksilöllisesti. Arvoyhteisönä puolustamme jokaisen nuoren oikeutta tulla kuulluksi, nähdyksi ja välitetyksi. Arvoyhteisönä vaikutamme siihen, että sekä julkiset että yksityiset tahot tarjoavat nuorille tasavertaiset asiointimahdollisuudet, mutta ennen kaikkea kantavat yhteiskunnallista vastuuta kasvun tukemisessa ja aikuisen vastuun kantamisessa. Arvostamme moniarvoisuutta ja tasapainoisen kasvun edellyttämää ympäristön huokoisuutta. Näemme verkkoviestintäympäristön osana

2 nuorten jokapäiväistä elin- ja kasvuympäristöä, jota rajoittaa eniten kielialue. Vahvistamme valtakunnallista roolia ja näkyvyyttä nuorten kaupallisten kasvuympäristön osaajana ja kehittäjänä. Toimimme valtakunnallisesti ilta- ja yöaikaan etsivässä nettityössä ja verkkozermpparitoiminnassa. Vahvistamme Itä-Suomessa zemppari tukihenkilötoimintaa ja nuoruus online verkkosviestintäosaamista ja siihen liittyvää kehittämis- ja koulutustoimintaa. Seuraavan kolmen vuoden aikana valtakunnallisena strategisena iskulauseena on toimimme, että nuoren kasvulle on tilaa ja tukea joka päivä. Nuoren lähellä olevien aikuisen näkökulmasta haluamme varmistaa, että nuori voi kokea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja kosketetuksi. Kavereiden ja ystävien näkökulmasta teemme työtä sen eteen että nuorille on paikkoja ja tiloja kokoontua yhteen joka puolella Suomea. Nuorisotyön ammattilaisten kentässä korostamme sitä, että erilaisten ikäspesifien aktivointi- ja ohjaustoimien ohella nuorten kasvua tukee muutkin nuoria kohtaavat ammattilaiset jos annamme heille tukemme ja työvälineitä. Nuorisotyöllisen osaamisen näkökulmasta se edellyttää yhteistyötä arjessaan nuoria ammatissaan kohtaavien kanssa. Nuorilla on oikeus turvalliseen mutta huokoiseen arkeen ylisukupolvisessa ympäristössä. 2. Edellinen strategiakausi Edellinen pitkän aikavälin suunnitelma tehtiin vuosille Tuon suunnitelman toiminta-ajatus kiteytettiin muotoon Nuorten Palvelu ry tekee työtä nuorten hyvinvoinnin puolesta nuorten omilla reviireillä. Nuorten reviirit määriteltiin paikoiksi, joissa nuoret ovat ja viettävät aikaa ja tiloiksi, joissa nuorten kasvutehtävä toteutuu (itsenäistyminen ja uusien rajojen hahmottaminen), rakentavat identiteettiä ja tyyliä, liittyvät ryhmiin, vahvistavat kuulumista, tuottavat kokeiluja ja yllätyksiä. Toiminta rakennettiin neljän reviirin varaan: 1) kadut ja torit, 2) kaupalliset kasvuympäristöt, 3) tuettavat nuoret kodeissaan/kämpissään. Suunnitelmajakson alussa todettiin vapaaehtoisuuteen ja talkoisiin perustuvien toimintamuotojen hiipuneen vapaaehtoistyön kukoistuksen vuosista. Jakson alkuun ajoittuu kaksi uuden jäsenjärjestön syntyä, jotka sittemmin lopettivat toimintansa ja myös useitten perinteisten toimintapaikkakuntien hiipuminen ja lakkautuminen. Pitkällä tähtäimellä tavoitteeksi asetettiin laadukkaan, entistä yhteisemmän toiminnan tuottaminen. Kasvatus kannattaa materiaalit ja kampanjat olivat tästä tavoitteesta esimerkkejä. Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta asetettiin nuoren yksilöllisen tuen ja auttamisen kivijalaksi, jona se pysyi koko suunnitelmajakson ajan. Suunnitelmajakson alussa tehtiin kenttätyötä ja selviteltiin sitä, missä nuoret viettävät koulun, harrastusten ja kodin ulkopuolista vapaa-aikaa. Katutyö ja koulujen päätöspäiviin sijoittunut toiminta vahvisti tilannetajua. Havaittiin, että viikonloppuihin keskittyvät kokoontumiset olivat vähentyneet kaduilla ja toreilla mutta nuoret olivat löytäneet sisätilat, kuten abc liikennemyymälät ja muut tilat, jotka ovat tyypillisesti kaupallisia. Ryhdyttiin valmistelemaan abc hanketta, joka toteutui vahvalla yritysyhteistyöllä. Kehittämistoimintaa laajennettiin Pohjois- Suomen alueella tunturikeskuksiin ja muualla kauppakeskuksiin, jotka asemoivat sekä nuoret, että aikuiset haasteellisiin kasvatuksen ja kohtaamiseen haasteisiin.

3 Edunvalvonnan osalta huomiota kiinnitettiin etenkin kaupallisten toimijoiden yhteiskuntavastuuseen ja nuorten asiakkaiden oikeuksiin saada tasapuolista kohtelua. Myös nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuutta kaupallisen ympäristön suunnittelun osana korostettiin vaikuttamistyössä. Edellisen suunnitelmajakson aikana etsivän työn kysymys nousi vahvasti esiin julkisen vallan kiinnittäessä huomiota koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääviin nuoriin. Myöhemmin alettiin puhua syrjäytymisestä ja syrjäytymisuhanalaisista nuorista. Nämä nuoret jäävät palkkatyöhön perustuvan yhteiskunnan ulkopuolelle koteloitumalla sen sisään. Nuoren koteloitumista keskelle yhteiskuntaa edisti verkkoviestintämaailman nopea murros, joka tarjosi ja tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia säädellä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä verkkoviestintävälitteisesti. Etsivää nettityötä suunniteltiin aluksi vapaaehtoisperusteisesti, mutta organisoitiin myöhemmin ammatillisesti etsivänä nettityönä. Edellisessä suunnitelmakaudessa asetettiin tavoitteeksi ylläpitää yhteistyösuhteen Luoteis-Venäjän alueella ja Viipuriin. Tätä yhteistyötä jatkettiin koko suunnitelmajakson ajan. Toimintaan vaikutti viimeisinä vuosina etenkin taloudellisen tuen vähyys ja kiristyvä kansainvälinen ilmapiiri ja toimintaympäristö. Nuorten Palvelu ry:llä on ollut koko edellisen toimintajakson ajan Enontekiön leirimaja ja Sopentuvan tuki ry:n kautta osakkuus Sopentuvan leirikeskuksesta. Toimintajakson alussa pystyttiin saavuttamaan strateginen tavoite vuokratuloilla katetaan vuoden menot, mutta vuosien aikana toiminta on ollut alijäämäistä. Tähän on vaikuttanut jatkuva ylläpitokustannusten nousu ja kävijämäärien pysyminen vähäisenä. Jakson aikana selvitettiin myös kohteen myyntiä, peruskorjausta ja pitkäaikaista vuokraamista. Vuosina järjestön taloudellinen tilanne oli kireä ja osin epäselvä. Niinpä tavoitteeksi asetettiin läpinäkyvä, hyvin organisoitu ja johdettavissa oleva tasapainoinen ja luotettava talous. Toimintasuunnitelman aikana tavoitetilaan päästiin monilta osin. Toimintasuunnitelmakauden aikana järjestö on tehnyt sekä tappiollisia että voitollisia tilikausia (tase vuonna 2008 oli euroa ja vuonna 2014 se oli euroa). Suunnitelmajakson aikana taloushallinnollista yhteistyötä tehtiin aluksi Ehjä ry:n kanssa ja loppuvuosina etenkin Iisalmen Nuorison Tuki ry:n kanssa. Henkilöstöpolitiikassa kiinnitettiin huomiota perustyöhön, johtamiseen ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen. Toimintajakson alussa toiminnanjohtaja pätevöityi johtamisen erityisammattitutkinnolla, työohjauksen eri malleja kokeiltiin ja omaehtoista tykytoimintaa tuettiin. Merkittävä muutos tapahtui kun järjestösihteerin nimikkeet muutettiin nuoriso- ja järjestöagentin nimikkeiksi. Tällä viestitettiin tekemisen kohdentumisen ja nuorten todellisuuden ja arjen tuntemuksen tärkeyttä. Työkäytännöissä viikkopalaveri ja henkilöstökokouspäivien työtavat otettiin käyttöön. Ajanjakson aikana tilanne vaihteli, mutta kääntyi myönteiseksi ja oli toistuvien henkilöstön tyytyväisyyskyselyjenkin mukaan parempi. Jaksolle asetettiin valtakunnallisen näkyvyyden tavoite. Näkyvyyttä ja mediaosumia on tullut ABC hankkeen myötä ja järjestö on ollut runsaasti esillä paikallismediassa.

4 3. Toimintaympäristö Kokonaisuudessaan voi sanoa vuosien aikavälin osoittautuneen pitkäksi ajaksi, sillä nuorten arjessa tapahtui merkittävä digitalisoituminen ja samanaikainen hyvinvoinnin kasvu ja kahtiajakautuminen. Pahimmaksi epäonnistumiseksi voi sanoa kansalaisjärjestötoiminnan perinteisten muotojen hiipuminen. Vapaaehtoistoiminnan alue ei laajentunut vaan supistui. Jäsenjärjestöjen, toimipaikkakuntien ja henkilöjäsenten määrä väheni. Nuorten Palvelu ry:n valtakunnallinen näkyvyys ja profiili selkeni kaupallisten kasvuympäristöjen asiantuntijana, mutta arvoyhteisönä vetovoima haurastui. Edellisen strategisen toimintasuunnitelmakauden aikana järjestö asemoitui päihdejärjestö- ja lastensuojelujärjestökentässä uudelleen ja keskitti huomion ongelmia ennakoivaan otteeseen arjen kasvuympäristöissä. Ennustettavin toimintaympäristön alue on taloudellinen ympäristö, joka on ollut alavireinen jo vuosia ja odotetaan että seuraavan kolmen vuoden aikana tilanne pysyy haastavana. Taloudellinen alavire jatkuu ja se näkyy vähenevinä toimintamäärärahoina ja niukkuutena, mutta myös asenteiden ja arvojen terävöitymisenä. Seuraavien vuosien ajan julkiseen talouteen kohdistuu vahvoja säästöpaineita. Nuorten Palvelu ry:n taloudellinen tilanne on ollut tasapainoinen toteutuneiden avustusten ja riittävän taloudellisen suunnittelun ja seurannan vuoksi. Lähivuosina toteutuva rahapeliuudistus tuo muutosta tilanteeseen ja aiheuttaa pitkällä tähtäimellä avustusten saannin tiukkenemista. Seuraavan kolmen vuoden aikana on varauduttava jopa merkittäviin muutoksiin vakiintuneessa rahoitusympäristössä. Taloudelliset realiteetit voivat olla ponnin yllätyksellisiin päätöksiin. Poliittinen toimintaympäristö on muuttumassa pragmaattisen arvokonservatiiviseksi. Arvioidaan, että yksityisen talouden ja yritteliäisyyden merkitys, yksilön vastuun ja perheen merkitys korostuvat. Etenkin protestanttiseen etiikkaan ja kristillisiin perinteisiin kytkeytyvät järjestöt tulevat hyötymään tästä arvoympäristön muutoksesta. Niin ikään Suomen oletetaan ajavan kansallista etua kansainvälisessä politiikassa ja lähialuetyön osalta linja pysyy niukkana. Sisäpolitiikassa nähtäneen aiempaa enemmän kaksinapainen aluepolitiikka, jossa kasvukeskuksiin satsataan ja huolipuhetta suunnataan harvaan asutuille alueille. Nuorisotyön kentässä pääkaupunkiseutu tekee omaa nuorisotyötä kohtalaisin voimavaroin ja muut suuret kunnat sitä, mitä Opetus- ja Kulttuuriministeriö edellyttää perinteisin ja rahoitettavin työmuodoin. Näyttöön, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet, toteutus ja toiminta tulevat korostumaan kaikessa yhteiskuntapoliittisessa työssä ajan hengen mukaisesti. Soteuudistus on sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön suurmuutos ja siihen liittyvät rakenneratkaisut tulevat heijastumaan useiden vuosien ajan koko kentässä. Sen merkitys Nuorten Palvelu ry:n toiminnalle lienee kuitenkin rajallinen. Suuruuden ekonomia tulee hyödyttämään niitä, jotka ovat vahvoja, näkyviä ja suuria tälläkin hetkellä. Yksinäisyys, osattomuus ja köyhyys tulevat olemaan yhteiskuntapoliittisia teemoja tulevien vuosien aikana. Nuorisotoimialalla toimintaympäristössä vaikuttavia seikkoja ovat mm. nuorisotoimialan toimijoiden määrän lisääntyminen, nuorisopalveluiden monimuotoisuus, nuorten määrän ja järjestöjäsenyyksien vähentyminen.

5 Toimintaympäristössä seuraavan kolmen vuoden aikana: valtaosalla nuorista menee hyvin, mutta nuorten pahoinvointi on tullut näkyväksi ja se keskittyy nuoriin aiempaa enemmän. Perusturvallisuuden tunne heikkenee ja nuorisotyöttömyys jatkuu ikäluokkien pienenemisestä huolimatta. Julkinen talous heikkenee ja tuloerot kasvavat. Nuorisotyön resurssit ja arvostus kasvavat jatkossakin ja monikulttuurisuus lisääntyy. Nuoret haluavat osallistua, mutta eivät sitoutua. Osallisuuden muutosten huomioiminen on järjestötyön kannalta eräs oleellisimmista kysymyksistä. Nuorten arjen kaupallisuuden ja digitaalisuuden merkityksen kasvu tulee jatkumaan tulevina vuosina vahvana. Nuoret ottavat nopeasti käyttöön erilaisia aplikaatteja ja osaavat hyödyntää niitä myös. Koulujen opetuksessa ja nuoriin liittyvissä palveluilla tällä saralla tulee olemaan runsaasti erilaista toimintaa. Henkilökohtainen auttaminen ja tuen tarjoaminen tulee olemaan tärkeä toimintamuoto seuraavien vuosien aikana. Julkisten tilojen osalta kirjastoalan murros tapahtuu samalla kun lainsäädäntö tarjoaa toimialalle mahdollisuuden monipuolisempaan yhteistyöhön. Kirjaston merkitys nuorten opiskelun, työn ja yrittäjyyden näkökulmasta tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden. Raha-automaattiyhdistyksen vuosien strategiassa painotetaan toiminnan tarvelähtöisyyttä. Järjestöjen toiminnan on vastattava yhteiskunnallisesti ajankohtaiseen sosiaali- ja terveyspoliittiseen kysymykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kutakin muodissa olevaa puhetapaa ja painopistettä on seurattava entistä tarkemmin. Ray kehottaa järjestöjä uudistumaan, ottamaan kohderyhmän edustajat suunnittelemaan toiminnan sisältöä, asettamaan konkreettisia tavoitteita, arvioimaan toimintaa ja kehittämään sitä systemaattisesti, tekemään yhteistyötä järjestöjen, kuntien ja yksityisten tahojen kanssa sekä tekemään kaikki taloudellisesti ja läpinäkyvästi. Ray on määritellyt tavoitealueet hyvinvointia edistävässä järjestötoiminnassa: järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen, erityisryhmien asumisen tukeminen, kriisiauttaminen ja arjen turvallisuuden edistäminen, työelämäosallisuuden vahvistaminen. SWOT -nelikenttä VAHVUUDET Vakaa talous ja hyvä taloushallinto Hyvä henkilöstön perusosaaminen ja vahvistuvaa erikoistumista Vahvistuva näkyvyys ja paikka valtakunnallisena toimijana kaupallisissa kasvuympäristöissä Hyvä perustukihenkilötoiminta Hyvä osaaminen sähköiseen mediaan ja nettiin liittyvässä työssä Hyvä heikkojen signaalien vastaanottokyky MAHDOLLISUUDET Kansalaistoiminnalle tilausta tulevaisuudessa? Nuorisotyön merkitys pysyy tärkeänä Uusia, joustavia toimintatapoja tarvitaan Toimiala on murroksessa, innovaatioille on tilaa. Julkisena tilana kirjastotoimen alue Vartiointitoimialan kanssa tehtävä yhteistyö Läpinäkyvyys lisääntyy. HEIKKOUDET Järjestö- ja jäsentoiminta Vapaaehtoisten määrän kehitys Kansalaisjärjestötyöperinne Ei valtakunnallista tunnettuvuutta Heikko viestintäosaaminen Puuttuu tuote, joka tunnetaan UHAT Osaamisen karkaa ja harvojen varassa Resurssien kohdentaminen muuttuu, tuki vähenee. Nuorisotyö osaksi jotain muuta kokonaisuutta ilman riittävää itsenäisyyttä. Järjestötoiminta hiipuu.

6 4. Strategia Toiminta-ajatus Visio Arvot Toimimme, että nuoren kasvulle olisi tilaa ja tukea joka päivä. Haluamme, että vuonna 2018 jokainen nuori kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi arjessaan, tuetuksi ja autetuksi vaikeuksissaan ja hyväksytyksi jäseneksi yhteisöön, jonka kokee tärkeäksi. Vapaaehtoisuus: vapaaehtoistoimijat ovat Nuorten Palvelu ry:n tärkein voimavara avun antaminen ja vastaanottaminen on vapaaehtoista Luottamuksellisuus: toiminnan ehdoton edellytys ja työväline on luottamuksellisuus Tasa-arvoisuus: kaikki ovat tervetulleita toimintaan - jokainen tarvitsee joskus tukea Vuorovaikutuksellisuus: haluamme ylläpitää toivoa, kunnioittaa nuoren ääntä ja arvokkuutta Erilaisuuden kunnioittaminen: moninaisuus ja monikulttuurisuus tekevät elämästä rikkaan ja puolustamisen arvoisen Vuosina kohdennamme työmme nuorille ja nuorten asioista kiinnostuneille aikuisille NUORI NUORELLE zemppari kaveritoiminta whatsup miten menee skibuddy toiminta NUORI AIKUISELLE rules pelisääntöpaja plään suunnittelupaja valitusvessa reili/lounge toiminta AIKUINEN NUORELLE zemppari tukihenkilötoiminta zemppari nettitukihenkilötoiminta etsivä nettityö Enontekiön vuositalkoo AIKUINEN AIKUISELLE kasvatus kannattaa nuoruusonline mitäs nyt tehdään vanhempainillat ja -kahvit Nuorten kasvuympäristöt ovat Nuorten Palvelun toimintaympäristöjä kaupalliset kasvuympäristöt (kaupungit ja maaseutu) -rules pelisääntöpaja -plään suunnittelupaja -washup toiminta -reili/lounge toiminta verkkoviestintäympäristö (kielialue) -verkkozemppari -nuoruusonline -etsivä nettityö -whats up kodit tai kämpät (kaupungit ja maaseutu) zemppari tukihenkilötoiminta kasvatus kannattaa mitäs nyt tehdään

7 JÄRJESTÖTYÖ Vuonna 2018 Nuorten Palvelu ry:n zemppari.fi (tukihenkilö, verkkozemppari ja kaveritoiminta) ovat valtakunnallisesti tunnistettuja toimintamuotoja, tunnettuja työmuoto etenkin Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa sekä toteutuvaa vapaaehtoistyötä vuosittain asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2018 nuoruus online toiminta nuorten, vanhempien ja nuorisoalan toimijoiden kanssa ja mitäs nyt tehdään vanhempainilta ja kahvilatoiminta ovat valtakunnallisesti tunnistettuja toimintamuotoja, tunnettuja työmuotoja etenkin Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa sekä toteutuvaa vapaaehtoistyötä vuosittain asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toiminnat sisältävät paikallisen verkostoyhteistyön, koulutukset (rekrytointi), vapaaehtoisten ohjauksen ja motivoinnin sekä virkistystoiminnan. Vuonna 2018 Nuorten Palvelu ry:llä on edelleen Enontekiön leirimaja, jota jäsenet, jäsenjärjestöjen jäsenet ja kannatusjäsenet käyttävät nuorten kanssa leireilyyn ja retkeilyyn. Vuonna 2018 arvioidaan paikan tarve ja ylläpito. Valtakunnallisen ja alueellisen edunvalvonnan tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, reilua asiakaskohtelua julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Edunvalvonta kohdistuu valtakunnallisen ja kunnallisen sektorin lisäksi kaupallisiin toimijoihin ja turvallisuus- ja vartiointialaan. Edunvalvonnan tavoitteena on että vuonna 2018 kaikki merkittävimmät kaupallisten tilojen ylläpitäjät ja toimijat tunnistavat vastuullisuuden ja nuoriin liittyvän osaamisen osana yritystoimintaa. Zemppari.fi toiminta tavaramerkeiksi 2018 Seuraavan kolmen vuoden aikana on tavoitteena tehdä zemppari.fi toiminnasta aluksi Itä-Suomessa, myöhemmin myös Kainuussa ja Lapissa tunnettu toimintamalli, tuote ja tavaramerkki. Vuoden 2018 lopussa 2/3 itäsuomalaisten kuntien toimijoista tietää mistä on kyse ja tuntee toiminnan. KEHITTÄMISTYÖ Nuorten hyvinvointi ja tasapainoinen kasvu on aina tarvinnut ja ottanut paikkansa ja tilansa. Nuoret tarvitsevat tukea, aikuisia ja turvallisia puitteita. Nuoren tarve kuulua porukkaan, tuntea onnistuvansa ja olevansa pystyvä perustuu pitkälti palautteeseen, jota hän saa kavereiltaan. Vuonna 2018 kehittämistyö keskittyy kaupallisten tilojen, kirjastojen ja verkkoviestintäympäristön kenttätyömenetelmien kehittämiseen ja toimintatutkimukseen. Kehittämistyö perustuu nuorten kokemuksiin, tarpeisiin ja ideoihin, tutkimusten ja selvitysten tuottamaan kuvaan ja Nuorten Palvelu ry:n omaan ja yhteistyöverkostojen asiantuntemukseen ja kokemukseen. Vuosien nuorten reviirihankeen ja tunturikeskushankkeen ja lähipalveluopashankkeen evidence based havainnot tuottavat keskeiset kenttätyötavat, joita otetaan käyttöön ja skaalataan nuorten ja yhteistyötoimijoiden kanssa. Kehittämistyön tavoitteena on varmistaa että nuoren arkisissa elin- ja kasvuympäristöissä on paikkoja kokoontua, kuulua joukkoon ja saada tukea kasvulle.

8 Järjestön perinteinen sitoutuminen kansalaisjärjestötoimintaan on osoittautunut vahvuudeksi arvioitaessa objektiivisesti rahaautomaattiyhdistyksen kriteerein yleisavustuskelpoisuutta. Toiminta on kokonaisuudessaan ollut yleishyödyllistä - se on kohdistunut etenkin tukea tarvitsevien nuorten huono-osaisuuden ja osattomuuden ehkäisemiseen ja niitten nuorien ja lasten elämäntilanteen auttamiseen, jotka apua ovat tarvinneet. Toimintaa ei ole miltään osin tuotteistettu palveluksi, jonka myymisestä olisi tavoiteltu tai saatu voittoa. Toiminta on lähtökohtaisesti ja käytännöllisesti ollut nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Yleisavustuksen käyttö on perustunut järjestön perustoiminnan: hallinnon, koulutuksen, ohjauksen, tiedottamisen, aineiston tuottamisen, jäsenille tarjottavan leirimajan ylläpitämisen ja kehittämistoiminnan hallinnoimisen rahoittamiseen. Miltään osin toiminta ei ole kuulunut valtion, kuntien tai seurakuntien lakisääteisten tai muitten tehtävien piiriin eikä avustus ole aiheuttanut vähäisimmässäkään määrin kilpailuhaittaa tai etua. Seuraavassa taulukossa on esitetty kriittiset menestystekijät vuosille Kriittisissä menestystekijöissä järjestön on onnistuttava ja ne on toteutettava vuosittain suunniteltavassa mittakaavassa. - Toiminnassa on varmistettava, että se vastaa nuorten jokapäiväisen kasvun tilan ja tuen tarvetta. - Nuoret eivät ole pelkästään toiminnan kohteita, vaan tekijöitä ja suuntaajia. - Toiminta tehdään yhteistyössä muiden nuorten kanssa toimivien kanssa. - Vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet, arviointikysymykset ja seuranta- ja raportointitavat.

9 NUORTEN.KASVUYMPÄRISTÖ.FI Nuoren kasvulle on tilaa joka päivä toiminnan valtakunnallisuus, tunnettuvuus ja näkyvyys valtakunnallinen toimintamuoto kaupallisissa kasvuympäristöissä mitä tehdään mikä on tavoite 2018 millä mitataan nuorten reviiritoiminta rajapintatyön koulutukset skibuddytoiminta tilatoiminta (reili/lounge) 150 nuorta 5 koulutusta vuodessa 30 nuorta vuodessa 100 nuorta ETSIVÄ.NETTITYÖ.FI Nuoren kasvulle on tukea verkossa myös iltaisin toiminnan valtakunnallisuus toiminta vakiintunut mitä tehdään mikä on tavoite 2018 millä mitataan etsivä nettityö verkkozemppari nuoruusonline 250 nuorta vuodessa 1800 kesk. 100 nuorta vuodessa 800 nuorta vuodessa ZEMPPARI.FI Nuoren kasvulle on tukea joka päivä alueellisesti kattava toiminta mitä tehdään mikä on tavoite 2018 millä mitataan zemppari tukihenkilötoiminta zemppari kaveritoiminta verkkozemppari 180 vapaaehtoista 30 vapaaehtoista 30 vapaaehtoista tunnettavuustavoitteen tot. toiminnan laajuus ja aluetavoit tot. kattavuustavoite tot. TALOUS vakaa talous mitä tehdään mikä on tavoite 2018 millä mitataan henkilöstömenot kiinteät kustannukset suhteellinen osuus 15% pienempi suhteellinen osuus pysyy samana tilinpäätös 2018 tilinpäätös 2018 leirimaja avustusrahoitus ulkopuolinen rahoitus ei tuota tappiota pysyy nykytasolla kasvaa 10% vuodessa vuosittain tilinpäätöksessä vuosittain tilinpäätöksessä vuosittain tilinpäätöksessä arvioidaan tila/tarve 2018