Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2007

2 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kouvola 2007

3 Kannen valokuvat: Mikko Lautala / Linea Konsultit Oy (Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Kouvola ja Kuusankoski) Kannen valokuvat Valkealan ja Jaalan kunta (Valkeala ja Jaala) Kannen taitto: Hanna Laakso / Linea Konsultit Oy Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri sähköposti: kaakkois-suomen.tiepiiri@tiehallinto.fi Karttapohjat Genimap Oy Karttapohjat Maanmittauslaitos Karttapohjat Anjalankosken kaupunki Karttapohjat Elimäen kunta Karttapohjat Iitin kunta Karttapohjat Jaalan kunta Karttapohjat Kouvolan kaupunki Karttapohjat Kuusankosken kaupunki Karttapohjat Valkealan kunta Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu KOUVOLA Puhelinvaihde

4 TIIVISTELMÄ Tässä työssä on laadittu kokonaisvaltainen liikenneturvallisuussuunnitelma kuntaseitsikon (Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala) kuntiin. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat laadittiin Anjalankoskelle, Elimäelle, Iittiin, Kouvolaan ja Kuusankoskelle. Jaalaan ja Valkealaan vastaavat suunnitelmat laadittiin vuonna 2003, ja niiden toimenpiteet on liitetty osaksi tätä suunnitelmaa. Liikennekasvatus-, valistus- ja tiedotustyön (KVT-työ) suunnitelmat laadittiin seudullisina yhteistyössä kaikkien kuntaseitsikon kuntien kanssa. Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Kouvolassa ja Kuusankoskella tapahtui vuosina keskimäärin 656 (koko kuntaseitsikko 803) poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta vuodessa. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui keskimäärin 131 vuodessa (170). Liikenneonnettomuuksissa menehtyy keskimäärin kahdeksan henkilöä vuodessa (12). Onnettomuuksien laskennalliset kustannukset olivat noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, joista kuntien osuus on noin %; 15 miljoonaa euroa. Suunnitelmassa asetetaan sekä määrällisiä että laadullisia liikenneturvallisuuden parantamistavoitteita. Liikenneturvallisuuden määrälliset parantamistavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin ja Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuustavoitteisiin. Koko kuntaseitsikon alueella tavoitteena on, että vuonna 2015 henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu vuodessa korkeintaan 68 kappaletta (vähenemä noin 60 %). Seudun täsmennetyt liikenneturvallisuuden tavoitteet ovat: - Mopoilijoiden ja nuorten aikuisten onnettomuuksien vähentäminen - Yksittäis- ja eläinonnettomuuksien vähentäminen pahimmissa paikoissa - Liikenneympäristön suunnittelussa huomio erityisesti ajoneuvoliikenteen nopeuksien hillitsemiseen - Liikenneympäristö suunnitellaan heikoimpien tienkäyttäjien lasten ja vanhusten ehdoilla - Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen pienillä toimenpiteillä - Raskaan liikenteen turvallisuuden parantaminen ajokulttuuriin panostamalla - Seudullisen liikenneturvallisuusryhmän ja hallintokunnittaisten ryhmien muodostaminen - Liikenneturvallisuustyön aktiivisuuden ja seudullisen yhteistyön lisääminen hallintokuntatyöskentelyssä sekä jatkuvuuden parantaminen - Liikenneturvallisuustyön arvostuksen lisääminen Liikenneympäristön parantamistarpeita kartoitettiin nykytilan analyysin, onnettomuusanalyysin, kuntakyselyn ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Kuntakyselyssä saatiin liki 800 liikenneympäristön parantamiskommenttia. Maastossa paikan päällä tutustuttiin yli 630 kohteeseen. Liikenneturvallisuuskyselyyn vastanneiden mielestä seudun liikenteen suurimmat ongelmat ovat välinpitämättömyys kanssaliikkujista, ylinopeudet ja poliisin liikenneval-

5 vonnan vähyys. Suunnitelman yhteydessä pidettiin kaikille avoin yleisötilaisuus ja suunnitelman etenemistä seurattiin seudun medioissa. Anjalankoskelle, Elimäelle, Iittiin, Kouvolaan ja Kuusankoskelle esitetään yhteensä yli 360 liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Pääpaino on pienissä, kustannustehokkaissa ja toteuttamiskelpoisissa toimenpiteissä. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet parantavat seudun liikenneturvallisuutta, vähentävät onnettomuuksien määrä ja niiden vakavuutta. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden kokonaiskustannusarvio on noin 43,6 miljoonaa euroa, josta Tiehallinnon osuus on noin 75 %. Suunnitelman aikajänne on noin 10 vuotta. Jos kaikki Tiehallinnon maanteiden toimenpiteet toteutettaisiin, olisi toimenpiteillä saavutettu laskennallinen henkilövahinko-onnettomuusvähenemä noin 2,4 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Työn yhteydessä organisoitiin uudelleen koko kuntaseitsikon KVT-työ tavoitteenaan työn vakiinnuttaminen ja jatkuvuuden parantaminen. Tämän työn aikana seudulle perustettiin Kouvolan seudun liikenneturvallisuusryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa Ryhmään kuuluu edustus kaikista kuntaseitsikon kunnista sekä kuntien eri hallintokunnista. Lisäksi ryhmän kuuluu Tiehallinnon, Liikenneturvan, Lääninhallituksen, poliisin ja ammattiautoilijoiden edustajat. Jatkossa ryhmä tulee kokoontumaan kaksi kertaa vuodessa. Seudullisen liikenneturvallisuusryhmän lisäksi oli tarpeen perustaa seudulliset hallintokuntakohtaiset yhteistyöryhmät, jotka keskittyvät liikenneturvallisuuden parantamiseen oman hallintokunnan toiminta-alueella yli kuntarajojen. Sekä Kouvolan seudun liikenneturvallisuusryhmälle että seudullisille hallintokuntaryhmille laadittiin toimintasuunnitelmat seuraaville vuosille.

6 ESIPUHE Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma käsittää kuntaseitsikon kaikki kunnat. Suunnitelma sisältää Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Kouvolan ja Kuusankosken osalta liikenneympäristön parantamissuunnitelmat sekä kaikkien kuntaseitsikon kuntien osalta seudullisen kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman. Liikenneympäristön parantamissuunnitelman tavoitteena on seudun liikenteen vaaranpaikkojen kartoittaminen ja liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden määrittäminen. Liikenneturvallisuuden kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman (KVT-suunnitelma) tavoitteena on seudun KVT-työn nykytilanteen kartoittaminen ja uuden seudullisen liikenneturvallisuustyön organisointi ja käynnistäminen. Raportti jakautuu kahteen osaan. Osassa A käsitellään koko Kouvolan seutua sekä esitellään liikenneympäristön ja KVT-työn yleisiä parantamiskeinoja. Osassa B esitetään kuntakohtaiset liikenneympäristön parantamissuunnitelmat. Suunnittelutyön ohjaamisesta ja päätöksenteosta työn aikana on vastannut ohjausryhmä, jonka toimintaan ovat osallistuneet: Jussi Pitkälahti Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri Ossi Lavonen Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri Mikko Haapala Anjalankosken kaupunki Kalle Siintola Elimäen kunta ( asti) Mikko Virtanen Elimäen kunta ( alkaen) Veikko Haimila Iitin kunta Jukka Perttula Jaalan kunta Jyrki Ojanen Kouvolan kaupunki Tapani Vuorentausta Kuusankosken kaupunki Jan Mänttäri Valkealan kunta Juha Valtonen Liikenne- ja viestintäministeriö Sonja Heikkinen Etelä-Suomen lääninhallitus Anna-Maija Hinkkanen Liikenneturva, Kouvolan aluetoimisto Satu Tuomikoski Liikenneturva, Lahden aluetoimisto Eeva-Maija Koponen SKAL Antero Rossi Kouvolan kihlakunnan poliisilaitos Jari Strengell Liikkuva poliisi, Kouvolan yksikkö Liikenneturvallisuussuunnitelman tilaajana ovat toimineet Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiiri, liikenne- ja viestintäministeriö sekä kaikki alueen kunnat. Tiehallinnossa työstä on vastannut Jussi Pitkälahti. Suunnitelman ovat laatineet Mikko Lautala Linea Konsultit Oy:stä sekä Hanna Reihe Ramboll Finland Oy:stä. Lisäksi kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman laatimiseen on osallistunut Teemu Kinnunen Ramboll Finland Oy:stä. Suunnitelman laatimiseen on myönnetty liikenne- ja viestintäministeriön kuntakannustinrahaa. Kesäkuussa 2007 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri

7

8 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 7 SISÄLLYSLUETTELO OSA A TIIVISTELMÄ 3 ESIPUHE 5 1 JOHDANTO 13 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Tieverkko ja liikenne Kouvolan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 17 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA Liikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa Seudun liikenneonnettomuudet Onnettomuusmäärät Onnettomuusluokat Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma Rattijuopumusonnettomuudet Onnettomuuskustannukset Liikenneturvallisuuskysely ja asiantuntijahaastattelut Asiantuntijahaastattelut ja maastotarkastelut 27 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA Valtakunnalliset ja läänin tavoitteet Tieliikenteen turvallisuus Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelma Kouvolan seudun toiminnalliset tavoitteet Kouvolan seudun henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteet 29 5 "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" Yleistä Liikenneturvallisuustyön yleiset tavoitteet Liikenneturvallisuus kaavoituksessa Yleisiä toimenpide-ehdotuksia Liikenneverkko Liittymät ja risteykset Koulut 42

9 8 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Valaistus Yksittäiset liikennemerkit ja viitat Kunnossapito Tienvarsimainonta Liikenneturvallisuustoimenpiteiden yhteenveto Vaikutukset 48 6 "KÄSIKIRJA: KASVATUS-, VALISTUS- JA TIEDOTUSTYÖN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" Johdanto Eri hallintokuntien ja sidosryhmien tehtävät Hallintokunnat Tärkeimpiä sidosryhmiä Tiedottaminen Liikennevalvonta Liikenneturvallisuustyön organisointi Liikenneturvallisuustyön seuranta 63 7 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN KOUVOLAN SEUDULLA Kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman tavoitteet Liikenneturvallisuustyön kehittämisprosessi suunnitelman aikana Liikenneturvallisuustyön nykytila seudulla Liikenneturvallisuustyön organisoiminen seudulla Seudun liikenneturvallisuusryhmä Seudun hallintoryhmät Kuntien liikenneturvallisuusryhmät Jatkotoimenpiteet ja seuranta Toteutus käytännössä Liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen ja seuranta 70

10 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 9 OSA B 8 ANJALANKOSKI Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Onnettomuusmäärät Onnettomuusluokat Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma Onnettomuuskustannukset Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta Jatkotoimenpiteet Toimenpideohjelma Yleistä Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset Jatkotoimenpiteet Anjalankosken liitteet 81 9 ELIMÄKI Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Onnettomuusmäärät Onnettomuusluokat Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma Onnettomuuskustannukset Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta Jatkotoimenpiteet Toimenpideohjelma Yleistä Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset Jatkotoimenpiteet Elimäen liitteet IITTI Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Onnettomuusmäärät Onnettomuusluokat 92

11 10 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma Onnettomuuskustannukset Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta Jatkotoimenpiteet Toimenpideohjelma Yleistä Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset Jatkotoimenpiteet Iitin liitteet KOUVOLA Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Onnettomuusmäärät Onnettomuusluokat Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma Onnettomuuskustannukset Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta Jatkotoimenpiteet Toimenpideohjelma Yleistä Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset Jatkotoimenpiteet Kouvolan liitteet KUUSANKOSKI Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Onnettomuusmäärät Onnettomuusluokat Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma Onnettomuuskustannukset Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma 116

12 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta Jatkotoimenpiteet Toimenpideohjelma Yleistä Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset Jatkotoimenpiteet Kuusankosken liitteet JAALA Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta Jatkotoimenpiteet Jaalan liitteet VALKEALA Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta Jatkotoimenpiteet Valkealan liitteet 129 LIITTEET 145 LIITTEET: Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat vuosille Liite 1: Tekninen toimi Liite 2: Työsuojelu Liite 3: Terveys Liite 4: Päivähoito Liite 5: Nuoriso ja vapaa-aika Liite 6: Koulu Liite 7: Iäkkäiden kanssa työskentelevät Kouvolan seudun liikenneturvallisuusryhmä Liite 8: Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma

13 12 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma OSA A

14 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma JOHDANTO 13 1 JOHDANTO Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten tien ja ajoneuvon kunto, liikenneympäristö, kuljettajan vireystila, käytettävä kulkumuoto ja muut tienkäyttäjät. Tästä johtuen myös liikenneturvallisuuden parantaminen on yhteistyötä, johon osallistuu monia eri tahoja. Liikenneturvallisuuden parantamiseen kuntatasolla pyrkivät vaikuttamaan mm. Tiehallinto, kuntien eri hallintokunnat, Liikenneturva ja poliisi. Liikenneympäristön parantamisessa päävastuu on Tiehallinnolla ja kuntien teknisillä toimialoilla, jotka suunnittelevat ja toteuttavat liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tienkäyttäjien asenteisiin, arvoihin ja käyttäytymiseen liikenteessä pyrkivät vaikuttamaan Liikenneturva, kuntien hallintokunnat ja poliisi tekemällä kasvatus-, valistus- ja tiedotustyötä. Esimerkkinä KVT-työstä on mm. koulujen ja päiväkotien liikennekasvatus ja poliisin liikennevalvonta (kuva 1). Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä. Tämän työn tavoitteena on laatia liikenneturvallisuussuunnitelma Kouvolan seudulle kuntaseitsikon kuntiin. Liikenneympäristön parantamissuunnitelma laaditaan Anjalankoskelle, Elimäelle, Iittiin, Kouvolaan ja Kuusankoskelle. Jaalan ja Valkealan vastaavat suunnitelmat ovat valmistuneet vuonna Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön suunnitelma laaditaan seudullisena koko kuntaseitsikon alueelle. Liikenneympäristön suunnittelun tavoitteena on kartoittaa seudun liikenneturvallisuuden nykytila ja liikkumisen vaaranpaikat sekä määrittää toimenpiteet ongelmakohteiden poistamiseksi. KVT-työn tavoitteena on muodostaa seudullinen liikenneturvallisuusryhmä, jossa on edustus Tiehallinnosta, Liikenneturvasta, poliisista, jokaisesta kunnasta ja hallintokunnasta sekä sidosryhmistä. Työn tavoitteena on myös luoda seudulliset hallintokunnittaiset liikenneturvallisuusryhmät parantamaan yli kuntarajojen ulottuvaa liikenneturvallisuustyötä.

15 14 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman suunnittelualue sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Kymenlaakson maakunnassa. Suunnittelualueeseen kuuluvat Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat (ns. kuntaseitsikko). Vuonna 2006 kuntaseitsikon kunnissa asui yhteensä noin henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä seudun väkiluku laskee noin 2 % (1 700 asukasta). Työpaikkoja kuntaseitsikon kunnissa oli vuonna 2004 noin Maakunnan liiton tavoitteena on kasvattaa työpaikkojen määrä vuoteen 2030 mennessä työpaikkaan (kasvua 9 %, työpaikkaa). Kuntien perustietoja on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kuntien tunnuslukuja. Kunta Väestö Väestö Väestö Väestön Työpaikat Pinta-ala * kasvu-% tiheys (as./km 2 ) 2004 (km 2 ) Anjalankoski ,4 % Elimäki ,9 % Iitti ,2 % Jaala ,7 % Kouvola ,2 % Kuusankoski ,9 % Valkeala ,0 % Yhteensä ,8 % ** * Tilastokeskuksen ennuste ** Maakunnan liiton tavoite vuodella 2030 on (kasvu 9%, työpaikkaa) 2.2 Tieverkko ja liikenne Suunnittelualueen tieverkon rungon muodostavat pääväylinä toimivat valtatiet 6, 12 ja 15 sekä kantatie 46. Seudullisen kuntien välisen liikenteen välittäjinä toimivat lisäksi seuraavat vilkasliikenteiset alempiasteiset maantiet: mt 364 Elimäki Kouvola (Koriantie) mt 365 Keltti Voikkaa (Helsingintie) mt 359 Anjalankoski Koria (Anjalantie, Takamaantie, Myllykoskentie) mt 370 Kouvola Valkeala (Valkealantie) mt 367 Kouvola Kiehuva (Myllykoskentie) mt 353 Keskikoskentie/Kenraalintie. Kouvolan ja Kuusankosken alueella on lisäksi monia vilkasliikenteisiä tie- ja katujaksoja (kuvat 2 ja 3).

16 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 15 Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualueen Tiehallinnon maanteiden suurimmat liikennemäärät sijoittuvat valtatieverkolle sekä kuntien välisistä liikennettä välittäville seututeille. Suunnittelualueen liikennemääriä on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 3. Katuverkolla keskustoissa liikennettä on monin paikoin moninkertainen määrä verrattuna Tiehallinnon maanteihin. Taulukko 2. Suunnittelualueen suurimmat liikennemäärät vuonna 2005; vain Tiehallinnon maantiet (KVL yli ajon./vrk, lähde: tierekisteri). Tie Min Max Max kohta vt Keltti Mäyräkorpi vt Kausala Tillola vt Jokelan kohta mt 370 Kouvola Heparo Riihikallio/Heparo mt 364 Hevossuo Kellomäki Koria Korjala mt 367 Kouvola Kiehuva Kiehuvan kohta mt 368 Valkeala Uutela Valkealan kk:n kohta

17 16 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kuva 3. Suunnittelualueen liikennemäärät vuonna 2005 (keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVL, lähde: tierekisteri). Kaakkois-Suomen tiepiirin tieliikenteessä korostuu suuri raskaan liikenteen määrä. Suuret liikennemäärät johtuvat alueen merkittävien metsäteollisuuden tuotantoalueiden kuljetustarpeista sekä läpikulkuliikenteestä Venäjälle. Ongelmat heijastuvat selvästi koko suunnittelualueen liikenteeseen Kouvolan ollessa merkittävä raskaan liikenteen solmukohta. Ongelmana ovat raskaan liikenteen aiheuttamat ruuhkat ja vaaratilanteet seudun pääväylillä. Tulevina vuosina raskaan liikenteen määrät tulevat Kaakkois-Suomessa lisääntymään muuta maata nopeammin (kuva 4).

18 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 17 Kuva 4. Raskaan liikenteen määrä yksiajorataisella päätieverkolla vuonna 2005 (lähde: Tiehallinto). 2.3 Kouvolan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Kouvolan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2006 ja se käsittää kaikki kuntaseitsikon kunnat. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa käsitellään samalla kertaa kokonaisvaltaisesti eri liikennemuotoja, liikenteen ja maankäytön vuorovaikusta, eri toimijoiden yhteistyömuotoja sekä liikennejärjestelmän rahoitusta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritettiin Tiehallinnon, kuntien, Ratahallintokeskuksen, Kymenlaakson liiton sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen yhteinen tahtotila kuntaseitsikon liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteista, painopisteistä ja tarpeista pitkällä tähtäimellä. Tuloksena työstä syntyi toimenpidelista seudun suurista ja keskisuurista liikenneverkon parantamishankkeista. Pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä ei liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kartoitettu. Liikennejärjestelmätyön tuloksena on allekirjoitettu aiesopimus vuosien kiireellisimmistä toimenpiteistä. Yhtenä toimenpiteenä aiesopimuksessa oli pienien liikenneturvallisuustoimenpiteiden kartoittaminen laatimalla seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma kuntaseitsikon kuntiin. 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 3.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa Tietoja liikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuuksien perusteella. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet.

19 18 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA Tilastokeskus ylläpitää tietokantaa poliisin onnettomuustietojen perusteella. Lisäksi Tiehallinto ylläpitää omaa onnettomuustietokantaa Tiehallinnon maanteiden osalta. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) kokoaa myös oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä peltikolareista. VALT:n tilastoissa on suuri määrä sellaisia aineelliseen vahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia, jotka eivät näy poliisin tiedoissa. Tarkasteltaessa poliisin tietoon tullessa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määriä ja jakaumia, tulee muistaa, että etenkin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden keskinäisten onnettomuuksien, ja niissä loukkaantuneiden henkilöiden, määrä on todennäköisesti selvästi poliisin tilastoja suurempi. Esimerkin tilastovajauksesta antaa Pohjois-Kymenlaaksossa tekeillä oleva Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU) "Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikenneturmat Pohjois-Kymenlaaksossa -selvitys", jossa verrattiin poliisin tietoon tulleita polkupyöräonnettomuuksien uhrimääriä erikoissairaanhoidon tapaturmatilastoihin. Selvityksessä todettiin, että vuoden aikana erikoissairaanhoitoa sai 111 polkupyöräonnettomuuden uhria, kun samana ajanjaksona poliisin tietoon tuli vain 20 onnettomuutta, jossa osallisena oli polkupyörä. Molemmissa tilastoissa olleita tapauksia oli kahdeksan. Eri selvitysten ja tilastojen vertailtavuuden takia kaikkien onnettomuustietojen yhteydessä tulee ehdottomasti mainita aineiston lähde. Tämän liikenneturvallisuussuunnitelman lähtötietoina on käytetty poliisiin tietoon tulleita onnettomuuksia, joita on saatu kunnista, Tiehallinnosta ja Tilastokeskukselta. 3.2 Seudun liikenneonnettomuudet Tässä liikenneturvallisuussuunnitelmassa on analysoitu vain Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Kouvolan ja Kuusankosken liikenneonnettomuuksia. Osassa kaaviokuvia on myös esitetty vertailun vuoksi Jaalan ja Valkealan lukuja, mutta niitä ei ole käsitelty tekstiosuuksissa Onnettomuusmäärät Vuosina Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Kouvolassa ja Kuusankoskella tapahtui yhteensä poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta (keskimäärin 656 vuodessa). Henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtui yhteensä 653 kappaletta. Onnettomuuksista 40 johti kuolemaan (kuva 5). Onnettomuuksien kokonaismäärä on seudulla hienoisessa laskussa, mikä johtuu omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrän vähenemisestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana seudun kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien sekä henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on kuitenkin ollut hienoisessa kasvussa. Tiehallinnon maanteiden liikenneonnettomuuksien kasaumakohdat Kouvolan seudulla on esitetty kuvassa 6.

20 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 19 Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksien määrä vuosina Anjalankoski Elimäki Iitii Kouvola Kuusankoski Kouvolan seudun henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vuosina Anjalankoski Elimäki Iitii Kouvola Kuusankoski Kouvolan seudun liikennekuolemien määrä vuosina Anjalankoski Elimäki Iitii Kouvola Kuusankoski Kuva 5. Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksien määrät; kokonaismäärä, henkilövahinkoon johtaneet ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet (lähde: Tilastokeskus).

21 20 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA Kuva 6. Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksien kasaumat vuosina ; vain Tiehallinnon maantiet.

22 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 21 Seudun liikenneonnettomuuksissa kuolleista puolet oli henkilöauton kuljettajia, 41 % kevyen liikenteen käyttäjiä ja 10 % moottoripyöräilijöitä. Erityisesti polkupyöräilijöiden osuus kuolleista on suuri, 30 %. Loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa kevyen liikenteen käyttäjien osuus oli 29 %. Henkilöautossa kuljettajana tai matkustajana loukkaantuneiden osuus oli 66 % (kuva 7). Kuva 7. Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä vuosina (lähde: Tilastokeskus). Asukaslukuun suhteutettuna Kouvolan seudulla tapahtuu kaikissa kunnissa enemmän onnettomuuksia kuin keskimäärin Suomessa. Myös koko Kymenlaakson onnettomuustilanne on heikompi kuin keskimäärin Suomessa. Eniten onnettomuuksia suhteessa asukaslukuun tapahtuu Iitissä ja vähiten Kuusankoskella (kuva 8). Kuva 8. Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain vuosina (lähde: Tilastokeskus). Kevyen liikenteen onnettomuuksissa korostuvat suurimpien kaupunkien Kouvolan ja Kuusankosken kevyen liikenteen onnettomuuksien runsas määrä erityisesti polkupyöräonnettomuudet. Kuusankoskella kevyen liikenteen

23 22 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA onnettomuuksia tapahtuu liki kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Mopo-onnettomuuksia tapahtuu erityisen runsaasti Elimäellä ja Anjalankoskella (kuva 9). Kuva 9. Kevyen liikenteen liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain vuosina (lähde: Tilastokeskus) Onnettomuusluokat Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksista vuosina noin kolmannes oli yksittäisonnettomuuksia (33 %). Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuusluokkia olivat risteämisonnettomuus (15 %), muu onnettomuus (12 %) ja kevyen liikenteen onnettomuus (10 %, kevyen liikenteen onnettomuus = mopo-onn. + polkupyöräonn. + jalankulkijaonnettomuus). Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista noin kolmannes oli kevyen liikenteen onnettomuuksia (33 %). Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuusluokkia olivat yksittäisonnettomuus (27 %) ja risteämisonnettomuus (14 %) (kuva 10). Kuva 10. Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksissa vuosina tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien onnettomuusluokat (lähde: Tilastokeskus ja Tiehallinto).

24 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma Onnettomuuksien osallisten ikäjakaumaa tarkasteltaessa pystytään havainnollistamaan eri ikäluokkien onnettomuuksien määriä. Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Kouvolan ja Kuusankosken kaikki onnettomuudet huomioiva ikäjakaumakaavio noudattelee valtakunnallista jakaumaa ja siitä voidaan tehdä seuraavia huomioita: selvästi useimmiten onnettomuuksissa on osallisena nuori vuotias kuljettaja, vuotiaille tapahtuu ikävuodesta riippumatta suunnilleen sama määrä onnettomuuksia ja yli 50-vuotiaille onnettomuuksia tapahtuu vähiten. Ikäjakaumakaaviossa korostuu myös selvästi vuotiaiden onnettomuuksien määrä, erityisesti henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa (kuvat 11 ja 12; kuvista on poistettu osalliset, joiden ikää ei ollut kirjattu). 300 Ikäjakauma Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Kouvolan ja Kuusankosken onnettomuuksissa uhrien lukumäärä kuollut loukkaantunut omaisuusvahinko ikä Kuva 11. Liikenneonnettomuuksien ikäjakauma; kaikki onnettomuudet (lähde: Tiehallinto). Kuva 12. Liikenneonnettomuuksien ikäjakauma; kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet sekä ikäluokan osuus väestöstä (lähde: Tiehallinto, Tilastokeskus).

25 24 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA Rattijuopumusonnettomuudet Suomessa pidetään vuosittain keväällä ja syksyllä laajat rattijuopumusratsiat eri puolella maata. Ratsioissa poliisi puhalluttaa kaikkien seulontapisteen ohi ajavien ajoneuvojen kuljettajat. Valtakunnallisesti vastaavia ratsioita on pidetty vuodesta 1988 alkaen. Vuonna 2005 valtakunnallisissa ratsioissa puhallutettiin yhteensä kuljettajaa. Alkoholia nauttineita, mutta alle 0,5:den rajan jääneitä, todettiin 790 tapauksessa (0,72 %). Rattijuoppoja oli yhteensä 166 (0,15 %). Vuonna 1996 puhallutettiin kuljettajaa ja vastaavat luvut oli 0,51 % (alle rajan jääneet) ja 0,18 % (rattijuopot). Kokonaisuutena seurantatutkimus osoittaa, ettei rattijuoppojen määrässä ole tapahtunut muutosta vuosien aikana. Maakunnittainen vertailu osoittaa, että vuonna 2005 Kymenlaakson maakunnassa liikkui suhteellisesti laskettuna kolmanneksi eniten alkoholia maistelleita ja rattijuoppoja. Vastaava trendi on nähtävissä myös edellisten vuosien aineistoissa. 3.3 Onnettomuuskustannukset Onnettomuuskustannuksilla pyritään kuvaamaan tieliikenteessä tapahtuvien onnettomuuksien taloudellisia kustannuksia valtakunnan ja kuntien tasolla. Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuden aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. Tieliikenteen onnettomuuskustannukset määritetään onnettomuuksien yksikkökustannuksien perusteella (lähde: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005). Nykyisin liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa , henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa Taulukossa 3 on esitetty kuntien onnettomuuskustannukset vuodessa ajanjaksolla Kuntien osuus onnettomuuskustannuksista on noin %. Taulukko 3. Kuntien onnettomuuskustannukset keskimäärin vuodessa ajanjaksolta ; yhteensä ja kunnan osuus. Kunta Yhteensä Kunnan (M ) osuus (M ) Anjalankoski 15,9 2,8 Elimäki 10,7 1,9 Iitti 8,4 1,5 Kouvola 28,1 4,9 Kuusankoski 17,3 3,0 Onnettomuuksien taloudelliset menetykset voidaan jakaa neljään luokkaan: - sairaanhoito, sosiaaliapu, lääkkeet 15 % - tuotannon menetys 35 % - aineelliset vahingot 40 % - hallintokulut 10 %.

26 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 25 Yksikkökustannuksia tarkemmin onnettomuuskustannuksiin on perehtynyt Valmixa Oy, joka on tutkinut valtakunnallisesti liikennevahinkojen kuntakohtaisia kustannuksia vuonna Selvityksessä tutkittiin neljää erilaista onnettomuustapausta Lohjalla, Mäntsälässä ja Siuntiossa. Onnettomuuksien kustannukset laskettiin soveltaen kuntien tilinpäätöstietoja vuodelta Onnettomuustapaukset olivat seuraavat: A. koululaisen (10 v.) vakava loukkaantuminen pyöräilyonnettomuudessa, jonka seurauksena on liikuntavammasta aiheutuva invaliditeetti (75 %) B. nuoren (20 v.) kuljettajan kuolema ulosajossa kaiteen läpi taajamaalueella C. ikäihmisen (70 v.) vammautuminen jalankulkijana auton töytäisemänä (seurauksena invaliditeetti 60 %) D. nelilapsisen perheen huoltajan (35 v.) kuolema nokkakolarissa. Selvityksen laskentatuloksia arvioitaessa tulee huomioida, että kuntakohtaisten käyttömenojen laskelmiin ei sisälly valtionosuuksia. Laskentatuloksia voidaan näin ollen pitää hyvin todellisina kuntakohtaisina taloudellisina menetyksinä. Esimerkkikuntien onnettomuuskustannukset ovat hyvin yhtenevät, joten tulosten keskiarvoja voidaan pitää suuntaa-antavina arvioina muidenkin kuntien onnettomuusmenoista. Onnettomuuskustannusesimerkit on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Valmixa Oy:n määrittämät eri onnettomuustapausten keskimääräiset kustannukset (lähde: Valmixa Oy, Liikennevahinkojen kuntakohtaiset kustannukset). Onnettomuustapaus Lohja Mäntsälä Siuntio Keskiarvo A B C D Liikenneturvallisuuskysely ja asiantuntijahaastattelut Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohteita kartoitettiin onnettomuusanalyysin lisäksi kaikille kuntalaisille avoimella kuntalaiskyselyllä, johon pystyi vastaamaan sekä Internetissä että kuntien kirjastoissa ja kunnantaloilla. Kysely toimitettiin lisäksi kohdennetusti seudun suurimmille työnantajille, vammaisjärjestöille, eläkeläisille, taksiyrittäjille, raskaan liikenteen edustajille, kylätoimikunnille, palvelukeskuksille, pelastuslaitoksille sekä seurakuntiin. Koululaisille (4- ja 8-luokkalaisille) ja päiväkoteihin toimitettiin myös kyselyt, mutta suunnittelualueen laajuudesta johtuen lomakkeita ei toimitettu jokaiseen seudun kouluun ja päiväkotiin, vaan tavoitteena oli saada alueellinen ja kattava otos. Kysely toteutettiin syyskuussa Kyselyssä tiedusteltiin kuntalaisten mielipiteitä seudun liikenteen vaaranpaikoista sekä mielipiteitä seudun liikenneturvallisuuden tilasta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa seudun ongelmakohteita, jotka eivät ole ennestään Tiehallinnon, kuntien tai poliisin tiedossa. Lisäksi kyselyn täyttämisellä pyrittiin

27 26 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA herättelemään kuntalaisia ajattelemaan liikenneturvallisuutta osana arjen liikkumista. Liikenneturvallisuuskyselyssä saatiin liki 800 liikenneympäristön parantamiskommenttia. Kyselyssä eniten kommentteja saaneet liikenteen vaaranpaikat olivat pääsääntöisesti jo tiedossa onnettomuusanalyysin ja asiantuntijahaastattelujen perusteella. Tämä tarkoittaa, että seudun onnettomuusalttiit vaaranpaikat ovat samoja kohteita jotka tienkäyttäjät kokevat vaarallisiksi. Tunnettujen vaaranpaikkojen lisäksi kyselyssä tuli esille useita kymmeniä uusia toimenpidetarpeita. Mielipiteitä seudun liikenneturvallisuuden tilasta tiedusteltiin muutamalla lyhyellä monivalintakysymyksellä. Kyselyssä tiedusteltiin mm. - Koetko, että liikenteessä on turvallista liikkua? - Koetko, että lasten on turvallista liikkua liikenteessä? - Mikä on mielestäsi suurin ongelma liikenteessä? Kyselyyn vastanneista noin kolmannes tunsi olonsa turvalliseksi liikenteessä ja ainoastaan 8 % turvattomaksi. Kysyttäessä erityisesti lasten turvallisuudesta liikenteessä, kyselyn mukaan enää noin 15 % piti seudun liikennettä turvallisena lasten liikkumisen kannalta. Noin joka neljännen vastaajan mielestä lasten ei ole turvallista liikkua liikenteessä (kuva 13). Kuva 13. Kyselyn tuloksia (Koetko, että liikenteessä on turvallista liikkua?, Koetko, että lasten on turvallista liikkua liikenteessä?). Suurin ongelma liikenteessä vastaajien mielestä oli välinpitämättömyys kanssaliikkujista sekä ylinopeudet. Yli puolet vastaajista oli tätä mieltä. Poliisivalvonnan vähyyttä piti suurimpana ongelmana vain 15 % vastanneista, mutta kyselyn muissa osioissa tuli selvästi esille vastaajien toive poliisin liikennevalvonnan lisäämisestä (kuva 14).

28 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA 27 Kysely: Mikä on mielestäsi suurin ongelma liikenteessä? (N=662) Välinpitämättömyys Ylinopeus Puutteet kevyen liikenteen järjestelyissä Puutteet kunnossapidossa Ongelmat kevyen ja ajoneuvoliik. risteämiskohdissa Puutteet poliisivalvonnassa Puutteet ajoneuvoliikenteen järjestelyissä Muu huono liikennekäyttäytyminen Muu puute vastauksien lukumäärä Kuva 14. Kyselyn tuloksia (Mikä on mielestäsi suurin ongelma liikenteessä?) 3.5 Asiantuntijahaastattelut ja maastotarkastelut Työn yhteydessä pidettiin asiantuntijatahojen kanssa työpalaveri, jossa käytiin läpi Kouvolan seudun tieverkon tiedossa olevia pahimpia liikenneturvallisuuspuutteita. Tilaisuuteen osallistuivat Tiehallinnon asiantuntijat, tiemestari, kuntien asiantuntijat, raskaan liikenteen asiantuntija sekä liikennöitsijän edustaja. Onnettomuusanalyysin, kuntalaiskyselyn, asiantuntijahaastatteluiden ja aikaisempien suunnitelmien pohjalta kartoitettiin yhteensä yli 630 toimenpideehdotusta, jotka tarkasteltiin maastossa. Jokaisessa kunnassa tehtiin maastokäynti yhdessä Tiehallinnon ja kuntien asiantuntijoiden kanssa. Maastokäynnit pidettiin marras-joulukuussa Kunnittaisten maastokäyntien lisäksi konsultti teki työn loppuvaiheessa tarkentavia maastotarkasteluja. 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA 4.1 Valtakunnalliset ja läänin tavoitteet Tieliikenteen turvallisuus Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laaditussa valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille on esitetty toimenpiteitä, joilla pyritään liikenneturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Suomessa pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio on:

29 28 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa turvallisuutta jatkuvasti kohti tasoa, joka on enintään 250 tieliikennekuolemaa vuonna 2010 ja enintään 100 tieliikennekuolemaa vuonna Suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin pyritään vastaamaan kuudella kärkihankkeella: - Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen - Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa - Nopeuksien hillitseminen - Päihdeonnettomuuksien vähentäminen - Ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen - Onnettomuuksien seurausten vähentäminen Valtioneuvosto on asettanut uuden periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman pohjalta. Periaatepäätöksessä asetettu liikenneturvallisuustavoite on sama kuin vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoite, eli vuonna 2010 liikennekuolemien määrän tulisi olla alle Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelma Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuuden painopistealueet on esitetty läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille Suunnitelmassa esitetään kuusi painopistealuetta, joihin läänin liikenneturvallisuustyössä tulisi panostaa: - Taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen - Pääteiden ja ammattiliikenteen turvallisuuden parantaminen - Liikenneturvallisuustyölle myönteisten arvojen ja asenteiden edistäminen - Liikenneturvallisuustyön toimintamuotojen edistäminen - Päihdeonnettomuuksien vähentäminen - Ikääntyvien liikenneturvallisuuden parantaminen Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Etelä- Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa turvallisuutta jatkuvasti kohti tasoa, joka on enintään 100 tieliikennekuolemaa vuonna 2010 ja enintään 40 tieliikennekuolemaa vuonna Kouvolan seudun toiminnalliset tavoitteet Kouvolan seudun liikenneturvallisuuden toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin ja läänin liikenneturvallisuustavoitteisiin. Pitkän aikavälin tavoitteen lisäksi on esitetty täsmennettyjä seudun liikenneturvallisuustavoitteita.

30 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA 29 Seudun pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Täsmennetyt seudun liikenneturvallisuuden parantamistavoitteet perustuvat onnettomuusanalyysin, liikennekasvatuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen nykytilan analyysin sekä asiantuntijakeskustelujen tuloksiin: - Mopoilijoiden ja nuorten aikuisten onnettomuuksien vähentäminen - Yksittäis- ja eläinonnettomuuksien vähentäminen pahimmissa paikoissa - Liikenneympäristön suunnittelussa huomio erityisesti ajoneuvoliikenteen nopeuksien hillitsemiseen - Liikenneympäristö suunnitellaan heikoimpien tienkäyttäjien lasten ja vanhusten ehdoilla - Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen pienillä toimenpiteillä - Raskaan liikenteen turvallisuuden parantaminen ajokulttuuriin panostamalla - Seudullisen liikenneturvallisuusryhmän ja hallintokunnittaisten ryhmien muodostaminen - Liikenneturvallisuustyön aktiivisuuden ja seudullisen yhteistyön lisääminen hallintokuntatyöskentelyssä sekä jatkuvuuden parantaminen - Liikenneturvallisuustyön arvostuksen lisääminen 4.3 Kouvolan seudun henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteet Kaikkiin suunnittelualueen kuntiin laadittiin henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoitteet onnettomuushistorian ja valtakunnallisten onnettomuusvähenemätavoitteiden perusteella. Tavoitelaskelma koskee koko kuntaseitsikkoa ja perustuu kunnan asukaslukuun ja vuoden 2015 valtakunnalliseen onnettomuusvähenemätavoitteeseen. Vuosina Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Jaalassa, Kouvolassa, Kuusankoskella ja Valkealassa tapahtui yhteensä 848 poliisin tietoon tullutta henkilövahinko-onnettomuutta (keskimäärin 170 vuodessa, kuva 15). Tavoitteena seudulla on, että vuonna 2015 henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu vuodessa korkeintaan 68 (vähenemä 102 onnettomuutta, 60 %).

31 30 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" kpl Henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys Kuntaseitsikon kunnissa vuosina ja vähentämistavoite vuoteen Henkilövahinko-onnettomuudet Keskiarvo, Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite Henkilövahinko-onnettomuuksien trendi Kuva 15. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite vuoteen 2015; koko Kuntaseitsikko. Seudulle asetettu henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite on erittäin haastava. Tavoitteen saavuttamiseksi Tiehallinnon määrärahat eivät saa enää vähentyä, ja kuntien pitää osallistua aktiivisesti omalta osaltaan hankkeiden toteutukseen kunnissa sekä yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Myös valtakunnan tasolla suurten väyläinvestointien ja ns. teemahankkeiden rahoitus vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen. 5 "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" Tässä liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty "käsikirjamaisesti" yleisiä, käytössä olevia ja hyviä liikenneympäristön turvallisuuden parantamiskeinoja. Ideat on koottu lukuun Yleistä Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla liikennekasvatusta ja valvontaa. Liikenneturvallisuussuunnittelulla pyritään kokoamaan liikenneturvallisuustyö yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta työ olisi kattavaa, jatkuvaa ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa mutkatonta. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu pääasiallisesti Tiehallinnon ja kunnan teknisen toimen toimialaan. Eri hallintokunnat muokkaavat liikkumisen asenteita ja osaamista kasvatus- ja tiedotustoimillaan. Liikenneasenteisiin ja liikenneympäristöönkin vaikuttavat useat eri sidosryhmät, kuten Liikenneturva, liikenteen etujärjestöt ja mm. urheiluseurat ja vammaisjärjestöt. Poliisin valvonta vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Poliisi ja katsastustoimi voivat parantaa liikennevälineiden turvallista käyttöä.

32 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" 31 Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on yleensä kaksi osaa, liikennekasvatus- ja liikenneympäristöosat. Liikennekasvatussuunnitelman laatii oma työryhmä ja suunnitelmasta tehdään usein oma raporttinsa. Siinä on käsitelty liikenteeseen liittyvää kasvatusta, valistusta ja tiedostusta. Liikenneympäristöraportissa on keskitytty liikenneympäristön parantamiseen, missä keinoina on käytetty rakenteellisia, liikenteen ohjauksellisia ja kunnossapidollisia toimenpiteitä. Liikenneturvallisuussuunnitelma on luonteeltaan tarve-/esiselvitys. Toteutuksen aikajänne on noin 10 vuotta suunnitelman valmistumisesta. 5.2 Liikenneturvallisuustyön yleiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laaditussa valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille on esitetty toimenpiteitä, joilla pyritään liikenneturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Jo vuosien suunnitelmaan sisältyi pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuonna 2025 päästään alle 100 liikennekuoleman vuosimäärään. Jotta suunnitelman mukainen liikenneturvallisuustavoite saavutettaisiin koko maassa, kiinnitetään suunnitelmakaudella huomiota seuraaviin osa-alueisiin: Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa Nopeuksien hillitseminen Päihdeonnettomuuksien vähentäminen Ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen Onnettomuuksien seurausten lieventäminen Valtioneuvosto on hyväksynyt suunnitelman (periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta ), ja se on samalla vahvistanut aikaisemmin asettamansa liikenneturvallisuustavoitteen siten, että vuonna 2010 liikennekuolemien määrä olisi alle 250. Valtioneuvosto korostaa, että liikenneturvallisuustavoitteet on otettava huomioon kaikessa liikennepoliittisessa päätöksenteossa ja niiden saavuttamiseksi vuosina valmistellaan ja toteutetaan yllä mainittujen lisäksi seuraavia toimenpiteitä: Yhteistyön tehostaminen eri viranomaisten kesken EU-yhteistyön tiivistäminen Kuljettajaopetuksen ja ajokorttiseuraamusten tehostaminen

33 32 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" 5.3 Liikenneturvallisuus kaavoituksessa Maankäytön suunnittelussa aluevarauksilla ja toimintojen sijoittelulla ratkaistaan alueen liikenteelliset tarpeet ja vaikutetaan siten liikenneturvallisuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Maankäytön suunnittelu ja toteutus vaikuttavat myös kulkumuotojen jakaantumiseen; hyvät kevyen liikenteen yhteydet vähentävät autoilua sekä lisäävät jalankulkua ja pyöräilyä. Haja-asutusalueelle rakentajille korostetaan, että rakennuspaikkaa valittaessa tulee huomioida myös vallitsevat liikenneolosuhteet, kuten kevyen liikenteen yhteydet, koulukuljetukset, valaistus, nopeusrajoitukset ja liikennemelu. Rakennusvalvonnan yhteydessä varmistetaan rakennushankkeen liikenneturvallisuus. Olemassa olevaan infrastruktuuriin ja liikennejärjestelmään liittyvän liikenneturvallisuussuunnittelun lisäksi nykyisin painotetaan entistä enemmän liikenneturvallisuuden kokonaisvaltaista huomioimista osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusta ja kestävää kehitystä. Liikenneturvallisuuden kannalta paras ratkaisu saavutetaan hyvällä ennakkosuunnittelulla kaikissa kaavoituksen ja infrastruktuurin rakentamisen vaiheissa. Mikäli liikenneturvallisuusnäkökulmia ei ole riittävällä tasolla huomioitu jo kaavoitusvaiheessa, nousee liikenneturvallisuuspuutteiden korjaamiskustannukset usein korkeiksi. Vuonna 2006 julkaistussa Ympäristöministeriön Liikenneturvallisuus kaavoituksessa -ohjeessa (Ympäristöministeriö 1/2006) esitellään vaikutusmahdollisuuksia liikenneturvallisuuteen eri kaavoitusvaiheissa. Julkaisussa esitetään maakunta-, yleis- ja asemakaavatyön yhteyteen toimintamallit, joissa kerrotaan miten maakäytön ja liikenteen suunnittelu tulisi huomioida eri suunnitteluvaiheissa. Seuraavassa ja kuvissa 16 ja 17 on esitetty keskeiset vaikutusmahdollisuuksia liikenneturvallisuuteen eri kaavoitusvaiheissa: Maakuntakaava: Liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä on alueidenkäytön ja valtakunnallisten liikennejärjestelmien yhteensovittaminen, toimintojen sijoittelu sekä liikenneverkkojen jatkuvuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen. Yleiskaava: Liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä on toimintojen sijoittelun periaatteet, hajarakentamisen ohjaus, liikenneverkon jäsentely sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän toteutusjärjestys. Asemakaava: Liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä on toimintojen käyttötarkoitus ja mitoitus, liikennejärjestelyt, liikenteen tilavaraukset sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän toteutusjärjestys.