Työryhmä: Eelis Kokko, Eija-Riitta Niinikoski, Päivi Moilanen, Tii Amperla

Transkriptio

1 O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I v u o s i k e r t o m u s

2

3 O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t t i v u o s i k e r t o m u s

4 Työryhmä: Eelis Kokko, Eija-Riitta Niinikoski, Päivi Moilanen, Tii Amperla Kuvat: Pertti Backman, Pasi Kuusiniemi, Kari Mäntyjärvi sekä tutkimusyksiköiden arkistot Taitto ja kuvan käsittely: Tii Amperla Paino: Rannikon Laatupaino

5 I N S T I T U U T I N J O H T A J A N P U H E E N V U O R O Ottaessani instituutin johtajan tehtävän vastaan lokakuussa 2000 ensimmäisenä instituutin hallintohenkilönä minua opastettiin ottamaan yliopiston haltuun Oulun Eteläisen alueella Oulun yliopiston eri tiedekuntien ja laitosten nimissä suoritettu kehittämistoiminta. Tuohon aikaan käynnissä ollut toiminta onkin saavuttanut kuluneiden viiden vuoden kehittämistyön jälkeen valtakunnallista ja kansainvälistä uskottavuutta ja arvostusta. Kiitos tästä kuuluu hankkeiden henkilökunnalle ja projektipäälliköille. Alkuperäinen Oulun Eteläisen instituutin perustamispäätös tehtiin Oulun yliopiston hallituksessa ja vakinaistamispäätös Instituutti siis täytti vuonna 2005 viisi vuotta. Viimeiset kaksi vuotta instituutin toiminta on ollut vakinaista. Instituutin hankkeissa oli vuoden 2005 lopussa mukana 35 kokopäiväisesti palkattua henkilöä, joista tohtorin tutkinnon suorittaneita oli yhdeksän. Kaikkiaan instituutin palkkaamana työskenteli 40 henkilöä ja muulla rahoituksella hankkeissa oli mukana 10 henkilöä. Ensimmäisen Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorin tehtävä käynnistyi kesällä Instituutin kokonaisbudjetti oli v n. 1.9 milj. euroa ja arvio vuoden 2006 budjetista on n. 2.9 milj. euroa. Viisi-kuusi prosenttia vuosittaisesta rahoituksesta tulee Oulun yliopistolta, 95% hankitaan alueen kunnilta, yrityksiltä, TEKES:iltä ja EU:n tavoiteohjelma ja Interreg rahoituksena. Oulun Eteläisen instituutti toimii laajalla alueella Suomen maantieteellisen keskipisteen (Piippolan Leskelän kylässä) ympärillä n km Oulusta etelään. Instituutin toiminta-alue kattaa 17 kuntaa Rantsilasta Reisjärvelle ja Kalajoelta Pyhännälle. Asukkaita alueella on n Alue on jakautunut kolmeen seutukuntaan (Ylivieskan, Nivala Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnat). 5

6 Samoihin aikoihin instituutin perustamisen kanssa perustettiin Oulun yliopiston, alueen koulutusorganisaatioiden ja kaikkien alueen kuntien toimesta Kerttu Saalasti säätiö tukemaan yliopistollista koulutus- tutkimus- ja kehittämistoimintaa alueella. Säätiö on jakanut apurahoja ja järjestänyt vuosittain tieteellisen seminaarin. Säätiön hallitus ja edustajisto ovat osallistuneet virallisen ohjausryhmän rinnalla aktiivisesti keskusteluun instituutin toiminnan suuntaamisesta. Kesäkuussa 2005 solmittiin Oulun Eteläisen koulutusorganisaatioiden kesken puitesopimus yhteistyöstä koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminnassa. Sopimuksen keskeisenä sisältönä oli mm. kehittämisorganisaatioiden yhteiset kehittämisympäristöt, jotka käyttäisivät eri toimijoiden tarjoamia tiloja, laitteita ja henkilöresursseja yhteisten hankkeitten toteuttamiseen. Kehittämisympäristöjen vetovastuu on jaettu eri organisaatioiden kesken. Kehittämisympäristöjä on kasvatusasiantuntijoihin ja hänen erinomainen kykynsä kouluttaa, innostaa ja esitelmöidä aiheesta. Syksyllä 2005 Ylivieskaan avattiin Teknokas - Teknologiakasvatuksen keskus, jonka tutkimus-, kehittämis- ja koulutusosiosta Teknologiakasvatus NYT! -hanke vastaa. Yhdessä Teknokas-keskus ja Teknologiakasvatus NYT! -hanke opettavat nuoria ymmärtämään rakennetun ympäristön sisältämää teknologiaa. Keväällä 2006 Oulun yliopisto esittää OPM:lle teknologiakasvatusta yliopiston ns. valtakunnalliseksi tehtäväksi, jota toteutettaisiin Ylivieskan ja kasvatustieteiden tiedekunnan yhteistyönä. Pyhäjärven kaupunki käynnisti puolestaan jo v toimenpiteet uusien ja korvaavien toimintojen ja työpaikkojen saamiseksi kaupunkiin Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen toiminnan päättyessä. Dosentti Juha Peltoniemi tuli tutkijaksi ensimmäiseen EU-tavoiteohjelma-rahoitteiseen hankkeeseen v ja on toiminut projektipäällikkönä ja tutkimusjohtajana alueella kolme tuotannollisilla aloilla (ohutlevy- ja metalliala, puutuoteala ja ICT ala) ja neljä palvelualoilla (matkailu-, humanistis-kulttuurinen, hyvinvointi ja luonnonvara ala). Kansainvälistä toimintaa KT Esa-Matti Järvinen koordinoi vuodesta 1999 Ylivieskasta käsin projektipäällikkönä ja myöhemmin tutkimusjohtajana Teknologiakasvatuksen valtakunnallista pilottihanketta, josta sittemmin on tullut todellinen huippuhanke. Tehtävässä onnistumiseen ovat vaikuttaneet Esa-Matin hyvät tutkimusyhteydet mm. USA:n, Englannin ja Australian parhaisiin teknologiahankkeessa v alkaen. Tällä hetkellä hanke on kasvanut yli 20 tutkijan, 4-5 tohtorin ja yhden akatemiatutkijan hankkeeksi, joka tekee merkittävää yhteistyötä mm. CERN:in kanssa. Hanke on saanut CERN: ltä suuren määrän arvokkaita hiukkasilmaisimia, joiden avulla pyritään tuottamaan uusia tutkimushankkeita hyödyttävää perustutkimustietoa. Hankkeessa toimii jo toinen, ansioituneista hiukkastutkijoista koostuva kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka ohjaa CUPP-hanketta (Centre for Underground Physics in Pyhäsalmi) toteuttamaan kansainvälisen tieteellisen mittapuun mukaisia tutkimushankkeita ns. vanhan kaivoksen alueella ( metrin syvyydessä). 6

7 Nivalassa puolestaan TkT Jussi A. Karjalainen vastasi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hallinnoimasta Ohutlevyalan tutkimusprofessuuri -hankkeesta v alkaen. Hän käynnisti alan tutkimustoiminnan Oulun Eteläisen alueella ProMetal -osaamiskeskuksessa, johon Nivalan lisäksi kuuluvat Raahe ja Tornio. Oulun Eteläisen alue tuottaa 60% valtakunnan ICT-teollisuuden valmistamista ohutlevytuotteista.tällä hetkellä hankkeessa toimii jo 6-7 henkilöä. Hankkeella on käytössään valtakunnan moderneinta alan tutkimuslaitteistoa ja sen tavoitteena on kehittyä jatkossa valtakunnan merkittävimmäksi ohutlevyalan tutkimusyksiköksi. Hankkeesta valmistunee v ensimmäinen väitöskirja ja lisäksi 2-3 muuta on tekeillä. Instituutti on kyennyt hankkimaan alueen kuntien ja seutukuntien tuella asiantuntijoita palvelukseensa myös RF- ja mikroaaltotekniikkaan (Ylivieska, tutkimusjohtaja ja tutkija), digitaaliseen mediaan (Ylivieska, tutkimusjohtaja ja vanhempi tutkija) ja tietoteollisuusalalle (Haapavesi, tutkimusjohtaja ja kaksi tutkijaa). He samoin kuin koko instituutin henkilökunta tekevät aktiivista yhteistyötä alueen teollisuus- ja teknologiakylien sekä yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Alueellinen perspektiivi Instituutin toiminnassa on pyritty alueelliseen tasapuolisuuteen mm. sijoittamalla toimintoja eri kuntiin niiden vastaanottohalukkuuden ja -kyvyn mukaan. Lisäksi toiminnassa on pyritty organisaatioiden tasaarvoisuuteen, josta paras esimerkki on instituutin johdolla käydyt neuvottelut Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa muotoiluun, matkailuun ja markkinointiin keskittyvän maisteriohjelman saamiseksi Piippolan käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen. Ohjelma käynnistyi kahden vuoden valmistelun jälkeen ja kokonaisrahoituksen järjestyttyä tammikuussa Instituutin johtajana on ollut ilo havaita, että myös alueella instituutti on koettu neutraalina luottamuksen arvoisena toimijana. Olen voinut toimia alueen korkeakoulustrategiatyön edistäjänä kaikkien kolmen strategiaversion valmistelussa vuosina 2001, 2003 ja 2005 sekä yliopiston ja alueen edustajana Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen korkeakoulustrategiatyössä. Lisäksi olen toiminut alueen koulutusorganisaatioiden yhteistyöverkoston (Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen) johtoryhmän puheenjohtajana. Koulutusorganisaatioiden, kuntien, seutukuntien ja Oulun Eteläisen alueen muiden toimijoiden välinen yhteistyö on parantunut kuluneiden viiden vuoden aikana merkittävästi. Tähän on vaikuttanut luonnollisesti se, että organisaatiot ovat tulleet tutuiksi. Siten on ollut mahdollista tehdä parempaa ja laadukkaampaa yhteistyötä. Toisaalta on etsitty ja toteutettu aitoja yhteistyömahdollisuuksia. Tästä tilanteesta on erittäin hyvä jatkaa tulevina vuosina. Eelis Kokko johtaja 7

8 P O I M I N T O J A O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T I N T O I M I N N A S T A Oulun Eteläisen yhteistyöryhmä, yliopistotyöryhmä sai valmiiksi raporttinsa Oulun yliopiston yksikön perustaminen Oulun Eteläiseen. Työryhmän puheenjohtajana toimi Nivala-Haapajärven seutukuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Tikanmäki. Muita jäseniä olivat Oulun yliopiston suunnittelija Matti Joensuu, Nivala- Haapajärven seutukunnan toiminnanjohtaja Esa Jussila, Ylivieskan seutukunnan toiminnanjohtaja Timo Kiema, Ylivieskan seutukuntavaltuuston puheenjohtaja Kaija-Maija Perkkiö ja Siikalatvan seutukunnan toiminnanjohtaja Hannu Saarinen. Työryhmän sihteerinä toimi Ari Alatossava. Työryhmä esitti Kerttu Saalasti säätiön perustamista. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää yliopistollista tutkimus- ja koulutustoimintaa Oulun yliopiston hallitus teki periaatepäätöksen yliopiston alueellisen toiminnan kehittämisestä Oulun läänin eteläosassa yliopistotyöryhmän raportin pohjalta perustettiin Kerttu Saalasti säätiö. Säädekirjan allekirjoittivat kaikki Oulun läänin eteläosan 17 kuntaa, Oulun yliopisto, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Haapaveden opisto/humanistinen ammattikorkeakoulu. Säätiön hallintoelimiä ovat edustajisto ja hallitus. Edustajiston puheenjohtajana toimii kansanedustaja Markku Koski Kärsämäeltä ja hallituksen puheenjohtajana Taavi Vähäsöyrinki Nivalasta Oulun yliopiston hallitus päätti perustaa insti- tuutin Oulun Eteläisen alueelle aluksi vuoden 2003 loppuun jatkuvana kokeiluna ja valtuuttaa rehtorin asettamaan kokeilun johtamista varten tarvittavan ohjausryhmän. Ohjausryhmään kuuluivat professorit Jouni Similä (pj.), Pertti Leppänen, Juhani Niskanen ja Kalevi Mursula, kaupunginjohtajat Paavo Karttunen (Nivala) ja Tuomo Karjalainen (Haapavesi), kunnanjohtaja Matti Johansson (Sievi), toiminnanjohtaja Esa Jussila (Nivala-Haapajärven seutukunta) sekä asiantuntijajäseninä kehittämispäällikkö Matti Joensuu ja Kerttu Saalasti säätiön hallituksen edustaja Jukka Tikanmäki FT, MBA Eelis Kokko aloitti Oulun Eteläisen instituutin johtajana käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittama Oulun Eteläisen instituutin toiminnan käynnistäminen -hanke Maanalaisen fysiikan tutkimushanke (CUPP, Centre for Underground Physics in Pyhäjärvi) siirtyi Oulun Eteläisen instituutin hallinnoimaksi. Tätä ennen maanalaisen fysiikan tutkimusta tehtiin Oulun yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitoksen hallinnoimassa hankkeessa ja Sodankylän geofysiikan observatorion hallinnoimissa hankkeissa Pyhäjärven kaupunki teetti kaksi esiselvityshanketta ennen toiminnan käynnistymistä valmistui Oulun Eteläisen korkeakoulustrategia

9 H I S T O R I A K A T S A U S järjestettiin alueseminaari Ylivieskassa yhdessä RFM-Poliksen ja Oulun Eteläisen Kehitys Oy:n kanssa. Aluekehittämisen teemaseminaarissa puhuivat professori Jouni Similä, tutkimusohjelmapäällikkö Juha Alarinta, elinkeinojohtaja Juha Kostiainen ja johtaja Francis Rawlinson EU:n komission aluepolitiikan pääosastolta. Vuosittaisen tapahtuman nimi on myöhemmin vakiintunut Kerttu Saalasti seminaariksi allekirjoitettiin sopimus GIS-professuurista Oulun Eteläisen alueen toimijoiden ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa. Paikkatieto-osaamisen tutkimusyhteistyösopimusta on jatkettu vuoteen 2006 asti Teknologiakasvatus NYT! -hankkeen ohjausryhmä päätti siirtää hankkeen Oulun Eteläisen instituutin hallinnoimaksi. Aiemmin hanketta hallinnoi Oulun Eteläisen Kehitys Oy. Vuoden 2003 alusta Oulun lääninhallituksen rinnalle toiseksi päärahoittajaksi tuli Etelä-Suomen lääninhallitus Kerttu Saalasti seminaarin aiheena oli Oulun Eteläisen menestyksen tekijät. Puhujina Nivalassa olivat valtiosihteeri Raimo Sailas, professori Jouni Similä, professori Jukka Vesalainen ja toimitusjohtaja Jorma Takanen pidettiin Ohjelmistotuotannon maisteriohjelman Ylivieskan ja Haapaveden ryhmien aloitustilaisuus Haapavedellä. Yhteistyössä Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa toteutettava maisteriohjelma on ensimmäinen yliopistolliseen loppututkintoon johtava koulutus Oulun Eteläisen alueella. Ryhmään valittiin yhteensä 35 opiskelijaa. Koulutustason nostaminen, kiinnostus tietotekniikkaan ja uuden osaamisen hankkiminen sekä paremmat työllisyysnäkymät olivat opiskelijoiden tärkeimpiä syitä maisteriohjelmaan hakeutumisessa solmittiin aiesopimus elektroniikan mekaniikan kehittämisympäristöstä. Sopimuksen allekirjoittivat Oulun yliopisto, Nivalan kaupunki, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys r.y. ja Nivalan Teollisuuskylä Oy valmistui Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian päivitys oli Haapavedellä pidetyn III Kerttu Saalasti seminaarin aiheena Muutoksesta menestystä, tietoteollisuus Oulun Eteläisessä ja monimutkaistuva toimintaympäristö. Puhujina olivat rehtori Lauri Lajunen, professorit Juhani Warsta ja Veikko Seppänen sekä tutkija Marianne Kinnula käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittama Oulun Eteläisen instituutin toiminnan kehittäminen -hanke instituutin Nivalan toimipiste muutti Nivalan teknologiakeskukseen. Oulun Eteläisen instituutilla on toimipisteet Nivalan lisäksi Ylivieskassa, Haapavedellä, Pyhäjärvellä ja Oulussa. 9

10 allekirjoitettiin yhteistyösopimus Lapin ja Oulun yliopistojen, Siika-Pyhäjökialueen koulutuskuntayhtymän, Piippolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen, Siikalatvan seutukunnan ja Piippolan kunnan välillä. Vuonna 2003 valmistui Siikalatvan pohjoinen ulottuvuus -esiselvitys, joka on johtanut Experience Design Management -maisteriohjelman käynnistämiseen Piippolassa vuoden 2005 lopussa Oulun yliopiston hallitus päätti instituutin toiminnan jatkamisesta alkaen toistaiseksi ja hyväksyi instituutin toimintaa ja organisointia koskevan johtosäännön järjestettiin Mobiilipalveluiden maisteriohjelman aloitustilaisuus. Nivalan ryhmässä on 25 opiskelijaa alkaen Oulun Eteläisen instituutin toiminta on ollut vakinaista käynnistyi Ohutlevyalan uudet menetelmät - projekti. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän kanssa tehtävän yhteistyön taustalla on ohutlevyalan tutkimusprofessuuri, jota Jussi A. Karjalainen hoiti marraskuusta 1999 syksyyn RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimusprofessuuri, langaton tiedonsiirto -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi VTT Elektroniikan tekemän raportin Langattoman tiedonsiirron tutkimus Oulun Eteläisessä rehtori Lauri Lajunen asetti instituutin johtosäännön mukaisen ohjausryhmän vuosiksi oli IV Kerttu Saalasti seminaarin aiheena Media, kulttuuri ja muutos - media- ja kulttuurialan uudet mahdollisuudet Oulun Eteläisen alueella. Puhujina Nivalassa olivat vararehtori Liisi Huhtala, dekaani Mauri Ylä-Kotola, toimittaja Hannu Taanila, ohjaaja Hannu Tyhtilä, taiteellinen johtaja Esa Ruuttunen, tutkimusyliopettaja Veikko Brax ja rehtori Johannes Hyytinen ohjausryhmä asetti instituutin johtosäännön mukaisen johtoryhmän operatiivista toimintaa varten. Johtoryhmään kuuluvat instituutin johtajan lisäksi kulloinkin käynnissä olevien hankkeiden projektipäälliköt Oulun Eteläisen instituutti kävi ensimmäiset varsinaiset tulosneuvottelut yliopiston rehtorin kanssa järjestettiin Ylivieskassa valtakunnallinen korkeakoulukeskusten työseminaari. Seminaarissa pohdittiin koulutusta, tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita korkeakoulujen yhteistyön ja alueellisen toiminnan näkökulmasta. Seminaarissa puhuivat kansanedustajat Kyösti Karjula, Inkeri Kerola ja Unto Valpas, lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen, suunnittelupäällikkö Olavi Jakkula, yliopistokeskuksen johtaja Martti Sinisalmi, rehtori Marja-Liisa Tenhunen, korkeakouluasiamies Jani Häkkinen, tutkimusasiamies Miika Kajanus, suunnittelija Auli Mustasaari, kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola ja johtaja Eelis Kokko. 10

11 H I S T O R I A K A T S A U S Teknologiakasvatus NYT! -hanke järjesti Automaation ja robotiikan työpajan koulun suurjuhlilla Oulussa allekirjoitettiin yhteistyösopimus Oulun yliopiston ja Haapaveden kaupungin välillä. Sopimuksella laajennettiin tietojenkäsittelytieteiden yliopistotasoista koulutusta Haapaveden toisen asteen oppilaitoksissa ja vahvistettiin ohjelmistoalan ja ohjelmistoliiketoiminnan yhteistyön jatkaminen sekä tutkimusjohtajan toiminta Oulun Eteläisen tietoteollisen liiketoiminnan tutkimus- ja kehittämisyksikössä (Creadis) Haapavedellä. Sopimuksen mukaisesti Haapaveden lukio on Oulun yliopiston kummilukio pidettiin V Kerttu Saalasti seminaari Pyhäjärvellä. Seminaarin aiheena oli Maailmankaikkeus maan alla. Puhujina olivat eduskunnan varapuhemies Markku Koski, professorit Juha Äystö, Jukka Maalampi ja Matts Roos sekä FT Petteri Keränen pidettiin I kansainvälinen EMMA-symposio Haapajärvellä. Tilaisuuteen osallistui yli 20 alan tutkijaa eri maista. Symposion yhteydessä järjestettiin myös CUPP-hankkeen kansainvälisen neuvottelukunnan kokous valmistui Oulun Eteläisen korkeakoulustrategia järjestettiin Teknokas-keskuksen avajaisjuhla Ylivieskassa. Juhlassa puhuivat Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos, Nokian teknologiajohtaja Yrjö Neuvo, Oulun lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen ja Ylivieskan kaupunginjohtaja Asko Ojamäki. Keskuksen avauksen suoritti eduskunnan I varapuhemies Markku Koski kokoontui instituutin koollekutsumana työryhmä suunnittelemaan avoimen yliopistotoiminnan uudelleenorganisointia Oulun Eteläisen alueella allekirjoitettiin puitesopimus koulutus-, tutkimusja kehittämisyhteistyöstä Oulun Eteläisen alueella. Sopimuksen allekirjoittivat Oulun yliopisto ja Oulun Eteläisen instituutti, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja sen Ylivieskan ja Haapajärven yksiköt, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja sen terveysalan Oulaisten yksikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja sen Haapaveden yksikkö, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä sekä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto ja sen Ylivieskan ja Pyhäjärven toimipaikat. Puitesopimuksen yhteistyöverkostolla on johtoryhmä ja yhteistyöryhmä. 11

12 T U T K I M U S - J A K E H I T T Ä M I S T O I M I N T A

13 K E H I T T Ä M I S T O I M I N T A T e k n o l o g i a k a s v a t u s N Y T! Teknologiakasvatus NYT! hankkeessa kehitetään yleissivistävän teknologiaopetuksen sisältöjä ja menetelmiä mukaan lukien opetusmateriaalit ja -välineet. Hanke vastaa avatun TEKNOKAS teknologiakasvatuksen keskuksen tutkimus, kehittämis ja koulutusosiosta. Hankkeen tuloksia levitetään kentälle mm. valtakunnallisen pilottikouluverkoston ja opettajien täydennyskoulutuksen avulla. Kotimaisten tapahtumien lisäksi toimintaa on esitelty monissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Suomessa on vieraillut useita teknologiakasvatuksen asiantuntijoita kouluttajina ja tutkimusyhteistyön merkeissä, mm. Dr. John Twyford Exeterin yliopistosta ja lehtori Keith Good Greenwichin yliopistosta sekä Dr. Howard Middlton Griffithin yliopistosta Australiasta. Hanke on mukana myös kansainvälisessä DEPTH (Developing Professional Thinking for Technology Teachers) tutkimusryhmässä. Vuonna 2006 hanketta laajennetaan mm. teknologiaopetuksen kouluttajien koulutukseen ja Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa yhteistyössä suunniteltavaan Innokoulu 2006 toimintaan. Lisäksi hanke on mukana Opetushallituksen tiede- ja teknologiaopetuksen kehittämistyössä. Oulun yliopiston, kasvatustieteiden tiedekunnan ja instituutin yhteisenä tavoitteena on teknologiakasvatuksen resurssien merkittävä vahvistaminen tulevaisuudessa. Samalla selvitetään teknologiakasvatuksen työpajatoiminnan siirtäminen yliopistolliseksi toiminnaksi. Lisätietoja: Vuosina hanketta hallinnoi Oulun Eteläisen kehitys Oy. Jo tuolloin hankkeessa jalkautettiin Oulun yliopiston teknologiakasvatuksen osaamista maakuntaan ja laajemmallekin valtakunnallisesti. Toiminnan taustalla on vuoden mittainen esiselvitys ( ), jonka yksi keskeisimpiä anteja on Technology Education in Practice seminaarijulkaisu sisältäen seminaarin aikana järjestetyn kansainvälisen aivoriihen tulokset ja suositukset. Hankkeen esiselvitystä rahoittivat Oulun yliopiston koulutusja tutkimuspalvelut sekä Tekes. Esiselvitystä hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Ylivieskan toimipaikka. Keskeinen toimintamuoto hankkeella on ollut ns. pilottikoulutoiminta, jossa teknologian opetuksen sisältöjä, menetelmiä, opetusmateriaaleja ja -välineitä on voitu kokeilla autenttisissa koulu- ja luokkatilanteissa pilottiopettajien välityksellä. Projektin pilottikoulut ovat menestyneet valtakunnallisissa alan kilpailuissa. Vuonna 2004 Nivalan Järvikylän koulun luokkien teknologiakasvatuksen projektityö sijoittui toiseksi valtakunnallisen Tutki, Kokeile, Kehitä -kilpailun perusopetuksen 3 9 luokkien sarjassa. Vuonna 2005 Haapaveden Karhukankaan koulun 5-6-luokkien teknologiakasvatuksen projektityö sijoittui kolmanneksi samassa kilpailussa. Kilpailun järjestäjinä toimivat Tekniikan Akateemisten liitto ja Kerhokeskus-koulutyön tuki. Oulun Eteläisen alueella yhteistyötahona täydennyskoulutuksen järjestämisessä on ollut Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Ylivieskan toimipaikka. Tiedekeskus Heurekan kanssa on tehty paljon yhteistyötä teknologian opetuksen täydennyskoulutuksessa. Tuoreimpia kansallisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Taideteollisen Design-museo ja Tekniikan museo. 13

14 E l e k t r o n i i k a n m e k a n i i k k a j a m e t a l l i E L M E Elektroniikan mekaniikan (ELME) tutkimusryhmä tutkii ja kehittää vaativien ohutlevymekaniikkaa sisältävien elektroniikan kotelorakenteiden valmistustekniikkaa. Toiminta sijoittuu ProMetal verkosto-osaamiskeskukseen kuuluvaan ELME Studioon Nivalaan. Tutkimusta tehdään kiinteässä yhteistyössä Oulun yliopiston konetekniikan osaston kanssa. Tutkimuksen ensisijainen tavoite on tyydyttää Oulun Eteläisen alueen yritysten ja niiden asiakkaiden tarpeita. Pääpaino on valmistustekniikan kokeellisessa tutkimuksessa. Keskeisiä alueita ovat lasertekniikka ELME tuotannossa, työvälinevalmistustekniikka, alumiinin liitäntämenetelmät ja robottisärmäyksen koulutuskäytön kehittäminen. Tutkimusryhmä toimii alueella, jossa maailmanlaajuinen kilpailu on jo vaikuttanut voimakkaasti alueen toimijoihin. Ryhmän tavoitteena onkin löytää tekniikoita, joilla mekaniikan valmistaminen Suomessa ja erityisesti Oulun Eteläisen alueella olisi taloudellisesti kannattavaa. Vuoden 2005 aikana tutkimusryhmän koko on kaksinkertaistunut kuuteen henkeen. Oleellisen osan tutkimusryhmän toimintaa muodostaa tekniikan tilan seuraaminen. Tuloksena on laadittu messu- ja konferenssiraportteja. Vuoden 2005 lopussa käyttöön saatu tehokas 3D lasersolu ja vuoden 2006 alussa asennettu suurnopeuskaralla varustettu työstökeskus mahdollistavat aikaisempaa tehokkaammat koejärjestelyt. Vuoden 2006 tutkimus keskittyy aiempien tutkimuskohteiden lisäksi materiaalin kierrätettävyyden tutkimukseen sekä valmistuskustannusanalyysiin. Merkittävimpiä hankkeita ovat olleet Ohutlevyalan uudet menetelmät -hanke (hallinnoijana Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä) sekä Laser- ja Suurnopeustyöstön erikoisosaaminen -hanke. Tutkimuksen päärahoittajia ovat Oulun Lääninhallitus, alueen seutukunnat ja yritykset sekä ProMetal-osaamiskeskus. Lisätietoja: 14

15 K E H I T T Ä M I S T O I M I N T A M a a n a l a i n e n f y s i i k k a C U P P Hankkeen tarkoituksena on kehittää Pyhäsalmen kaivoksessa olevasta maanalaisen fysiikan tutkimusasemasta kansainvälisesti merkittävä tieteellinen tutkimuskeskus. Kauden aikana on tavoitteena vakauttaa keskuksen toiminta, varmistaa pysyvä rahoitus ja aloittaa tieteellisesti merkittävä mittaustoiminta. Projektin partnereita ovat Pyhäjärven Kaupunki, Pyhäsalmi Mine Oy, Nivala Haapajärven seutukunta ja Stonello Software Oy nykyään Espotel Oy, jotka ovat myös rahoittajia sekä Jyväskylän yliopisto ja Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd. Hankkeen tieteellistä tasoa valvoo ohjausryhmän asettama kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta (Scientific Advisory Board). Neuvottelukunta kokoontui viimeksi syyskuussa 2005 Haapajärvellä arvioimaan hankkeen etenemistä ja tieteellistä tasoa. Se laati havainnoistaan hankkeelle varsin positiivisen kirjallisen raportin. Vuoden 2005 aikana jatkettiin Oulun yliopiston ja kanadalaisomisteisen kaivosyhtiö Inmet Miningin välisen sopimuksen valmistelua hankkeen toiminnasta Pyhäjärven kaivoksen tiloissa. Samoin jatkettiin neuvotteluja yhteistyöstä ja jatkosuunnitelmista Jyväskylän yliopiston kanssa. Laaditun sopimusluonnoksen mukaisesti osapuolet sopivat uusista hankkeista, tutkimushankkeiden toteuttamisesta ja maanalaisen fysiikan opetuksen järjestämisestä. Lisätietoja: Vuonna 2001 allekirjoitettiin aiesopimus maanalaisen fysiikan tutkimuksen kansallisesta yhteistyöstä. Sopimuksen allekirjoittivat Oulun, Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen fysiikan laitokset, Teknillisen korkeakoulun kalliotekniikan laboratorio ja Geologian tutkimuskeskus. Vuonna 2002 CUPP-hankkeelle nimettiin kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta valvomaan hankkeen tieteellistä tasoa. Ensimmäisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi professori Dan-Olof Riska ja jäseninä professorit Piero Monacelli, Jean-Piere Revol, David Sinclair, Alexei Smirnov ja Franz von Feilitzsch. Neuvottelukuntaan kuuluvat nykyisin puheenjohtajana professori Juha Äystö (Jyväskylän yliopisto), jäseninä Alessandro Bettini (Padovan yliopisto, Italia), Leonid Bezrukov (Venäjän Tiedeakatemian ydintutkimuslaitoksen varajohtaja), Friedrich Dydak (CERN, entinen tutkimusjohtaja), Karl-Heinz Kampert (Wuppertalin yliopisto, Saksa), David Sinclair (SNOLAB:n johtaja, Kanada) sekä Franz von Feilitzsch (Münchenin teknillinen yliopisto, ILI- AS-valtuuston puheenjohtaja, LENAkollaboraation puhemies, Saksa). Vuosina CUPP-hankkeissa on työskennellyt yhteensä yli 20 henkilöä. Lisäksi useat Oulun yliopiston muiden yksiköiden sekä Turun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen henkilökuntaan kuuluvat tutkijat - samoin kuin muutamat ulkomaisten tutkimuslaitosten tutkijat - ovat osallistuneet tutkimustyöhön ja kokeiden valmisteluun. Suomen Akatemia myönsi rahoituksen maanalaisfysiikan tutkijatohtorin palkkaamista varten vuosiksi

16 T i e t o t e o l l i s u u s l i i k e t o i m i n t a C R E A D I S Oulun Eteläisen tietoteollisuusliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Creadis on osa Oulun yliopiston ja Haapaveden kaupungin ohjelmistoalan yhteistyötä. Tutkimuskeskuksen toimialuetta ovat Siikalatvan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat. Toimipiste on Haapaveden teknologiakylässä. Tutkimusjohtajan lisäksi Creadis-hankkeessa työskentelee kaksi tutkijaa. Tarkoituksena on siirtää yliopistollisen tutkimuksen tuloksia nopeasti alueen yritysten käyttöön ja samalla auttaa niitä liiketoiminnan kehittämisessä. Lähtökohta on paikallisten yritysten tarpeisiin vastaaminen. Creadiksen tähänastisen toimintakauden aikana on järjestetty tiedotustilaisuuksia, käyty keskustelua globalisaation merkityksestä alueen tietoteollisuusyritystoimintaan ja tuotettu pari uutiskirjettä. Toiminnasta ovat alueen yrittäjät olleet erittäin kiinnostuneita. Creadis tarjoaa yhteistyökumppaneille mm. sähköisen oppimisympäristön, josta on mahdollista seurata hankkeen toimintaa ja alan viimeisintä tutkimustietoutta sekä ladata esitelmiä ja esitysvideoita. Creadis-hanke käynnistettiin professori Vesa Puhakan toteuttaman kolmivuotisen Tietoteollisuusliiketoiminnan kehittäminen Oulun Eteläisessä -hankkeen pohjalta. Lisätietoja: creadis.oulu.fi D i g i t a a l i n e n m e d i a Digitaalisen median tutkimus Oulun Eteläisen instituutissa alkoi syys-lokakuun vaihteessa 2005, kun hankkeen tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö aloittivat työskentelyn Digitaalisen median tutkimusjohtaja -hankkeessa Ylivieskassa. Projektin poikkitieteellinen tutkimus yhdistää tieteellisesti kiinnostavia ja käytännön kannalta tärkeitä tulevaisuuteen suuntautuvia tutkimuskysymyksiä. Tutkimuksen ja kehittämisen kohteita ovat mobiilit ja paikkaperustaiset järjestelmät, käyttöliittymät ja käytettävyys, 3D-grafiikka ja -visualisointi, tuotesuunnittelu ja -automaatio sekä kulttuurin ja matkailun sovellukset. Tavoitteena on luoda uutta digitaalisen median tutkimustietoa sekä uudenlaisia sovelluksia, tekniikoita ja menetelmiä. Hankkeessa on tavoitteena nostaa Oulun Eteläisen digitaalisen median tutkimus kansainväliselle tasolle, luoda alueelle uudenlaisia tutkimusmahdollisuuksia ja lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on myötävaikuttaa uuden yritystoiminnan syntyyn ja parantaa alan yritysten toimintaedellytyksiä alueella. Tulevaisuudessa tärkeä toimenpide on yhteisen tutkimuslaboratorion perustaminen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun/centria tutkimus- ja kehitysyksikön ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteislaboratorio tulee toimimaan alan tutkimuksen keskuksena Oulun Eteläisen alueella. Lisätietoja: 16

17 K E H I T T Ä M I S T O I M I N T A R F - j a m i k r o a a l t o t e k n i i k k a RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimuksen painopistealueita ovat teollisuuden langattomat sovellukset, antenniteknologia ja testaustekniikka. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteiseksi painopistealueeksi on lisäksi määritelty koneiden ja järjestelmien langattomat tuote- ja testaussovellukset. RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimushanketta toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston kanssa. Keskeisenä ajatuksena on kehittää radiotekniikkaan (RF = radio frequency) perustuvia langattomia ratkaisuja uusille sovellusalueille. Sopivimpia ovat lyhyen kantaman tiedonsiirtoteknologiat kuten IEEE standardiin perustuva ZigBee. Oulun Eteläisen instituutti on osallistunut Alueellisten paikkatietopalveluiden pilotointi ja käyttöönotto teollisuuden ja julkisen sektorin tarpeisiin (APP) -hankkeeseen. Instituutin osatehtävässä testataan (tiedonsiirto- ja häiriötestaus) kahden teknologian (ZigBee ja GPS-paikannusjärjestelmä) yhdistämismahdollisuuksia sovellettuna suorakylvökoneeseen. Teknologian julkinen demonstraatio onnistui hyvin. RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimushanke on valmistellut FIN-RUS Mobile Technology -hanketta, jonka rahoitus varmistui joulukuussa Hanke käynnistyy vuoden 2006 alussa. Hankkeen tavoitteena on tutkimusympäristön muodostaminen venäläisen teoreettisen huippuosaamisen tuomiseksi suomalaisten yritysten t&k-toiminnan käyttöön. Tarkoituksena on käynnistää yritysten tarpeiden mukainen tutkimusyhteistyö, hyödyntää ja kehittää erikoislaitteistojen etäkäyttömahdollisuuksia ja ideoida uusia tutkimushankkeita. Tutkimusyhteistyökumppaneiden ja potentiaalisten hyödyntäjäyritysten yhteisen ideoinnin tarkoituksena on löytää ZigBee-tekniikan ja muiden langattomien tekniikoiden hyödyntämistapoja ja -kohteita. Ideoinnin pohjalta on jo syntynyt kaksi hanke-esitystä, joissa instituutilla on merkittävää tutkimuspanostusta. Tutkimuksen kehittämissuuntana on uusien langattomien ratkaisujen demonstrointi. Tavoitteena on myös lisätä radiokanavan ominaisuuksien ja radiohäiriöiden tutkimusta langattomien järjestelmien soveltuvuuden selvittämiseksi erilaisissa kone- ja teollisuusympäristöissä. Lisätietoja: 17

18 K E H I T T Ä M I S T Y Ö A l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i s t y ö Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus Instituutti on aktiivinen toimija Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksessa. Korkeakoulukeskus on Oulun Eteläisen koulutusorganisaatioiden virtuaalinen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kehittää aktiivisesti eri toimialoja alueen vahvuuksien ja tarpeiden mukaan. Korkeakouluverkoston toimijat solmivat puitesopimuksen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä Oulun Eteläisen alueella. Sopimuksen taustalla olivat mm. Osaava Pohjois-Suomi sekä Oulun Eteläisen korkeakoulustrategiat. Puitesopimuksen tavoitteena on koota alueen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta yhdeksi koordinoiduksi kokonaisuudeksi, poistaa toiminnan päällekkäisyyksiä, lisätä työnjakoa, vahvistaa profilointia ja tehdä strategisia valintoja koulutuksen suuntaamisessa. Tavoitteena on myös kehittää yhteisiä, toimialoittaisia kehittämisympäristöjä ja yhteistä henkilö-, toimitila- ja tutkimusinfrastruktuuria alueen kannalta keskeisille aloille sekä vahvistaa vuorovaikutusta alueen elinkeinoelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Sopimuksen allekirjoittanut yhteistyöverkosto järjestäytyi syksyllä 2005 nimeämällä toimintaa ohjaavan johtoryhmän sekä yhteistyötä edistävän yhteistyöryhmän. Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa -hanke integroi yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa korkeakoulujen yhteistyöverkostoon kehittää yhteistoimintaa koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden välillä osallistuu kehittämisympäristöjen toiminnan suunnitteluun rakentamalla kehittämisympäristöjen toimintamallia kehittää korkeakoulukeskusmallia lisää kehittämisympäristöjen välistä yhteistyötä ja tiedottaa korkeakoulukeskuksen toiminnasta Vuoden 2005 aikana hanke osallistui Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian päivittämiseen, muuhun aluetta koskevaan strategiatyöhön sekä kehittämisympäristöjen toiminnan ja ns. toisen asteen koulutusväylän suunnitteluun. Väylän tavoitteena on tarjota alueen väestölle yliopisto- ja amk-tasoista koulutusta ammatilliselta toiselta asteelta lähtien. Väylä johtaa yliopistollisiin jatko-opintoihin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, joihin opiskelijat ottavat osaa oman koulutuksensa ja osaamisensa puitteissa. Tärkeä osa hankkeen toimintaa on ollut verkostoituminen eri tahojen kanssa, eri asiantuntijoiden verkottaminen keskenään ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen. Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa -hanke Instituutti toteuttaa Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa -hanketta Humanistisen ammattikorkeakoulun Haapaveden yksikön ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön kanssa. Hanke käynnistyi varsinaisesti elo-syyskuussa kolmen suunnittelijan voimin. Oulun Eteläisen korkeakoulustrategia Oulun Eteläisen alueella päivitettiin korkeakoulustrategia vuoden 2005 aikana. Instituutilla oli strategian päivittämisen vetovastuu. Strategia valmistui OPM:n ohjeiden mukaisesti syyskuun lopussa Strategiassa määriteltiin Oulun Eteläisen korkeakoulutoiminnan painopisteet, tavoitteet ja kärkihankkeet vuosina Muu strategiatyö Instituutin johtaja osallistui Osaava Pohjois-Suomi -strategian ja Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategian valmisteluun. Lisäksi instituutti osallistui laaja-alaisesti eri alueellisten hankkeiden kehittämiseen mm. RFM-Poliksessa, Geopoliksessa ja ELME Studiossa. 18

19 K A N S A I N V Ä L I S Y Y S O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t i n k a n s a i n v ä l i n e n t o i m i n t a Oulun Eteläisen instituutin tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat luoneet aktiivisesti kontakteja eri kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin. Merkittävintä yhteistyötä on tehty CUPP- ja Teknologiakasvatus NYT! -hankkeissa. Lisäksi RF- ja mikroaaltotekniikassa on valmisteltu suomalais-venäläistä tutkijavaihtoprojektia, jonka arvioidaan käynnistyvän vuonna Syksystä 2005 saakka toimineessa Digitaalisen median tutkimusjohtajaprojektissa on myös syntynyt kansainvälisiä yhteyksiä ja odotettavissa on mm. tutkijavierailuja. Instituutin henkilöstö on osallistunut aktiivisesti Oulun Eteläisen kansainvälistymisverkoston toimintaan. Jatkossa instituutin tavoitteena onkin tuoda alueelle entistä enemmän kansainvälistä asiantuntijuutta ja jatkokoulutustoimintaa. Instituutin tärkeimpänä kansainvälistymisen tavoitteena on panostaa tulevaisuudessa EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmaan ja Perämerenkaaren yhteistyöhön Oulun yliopiston kansainvälisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Teknologiakasvatus NYT! Teknologiakasvatus NYT! -hankkeessa tehdyn kansainvälisen tutkimuksen aiheita ovat olleet: Examination of the Starting Point Approach to Design and Technology (Iso-Britannia ja Suomi) sekä DEPTH 2: Developing Professional Thinking for Technology Teachers (Uusi-Seelanti, Australia, Iso-Britannia ja Suomi). Teknologiakasvatuksen yhteistyöpartnereja ovat Teknikens Hus Ruotsista, Exeterin, Keski-Englannin ja Greenwichin yliopistot Englannista, Virginia Tech USA:sta, Aberdeenin yliopisto Skotlannista, Eindhovenin yliopisto Hollannista, Länsi-Ontarion yliopisto Kanadasta sekä Sydneyn yliopisto Australiasta. CUPP Maanalaisen fysiikan tutkimuksessa on tehty aktiivista kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Ulkomaisten tutkimuslaitosten tutkijoita on osallistunut maanalaiseen mittaustoimintaan. Lisäksi hankkeen tieteellistä tasoa valvoo arvovaltainen kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta, johon kuuluu Jyväskylän ja Padovan yliopistojen, Venäjän tiedeakatemian ydintutkimuslaitoksen, CERN:in, Wuppertalin yliopiston, SNOLAB-projektin ja Münchenin teknillisen yliopiston huippuasiantuntijoita. Tieteellinen neuvottelukunta on kokoontunut Suomessa vuosittain. CUPP on itse mukana useiden kansainvälisten verkostojen toiminnassa. Tärkein niistä on ILIAS (Integrated Large Infrastructures in Astroparticle Science), jossa CUPP osallistuu maanalaisten laboratorioiden N2-verkoston toimintaan. CUPP: in tutkijat ovat olleet aktiivisia kansainvälisten kokousten järjestäjiä ja osallistujia. Vuonna 2005 pidettiin Haapajärvellä ensimmäinen kansainvälinen EMMAsymposio, johon kokoontui yli 20 alan tutkijaa eri maista. EKIE-hanke Interreg-rahoitteisen EKIE-hankkeen (Enhancing Knowledge Intensive Enterprises in Small Cities Surrounded by Rural and Sparsely Populated Areas) tarkoituksena on tietointensiivisten yritysten edistäminen ja lisäämi- nen pienissä maaseutumaisissa kaupungeissa harvaan asutulla alueella. Hankkeen tavoitteeseen pyritään neljällä eri sektorilla: 1) julkisten kehittämisorganisaatioiden ja yrityshautomojen kehittäminen, 2) kansainvälisten temaattisten t&k-verkostojen luominen tutkimusryhmien ja pk-yritysten kesken, 3) potentiaalisten yrittäjien löytäminen korkeakouluopiskelijoiden joukosta ja heidän innovaatioidensa sekä liiketoiminta- ja tuotekehitysideoidensa kehittäminen esihautomon ja opetuksen avulla, 4) teknologiakeskusten toiminnan tehostaminen. Hankkeen yhdeksän partneria ovat Suomen lisäksi Irlannista, Saksasta, Italiasta ja Virosta. Oulun Eteläisen instituutti vastaa hankkeen korkeakoulutusta ja esihautomotoimintaa koskevan osion toteuttamisesta. Osion avainpartnerit ovat Irlannista: Údarás na Gaeltacha ja National University of Ireland, Galway. EKIE-hankkeen koordinaattori on Ylivieskan teknologiakylä (RFM Polis). Hanke käynnistettiin vuonna 2005, ja se kestää vuoden 2007 loppuun. 19

20 T i e t o j e n k ä s i t t e l y t i e t e i d e n m a i s t e r i o h j e l m a t Vuoden 2005 aikana Oulun Eteläisen instituutti on jatkanut kahden Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen maisteriohjelman toteuttamista alueellaan. Koulutus näissä maisteriohjelmissa on muodoltaan muuntokoulutusta ja toteutetaan etäopetuksena Oulusta. Etäopetuksessa käytetään apuna uusinta koulutusteknologiaa mm. www-oppimisympäristöä, videoneuvotteluja ja erilaisia digitaalisia opetusmateriaaleja. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa iltaisin ja viikonloppuisin. Opintoihin liittyvät harjoitukset suoritetaan paikallisesti ohjaajien opastamana. Vuoden 2005 aikana opiskelijoilta kerättiin palautetta ja parannusehdotuksia opintojen etenemisestä, kurssien järjestelyistä sekä odotusten ja opiskelun vastaavuudesta. Näiden vastausten perusteella opiskelijat ovat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä opiskelumahdollisuuteen Oulun Eteläisen alueella. Opiskelun ja työn yhteensovittaminen koettiin kuitenkin haasteelliseksi, minkä vuoksi toivottiin lisää joustavuutta kurssien aikatauluihin. Neljä tähän kyselyyn vastanneista opiskelijoista kertoi, että he ovat saaneet uuden työpaikan osittain opiskelun ansiosta. Opiskelijat toivoivat, että opintoja voisi jatkaa Oulun Eteläisen alueella myös vuoden 2006 jälkeen. Erityisesti he tulisivat tarvitsemaan tenttimahdollisuutta sekä tukea harjoitustöiden, projektitöiden ja pro gradu -tutkielmien tekemiseen. Tämän vuoksi maisteriohjelmien toteutukselle tullaan hakemaan jatkoaikaa vuodelle Ensimmäiset opiskelijat aloittivat pro gradu -tutkielmien teon vuoden 2005 lopussa. Oheisessa taulukossa on esitetty arviot opiskelijoiden valmistumi- 0TM Ysk OTM Hv Mobi Nla yhteensä myöhemmin ei ehkä valmistu yhteensä sesta. Arvio perustuu opiskelijoille tehtyihin kyselyihin syyskuussa 2004, toukokuussa 2005 ja tammikuussa 2006 sekä heidän opintosuorituksiinsa. Ohjelmistotuotannon maisteriohjelma Instituutti aloitti Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Ohjelmistotuotannon maisteriohjelmien toteuttamisen Ylivieskassa ja Haapavedellä keväällä Ylivieskaan valittiin 20 ja Haapavedelle 15 opiskelijaa. Hankkeet on rahoitettu opetusministeriön, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) sekä Ylivieskan ja Siikalatvan seutukuntien julkisella rahoituksella. Ohjelmistotuotannon maisteriohjelmassa suoritetaan filosofian maisterin tutkinto (160 ov) luonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmassa ohjelmistotuotannon suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. Suuntautumisvaihto - ehdossa keskitytään ohjelmistojen teknisiin ratkaisuihin, opetellaan ohjelmoimaan ja opiskellaan ohjelmistojen rakenteet, rakentaminen ja niiden tekniset mahdollisuudet. Valmistuttuaan opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä tietoteollisuusalan yrityksiin ja organisaatioihin. Vuonna 2005 ohjelmistotuotannon opinnot ovat painottuneet projektitöihin. Keväällä 2005 aloitettiin pro gradun tekemistä tukeva tutkielmaseminaarikurssi Ylivieskassa ja Haapavedellä. Mobiilipalveluiden maisteriohjelma Instituutti käynnisti yhdessä Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa joulukuussa 2003 Oulun lääninhallituksen, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Nivala-Haapajärven seutukunnan rahoitta- 20

21 M A I S T E R I O P I N N O T mana Mobiilipalveluiden maisteriohjelman Nivalassa. Ohjelmaan valittiin 25 opiskelijaa, joista noin puolet on opiskellut aktiivisesti. Mobiilipalveluiden maisteriohjelmassa suoritetaan filosofian maisterin tutkinto (160 ov) tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmassa mobiilipalveluiden suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. Opinnoissa perehdytään tietoliikennejärjestelmien ohjelmistokehittäjän tehtäväkenttään. Suuntautumisvaihtoehto luo valmiudet sijoittua ohjelmistoammattilaisena erityisesti tietoliikenneteollisuuden palvelukseen. Vuoden 2005 aikana mobiilipalveluiden maisteriohjelman opiskelijat ovat suorittaneet keskimäärin 20 opintoviikkoa. Ensimmäinen pro gradu -suunnitelma esitettiin joulukuussa 2005 ja ensimmäiset projektityöt käynnistyivät vuoden 2005 aikana. J a t k o - o p i n n o t Vuoden 2005 aikana jatkettiin selvitystyötä jatkoopiskelumahdollisuuksista Oulun Eteläisen alueella. Kevään 2006 Digitaalisen median tutkimusseminaari tulee toimimaan poikkitieteellisenä tapaamisfoorumina alueen jatko-opiskelijoille. Seminaariin osallistuminen tullaan hyväksymään ainakin Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen jatko-opinnoiksi. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia menetelmäkurssien järjestämisestä jatko-opiskelijoille. K a u p p a t i e t e e t Syksyllä 2005 palkattiin suunnittelija selvittämään yrittäjyyspainotteisen kauppatieteellisen koulutuksen toteuttamista Oulun Eteläisen alueella. Loppuvuodesta toteutettiin kysely alueen opiskelijoiden keskuudessa heidän kiinnostuksestaan kauppatieteellisiin opintoihin, yrittäjyyteen ja oman yrityksen perustamiseen. Lisäksi selvitettiin eräiden yritysten kiinnostusta kauppatieteellisiin opintoihin. Selvitystyö jatkuu vuoden 2006 aikana. 21

22 V u o n n a k ä y n n i s s ä o l l e e t p r o j e k t i t Teknologiakasvatus NYT! Maanalaisen fysiikan tutkimus (CUPP) RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimusprofessuuri, langaton tiedonsiirto Ohutlevyalan uudet menetelmät (hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä) Digitaalisen median tutkimusjohtaja, sähköinen asiointi Creadis - tietoteollisuusalan kehittämistoiminta (hallinnoija: Siikalatvan seutukunta) Ohjelmistotuotannon maisteriohjelma Haapavedellä Ohjelmistotuotannon maisteriohjelma Ylivieskassa Mobiilipalveluiden maisteriohjelma Nivalassa Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa - yliopistollisen toiminnan integrointi Oulun Eteläisen korkeakoulukeskukseen ja kehittämisympäristöjen toiminta Enhancing Knowledge Intensive Enterprises in Small Cities Surrounded by Rural and Sparsely Populated Areas (hallinnoija: Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy) Lisäksi erilaisia selvitys- ja suunnitteluhankkeita. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti vuonna 2005 oli noin 1,8 milj. euroa. Pääosa hankkeista on rahoitettu EU-tavoiteohjelmarahoituksella (ESR, EAKR). Merkittävimmät rahoittajatahot ovat olleet Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Suomen Akatemia, ProMetal-verkosto, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan ja Siikalatvan seutukunnat sekä Oulun Eteläisen alueen kunnat. K e r t t u S a a l a s t i s ä ä t i ö Kerttu Saalasti säätiö perustettiin edistämään Oulun Eteläisen alueen elinkeinoelämän monipuolistumista ja kilpailukykyä sekä tukemaan alueen yliopistollista tutkimus- ja koulutustoimintaa. Säätiön hallinnosta vastaavat hallitus ja edustajisto. Hallituksen puheenjohtajana toimii Taavi Vähäsöyrinki ja edustajiston puheenjohtajana kansanedustaja Markku Koski. Säätiön asiamiehenä toimii Oulun Eteläisen instituutin johtaja Eelis Kokko. Nimensä säätiö on saanut Oulun yliopiston perustamiseen olennaisesti vaikuttaneelta opetusministeri Kerttu Saalastilta, joka oli presidentti Kyösti Kallion tytär. Säätiön kotipaikka on Nivala, presidentti Kallion kotikunta. Säätiö jakaa apurahoja alueen yliopisto-opiskelijoille ja tutkijoille. Vuonna 2005 myönnettiin neljä euron suuruista apurahaa: KM Sirkku Korkatti (väitöskirjatyö, Geometrisen ajattelun kehittymistutkimus perusopetuksen 5-9 luokilla Laatoitusprojekti-opetuskokeilun yhteydessä), Fil. yo Kai Loo (väitöskirjatyö, Matalaenerginen neutriinoastrofysiikka), FM Elina Palola (väitöskirjatyö, Christfrid Gananderin kansanrunojen kieli) ja DI Rauno Toppila (väitöskirjatyö, Moniteknisen tuotteen toimitustestaus). 22

23 H A L L I N T O Oulun Eteläisen instituutin toiminta vakinaistettiin Oulun yliopiston hallituksen tekemällä päätöksellä alkaen. Samassa yhteydessä instituutille hyväksyttiin sen toimintaa ja organisointia koskeva johtosääntö. Poimintoja Oulun Eteläisen instituutin johtosäännöstä 1 Instituutin perustehtävä ja tavoite Oulun Eteläisen instituutti on Oulun yliopiston alueyksikkö, jonka tehtävänä on edistää ja organisoida yliopistollista tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa lähinnä Oulun Eteläisen alueella, joka käsittää Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnat. Instituutin tarkoituksena on yliopistollisella osaamisella vahvistaa alueen osaamista, yritystoimintaa ja vetovoimaisuutta erityisesti niillä osa-alueilla, joille se on toiminnassaan profiloitunut. Instituutin toimintaan osallistuvat yliopiston peruslaitoksista erityisesti tietojenkäsittelytieteiden laitos, sähkö- ja tietotekniikan osasto, konetekniikan osasto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, fysikaalisten tieteiden laitos, maantieteen laitos sekä koulutus- ja tutkimuspalvelut. Instituutti toimii läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, kuntien ja seutukuntien sekä oppilaitosten, erityisesti ammattikorkeakoulujen kanssa. 2 Hallinto Hallinnosta vastaavat instituutin johtaja ja ohjausryhmä. Ohjausryhmä asettaa instituutin johtajan tueksi instituutin operatiivista toimintaa varten johtoryhmän. Ohjausryhmä voi valita johtajan varamiehen hoitamaan johtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estyneenä. Instituutin toiminta voi jakaantua vastuualueisiin. Vastuualueista päättää yliopiston rehtori instituutin johtajan ehdotuksesta. Oulun Eteläisen alueen toimijoista ja Oulun yliopiston edustajista koostuva Kerttu Saalasti - säätiö tukee instituutin toimintaa perussääntönsä mukaisesti ja edistää instituutin yhteistyötä alueen kanssa. 8 Yhteistyö alueen kanssa Oulun Eteläisen instituutti toimii läheisessä yhteistyössä Kerttu Saalasti säätiön, alueen kuntien ja seutukuntien, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Kerttu Saalasti säätiö on Oulun yliopiston, alueen kuntien ja koulutusorganisaatioiden yhteisesti perustama säätiö. Sen tarkoituksena on tukea ja edistää yliopistollista tutkimus- ja koulutustoimintaa Oulun Eteläisessä (Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukuntien alueella). Säätiön hallituksen tehtävänä on mm. edistää osapuolten välistä yhteistyötä sekä tehdä ehdotuksia Oulun Eteläisen instituutin toiminnan päämääristä, toimintatavoista, painopisteistä, kehittämislinjauksista ja toiminnan organisoinnista. 9 Instituutin vastuualueet ja toimipisteet Instituutti voi jakautua vastuualueisiin, joista päättää yliopiston rehtori instituutin johtajan esityksestä. Instituutin kotipaikka on Nivalan kaupunki. Instituutilla voi olla toimipisteitä ja hanketoimintaa toimialueensa eri osissa. 10 Rahoitus Perusrahoituksen yksikkö saa yhteiskunnallisen palvelutoiminnan määrärahan jaon yhteydessä. Instituutin toiminnallinen rahoitus on pääosin ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolinen rahoitus kohdennetaan instituutille tai toiminnasta vastaavalle yliopiston peruslaitokselle. Vain perustellusta syystä ja yliopiston tekemän sopimuksen nojalla täydentävää rahoitusta (esimerkiksi rakennerahastorahoitusta) instituutin toimintaan voidaan osoittaa instituutin alueelliselle yhteistyökumppanille. Instituutti vastaa myös tässä tapauksessa yliopistollisen toiminnan sisällöstä ja tuloksista. 23