KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 810 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Väliarviointi Kulttuuri-ohjelman täytäntöönpanosta FI FI

3 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Väliarviointi Kulttuuri-ohjelman täytäntöönpanosta FI 2 FI

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO OHJELMAN TAUSTA ULKOPUOLINEN ARVIOINTI Arvioinnin tarkastelualat ja tarkoitus Menetelmät Havainnot Arvioijan keskeiset suositukset ja komission kommentit Komission päätelmät JOHDANTO Tämä arviointi perustuu Kulttuuri-ohjelman, jäljempänä ohjelma, perustamisesta 12 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn päätöksen N:o 1855/2006/EY 1,2 13 artiklan 3 kohdan a alakohtaan. Sen mukaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle toimitetaan väliarviointi saaduista tuloksista ja ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31. joulukuuta Tässä kertomuksessa Euroopan komissio esittää kantansa niihin keskeisiin päätelmiin ja suosituksiin, jotka sisältyvät ulkopuolisen konsultin suorittamaan ohjelman väliarviointiin. Arviointi on saatavissa seuraavassa osoitteessa: 2. OHJELMAN TAUSTA Päätöksen N:o 1855/2006/EY, jäljempänä päätös, mukaan ohjelman yleistavoitteena on edistää eurooppalaisille yhteistä ja yhteiseen kulttuuriperintöön perustuvaa kulttuurialuetta kehittämällä luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten välistä kulttuuriyhteistyötä, jotta edistettäisiin Euroopan kansalaisuuden kehittymistä. Tähän yleistavoitteeseen pyritään seuraavien ohjelmassa lueteltujen erityistavoitteiden avulla: edistetään kulttuurialan toimijoiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta; kannustetaan teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä; edistetään kulttuurien välistä vuoropuhelua. Ohjelma käsittää kolme toimintalohkoa: 1 2 EUVL L 372, , s. 1. Sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä päätöksellä N:o 1352/2008/EY (EUVL L 348, , s. 128). FI 3 FI

5 toimintalohko 1 kulttuuritoimien ja erityisesti monivuotisten yhteistyöhankkeiden, yhteistyötoimien ja erityistoimien tukeminen; toimintalohko 2 tuki kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille; toimintalohko 3 analysoinnin ja tiedon keruun ja levityksen sekä hankkeiden vaikutuksen maksimoimisen tukeminen eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön alalla. Toimintalohko 1 käsittää kulttuurialan yhteistyötoimet, kirjallisuuden kääntämiseen tarkoitetut apurahat, erityistoimet, joilla tuetaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, Euroopan kulttuuripääkaupungit sekä neljä kulttuurin alalla jaettavaa eurooppalaista palkintoa. Kahta viimeksi mainittua toimea hallinnoi suoraan komissio (koulutuksen ja kulttuurin pääosasto), kun taas muiden hallinnoinnista vastaa komission puolesta koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA). Ohjelman toteuttamiskaudeksi vahvistettiin 1. tammikuuta 2007 alkava ja 31. joulukuuta 2013 päättyvä jakso. Tässä kertomuksessa käsitellään ohjelman kaikkia toimintalohkoja (lukuun ottamatta Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, joista laaditaan erilliset arvioinnit 3 ) sekä sen maantieteellistä soveltamisalaa kokonaisuudessaan ohjelman kolmen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana. 3. ULKOPUOLINEN ARVIOINTI 3.1. Arvioinnin tarkastelualat ja tarkoitus Riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin tekijäksi valittiin ECOTEC Research and Consulting Ltd. Ulkopuolisessa arvioinnissa oli määrä tarkastella ohjelman täytäntöönpanoa ja sen tavoitteiden toteutumista sekä raportoida siitä, missä määrin jo käynnistetyillä toimilla on edesautettu päätöksessä asetettujen tavoitteiden sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 167 artiklassa määrättyjen EU:n kulttuurialan toimien yleisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi oli tarkoitus antaa tukea tulevien kulttuurialan ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon nykyisen ohjelman jatkoksi Menetelmät Ulkopuolisen arvioijan toteuttama arviointi perustui kysymyksiin, joiden keskeisiä lähtökohtia olivat relevanssi, tehokkuus, vaikuttavuus ja kestävyys. Analysoinnissa höydynnettiin seuraavia menetelmiä: asiakirjatutkimus (myös ohjelmaa koskevien tietojen tarkastelu), rahoitettuja hankkeita koskevien asiakirjojen tarkastelu satunnaisotannalla, 78 haastattelua edunsaajien, ohjelman täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja muiden sidosryhmien kanssa, erityisen kohderyhmän perustaminen, tietojenvaihto Kulttuuri-ohjelman hallintokomitean kanssa sekä 11 hankekohtaista tapaustutkimusta. Lisäksi laadittiin kaksi online-kyselyä, joista toinen oli suunnattu ohjelmasta tuettaville organisaatioille ja toinen kustantamoille, jotka olivat saaneet tukea kirjallisuuden kääntämiseen. Näiden kahden kyselyn vastausprosentit olivat hyvät (ensimmäisen 50 % ja toisen 40 %), ja niihin osallistui vastaajia 34 maasta. 3 Sen sijaan tässä arvioinnissa käsitellään Euroopan kulttuuripääkaupunkien ja ohjelman muiden osioiden keskinäistä täydentävyyttä. FI 4 FI

6 3.3. Havainnot 1. Relevanssi Arvioinnissa todetaan, että Kulttuuri-ohjelmalla edistetään valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, tuetaan vertaisoppimista ja kulttuurialan ammattimaistamista sekä parannetaan Euroopan kansalaisten mahdollisuuksia tutustua muihin kuin kotimaisiin eurooppalaisiin teoksiin. Lisäksi ohjelmalla edistetään epäsuorasti sellaisen sisällön kehittämistä, joka on keskeinen tekijä kestävän kasvun ja työpaikkojen kannalta, sekä kannustetaan uusiin innovaatioihin. Arviointiraportissa korostetaan ohjelman keskeistä merkitystä Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kunnioittamisessa sekä EU:n kulttuuriperinnön vaalimisessa ja kehittämisessä. Niistä määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa, SEUT-sopimuksen 167 artiklassa, EU:n perusoikeuskirjassa (erityisesti sen 22 artiklassa) sekä EU:n velvoitteissa, jotka perustuvat sen asemaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen sopimuspuolena. Ohjelman tavoitteilla on edistetty SEUT-sopimuksen 167 artiklassa asetettuja päämääriä, joiden mukaan unioni pyrkii toiminnallaan tukemaan ja täydentämään jäsenvaltioiden toimintaa seuraavilla aloilla: Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemuksen ja sitä koskevan tiedon levityksen parantaminen, Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojaaminen, muu kuin kaupallinen kulttuurivaihto sekä taiteellinen ja kirjallinen luova toiminta. Vaikka ohjelma perustettiin ennen kulttuuria koskevaa Euroopan toimintasuunnitelmaa, nämä kaksi liittyvät vahvasti yhteen. Eräät tukimuodot liittyvät suoraan poliittisiin prosesseihin (kansalaisyhteiskunnan foorumit, politiikan analysointiryhmittymät ja poliittiset analyysit). Osa tukimuodoista puolestaan ei liity niihin suoraan, mutta niiden avulla voidaan luoda hyviä käytänteitä ja saada kokemuksia, joita voidaan hyödyntää poliittisissa prosesseissa (yhteistyöhankkeet, erityistoimet ja kirjallisuuden käännöshankkeet). Yhteistyöhankkeet (kaikissa muodoissaan), jotka saavat suurimman osan ohjelman määrärahoista, sekä tuki EU:n laajuisesti toimiville organisaatioille ovat olennaisia kaikkien kolmen erityistavoitteen kannalta. Niiden avulla on erityisesti mahdollista tukea suoraan liikkuvuusjaksoja sekä toimia, joihin liittyy teosten levittämistä. Kumppanuuksille asetetulla kansainvälisyyden vaatimuksella varmistetaan, että toimiin sisältyy jonkinasteista kulttuurien välistä vuoropuhelua, sillä niihin osallistuu erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä. Vaikka useimmilla hankkeilla edistetään kulttuurien välistä vuoropuhelua, ei ole aina selvää, millaisilla erityistoimilla tämä tavoite voitaisiin saavuttaa, toisin kuin kahden muun tavoitteen kohdalla. Sen vuoksi kulttuurien välinen vuoropuhelu on yleensä (mutta ei aina) hankkeiden sivutuote eikä niiden ensisijainen tavoite. Kirjallisuuden kääntämisellä voidaan edistää hyvin kouriintuntuvasti kansainvälisen liikkuvuuden tavoitetta ja epäsuorasti myös kulttuurien välistä vuoropuhelua. Arvioinnissa suositellaan ohjelman tavoitteiden tarkistamista jatkossa, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n politiikkojen (esimerkiksi Eurooppa strategia ja kulttuuria koskeva Euroopan toimintasuunnitelma) sekä kulttuurialaan ja sen tuleviin tarpeisiin vaikuttavien seikkojen (esim. globalisaation vaikutus ja digitalisoituminen) viimeaikainen kehitys. 2. Vaikuttavuus FI 5 FI

7 Hankeasiakirjojen tarkastelun ja online-kyselyjen mukaan ohjelmalla onnistuttiin yleisesti saavuttamaan tavoitellut tulokset ja vaikutukset, ja sillä on ollut huomattava vipuvaikutus. Tästä ovat osoituksena seuraavat numerotiedot. Ohjelmasta myönnettiin vuosina kulttuurialan toimijoille yli 700 avustusta. Edunsaajina oli yhteensä noin organisaatiota, jos myös yhteishankkeisiin osallistuneet järjestäjät lasketaan mukaan. Avustuksia maksettiin yhteensä yli 120 miljoonaa euroa. Yhteisrahoitusvaatimuksen ansiosta hankkeille saatiin luonnollisesti rahoitusta myös muista lähteistä kansallisella tasolla. Tuetuilla toimilla saavutetaan laajat kansanjoukot, ja niillä parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia tutustua eurooppalaiseen kulttuuriin. Kirjallisuuden kääntämiseen tarkoitetun tuen avulla on kolmen vuoden aikana käännetty yli teosta. Tällä tavoin noin 1,4 miljoonaa lukijaa on saanut mahdollisuuden tutustua (uuteen) eurooppalaiseen kirjallisuuteen. Euroopan kulttuuripääkaupungit houkuttavat poikkeuksetta miljoonia kävijöitä, ja hankkeissa on mukana tuhansia vapaaehtoistyöntekijöitä. Esimerkiksi Liverpoolissa kävi vuonna 2008 kaikkiaan 10 miljoonaa vierailijaa. Euroopan kulttuuriperintöpäiviin osallistui vuonna 2009 yhteensä 25 miljoonaa ihmistä eri puolilla Eurooppaa. Sadattuhannet eurooppalaiset puolestaan seurasivat European Border Breakers (EBBA) -palkintojen jakoa internetissä sekä 12 televisiokanavan ja 24 radiokanavan välityksellä 24 maassa. Useimmat hankkeiden vetäjät katsoivat onnistuneensa toimissa, joita tavoitteiden saavuttamiseksi oli toteutettu. Ohjelman perustamisesta tehdyssä päätöksessä tai ohjelmaoppaassa ei erikseen määritellä, millaisia tuettavien kulttuuritoimien tulisi olla luonteeltaan, muodoltaan tai sisällöltään. Ohjelman joustavuuden ansiosta kulttuurialan toimijat voivat soveltaa lähestymistapoja, jotka on räätälöity niiden omiin tarpeisiin. Ohjelmassa erikseen lueteltujen tavoitteiden lisäksi hankkeilla on yleensä myös useita muita päämääriä. Toiminta voidaan jakaa yleensä kahteen pääryhmään: kulttuuritoiminta (mm. taidealan vaihto-ohjelmat, yhteistyössä tapahtuva kulttuurin luominen, yhteistuotannot, kiertueet ja festivaalit sekä kulttuuriesineiden vaihto) ja tukitoiminta (kokemusten vaihto ja verkottuminen, tietojen ja käytännön tuen antaminen toimijoille, koulutus sekä tutkimus). Toimintaa toteutetaan useissa erilaisissa muodoissa. Kulttuurialan toimijoiden liikkuvuus ja teosten levittäminen on yleensä toteutettu yhdennettynä toimintana: esimerkiksi teatteriryhmät kiertävät esittämässä uusia teoksia tai taiteilijat luovat ja esittelevät uusia töitä liikkuvuusjaksolla. Suuri yleisö tavoitetaan esitysten, näyttelyiden, toisinaan television ja radion ja tietysti internetin välityksellä. Kyselyn mukaan kansainvälisen yhteistyön suurin este on raha. Yleensä hankkeita ei jatketa EU:lta saadun avustuksen päätyttyä, sillä valtioiden rajat ylittävästä toiminnasta aiheutuu lisäkustannuksia. Siitä huolimatta ohjelmalla on saatu aikaan seuraavia pitkäaikaisia etuja: taiteilijoiden taitojen ja uran edistäminen liikkuvuusjaksojen avulla; vertaisoppiminen kansainvälisten vaihtojen, verkottumisen ja kokemusten kautta usein sellaisilla (erityis)aloilla, joilla taidot ja taitotieto ovat Euroopassa maantieteellisesti hajallaan. Näin on saatu aikaan mittakaavaetuja ja tuettu alan ammattimaistumista erityisesti globaalissa ympäristössä toimimista varten; maantieteellisen epätasapainon korjaaminen tukemalla ohjelman yhteistyöulottuvuuden avulla taiteilijoita niissä maissa, joissa taidealan valmiudet ovat muita heikommat; FI 6 FI

8 yhteistuotannolla valmistuneiden tai muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten teosten levittämisen tukeminen ja näiden teosten esittäminen suurelle yleisölle; avoimemman ja kansainvälisen lähestymistavan edistäminen yksityishenkilöiden ja organisaatioiden keskuudessa. Eniten epätasapainoa esiintyy ohjelman osiossa, joka koskee kirjallisuuden kääntämistä. Vaikka kääntämiseen tarkoitetulla tuella on edistetty merkittävästi kirjallisuuden levittämistä ja siten parannettu ihmisten mahdollisuuksia tutustua muihin kuin kotimaisiin eurooppalaisiin teoksiin, suurin osa teoksista (yli 40 %) käännettiin englannista ja ranskasta. Lisäksi yli puolet kaikista käännöksistä tehtiin viidelle kohdekielelle (italia, unkari, sloveeni, bulgaria ja kreikka). Ohjelma tarjoaa siten mahdollisuuksia edistää kulttuurin monimuotoisuutta lisäämällä käännöksiä joillekin suurille eurooppalaisille maailmankielille, joiden kautta kirjallisuutta voidaan kääntää edelleen muille kielille. Arvioinnissa todetaan sen vuoksi, että ohjelmalla on tehokkaasti edistetty valtioiden rajat ylittävää kulttuurialan yhteistyötä, tuettu taiteen ja kirjallisuuden luomista sekä lisätty kulttuuri-ilmaisujen levittämistä. Ohjelmalla on siten merkittävästi tuettu SEUT-sopimuksen yleistavoitetta kulttuurin monimuotoisuuden edistämisestä Euroopassa sekä nostettu yhteinen kulttuuriperintö etualalle. 3. Tehokkuus Ohjelmaan on tullut paljon enemmän rahoituspyyntöjä kuin sillä on käytettävissä määrärahoja: vain noin joka neljännelle yhteistyöhankkeiden toimintalohkoon esitetylle hakemukselle on myönnetty rahoitusta. Lisäksi vain noin joka kolmas Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden esittämä hakemus on hyväksytty. Kirjallisuuden kääntämistä koskevien hakemusten hyväksymisprosentti oli suurempi, sillä noin puolelle hankkeista myönnettiin rahoitusta. Kysyntä ei kuitenkaan vastaa tietyille suurille kielille (varsinkin englanniksi) tehtävien käännösten todellista tarvetta. Lisäksi olisi otettava huomioon yleisemminkin piilevä käännösten tarve, joka ei ilmene toimitettujen hakemusten määrästä, sillä ainakin eräissä tapauksissa hakemusta ei ole tehty, vaikka rahoitusta todella tarvittaisiin (esimerkiksi koska on ollut vaikea löytää täydentävää rahoitusta). Tähän saakka menot ovat vastanneet yleisesti odotuksia, ja sama koskee rahoituksen jakautumista eri toimintalohkojen kesken. Sen sijaan on kyseenalaista, riittävätkö tuetut kolmansia maita koskevat hankkeet suhteellisen rajallisen määränsä takia muodostamaan merkittävää kriittistä massaa asianomaisissa maissa. Hakuprosessi ja ohjelman hallinnointi ovat tehostuneet huomattavasti verrattuna ohjelman edeltäjään, Kulttuuri ohjelmaan. Muutokset, joita menettelyyn on tehty muun muassa päätöksen 9 artiklassa olevien komiteamenettelyä koskevien säännösten muuttamista koskevalla päätöksellä N:o 1352/2008/EY, ovat selkeyttäneet ja lyhentäneet hakuprosessia (toimintalohkosta riippuen päivää). Komissio ja EACEA ovat yksinkertaistaneet hakijoille asetettuja hallinnollisia vaatimuksia monin erilaisin keinoin. Ohjelmien osanottajat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä näihin muutoksiin sekä ohjelmaoppaaseen, jossa hakijoille annetaan yksityiskohtaista ja konkreettista tietoa rahoituksen hakemisesta. Kulttuurin yhteyspisteiden toiminta on edelleen tyydyttävää. Niiden työjärjestelyihin on tehty hiljattain muutoksia, joiden voidaan alkuvaiheen perusteella todeta etenevän hyvin. Muutoksilla on tarkoitus muun muassa vahvistaa kulttuurin yhteyspisteiden ja EACEA:n suhteita. Edunsaajat pitivät Kulttuuri-ohjelman ja komission tiedonlevitystoimien näkyvyyttä FI 7 FI

9 yleensä hyvänä, mutta vaikuttaa siltä, että enemmänkin olisi tehtävissä erityisesti lisäämällä EU:n laajuisia tiedonlevitystoimia. Tosin tällaistenkin toimien on todettu parantuneen huomattavasti Kulttuuri ohjelman jälkeen. Arvioija toteaa lopuksi tehokkuudesta yleisesti, että ohjelma on enimmäkseen vastannut odotuksia sekä ohjelmaan osallistuvien organisaatioiden tyypin että maantieteellisen tasapainon osalta. Lisäksi ohjelma on tarjonnut osallistumismahdollisuuksia monenlaisille voittoa tavoittelemattomille kulttuurialan järjestöille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille. Yli puolet ohjelmaan osallistuvista toimijoista edustaa esittäviä taiteita, mutta myös monialaisten toimijoiden määrä on suhteellisen suuri. Tämä kuvastaa useiden nykyaikaisten kulttuuritoimien monialaista luonnetta. Hakijamäärät korreloivat yleensä ottaen tyydyttävästi maan koon kanssa lukuun ottamatta jo edellä mainittua kirjallisuuden kääntämisen osiota (tosin hakijamäärät eivät välttämättä ole suoraan verrannollisia hyväksyttyjen hakemusten lukumäärään). 4. Kestävyys Kestävyyden osalta voidaan todeta, että useiden yhteistyöhankkeiden pohjalta on järjestetty jatkotoimia ja niillä on luotu kestävä pohja tulevalle toiminnalle sekä saatu aikaan pitkäaikaisia hyötyjä. Lisäksi niiden yhteydessä on muodostettu vahvoja ja kestäviä kumppanuussuhteita. Yhteistyön jatkuminen kuitenkin riippuu suuresti organisaation kyvystä jatkaa toimintaa kansainvälisellä tasolla sen jälkeen, kun hankkeen rahoitus päättyy. Useissa tapauksissa kansainvälisen yhteistyön kustannukset johtivat siihen, että hankkeita ei voitu enää jatkaa rahoituksen päätyttyä tai niitä jatkettiin suppeammassa mittakaavassa. Arviointiraportin mukaan Euroopan kulttuurinen ja kielellinen hajanaisuus sekä tämänhetkinen taloudellinen tilanne ja sen vaikutus kulttuurille ja taiteelle myönnettävään julkiseen rahoitukseen ovat haaste liikkuvuudelle ja teosten levittämiselle, valmiuksien kehittämiselle ja siten alan kestävälle kehitykselle. Kun tarkastellaan toimintalohkosta 2 tuettuja Euroopan tasolla toimivia organisaatioita, voidaan todeta, että moni näistä organisaatioista jatkaisi toimintaansa jossakin muodossa myös ilman EU:n avustusta, tosin pienemmässä mittakaavassa. Euroopan kulttuuripääkaupungin titteli on usein hyödyttänyt pysyvästi kyseisiä kaupunkeja, sillä sen ansiosta niihin on saatu uutta kulttuuri-infrastruktuuria ja -toimintaa, kaupunkien kulttuurialan ja kulttuurihallinnon valmiudet ovat parantuneet, niiden kulttuurielämä on vilkastunut ja imago vahvistunut. 4. ARVIOIJAN KESKEISET SUOSITUKSET JA KOMISSION KOMMENTIT Arvioija antoi havaintojensa pohjalta 17 suositusta. Ne esitetään seuraavassa kursiivilla (komission kommentit esitetään niiden jälkeen), ryhmiteltynä kahteen pääluokkaan sen mukaan, koskevatko ne nykyisen Kulttuuri-ohjelman täytäntöönpanon jatkamista vuoteen 2013 vai uuden (vuoden 2013 jälkeen voimaan tulevan) ohjelman suunnittelua. 1. Nykyinen ohjelma Suositus 1 FI 8 FI

10 Komission olisi tarkistettava edelleen kirjallisuuden kääntämiseen myönnettävien avustusten suuruutta varmistaakseen, että ne ovat yhteensopivat markkinahintojen kanssa kussakin maassa. Suositus 2 Festivaaleille tarkoitetun tuen jatkaminen toimintalohkoon 2 sisältyvästä erillisestä alalohkosta ei tuota mitään erityistä suoraa etua. Uudessa, toukokuussa 2010 julkaistussa ohjelmaoppaassa kyseinen tuki on siirretty toimintalohkoon 1 sisältyvään erilliseen alalohkoon, jotta festivaaleille voidaan myöntää tukea hankkeiden muodossa eikä toimintaavustuksien kautta. Lisäksi festivaalit voivat edelleen hakea yhteistyöhankkeille tarkoitettua tukea edellyttäen, että ne täyttävät kyseiset ehdot eli niiden toiminta perustuu yhteistyösopimukseen. Suositus 3 Kulttuurin yhteyspisteiden työjärjestelyihin tehtävät muutokset olisi saatettava loppuun, ja niihin olisi tarvittaessa tehtävä mukautuksia menettelyn edetessä, jotta voidaan varmistaa kehityksen jatkuminen ja parhaat mahdolliset palvelut kulttuurialan toimijoille. Suositus 4 Komission/EACEA:n olisi jatkettava hankkeita koskevia vuotuisia tarkastuskäyntejä, joiden tarkoituksena on auttaa edunsaajia sekä varmistaa, että komissio/eacea tuntevat hankkeiden sisällön. Suositus 5 Yhteistyöhankkeiden ja Euroopan tasolla toimivien organisaatioiden loppukertomuksissa olisi mainittava niiden henkilöiden lukumäärä, jotka ovat hyödyntäneet liikkuvuusjaksoja. Suositus 6 Toimia, joilla edistetään hankkeiden tuloksia vuotuisten konferenssien ja julkaisujen kautta, olisi jatkettava ja mahdollisesti lisättävä, sikäli kuin resurssit sallivat. Kulttuurin yhteyspisteet voisivat pyytää hankkeiden edunsaajia kertomaan kokemuksistaan paikallisten tiedotuspäivien yhteydessä. Komission kanta Komissio on yleisesti ottaen samaa mieltä suositusten kanssa. Komissio käynnisti vuonna 2007 laaja-alaisen yksinkertaistamishankkeen, jonka yhteydessä nykyisen ohjelman hallintoa ja täytäntöönpanoa, myös useita arvioinnissa mainittuja seikkoja, parannettiin huomattavasti. Sidosryhmät ovat pitäneet näitä uudistuksia tervetulleina. Festivaaleja on vuodesta 2010 lähtien tuettu hankkeiden muodossa eikä toiminta-avustuksilla. Kuten arvioinnissa todetaan, suositus 2 on siten jo pantu täytäntöön. Suosituksen 1 (kirjallisuuden kääntämiseen myönnettäviä kiinteitä avustuksia tarkistetaan joka toinen vuosi; koska viimeisin tarkistus tehtiin vuoden 2010 alussa, seuraava tarkistus tehdään vuonna 2012), suosituksen 3 (kulttuurin yhteyspisteiden työjärjestelyjä koskevat muutokset, joilla parannetaan palveluja, saatiin loppuun vuonna 2010, ja tilannetta voidaan pitää vakaana nykyisen ohjelmakauden osalta) ja suosituksen 4 (varsinkin EACEA on lisännyt hankkeita FI 9 FI

11 koskevia tarkastuskäyntejä, minkä ansiosta komissiolla/eacea:lla on paljon parempi käsitys tuettavista toimista, ja ne voivat seurata ja tukea toimia tehokkaammin) osalta voidaan todeta, että komissio on jo tehnyt tarvittavat muutokset nykyisen ohjelman rakenteeseen. Suosituksen 5 pohjalta olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin, kuinka moni on osallistunut liikkuvuusjaksoihin. Koska tämä kuitenkin edellyttää pientä mukautusta hankkeiden loppuraportteja koskeviin EACEA:n malleihin, on tämän muutoksen sopivinta toteutusajankohtaa vielä pohdittava tarkemmin. Suosituksen 6 osalta (toimet, joilla parannetaan hankkeiden tuloksia) komissio toteaa aikovansa jatkaa vuotuisia konferensseja ja julkaisuja sekä harkitsevansa muita toimintamahdollisuuksia käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kulttuurin yhteyspisteiden järjestämillä paikallisilla tiedotuspäivillä on vuodesta 2010 lähtien keskitytty enemmän tuetuista hankkeista saatujen kokemusten vaihtamiseen, ja niihin osallistuu komission/eacea:n edustajia aina kun se on tarpeellista ja mahdollista. 2. Tuleva ohjelma Suositus 7 Tulevan ohjelman yleisiä ja erityisiä tavoitteita olisi tarkistettava niiden muutosten pohjalta, joita on tapahtunut edellisen ohjelman suunnittelun jälkeen. Tämä koskee erilaisia kulttuurialaan vaikuttavia muutoksia sekä poliittisia edistysaskelia, kuten EU strategia ja siihen kuuluvat lippulaiva-aloitteet sekä kulttuuria koskeva Euroopan toimintasuunnitelma. Suositus 8 Ohjelmaan kuuluvan yhteisrahoituksen asianmukaista enimmäismäärää olisi pohdittava tarkemmin. Jos yhteisrahoituksen enimmäismäärä on suhteellisen pieni, voidaan ohjelmasta rahoittaa suuri määrä hankkeita. Jos enimmäismäärä sen sijaan on liian pieni, toimijat eivät välttämättä hae rahoitusta eivätkä voi toteuttaa kunnianhimoisia hankkeita. Jos yhteisrahoitusosuus ei kuvasta todellista tilannetta (esim. julkisten varojen rankka supistaminen kansallisella tasolla, talouden hidastumisesta johtuva vaikeus hankkia yksityistä rahoitusta jne.), useat kulttuurialan toimijat voivat jäädä ohjelman hakuehtojen ulkopuolelle. Ohjelmalla ei silloin välttämättä kyetä saavuttamaan haluttuja tavoitteita. Yhteisrahoitusosuuden etuja ja hyötyjä olisi sen vuoksi punnittava huolellisesti tulevassa ohjelmassa. Ohjelman tavoitteet ja ensisijaiset aihealueet sekä vallitsevat olosuhteet olisi otettava huomioon. Suositus 9 Ohjelman monialaista lähestymistapaa olisi jatkettava, ja siinä olisi huomioitava kulttuurialan tämänhetkinen tilanne ja esimerkiksi digitoinnin vaikutus: kulttuurin osaalueiden rajat ovat hämärtymässä ja monialaiset kokeilut yleistyvät. Suositus 10 Olisi harkittava, tarvitaanko edelleen jakoa monivuotisiin ja kaksivuotisiin yhteistyöhankkeisiin, sillä hankkeilla on samat tavoitteet. Suositus 11 FI 10 FI

12 Kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä olisi tarkistettava. Nykyinen lähestymistapa, jossa kunakin vuonna valitaan yhteistyökumppaniksi yksi tai useampi maa, ei näytä tuottavan merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia kriittisen massan puuttumisen vuoksi. Suositus 12 Koska liikkuvuuden ja teosten levittämisen tiellä on edelleen useita esteitä sisämarkkinoista ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta huolimatta, olisi harkittava tuen myöntämistä sellaisille kulttuurialan toimijoille suunnattuihin tiedotus- ja neuvontatoimiin, joiden on työskenneltävä jossakin toisessa EU-maassa. Suositus 13 Komission ja EACEA:n olisi pohdittava keinoja edistää kirjallisuuden kääntämistä harvinaisista kielistä (erityisesti uusien jäsenvaltioiden kielistä) suuriin kieliin, kuten englantiin, ranskaan, saksaan ja espanjaan. Niitä käytetään usein lähtökielinä uusille käännöksille, ja niiden avulla voitaisiin siten merkittävästi edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Lisäksi olisi harkittava muita aloitteita, joilla voitaisiin edistää kirjallisuuden kääntämistä. Suositus 14 Olisi harkittava kategorian Kannatusverkostot muuttamista pelkiksi verkostoiksi, sillä organisaatioiden ei välttämättä tarvitse harjoittaa minkäänlaista kannatustoimintaa voidakseen edistää merkittävästi taiteilijoiden liikkuvuutta, teosten levittämistä jne. Suositus 15 Arvioinnissa todettiin, että kulttuurialalla on tarvetta uusille, luoville ja innovatiivisille toimille ja rakenteille ja että ohjelmalla on potentiaalia näiden edistämiseen. Kansainvälisen yhteistyön kustannusten vuoksi tällaisia rakenteita tai hankkeita voi kuitenkin olla vaikea jatkaa EU:lta saadun avustuksen päätyttyä. Tästä syystä olisi harkittava, miten tulevissa avustuksen myöntämisperusteissa voitaisiin löytää tasapaino seuraavien seikkojen välillä: toisaalta olisi kannustettava uusien ja innovatiivisten toimien ja rakenteiden luomiseen, toisaalta olisi varmistettava sellaisten vakiintuneiden rakenteiden säilyminen, joilla on pysyvä ja keskeinen rooli ohjelman tavoitteiden edistämisessä ja jotka tarjoavat selkeästi eurooppalaista lisäarvoa. Suositus 16 Kulttuurin yhteyspisteiden roolia, työjärjestelyjä ja nimitysmenettelyjä uudessa ohjelmassa olisi harkittava tarkkaan. Tarvittaessa niitä olisi muutettava vastaamaan uuden ohjelman vaatimuksia ottaen huomioon muissa EU:n ohjelmissa kehitetyt hyvät käytänteet. Suositus 17 Tulevan ohjelman hallinnosta olisi hakijoiden ja edunsaajien etujen vuoksi saatava mahdollisimman tehokas ja yksinkertainen. Samalla olisi noudatettava varainhoitoasetuksen asettamia rajoituksia ja hyödynnettävä nykyisessä ohjelmassa saavutettua edistystä. Komission kanta FI 11 FI

13 Komissio on yleisesti ottaen samaa mieltä suositusten kanssa. Komissio aikoo ottaa suositukset mahdollisuuksien mukaan huomioon valmistellessaan ehdotustaan vuoden 2013 jälkeen sovellettavaksi ohjelmaksi. Tämä koskee sekä ohjelman sisältöä että hallintoa, josta komissio pyrkii saamaan mahdollisimman yksinkertaisen ja tehokkaan. 5. KOMISSION PÄÄTELMÄT Komissio yhtyy arvioijan yleiseen näkemykseen, jonka mukaan ohjelmalla on olennainen rooli valtioiden rajat ylittävän kulttuuriyhteistyön luomisessa sekä havaintoja koskevassa osassa kuvattujen etujen tukemisessa. Ohjelman puitteissa on asianmukaisesti pantu täytäntöön EU:n toimintaa kulttuurialalla sellaisena kuin siitä määrätään SEUT-sopimuksen 167 artiklassa. Lisäksi päätöksessä säädetyt ohjelman tavoitteet on saavutettu. Arvioijan päätelmistä käy ilmi, että muutamilla erityisaloilla voitaisiin vielä saada aikaan pientä parannusta. Osanottajat ovat kuitenkin yleisesti ottaen tyytyväisiä ohjelmaan ja katsovat sen tuovan merkittävää eurooppalaista lisäarvoa. Arvioinnissa korostetaan, että kulttuurialalla voi olla jatkossakin suuri tarve tämäntyyppiselle EU:n tuelle ja että tämä tarve saattaa jopa lisääntyä lähivuosina. Lisäksi arvioinnissa todetaan, että ohjelmalla edistetään sisällön ja tiedon kehittämistä, jotka ovat keskeisiä tekijöitä kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen sekä uusien ja luovien innovaatioiden kannalta. Komissio on vuodesta 2007 lähtien tehostanut huomattavasti kulttuurialan kuulemista, ja se panee tarkasti merkille sidosryhmien esiin tuomat näkökannat, jotka näkyvät myös tässä arviointikertomuksessa. Kuten edellä 4 kohdassa todettiin, nykyiseen Kulttuuri-ohjelmaan on jo sisällytetty monia uusia piirteitä ja parannuksia, joiden ansiosta osa arvioijan suosituksista on jo toteutettu. Komissio aikoo ottaa tämän arvioinnin tulokset huomioon valmistellessaan EU:n uutta kulttuurialan ohjelmaa, joka pannaan täytäntöön vuoden 2013 jälkeen. FI 12 FI