Kainuun biotuotetehdas
|
|
- Marja Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kainuun biotuotetehdas Tehdaskonseptiselvitys Koosteraportti 04/ /2015 1
2 2
3 Kainuun biotuotetehdas - tehdaskonseptiselvitys
4 Kauppakatu Kajaani Puh Faksi kainuunliitto@kainuu.fi Kuvat: Sanna Nikola-Määttä Kartat: Pohjakartta MML sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri-aineistoa 03/2015, Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen lisenssi ( Kajaani
5 Sisällysluettelo Johdanto Metsäteollisuus Markkinatietoa Sellun, paperin ja kartongin valmistus Ympäristönäkökohtia Puuraaka-aine Kainuun kuitupuu Kuitupuun hinta ja kilpailukyky Eri tehtaiden puunkäyttö ja hankinta-alueet Kainuun biotuotetehtaan konseptivaihtoehdot Kainuun biotuotetehtaan sijaintivaihtoehdot Kajaani Parkinniemi Paltamo Autioniemi Paltamo Ensilä-Pynnölänlahden alue Suomussalmi Pesiölahti Kainuun biotuotetehtaan konseptin ja sijaintipaikan valinta sekä jatkotoimenpiteet Konseptin valinta Sijaintipaikan valinta Jatkotoimenpiteet Johtopäätös ja yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet
6 Johdanto Kainuussa on laajat metsävarannot, mutta viime vuosina kuitupuun kauppa on vähentynyt ja metsiä on vajaakäytössä. Vajaakäyttö johtuu myös kysynnästä, sillä Kainuussa ei ole enää mekaanisen massan valmistusta ja kuitupuu menee pääasiassa naapurimaakuntien sellutehtaiden käyttöön. Kainuussa toimii edelleen sahoja, jotka jalostavat pääasiassa tukkipuuta. Sahat tuottavat myös haketta, mitä voi käyttää sellutehtaalla raaka-aineena. Kainuussa suurin talousmetsien omistaja on Metsähallitus noin 44 % omistuksellaan. Metsähallitus pyrkii toteuttamaan suunnitellut hakkuut täysimääräisenä. Vajaakäyttö on tämän hetken arvion mukaan yksityismetsissä, joiden kuitupuun kauppa on vähentynyt. Puuraaka-ainearvioiden mukaan Kainuussa olisi riittävästi kuitupuuta esimerkiksi sellutehtaan tarpeisiin. Tämän hankkeen tarkoituksena oli selvittää mahdollisuudet kuitupuun jatkojalostamiselle Kainuussa. Hankkeen aikana selvitettiin raaka-aineen saanti, minkä varaan jatkojalostaminen kuten sellun tuotanto voitaisiin perustaa. Tehdaskonseptiselvityksen osalta arvioitiin sellun ja sellun jatkojalostustuotteiden markkinat ja kysyntä sekä mahdollisten uusien liukosellusovellusten markkinat. Näide pohjalta laskettiin alustavasti tehdaskonseptin kannattavuus. Hankkeen aikana arvioitiin myös eri sijaintivaihtoehtoja Kainuuseen mahdollisesti perustettavalle biotuotetehtaalle. Hanketta hallinnoi ja hankkeessa oli osatoteuttajana Kainuun Etu Oy. Konsulttiselvityksistyä vastasi Suomen Metsäkeskus Oy (raaka-aineselvitys) ja NISCluster Oy (tehdaskonseptiselvitys). Lisäksi hankkeen aikana kokoontui seurantaryhmä, johon kuului edustajat toteuttajaorganisaatioista, konsulteilta, Kajaanin kaupungista sekä Paltamon, Sotkamon ja Suomussalmen kunnista. Hanke toteutettiin aikana ja se sai EAKR-tukea. 6
7 1 1 Metsäteollisuus 1.1 Markkinatietoa Suomessa tuotettiin sellua vuonna 2014 noin t.suomesta vietiin sellua vuonna 2013 noin t ja sen arvo oli milj.. Vuonna 2014 vastaava sellun vienti oli hieman pienempi t, mutta arvo hieman suurempi milj.. Suomessa tuotettiin paperia ja kartonkia 10,4 milj.t vuonna 2014, kun maailmanlaajuisesti tuotetaan noin 400 milj.mt paperia ja kartonkia vuosittain. Sellun, paperin, kartongin ja sahatavaran tuotanto Suomessa (lähde: Tuotanto ). Sellun tuotanto on eniten kasvanut Kiinassa viime vuosien aikana, kun taas muiden maanosien tuotanto on pysynyt lähes samana tai kasvanut hieman. 7
8 Paperimarkkinat maailmanlaajuisesti. (Lähde: ) Valkaistun eukalyptussellun (BEK) osuus on kasvanut ja pohjoisen valkaistun havusellun (NBSK) osuus on hieman laskenut. Sellumarkkinat laaduittain maailmanlaajuisesti. (Lähde: ) 8
9 Vuoden aikana (kesäkuu 2014 toukokuu 2015) NBSK-sellun hinta on hieman laskenut. Vuoden 2015 osalta näyttää, että pohjoisen valkaistun havusellun (NBSK) hinta olisi hieman nousussa, kun taas valkaistu kemikuumahierteen (BCTMP) hinta olisi laskussa. Sellun hintakehitys 06/ /2015 (lähde: ) Suomessa toimii kolme suurta metsäteollisuusyritystä (UPM, Stora Enso, Metsä Group) sekä muutama pienempi yritys. UPM ja Stora Enso ovat maailmanlaajuisesti 10 suurimman tuottajan joukossa. Euroopan mittakaavassa Metsä Group kuuluu myös suurimpiin metsäteollisuusyrityksiin. Viime vuosikymmenien aikana Suomessa on lakkautettu tehtaita (mm. Kemijärvi, Kajaani), mutta edelleen olemassa olevia sellu-, paperi- ja kartonkitehtaita on useilla paikkakunnilla. Pääsuunta näyttää olevan, että paperin valmistuksen osuus vähenee ja kartongin sekä muiden pakkausmateriaalien osuus on kasvussa. Lisäksi selluntuotanto on lisääntymässä, sillä Suomeen on suunnitteilla kaksi suurta sellutehdasta (Äänekoski ja Kuopio) ja yksi pienempi (Kemijärvi). Liukosellun ja uusien biotuotteiden ansiosta metsäteollisuus on Suomessa hienoisessa nousussa. Kainuuseen suunniteltava sellupohjainen biotuotetehdas sijoittuisi joko Kajaaniin, Paltamoon tai Suomussalmelle. 9
10 Suomessa toimivat sellu-, paperi- ja kartonkitehtaat, suunnitteilla olevat uudet tehtaan ja mahdollisen Kainuun biotuotetehtaan sijaintivaihtoehdot. Suomessa tehtaat ovat sijoittuneet rannikolle, Kaakkois-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kainuun kannalta uudet tehtaat sijoittuvat sen verran lähelle, että tehtaiden puunhankinta-alue ulottunee myös Kainuuseen. Lisäksi olemassa olevat tehtaat Oulussa ja Kemissä hankkivat puuta myös Kainuusta. 10
11 Kainuun mahdollisen biotuotetehtaan raaka-aineen hankintaan vaikuttavat tehtaat, niiden kapasiteetti ja tuotteet sekä puun käyttömäärät. Puuraakaaineen Puulaji Lisätieto Kapasiteetti Paikkakunta Yritys Tuote t/v käyttöm 3 /v Oulu Stora Enso Sellu WFC * Havu Olemassa oleva Kemi Stora Enso Sellu LWC, MWC & WFU * Havu Olemassa oleva Kemi Metsä Fibre Sellu Kartonki * Havu ja lehti Olemassa oleva Äänekoski Metsä Fibre Sellu Kartonki * Havu ja lehti Olemassa oleva Kuopio Savon Sellu Aaltokartonki * Havu Olemassa oleva Uimaharju Stora Enso Sellu & liukosellu * Havu ja lehti Olemassa oleva Varkaus Stora Enso Sellu WFU & kartonki * Havu Olemassa oleva Kuopio Finnpulp Oy Pehmo & pakkauspaperit Havu Suunnitteilla Äänekoski Metsä Fibre Sellu - Havu - Lehti * ( )** Havu ja lehti Rakentaminen aloitettu Kemijärvi Kemijärvikonsortio Sellu&liukosellu * Havu Suunnitteilla WFC wood free coated, LWC light-weight coated paper, MWC medium-weight coated paper, WFU wood free uncoated. *Arvioita. **Äänekösken nykyinen tehdas käyttää arviolta 2,5 milj.m 3 puuta, uusi tehdas käyttäisi noin 6,5 milj.m 3. Todellinen lisäys puunhankintaan olisi noin 4 milj.m Sellun, paperin ja kartongin valmistus Sellun eli kemiallisen massan valmistus alkaa kuitupuun käsittelyllä. Puu, havu- ja/tai lehtipuu, syötetään kuorimarumpuun, jossa kuori irtoaa pois ja syntyy hiokepuuta. Kuori poistetaan rummusta ja hiokepuu jatkaa matkaa prosessissa hiomolle ja puut haketetaan. Hake käytetään massan valmistukseen. Kemiallisen massan valmistuksessa hake syötetään kattiloihin ja keitetään valkolipeässä, jolloin ligniini liukenee. Keittämisen jälkeen massa pestään vedellä, syntyvä lämpö otetaan talteen. Pesun jälkeen massa on ruskeaa, sillä se sisältää ligniinin jäänteitä. Massa voidaan valkaista tai käyttää sellaisenaan. Massan valkaisussa käytetään kemikaaleja esimerkiksi happea ja vetyperoksidia. Havusta valmistettu sellu on pitkäkuituista mikä antaa paperille lujuutta. Suomessa 11
12 lehtipuusellun raaka-aine on koivu ja tätä lyhytkuituista sellua käytetään esimerkiksi painopapereiden valmistuksessa. ( ) Sellutehtaan yksinkertainen prosessikaavio (lähde NISCluster Oy). Enimmäkseen tuotetaan sulfaattisellua, johon käytetään havu- ja lehtipuuta. Sulfiittisellun valmistuksessa ympäristöpäästöt ovat hieman suuremmat kuin sulfaattisellun valmistuksessa. Sulfiittisellun valmistukseen käytetään ainoastaan havupuita tai ainoastaan kuusta. Sulfiittisellun valmistuksessa keittokemikaaleina käytetään kalsium-, natrium- tai magnesiumsulfiittia. Sulfiittiprosessilla saadaa lujaa ja valkoista sellua ja lisäksi voidaan tuottaa massoja joiden selluloosapitoisuus on suuri. Sulfiittisellutehtaiden hajupäästöt ovat voimakkaammat kuin sulfaattisellutehtaiden. ( ) Mikäli ligniinin lisäksi otetaan massasta pois hemiselluloosa, voidaan siitä tehdä edelleen liukosellua tai mikrosellua josta edelleen tulevaisuudessa on mahdollisuus valmistaa nanosellua. Sellun valmistuksen sivutuotteina saadaan tärpättiä, mäntyöljyä, lämpöenergiaa ja sähköä. ( ) Mekaanista massaa voidaan valmistaa joko hiertämällä tai hiomalla. Hierreprosessissa käytetään kuusihaketta ja hake syötetään levyjauhimien kiekkojen väliin. Siellä hake jauhautuu massaksi. 12
13 Hierteen apuaineina voi olla lämpö, jolloin tehdään kuumahierrettä, tai kemikaalit jolloin tehdään kemihierrettä. Hiontaprosessissa käytetään raaka-aineena kuusipölkkyä. Ne painetaan pyöriävää hiomakiveä vasten eli kuidutetaan. Hiontaa voidaan tehostaa paineen avulla, jolloin tehdään painehioketta. Mekaaninen massa voidaan myös valkaista vetyperoksidilla tai ditioniittivalkaisulla. Mekaanista massaa käytetään painopaperin valmistuksessa, koska sillä on hyvät paino-ominaisuudet. Mekaanisesti valmistetusta massasta tehdyn paperin huono puoli on kellastuminen ajan kanssa. Kellastuminen johtuu ligniinistä, sillä se jää mekaaniseen massaan. ( ) Paperin ja kartongin valmitukseen käytetään kemiallisesti tai mekaanisesti valmistettua massaa. Tähän massaan lisätään edelleen vettä ja massaseos ohjataan paperikoneeseen. Massaseos levitetään liikkuvalle viiralle, jossa vesi poistuu. Näin saadaan paperiraina. Paperin valmistuksessa voidaan käyttää eri seosaineita halutun paperilaadun vaatimusten mukaisesti. Kun paperirulla on valmis, raina leikataan. Paperin ja kartongin valmistus on samanlaista, niiden ero on rainan paksuudessa. ( ) 1.3 Ympäristönäkökohtia Vesistökuormitus Sellutehtaiden päästöt ovat pääsääntöisesti orgaanisia jolloin ne aiheuttavat vesistössä hapenkulutusta. Sellutehtaan jätevesissä on esimerkiksi ligniiniä mikä on vaikeasti hajoavaa ja se näkyy kemiallisen hapen kulutuksen arvoissa COD-kuorma. Kemiallisen hapenkulutuksen poistaminen puhdistusprosessissa on haasteellista. Toisaalta helposti poistettavat ainekset (biologinen hapenkulutus BOD7) poistuvat lähes kokonaan. (NISCluster Oy) Sellutehtaan jätevesikuormitus on peräisin pääasiassa sellun valkaisusta. Valkaisu on kuorimon lisäksi tehtaan prosessin ainut varsinaisesti avoin osa ja valkaisu tuottavat jätevettä yli 10 m3 tuotetonnia kohti. Valkaisussa käytetään kloorikemikaaleja, ja näistä muodostuu myös organoklooriyhdisteitä (AOX). Kuorimolla jätevesi syntyy siitä, kun puita pestään ja talvella sulatetaan ennen kuorintaa. Jos sellua ei valkaista (valmistetaan ns. ruskeaa sellua), jätevesikuormitus putoaa murto-osaan, kun jäljelle jaa vain kuorimon jätevedet. (NISCluster Oy) Paperi- ja kartonkitehtaiden jätevedenpuhdistamoilla kiinni karkaavaa kuituainesta ja paperin valmistuksen täyteaineita sekä hapetetaan kuiduista liuenneita sokereita. Mikäli mekaanista massaa valkaistaan, se aiheuttaa lisää vesistökuormaa. Nykyisin mekaanisten massojen valkaisussa ei enää käytetä klooripohjaisia kemikaaleja. (NISCluster Oy) Jätevesien puhdistusprosessi poistaa tehokkaasti helposti biohajoavat yhdisteet. Näiden reduktio on puhdistuksessa yli 95 % mutta vaikeammin hajoavalle kemialliselle hapenkulutukselle COD(Cr) vain 13
14 vähän yli 50 %. Metsäteollisuuden jätevedet ovat yleensä ravinneköyhiä, minkä vuoksi puhdistamon toiminnan takaamiseksi joudutaan yleensä lisäämään ainakin typpeä joko ureana tai ammoniakkina, usein myös lisätään fosforia. Näiden saaminen kiinni riippuu pitkälti kiintoaineen selkeytyksen onnistumisesta, sillä ravinteet karkaavat pitkälti juuri selkeytymättömän puhdistamon lietteen mukana puhdistamon normaalin toiminnan häiriintyessä. (NISCluster Oy) Päästöt ilmaan Päästöt ilmaan muodostuvat talteenottokierrosta soodattilan saavupiipusta ja meesauunista. Nämä ovat tyypillisiä polton päästöjä kuten hiukkasia, rikkidioksidia SO2, typen oksideja NOx ja palamattomia CO-päästöjä. Sellutehtaalta saattaa aiheutua hajapäästöinä pahan hajuisia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS, total redused sulpur). Ne ovat rikkivetyä, metyylimerkaptaania, dimetyylisulfidia jne. ja haisevat jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Nykyisin nämä kerätään talteen ja poltetaan pääsääntöisesti soodakattilassa jolloin myös rikkiä kerätään talteen. Savukaasuihin ei näitä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä juurikaan jää jäljelle. (NISCluster Oy) Melu Metsäteollisuuden melupäästöt aiheutuvat pääasiassa puun käsittelystä kuten kuorimolta. Mikäli tehdasalue on lähellä asututusta, voidaan lupaehdoissa asettaa rajoituksia melulle esimerkiksi viikonloppuisin. Tällä saattaa olla vaikutuksia tehtaan tuotannon kannalta, mikäli kuorimoa ei voida käyttää kyseisenä aikana. (NISCluster Oy) Kiinteät jätteet Meesakalkkia syntyy noin kg tuoteyksikköä kohden ja kalkkituhka soveltuu maanparannusaineeksi. Viherlipeän selkeytyksessä muodostuu viherlipeäsakkaa, joka sisältää puusta peräisin olevia sulfidimuodossa olevia ei-liukoisia metalleja. Viherlipeäsakan sekaan saattaa joutua prosessissa meesakalkkia. Sakkaa voidaan käyttää metsien lannoitukseen, mikäli se täyttää lannoitevalmistelain vaatimukset. Rikkiä poistetaan talteenottokierrosta ja tämä rikki poistetaan yleensä liuottamalla soodakattilan lentotuhkaa (natriumsulfaattia) jätevesiin. (NISCluster Oy) Maisemavaikutus ja valosaaste Raskas teollisuus aiheuttaa aina maisemavaikutuksia ja ne ovat merkittäviä, mikäli asutusta on lähellä. Koska jatkuvatoiminen tehdas käy jokaisena päivänä 24 h vuorokaudessa, saattaa tehtaan valaistus aiheuttaa haittaa asutukselle. Massa- ja paperiteollisuuden päästöjä Suomessa Sellu- ja paperitehtaiden lupaehdoissa kiinnitetään huomio vesistöön joutuvaan happea kuluttavaan kuormaan (COD), kloorautuneisiin orgaanisiin aineisiin (AOX), kiintoaineeseen (TSS) ja ravinteisin (N ja P). Ilmaan pääsevissä vastaavasti hiukkasiin, rikkidioksidiin (SO2), typenoksideihin (NOx) sekä haiseviin rikkiyhdisteisiin (TRS). Viimeisen 20 vuoden aikana metsäteollisuuden päästöt Suomessa ovat vähentyneet. Päästöjen laatuun ja määrään vaikuttaa tehtaan prosessi ja tuotteiden laatu ja 14
15 tuotannon määrä. Valkaistu sellu tai valkaistu mekaaninen massa lisäävät COD-kuormaa vesistöön, kun taas valkaisematonta sellua/kartonkia tuottavien tehtaiden COD-kuorma on pienempi. (NISCluster Oy) Esimerkki muutaman eri massa- ja paperiteollisuuden tehtaan päästöistä veteen vuonna 2012 (lähde Metsäteollisuuden ympäristötilastot 2012). Yritys Paikkakunta Kiintoaine (t) COD cr (t) P (t) N (t) AOX (t) Metsä Board Kemi ,3 11 Metsä Fibre Kemi , Metsä Fibre Äänekoski , Savon Sellu Kuopio ,2 326 Stora Enso Uimaharju , Stora Enso Kemi , Stora Enso Oulu , Stora Enso Varkaus , UPM Pietarsaari UPM Rauma ,
16 Esimerkki muutaman eri massa- ja paperiteollisuuden tehtaan päästöistä ilmaan vuonna 2012 (lähde Metsäteollisuuden ympäristötilastot 2012). Massa- ja paperiteollisuus NOx Hiukkas Yritys Paikkakunta SO2 (t) TRS (t) (t) et (t) Metsä Board Metsä Fibre Metsä Fibre Savon Sellu Stora Enso Stora Enso Stora Enso Stora Enso UPM UPM Kemi Kemi 58 Äänekoski Energiantuotanto NOx Hiukkas S (t) (t) et (t) 192 0,7 88 2,1 Kuopio 10 8, Uimaharju , Kemi Oulu 5, , ,2 Varkaus Pietarsaari Rauma 5,
17 2 2 Puuraaka-aine 2.1 Kainuun kuitupuu Raaka-aineselvityksen perusteella (Suomen Metsäkeskus Oy): - Kainuun kuitukertymä (ka) on noin 3,6 milj.m 3 /v. - Toteutunut hakkuukertymä (ka) on noin 2,1 milj.m 3. - Kuitupuun hakkuusäästö eli vajaakäyttö on noin 1,5 milj.m 3 /v. - Hakkuusäästö on pääasiassa yksityismetsissä, sillä Metsähallitus joka omistaa noin 44 % Kainuun metsistä, hakkaa suunnitelman mukaiset vuosimäärät. - Hakkuusäästön kuitupuujakauman mukaan männyn osuus on 64 %, kuusen osuus 16 %, koivun 19 % ja muun lehtipuun osuus 1 %. Kainuu on mäntyvaltainen maakunta ja kuusen varaan ei voida laskea sellutehtaan perustamista. - Sahaustoiminnan sivutuotteena syntyy teoreettisesti vuosittain noin t haketta ( m 3 ), kun huomioidaan Kuhmo Oy:n, Kajaani Wood Oy:n ja IPO WOOD Oy:n sahausmäärät. Kainuun kuitupuun hakkuumahdollisuus ja vajaakäyttö (lähde Suomen Metsäkeskus). 17
18 Mikäli tehdas käyttäisi 2,0 milj.m 3 /v kuitupuuta, olisi hankintasäde vapaana olevien hakkuumahdollisuuksien mukaan 160 km ja 3,5 milj.m 3 /v kuitupuumäärällä hankintasäde vastaavasti 220 km. Pelkän kuusikuitupuun kohdalla 1,5 milj.m 3 /v käyttömäärällä hankintasäde olisi jo yli 300 km, jolloin muiden tehtaiden puun hankinta-alueet tulevat päällekkäin. Näin ollen konseptivaihtoehdoista sulfiittisellutehdas ei olisi todennäköisesti järkevä valinta. Kainuun biotuotetehtaan havukuitupuun hankinta-alue ja säde vapaana olevien hakkuumahdollisuuksien mukaisesti (lähde Suomen Metsäkeskus). 18
19 2.2 Kuitupuun hinta ja kilpailukyky Puuraaka-aine voi muodostaa jopa 47 % sellutehtaan kustannuksista (NISCluster Oy). Ennen kuin puu on tehtaalla, pitää se korjata ja kuljettaa ja näin ollen hankintaketjussa kantohinnan lisäksi puunkorjuu ja logistiikkakustannukset ovat merkittäviä tehdashinnan näkökulmasta. Metsäteho Oy:n tilastojen mukaan koneellisen korjuun yksikkökustannukset ovat pysyneet kuitenkin melko vakiona viime vuosina. Kainuun ja Pohjanmaan yksityismetsien kuitupuun kantohinnat /m 3 Luonnonvarakeskus tilastotietokanta). 12/ /2015 (Lähde: Kuukausi Hakkuutyyppi Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu /m 3 /m 3 /m /12 Pystyhakkuut 15,33 15,32 15,78 Uudistushakkuu 17,35 16,77 17,14 Harvennushakkuu 12,3 12,59 12,29 Ensiharvennus 13, , /01 Pystyhakkuut 16,16 15,24 15,3 Uudistushakkuu 17,78 16,06 16,63 Harvennushakkuu 12,78 12,58 12,37 Ensiharvennus 14, , /03 Pystyhakkuut 15,89 15,16 14,86 Uudistushakkuu 17 15,53 15,52 Harvennushakkuu 13, ,72 Ensiharvennus 14, , /04 Pystyhakkuut 15,53 16,76 15,39 Uudistushakkuu 16,82 17,41 16,33 Harvennushakkuu 13,86 12,66 13,25 Ensiharvennus 11, /06 Pystyhakkuut 16,34 18,08 15,7 Uudistushakkuu 18,46 18,93 17,29 Harvennushakkuu 14,26 13,9 13,39 Ensiharvennus 13, ,84 Metsäteho Oy:n tilastojen mukaan vuonna 2014 puunkorjuun koneelliset yksikkökustannushinnat laskivat hieman vuoden 2013 hinnoista. Koneellisen hakkuun osuus kaikista hakkuista oli 99,9 %. Keskimäärin puunkorjuun yksikkökustannus oli 11,42 /m 3 mikä sisälsi kaikki puulajit ja kaikki hakkuutyypit. Ensiharvennuksen keskimääräinen kustannus oli 17,72 /m 3, muun harvennuksen kustannus 14,71 /m 3 ja uudistushakkuun kustannus 8,60 /m 3. Tehtaalle toimitetun raakapuun hankinnan yleiskustannus vuonna 2014 oli keskimäärin 2,60 /m 3. 19
20 Puunkorjuun ja kaukokuljetuksen yksikkökustannus kuitupuun osalta vuonna 2014 (lähde Metsäteho Oy). Puulaji Koneellinen korjuu* /m 3 Puutavaran kaukokuljetus /m 3 Mäntykuitu 13, 44 10,25 Kuusikuitu 13,38 8,71 Lehtikuitu 15,61 9,81 Kuitu keskimäärin 13,96 9,76 *Koneellinen korjuu sisältää koneellisen hakkuun sekä lähikuljetuksen koneellisen hakkuun ja moottorisahakkuun jälkeen. Kotimaisen puun kaukokuljetuksen keskimääräinen matka vuonna 2014 oli 161 km ja kuljetuskustannus keskimäärin 8,91 /m 3. Autokuljetus tehtaalle oli keskimäärin 107 km ja kustannus 7,90 /m 3. Rautatiekuljetusketjun keskimääräinen matka oli 322 km ja kustannus 11,89 /m 3. Kuljetuskustannus ei sisällä purkua tehdasalueella. Esimerkkilaskelma uudistushakkuuna korjatun kuitupuun tehdashinnasta keskimääräisenä kaukokuljetuksena (lähde Metsäteho Oy ja Luonnonvarakeskus tilastotietokanta). Yleiskustannus Kuitulaji Uudistushakkuu Koneellinen Kaukokuljetus Tehdas- kantohinta 12/2014 /m 3 korjuu /m km, /m 3 /m 3 hinta /m 3 Mäntykuitupuu 17,35 13,44 8,91 2,60 42,30 Kuusikuitupuu 16,77 13,38 8,91 2,60 41,66 Koivukuitupuu 17,14 15,61 8,91 2,60 44,26 Toisaalta on arvioitu, että tehdashinta on olisi noin EUR/m 3. Kainuun osalta on arvioitu, että puun kantohinta on se mikä joustaa etenkin yksityismetsien puukaupassa, koska tehdashinta pysyy kohtalaisen vakiona. Kuljetusmatkan pidentyessä logistiikkakustannukset nostavat tehdashintaa ja toisaalta harvennushakkuuna korjatun kuitupuun kantohinta on uudistushakkuuta pienempi, jolloin yksityismetsänomistajan näkökulmasta saatava hinta voi muodostua liian alhaiseksi. Tämä saattaa vaikuttaa puukauppaan ja puun saatavuuteen. Tehtaan kannalta on oleellista, että raaka-aine saadaan läheltä. Kuljetuskustannukset nousevat mitä pidemmältä puu hankintaan. Tehtaan koko vaikuttaa raaka-aineen käyttömäärään, mitä suurempi tehdas ja mitä kauempaa puu hankintaan, se nostaa tehtaan kustannuksia ja pienentää kannattavuutta. 20
21 Arvio puuraaka-aineen kuljetuskustannusten noususta suhteessa sellutehtaan raaka-aineen käyttöön (lähde NISCluster). 2.3 Eri tehtaiden puunkäyttö ja hankinta-alueet Kainuun naapurimaakunnissa on olemassa olevia sellutehtaita, joiden puunhankinta ulottuu myös Kainuun alueelle. Eri maakunnissa on tällä hetkellä vajaakäyttöä metsissä, eli puuvarantoa jää hyödyntämättä. Nykyisten tehtaiden puunkäyttö on arvion mukaan ollut melko vakiintunutta. Merkittävin tiedossa oleva muutos tulee Keski-Suomeen, kun Metsä Fibre Äänekosken tehtaan puunkäyttö lisääntyy 2017 vuoden jälkeen noin 4 milj.m 3 /v, yhteensä noin 6,6 milj.m 3 vuodessa. Toinen merkittävä muutos olisi Finnpulp Oy Kuopion sellutehtaan perustaminen, mikä lisäisi puunkäyttöä vuositasolla 6,7 milj.m 3. Kemijärvelle suunnitteilla oleva tehdas käyttäisi toteutuessaan noin 2,5 milj.m 3 havupuuta. 21
22 Hyödyntämättä eli vajaakäytössä oleva ainespuukertymä maakunnittain ja eri tehtaiden arvioitu puunkäyttömäärä. Ainespuukertymä Kainuu 1,68 milj.m 3 /v, Pohjois-Savo 1,65 milj.m 3 /v ja Keski-Suomi 1,99 milj.m 3 /v. (Lähde Suomen Metsäkeskus, modifioitu). Uudet sellutehdashankkeet sekä mahdollisesti Kainuuseen tuleva sellutehdas lisäisi puunkäyttöä merkittävästi ja ne maakunnat, joissa suurin kestävä ainespuukertymä jäisi vielä suuremmaksi kuin käyttö, uudet tehtaat todennäköisesti käyttäisi saatavilla olevan puun. Käytännössä Äänekosken ja Kemijärven biotuotetehtaiden toteutuma eivät vaikuttaisi Kainuun tehtaan raaka-aineen hankintaan. Mikäli Kuopion suunntteilla oleva tehdas toteutusi suunnitelman mukaan, heidän raaka-aineen käyttömäärä (6,7 milj.m 3 ) vaikuttaisi myös Kainuuseen suunnitellun biotuotetehtaan hankintaalueeseen. 22
23 Arvio eri tehtaiden puuraaka-aineen käytöstä sekä eri maakuntien vajaakäytön ainespuukertymä sekä suurin kestävä ainespuukertymä , milj.m 3 /v. (Lähde Suomen Metsäkeskus). Maakunta Tehdas Arvio tehtaan käyttämä puuraaka-aine milj.m 3 /v Vajaakäytön ainespuukertymä milj.m 3 /v Suurin kestävä ainespuukerty mä milj.m 3 /v Erotus: suurin ainespuukertymä ja tehtaiden puun käyttömäärä milj.m 3 /v Stora Enso 2,0 Lappi Metsä Fibre 3,0 2,57 5,3-2,2 Kemijärvi 2,5 Pohjois- Pohjanmaa konsortio Stora Enso 2,0 2,21 5,2 +3,2 Savon 1,5 Pohjois- Savo Sellu Finnpulp 6,7 1,65 3,9-5,8 Oy Stora Enso 1,5 Pohjois- Stora Enso 2,5 1,66 3,7 +1,2 Karjala Keski- Metsä Fibre 6,5 1,99 3,5-3,0 Suomi Kainuu N.N. 1,5 2,5 1,68 3,4 1,9 0,9 Metsäteho Oy:n vuoden 2014 tilastojen mukaan keskimääräinen puun hankinta-alue on noin 161 km. Nykyisten tehtaiden puunhankinta-alueet ovat osittain päällekkäin. Äänekoskella rakennusvaiheessa oleva tehtaan laajennus lisää merkittävästi puunkäyttöä ja hankinnan kannalta naapurimaakuntien puuvarannot ovat merkittävät. Mikäli Kuopioon toteutuisi Finnpulp Oy:n tehdas, olisi sillä todennäköisesti vaikutusta myös Kainuun puuvarantoihin. Lapin läänissä ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien tehtaiden yhteenlaskettu puunkäyttömäärä on noin 7 milj.m 3 /v. Mikäli Kemijärven tehdas toteutuu, puuraaka-aineen käyttö olisi 9,5 milj.m 3. Keski- Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa puuraaka-aineen käyttö 2017 vuoden jälkeen olisi noin 9,5 milj.m 3 /v, kun Äänekosken tehdas käynnistyy. Mikäli Kuopioon toteutuisi Finnpulpin tehdas, puuraaka-aineen käyttö tällä alueella olisi yhteensä 16,2 milj.m 3 /v. 23
24 Teoreettinen esimerkki eri tehtaiden puuraaka-aineen hankintasäteestä 161 km (perustuu Metsäteho Oy, tilastot 2014) ja niiden päällekkäisyydet. 24
25 3 3 Kainuun biotuotetehtaan konseptivaihtoehdot Kainuun biotuotetehtaan tehdaskonseptiselvityksessä tarkasteltiin lähemmin kolmea vaihtoehtoa: 1. Valkaisematon selluloosatehdas, raaka-aine mänty & kuusi - mahdollisia jatkotuotteita mm. kartonki ja komposiitit 2. Sulfaattisellutehdas, raaka-aine mänty & kuusi - mahdollisia jatkotuotteita mm. tekstiilikuidut 3. Sulfiittisellutehdas, raaka-aine kuusi Konseptivaihtoehtojen tarkastelussa lähtökohtana olivat raaka-aineen saanti ja lopputuotteiden markkinat. Kannattavuusarvioinnissa huomioitiin raaka-aineen kustannuksia eli tehdashintaa ja saatavuutta suhteessa tehtaan kapasiteettiin. Kuusen saatavuuden osalta todettiin jo alkuvaiheessa, että sen hankinta-alue kasvaa niin suureksi, että pelkästään kuusen varaan ei voida tehdasta perustaa. Näin ollen sulfiittivaihtoehto sulkeutui pois jo hyvissä ajoin hankkeen aikana. Toisaalta myös selvisi, että ns. uusien biotuotteiden varaan ei voida laskea tehtaan kannattavuutta, sillä uusien biotuotteiden markkinat eivät ole vakiintuneita tai niitä ei vielä edes ole, eikä välttämättä valmistusteknologiakaan ole valmiina. Uusilla biotuotteilla tarkoitetaan esimerkiksi nanosellusovelluksia tai liukosellun tuotesovelluksia. Sellutehtaan kannattavuus on laskettava perinteisen sellun, valkaistun tai ruskean sellun varaan, ja mahdollisesti vakiintuneiden ja kysyttyjen tuotteiden jatkojalostuksen varaan. Optiona tulevaisuudessa ovat uudet biotuotteet. Sellun valmistuksen sivutuotteina syntyvät tärpätti ja mäntyöljy ovat sinänsä merkittäviä, sillä ne voivat muodostaa jopa 10 % liikevaihdosta. Ylijäämäenergia on mahdollista käyttää esim. kartonkilinjalla tai tekstiililinjalla, jolloin kustannussäästöä syntyisi tuotteiden valmistuksen osalta. Mikäli tehtäisiin integroitu tehdas, siinä tapauksessa esim. kaukolämpöä tai sähköä ei jäisi jaettavaksi ulkopuoliseen verkkoon. Sulfaattisellutehdas tuottaisi valkaistua sellua jolloin kemikaalien käyttö ja päästöt veteen olisivat suuremmat kuin pelkästään ruskean sellun valmistuksessa. Tekstiilikuitujen osalta viskoosin valmistus perinteisellä teknologialla on poissuljettu vaihtoehto, koska rikkihiili tuotannossa on haastava käsitellä ja rikkihiilen jäämiä saattaa jäädä. Tekstiilikuitujen valmistamiseen on kehitteillä ja on jo valmiina kaupallisia ympäristöystävällisiä teknologioita, mikä puoltaisi sitä, että sellutehtaan yhteyteen voitaisiin integroida nimenomaa liukosellun jatkojalostusta ja edelleen tekstiilikuitujen valmistusta. Viskoosia valmistetaan tällä hetkellä enimmäkseen Kiinassa. Euroopassa tuotetaan yhdellä tehtaalla (Itävalta) 25
26 tekstiilikuituja. Tekstiilikuitujen suuri käyttäjä Euroopassa on Turkki. Puupohjaiset tekstiilikuidut voisivat korvata tulevaisuudessa puuvillaa. 4 26
27 4 Kainuun biotuotetehtaan sijaintivaihtoehdot Sijaintipaikkavaihtoehtoja tarkasteltiin alkuvaiheessa karttapohjalta. Vaihtoehtoina oli alueita Kajaanista, Paltamosta, Sotkamosta ja Suomussalmelta. Kajaanin osalta tarkasteltiin karttapohjalta Takkarantaa, Otanmäen ja Jormuan alueita. Näiden osalta kaupunki totesi heinäkuussa, että niissä ei ole soveltuvia maa-alueita sellutehtaan tarpeisiin. Takkarannan osalta kaupunki arvioi heinäkuussa, että ranta-asukkaiden vastustus sellutehdashanketta kohtaan saattaa olla merkittävä eikä siten suositellut aluetta. Sotkamon kunnan alueelta on aiemmin selvitetty synergioita sellutehtaan perustamisesta nykyisen Terrafamen kaivosalueelle, mutta keväällä 2015 saatu vastaus kaivokselta oli, että merkittävää synergiaa ei ole. Sama tilanne on Mondo Minerals B.V. Sotkamon tehdasalueen osalta. Lisäksi Nuasjärven tilanne arvioitiin haasteelliseksi jätevesien osalta, sillä alueelle on rakenteilla Terrafamen kaivokselta purkuputki. Sotkamon kunta ei ole esittänyt sopivaa tehdasaluetta kunnan alueelta. Kainuun biotuotetehtaan neljäksisijaintivaihtoehdoksi valikoitui Kajaanin Parkinniemi, Paltamon Autioniemi ja Ensilä-Pynnölänlahden alue sekä Suomussalmen Pesiölahti (Kurimo-Vilppula). Sijaintivaihtoehdoissa on kiinnitetty huomiota alueen kokoon, logistiikkaan, arvioitu alueen käyttöhyödykkeitä ja energiaa sekä ympäristönäkökulmia ja sidosryhmiä. Mahdollisuus tehdasalueen laajentamiseksi on myös huomioitava mikäli alustava aluevaraus on noin 100 ha tai alle. Sijoittajan näkökulmasta tehtaan sijaintipaikan on oltava rakennuskustannustehokas, siellä on oltava hyvä infra ja logistiikka ja paikalliset sidosryhmät suhtautuvat hankkeeseen positiivisesti. Maastokäynnit alueilla tehtiin toukokuussa ja elokuussa Autioniemelle ja Pesiölahdelle laadittiin alustava maaperän rakennettavuusarviointi kesän 2015 aikana. Sijaintitarkastelu on tehty tehdassuunnittelun näkökulmasta eikä tarkastelu vastaa ympäristövaikutusten arviointimenetelyä (YVA). Eri sijaintivaihtoehtoja on vertailtu pisteyttämällä alueita NICluster Oy:n toimesta. Pisteytys muuttuu tämän vertailun jälkeen, kun vaihtoehtoja tarkastellaan tarkemmin ja tarkentavia lisätietoja saadaan. Sijaintivaihtoehtojen vertailulomake on liitteessä 1. 27
28 4.1 Kajaani Parkinniemi Kajaanin Parkinniemessä Kajaaninjoen lähellä sijaitsee 190 hehtaarin tontti, jonka omisti aiemmin Kajaanin kaupunki ja nykyinen omistaja on UPM. Tontille on 1980-luvulla suunniteltu Pohjan Sellun toimintaa ja alue on asemakaavoitettu teollisuusalueeksi. Alueelle on maantieyhteys VT 5:ltä (Sokajärventie) ja tehdasalueelle olisi helppo järjesteää raskaan liikenteen odotusalueet. Lähin rautatie on Tihisenniemellä (Renforsin Ranta), mutta Parkinniemeen ei ole pistoraidetta. Raideyhteys alueelle olisi järjestettävä joko Renforsin rannan kautta tai kauempaa. Kajaanin kaupungin yleiskaavassa on varaus uudelle raidelinjalle Parkinniemeen. 110 kv voimalinja ja kytkinasema ovat m päässä. Tuodeveden otto ja purkuputki olisi järjestettävissä kohtuullisen etäisyyden päässä. Alueen maaperää ja geologiaa ei ole tarkemmin selvitetty. Alue on kumpuilevaa metsämaastoa ja alueelle on tehty hakkuita keväällä Kaavamääräyksissä on mahdollisesti annettu määräyksiä liito-oravista. Alueella ei tiedetä olevan muita uhanalaisia tai suojeltavia kasveja tai eläimiä. Alue ei ole ollut aiemmin teollisuuskäytössä. Parkinniemellä on jonkin verran asutusta. Sokajärven puolella on ranta-asutusta. 500 m säteellä kaavoitetusta tehdasalueesta on alle 20 asukasta (YKR/SYKE ja TK 2015). Kilometrin säde ylittää jo Kajaaninjoen ja säteen sisällä on jo hieman enemmän asutusta. Sellutehtaan ympäristövaikutusten (melu, haju, vesistö) arvioituna alue voisi olla soveltuva. 28
29 Kajaanin Parkinniemellä on valmis asemakaavaoitettu 190 ha teollisuusalue, alueen omistaa UPM. Pohjakartta MML sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri-aineistoa 03/2015, Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen lisenssi ( 4.2 Paltamo Autioniemi Paltamon Autioniemellä on vanha saha-alue jota voisi hyödyntää teollisuuskäyttöön. Sellutehtaan alluetarpeisiin saha-alue ei ole yksistään riittävä, vaan aluetta olisi laajennettava Autioniemen puolelle jolloin saataisiin noin 97 hehtaarin alue. Alueella on kaavoitettu teollisuusaluetta ja virkistysaluetta. Alueella on yksityisiä omistajia, kunnan omistamia alueita ja Vapon alueita. Junarata kulkee lähellä ja Autioniemeen olisi mahdollista tehdä pistoraide. Maantieyhteys on hyvä, sillä VT 22 kulkee vieressä. Ongelmana olisi raskaan liikenteen maantieyhteys Autioniemeen, sillä junarata olisi joko ylitettävä tai alitettava ja kiertoliittymä tehtävä kauempaa VT 22 varrelta. 110 kv linja ja kytkinasema ovat noin 2 km päässä ja Autioniemelle olisi tehtävä kaapeliyhteys (maakaapeli?). Tuoreveden otto ja purku olisi järjestettävissä Oulujärvestä. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia tai suojeltavia kasveja, mutta alueella on vanhoja tervahautoja. Alueen maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty ja alueelle on tehty alustava rakennettavuusarviointi. Autioniemellä on on asutusta ja loma-asutusta. Suunnitellun tehdasalueen läheisyydessä 500 m säteen sisällä on myös VT 22 vastapuolella sijaitseva asutusalue (taajama-alue). Sellutehtaan päästöjen (melu, haju, vesistö) kannalta alue on haasteellinen, mikäli melulle asetettaisiin rajoituksia 29
30 asutuksen läheisyyden vuoksi. Toisaalta sellutehtaan haju voi silloin tällöin olla aistittavissa ja mahdollisessa inversiotilanteessa asutusalue saattaisi kärsiä hajuhaitoista. Lisäksi tehtaan valosaaste voi aiheuttaa haittaa asukkaille. Paltamon Autioniemellä on osittain teollisuusaluetta (vanha saha-alue) mutta myös virkistysaluetta. Pohjakartta MML sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri-aineistoa 03/2015, Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen lisenssi ( 4.3 Paltamo Ensilä-Pynnölänlahden alue Hankkeen lopulla otettiin tarkasteluun Paltamosta taajaman ulkopuolelta toinen vaihtoehto Autioniemen rinnalle. Alueen koko on 123 ha ja se on pelto- ja metsäistä aluetta. Alueen kiinteistötietojen perusteella siellä on useampia omistajia kuten Paltamon kunta, valtio (Metsähallitus), yksityisiä omistajia ja kuolinpesiä. Alueella on kaksi talousrakennusta, joista toisessa on vakituista asutusta ja toinen on ilmeisesti vapaa-ajan käytössä. Maasto on tasaista. Kunnan omistamalla alueella on ilmeisesti ollut aikoinaan kaatopaikka. Rannan puolelta tarvittaisiin tontti raakavesipumppaamolle ja poistovesilinjalle ja nämä alueet olisi myös lunastettava. Junaraideyhteyden osalta olisi tehtävä sivuraide ja pisto alueelle sekä eritasoliittymä maantieltä. Maantie- ja raideyhteys alueelle olisi mahdollista järjestää niin, että tehdasalueen sisällä olisi vähemmän risteävää liikennettä mikä on myös turvallisuustekijä. 110 kv 30
31 kytkinasema on sama kuin Autioniemen kohdalla, joten alueelle olisi rakennettava yhdistetty ilmamaakaapeliyhteys. Paltamon toinen tehtaan sijaintivaihtoehto sijaitsee taajaman ulkopuolella. Pohjakartta MML sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri-aineistoa 03/2015, Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen lisenssi ( 4.4 Suomussalmi Pesiölahti Suomussalmella Pesiölahdella (Kurimo-Vilppula alueen välissä) olisi mahdollisuus ottaa käyttöön 122 hehtaarin alue. Alue sijaitsee VT 5 ja rautatien välissä. Suomussalmelta on ratayhteys Kontiomäelle, mutta ei suoraan Ouluun. Aluetta ei ole kaavoitettu teollisuusalueeksi. 110 kv linja ja kytkinasema ovat Kurimossa, noin 2 km päässä. Tuoreveden otto ja purkuputki olisi järjestettävissä kauempaa Pesiölahdelta. Suunniteltu tehdasalue sijaitsee osittain peltoviljelueilla ja osittain suoperäisellä alueella. Alustavien maaperän rakennettavuusarviointien perusteella turvekerros on noin 0,5 2,9 m. Tarkemman selvityksen perusteella tietyissä mittauspisteissä maalaji on routivaa hiekkamoreenia. Rakentamiseen ei liity erityisiä esteitä, kunhan routasuojaus tehdään. Alueelle olisi kuitenkin todennäköisesti tehtvä mittavia maanvaihtoja turvekerroksen paksuuden vuoksi, mikäli sinne suunnitellaan raskasta teollisuutta. Tehdasalueella ei ole tiedossa uhanlaisia tai suojeltavia kasveja tai eläimiä. Alueella on yksityisiä maanomistajia ja kunnan omistamia alueita. Kunnan omistama luonnonsuojelualue on kauempana eikä tehdaslue ulottuisi sinne saakka. 31
32 Tehdasalueen välittömässä läheisyydessä olisi asutusta. Vilppulan koulu on kuitenkin lakkautettu ja Kurimossa sijaitseva vanhainkoti siirtyy loppuvuonna 2015 uuteen paikkaan. Suomussalmen kuntakeskukseen on matkaa noin 6-7 km. Pesiölahden vastarannalla on loma-asutusta. Sellutehtaan päästöjen kannalta alue olisi kohtalaisen hyvä, mutta tehdasalueen lähellä sijaitseva asutus saattaisi kärsiä melu-, haju- ja valohaitoista. Suomussalmelle suunniteltu tehdasalue sijaitsee VT 5 ja rautatien välissä, osittain pelto- ja suomaastossa. Pohjakartta MML sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri-aineistoa 03/2015, Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen lisenssi ( 32
33 5 5 Kainuun biotuotetehtaan konseptin ja sijaintipaikan valinta sekä jatkotoimenpiteet 5.1 Konseptin valinta Kannattavuusarviointien perusteella sekä ruskea massa + kartonki ja valkaistu sellu + tekstiilisuunta ovat kannattavia. Lopullista konseptia ei valittu esiselvityshankkeen lopussa, sillä jatkotoimenpiteiden kannalta olisi järkevä etsiä sijoittajia molempiin vaihtoehtoihin ja kumpaan sijoittajat löytyvät, toteutettaisiin. Mahdollisuuksia olisi etsiä toimija, jolla olisi tarvetta lisätä kapasiteettia (kartonkisuunta) tai etsiä sijoittaja sekä sellu/liukosellulle ja tekstiilinjalostajalle. Selvää on, että lisäarvoa ja erottuvuutta haetaan sellun jatkojalostuksen kautta. Konseptivaihtoehdoista puhutaan julkisuudessa integroitu biotuotetehdas. Konseptin mitoitus perustui saatavaan puuraaka-aineeseen ja hakkeen käyttömahdollisuuteen. Raaka-aineen käyttömäärä tehtaalla olisi vuosittain noin 2,5 milj.m 3. Näin ollen tehtaan kapasiteetti olisi noin t konseptista riippuen. 5.2 Sijaintipaikan valinta Hankkeen päätöskokouksessa todettiin, että sijaintipaikkaa / ensisijaista vaihtoehtoa ei voida lopullisesti päättää, vaan on tehtävä tarkempia arviointeja alueista. Oleellisena jatkotoimenpiteenä nähtiin, että pitää olla yritys joka valmistelee hanketta eteenpäin. Siinä vaiheessa kun aluetta valitaan ja sitä lähdetään markkinoimaan, pitää Paltamon ja Suomussalmen osalta olla kaavoitussopimus kunnan ja maanomistajien kesken alueen kaavoittamisesta teollisuusalueeksi. Näin sijoittajat saavat varmuuden, että kyseisellä alueella on maanomistajien ja sidosryhmien positiivinen suhtautuminen hankkeelle. Kajaani/Parkinniemen osalta käydään UPM:n kanssa keskusteluja siitä, että onko alue käytettävissä sellutehtaan tarpeisiin. YVA selvitystä varten yrityksellä tulee olla vähintään esisopimus 33
34 maanomistajien kanssa alueen hankkimisesta sellutehtaan käyttöön. Sijaintipaikka on kiinnitettävä ennen YVA-ohjelman käynnistämistä. NIScluster Oy:n laatiman pisteytyksen perusteella Paltamo/Autioniemi ei arvion mukaan olisi hyvä sellutehtaan sijainniksi, johtuen taajaman läheisyydestä. Paltamo/Ensilä-Pynnölänlahden alueelle tarvitaan alustava maaperän rakennettavuusarviointi sekä arvio junaratayhteyden mahdollisuudesta suunitellulle tehdasalueelle. Suomussalmen kohdalla epävarmuutta tuo suuri massanvaihtotarve. 5.3 Jatkotoimenpiteet Hankkeen jatkon osalta olisi oleellista, että sitä veisi eteenpäin esimerkiksi kehitysyhtiö. Kehitysyhtiö olisi hankkeen koti alkuvaiheessa. selvittää asiaa syksyn 2015 aikana. Sijaintipaikan vaihtoehtojen osalta on tehtävä vielä tarkempia arviointeja, joita kehitysyhtiö voisi jatkaa. Ennen YVAvaihetta yrityksellä olisi oltava esisopimus maanomistajien kanssa alueen hankkimisesta biotuotetehtaan tarpeisiin. Välivaiheen aikana, syksy 2015, Paltamo ja Suomussalmi voivat selvittää kaavoitusmahdollisuuksia suunnitelluille tehdasalueille. Lisäksi Paltamo/Ensilä-Pynnölänlahden alueelle tarvitaan alustava maaperän rakennettavuusselvitys ja Suomussalmi/Pesiönlahdelle tarvitaan arvio massanvaihdon kustannuksista. 34
35 6 6 Johtopäätös ja yhteenveto käynnisti huhtikuussa 2015 esiselvityshankkeen, missä tarkasteltiin kuitupuun jatkojalostamisen mahdollisuutta Kainuussa. Esiselvityshankkeessa tarkasteltiin tehdaskonseptivaihtoehtoja, kuitupuun saantia ja biotuotetehtaan mahdollisia sijaintivaihteehtoja. Esiselvityshanke sai EAKR-rahoitusta ja hanke päättyi Hanke toteutettiin yhteistyössä Kainuun Etu Oy:n kanssa. Tehdaskonseptiselvityksestä vastasi NISCluster Oy ja raakaaineselvityksestä Suomen Metsäkeskus. Raaka-aineselvityksen perusteella potentiaalinen havukuitupuun käyttömahdollisuus olisi noin 2,5 milj.m 3. Tämä määrä sisältää myös teoreettisen hakemäärän mikä alueen sahoilta olisi käytettävissä. Tehdaskonseptiselvitys perustui puuraaka-aineen saantiin ja todennäköiseen tehdashintaan. Konseptiselvityksen perusteella potentiaalisimmat suunnat olisi valkaisematon sellu jalostettuna edelleen kartongiksi sekä tulevaisuudessa mahdollisesti komposiiteiksi. Toinen potentiaalinen vaihtoehto olisi valkaistu sellu + liukosellu jalostettuna tekstiiliksi. Sijoittajia kannattaisi etsiä molemmille vaihtoehtoille ja katsoa kumpi olisi toteutettavissa nopeammin. Sijaintovaihtoehtoina pidetään edelleen Kajaanin Parkinniemeä, sillä sen käyttömahdollisuus selvinnee vuoden kuluessa. Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi. Kuitenkin Paltamon Ensilä- Pynnölänlahden ja Suomussalmen Pesiölahden osalta jatketaan tarkempia rakennettavuusarviointeja ja selvitetään kaavoitusmahdollisuutta, mikäli Parkinniemi ei olisi käytettävissä. Lopullinen sijaintivaihtoehto on päätettävä ennen YVA-ohjelman käynnistämistä. Hankkeen jatkon osalta olisi oleellista, että perustettaisiin esimerkiksi kehitysyhtiö. Kehitysyhtiö etsisi sijoittajia ja selvittäisi sijaintivaihtoehtoja. Ennen YVA-ohjelman käynnistämistä kehitysyhtiö voisi tehdä vähintään esisopimuksen maanomistajien kanssa tehdasalueen maanhankinnasta biotuotetehtaan tarpeisiin. 35
36 Lähdeluettelo Luonnonvarakeskus LUKE tilastotietokanta. Saatavilla: 04%20Metsa 04%20Talous 02%20Teollisuusp uun%20kauppa 02%20Kuukausitilastot/01a_Kantohinnat_kk.px/?rxid= beb0-471d-bbecf8a b Metsäteho Oy, tuloskalvosarja 7a/2015. Saatavilla: Metsäteollisuuden ympäristötilastot NISCluster Oy Sellun, paperin ja kartongin valmistus. Saatavilla: Suomen Metsäkeskus Kainuun biotuotetehdas konseptiselvitys - Raaka-aine ja logistiikka. World Market Pulp Review and Outlook Saatavilla: ( ) 36
37 Liitteet 37
38 Kauppakatu 1, Kajaani Puh. vaihde , faksi S-posti 38
Kainuun biotuotetehdas
Kainuun biotuotetehdas Tehdaskonseptiselvitys Koosteraportti 04/2015-08/2015 Tiivistelmä julkiseen käyttöön 1 2 Kainuun biotuotetehdas - tehdaskonseptiselvitys 2015 3 Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08
LisätiedotMAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS
MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri
LisätiedotMetsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi
Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotPUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja
PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää
LisätiedotMETSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600
Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotMetsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta
Metsä Groupin Polar King -projekti Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 * Huomioitu
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden
LisätiedotKaicell Fibers Kainuun Biotalouden Tulevaisuusfoorumi Kajaani Jukka Kantola
Kaicell Fibers Kainuun Biotalouden Tulevaisuusfoorumi 25.4.2016 Kajaani Jukka Kantola Taustaa Biotuotetehtaan esiselvitys laadittiin vuoden 2015 aikana Lopullinen tehdaskonsepti tarkentuu hankkeen aikana
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotCROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014
CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu
LisätiedotBiotalouden uudet tuotteet
Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotMiten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group
Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas 29.4.2015
Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 2 Presentation name / Author Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola
LisätiedotÄänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia
Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia Lisätuotanto max 800 000 t/v (+ 160 %), Kauko- Itään (läh. Kiinaan). Lisäpuun käyttö max 4,3 milj m3 (n. + 200 %) (lähdeluvut ehkä erilaisia). 6 kiinto-m3
LisätiedotBIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre
BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken
LisätiedotBiotalouden edelläkävijä
Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP
LisätiedotCHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit
CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Biotuoteteollisuuden prosesseista ja taseista Kyösti Ruuttunen 2015 Kalvoja ovat olleet laatimassa myös Lauri Rautkari ja Olli Dahl Taseet KnowPulp
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotUuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella. Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre
Uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre 3 Metsä Fibre Metsä Fibre Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on johtava biotuotteiden ja bioenergian valmistaja
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotKaicell Fibers Oy Yleisesittely
Kaicell Fibers Oy Yleisesittely KaiCell Fibers Oy Tuo hankkeeseen liiketoimintaosaamisen Di, emba Jukka Kantola Hallituksen jäsen - Liiketoimintakonseptit Hallitsee paikalliset ja yhteiskunnalliset asiat
LisätiedotKaukokuljetustilasto 2005
Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotUPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani
UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
LisätiedotPÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen 9.9.2015
Jaakko Jokinen 9.9.2015 PUUNJALOSTUKSEN AIKAKAUDET SUOMESSA Viime vuosien murros on vaihtumassa bioteollisuuden aikakauteen 1870 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 METSÄTEOLLISUUDEN
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotBIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston
BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston kokous 25.11.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN
LisätiedotENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä
Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu 22 Toimittaja: Jukka Torvelainen 22..22 648 Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia jäljessä viime vuodesta Raakapuu Suomeen tuotiin elokuussa puuta 1, miljoonaa
LisätiedotMETSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100
Avainluvut 2017 METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST METSÄ WOOD METSÄ FIBRE METSÄ
LisätiedotUUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKELLE
UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKELLE Tehtaan esisuunnittelu 2014 sekä YVA- ja purkutyöt alkavat 2015 ympäristölupaprosessit alkavat 1985 suljetun sellutehtaan YVA-prosessi valmistuu Tehtaan esisuunnittelu
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
LisätiedotMetsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2014 46/2014 5.11.2014 Annu Kaila Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43
LisätiedotTILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015
LisätiedotMatti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino
Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen
LisätiedotÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS
ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotNäkymiä puunkäyttöön ja investointeihin
Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin Valtakunnalliset Mhy-päivät 20.-21.3.2018 Finlandia-talo, Helsinki tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Puheenvuoroni käsittelee: Taustaa investoinneista ja puun
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotUPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD
UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD Febr uary 1 UPM 2010 SELLU - huipputuote vai bulkkia? Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja UPM Pietarsaari UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren
METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, 13.10.2016 Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS RY EDUSTAA NOIN 80 METSÄTEOLLISUUTTA HARJOITTAVAA JÄSENYRITYSTÄ
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas Jari Voutilainen, logistiikkajohtaja, Metsä Group Kymenlaakson kauppakamari, 25.5.2015
Äänekosken biotuotetehdas Jari Voutilainen, logistiikkajohtaja, Metsä Group Kymenlaakson kauppakamari, 25.5.2015 Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden
LisätiedotTämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa:
TIIVISTELMÄ Tämä massa- ja paperiteollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva referenssiasiakirja on neuvoston direktiivin 96/61/EY 16 artiklan 2 kohdan perusteella toteutetun tietojenvaihdon
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotPuuta metsästä tehtaalle Operaatiopäällikkö Arto Tähkävuori Metsä Group
Puuta metsästä tehtaalle Operaatiopäällikkö Arto Tähkävuori Metsä Group Avainluvut 2017 * Huomioitu sisäiset myynnit ** Osake listattu Nasdaq Helsingissä METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2014 50/2014 4.12.2014 Annu Kaila Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdasprojekti
in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu 2 Toimittaja: Aarre Peltola 1..21 68 Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna 2 Metsäteollisuustuotteiden entinen vientiennätys lyötiin jälleen Raaka- ja
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus
Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 28 38/28 6.1.28 Aarre Peltola Puun tuonti vauhdissa heinäkuussa Puun tuonti Suomeen
LisätiedotPuun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa
Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
LisätiedotTervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen!
Tervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen! 25.6.2018 Yleisötilaisuuden ohjelma 17.30 Tervetulosanat, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen 17.45 Kemin sellutehtaan
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012 33/2012 3.8.2012 Aarre Peltola Suomeen tuotiin tammi toukokuussa 3,8 miljoonaa
LisätiedotMetsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
LisätiedotMetsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu
LisätiedotKaicell Fibers Tulevaisuuden biojalostamo Paltamoon Vesa Mikkonen Metsätalouspäivät Rovaniemi
Kaicell Fibers Tulevaisuuden biojalostamo Paltamoon Vesa Mikkonen Metsätalouspäivät Rovaniemi 14-15.12.2019 Softwood 3,0 M m3 + Hardwood 0,5 M m3 From sustainable forests Chemical pulp 600 kton The heart
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen
LisätiedotMaailman suurin havusellutehdas
Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotMetsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju
Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju Alustuksen sisältö 1. Käytettävä puuraaka-aine 2. Kuitupuun logistiikka 3. Kemin tehtaan tuotelogistiikka 4. n jakeluverkosto 5. RFID teknologia
LisätiedotStora Enso Uusiutuvien materiaalien yhtiö. Lapin 61. Metsätalouspäivät 2019, Rovaniemi Esa Ojala, aluejohtaja, Stora Enso Metsä
Stora Enso Uusiutuvien materiaalien yhtiö Lapin 61. Metsätalouspäivät 2019, Rovaniemi Esa Ojala, aluejohtaja, Stora Enso Metsä Esityksen sisältö Stora Enso Muutosmatkalla uusiutuvien materiaalien yhtiöksi
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2014 38/2014 8.9.2014 Annu Kaila Puun tuonti laski 12 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla
LisätiedotMarkkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotPuun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
LisätiedotVahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä
Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun
Lisätiedotvuoden kaikkien kuukausien keskiarvoa. Tuonti Nettotuonti Vienti 11 98/1 99/1
Metsäsektorin ulkomaankauppa elokuu 1 Toimittajat: Aarre Peltola Kimmo Sareva 1..1 0 Puuta virtasi vuolaasti maahamme elokuussa Raaka- ja jätepuu Elokuussa Suomeen tuotiin runsaasti raaka- ja jätepuuta.
LisätiedotMetsäteollisuus ja energia. Energia
Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2008 22/2008 9.6.2008 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti notkahti maaliskuussa
Lisätiedotpuusta 44 prosenttia oli koivua. Raaka- ja jätepuuta vietiin tammikuussa ulkomaille 0,1 miljoonaa kuutiometriä. Vienti oli pääasiassa havupuuta.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa tammikuu 21 Toimittaja: Aarre Peltola 17.4.21 71 Metsäteollisuustuotteiden vienti jatkui tammikuussa viimevuotista vauhtia Raaka- ja jätepuu Tammikuussa ulkomaista raaka-
LisätiedotPuurakentaminen osana metsäbiotaloutta
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet
LisätiedotTervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen!
Tervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen! 18.12.2018 Metsä Groupin yleisötilaisuuden ohjelma 18.12.2018 18.00 Tervetulosanat 18.05 Metsä Group kasvaa ja investoi vastuullisesti,
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotUusiutuvien ja kestävien raakaaineiden
Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2007 07/2008 6.3.2008 Aarre Peltola Suomeen tuotiin runsaasti puuta vuonna 2007, määrä
LisätiedotMITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?
MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ? Tiet ja teollisuus seminaari, Jyväskylä 10.5.2017 Outi Nietola, Metsäteollisuus ry METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIPAIKAT JA TIESTÖN KÄYTTÖ SUOMESSA Kuljetukset
LisätiedotBiotuotetehdas Äänekosken huima
Biotuotetehdas Äänekosken huima Timo Merikallio biotuotetehdasprojektin johtaja Metsä Fibre Oy Matti Tuononen Äänekosken vs. kaupunginjohtaja Idea tehtaasta syntyy. Ensimmäiset ajatukset biotuotetehtaasta
LisätiedotPuun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3
Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla
LisätiedotMetsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011
Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,
Lisätiedot