Alustuksia Sos.-dem. Työläisnaisliiton XVIII edustajakokoukselle toukokuun 15,16 ja 17 pnä Valistustyömme.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alustuksia Sos.-dem. Työläisnaisliiton XVIII edustajakokoukselle toukokuun 15,16 ja 17 pnä 1947. Valistustyömme."

Transkriptio

1 Alustuksia Sos.-dem. Työläisnaisliiton XVIII edustajakokoukselle toukokuun 15,16 ja 17 pnä Valistustyömme. Tapahtumien kulku edellisen edustajakokouksen jälkeen on asettanut työläisnaisliikkeen jäsenistöineen kovalle koetukselle, sen kestokykyä on pyritty monessa vaiheessa horjuttamaan näiden toimintavaiheiden aikana. Kun edellisen kokouksen asialistalla olevat kysymykset ja keskustelut huomattavalta osaltaan sivusivat sotanajan poikkeustilaa, voidaan todeta, että kolme kuukautta myöhemmin oli mahdollisuus tehdä suunnitelmia välirauhan suomissa olosuhteissa. On luonnollista, että sotavuosina ylläpidetty järjestötoiminta asetti aktiivisen järjestöväen kovemmalle koetukselle kuin normaaliaikoina ja ihmeteltävää ei ole, jos siinä muutamat lamaantuivat. Koska kuitenkin niissäkin puitteissa kyettiin pitävmään naisliiton toimintaa vireänä, oli se alallaan saavutus ja vaikuttava tekijä sitä seuraavana ajankohtana. Välirauhaa seurannut ajankohta on ollut ikäänkuin mittapuuna, sillä sen aiheutti kaaostila, joka oli ilmeinen seuraus sodan päättyessä. Silloin asetettiin vaakalaudalle kysymykset, onko naisliiton jäsenjoukko vakaumuksellisia sosialidemokraatteja tai aiheuttaako sekava tilanne sen keskuudessa katoa ja hajaannusta. Nämä kysymykset asetti päivänvaloon ensisijassa maankamaralle astunut S.K.P., aloittaessaan häikäilemättömän hyökkäyskamppanjan sos.-dem. puolueväkeä kohtaan, josta eivät liittomme aktiiviset toimihenkilöt jääneet osattomaksi. Käyttäen»uuden demokratian» peitendmeä SKDLn taholta jaettiin»valistusta» työväestön keskuudessa tarkoituksella saada aikaan hämäännystä ja siirtymistä uuteen leiriin. On syytä myöskin huomioida, ettei naisjärjestötoimintaa ole lainkaan esiintynyt kommunistien nimellä, vaan SNDLn nojautuen. Tuosta sekavasta ajankohdasta edetessämme on tilaisuus tehdä se johtopäätös, ettei järjestöväkeämme ole kyetty horjuttamaan, vaan eräs merkittävimmistä koetinkamppailuista on ohitettu voitollisesti. Tuloksena on ollut, että

2 77 yhä useammat ovat ottaneet paikkansa riveissämme, kun sensijaan menetys on ollut vähäinen. Edellä esitetyt näkökohdat ovat ikäänkuin pohjana luodessamme vastaisuuden valistustyösuunnitelmaa. Ollessamme tietoisia siitä, että poliittinen valveutuneisuus naisten keskuudessa on. lujalla perustalla ja voimme käyttää sitä lähtökohtana. On ymmärrettävää, ettei vastaisuuden suunnitelmissa ole varaa pysähtyä siihen missä aikaisemmin olimme, sillä nykyhetken vaatimukset ovat aivan toiset jai suunnitelman laajentamisen on tehnyt välttämättömäksi myöskin lisääntynyt jäsenjoukko. Edellä esitetyn, perusteella ja koska tartkoituksena on edelleen tehostaa jäsenhankintaa, asettaa se ratkaistavaksi useita probleemeja. Näistä uusista jäsenistä on ajatus saada aktiivisia»työmuurahaisia» ja samalla sosialidemokraattisen maailmankatsomuksen, kansanvaltaisen ajattelutavan omaavia järjestötovereita liittomme työsaralle sekä aloitekykyisiä tarmokkaita henkilöitä niihin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joissa naisten mukanaolo on välttämätöntä. Tämän huomioiden on syvämuokkaustyö aloitettava jäsenistön keskuudessa aivan peruspohjalta lähtien opintotyötä hyväksi käyttäen. Opintokerhot. Useissa järjestöissä on opintokerhotyö jatkuvasti menestynyt pitempiä aikoja ja tulokset ovat selvästi nähtävissä. Kuitenkin on vaikeata saada opiskeluhalu leviämään suurten joukkojen keskuuteen, mutta sen ei pitäisi olla esteenä kerhojen perustamiseen, sillä kerhon jäsenten lukumäärä on vähäisemmästä merkityksestä, ja useasti pienten, kiinteästi toimivien kerhojen esimerkki vaikuttaa opiskeluharrastuksen elpymiseen laajemmissakin piireissä. Opinto-ohjaajista useasti tuntuu olevain puute, mutta siinä pätee tuo vanha tuttu»oma apu, paras apu», kunhan vain rohkeasti käydään tuumasta tekoihin. Opastusta kerhojen työskentelyn alkamisesta on saatavana liittomme toimistosta sekä Työväen Sivistysliitosta. Keskustelutilaisuudet. Tilaisuuksiin, joissa pohditaan ajankohtaisia päivänkysymyksiä, on helpompi saada joukkoa kuin opintokerhoihin. Keskustelukokousten tarkoituksena on lähinnä asettaa puntaroitavaksi»kipeä» kohta olevista olosuhteista ja kun ihan paikalle satutaan, ovat tulokset tyydyttäviä molemmin puolin. Jälleen on edessä pula asianesittäjistä, tämä varsinkin maaseudulla tuottaa vaikeuksia. Koska kuitenkin on kyseessä paikalliset asiat, on syytä turvautua lähellä oleviin asiantuntijoihin, kuten lääkäreihin, terveyssisariin,

3 78 kuninanvirkailijoihin jne. Aliarvioida ei pidä myöskään omia voimia, sillä se on samalla parhainta valmennusta vastaaviin tehtäviin. Lähteinä keskustelukysymyksille voidaan käyttää päivä- ja aikakauslehtiä, niinpä äänenkannattajamme Tulevaisuus varsinaisen»kerhon» lisäksi tarjoaa pohdittavaksi sopivia kysymyksiä. On tärkeätä- etenkin nykyhetkellä omasta takaa kiinnittää keskustelutilaisuuksien järjestämiseen erikoista huomiota, koska kiinnostus poliittisiin ja muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin on vilkastunut. Toimi tsijakurssit Käytännöllisen järjestötyön hoitaminen kaikessa laajuudessaan vaatii tavattoman; paljon uhrautuvaa työskentelyä aktiivisilta toimihenkilöiltä. Useassa tapauksessa saattaa asioiden hoitaminen jäädä yksien samojen henkilöiden tehtäväksi. Kun lisäksi samat henkilöt ovat edustajina kunnallisissa ja monissa muissa luottamustehtävissä on selvää, että työtaakka käy liian raskaaksi ja myöskin toiminta siitä osaltaan kärsii. Siksi olisi kuorma jaettava useampien kannettavaksi ja siinä toimitsijakurssien järjestäminen helpottaisi asiantilaa. Kurssien järjestämisen ensimmäisenä ehtona on niiden huolellinen valmistelu, joka on kaiken toiminnan menestymiselle asetettava pohjaksi. Parhaiten niiden onnistuminen on mahdollista piirijärjestöittäni useammalla paikkakunnalla järjestettynä, sillä pitkien matkojen päähän on vaikeampi saada osanottajia lähtemään. Tämän suunnitelman toteuttaminen liiton ja piirijärjestöjen yhteisvoimin sekä paikallisten järjestöjen avustamana on suurisuuntainen asia, mutta sen tuottama hyöty vastaisuudessa korvaa kaiken ja siksi toimitsijakurssien toimeenpaneminen järjestelmällisesti kautta maan on välttämätöntä. Puoluekurssit. Puoluetoimikunta on jälleen aloittanut voimaperäisen muokkaustyön puolueväen keskuudessa järjestämällä puoluekursseja. Nämä kurssit perustuvat 2-viikkoa kestäviin ns. alkeiskursseihin sekä niiden jatkona pidettyihin vähintään 5-viikkoiseen puoluekurssiin. Niiden mottona on ollut»sosialismi uskosta tiedoksi», johon on perehdytty sosialismin teorian, sosialidemokratian periaatteiden ja työväenliikkeen ohjelman ja eri vaiheiden tapahtumien pohjalla. Kursseille ovat liittomme jäsenet oikeutettuja osallistumaan ja tavoitteena on ollut saada liittomme jäsenistön keskuudessa voimakas periaatteellinen tutkiskelu aikaan ja siinä suhteessa vastaisuudessa järjestettäville puoluekursseille toivotaan jäsenistömme entistä runsaammin osallistuvan.

4 79 Kirjallinen ja suullinen valistustyö. Liiton ja piirijärjestöjen tehtäviin edelleen kuuluu kirjallisen valistuksen jakaminen järjestöille vihkosten, lentolehtien, Järjestonaisen, kirjeiden ym. avulla. Tähän lisäksi kuuluu lehdistön kautta suoritettu tietojen levittäminen. Oman äänenkannattajan käyttäminen mainittuun tarkoitukseen ei suinkaan ole riitävä, vaan puolueen päivälehdet on otettava avuksi, vieläpä paljon suuremmassa määrin kuin aikaisemmin. Voidaan myöskin toivomuksena' lehdistölle esittää, että niiden taholta kiinteämmin seurattaisiin sos.-dem. naisten pyrkimyksiä. Suullinen luentotyö on jäänyt aivan vähäiseksi, aiheutuen siitä, ettei»elävää» luennoitsijavoimaa ole ollut tarpeeksi. Viimeaikoina 2 järjestäjän vakituinen kiertäminen kautta maan ei suinkaan vastaa vaatimuksia. Parhain ratkaisu olisi vakituisen naistoimitsijan kiinnittäminen jokaisen vaalipiirin alueelle. Tällöin työ olisi keskitetympää ja tulokset arvatenkin senmukaiset. Taloudelliset mahdollisuudet ovat asettuneet suunnitelman toteuttamista vastaan ja on tähän asti ollut ratkaiseva tekijä. Kokoukset. Kurssi-i ja opintotyö ei kuitenkaan muodosta toimintamme runkoa, vaan sen kokoavat ne monet tehtävät, joita on runsaasti. Kokoukset, jotka ovat järjestörakenteen oleellisin osa, on pidettävä säännöllisesti ja myöskin huolellisesti valmisteltava. Kokouksissa on esitettävä liiton toimikunnan, piiritoimikuntien ym. järjestöjen kertokirjeet ja esitykset. Liitto myöskin lähettää alustuksia järjestöille, joita kokouksissa voidaan käsitellä. Kokouksen yhteyteen on syytä järjestää muutakin kuin yksinomaan kokousasioita, sillä pienten ohjelmapalojen avulla niihin saadaan virkeyttä. Juhla- ja ohjelmatoiminta. Tehdäksemme tunnetuksi liittomme periaate- ja ohjelmakysymyksiä laajempien joukkojen keskuudessa on siinä juhlien järjestämisellä keskeinen sija. Liittomme erikoisjuhlina on järjestetty naistenpäivä-, äitienpäivä-! ja Mikkelinpäivätilaisuuksia. Kuitenkaan se ei merkitse jättäytymistä ainoastaan näihin kaavoihin, vaan sitä on kehitettävä sellaiseksi, että se vastaa juhlatoiminnalle asetettuja vaatimuksia, järjestämällä juhlia niissä merkeissä, joka parhaiten vastaa tarkoitustaan. Suurten, arvokkaimpien juhlien toimeenpaneminen vaatii ponnistuksia tavattomasti, eikä niiden järjestäminen kovin useasti ole mahdollista. Arvokkaat juhlat ovat ensisijassa osoituksena järjestöjen kelpoisuudesta ja

5 80 siksi niiden järjestelyyn on uhrattava aikaa, jotta ne todella kuvastaisivat suotuisasti pyrkimyksiämme. Illanviettojen ja perheiltamien järjestäminen ei vaadikaan taas siinä määrin ponnistuksia, mutta ne ovat kuitenkin tärkeitä ennenkaikkea siinä suhteessa, että järjestöväki saadaan niiden avulla lähemmäksi toisiaan ja täysin onnistuneina niistä muodostuu virkistäviä hetkiä. Ohjelman hankinta. Olipa kyseessä juhlavampi tilaisuus, illanvietto, ohjelmallinen kokous tai luentotilaisuus, vaatii se ohjelmansuorittajia ja esitysaineistoa. Ohjelma-aineiston hankkiminen tuottaa useasti vaikeuksia, mutta niitä olisi liiton taholta mahdollisuuksien mukaan toimitettava järjestöjen käyttöön. Juhlakulttuurin edistäminen olennaisesti liittyy em. toimi tsijakurssien yhteyteen. Sen kehittämiseksi olisi myöskin syytä järjestää henkisiä kilpailuja, kuten joidenkin järjestöjen kesken ja koko vaalipiirialuetta käsittävänä on tapahtunutkin. Ne pitäisi edelleen sovelluttaa koko liittoa koskeviksi, joissa järjestöjemme ohjelmaryhmät saisivat mitellä voimiaan. Niiden vaikutus ohjelmatason kohottajana on kiistaton. Järjestöt voimakkaiksi. Retkeilyä pitäisi harrastaa entistä enemmän yksinomaan reippailunkin kannalta. Siinä tarkoituksessa järjestetyt kävely-, hiihto-, kelkka-., pyöräily- ym. retket tuovat vaihtelua ja virkistystä muun toiminnan ohessa. Edelleen on myöskin pidettävä retkeilyn avulla yhteyttä naapurijärjestöihin, jolloin yhteisvoimin järjestetyt tilaisuudet sopivat erinomaisesti ohjelmaan. Niinikään koko vaalipiirialuetta koskevat retkeilypäivät tuovat vaihtelua toimintoihimme ja samalla antavat innostusta uusiin ponnistuksiin. Retkeilypäiviksi tavallaan muodostui ensimmäinen liittojuhlamme kesällä 1946, jonka antama myönteinen vaikutelma kannustaa järjestämään niitä vastaisuudessakin. Liittomme II liittojuhla muodostuneekin huomattavaksi merkkitapaukseksi, sillä se on. suunniteltu pidettäväksi liiton 50-vuotisjuhlan merkeissä. Tämän retkeilytoiminnan yhteydessä ei voida unohtaa myöskään leiripäiviä. Tähän asti saadut kokemukset perheenäitien virkistyskursseista, joita on pidetty myöskin leirielämän puitteissa, antavat tietää, että niiden järjestäminen liittomme aktiivisille jäsenillekin olisi paikallaan. Nehän samalla leirikursseina tuottaisivat hyötyä laajemmaltikin katsottuna. J

6 81 Retkeily ja leirit Edellä esitetyn suunnitelman tarkoituksena on tähdätä siihen, että toiminta järjestöissämme saataisiin mahdollisimman monipuoliseksi. Näinollen pyritään lähinnä siihen, että jäsenistön aktiivisuus leviäisi entistä laajemmalle pohjalle. Sen merkitystä jäsenhankinnassa ei myöskään voida sivuuttaa ja tarkoituksena tietenkin tulee olemaan, vastaisuudessakin joukkovoiman vahvistaminen. Järjestöjen voimakkuus ja niiden elinkelpoisuus ovat ratkaisevia tekijöitä suuremmissakin kamppailuissa, kuten kunnallisiin ja valtiollisiin vaaleihin valmistauduttaessa. Sos.-dem. Työläisnaisliiton vaalityöohjelma. Liiton vastaisessa työsuunnitelmassa tulee esittämään keskeistä osaa se, että edessämme on lähiaikoina sekä kunnalliset että valtiolliset vaalit. Jotta sosialidemokratian voima, saataisiin entisestään kasvamaan, tulee näiden vaalien aikana suorittaa erikoisen tehokas vaalityö työläisäitien keskuudessa. Eduskuntavaaleihin meillä kuitenkin on vielä pitempi aika, joten niihin voidaan palata myöhemminkin ja senvuoksi ei ole syytä tällä kertaa laatia kovin yksityiskohtaista suunnitelmaa, vaan päättää ainoastaan sellaisista toimenpiteistä, joihin tarvitaan pitempi valmistusaika. Kumpiakin vaaleja silmälläpitäen tulisi laatia oma sosialidemokraattisten naisten ohjelma, jonkinlainen sodanjälkeisen ajan työsuunnitelma kaikkia niitä yhteiskunnallisia uudistuksia ja parannuksia varten, joita sitten sosialidemokraattiset naiset, mikäli mahdollista yhteistyössä muiden piirien naisten kanssa, keskitetysti ja suunnitelmien mukaisesti ajaisivat sekä eduskunnassa että kunnallisella alalla. Välinpitämättömyys ja passiivinen suhtautuminen valtiolliseen ja kunnalliseen toimintaan johtuu naisten keskuudessa paljon juuri siitä, että meiltä on puuttunut johdonmukainen ja selvä naisten ohjelma sekä senvuoksi aloitteenteko ja yritteliäisyyskin naisten aloilla, sillä käytännölliset tosiseikat vaikuttavat naisiin tehokkaammin kuin teoriat, suuret lupaukset tai päiivän poliittiset kiistakysymykset. Sosialidemokraattisten naisten olisi nyt luotava tällainen ohjelma ja täten pyrittävä vetämään naisten harrastusta omiin kysymyksiinsä ja samalla kohottamaan koko työväenluokan, mutta ennen kaikkea työläisnaisten asemaa sekä auttamaan kansaamme selviytymään vaikeuksistaan ja luomaan tasapaino sodanjälkeiseen elämään. Tällaista tukea perustellun työsuunnitelman muodossa kaipaavat varsinkin maaseudun kunnallisilla aloilla toimivat naistoverimme, mutta myöskin eduskuntatyössä siitä olisi varmaan suurta apua. 6

7 82 Ohjelman laatiminen on suuri ja vastuullinen tehtävä ja senvuoksi siihen tulisi käyttää parhain saatavissa oleva työvoima ja asiantuntemus. Sen tunnetuksitekemiseen naisten keskuudessa olisi käytettävä myöskin kaikkia mahdollisia keinoja, m.m. se pitäisi julkaista ainakin pääkohdittain erikoisena kirjana, jota voitaisiin levittää laajoille joukoille. Kunnallisvaalit. Lähestyvissä kunnallisvaaleissa olisi sosiaalidemokraattisten naisten vaikutusvaltaa saatava huomattavasti lisääntymään sekä yleensä naisten mielenkiinto heräämään kunnallisiin kysymyksiin. Tätä varten olisi liiton tehtävä sellaista vaalityötä kunnallisvaalien aikana, joka kiinnittää laajojen naisjoukkojen huomiota asiaan ja joka olisi likipitäen yhtä voimakasta ja tehokasta kuin eduskuntavaaleissakin. Kokemus meillä on osoittanut, että kunnittain järjestetty paikallinen vaalitoiminta ei ole ollut kaikkialla kyllin tehokasta, joten sen lisänä kaivataan yleistä propagandaa. Syksyllä olisi järjestettävä koko maata käsittävät sosiaalidemokraattisten naisten kunnallispäivät Helsinkiin. Yhteisten naisten kunnallispäivien aikanahan lausuttiin jo tämänlaatuinen toivomus ja sanotut päiväthän osoittivat, että omat kunnallispäivät tulevat onnistumaan, koska yhteisillä kunnallispäivillä suurin osanottajamäärä oli juuri meidän liiton alaisista järjestöistä. Ohjelma näihin olisi saatava monipuoliseksi, käsittämään eri kunnallisten toimihaarain asiantuntijain luentoja ja se olisi laadittava niin, että saman alan luennot muodostaisivat oman ryhmänsä niin että esim. huoltotyö, lastensuojelu- ja terveydenhoito-alat j.n.e. muodostaisivat oman kokonaisuutensa, jotta kukin voisi osallistua harrastusalaansa, jollei voisi seurata koko ohjelmaa. Päivien aikana olisi järjestettävä mahdollisimman paljon retkeilyjä pääkaupungin ja lähiympäristön kunnallisiin ja muihin laitoksiin ja niiden yhteydessä voitaisiin pitää osa luennoltakin. Liiton avustuksella voisivat piiri-! ja paikalliset järjestöt toimeenpanna suuremmilla paikkakunnilla naisten kunnallisia neuvottelupäiviä, joissa esitelmöitsijöinä voisivat esiintyä kuntien lääkärit, terveyssisaret, huoltojohtajat j.n.e. omien luottamustehtävissä toimivien naistovereittemme sekä naisehdokkaiden ja liiton luennoitsijoiden lisäksi. Tällaisissa tilaisuuksssa saadaara esille juuri ne epäkohdat, jotka kullakin paikkakunnalla esiintyvät ja yhteisesti niitä pohtien voidaan niiden poistamiseksi löytää sopivia menettelytapoja sekä saada naiset antamaan tukensa tämänlaa^ tuisten toimenpiteiden hyväksi. Neuvottelupäivien päätökset ja asiat voidaan sitten saattaa laajempaankin tietoisuuteen sanomalehtien välityksellä.

8 83 Liiton tulisi laatia tällaisia päiviä varten alustuksia sekä malliohjelmaluonnoksen sekä painattaa mainoksia, joita paikalliset järjestöt voisivat lunastaa. Valtiolliset vaalit. Jotta sosialidemokraattisia naisia saataisiin mahdollisimman paljon eduskuntaehdokkaiksi ja hyvin sijoitettua listoille, tulisi liiton suorittaa propagandaa naisten puolesta lähettämällä puoluejärjestöille asiasta kirjelmiä sekä kiinnittämällä sanomalehdissä y.m. keu noin asiaan huomiota. Jos järjestäjävoimia liitolla olisi tarpeeksi käytettävänä, olisi heidän näihin aikoihin suoritettava matkoja jär-^ jestössä ja yleensä organisoitava puoluejärjestoissa naisehdokkaiden puolueäänestystä ja listoilleasettamista, sillä usein on niin, että ehdokkaat itse eivät aja»omaa asiaansa» kyllin tehokkaasti ja muut eivät ole asialla tarpeeksi tarmokkaasti mukana. Senjälkeen kun eri vaalipiireissä on nimetty ehdokkaat, pitäisi kutsua kaikki puolueen naisehdokkaat sekä naispiirijärjestojen sekä -jaostojen edustajat yhteiseen neuvottelutilaisuuteen, jossa keskusteltaisiin sekä sovittaisiin naisten yhteisestä' vaalityöstä ja -tunnuksista, m.m. puhujien vaihdosta, jotta sellaisetkin piirit, jotka ovat heikommassa asemassa, saisivat vaalityöhönsä tukea vahvemmilta piireiltä. Kaikille suuremmille paikkakunnille olisi järjestettävä suurempia naisten vaalijuhlia, jossa useampien puhujien voimin selostettaisiin sos.-dem. naisten ohjelmaa ja vaalikysymyksiä. Ja jotta juhlilla olisi yleisömenestystä, tulisi ohjelma olla vetävää. Tällaista juhlakiertuetta varten voitaisiin palkata muutamia taiteilijoita esittämään paikallisten voimien lisäksi tilaisuuksiin sopivaa ohjelmaa. Valistustyössä tulisi nyt entistä enemmän ottaa käytäntöön nykyaikaiset mainoskeinot. Erittäin tehokas ja juuri sellaisiin piireihin vaikuttava, joihin meidän pitäisi saada kosketusta, olisi elokuva. Vaaliaiheinen lyhytfilmi, jossa iskevästi ja vaikuttavasti vei dottaisiin naisiin ja esitettäisiin sosialidemokraattisten naisten ohjelma, olisi varmaan tehokas ase, jos sitä esitettäisiin alkufilminä vaalien edellä lukuisissa maamme elokuvateattereissa. Mikäli se olisi teknillisesti mahdollista, tulisi siihen lopuksi liittää sen vaa>lipiirin naisehdokkaiden nimet, kuvat ja vaalilista, sen mukaan missä vaalipiirissä sitä esitettäisiin. Edelläolevan perusteella ehdotetaan edustajakokouksen päätettäväksi, että 1) laadittaisiin oma sosialidemokraattisten naisten ohjelma, johon kiteytettäisiin ne lähivuosien työsuunnitelmat ja joita sitten eduskunnassa ja' kunnallisella alalla toteutettaisiin;

9 84 2) syksyllä järjestettäisiin koko maata käsittävät sosialidemokraattisten naisten kunnallispäivät Helsinkiin; 3) liiton myötävaikutuksella järjestettäisiin kunnallisten vaalien aikana suuremmilla paikkakunnilla paikallisia naisten kunnallisia neuvottelupäiviä; - 4) puolueen kaikille naisedustajaehdokkaille järjestettäisiin ennen vaalityön alkamista yhteinen neuvottelutilaisuus; 5) eduskuntavaalien aikana järjestettäisiin naispiiritoimikuntien, -jaostojen ja puoluejärjestöjen kanssa' yhdessä ympäri maata suurempia naisten vaalijuhlia; 6) valmistutettaisiin vaaliaiheinen lyhytfilmi, jota esitettäisiin eduskuntavaalien aikoina maamme elokuvateattereissa alkufilminä. Tulevaisuus-lehden kolmivuotissuunnitelma, ehdotus. Liittomme äänenkannattaja»tulevaisuus» on aatteellisen sisältönsä ansiosta saanut useilta tahoilta tunnustusta, mutta sen levikkiä ei kuitenkaan ole saatu kohoamaan lehden arvoa ja asemaa vastaavaksi. Viime vuosina on painos tosin kohonnut, mutta tulos ei nykyiselläänkään ole läheskään tyydyttävä. Kun»Tulevaisuuden» kaltaisella työläisnaisten ja kotien perhelehdellä kuitenkin pitäisi olla kaikki edellytykset jopa suorastaan loistavaan levikkiin, pitäisi lehdessä mahdollisesti ilmenevät puutteet ja levikkiä haittaavat tekijät saada nopeasti korjatuksi, jotta jo seuraavan kolmivuotiskauden kuluessa voitaisiin saavuttaa nykyistä suurempia levikkitavoitteita. Lehden toimitustapa ja sisältö olisi saatava niin monipuoliseksi, että se kiinnostaisi paitsi järjestöväkeä, myös ulkopuolisia, jolloin lehti voisi palvella myös jäsenhankintatarkoitusta. Sen vuoksi olisi arvokkaan aatteellisen sisällön ohessa kiinnitettävä huomiota useihin muihin suurta yleisöä kiinnostaviin ajankohtaisiin asioihin sekä ulkoasuun. Parannusehdotuksia: a) Lehden ulkoasun ja sisällön suhteen olisi Liittotoimikunnialla ja toimituksella käytettävissään useitakin keinoja, mutta ottaen huomioon lehden alhaisen tilaushinnan ja suhteellisesti pienen tilaajamäärän, ei sanottavia parannuksia näihin tuloihin perustuen saada aikaan.

10 85 Kuitenkin olisi tärkeää, että jokaiseen lehteen voitaisiin hankkia mm. kuvitettuja haastatteluja työväenliikkeessä tunnettujen henkilöiden tai tunnettujen taiteilijoiden kodeista ja perhe-elämästä, koska tällaisten haastattelujen ön todettu parhaiten tyydyttävän lukijoiden uteliaisuutta ja kiihoittavan lehdenostohaiua. Samalla tehtäisiin suurelle yleisölle lähemmin tunnetuksi työväenluokan hyväksi toimineiden henkilöiden persoonallista elämää ja harrastuksia. b) Nykyaikana, jolloin elokuva on yhä enemmän vallannut alaa ja niitä näytetään jokseenkin, joka pitäjässä, vieläpä salokylissäkin, kaipaa varsinkin nuorempi lukijakunta selostuksia ja kuvia uusista filmeistä. Sen vuoksi olisi jokaisessa lehdessä julkaistava erikoinen elokuva- ja teatterisivu kuvineen ja arvosteluineen. Samalla olisi tilaisuus valita suositeltavaksi nimenomaan sellaisia kuvia, jotka ovat tendessiltään sopivimpia joko naisasiaa tai yleensä sosialidemokraattisia ihanteita ajatellen. Kuva-aineistoa luultavasti olisi vapaasti saatavissa kotimaisia filmejä koskeviin selostuksiin, mutta sellaisten asiantuntijoiden arvosteluluontoiset kirjoitukset, jotka meidän lehteämme tyydyttävät, samoinkuin kuva-aineisto ulkolaisista filmeistä, aiheuttaisivat lehdelle lisäkustannuksia. c) Aikaisemmissa edustajakokouksissa on useaankin otteeseen korostettu ns. muoti- tai käsityömallisivun tarpeellisuutta, samoin myös ruuanlaitto-, yms. ohjeiden välttämättömyyttä. Ruokareseptejä lehdessämme on jokseenkin usein ollutkin, koska lehdellä on ollut tilaisuus saada niitä liiton omilta kotitalousneuvojilta, mutta muotikuvat sensijaan ovat menoerä, jonka kustantamiseen ei toimituksella ei ollut vallinneissa olosuhteissa mahdollisuutta. Kuitenkin olisi levikin kannalta erittäin tärkeätä, että jokaisessa numerossa olisi määrätynsuuruinen sivupinta-ala varattu erikseen sekä muotikysymyksille, että pikkuneuvoil-, le tai ruokaresepteille. d) Tulevaisuus on paperipulan vuoksi viimevuosina ilmestynyt useimmiten kaksoisnumeroina, mutta ilmestyy kuitenkin parina kolmena kuukautena vuodessa kaksikin kertaa ja sitä mainostetaan kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvänä aikakausjulkaisuna. Kaikki toiset kilpailevat naistenlehdet, niinhyvin porvarilliskau-

11 86 palliset»eeva» ja»hopeapeili» kuin nk. demokraattisten naisten äänenkannattaja»uusi nainen», ilmestyvät ainoastaan kerran kuussa meidän erikoisnumerojamme vastaavassa asussa ja koossa, kun taas»tulevaisuuden» ohuen numerot madaltavat vuosikerran yleistä tasoa ja lehti joutuu 'osaltaan näiden numerojen vuoksi kärsimään vertailussa mainittujen muiden lehtien kanssa.»tulevaisuuden» isoäiti»työläisnainen» on tosin aikoinaan hyvällä menestyksellä ilmestynyt viikkolehtenäkin ja aikoinaan on myös»toveritar» edustajakokouksen päätöksellä määrätty 2-kertaa kuukaudessa ilmestyväksi, mutta olosuhteet ovat muuttuvia; nykyään asettaa kilpailu lukijapiiristä omat vaatimuksensa. Kun lisäksi lehden painattaminen säännöllisesti ainoastaan kerran kuukaudessa olisi omiaan alentamaan jonkin verran kustannuksia, joita aikaisemmin esitettyjen uudistusten vuoksi tulisi syntymään, ehdottaa liittotoimikunta, että»tulevaisuus» tämän liittokokouksen päätöksellä muutettaisiin vähintään 28-sivuiseksi kuukausijulkaisuksi, jonka kansilehti jatkuvasti painetaan kahdella värillä. e) Kaikki edelläluetellut lehteä koskevat uudistukset ja parannukset ovat mahdollisia toteuttaa ainoastaan silloin, jos voidaan osoittaa varoja, jotka vastaavat kustannuksia. Kun lehdellä ei nykyisessä asussaan ilmeisesti ole mahdollisuuksia päästä»suuren yleisön» lehdeksi, niin tärkeätä kuin se liittomme kannalta olisikin, ehdottaa liittotoimikunta parannusten rahoittamisen järjestettäväksi siten, että liiton perusjärjestöt ottaisivat seuraavien kolmen vuoden aikana yhteisesti vastatakseen Tulevaisuuden mahdollisesti tuottamasta tappiosta aina markkaan saakka vuodessa, joka summa jaettuna järjestöä kohden on n. 450: vuodessa. Mainittu summa olisi näin ollen ikäänkuin valistusvero, jonka jokainen järjestö tarpeentullen tahtonee ja voi luovuttaa oman aatteensa tunnetuksi tekemiseksi ja oman äänenkannattajansa saattamiseksi sille kuuluvaan asemaan. Mikäli»Tulevaisuuden» rahoitus saadaan mainitulla tavalla järjestetyksi, voitaisiin esitetynlainen kolmivuotissuunnitelma toteuttaa ja alustuksessa esitetyt sisältöä ja ulkoasua koskevat parannukset panna täytäntöön, jolloin lehdestä' tulisi kilpailukykyinen vastaavanlaisten muiden julkaisujen kanssa. Jos lehden levikkiin samanaikaisesti kiinnitetään erikoista huomiota, voitaisiin

12 87 tilaarjakunta vuoden 1950 edustajakokoukseen mennessä toivottavasti saada kohoamaan niin suureksi, että»tulevaisuus»-iehti kannattaa itsensä ja järjestöjen tuki tämän jälkeen käy tarpeettomaksi. Tähän pääseminen on tilaajamäärän lisääntymisen avulla mahdollista sen vuoksi, että painoksen suurentuessa kustannukset nousevat ainoastaan paperinkulutuksen ja kirjapainotöiden kohdalla, jota vastoin toimitus- ja kuvituskustannukset ja kirjoituspalkkiomenot pysyvät ennallaan. Painoksen suurentuminen vaikuttaa siis degressiivisesti kustannuksiin kutakin numeroa kohti. f) Lehden myyntimahdollisuuksien etsimiseen ja asiamiesverkoston tiivistämiseen ja sen tehokkaaseen toimintaan tulisi ko. kolmi vuotiskautena kiinnittää entistä enemmän huomiota. Jo tulevana syksynä olisi hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta pidettävä piirikunnallisia asiamiesten neuvottelutilaisuuksia, joihin kutsuttaisiin kaikki piirin alueella toimivat asiamiehet neuvottelemaan lehden levitystyöhön liittyvistä kysymyksistä. Näihin tilaisuuksiin lähetettäisiin liiton edustaja selostamaan suunnitelmia ja välittämään toimitukselle kokouksissa mahdollisesti esitetyt lehteä koskevat ehdotukset ja viitteet. Tällaisten kokousten toimeenpanemista vaikeuttavat kuitenkin asiamiesten matkakustannukset, joita lehdellä ei heikon taloudellisen- asemansa vuoksi ole mahdollisuutta suorittaa, vaan niiden kustantaminen jäisi näin ollen myöskin järjestöjen hoidettavaksi. Tästä vaikeudesta huolimatta olisi erittäin tärkeätä, että ko. neuvottelutilaisuuksia voitaisiin järjestää, sillä muissa vastaavanlaisissa lehdissä saavutettujen kokemusten perusteella niillä on asiamiestoimintaan ja lehden levikkiin nähden myönteinen vaikutus. Sen vuoksi olisi toivottavaa, että Naisten Piiritoimikunnat ja Piiritoimikuntien Naisjaostot ottaisivat jokasyksyiseen työohjelmaansa tällaisten Tulevaisuuden asiamiesneuvottelujen järjestämisen ja että järjestöt puolestaan huolehtisivat asiamiesten lähettämisestä; sekä heidän matkakustannuksistaan. Lippumme. Sos.-dem. Työläsnaisliiton liittokokoukselle. Oi huomaatko lipun kirkkahan joka tuolla hulmuaa. On lippu meidän, taistohon se käskee, pyytää, mukaan saa Liittotoimikunta.

13 88 ja ikuinen sen hurma on, ikuinen tunnus: Valohon! Näin ylväästi ja kauniisti lauletaan tässä ja monessa muussa taistelulaulussamme. Todellisuus on kuitenkin se, että useammilla naisyhdistyksillä ei ole lippua lainkaan, tai sitten joillakin on jonkinlainen ehkä aniharvoilla yhdistyksillä kunnollinen. Kuitenkin jokaisella yhdistyksellä pitäisi olla lippu, joka rinnassa herättää alussa esitetyn lippulaulun tapaisia tunteita. Meillä oli taannoin vielä voimassa lippukielto, joka esti lippujen fuikisen käytön. Tänä aikana on perustettu uusia yhdistyksiä joilla ei ode lippua ja monen vanhankin yhdistyksen lippu on ränsistynyt tai muutoin tullut käyttökelvottomaksi. Pitäisi siis saada uusia edustavia lippuja yhdistyksille. Katsomme kuitenkin, että naisyhdistyksien lipuissa pitäisi olla jotain yhtenäistä paikallistunnusten lisäksi. Sen vuoksi esitämme, että liittotoimikunta antaisi taiteilijoiden tehtäväksi suunnitella Sos.-dem. Työläisnaisliitolle oma tunnus, jota sitten kaikki yhdistykset käyttäisivät lipussaan ja että liittotoimikunta hankkisi ja Välittäisi mallin lisäksi lippukangasta, sillä vallankin maaseudulla on sitä mahdoton saada. Tässä puolueemme nousun ja jälleenrakennustyössä pidämme hyvin tärkeänä näitä ulkonaisia, innoittavia juhlatunnuksia. Siis oma lippu jokaiselle naisyhdistykselle ja auttakoon Sos.-dem. Työläisnaisliitto meitä sen hankkimisessa. Tampereen Sos.-dem. Naisyhdistys. Liittotoimikunta toteaa, tutustuttuaan edelläolevaan alustukseen, että kysymys yhteisen tunnuksen ja lipun saamisesta liittomme järjestöille on tullut hyvin ajankohtaiseksi. Tässä mielessä liittotoimikunta puolestaan on myöskin hankkinut ehdotuksia liiton merkiksi, ja tulevat ne olemaan liittokokouksessa edustajien arvosteltavina ja hyväksyttävinä. Merkki on suunniteltu siten, että sitä voidaan käyttää rintamerkkinä, ansioituneille tovereille annettavana muistolahjana, painotuotteissa käytettävänä ja lipputunnuksena. Kun yhtenäinen merkki hyväksytään, on tarpeen, että yhtenäinen lippu myöskin suunnitellaan kaakille järjestöille, väriin, muotoon ja tunnuksiin nähden, joka täydennetään paikallisen yhdistyksen nimellä. Tällöin on myöskin välttämätöntä, että liittotoimikunta hankkii lippuja varten kankaat, toimituttaa piirtämisen ja tarpeen vaatiessa ompelunkin, mikäli ei asianoimainen yhdistys sitä katso voivansa itse suorittaa. Ehdotammekin sen vuoksi edustajakokouksen päätettäväksi, että Liittokokous hyväksyy sille esitetyistä luonnoksista parhaimmaksi katsomansa liiton merkin;

14 89 valtuuttaa liittotoimikunnan valmistuttamaan tätä merkkiä myytäväksi liittomerkkinä sekä suunnittelemaan lipun, jota varten toimikunta hankkii kankaat, piirrokset ja tarpeen vaatiessa valmistuttaa sen liiton osastojen laskuun. Liitto toimikunta- Naisjärjestöjen kokoukset aatepitoisemmiksi. Sodan alkaessa v syksyllä ryhdyttiin sosialidemokraattisissa työväenjärjestöissä, ja nimenomaan juuri naisjärjestöissä, kuumeisella kiireellä avustus- ja huoltotyöhön ja saavutettiinkin siinä todella tunnustusta ansaitsevia tuloksia. Varsinaisten juoksevien järjestöasiain ohella käytettiin kaikki mahdollinen aika ja energiamäärä juuri tämän, ajankohtaiseksi käyneen tehtävän suorittamiseen. Nyt kun alamme jälleen vähitellen päästä rauhanomaisiin oloihin, jää tuo sotatilanteesta johtunut huolto- ja avustustyökin toisarvoiseksi nimenomaan juuri poliittisten järjestöjen piirissä. Sos.- dem. järjestöjen toimintamuodot siirtyvät entisiin uomiinsa, työväenliikkeen parlamenttaarisen toiminnan linjalla. Uusia jäseniä virtaa puolueeseemme eikä suinkaan vähiten naisjärjestöihin. Näistä uusista tulokkaista on suuri osa sellaisia, joille Sos.-dem. puolueen periaatteet eivät ole täysin selvillä enempää kuin järjestörakennekaan. Heillä on voimakas luokkavaisto, mutta he eivät ole tulleet ottaneeksi selvää siitä, mihin ja millä keinoin sosialidemokraattinen puolue kaikkine perus- ja keskusjärjestöineen todella pyrkii. Aatteellista valistustyötä on siis täydennettävä, syvennettävä ja avarrettava. Samalla on yleistä tietoisuutta ja kansalaissivistystä pyrittävä kaikin keinoin laajentamaan. Nykyisin on tavallisen työläisnaisen oltava selvillä, monenmoisista kysymyksistä ja probleemeista, jotka jokapäiväisessä elämässä kulloinkin ovat ajankohtaisia. Käsityksemme siis onkin, että aatteellinen ja sivistyksellinen työ kuuluvat ensisijaisena sosialidemokraattisten naisjärjestöjen toiminta-ohjelmaan, kun sen sijaan taloudelliset kysymykset ja huoltotyö kuuluvat etupäässä ammatillisille järjestöille ja sosiaalisia asioita harrastaville kansalaisjärjestöille. Toinen asia, jota keskuudessamme on pohdittu, on se eräänlainen häiritsevä markkinatunnelma, joka on saanut jalansijaa kaikissa järjestöissä. Tekee mieli kiivastuen huudahtaa Mestarin tapaan:»älkää tehkö minun isäni huonetta kauppahuoneeksi».

15 90 Työväenjärjestöjen piirissä on ollut ja on yhä edelleen pakko toimeenpanna suurempia ja pienempiä toinen toistaan houkuttelevimpia arpajaisia sekä kaikenlaisia muita rahankeräyksiä. Saattaa olla samassa kokouksessa neljää, viittä laatua arpoja tarjolla ja lisäksi vielä hyvinkin puolustettavia keräyslistoja. Nämä kaikki ovat tuiki tarpeellisia järjestöjen talouksien ylläpitämiseksi ja valistustyön rahoittamiseksi, sitä kukaan ei halua kieltää. On kuitenkin otettava huomioon asian eräitä varjopuolia. Ainakin osa järjestöjen jäsenistä tullee kokoukseen etsimään henkistä virkistystä, aatteellista, kohottavaa ja uusia herätteitä synnyttävää. Tässä mielessä ajatellen ei ole ihme, jos ainainen kaupitteleminen häirtsee tunnelmaa, puhumattakaan siitä, että sellainen häiritsee kokouksen kulkua ja kuluttaa aikaa ja vastoin kokousperiaatetta, siirtää läsnäolevien huomion pois esillä olevista asioista. Kokouksessa- kävijät ovat lisäksi järjestöjen aktiivisinta joukkoa, eikä tarkoitus alunperin suinkaan ole, että nana ncimsjioiiä pitäisi taloudellisestikin ankarammin verottaa. Rahankeräyksen kärki olisikin näin ollen kohdistettava etupäässä niihin aineksiin, jotka muuten vähemmin uhraavat aikaansa ja varojansa yhteisen asiamme hyväksi. Ehdotammekin siis, että: 1) Liittokokous kehoittaa Sos.-dem. Naisjärjestöjä sijoittamaan kokousohjelmiinsa ensisijassa aatteellisesti valistavaa ja kasvattavaa ohjelmaa ja 2) että tarpeellinen varojen keräys suoritetaan etupäässä suuren yleisön keskuudessa. Vallilan Sos.-dem. Naisyhdistys r.y. Martta Kulonen. Liittotoimikunta yhtyy edelläolevaan. Tehostettuun sosiaaliseen toimintaan. Tarkkaillessamme nykyhetken yhteiskunnallista elämää voimme todeta, että olemme sosiaalisen uudistustoiminnan alalla joutuneet eräänlaiseen kuolleeseen pisteeseen. Valtion talousarvio tälle vuodelle kantoi moniin edellisiin verraten karun pidättyväisyyden leimaa, oli niin paljon muita menoja, että sosiaalisiin tarkoituksiin varatut määrät oli yritettävä jättää mahdollisimman, vaatimattomiksi. Samaa on sanottava kuntien talousarvioista, jotka viime vuoden lopulla hyväksyttiin tätä vuotta varten. Huolimatta ankarasta asuntopulasta, ei esim. määrärahoja asuntoraken-

16 91 nustoiminitaa varten otettu niihin erikoisesti huomattavasti; vaikka koulurakennukset alkavat olla riittämättömiä, vaikka ammattioppilaitoksia kaivataan ym., ei niitäkään varten ollut mitään mahdollisuuksia saada varatuksi määrärahoja. Täwiä oli ennenkaikkea ymmärrettävää senvuoksi, että ei ole olemassa mahdollisuuksia rakennustoimintaan, ei ole rakennustarvikkeita eikä työvoimaa, joten määrärahoja ei voida käyttää. Sama oli laita moniin muihin sosiaalisiin uudistuksiin nähden. Nekin tarvitsevat huoneistoja ja henkilöstöä, kun kumpiakaan ei ole saatavissa, on suunnitelmista luovuttava. Tämä ilmiö on hyvin valitettava, sillä sosiaalinen uudistustoimintamme on yhä edelleenkin sillä asteella, että sillä ei olisi varaa pysähtyä. Hyvin helposti myöskin tällaiseen pidättyväisyyteen harjaannutaan, aletaan pitääkin normaalitilana sitä, että esim. kunnaan on siihen mahdollisimman vähän uhrattava ja tätä tilannetta käyttää hyväkseen porvaristo, joka aina peloittelee veronmaksajia äyrin hinnan kohoamisella, ja pyrkii vastustamaan 1 uudistuksia. Meidän on sosiaalidemokraatteina tässä suhteessa valvottava, että taantumuksellinen uudistusvihollinen henki ei kunnalliselämässä pääse vallitsevaksi, eikä veroäyrin hinnan nousulla peloittelu pääse vaikuttamaan ainakaan meidän edustajiimme. Kunnilla on tosin nyt suoritettavanaan monia sellaisia poikkeusajasta johtuvia tehtäviä, jotka aiheuttavat ylimääräisiä menoja ja saattavat vaikuttaa verojenkin lisääntymiseen, mutta vähitellen tullaan niistä tietenkin vapautumaan ja päästään hoitamaani jälleen normaaliin kunnalliseen toimintaan kuuluvia tehtäviä. Yleensä valitetaan, että naisilla ei ole riittävästi kiinnostusta kunnalliseen toimintaa. Kuitenkin juuri kunnallinen toiminta alituisesti sivuaa kysymyksiä, jotka ovat lähellä kotia, lapsia ja äitejä, eikä voi mitenkään uskoa, että näitä asioita voitaisiin menestyksellisesti hoitaa ilman naisten asiantuntemusta. Nämä asiat ovat myöskin jatkuvasti lisääntymässä. Uudet lait terveydenhoidon neuvoloista, ja terveyssisarista ja kätilölaki, ovat kaikki sisällöltään sellaisia, että niiden toimeenpanossa naisten pitää ehdottomasti olla mukana. Hallitukselle on esitetty komiteamietintö, joka sisältää ehdotuksen kodinhoitajatarlaiksi, kun sekin aikanaan valmistuu, on se niitä lakeja, joka vaatii naisten asiantuntemusta. Se on ennenkaikkea myöskin laki, jonka avulla voidaan päästä helpottamaan vähävaraisen äidin työtaakkaa, hankkimaan hänelle apua ainakin sairauden ja synnytystapausten varalta. Vähitellen olisi myöskin muussakin muodossa päästävä kiinnittämään huomiota perheenäidin kohtuuttoman pitkään työaikaan ja keksimään keinoja sen lyhentämiseksi. Se tuskin on mahdollista' muuten kuin kotitalouden rationalisoimisen avulla. Ajatelkaamme esim. sellaista kuin

17 92 pesukysymyksen järjestämistä. Ruotsissa on pesukysymystä tutkimaan asetettu komitea, joka nyt työnsä valmiiksi saatuaan on esitellyt tutkimuksensa tuloksia, jotka ovat monessa suhteessa sangen mielenkiintoisia. Se on lyhyesti sanoen todennut, että Ruotsissa voitaisiin säästää, 150 miljoonaa työtuntia, mikä vastaa noin 60,000 ihmisen työtä, jos pesu suoritettaisiin pesuloissa koneilla, sensijaan että se nyt suoritetaan käsin alkeellisissa olosuhteissa. Pesuaineiden kohdalla säästö olisi noin 30 miljoonaa kruunua, polttoaineiden kohdalla useita miljoonia ja vaatteiden kulumisen kohdalla noin 3O0 milj. kruunua. Nämä ovat suuria summia mutta kun vielä otetaan huomioon, että koneistamalla pesutyö voidaan säästää perheenemäntien ja pesijöiden terveyttä, elämää ja hyvinvointia, niin ymmärrämme, mikä suurisuuntainen uudistus olisi saada; esim. kaikki pesun suorittaminen koneelliseksi. Ruotsissa tämä valtion komitea on laskenut, että n. 102 milj. kruunulla, voitaisiin puolet koko maassa suoritettavasta pesusta koneellistaa ja ehdottaakin, että' valtion talousarvioon otettaisiin tätä varten ensi vuonna 2 milj. kr. Meillä ei voida tällä kertaa saada edes tällaista tutkimusta aikaan, mutta meilläkin voidaan ryhtyä valmistelemaan asiaa ja tekemään aloitteita jotta kysymys saataisiin yleisen pohdinnan alaiseksi. Ei ole lainkaan mahdotonta, että yhdessä ja toisessa kunnassa voitaisiin rakentaa esim. kunnallinen pesula, tai että joku osuusliike rakentaisi sellaisen, mutta kaivataan aloitetta, ennenkuin asia lähtee liikkeelle. On huomautettava, että tällainen laitos ei ole mikään hyväntekeväisyyslaitos, se tulisi varmasti maksamaan itsensä, kunhan perheenemännät huomaisivat, minkä suunnattoman helpotuksen se heidän työlleen tuottaa. Vesikysymykset ovat monessa kunnassa hyvin vaikeasti ratkaistavia. Varsinkin taajaväkiset yhdyskunnat kaipaavat jo palovaaran takiakin vesijohtoja, puhumattakaan siitä helpotuksesta, minkä se tuottaa perheenäideille. Tosin juuri tällä hetkellä ei ole suuria mahdollisuuksia tällaisten aloitteiden toteuttamiselle, mutta on pidettävä silmällä olosuhteita ja kun sopiva hetki tulee, oltava valmis ryhtymään toimenpiteisiin asiassa. Monissa taajaväkisissä yhdyskunnissa kaivataan esim. lasten päiväkoteja. Ei ole tyydyttävä vain vaatimaan, että kunta perustaisi sellaisen, on ryhdyttävä keksimään keinoja, millä itse saisimme sellaisen alkuun. Tai lapset tarvitsisi saada kesäksi pois kaupungin tai yhdyskunnan pölyisiltä kaduilta ja teiltä, autojen ja hevosmiesten jaloista. Voidaan perustaa lasten kesäsiirtoloita tai järjestää esim. päivittäin lasten oleskelu leikkikentällä, rannalla, saaressa tai muualla, jossa heidän leikkejään ohjataan ja valvotaan ja, mikäli mahdollista, heille voitaisiin tarjota esim. lautasellinen

18 93 keittoa kotoa evääksi otettujen voileipien ohella. Varat tähän tarkoitukseeni voidaan kerätä osaksi lahjoituksin, tai anoa kunnalta. Sitten on äitien lomanvieton järjestäminen. Siihenkin on pyrittävä keksimään apukeinoja. Kuntien talousarvioon olisi jo ensi syksynä ehdotettava määrärahaa, josta vähävaraisille, monilapsisille tai muuten lepoa kaipaaville äideille voitaisiin myöntää apurahoja esim. lomakylissä oleskelemista varten. Tai voidaan naisjaoston tai yhdistyksen toimesta ryhtyä puuhaamaan omaa kesäkotia. Sellaisia on liittomme järjestöissä jo sangen monilla ja mahdollisuudet uusien rakentamiseen eivät varmaan vieläkään ole tyrehtyneet. Esim. viime kesänä rakensi sellaisen lomakodin Helsingin läheisyyteen Kiljavalle Vallilan sos.-dem. naisten muodostama Lomakotiyhdistys. Saatiin vuokrata valtiolta tontti, ostettiin puolustuslaitokselta parakkeja ja kerättiin varoja ja lomakoti alkaa toimintansa tänä kesänä. Tarvittiin aloitetta ja tarmoa aloitteen toteuttamiseen. Helsingin Ensi Koti on esimerkki siitä, miten sos.-dem. naisten innostuksen ja tarmon varassa voidaan rakentaa vaativampiakin laitoksia. Ensi Kotiyhdistyksiä on nyt perustettu jo kymmenkunta, myöskin niitä yhdistävä liitto on olemassa, meidän on pidettävä huolta siitä, että aloite tässäkin asiassa jatkuvasti pysyy meidän käsissämme. Sopivan toimintahuoneiston puute haittaa monasti naisjärjestön toimintaa. Työväentaloa ei ehkä ole, tai jos se onkin, sé on talvella niin kylmä, ettei sinne saa ketään tulemaan. Useimmiten ne on myöskin rakennettu niin epäkäytännöllisesti, ettei ole mitään pienempää kokoontumishuonetta, paitsi suurta, vetoista juhlasalia. Naisille avautuu tässä laaja toiminnanmahdollisuus, aloitteiden tekeminen talon korjaamiseksi siten, että se pitää lämmintä, että uunit kunnostetaan jne. Talon korjaussuunnitelmia laadittaessa on pyrittävä vaikuttamaan, että taloon tehdään kerhohuoneiksi sopivia pikkuhuoneita, samoin myöskin uusien talojen piirustuksia laadittaessa. Huoneistopulman ratkaiseminen voi myöskin tilapäisesti käydä päinsä siten, että koetetaan etsiä vuokralle joku sopiva huone, jota käytetään kerhojen kokouksia varten. Huonepulasta huolimatta saattaa jollakin toverilla olla tuollainen sopiva huone, jota hän. ei esim. iltaisin itse käytä, ja joka on tarkoitukseen käytettävissä. Vuokrarahat on sitten hankittava kokoon myyjäisillä, arpomisilla yms., jossa naiset ovat tuhattaitureita. Kun nyt vähitellen alkaa avautua mahdollisuuksia saada myöskin kahvia yleistä tarjoilua varten, voisivat naisjärjestömme harkita esim. kahviloiden perustamista. Sellaisiahan Lottajärjestöt pitivät yllä eri puolilla ja varmaankin ne kannattivat hyvin. On varmaan monin kerroin edullisempaa, että kahviloita pitävät yllä

19 94 vastuuntuntoiset, nuorison elämästä huolehtivat järjestöt, kuin yksityiset, tunnottomat henkilöt, jotka pyrkivät niiden avulla hankkimaan itselleen tuloja. On kuitenkin huomautettava, että tämäntapaista liiketoimintaa voivat harjoittaa vain itsenäiset, rekisteröidyt yhdistykset, joten naisjaostot eivät siihen voi ryhtyä. Sodan aikana liittomme taholta kehoitettiin järjestöjämme ylläpitämään ns. huoltoemäntätoimintaa. Monilla paikkakunnilla sitä menestyksellisesti järjestettiinkin, kun taas toisin paikoin asia kokonaan sivuutettiin huomiotta. Kysymys on kuitenkin niin tärkeä, ettei sitä tässäkään yhteydessä saa jättää mainitsematta. Huoltoemäntätoiminta merkitsee sitä, että otetaan toiminnan kohteeksi sellaisia lähiseudulla asuvia vanhuksia tai muita henkilöitä, jotka eivät tule toimeen ilman apua, mutta joiden sellaista apua on vaikea saada. Meidän ei tule tyytyä siihen, että valitamme tämän kovaosaisen kohtaloa, meidän on pyrittävä häntä auttamaan. Ei ole tarpeellista aina tarjota aineellista apua, auttaminen voi tapahtua monessa muussa muodossa ja usein riittää sekin, että asianomainen huomaa, että hänellä on ystäviä, ja että hän voi uskoutua jollekin. Me emme suinkaan tingi vaatimuksistamme, että yhteiskunnan on tehtävä velvollisuutensa köyhien ja turvattomien auttamiseksi, mutta meidän on muistettava, että sosialistinen maailmankatsomus velvoittaa, myöskin meitä itseämme tekemään parhaamme toisten ihmisten hyväksi. Sillä tavalla osoitamme, että olemme omaksuneet korkeasti inhimillisen maailmankatsomuksen ja teemme parhainta propagandaa sen puolesta. On varmaa, että voimme hyvin suuressa määrin lisätä naisten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, ennenkaikkea kunnalliseen toimintaan, jos voimme heille osoittaa käytännöllisiä tehtäviä, joissa he saavat tarjota voimansa ja apunsa yhteisen hyvän palvelukseen. Tässä mielessä ehdotammekin liittokokouksen päätettäväksi, että naisten harrastusta kunnalliseen toimintaan ja sosiaalisiin uudistuksiin on jatkuvasti pidettävä vireillä kehittämällä niihin tähtäävää käytännöllistä toimintaa. Järjestöjen on tässä mielessä valppaasti seurattava paikkakuntansa olosuhteita ja pyrittävä tekemään aloitteita ja ehdotuksia uudistuksiksi, jotka ovat esim. tarpeen yhteiskunnallisen- ja lastenhuollon tai terveydenhoidon edistämiseksi työn helpottamiseksi tai äitien ja lasten kesävirkistyksen järjestämiseksi. Huoltoemäntätoimintaa on järjestöjen keskuudessa jatkuvasti tehostettava ja tästä toiminnasta on tehtävä muistiinpanoja ja laadittava tilastoja, jotka vuosittain palautetaan Sos.-dem. Työläisnaisliitolle.

20 95 Huoltovelvollisuuden täyttämisen tehostaminen. Sosiaalihuollon alalla on nykyisen vuosisatamme ja etenkin sen viimeisiä sotia edeltäneiden, kahden vuosikymmenen aikana tapahtunut huomattavaa edistystä eri maissa. Näin on ollut laita meidänkin maassamme. Yhteiskunta- ja sivistyselämän yleisen kehittymisen rinnalla ovat pyrkimykset yhä suurempaan työnjakoon ja erikoistumiseen vaikuttaneet ratkaisevasti asiaan. Yksilölle asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet ja samalla on oivallettu yksilön merkitys ja arvo yhteisön jäsenenä. Tästä johtuen on huoltotyö meidänkin maassamme vuosien varrella käynyt läpi moninaisia vaiheita kehittyen entisestä vaivaisten huollosta siksi monipuoliseksi yhteiskunnallisen huollon alaksi, joka nyttemmin käsittää m.m. lastensuojelun, n.s. varsinaisen köyhäinhoidon, alkoholistien ja irtolaisten huollon, sotaleskien- ja sotaorpojen sekä sotainvalidien ja sokeitten huollon, jotka puolestaan sulkevat piiriinsä mitä monipuolisimpia ja tärkeitä tehtäviä. Yhteiskunnallisen huollon ala on laajentunut nyttemmin niin avaraksi, että sen täydellinen hallitseminen tietää n. 300 voimassa olevan huoltolain ja asetuksen perinpohjaista tuntemista ja niiden asianmukaista ja lämminhenkistä käytäntöön soveltamista. Se kenttä, jolla huoltotyöntekijä toimii, on siis varsin laaja ja on selvää, että mitä moninaisimmat ihmiskohtalot esiintyvät siellä. Lapsi ja perhe esittäytyvät mitä erilaisimmissa oloissa ja kohtaloissa. Aivan liian usein ilmenee, miten lapsi, sekä aviolitossa että sen ulkopuolella syntynyt, jo lapsuudestaan saakka saa tuntea elämän kovuutta. Luonnonjärjestyksen mukaan molempien vanhempien velvollisuutena on huolehtia lastensa hoidosta ja kasvatuksesta. Ja tämä vanihempienvalta on tarkoituksenmukaisena vahvistettu kaikkien sivistysmaiden lainsäädännössäkin. Säännönmukaisesti ei yhteiskunnan puolelta tällöin tarvita erikoisia suojelutoimenpiteitä, koska on ilman muuta edellytettävissä, että vanhemmat ymmärtävät, mikä lapsen kehityksen kannalta on edullisinta. Toisaalta on suuri määrä lapsia, joilta puuttuu toinen vanhemmista, joko kuten aviottoman lapsen kohdalta on asianlaita siten, ettei isä koskaan ole muodostanut perhettä lapsen ja äidin, kanssa, tai kuten avioerotapauksessa on laita, että hän jonkin ajan kuluttua rikkoo perheen kokonaisuuden. Erikoisesti aviottomia lapsia koskevan lainsäädännön kehitys meidänkin maassamme osoittaa, että tällä alalla on saatu suorittaa vuosikymmenien mittainen taistelu ennakkoluuloja, tekokristillisyyttä ja vanhoillisuutta vastaan eikä tämä taistelu ole likimainkaan vieläkään lopussa. Yli kaksi vuosikymmentä käydyn

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen.

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen. Senioripiiri Säännöt 1 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 2 Tarkoitus 3 Toiminta 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on kansallinen senioripiiri ry. Yhdistys kuuluu piirijärjestönä Kansallinen senioriliitto

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS RILin hallituksen hyväksymä 13.3.2014 Sivu 1 (6) ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS I Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi mitä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n (jäljempänä Liitto) säännöissä hallituksen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry:n säännöt

Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry:n säännöt Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry 28.11.2015 1/6 Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry:n säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry ja

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen.

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 1 1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistys kuuluu jäsenenä Kaatuneitten

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vaasan Purolan kyläyhdistys ry Vasa Bobäck byaförening rf ja kotipaikka Vaasan kaupunki. Yhdistyksen toimialue on Purolan kaupunginosa Vaasassa. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto, nimi on Nuorten Kotkien Keskusliitto Unga Örnars Centralförbund

Lisätiedot

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme.

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Lausumme Teidät tervetulleeksi. Autonne saa ammattitaitoista ja huolellista hoitoa. Rasvaa puristetaan rasvakuppeihin ja jousiin. Jarrut

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaiset ammattiosastot asettavat joka parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa. 1 Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja YSRG Youth Service Resource Group ja Rotaryn Nuorisotoiminnot (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Interact 14 18 v Tarkoitus: Antaa nuorille tilaisuus toimia yhdessä maailmanlaajuisessa toveripiirissä,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 15.5.2012 DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 2/6 3/6 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Taideteollisuusyhdistys-Konstflitföreningen

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY POHJOLA-NORDENS DISTRIKT I TAVASTLAND RF POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Pohjola-Nordenin Hämeen piiri

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT Liitto merkitty yhdistysrekisteriin 23.11.1956 Sääntömuutos 11.2.2014 1 Liiton nimi ja kotipaikka Yleinen Teollisuusliitto ry, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

TYÖVÄEN RETKEILYLIITON JÄSENSEURAN SÄÄNNÖT

TYÖVÄEN RETKEILYLIITON JÄSENSEURAN SÄÄNNÖT TYÖVÄEN RETKEILYLIITON JÄSENSEURAN SÄÄNNÖT 1/5 1&. Yhdistyksen nimi on KARJALAN RETKEILIJÄT RY. ja kotipaikka JOENSUU Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. SEURAN TARKOITUS JA SEN

Lisätiedot