Sydänmaanlakka löi viimeisen pajatsolyönnin. Maahanmuuttajien. Lähde kulttuurija yleisurheilupäiville. mielenterveys. Hallitusohjelmatavoitteet

Transkriptio

1 m i e l e n t e rv e y d e n k e s k u s l i i t o n j ä s e n l e h t i 2/2015 Sydänmaanlakka löi viimeisen pajatsolyönnin 8 Maahanmuuttajien mielenterveys Lähde kulttuurija yleisurheilupäiville Hallitusohjelmatavoitteet Työnteko eläkkeellä

2 PÄÄKIRJOITUS MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI Revanssi jaetaan maksutta Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille neljästi vuodessa (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka Toimituspäällikkö Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab Jokaisen numeron takana on ihmisen elämä 2/2015 Taitto Vitale Ay Kannen kuva RAY Paino I-print Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs Helsinki Sähköiset aineistot Painos kpl Ilmestyminen Neljä numeroa vuodessa Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Painotuote MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO Malmin kauppatie 26, 4 krs., Helsinki puh toimisto@mtkl.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mtkl.fi Ahonen Karoliina... Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Alen Raili... Kuntoutusneuvoja Barck Laura... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus Hulkko Helena... Viestintä- ja markkinointijohtaja Hämäläinen Jari... ICT-asiantuntija Härkönen Wille... Työ- ja koulutusvalmentaja Jantunen Pirkko... Sosiaalineuvoja Kantoluoto Isko... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Karinen Merja... Lakimies Korvenmaa Ulla... Taloussihteeri Laakso Arja... Yhdistyssihteeri Lepistö Silja... Toimistosihteeri Matilainen Merja... Työ- ja koulutusvalmentaja Numminen Sirpa... Henkilöstösihteeri Peiponen Mirja... Kuntoutusneuvoja Piensoho Anne... Taloussihteeri Puusaar Maie... Yhdistyssihteeri Rainio Pia... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi Rinkinen Henri... Yhdistysasiamies Rinta-Jouppi Jyrki... Työ- ja koulutusvalmentaja Sarkama Tuija... Talous- ja hallintojohtaja Siikamäki Jonna... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus Ståhlberg Outi... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Sydänmaanlakka Olavi... Toiminnanjohtaja JYVÄSKYLÄ Keskustie 18 E 21, Jyväskylä Rantonen Kati... Liikuntasihteeri Savolainen Henri... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Tikkanen Liisa... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Välisaari Päivi... Kuntoutusohjaaja, Turvanen KUOPIO Teletie 4 6 E, Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies Laine Mirva... Kuntoutusneuvoja Markkanen Irmeli... Kuntoutusneuvoja Smahl Merja... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus LAHTI Kerintie 2, Lahti Harsu Annika... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus OULU Kirkkokatu 23 B 1, Oulu Tikkanen Tarja... Hankekoordinaattori, Työtä kohti! ROVANIEMI Hallituskatu 20 A 2. krs, Rovaniemi Johansson Tiina... Kuntoutussuunnittelija Koivupalo Maarit... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Löf Tarja... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Mäkimurto Raija... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus TURKU Verkatehtaankatu 4, 5. krs, Turku Metsäranta Pirjo... Kuntoutusneuvoja Ristolainen Milla... Kuntoutusneuvoja Välimaa-Pätsi Ulla... Yhdistyssihteeri Mielenterveyden ongelmat koskettavat jossain elämänvaiheessa suoraan noin puolta suomalaisista, ja välillisesti ne koskettavat jokaista. Näin eduskuntavaalien alla poliitikkojen puheissa pyörii isoja kysymyksiä kestävyysvajeen korjaamisesta leikataanko vai elvytetäänkö. Näissä suurten linjauksien poliittisissa keskusteluissa on mukana sohvalta katsovan ihmisen mieli ja huoli: ensin hän kysyy, riittävätkö meidän rahamme ja toisena, kuinka minun käy. Mielenterveyshäiriöiden kokonaiskustannukset ovat vuosittain noin 5 miljardia euroa, josta 4 miljardia euroa aiheutuu työpanosmenetyksistä. Joka minuutti menetetään näin ollen 9513 euroa. Syvimpänä kuoppana kaikista ovat nuoret, joita jää joka vuosi 3000 työelämän ulkopuolelle. Toivon kipinänä näyttäytyy nuortenkin kohdalla se, että yhä enemmän on heitä, joille työkyvyttömyyseläke ei ole tavoite, vaan hetki. Siirtymävaihe takaisin osallisuuteen. Itse asiassa suuri osa työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä olevista ihmisestä tahtoo tavoitella aktiivista elämää, opintoja, ammattia tai työtä. Hiljattain toimittaja kysyi minulta, miksi käsittelette mielenterveysasioita näin graavisti numeroiden ja eurojen kautta. Vastasin, että päinvastoin me mielenterveysalan toimijat käsittelemme lukuja sen kannalta, mitä niiden takana on. Haluamme kaikkien näkevän, että mikään numero ei ole vain numero. Numeron takana on aina ihmisen elämä ja kohtalo. Mielen hyvinvoinnin edistämisen tulee olla kansallinen tavoite, ministeriöstä tai poliittisesta puolueesta riippumatta. Loppupeleissä kun meillä ei ole varaa siihen, että mielet voivat huonosti. Mikään työura ei pitene, jos ei ole intoa, motivaatiota, sitoutumista ja mielekkyyttä. Mielenterveyden keskusliitto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Meille pyhä tehtävä on huolehtia siitä, että uskonnollisesta tai poliittisesta taustasta riippumatta mielenterveyden teemat kuuluisivat jokaisen poliittisen toimijan agendaan. Syrjäytymisen, osattomuuden ja mielenterveyden asioista puhutaan julkisuudessa usein omana, yksittäisenä alueenaan. Ne vaikuttavat yhteiskunnassa kuitenkin kaikkeen. Tavoitteemme on, että joka puolueessa ymmärretään, kuinka merkittäviä mielenterveysteemat ovat. Ilokseni olen ymmärtänyt, että teemat nousevatkin esille näin vaalien alla mutta kuinka käy vaalien jälkeen? Tästä syystä olemme osallistuneet useisiin mielenterveystoimijoiden yhteenliittymiin, jotka tuovat omat vaikuttamisohjelmansa Suomen tulevalle hallitukselle. Näistä ohjelmista kerrotaan lisää tämän lehden sivuilla 3 4. Haluan rohkaista teitä jokaista: käykää kuuntelemassa poliitikkoja ja vaatikaa heitä tilille mielenterveyden teemoista. Tehkää sen pohjalta valintoja ja äänestäkää, koska se on aitoa vaikuttamista ja osallisuutta. Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto Mielen hyvinvoinnin edistämisen tulee olla kansallinen tavoite. KUVA: JANI LAUKKANEN

3 LIITTO henkilöjäsentä kuului Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksiin, joita on 160. VAALIT 2015 VAALIT 2015 Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan hallitusohjelmasta: Edistäminen maksaa itsensä takaisin MIELENTERVEYDEN keskusliitto vaikuttaa määrätietoisesti mielenterveyskuntoutujien oikeuksien puolesta muun muassa Mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa, Mielenterveyspoolissa sekä useissa muissa organisaatioissa, joiden kautta se pyrkii vaikuttamaan eduskuntavaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan. Mielenterveystoimijoiden yhteistyöelin Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää hallitusohjelmatavoitteissaan seuraavia asioita. 1. PSYYKKISEN HYVINVOINNIN OHJELMA Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Nykytiedon valossa mielenterveyden ongelmat voidaan suurelta osin ennaltaehkäistä. Psyykkinen terveys on saatava osaksi kansanterveystyötä. Terveystilanteessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys. Kansalaisten mielenterveys ei kuitenkaan parane mielenterveyspalveluja paisuttamalla, vaan sijoittamalla mielenterveyden edistämiseen neuvoloissa, perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa. Psyykkisen hyvinvoinnin ohjelma tarvitaan myös tehostamaan yhteistyötä eri viranomaisalojen välillä, koska mielenterveyttä määrittäviin tekijöihin ei voida vaikuttaa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. 2. MIELENTERVEYSLAINSÄÄ- DÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistus on saatava ajan tasalle. Mielenterveyslaissa on monia muutostarpeita, joita on todettu useaan otteeseen kuluneella hallituskaudella. Osa liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen ja osa itsemääräämisoikeuslain muutokseen. Vuonna 2014 mielenterveyslakiin tehdyistä muutoksista huolimatta kokonaisuudistukselle suuri ja kiireellinen tarve. Nykyinen mielenterveyslainsäädäntö ei tarjoa riittävää oikeussuojaa eikä tue riittävästi avohoitoa. Mielenterveyshoitoa tarvitsevat eivät ole hyötyneet potilaslain hoitotakuusäädöksistä, koska laissa ei ole määritelty hoidon sisältöä. Lakiin potilaan oikeuksista tulee sisällyttää säädökset mielenterveyspotilaan oikeudesta laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja yksilölliseen kirjalliseen hoitosuunnitelmaan. Minimilaatutason tulee perustua STM:n mielenterveyspalveluiden laatusuositukseen ja Käypä hoito -suosituksiin. Mielenterveyspalveluiden avohoidon henkilöstöltä vaadittava koulutus ja minimimitoitus väestömäärään nähden tulee määritellä lainsäädännössä. Kunnat tulee velvoittaa järjestämään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja sekä tukemaan tiimityötä ja verkottumista muiden toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön on jatkettava luvattuja valmisteluja, jotka mahdollistavat mielenterveyslain kokonaisuudistuksen käynnistämisen seuraavalla hallituskaudella. Mielenterveyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee selvittää mahdollisuus sisällyttää mielenterveystyö sosiaalija terveydenhuollon yleislainsäädäntöön, kuitenkin niin, että välttämättömät erityistarpeet turvataan. Tämä nostaa mielenterveystyön samalle tasolle kuin muut peruspalvelut, torjuu erilliskohtelua, leimautumista ja syrjintää, sekä tukee asenteiden muokkaamista hyväksyvämpään suuntaan. 3. ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA Suomen kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteena on puolittaa itsemurhien määrä. Joka vuosi Suomessa lähes 1000 ihmistä tekee itsemurhan, ja useat tuhannet yrittävät itsemurhaa. Määrä ei ole kehittynyt oikeaan suuntaan nuorten, alimpien sosioekonomisten ryhmien tai haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten osalta. WHO:n tuore raportti itsemurhien ehkäisystä (2014) painottaa, että itsemurhat voidaan ehkäistä. Suomen kansallisen itsemurhaohjelman II tulee sisältää yhteistyötä terveysjärjestöjen, ei-terveysalojen sekä ministeriöiden että kolmannen sektorin tasolla. Kuntien ja median rooli korostuu ennaltaehkäisevässä työssä ja tiedottamisessa. Tuemme Suomen Mielenterveysseuran laatimaa esitystä uudesta 14 kohdan itsemurhien ehkäisyohjelmasta, jonka kohdat ovat: 1. Valmisteleva työryhmä 2. Seurantaryhmä 3. Tietovaranto 4. Onnettomuustutkinnan ulottaminen itsemurhiin 5. Kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen 6. Avainryhmien koulutus; taitokoulutusta itsemurhien ehkäisyyn 7. Vuosittaiset tiedotuskampanjat 8. Matalan kynnyksen tuki ja apu vaikeissa elämäntilanteissa oleville 9. Itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus 10. Tuki itsemurhaa yrittäneille 11. Tuki itsemurhan tehneiden läheisille 12. Keinojen itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittamiseen 13. Riskiryhmien kartoittaminen ja seuranta 14. Tehokkaat mielenterveysja päihdeongelmien hoitokäytännöt Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan kuuluvat eduskuntapuolueiden lisäksi Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Fin Fami Mielenterveysomaisten keskusliitto sekä Psykosociala förbundet. VAALIT 2015 Mielenterveyden keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet MIELENTERVEYDEN keskusliiton tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan ovat linjassa edellä kuvattujen Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Liiton esityksen painopiste on kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman toteuttamisessa Suomessa. Ohjelman toteuttamisessa liitto korostaa muun muassa järjestöjen tarjoamien matalan kynnyksen palvelujen roolia. MTKL:n esitys hallitusohjelmaan on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme osoitteessa mtkl.fi kohdassa Vaalit 2015.

4 4 REVANSSI 2/2015 VAALIT 2015 Mielenterveyspooli hallitusohjelmasta: Työurien pidentäminen edellyttää kansallista psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa KESKEISTEN mielenterveystoimijoiden yhteenliittymä Mielenterveyspooli esittää Suomen hallitusohjelmaan psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla noin 5 miljardin euron kokonaiskustannukset. Ohjelma tukee syrjäytymisen ehkäisyä ja julkisen talouden vakauttamista ja tuottaa sitä sosiaalista ja inhimillistä pääomaa, jota tarvitaan kestävään talouskasvuun, työllisyyden parantumiseen ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Lähes puolet ennenaikaisista eläkkeistä johtuu mielenterveysongelmista. Mielenterveysongelmat ovat yksi maamme suurin työvoimaa vähentävä tekijä; niiden vuoksi työmarkkinoilta häviää vuosittain lähes 4 miljoonaa työpäivää. MIELENTERVEYS ON KANSANTERVEYTTÄ Työuria voidaan pidentää sekä vähentämällä työttömyyden aiheuttamia mielenterveysongelmia, edistämällä mielenterveysongelmiin sairastuneiden paluuta työelämään että vahvistamalla työyhteisöjen mielenterveyttä edistäviä tekijöitä. Mielenterveyden häiriöt koskettavat suoraan neljäsosaa suomalaisista. Myös heidän läheisillään on kohonnut riski sairastua masennukseen ja stressiperäisiin sairauksiin. Myös Mielenterveyspooli muistuttaa, että terveystilanteessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys. Psyykkinen terveys on saatava osaksi kansanterveystyötä. Mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn sijoitettu pääoma maksaa itsensä takaisin jopa vuodessa, ja viidessä vuodessa moninkertaisesti. Kansalaisten mielenterveys ei parane mielenterveyspalveluja lisäämällä, vaan sijoittamalla mielenterveyden edistämiseen neuvoloissa, perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa. Euroopan talousjärjestö OECD patistaa tuoreessa raportissaan jäsenmaita puuttumaan nykyistä varhaisemmassa Viisi miljardia vuodessa psyykkisestä hyvinvoinnista Suomelle kilpailutekijä Mielenterveyden häiriöitä jossain vaiheessa elämää vaiheessa kansalaisten mielenterveysongelmiin sekä peräänkuuluttaa terveyssektorin ja työelämän yhteisiä ponnistuksia työikäisten mielenterveyden edistämiseksi. Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Pooli edustaa yli 20 mielenterveyspuolella toimivaa järjestöä ja yhteistyöelintä. Mielenterveyden keskusliitto on poolin jäsen. VOIKO TULEVA HALLITUS TEHDÄ PSYYKKISESTÄ HYVINVOINNISTA SUOMELLE VOIMAVARAN? Mielenterveyden häiriöt koskettavat jossain elämän vaiheessa suoraan noin puolta suomalaisista. Välillisesti ne koskettavat lähes jokaista. Lähde: Haavoittuva mieli tunnista ja tue, Kitchener, Jorm, Kelly, Lassander, Karila-Hietala 1/2 MIELENTERVEYSPOOLIN vaalipaneelissa 24. maaliskuuta puolueiden ehdokkaat käsittelivät muun muassa ennaltaehkäisyn ja avohoidon keinoja, itsemurhien ehkäisyohjelmaa sekä kuntoutumista tukevien palvelujen epätasaista jakautumista. Keskustelussa nousi esiin erilaisia mielenterveyttä edistäviä keinoja liittyen työelämään, kouluihin ja päiväkoteihin, kulttuuriin ja liikuntaan sekä yhteiskunnan palveluiden rakenteisiin. Esille nousi myös huoli kunnille myönnettävien rahojen ohjautumisesta terveyden edistämiseen. Kokemusasiantuntijuus osana prosessien kehittämistä nousi esiin yleisön kommenteista. Paneelin juontajana toimi Yle Puheen Lanttulataamosta tuttu tuottaja Heidi Laaksonen. Panelistit olivat eduskuntavaaliehdokkaat Sari Sarkomaa (Kok.), Tiina Tuomela (KD), Sebastian Weckman (RKP), Kai Sadinmaa (Vas.), Krista Juurikko (PS) ja Maria Ohisalo (Vihr.). Skype-yhteydellä paneeliin osallistuvat Mikko Salmi (SDP) ja Paula Sihto (Kesk.). Mielenterveyspoolin järjestämä vaalipaneeli löytyy videotallenteena nettiosoitteesta: Mielenterveyden häiriöistä aiheutuu kustannuksia JOKA MINUUTTI Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset vuositasolla ovat noin viisi miljardia euroa. Näistä noin neljä miljardia johtuu työpanosmenetyksistä. Lähde: Menetetyn työpanoksen kustannus, STM, Työkyvyttömyyseläkkeiden suurimpia syitä nkilöä eennenaikaiselle eläkkeelle siirtyi h Mielenterveyden häiriöt Tulesairaudet Muut syyt 100 Mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimpia työkyvyttömyys eläkkeiden, pitkien sairaslomien tai keskeytyneiden opintojen syitä; toiseksi suurin syy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien jälkeen. Erityisesti nuoria jää yhä enemmän näistä syistä työelämän ulkopuolelle noin 3000 joka vuosi. Yhteensä mielenterveyden häiriöiden takia ihmisiä työ kyvyttömyyseläkkeellä oli Suuri osa tahtoo kuitenkin tavoitella aktiivista elämää, opintoja, ammattia tai työtä. Infograafi tulostettavissa osoitteessa mtkl.fi Lähde: KELA 2013 Mielenterveyspooli Suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat VAALIT 2015 Köyhyysryhmä esittää hallitusohjelmaan heikoimpien näkökulmaa ARKKIPIISPA Kari Mäkisen koolle kutsuma köyhyysryhmä on saanut valmiiksi esityksen, joka sisältää sekä yleislinjauksia että konkreettisia toimenpide esityksiä hyvinvointi- ja terveyseroihin puuttumiseksi ja niiden vähentämiseksi. Työryhmän keskeisimpiä linjauksia on, ettei maassamme tehtäisi erillistä köyhyyspolitiikkaa. Koko yhteiskuntapolitiikkaa, olipa kyse talous-, sosiaali-, vero-, koulutus- tai asuntopolitiikasta, tehtäessä on otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien näkökulma, Kari Mäkinen toteaa. Mielenterveyden keskusliitto oli mukana maaliskuussa julkistamassa arkkipiispan köyhyysryhmän esitystä tulevaan hallitusohjelmaan.

5 2/2015 REVANSSI 5 LASINEN LAPSUUS SIRPALEINEN MIELI -VERTAISRYHMÄ Ryhmän tuella kohti huippua TEKSTI Tanni Karvonen Syyskuussa 2014 alkoi neljän naisen puoli vuotta kestänyt seikkailu, kipuaminen Kilimanjarolle. Ensimmäinen askel oli otettu jo aiemmin, kun jokainen meistä oli tahollaan tehnyt päätöksen hakea Lasinen lapsuus sirpaleinen mieli -vertaistukiryhmään. Yhteinen matkamme alkoi toimistopöydän ja kahvikuppien äärestä. Oli hämmästyttävän helppoa lähteä kulkemaan yhteistä polkua, koska yksi elämämme suurimmista suruista oli jaettu ryhmäläisten kesken jo ennen kuin sanaakaan oli vaihdettu. ITSEPAISTETTU TIKKUPULLA PAREMPI MIELI Vaan eipä osannut meistä kukaan aavistaa, mitä kaikkea vertaistukiryhmä voikaan pitää sisällään! Muiden ryhmäläisten lisäksi tutustuttiin omaan itseen. Maalattiin paperille oma kehonkuva, uskaltauduttiin haaveilemaan ja keskityttiin menneisyyden sijasta nykyhetkeen. Pienten lasten äideille annettiin harvinainen tilaisuus pysähtyä kokonaisten työpäivien ajaksi omien ajatusten ja tuntemusten äärelle. Nuuksiossa pääsimme kokeilemaan jousiammuntaa ja paistamaan omat tikkupullat nuotion leimussa. Perheviikonlopun aikana tutustuttiin geokätköilyyn ja opeteltiin antamaan puolisolle puheenvuoro tennispallon avulla. Rentoutumista harjoiteltiin syksyn pimeydessä hieromalla sisäelimiä yhteen Shindo-tunnilla. Oma arkinen elämä unohtui myös äänimaljan alla maatessa. Ihana nainen -kuvauksissa pääsimme kokeilemaan, miltä tuntuu olla valokuvamalli. Yksi halusi kuvan hääpuvussaan, toisten ympärille kiristettiin korsetti ja uskaltautuipa yksi meistä kameran eteen ihan luonnontilassa. KOHTI HUIPPUA Koko henkinen vaellus oli täynnä yllätyksiä ja onnistumisia. Tuli kokeiltua monia asioita ensimmäistä kertaa elämässä. Hienoksi kokemukset teki se, että saimme kokea ne yhdessä. Ammattitaitoisina oppainamme matkallamme toimivat Mielenterveyden keskusliiton Laura Barck ja Outi Ståhlberg. Heidän avullaan saavutimme puolessa vuodessa Kilimanjaron perusleirin, jossa on ollut tur vallista hengähtää hetkinen ja kerätä voimia tulevaan koitokseen. Nyt on lähdettävä omin voimin eteenpäin. Ryhmästä saimme kuitenkin sellaiset eväät, että huippua uskaltaa lähteä valloittamaan levollisin mielin! Kirjoittaja osallistui MTKL:n Lasinen lapsuus sirpaleinen mieli -vertaisryhmään. Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä perheellistymisen alkuvaiheita eläville nuorille aikuisille, jotka ovat omassa lapsuudessaan kärsineet vanhempiensa päihteiden käytöstä. Toiminta on osa A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus sirpaleinen mieli -hanketta. Lisätietoa: YLISUKUPOLVISUUDEN EHKÄISY Uudenlainen kuntoutusmalli lapsiperheille Mielenterveyden keskusliitto aloitti Kuopiossa lapsiperheille uudenlaisen mielenterveysongelmien ylisukupolvisuutta ehkäisevän kurssin. Hyvä arki lapsiperheille -sopeutumisvalmennuskurssi tarjoaa tukea kuntoutumiseen perheille, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat poissa työelämästä tai opinnoista mielenterveysongelman vuoksi. Tammikuussa alkaneella pilottikurssilla kuopiolaisille lapsiperheille tarjottiin aiempaa yksilöllisempää ja kokonaisvaltaisempaa tukea. Tavoitteena on, että kuntoutumisen prosessi linkittyisi osaksi kuntoutujan omaa mutta myös perheen arkea. Oikealla tavalla arkeen nivoutuva kuntoutumispolku luo mielenterveyskuntoutujalle hyvät edellytykset paluulle työelämään tai opintojen pariin. Laatuaan ensimmäinen lapsiperheille suunnattu monimuotokurssi sisältää avo- ja internaattijakson sekä viikoittaisia ryhmä- ja yksilötapaamisia; siinä hyödynnetään niin vertaistukea, ammatillista osaamista kuin kokemusasiantuntijuutta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä mielenterveysongelmista, niiden vaikutuksista vanhemmuuteen ja lapsiin sekä kertoa keinoista, joiden avulla vanhemmat voivat tukea lastensa kehitystä, kertoo kuntoutussuunnittelija Outi Ståhlberg. Tavat, joilla perheitä lähdetään konkreettisesti tukemaan, ovat sidoksissa kunkin perheen omiin kuntoutumistavoitteisiin. Jollekin se on yhdessä viraston luukulle menemistä, toisille perheterapian löytämistä. Kurssimme täydentävät esimerkiksi julkisen sektorin hoitosuhdetta; ne eivät korvaa psykiatrista hoitoa, Ståhlberg muistuttaa. OIKEAT TOIMET LASKEVAT LAPSEN SAIRASTUMISRISKIÄ 40 % Mielenterveyden häiriöiden siirtyminen yli sukupolvien, vanhemmilta lapsille, on usein psykiatrisen sairastavuuden taustalla. Lasten vaara sairastua itsekin mielenterveysongelmiin joko lapsuudessa tai aikuisuudessa on 2 3-kertainen, jos mitään ei tehdä. Jos taas perheitä tuetaan asianmukaisesti, on mahdollista vähentää lasten vaaraa sairastua ja ehkäistä sairastumista. Käytämme kurssilla menetelmiä, joilla tutkitusti pystytään ehkäisemään perheen lapsen mielenterveysongelmien syntymistä, muun muassa Toimiva lapsi & perhe tutkimuksen vaikuttavaksi arvioimaa Lapset puheeksi -menetelmää, Ståhlberg kertoo. THL:n tutkimusprofessori Tytti Solantaus kertoo lasten sairastumisriskin laskevan oikeilla toimenpiteillä jopa 40 prosenttia. Laaja tutkimusnäyttö preventiivisistä interventioista osoittaa, että ylisukupolvinen kierre on mahdollista katkaista, Solantaus kertoo. Työkyvyttömyyseläkkeellä pienen lapsen vanhempikin putoaa kaikesta Kelan tukemasta kuntoutuksesta pois. Myös Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan pääsy on eläkeläiselle vaikeaa. Järjestöjen tarjoama sopeutumisvalmennus ja muu tuki on silloin näille perheille kultaakin arvokkaampaa, Outi Ståhlberg avaa. Monessa perheessä lapset oireilevat ja vanhempien jaksaminen on todella kovilla. Tämä on ihan normaalia reagointia, kun vanhemmalla on vaikeata. Jos olisi riittävästi oikea-aikaista ja perheiden omista tarpeista lähtevää tukea tarjolla, säästyttäisiin monelta inhimilliseltä tragedialta ja rahanmenolta. Mielenterveyden keskusliitto toteutti kurssin yhteistyössä Yhden vanhemman perheiden liiton, Kuopion ensikotiyhdistyksen sekä Omaiset mielenterveystyön tukena Itä Suomen yhdistyksen kanssa. VOIMAVARAKURSSI Mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat tukea liikkeelle lähtemiseen ja haluavat aktiivisempaa elämää. Kurssin tavoitteina on: y Lisätä itsetuntemusta ja auttaa tunnistamaan ja vahvistamaan omia voimavaroja y Rohkaista tekemään omaan elämäntilanteeseen liittyviä tavoitteita Kurssi tarjoaa: y Mahdollisuuden vertaistukeen ja kokemusten jakamiseen y Eväitä tehdä myönteisiä muutoksia omaan arkeen yyhdessä tekemistä y Tietoa erilaisista poluista kohti aktiivisempaa elämää Kurssi kokoontuu 13.5., 21.5., 27.5., 28.5., 8.6. ja klo Puotilan kappelin tiloissa osoitteessa Puotilantie 5. Lisäksi kurssiin kuuluu majoittuva jakso kokoushotelli Siikarannassa Hakemukset mennessä: Hakulomake löytyy osoitteesta: tyollistymispalvelut/ hae-kurssille/ UNELMAKEIDAS-KURSSI Unelmat tuovat voimavaroja ja auttavat löytämään innostusta ja energiaa arkeen. Anna itsellesi aikaa unelmiesi löytämiseen! Unelmakeidas -kurssiin kuuluu kaksi kolmen tunnin mittaista iltapäivää. Ensimmäisenä päivänä tehdään omiin unelmiin liittyvä Unelmien kartta. Toisena päivänä tarkastelemme voimavaroja ja tavoitteita. Unelmakeidas kokoontuu Mielenterveyden keskusliiton tiloissa osoitteessa Malmin kauppatie 26 maanantaina 4.5. ja keskiviikkona klo KURSSIEN LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET OHJAAJILTA: Kirsi Koskimäki, diakoniapastori: kirsi.koskimaki@evl.fi Merja Matilainen, työ- ja koulutusvalmentaja: merja.matilainen@mtkl.fi

6 6 REVANSSI 2/2015 LAINSÄÄDÄNTÖ Uusi yhdenvertaisuuslaki ehkäisee syrjintää aiempaa laajemmin Uuden yhdenvertaisuuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Laki parantaa syrjityksi tulleiden oikeussuojaa ja laajentaa velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta. TEKSTI Merja Karinen Syrjinnän suoja on yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn Lain toteutumista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu. SYRJINNÄN SUOJA OPPILAITOKSIIN Lakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, ei kuitenkaan yksityiselämään, perhe-elämään ja uskonnonharjoitukseen. RUNO Oletko se sinä joka rikastat minua rakkaudellasi Oletko se sinä joka rakastat minut täydeksi naiseksi jollaiseksi Luoja minut tarkoitti Kirsi Nykänen Velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi laajenee koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä niitä työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisia työntekijöitä varten laajenee työnantajien lisäksi nyt myös palveluiden ja tavaroiden tarjoajille, esimerkiksi hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille. Uudistuksen yhteydessä tasa-arvovaltuutetun, lapsiasiavaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun virat ja toimistot kootaan oikeusministeriön hallinnonalalle, samoin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnat. Erityisvaltuutetut ja uusi lautakunta toimivat itsenäisinä ja riippumattomina viranomaisina oikeusministeriön hallinnonalalla. Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton lakimies LISÄÄ RUNOJA SIVULTA 23 LAINSÄÄDÄNTÖ Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa peruspalveluja Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. TEKSTI Merja Karinen Sosiaalihuoltolain uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Kuntien on varauduttava palvelujen painopisteen muutokseen sekä kerrottava kuntalaisille selkeästi, mistä palveluja ja apua voi hakea. APUA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVILLE Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Sosiaalihuoltolaissa määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla on oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki sekä asiakkaan tarpeita vastaava pitkäaikainen tuki sitä tarvitseville. Terveydenhuollon ammattihenkilöt, poliisit sekä työ- ja elinkeinohallinnon viranomaiset ovat velvoitettuja ohjaamaan sosiaalihuoltoa tarvitseva henkilö oikean viranomaisen puoleen. Elämänkaarimallin mukaisesti palveluja on pyrittävä järjestämään muiden peruspalvelujen yhteydessä ja terveydenhuoltolain mukaista hoitotakuuta on sovellettava myös muissa kuin terveydenhuollon yksiköissä. Lakiin sisältyvän nuorisopalvelutakuun mukaan nuori saa moniammatillista tukea yhden palvelupisteen kautta niin kauan, kun hänellä on tarvetta sosiaalipalveluihin. Takuuseen kuuluu omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus. LAPSIPERHEILLE JÄRJESTETTÄVÄ VÄLTTÄMÄTÖN KOTIPALVELU Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikeaaikainen tuki perheille. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi perheenjäsenen kuolemaa, vanhempien eroa tai tilannetta, jossa toinen vanhemmista on vankilassa. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on kaksoset tai omainen hoidettavana. LAIN TAVOITTEENA VÄHENTÄÄ KORJAAVIA TOIMENPITEITÄ Ehkäisevien palvelujen lisääminen ja lastensuojelutyön oikea resursointi vähentävät raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan lastensuojelun palveluja tai tukitoimia, joita ovat lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki, tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lisäksi lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut, jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. Ensisijaisesti käytetään avohuollon tukitoimia, kuten kotiin annettavaa tehostettua perhetyötä sekä avohuollon sijoituksia. Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton lakimies. MTKL:n nettisivuilla on alkaen päivitetyt tietopaketit, joissa lisää tietoa hoitoon hakeutumiseen, toimeentuloon, asumiseen, vammaistukeen ja eläkettä saavan hoitotukeen liittyen. mtkl.fi Tietoa mielenterveydestä SOPEUTUMISVALMENNUS Eloisasti parikurssilla TEKSTI Outi Ståhlberg Mielenterveyden keskusliiton historian ensimmäinen parikurssi eloisaan ikään (+ 65) ehtineille päättyi helmikuun lopulla. Kurssi toteutettiin kaksiosaisena, kuten muutkin keskusliiton sopeutumisvalmennuskurssit. Ensimmäinen jakso oli syksyllä ja toinen helmikuun viimeisellä viikolla. Kurssille osallistui kahdeksan pariskuntaa ja ikähaitari oli reilusta kuudestakympistä lähes kahdeksankymmeneen. Kurssipaikkana oli Imatran kylpylä. Palaute ryhmältä oli sen verran ylistävää, että varmasti tämän tyyppinen sopeutumisvalmennus saa jatkoakin. Parhaiten kurssin tunnelmat ja sisältö välittyvät seuraavasta Terttu Viitalan muistiin painamasta ja kirjoittamasta tekstistä: Matkamme tälle toiselle kurssijaksolle alkoi Oulusta rännän, lumisateen ja pimeyden keskeltä. Heti Imatralla toisemme nähtyämme tuntui mukavalta aloittaa työskentely. Ikävää, että kolme pariskuntaa eivät päässeet tälle toiselle jaksolle. Ohjelmaa oli jokaiselle päivälle ja se oli hienosti suunniteltu. Yhteistyö sujui ja meillä oli mukavaa. Teimme kirjallisia tehtäviä, joista jäi mieleeni mm. voimavaramme: mistä unelmoimme, nautimme, mitkä ovat elämäämme ohjaavat arvot, missä olemme hyviä, mitä harrastamme, mikä kiinnostaa ja keneltä saamme tukea! Jokaisella pariskunnalla oli takanaan vuosikymmeniä kestänyt avioliitto. Se herätti kiitollisuutta. Jokaisen elämäntaipaleelta kuulimme paljon asioita ja tapahtumia. Liikunnallinen puoli oli antoisa. Aquazumba, keilaus, bodybalance ja tunnelipallo! Se oli hauskaa. Lentävä matto se vasta hauska olikin. Sai nauraa. Ruoka oli hyvää, vähän liiankin hyvää. Yhtenä iltapäivänä talo tarjosi laavulla nokipannukahvit. Makkaraakin sai paistaa. Mahdoton liukkaus oli esteenä ulkoiluun, mutta muutamat reippailivat siitä huolimatta. Kiitän Iskoa ja Outia, jotka olivat hyviä asiantuntijoita kaikessa. Kiitän myös meitä kurssilaisia Vilho ja Pirjo, Aki ja Helena, Kaisa ja Kauko, Timo ja Riitta ja me Terttu ja Kaarlo. Imatra, kaunis koskineen, kuohuineen ja kylpylöineen. Kevättä ja kesää tässä odotamme, auringonpaistetta ja sateen virvoittamaa voimaa. ja perjantai-illan juhlisti yhteinen kynttiläillallinen ja täytekakkukahvit! Terveisin, Terttu ja Kaarlo (kuvassa) Kurssin ohjaajina toimivat Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelijat Outi Ståhlberg ja Isko Kantoluoto. Lisätietoa kursseista voi kysyä: tai ,

7 2/2015 REVANSSI 7 KELAN UUDISTUKSET Keskeisiä uudistuksia sosiaaliturvassa ja etuuksissa TEKSTI Merja Karinen UUDISTUKSET ovat astuneet voimaan vuoden 2015 alussa. TOIMEENTULOTUEN ETU- OIKEUTETTU ANSIOTULO MUUTETAAN PYSYVÄKSI JA TULONSAAJAKOHTAISEKSI Toimeentulotukea saavien on myös jatkossa mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Etuoikeutettua ansiotuloa voi olla vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Jatkossa ansiotulovähennys on myös tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen. MATKAKUSTANNUSTEN OMA VASTUU NOUSEE Sairausvakuutuksesta korvattavien matkojen matkakohtainen omavastuu nousi 14,25 eurosta 16 euroon. Samalla matkakustannusten vuosittainen omavastuu eli niin kutsuttu matkakatto nousi 242,25 eurosta 272 euroon. Lisäksi potilaita ohjataan entistä voimakkaammin tilaamaan matkansa Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen tehneiden välityskeskusten kautta. Jos potilas tilaa matkan käyttämättä välityskeskusta, matkakohtainen omavastuu on 32 euroa. HAMMASHUOLLON KELA- KORVAUS LASKEE Hammashuollossa potilas saa hampaiden tarkastuksesta Kelakorvauksen jatkossa vain joka toinen vuosi. Samalla alennettiin potilaalle yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin antamasta hoidosta maksettavia Kela-korvauksia. HYLKÄÄVIEN ETUUSPÄÄTÖSTEN PERUSTELUT TARKENTUIVAT Sosiaalivakuutusetuuksista annettavien hylkäävien päätösten perusteluista on jatkossa nykyistä paremmin käytävä ilmi, miksi haettu etuus on hylätty. Silloin kun kielteinen päätös perustuu erityisesti lääketieteellisiin seikkoihin, perusteluihin on kirjattava, mitkä asiat ovat vaikuttaneet tapauksen arviointiin ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella on tehty. MUISTUTUKSEN ENSISIJAISUUS Jos asiakas tai potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai hoivaan, niiden laatuun tai niihin liittyvään kohteluun, hän voi tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Vuoden 2015 alusta alkaen valvontaviranomainen, eli Valvira tai aluehallintovirasto, voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. OIKEUS KUNTOUTUKSEEN SELVITETÄÄN ENNEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ Kuntoutusmahdollisuuksien oma-aloitteisella selvittämisellä nopeutetaan ihmisten pääsyä tarpeelliseen kuntoutukseen. Työeläkelaitosten on jatkossa oma-aloitteisesti selvitettävä työkyvyttömyyseläkettä hakevan henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Jos kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät, henkilölle annetaan työkyvyttömyyseläkeratkaisun lisäksi ennakkopäätös kuntoutuksesta. Myös Kelan velvollisuutta selvittää kuntoutusmahdollisuudet ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista korostetaan. OSAKUNTOUTUSRAHA HELPOTTAA TYÖN JA KUNTOU- TUKSEN YHDISTÄMISTÄ Kuntoutuja voi jatkossa saada osakuntoutusrahaa niiltä kuntoutuspäiviltä, joina hän työskentelee osapäiväisesti kuntoutuksen ohessa. Osakuntoutusrahan määrä on puolet kokopäiväisen kuntoutusrahan määrästä. YLEISEN ASUMISTUEN TARKISTAMISEEN MUUTOKSIA Yleisen asumistuki tarkistetaan, jos tulot pienenevät 200 /kk tai nousevat 400 /kk. Tulojen muutokset huomioidaan sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Jos tulot esimerkiksi muuttuvat , asumistuki tarkistetaan alkaen. Asumisoikeusasunnoissa voidaan asumismenoiksi hyväksyä 73 % asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen lainojen koroista. Aiemmin lainojen korkoja hyväksyttiin asumismenoiksi vain omistusasunnoissa. ELÄKKEENSAAJAN ASUMIS- TUESSA IKÄRAJA POISTUU Eläkkeensaajan asumistuesta poistui nykyinen 65 vuoden ikäraja. Tuki sidotaan eläkkeen saamiseen; jos olet pienituloinen eläkeläinen ja saat vanhuuseläkettä, takuueläkettä, perheeläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä, voit hakea Kelasta eläkkeensaajan asumistukea. Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen kuten ennenkin. PALKKATUKI UUDISTUU VUODEN 2015 ALUSTA Uudistuksen tavoitteena on, että työnantajien ja työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu paranee ja päätösten ennakoitavuus lisääntyy. Uudistuksella pyritään nopeuttamaan palkkatukihakemusten käsittelyä ja maksatusta. PALKKATUEN PÄIVÄKOHTAINEN TUKI MUUTTUI PROSENTTI- PERUSTEISEKSI. Jatkossa palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella, jos tuella palkattavan henkilön tuottavuus tarjotussa työssä on alentunut siksi, että ammatillisessa osaamisessa on puutteita. Tuen määrä on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatuki voi määräytyä myös tuella palkattavan henkilön vamman tai sairauden perusteella, jos ne olennaisesti ja pysyväisluonteisesti alentavat tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä. Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton lakimies. MTKL:n nettisivuilla on alkaen päivitetyt tietopaketit, joissa lisää tietoa hoitoon hakeutumiseen, toimeentuloon, asumiseen, vammaistukeen ja eläkettä saavan hoitotukeen liittyen. mtkl.fi Tietoa mielenterveydestä VALOKUVAKILPAILU Osallistu Mielenterveyden keskusliiton valokuvakilpailuun! Kilpailussa etsitään näkemyksellisiä ja puhuttelevia tarinoita mielenterveyden ympäriltä. VOITTAJAKUVAT PÄÄSEVÄT NÄYTTELYYN MTKL:N KULTTUURIPÄIVILLÄ SARJAT: Vertaisuus Ilon lähteitä Aina mun pitää Lähetä jpeg-digikuvasi osoitteeseen valokuvakilpailu@mtkl.fi. Viestin aiheeksi sarjan nimi, viestikenttään oma nimi, osoite, puhelinnumero ja kuvan/kuvien nimet. Osallistua voi maks. 3 kuvalla (tai yhdellä 3 kuvan sarjalla). Lue kilpailun tarkat säännöt netistä: mtkl.fi. PALKINNOT 1. sija...canvas-taulu omasta kilpailukuvasta sija...kehystetty A4-kokoinen kuva omasta kilpailukuvasta sija...oma kilpailukuva tulostettuna Kilpailun päätuomari on valokuvaaja, näyttelijä Laura Malmivaara. Voit jakaa oman kilpailukuvasi #mielivalokuva Palkinnot lahjoittaa Rajala ProShop.

8 stm.fi/kaste 8 REVANSSI 2/2015 TEEMAPÄIVÄ Valon päivänä iloittiin pimeän ajan päättymisestä VIIMEINEN PAJATSOLYÖNTI Sydänmaanlakka löi viimeisen pajatsolyönnin KUVAT Jaakko Oksanen VALON PÄIVÄNÄ 3. helmikuuta halutaan korostaa valon ja keskinäisen tuen merkitystä läheisen hyvinvoinnille. Mielenterveyden keskusliitto on viettänyt Valon päivää vuodesta UUSI OPAS Kokemusasiantuntija auttaa kuntoutujaa, ammattilaista ja itseään K okemusasiantuntija osallistuu palvelujärjestelmässä käytännön asiakas- ja potilastyöhön, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Kokemusasiantuntijatoiminnan merkitys on siinä, että kuulemalla todellisiin kokemuksiin perustuvia tarinoita ammattityöntekijät saavat tietoa sairastamisesta, kuntoutumisesta ja kuntoutujien arjesta. He voivat näin ymmärtää paremmin asiakkaidensa palvelujen sisältöön, vuorovaikutukseen ja järjestelmän toimivuuteen kohdistuvia odotuksia sekä tarpeita. Kokemusasiantuntemus on avuksi myös asiakaslähtöisyyden ja -osallisuuden vahvistamisessa, osana laajempaa palveluiden yhteiskehittämistä. Lisäksi kokemustieto voi olla hyödyksi järjestelmän pirstaleisuuden ja avun saatavuuteen liittyvien ongelmien korjaamisessa. KUNTOUTUSSÄÄTIÖN erikoistutkija Outi Hietala on yhdessä kokemustutkija Päivi Rissasen kanssa koonnut ensimmäisen kokemusasiantuntijatoiminnan perusasioihin paneutuvan oppaan. Kokemusasiantuntija osallistuu käytännön asiakas- ja potilastyöhön, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä näiden alojen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Kokemusasiantuntijaa kuulemalla ammattityöntekijät saavat arjen kokemuksiin perustuvaa tietoa. Näin ammattilaiset voivat ymmärtää paremmin asiakkaidensa odotuksia ja tarpeita. Parhaimmillaan yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa auttaa uudistamaan palveluita. Kokemuksellinen ja omakohtainen tieto sairaudesta tai vaikkapa päihderiippuvuudesta toipumisesta sekä palveluiden käytöstä ja kuntoutujien arjesta voi auttaa hoidon, sosiaalialan ja kuntoutuksen ammattilaisia sekä päätöksentekijöitä oivaltamaan oman roolinsa uudella tavalla, Outi Hietala kertoo. Toiminta on myös koke Kokemusasiantuntijatoiminnan on havaittu tukevan siihen osallistuvien hyvinvointia sekä kuntoutumista. Se on kokemusasiantuntijalle voimaannuttavaa esimerkiksi siksi, että se tuo tunteen omien, vaikeidenkin kokemusten merkityksellisyydestä. Oman haasteensa toimintaan muodostaa se, miten kokemusasiantuntijoiden siitä saamat korvaukset yhdistetään heille maksettuihin sosiaalietuuksiin sekä miten niitä verotetaan. Oppaassa kuvataan etupäässä julkisella sektorilla sekä päihde- ja mielenterveyskentällä tapahtuvan kokemusasiantuntijatoiminnan lähtökohtia, koulutusta ja työtehtäviä, kokemusasiantuntijan asemaa ja korvauskäytäntöjä sekä näiden suhdetta sosiaaliturvaetuuksiin. Opas palvelee kaikkia kokemusasiantuntemuksen sekä yhteiskehittämisen parissa toimivia ja sitä opettelevia, niin kokemusasiantuntijoita kuin ammattilaisia lähtien. Nykyisin Valon päivän vietossa halutaan keskittyä mielenterveyteen, ei pelkästään mielen sairauksiin. Alun perin tarkoituksena on ollut tuoda toivoa masentuneille ja heidän läheisilleen pitkän talven jälkeen. OPAS KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINNASTA Valon päivän tapahtumassa Helsingin Harjun nuorisotalolla oli paljon osallistujia, etupäässä järjestäjätahojen Leikkiväki ry:n ja Kulttuuripaja Elviksen jäsenistä. Musiikilla on tärkeä osa Valon päivän vietossa. Tällä kertaa jammailtiin djembe-rummun rytmeillä. musasiantuntijoille voimaannuttavaa: kohtalontovereiden auttamisen myötä ja ammattilaisten rinnalla työskennellessä omat, usein vaikeatkin kokemukset voivat saada uutta merkitystä. Uudessa oppaassa kuvataan lähinnä julkisella sektorilla sekä päihde- ja mielenterveyskentällä tapahtuvan kokemusasiantuntijatoiminnan lähtökohtia, kokemusasiantuntijoiden koulutusta ja työtehtäviä, asemaa ja korvauskäytäntöjä. Opas palvelee kaikkia kokemusasiantuntemuksen parissa toimivia ja asiaa opettelevia, niin kokemusasiantuntijoita kuin ammattilaisia. Sen voi ladata verkossa osoitteessa mtkl.fi. Kokemusasiantuntija hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi OPAS KOKEMUSASIANTUNTIJA- TOIMINNASTA OUTI HIETALA JA PÄIVI RISSANEN Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden keskusliitto HELSINGIN KESKUSTASSA koettiin keskiviikkona historiallinen hetki, kun RAY luopui viimeisestä pelikäytössä olleesta Pajatsostaan. Pajatson viimeisen lyönnin löi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, joka paljasti nuorena poikana huijanneensa monta pajatsoa tyhjäksi. Mielenterveyden keskusliitto iloitsee, että mielenterveys aiheena nousi esiin kansanterveystyön tukemisen ikonille pidetyssä tilaisuudessa. Mielenterveys ja sen tuoma osattomuus on keskeinen ILOLIIKKUJA-TAPAHTUMA PIENI ELE ARVIOINNIN KÄSIKIRJA ratkaisuja vaativa alue Suomen tulevassa pärjäämisessä. Suomen ainutlaatuinen järjestötoiminta on suunnattoman Liikunnan iloa Iloliikkuja-tapahtumassa KUVAT Maria Punnonen MITÄ ERILAISEMMAT urheilulajit toivat iloa Helsingin Pirkkolan urheilupuistossa maaliskuussa järjestettyyn Iloliikkuja-tapahtumaan. Kisailu tapahtuu leikkimielellä, mutta parhaat tulokset toki palkittiin. Mielenterveysjärjestöt ja Helsingin kaupunki järjestävät mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien Iloliikkuja-tapahtuman perinteisesti keväisin ja syksyisin. Tee pieni puskaradioele! PIENI ELE -keräys järjestetään huhtikuun eduskuntavaalien yhteydessä 290 kunnassa ympäri Suomen. Mielenterveyden keskusliitto on mukana keräyksessä. Viime vuoden europarlamenttivaaleissa keräys sai Sopeutumisvalmennuksen tulokset näkyviin MIELENTERVEYDEN keskusliitossa on kehitetty sopeutumisvalmennuksen arviointimalli, joka kuvattiin käsikirjaan. Arvioinnilla saadaan näkyväksi, miten sopeutumisvalmennus on tavoitteessaan onnistunut eli miten sopeutumisvalmennus on mielenterveyskuntoutujien toimintakykyyn vaikuttanut. Tapahtumassa kisattiin myös sisälajeissa kuten keilauksessa. miljoonaa euroa lahjoituksia. Tavoitteena tänä keväänä on rikkoa 2 miljoonan euron raja. Pieni ele haastaa kaikki mukaan kertomaan Pieni eleestä ja siitä, että Mielenterveyden keskusliitto on mu Arvioinnin kautta saamme sopeutumisvalmennuksen merkitystä kuvaavia lukuja sekä tarinoita siitä, miten sopeutumisvalmennus on mielenterveyskuntoutujien elämään vaikuttanut, arvioinnin kehittämisen toteuttanut Annika Harsu Mielenterveyden keskusliitosta kertoo. tehokas toimintamuoto mielenterveysongelmien vähentämisessä, Sydänmaanlakka muistutti ennen viimeistä pajatsolyöntiään. Makkaranpaisto luo kisatunnelmaa. Kunkin lajin kolme parasta saivat palkintokassit. kana keräyksessä. Tee pieni puskaradioele! pieniele.fi facebook.com/pieniele youtube.com/pieniele

9 2/2015 REVANSSI 9 MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS TAPAHTUMAKALENTERI Kaksi auttamisen ammattilaista, Olavi Sydänmaanlakka MTKL:sta sekä Abdi Aziiz Abdikadir KRITSistä Maahanmuuttajanuorilla nuoruuden haasteet voivat olla moninkertaisia Maahanmuuttajanuoret eivät löydä tarjolla olevia palveluita, vaan avuksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Näkökulmia maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointiin haettiin Helsingissä pidetyssä seminaarissa. TEKSTI JA KUVAT Aster Maaria Vapaaehtoissovittelija Kari Kotila on nähnyt, miten sovittelulla saadaan hyviä tuloksia myös maahanmuuttajien tekemien rikosten sopimisessa. Mielenterveyden keskusliitto, KRITS jenginuorten rikoksentorjuntahanke, Aikuisten ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, Klaari Helsinki, MPMTO eli Maahanmuuttajien mielenterveys sekä päihdeongelmia ehkäisevä järjestö ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry järjestivät maahanmuuttajataustaisten nuorten mielenterveyttä käsittelevän seminaarin Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoassa Seminaarissa luennoi kattava joukko mielenterveyden asiantuntijoita, joita kaikkia yhdisti huoli maahanmuuttajanuorten hyvinvoinnista, erityisesti somaliväestön osalta. Yleisöä tapahtumassa oli vajaa sata henkeä, suuri osa maahanmuuttajataustaisia. Tilaisuudessa puhunut Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka arvioi kahden kulttuurin nuorten tilannetta: Nuoren on todella vaikeaa tuntea itsensä arvokkaaksi kasvaessaan kahden kulttuurin välissä, jossa molemmilla kulttuureilla on erilaiset arvoasteikot. Tarvitaan siis paljon avointa vuoropuhelua ja kohtaamisia, että lapsi ja nuori voi kokea itsensä osalliseksi ja arvostetuksi. Kukaan ei saa jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Seminaari koostui kahdesta osasta, asiantuntijapuheenvuoroista sekä paneelikeskustelusta. Lähes jokaisessa puheenvuorossa tuli esille se, miten tärkeää on panostaa nuorten hyvinvointiin, ja miten maahanmuuttajanuoret ja apua tarjoavat palvelut eivät riittävästi kohtaa. Syynä voi olla esimerkiksi eristäytyminen yhteiskunnasta tai jopa viranomaisten pelko. Tarvitaan siis moniammatillista sidosryhmäyhteistyötä, jossa eri toimijat varmistavat, että kynnys avun saamiseen on mahdollisimman matalalla. Puheenvuoroissa pohdittiin myös sitä, miten maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla täytyy erityistä huomiota kiinnittää koko perheen tukemiseen, onhan kyseessä vahvasti yhteisöllinen kulttuurikonteksti. Vertaisasiantuntijoiden tärkeys nousi myös esille. Kuka voisi paremmin olla tukena, kuin samoja vaikeuksia kokenut maahanmuuttajanuori? Kari Kotila, vapaaehtoissovittelija Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITSistä kertoi sovittelutyön olevan palkitsevaa ja antoisaa. Kun rikoksen uhri ja tekijä aidosti kohtaavat ja keskustelevat, voi ymmärtämys ja sovinto syntyä. Myös maahanmuuttajanuorten kohdalla sovittelulla saadaan hyviä tuloksia. VUODEN 2015 TEEMAPÄIVIÄ JA TAPAHTUMIA yhenkisen hyvinvoinnin viikko, vko 17 yvertaisryhmänohjaajien peruskurssi Pirkanmaan epilepsiayhdistys, Hämeenkatu 13 B, 4 krs, Tampere ykukan päivä, ihmisten yhteyden päivä yliikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän urheiluopistolla ykulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa yliikuntavastaavien peruskurssi Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla yliikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän urheiluopistolla ymaailman mielenterveyspäivä yliikuntavastaavien peruskurssi Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla ykynttilätapahtumat ymielenterveysviikko, viikko 47 ymielenterveysmessut SEUTURYHMÄT JÄSENYHDISTYKSILLE ypohjois-savo Järjestökeskus Majakka, Teletie 4 6 E Kuopio ypohjois-karjala Kotikartanoyhdistys ry, Kartanotie 9, Joensuu ypirkanmaa Torpan kurssikeskus, Torpantie 29, Siivikkala ysatakunta Cumulus Rauma, Aittakarinkatu 9, Rauma yuusimaa Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, Helsinki ykainuu Hotelli Kajaani, Onnelantie 1, Kajaani yvarsinais-suomi Verkahovi, Verkatehtaankatu 4, Turku ypohjanmaa Hotelli Käenpesä, Lintutie 1, Ylivieska ykeski-suomi Kansalaistoiminnankeskus Matara (kokoustila Talvikki), os. Matarankatu 6, Jyväskylä yetelä-savo Hotelli Cumulus, Mikonkatu 9, Mikkeli yetelä-karjala Päivärannan kurssi keskus, os. Päivärannantie 7, Imatra

10 10 REVANSSI 2/2015 FC Askeleen pelaaja tuulettaa tehtyään maalin Mty Kellon verkkoon. MESTARUUS- TURNAUS Sunnuntaina tuomarointi- ja toimitsijatehtävistä vastasi Ilves Futsal. Tässä tuomari kättelee Mty Kellon kapteenin ennen pelin alkua. Tommi Evilä luovutti nimikirjoituksellaan varustetun paidan annettavaksi turnauksen tsempparipelaajalle. Paita matkasi Kalajoelle Jokilaaksojen Tiimin joukkueessa pelaavan Hannu Lapinojan mukana. Salibandyn kilpasarjan voittajajoukkue Pohjoisen Pojat. Sama porukka vei myös futsalin mestaruuden Ouluun. Oriveden Sählärit saivat pronssimitalin ohella bonuspisteet iloisesta peli-ilmeestä, joka näkyi koko turnauksen ajan. Mestaruusturnauksessa riitti vauhtia Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa pelattiin Mielenterveyden keskusliiton 14. mestaruusturnaus, jossa kilpailtiin salibandyn ja futsalin tämän vuoden mestaruuksista. TEKSTI Kati Rantonen KUVAT Leo Hynninen ja Kati Rantonen Lauantaiaamuna MTKL:n liikunta- ja kulttuurityöryhmän puheenjohtaja Esa Nordling toivotti pelaajat ja huoltajat tervetulleiksi, ja turnauksen avasi tsemppaavalla puheellaan pituushyppääjä Tommi Evilä. SALIBANDYSSA 22 JOUKKUETTA Viikonlopun aikana mestaruusturnaukseen osallistui noin 400 pelaajaa. Salibandya pelattiin harrastesarjassa ja kilpasarjassa koko lauantaipäivä. Iltaan mennessä oli nähty vauhdikasta peliä, hienoja tuuletuksia, onnistumisen elämyksiä ja harmittavia häviöitä. Harrastesarjassa pelasi kaiken kaikkiaan 16 joukkuetta. Voiton vei viime vuoden tapaan Tampereen Pallokarhut, joka kukisti jyväskyläläisen Mielenterveysyhdistys Kello ry:n finaalissa numeroin 4 3. Harrastesarjan pronssimitalit pujotettiin Oriveden Sähläreiden pelaajien kaulaan heidän voitettua Kangasalan Kajauksen maalein 2 6. Kilpasarjassa mestaruudesta kamppaili kuusi joukkuetta. Pronssipelissä vastakkain olivat Turun Itu ja Espoon EMY ry. Pronssimitalit matkasivat Espooseen maalein 9 5. Kilpasarjan mestaruus ratkaistiin Pohjoisen Poikien ja Kajaanin Hyvä Mieli ry:n välillä. Pohjoisen Poikien mukana kilpasarjan kiertopokaali meni viime vuoden tapaan Ouluun maalein 5 1. FUTSALIN POKAALI POHJOISEEN Sunnuntaina ratkottiin, minne futsalin mestaruuspokaali matkustaa. Mukana oli viisi joukkuetta, joten kaikki joukkueet olivat yhdessä lohkossa. Jokaiselle joukkueelle tuli neljä peliä ja peleistä saadut pisteet ratkaisivat sijoitukset. Iltapäivän aikana selvisi, että FC Askeleen ja Pohjoisen Poikien välinen peli ratkaisisi kultamitalien kohtalon. Espoon Mielenterveysyhdistystä edustava FC Askel johti peliä jo 2 0, mutta ottelun puolenvälin jälkeen Pohjoisen Pojat tasoittivat pelin. Lopulta Pohjoisen Pojat vei voiton maalein 4 3. Pronssimitalit sai Mielenterveysyhdistys Kello ry jättäen paremman maalieron turvin Tampereen Taimi ry:n neljänneksi. Alvi ry Helsingistä oli turnauksen viides. Mielenterveyden keskusliitto jatkaa yhteistyötään Mestaruusturnauksen järjestelyistä vastanneen Tampereen Ilveksen kanssa, joten palloiluväki kokoontuu Tampereelle jälleen ensi vuonna. Salibandyn turnaustulokset löytyvät sivulta TFT/index.php. Futsaltuloksia voi kysyä liikuntasihteeriltä: kati.rantonen@mtkl.fi, TURNAUS ANTAA MOTIVAATIOTA JUHA LAHTI, 31, Porin Hyvis -joukkueesta on ollut liiton palloiluturnauksessa jo 4 tai 5 kertaa. Hänet houkuttelee mukaan turnauksen hyvä ja rehti kilpailumieli ja hauskanpito. Juha kertoo tykkäävänsä pelaamisesta yleensäkin, ja pitää MTKL:n palloiluturnauksen tasoa kovana. Juha, mitä mieltä olet seuraavista väittämistä: Liikunta lisää ihmisen positiivisia näkemyksiä itsestään, synnyttää positiivisia tunteita ja lievittää masennusta. Samaa mieltä. Mielestäni liikuntaa poistaa osittain masennusta. Ryhmämuotoiset liikuntamuodot, esimerkiksi pallopelit, rakentavat sosiaalista pääomaa. Samaa mieltä. Liikunta on tärkeää toimintaa mielenterveysyhdistyksissä. Samaa mieltä. Liikunnan avulla yhdistyksemme on löytänyt uusia yhteistyökumppaneita omalta paikkakunnalta esimerkiksi kunnan liikuntatoimi, paikalliset urheiluseurat sekä muut kansanterveysyhdistykset. Samaa mieltä. Vuosittainen turnaus motivoi pelaajia harjoittelemaan. Samaa mieltä. Antaa motivaatiota.

11 2/2015 REVANSSI 11 NEUVONTAPALVELUT VASTAA Työnteko eläkkeellä Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalveluista kysytään paljon muun muassa lakiasioista, sosiaaliturvasta ja kuntoutujien palveluista. Tällä palstalla julkaisemme asiantuntijoille esitettyjä kysymyksiä ja niiden vastaukset. VOIKO ELÄKKEELLÄ TEHDÄ ANSIOTYÖTÄ? Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Myös työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi tehdä ansiotyötä tietyin rajoituksin. Jos työtulosi jäävät ansaintarajan alle, ei niillä ole vaikutusta eläkkeen maksamiseen. Ansaintaraja on vähintään takuueläkkeen suuruinen, 746,57 euroa/kk vuonna Esimerkiksi, jos saat eläkettä 746,57 euroa/kk (=takuu eläke), voit ansaita 746,57 euroa/ kk. Yksilöllinen raja voi olla korkeampikin, jos saat työeläkettä. Työeläkelaitos yleensä ilmoittaa rajan eläkepäätöksessään. Jos et ole saanut ilmoitusta, kannattaa pyytää ansaintaraja eläkelaitokselta kirjallisena. MITÄ TARKOITTAA ELÄKKEEN JÄTTÄMINEN LEPÄÄMÄÄN? Jos olet työkyvyttömyyseläkkeellä ja teet ansiotyötä, josta ansaitset enemmän kuin 746,57 euroa/kk, tai jos ansiosi ovat suuremmat kuin yksilöllinen ansaintarajasi, voit jättää eläkkeesi lepäämään. Eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Kelalle ja/tai työeläkelaitokselle pitää ilmoittaa kirjallisesti eläkkeen lepäämään jättämisestä. Tuona aikana eläkettä ei makseta, mutta oikeus eläkkeeseen säilyy. Jos työntekosi päättyy tai ansiotulosi laskevat rajojen alle, eläkkeen saa takaisin ilmoittamalla siitä eläkkeen maksajalle. Kahden vuoden enimmäisraja on hyvä muistaa. Eläke lakkaa ilman eri päätöstä, jos et kahden vuoden kuluessa ano sitä takaisin. Jos eläke on ollut kaksi vuotta lepäämässä, pitää eläkettä nostaa vähintään kuukausi, ennen kuin sen voi jättää uudelleen lepäämään. MITEN KELA TUKEE ELÄKKEEN OLLESSA LEPÄÄMÄSSÄ? Jos on saanut eläkettä saavan hoitotukea välittömästi ennen eläkkeen lepäämään jättämistä, Kansaneläkelaitos (Kela) myöntää ylimmän vammaistuen 422,06 euroa kuukaudessa siksi ajaksi, kun eläke on lepäämässä. Vammaistuesta ei tarvitse maksaa veroa. Eläkkeen lepäämisen ajan kuulut edelleen eläkettä saavan asumistuen piiriin. Eläkkeensaajan asumistuki on yleensä korkeampi kuin yleinen asumistuki. MITÄ KANNATTAA HUOMIOIDA ENNEN ANSIOTYÖN ALOITTAMISTA? Vaikka ansiotyö yleensä lisää kuukausituloja, kaikki tulot eivät jää bruttona kukkaroosi. Siksi kannattaa tehdä etukäteen laskelmia. Lisätulot vaikuttavat asumistukea vähentävästi. Lisätulojen merkitys on huomattava. Kelan nettisivuilta löytää helppokäyttöisen laskurin, jolla voit arvioida asumistukesi määrän: Eläkkeensaajan asumistuki. Lisätuloista on muistettava ilmoittaa Kelaan. Näin vältyt mahdolliselta takaisinperinnältä. Verotus nousee progressiivisesti tulojen noustessa. Verohallinnon nettisivuilla on laskuri, jolla voit arvioida veroprosenttiasi. Kannattaa myös muistaa, että lähes kaikki tulot otetaan huomioon, kun toimeentulotuen myöntämistä harkitaan sosiaalivirastossa. Laskuri löytyy esimerkiksi sivulta: laskurit/toimeentulotukilaskuri. KUINKA ANSIOTYÖ KARTUTTAA ELÄKETTÄ? Työkyvyttömyyseläkkeellä tai eläkkeen ollessa lepäämässä tehdystä työstä karttuu uutta työeläkettä yleensä 1.5 prosenttia vuositasolla. Tämän karttuman saa hakemuksesta yleensä siinä vaiheessa, kun siirtyy vanhuuseläkkeelle. Työn iloa ja iloa työhön! Pirkko Jantunen sosiaalineuvoja Mielenterveyden keskusliitto NEUVONTAPALVELUT TILINPÄÄTÖS 2014 Puhelinten palveluajat laajenivat Liiton taloudellinen asema parantui MIELENTERVEYDEN keskusliiton neuvontapalvelujen puhelimessa vastataan jatkossa viitenä päivänä viikossa. Vertaistukipuhelin on nykyään soittajalle kokonaan maksuton ja palvelee kolmena päivänä viikossa. Tähän numeroon vastaavat liiton kouluttamat henkilöt, joilla TUTKIMUSHANKE on omakohtaista kokemusta psyykkisestä sairaudesta, hoidosta ja kuntoutumisesta. Neuvontapalvelut auttaa asiakkaita mielenterveyteen, kuntoutumiseen, sosiaaliturvaan, palveluihin ja etuuksiin sekä potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa. Kysyä voi HELSINGIN NEUVONTAPALVELUT JALKAUTUI KAUPUNGILLE MIELENTERVEYDEN keskusliiton neuvontapalvelut vievät neuvontaa ja ohjausta sinne, missä asiakkaat ovat. Kevään 2015 ajan kuntoutusneuvojat ja vertaisneuvoja ovat tavattavissa joka toinen maanantai ( ) Helsingin Klubitalon vieressä, katutason käyntipisteessä (Hämeentie 54) kello He jakavat tietoa myös seuraavissa paikoissa: myös vertaistuesta ja mielenterveysyhdistysten toiminnasta. Neuvontapuhelin ma, ti, to, pe klo 9 14, ke klo 9 16, (pvm, katso hinnat mtkl.fi/palvelut/ neuvontapalvelut). Vertaistukipuhelin ma, ke, pe klo 10 15, (soittajalle maksuton). y EMY Lilla Karyll, Espoon keskus, ma klo ja ma klo y HUS Potilana oikeuksien päivä, Biomedicum klo y Malmin Prisman aula, klo MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON taloustilanne on parantunut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Tilikauden 2014 tulos jäi ylijäämäiseksi 146 tuhannella eurolla, kun se vuonna 2013 oli euroa alijäämäinen. Kokonaistuotot 2014 olivat 4 miljoonaa 316 tuhatta euroa ja kokonaiskulut 4 miljoonaa 170 tuhatta euroa. Parantuneeseen tulokseen ovat vaikuttaneet muun muassa toimintakulujen ja henkilöstömenojen säästöt sekä Helsingin Ratakadun toimitilan myynti. Toimitilojen myynnistä saatava myyntivoitto 836 tuhatta euroa pieneni Raha-automaattiyhdistyksen palautusvelvoitteen (702 tuhatta euroa) johdosta, jolloin bruttomyyntivoitoksi jäi 134 tuhatta euroa. Kaikki liiton nimissä olleet pankkilainat saatiin maksettua pois. Liiton toiminnan tärkeimmän rahoittajan, Raha-automaattiyhdistyksen avustukset olivat yhteensä 3,4 miljoonaa euroa, mikä vastaa 81 prosenttia kokonaistuotoista. Liiton hallitus hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kokouksessaan ja liittovaltuusto käsittelee ne MTKL:n kokemusasiantuntijuus vahvistuu MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITOSSA käynnistyy Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus järjestöissä -tutkimushanke. Hanke on osa RAY:n rahoittamaa ja A-Klinikkasäätiön johtamaa Järjestölähtöistä päihde- ja mielenterveystyön tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 10 järjestöä. Tutkimushankkeiden tavoitteena on analysoida kriittisesti kokemusasiantuntijuuden käsitettä ja taustaa, sen soveltamista ja kokemusasiantuntijatoiminnan tuottamia tuloksia. Tutkimuksen kohteena on kokemusasiantuntijoiden ja vertaisten rooli päihde- ja mielenterveysongelmista toipumisessa ja yleisemmin järjestöjen arviointi-, kehittämis- ja tutkimustoiminnassa. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjälähtöinen tutkimus. Hankkeen työntekijöinä Mielenterveyden keskusliitossa aloittavat huhtikuussa Päivi Rissanen ja Jouni Puumalainen. Vuosina toteutetaan käsiteanalyysi, kyselyt jäsenyhdistyksille ja pienryhmätyöskentelyt seuraavan vaiheen suunnittelua varten. Tämän jälkeen hanke siirtyy Kuntoutussäätiölle vuosiksi TUTKIMUSTA SUUNNATAAN KOLMEEN PÄÄTEEMAAN: 1. Järjestöjen toiminta ja toimintaedellytykset 2. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten elämäntilanne 3. Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus järjestöissä.

12 12 REVANSSI 2/2015 KISAA JA KULTTUURIA KAJAANISSA MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON Kajaanissa OSALLISTUMISMAKSUT Mielenterveyden keskusliiton jäsenille 5, muille 7. Maksu sisältää työpajat, yleisurheilukisat, iltaohjelman ja opastetun Yksi kesän huipputapahtumista, Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät, järjestetään tänä vuonna Kainuun maisemissa. Tapahtumapaikkoina ovat Hotelli Scandic Kajanus ja Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus. Urheilukisat järjestetään Vimpelilaakson urheilukeskuksen yleisurheilukentällä. Tapahtuman monipuolisessa ohjelmassa ovat muun muassa tanssiryhmä Äijät sekä Hyvän mielen lähettiläs Pertti Salovaara. Perjantaina ohjelmassa on valokuvaus- ja kirjallisuusaiheisia työpajoja sekä kulttuurisuunnistus. Illalla pannaan sitten jalalla koreasti ensin tanssikilpailun merkeissä ja myöhemmin orkesterin tahdittamana! Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilukisat käynnistyvät totuttuun tapaan lauantaiaamuna. Lajeina ovat 3-ottelu (60 metrin juoksu, pituus, kuula), 1000 metrin kävely ja ruotsalaisviesti. Kentällä on myös mahdollisuus kokeilla erilaisia oheislajeja ilman ennakkoilmoittautumista. Alkuillasta on mahdollisuus seurata puolustusvoimien varusmiessoittokunnan show bandin konserttia Kajaanin Rantapuistossa. Solistina on laulaja Sami Saari. Lauantain iltamia hotelli Kajanuksessa juontaa ryhmä nimeltä Puolangan Pessimistit, joiden valituskuoro pääsee ääneen samana iltana. Sunnuntaina tapahtuma päättyy ohjattuun Kajaanin kulttuurikävelyyn. Tapahtuman järjestää Mielenterveyden keskusliitto yhdessä paikallisten mielenterveysyhdistysten kanssa. Tule mukaan! kulttuurikävelyn. RUOKAILU Aamiainen la ja su sisältyvät majoitushintaan. Perjantai kotiruokalounas 8 päivällinen 12 Lauantai keittolounas urheilukentällä 6,90 päivällinen 12 Sunnuntai kotiruokalounas 10 Lounas sisältää salaattibuffetin, keiton, pääruoan, vihanneksia ja kahvin/teen. Päivällinen sisältää salaattibuffetin, pääruoan, vihanneksia, jälkiruoan ja kahvin/teen. MAJOITUS Majoitusvaraukset tehdään suoraan Scandic Kajanukseen mennessä. Varausta tehdessäsi muista mainita kulttuuri- ja yleisurheilupäivät. Hotellin yhteystiedot: puh tai kajanus@scandichotels.com y Standard 1 hh 75 /vrk y Standard 2 hh 85 /vrk y tilava perhehuone yhdelle 102 /vrk y tilava perhehuone kahdelle 112 /vrk y tilava perhehuone kolmelle 132 /vrk Hintoihin sisältyy runsas buffet-aamiainen, IsoHoon kuntosalin käyttö sekä hotellin iltasauna. ILMOITTAUTUMINEN Kulttuuripäiville ja urheilukisoihin ilmoittautuminen alkaa toukokuussa netissä, osoitteessa: tapahtumat-ja-kurssit/ kulttuuri-ja-yleisurheilupaivat. Ilmoittaudu mennessä! Lisätiedot: Maie Puusaar, p

13 2/2015 REVANSSI 13 OHJELMA Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Tapahtumapaikkana Scandic Kajanus ja Kaukametsän kokous- ja kongressikeskus. Yleisurheilukisat Vimpelinlaakson urheilukeskuksessa. PERJANTAI Ilmoittautuminen hotellin aulassa Lounas Kulttuuripäivien avajaiset Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Hyvän mielen lähettiläs Pertti Salovaara Kainuun yhdistysten tervehdys Tanssiryhmä Äijät TANSSIVA MIELI TANSSIVA MIELI -tanssikilpailu järjestetään perjantaina Ilmoittaudu kilpailuun ja tule paikan päälle nauttimaan rennosta loppukesän tunnelmasta. Kilpailuun ilmoittautuminen mennessä sähköpostitse Ilmoita: y esityksen nimi ja kesto (max. 5 min) yesiintyjien nimet yyhdistyksen nimi y yhteyshenkilön yhteystiedot Toimita musiikki perjantaina 21.8 hotelliin kirjautumisen yhteydessä kulttuuripäivien infopisteeseen. Pienet muutokset sisällössä ja aikataulussa mahdollisia. Selfiekuvien lähetys ja näyttö isolla screenillä perjantaina ja lauantaina! Työpajat Jokainen voi osallistua yhteen työpajaan. Paja 1 Valokuvaus, muotokuvatyöpaja teemana voimaa valokuvasta Paja 2 Ilmari Kiannon kirjallisuuspaja Paja 3 Tunnetyöpaja Voimaantumis matka tunteiden maailmaan Paja 4 Paja 5 Toiminnallisuus kuntoutumisen tukena Kulttuurisuunnistus Kajaanin keskustassa Lähtö ja maali Hotelli Scandic Kajanuksessa. Koko reitin pituus noin 3 kilometriä, mutta reittiä voi halutessaan lyhentää. Ei ole kilpailu, vaan tarkoitus tutustua Kajaanin kulttuurikohteisiin suunnistaen Yleisurheilun kisakanslia aukea hotellin aulassa Päivällinen Tanssiesitysten harjoittelumahdollisuus esitystilassa Tanssiva mieli iltamat Valokuvakilpailun voittajien julistaminen ja palkinnonjako Tanssiva mieli kilpailu Tanssin opetusta, opettajana toimii Tuula Kaunisto Tanssit LAUANTAI Aamiainen Bussikuljetus Vimpelilaakson urheilukentälle Kisakanslia kentällä n YLEISURHEILUKISOJEN AVAJAISET Yleisurheilukisat Lounas urheilukentällä n Palkinnonjaon jälkeen bussikuljetus hotellille MilJazz konsertti Rantapuistossa Esiintymässä mm. puolustusvoimien varusmiessoittokunnan show band solisitina laulaja Sami Saari Päivällinen Hyvän mielen iltamat Juontajana Puolangan Pessimistit mitäpä se hyvejää... Puolangan Pessimistien valituskuoro paikallisen yhdistyksen ohjelmaa Runonlausuntaa Karaoketanssit SUNNUNTAI Aamiainen Opastettu kulttuurikävely. Oppaan johdolla kierretään ns. Kajaaninjoen reitti, jonka pituus on noin kaksi kilometriä. Reitin aikana saa monipuolisen kuvan Kajaanin historiasta ja kulttuurista. Reitti kulkee koko ajan kauniissa jokimaisemassa. Kulttuurikävelyyn osallistujat saavat muistoksi pienen runomuiston Kajaanista Lounas Kotimatka alkaa

14 14 REVANSSI 2/2015 MIELEN- TERVEYDEN KESKUSLIITON HALLITUS TUTUSTU HALLITUKSEN JÄSENIIN Mielenterveyden keskusliiton toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka esitellään Revanssi-lehden tämän vuoden 2-, 3- ja 4-numeroissa. Tässä numerossa esittelyvuorossa ovat Ilkka Malinen, Esa Nordling ja Merja Saksanen. ILKKA MALINEN ESA NORDLING MERJA SAKSANEN 1. Kuka olet ja mistä tulet? Ilkka Peikko Malinen, FM, Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry ja Pollesta Potkua ry, Kuusamo, 63 v., matematiikan ja fysiikan opettaja. Esa Nordling, psykologian tohtori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysyksikön kehittämispäällikkö, mielenterveysalan työmies, Tampere, 62 v. Merja Saksanen, 59, Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry:n puheenjohtaja. Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta, pääaineenani erityispedegogiikka. Työurani tein lastensuojelussa huostaanotettujen lasten ja nuorten vastaanottokodissa ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa aikuisopettajana. Opetin kasvatuksellisia aineita ja kehityspsykologiaa koulunkäyntiavustajille ja lähihoitajille. Jäin työelämästä pois vuonna 2004, nykyään olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Vantaalla olen vammaisneuvoston jäsen ja Vantaan omaistoiminnan neuvottelukunnan puheenjohtaja. 2. Miten kauan olet toiminut luottamustehtävissä MTKL:ssa? Kymmenen vuotta. Ensimmäinen vuosi on menossa hallituksessa. Olen ollut yhdistyksen jäsen 9 vuotta, nyt neljättä vuotta puheenjohtajana ja sitä ennen pari vuotta hallituksessa jäsenenä. Alun perin tulin yhdistykseen pitämään askarteluryhmää, kun päiväosaston toimintaterapeutti sitä minulle ehdotti. MTKL:n luottamustehtävistä tämä hallituspaikka on minulle ensimmäinen. 3. Miksi halusit mukaan MTKL:n hallitukseen? Alun perin siksi, että pidin sitä velvollisuutena monien ehdotettua ja suorastaan vaadittua minua asettumaan ehdolle. Oltuani jo yhden kauden valtuustossa uskalsin sitten asettua ehdolle. Arvelin, että saatan tuoda jotain pientä lisäarvoa. Koulutetut kokemusasiantuntijat ry esitti pyynnön ehdolle asettumisesta. Olen vahvasti sitoutunut kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen työnikin puolesta. Lisäksi haluan omalla panoksella vahvistaa kolmannen sektorin vaikutusmahdollisuuksia mielenterveysasioiden kehittämistyössä. Halusin mukaan hallitukseen, koska pääkaupunkiseudun yhdistykset ovat suuria ja niiden edustus on hyvä olla hallituksessa mukana. Henkilökohtaisesti ajattelin, että koulutukseni ja työkokemukseni antavat minulle hyvän lähtökohdan lähteä mukaan vaikuttamaan ja kehittämään asioita. 4. Mihin asiaan tai asioihin pyrit vaikuttamaan hallituskaudellasi? Edunvalvontaan ja mielenterveyspolitiikkaan. Pyrin saamaan liiton ajamia tärkeitä asioita eteenpäin kansallisiin ja alueellisiin mielenterveyttä koskeviin suunnitelmiin. Olen työni kautta näköalapaikalla mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja pidän tärkeänä sitä, että jäsenyhdistykset saavat käyttöönsä ajankohtaisen tiedon siitä, mitä Suomessa mielenterveystyössä on tapahtumassa. Tietenkin teen töitä sen eteen, että kokemusasiantuntijoiden osallistumismahdollisuudet eri yhteyksissä vahvistuvat. Haluan liikunta- ja kulttuurityöryhmän vetäjänä parantaa jäsenistön mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan ja luoda uusia kulttuurifoorumeita. Jäsenistön ääni pitäisi saada kuuluviin entistä paremmin. MTKL:n hallituksessa haluan vaikuttaa siihen, että järjestökentän ääntä kuullaan, toimintaa suunnitellaan yhteistyössä ja pyritään kehittämään viestintää suurelle yleisölle kuntoutujien asioista. Haluan viedä hallituksen tietoon, mitä yhdistykset toivovat yhteistyöltä. 5. Minkälaisena näet Mielenterveyden keskusliiton vuonna 2020? Hyvin toimivana vertaistuki-, palvelu-, vaikuttaja- ja asiantuntijaorganisaationa. Mielenterveyden keskusliitto on haluttu ja luotettava yhteistyökumppani paitsi kolmannen sektorin sisällä niin myös julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kentällä. Keskusliiton näkemyksiä halutaan kuulla ja niitä otetaan entistä paremmin huomioon kansallisessa päätöksenteossa. Liiton vahva asema näkyy siinä, että jäsenyhdistysten toimintaedellytykset paranevat ja niiden on helpompi saada omia tavoitteitaan toteutumaan paikallisella tasolla. Keskusliiton järjestämät liikunta- ja kulttuuritapahtumat aktivoivat entistä suurempaa osaa jäsenistöstä. Tapahtumat kiinnostavat myös mediaa ja sillä on arvokasta stigmaa vähentävää vaikutusta. Vuonna 2020 toivoisin keskusliiton olevan entistä suurempi vaikuttaja, jonka mielipiteitä eri asioista näkisi ja kuulisi eri medioissa. Mielenterveyskuntoutujien asema yhteiskunnassa on edelleen stigman vuoksi heikko, yleisiin asenteisiin on vaikutettava. Lisäksi näkisin keskusliiton silloin jo toimivan esimerkiksi materiaalipankkina, jossa hyviä käytäntöjä jaetaan yhdistysten kesken. 6. Mikä on tärkeää oman mielenterveytesi kannalta? Tasapaino hyvässä arjessa. Hoidon helppo saatavuus tarvittaessa. Oman mielenterveyden kannalta ehdottoman tärkeää on henkireikien löytyminen työn vastapainoksi. Aikaisemmin juoksin maratoneja, nykyisin riittää kunnon hikilenkki hölkäten tai kävellen. Olen armottoman kova penkkiurheilija, kuuntelen juurevaa musiikkia (R&B, Blues, Soul) ja käyn elokuvissa ja teatterissa. Vaimo pitää tietenkin mielen (ja miehen) virkeänä. Aikuiset lapset tuovat omilla jutuillaan kiinnostusta ja joskus yllätyksiäkin elämään. Oman mielenterveyteni kannalta on tosi tärkeää, että saan olla aktiivinen ja vaikuttaa asioihin, vapaaehtoistoiminta on palkitsevaa. Tosin tasapaino yhdistystoiminnan ja muun elämän kanssa on hyvä olla, vapaaehtoistoiminta ei saa olla rasite. Rentoudun nykyään parhaiten lapsenlapseni kanssa, hänen kanssaan voi unohtaa kaikki omat huolet.

15 2/2015 REVANSSI 15 KIRJOITUSKILPAILU HENKISEN HYVINVOINNIN VIIKKO Oikeaan kotiin asumisen tarinoita -kirjoituskilpailu Mielenterveys on voimavara Onko nykyinen kotisi haaveiden täyttymys vai ainoastaan yöpymispaikka oikeaa kotia odottaessa? Minkälainen polku johti sinut hyvään kotiin? Vai oletko joutunut vastentahtoisesti jättämään hyvän asunnon? 20 vuotta tukiasumisen asiantuntijana toiminut Aspasäätiö järjestää vammaisille KILPAILUN SÄÄNNÖT ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille kirjoituskilpailun asumisen tarinoista ja unelmista. Oikeaan kotiin asumisen tarinoita -kirjoituskilpailussa on kaksi sarjaa: Minun tarinani ja Minun unelmani. Kirjoita omista asumiskokemuksistasi tai asumiseesi liittyvistä unelmista. Minun tarinani -sarjassa voit kuvata KIRJOITA TARINASI koneella tai käsin selkeällä käsialalla. Tarinalla ei ole vähimmäispituutta, enimmäispituus on viisi A4-liuskaa. Tarinan saa kirjoittaa joko suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. Tarvittaessa voit käyttää kirjoittamiseen avustajaa. Aspalla ja sen perustajajärjestöillä on oikeus julkaista valitsemansa tarinat tai osia niistä. Tarvittaessa tarinaa saatetaan muokata tai lyhentää. Mikäli haluat, että kirjoituksesi julkaistaan nimimerkillä, ilmoita siitä lähettäessäsi tarinasi. Kilpailu on avoinna Lähetä tarinasi ja yhteystietosi joko sähköpostilla osoitteeseen tai postitse osoitteeseen Aspa-säätiö, Kirjoituskilpailu, Viljatie 4 A, Helsinki. Kilpailuun osallistuvat kaikki tarinat, jotka ovat vastaanottajalla viimeistään Tarinat arvioi raati, johon kuuluvat dramaturgi Veikko Nuutinen, kirjailija Essi Tammimaa, Aspan viestintäpäällikkö Katri Laukkanen ja järjestöjen edustajina Saija Kivimäki CP-liitosta, Henrietta Gyllenbögel Mielenterveyden keskusliitosta sekä Anneli Puhakka Kehitysvammaliitosta. Ruotsinkielen asiantuntijana raadissa toimii toimittaja Solveig Arle FDUV:sta ja saamenkielen asiantuntijana FT Taarna Valtonen. Raati valitsee kummastakin sarjasta kuusi mielestään parasta tarinaa. Arviointikriteereinä ovat tarinan kiinnostavuus ja tekstin sujuvuus. Voittajatarinat valitsee Aspa-säätiötä 20 vuotta sitten perustamassa ollut sosiaalineuvos Helena Hiila-O Brien. Kummankin sarjan voittaja palkitaan 500 euron rahapalkinnolla. Palkinto on saajalleen veronalaista tuloa. Jos tarinan kirjoittamiseen on käytetty avustajaa, palkinto maksetaan tarinan varsinaiselle kertojalle. Aspa-säätiö on vuonna 1995 perustettu vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen asiantuntija. LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSIT VUONNA 2015 iikuntavastaavien peruskurssi on tarkoitettu Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistysten liikuntatoiminnasta vastaaville henkilöille tai niille, jotka vasta suunnittelevat liikuntaryhmän ohjaamista omassa yhdistyksessään. Peruskurssi koostuu kahdesta kolmen päivän kurssijaksosta. Peruskurssilla perehdytään liikunnan perusasioihin niin käytännössä kuin teoriassakin. Tavoitteena on rohkaista kurssilaisia ryhmän ohjaamisen alkuun ja antaa neuvoja yhdistyksen liikuntaryhmien perustamiseen. Kurssilla tutustutaan monenlaisiin liikuntamuotoihin kuten sauvakävelyyn, keppijumppaan, lihaskuntoharjoitteluun sekä erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Samalla voi vaihtaa kokemuksia toisten vertaisohjaajien kanssa. Kurssille otetaan 14 kurssilaista. KURSSIN HINTA: Koko kurssin omavastuu on 40 euroa. Toivottavaa on, että hakijan yhdistys maksaisi omavastuuosuuden. Matkakulut korvataan kurssilaisille kurssin jälkeen yleisten kulkuneuvojen mukaan. KURSSILLE HAKEMINEN Hakulomakkeita kurssille voi tulostaa osoitteesta (Palvelut Tapahtumat ja kurssit) tai tilata liikuntasihteeriltä. Yhdellä hakemuksella haetaan automaattisesti molemmille peruskurssin kurssijaksoille. onnistumisia ja oman kodin onnea tai asumisen vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Minun unelmani -sarjassa voit haaveilla siitä, minkälainen asuminen, ympäristö tai asunto olisi sinulle paras. Voit myös visioida sitä, minkälainen toimiva asuinympäristö olisi. Vai toteutuisiko unelmasi vain pienillä muutoksilla nykyisessä kodissasi? LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI EERIKKILÄN URHEILUOPISTOSSA, TAMMELASSA Ensimmäinen jakso on ja toinen jakso Hakuaika päättyy Etusijalla kurssille ovat hakijat, jotka tulevat Pirkanmaan, Hämeen, Satakunnan, Uusimaan ja Varsinais-Suomen alueen yhdistyksistä. LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI SPORT & SPA HOTEL VESILEPPIKSESSÄ, LEPPÄVIRRALLA Ensimmäinen jakso ja toinen jakso Hakuaika päättyy Etusijalla kurssille ovat hakijat, jotka tulevat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon yhdistyksistä. KURSSIHAKEMUKSET JA LISÄTIEDOT: Mielenterveyden keskusliitto ry Liikuntasihteeri Kati Rantonen Keskustie 18 E Jyväskylä p kati.rantonen@mtkl.fi TEKSTI Henrietta Gyllenbögel HENKISTÄ HYVINVOINTIA luodessa pienet asiat nousevat tärkeään rooliin. Kyse on pienistä arjen muutoksista ja positiivisten tottumusten luomisesta. HENKISEN HYVINVOINNIN TUNNUSMERKKEJÄ Tyytyväisyys elämään ja työhön: vaikka asiat eivät olisikaan täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla. Aktiivisuus: jaksaa tehdä muutakin kuin sen, mikä on pakko. Myönteinen perusasenne: suhtautuu asioihin avoimesti ja kiinnostuneesti. Kyky sietää kohtuullisessa määrin epävarmuutta ja vastoinkäymisiä. Oman itsensä hyväksyminen puutteineen ja vahvuuksineen. MIELENTERVEYDEN VOIMA- VAROJA VOI VAHVISTAA Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Mielenterveys ei ole staattinen tila, vaan muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä. Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat ja epäsuotuisissa ne voivat kulua enemmän kuin uusiutuvat. Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi myös oppia ja opettaa. Mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät: yksilölliset tekijät: identiteetti, sopeutumiskyky ja itseluottamus sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tekijät: perheen, työn, ja koulun muodostamat yhteisöt yhteiskunnan rakenteelliset tekijät: palvelut ja yhteiskuntapolitiikka kulttuuriset tekijät: vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja mielenterveyden sosiaaliset RUNO kriteerit biologiset tekijät. Jaffaruno Mielenterveys ei siis ole vain mielen sairauksien puuttumista vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys mahdollistaa: kyvyn luoda ihmissuhteita ja välittää toisista taidon ilmaista tunteitaan kyvyn tehdä työtä ajoittaisen ahdistuksen ja hallinnan menetyksen sietämisen omassa elämässä tapahtuvien muutosten hyväksymisen. Hyvä mielenterveys on siis voimavara joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Lähteet: Voiman lähteet, Työterveyslaitos 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Maailman terveysjärjestö WHO Jos juoda aikoo, vois veden jaffaks taikoo limpparit kun ovat niin hyviä Ja voisi lisää kehua, kun ottaa mansikkamehua saa olla kuin lintu, jolla on jyviä ja raikasta vettä, niin vesiselvänä että tykkää ihana pimu Joka on aivan tavallinen, t-paitatyttö onnellinen ja jonka lempijuomana on limu Tuomas Väätäinen HENKISEN HYVINVOINNIN VIIKKOA vietetään vuosittain huhtikuun lopulla, viikolla 17. Viikon aikana mielenterveysyhdistykset järjestävät esimerkiksi teemaan liittyviä tilaisuuksia sekä esittelevät toimintaansa omalla paikkakunnallaan. Mielenterveyden keskusliitto lahjoittaa Henkisen hyvinvoinnin viikolla joulukeräyskampanjasta saaduilla varoilla 1000 kappaletta Nuori mieli -oppaita kouluihin ympäri maata. Teemaviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna Viikon nimi muutettiin myöhemmin Hyvän mielen viikoksi ja vuonna 2014 se palautettiin takaisin alkuperäiseen nimeen.

16 16 REVANSSI 2/2015 YHDISTYKSET Välittämisen kyky on kyky nähdä itsensä toisessa, Kyky kuvitella itsensä toisen asemaan ja tilanteeseen. Kun toisen ihmisen mielenterveys säröilee, meillä on oikeus auttaa. Meidän tehtävänämme ihmisenä on välittää ihmisestä. AIKUISET NUORET NUORTEN AIKUISTEN TUKENA Kuusamolainen ANNUT-malli tarjoaa tukia nuorilta nuorille ANNUT-toimintamalliin kuuluvat vertaistuki- ja tukihenkilötoiminta, virikepaja sekä olohuone luovat mahdollisuuksia nuorten vapaaehtoistoiminnalle toisten nuorten hyväksi. TEKSTI Eija Soinsaari Nuorten mielipiteet jäävät usein huomiotta yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä. Kaikilla kuitenkin on halu tulla kuulluksi. Aktiivinen kansalaisuus ei synny itsestään selvästi, vaan edellyttää kasvuolosuhteita, joissa vahvistuvat itseluottamus, rohkeus, luovuus ja ennen kaikkea varmuus siitä, että ihminen voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja siihen yhteisöön, missä elää. Sama pätee myös esimerkiksi huume- ja mielenterveyskuntoutujiin. Heillekin pitää antaa oikeus osallisuuteen, vaikuttamiseen ja välittämiseen. Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry:n alaisuudessa on toiminut vuoden 2011 alkupuolelta alkaen ANNUT-projekti. Projektin kohderyhmänä on ollut vuotiaat, elämänhallintaansa tukea tarvitsevat, opintonsa keskeyttäneet tai ilman opiskelupaikkaa ilman jääneet ja työttömät nuoret. YKSILÖLLISTÄ JA YHTEISÖLLISTÄ TOIMINTAA JA VASTUULLISUUTTA Projektin tavoitteena oli muun muassa löytää uusia testattuja toimintamalleja yhdistyksen toimintaan. ANNUT-toimintamalli on ollut nyt käytössä yli vuoden ja saanut nuorilta ja myös yhteistyökumppaneilta myönteisen vastaanoton. Kokonaisuus on kehittynyt koko projektin aikana vähitellen nuorten tarpeisiin, selvittää projektissa sen alusta alkaen mukana ollut ja myös tukihenkilönä toiminut Ville Nevala. Hän kertoo myös, että jokaisen nuoren kanssa on edetty mahdollisemman käytännöllisellä ja yksilön tarpeet huomioon ottavalla tavalla. Vertaistuki ja toisten auttaminen on levinnyt nuorten keskuudessa projektitoiminnan ulkopuolellekin, toteaa Nevala tyytyväisenä kehittyneeseen yhteisölliseen toimintaan. OLEN OSALLINEN, VAIKUTAN. MINUSTA VÄLITETÄÄN JA MINÄ VÄLITÄN. ANNUT-toimintamallin periaatteisiin kuuluu luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia, yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyntä sekä tasa-arvoisuus. Toimintamalli tarjoaa osallistujille matalan kynnyksen yhteisön, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaehtoiseen ohjattuun toimintaan. Mallissa huomioidaan osallistujien tarpeiden mukainen yksilöllinen kuntoutuminen ja autetaan nuorta siirtymään opiskelujen tai työn pariin. Lisätietoa toiminnasta: aikuiset-nuoret-nuorten-aikuistentukena.html ANNUT-MALLIN TOIMINTAMUODOT * OLOHUONE Arkipäivisin toimiva Olohuone Kitkantien varrella on matalan kynnyksen avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille nuorille. Se on sijaintinsa johdosta helposti monien ihmisten saavutettavissa, eikä paikkaan lähteminen vaadi erityistä suunnittelua. Olohuoneella on suvaitsevainen ja avoin ilmapiiri. Se tarjoaa mahdollisuuden antaa tai saada vertaistukea tai osallistua tukihenkilötoimintaan. * VERTAISTUKI- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Vertaistuki- ja tukihenkilötoiminnalla on tavoitteena lisätä nuorten ja erityisesti tuettavien henkilöiden voimaantumista, elämänhallintaa ja hyvinvointia sovittujen tavoitteiden mukaisesti Toiminnan tavoitteena on helpottaa heidän oireitaan, lievittää yksinäisyyttä ja luoda lisää sosiaalista verkostoa ja aktivoida heitä jo olemassa olevien palvelujen piiriin. Projektissa sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet, ja olen alkanut ymmärtää itseäni paremmin, kertoo Kira Karjalainen, joka on toiminut vertaistukihenkilönä ja haluaisi kouluttautua tukihenkilöksi. Toiminta mahdollistaa vertaistukiryhmien luontaisen syntymisen, niitä ei kutsuta kokoon. * VIRIKEPAJA Pajassa työskennellään ryhmissä tai yksilöllisesti, mahdollisuuksien mukaan nuoria kiinnostavien asioiden parissa ja kehitetään yhteistä toimintaa. Virikepajalla on muun muassa korjailtu vaatteita, askarreltu ja tuunattu vanhasta uutta sekä pelattu tunnetilakorteilla. Virikepajalta voidaan lähteä yhdessä harrastamaan myös muualle esim. korjaamaan autoa. Tavoitteena on löytää luovan ryhmätoiminnan ja yksilön vahvuuksien myötä luontevia tapoja elämänhallinnan sekä sosiaalisen taitojen kehittämiseen. Toiminnassa keskitytään osallistujien voimavaroihin, vahvuuksiin sekä uuden oppimisen mahdollistamiseen tavoitteena työ- ja toimintakyvyn parantuminen. ANNUT-TOIMINTAMALLI AIKUISET NUORET NUORTEN AIKUISTEN TUKENA Yksilöllistä ja yhteisöllistä toimintaa ja vastuullisuutta VERTAIS- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan kautta lisätä nuorten voimaantumista, elämänhallintaa ja hyvinvointia OLOHUONE Tarjoaa mahdollisuuksia yksilön tai yhteisön kohtaamiselle ja omaehtoiselle toiminnalle VIRIKEPAJA Nuorista lähtöisin olevaa ryhmä- ja yksilöllistä virikkeellistä toimintaa Nuorten elämänhallinnan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen Olen osallinen, vaikutan. Minusta välitetään ja minä välitän. Helposti siirrettävissä ja levitettävissä oleva ANNUTtoimintamalli on käytettävissä toisten yhdistysten toiminnassa.

17 2/2015 REVANSSI 17 ANNUT-toimintamalli on käytettävissä toisten yhdistysten toiminnassa. s. 16 Säpikkään uudet tilat luovat onnellisuustaskun Sodankylän Säpikäs ry juhlisti uusia toimitilojaan tammikuun lopussa. Juhlissa puhunut valtuuston puheenjohtaja pohti vapaaehtoistyötä ja sen vaikutuksia mielenterveystyössä. TEKSTI Tarmo Raatikainen KUVAT Mika Kuusela Aamusta matkaan. Suuntasimme auton Malisen Ilkan kanssa kohti Sodankylää. Pohjoisessa tuommoinen 500 km edestakainen piipahdus päiväsiltään ei ole kummoinen suoritus. Ritva- Liisa Korhonen, Säpikäs ry:n puheenjohtaja oli soitellut minulle viikkoa aikaisemmin ja pyydellyt puhumaan yhdistyksen uusien tilojen avajaisiin. Matkalla halki lumisen Koillismaan, yli Napapiirin, kohti pohjoista elokuvajuhlakaupunkia, ehdimme Ilkan kanssa jutella paljon yhdistysten asioista. Jo syksyllä teimme valtuustossa kannanoton, jossa usutimme yhdistyksiä ja julkista sektoria yhteistyöhön mielenterveyskuntoutujien tukemisessa. Eräs tärkeä asia on turvata yhdistysten toiminnalle tilat. Sodankylässä saavuimme tilaviin, valoisiin ja esteettömään liikkumiseen suunniteltuihin tiloihin. Keittiössä porisi Maritan keitot, puheenjohtajalle juustoinen kasviskeitto, muille lapinukonkeitto. Lappilainen ystävällisyys nappasi heti otteeseensa, kokki-pappinen syliinsä ihan sananmukaisesti, Koillismaan vieraat. Kun juhlan alkamisaika lähestyi, alkoi ihmisiä saapua. Säpikäs ry tekee läheistä yhteistyötä paikallisen Kehitysvammaisten Tuki ry:n kanssa. Paikalle saapui myös Sodankylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kunnan virkamiehiä. Muistakaa yhdistykset kutsua aina juhliinne paikallisia poliitikkoja, ettei asianne unohtuisi! Soppaa söi ja kakkukahveja nautti satakunta juhlavierasta sulassa sovussa. Virittelin kitaraa ja kertailin vielä esitykseni runkoa. Ilmassa oli suuren yhdistystoiminnan juhlan tuntua! KESTÄVÄ JA VILLI VAPAEHTOISUUS Puheeni aluksi totesin, kuinka tärkeää vapaaehtoistyö on mielenterveystyössä. Vapaaehtoistyöllä joudutaan ajoittain paikkaamaan julkisen sektorin mielenterveystyön aukkoja. Laskelmien mukaan jokainen julkiseen työhön sijoitettu euro on vapaaehtoispuolella kuuden euron arvoinen. Onnellisuustasku on paikka, jossa on helpompi hengittää, paikka jossa esimerkiksi vertaistukeen perustuva villi vapaaehtoisuus alkaa kukoistaa. Lainaus on Lapin yliopiston tutkija Liisa Hokkasen tutkimuksesta, joka käsitteli Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten toiminnan vaikutuksia. Akuuttiin mielenterveystyöhön vapaaehtoistyöstä ei ole, onnellisuustaskujen luomiseen, kuten Säpikkään uudet tilat ovat, vapaaehtoistyöstä on. Puheessani sivusin myös vapaaehtoistyön määrittelyä. Liisa Hokkanen jakaa vapaaehtoistyön kestävään ja villiin vapaaehtoisuuteen. Kestävä vapaaehtoisuus on ammatillistunutta, organisoitunutta ja hallittavaa. Tällainen vapaaehtoistoiminta on siten myös helpommin mitattavissa ja osoitettavissa olemassa olevaksi yhteistyökumppaneille, rahoittajille ja yhteiskunnalle. Villillä vapaaehtoisuudella tarkoitetaan kauppakassin kantamista, pihan kolaamista, saunottamista, kyydin tarjoamista, tiedon jakamista, lomakkeiden täyttämisessä auttamista, ventovieraan kuuntelemista, toisen ihmisen hädän jakamista ilman, että toimintaa ohjaa yhdistys tai jokin muu taho. TASKUISSA LUODAAN PERUSTA YHTEISÖLLISYYDELLE Säpikkään uusista tiloista poistui silminnähden tyytyväisiä ihmisiä. Erityiseen arvoon onnellisuustaskut nousevat, kun osallisuus, osallistuminen tai vaikuttaminen yhteiskuntaan on muutoin heikoissa kantimissa. Taskuissa kestetään ympäristön painetta, päästään yli heikoista hetkistä ja luodaan perustaa yhteisöllisyydelle. Hyvin toimivassa demokratiassa onnellisuustaskut ovat reiällisiä ne ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kiitos Sodankylä! Toiminnanjohtajamme Olavi Sydänmaanlakan tervehdyssanoja lainaten: Mielenterveyden keskusliiton juuret ovat syvällä potilaiden ja mielenterveyskuntoutujien kokemusmaailmassa. Me pysymme pystyssä sillä, että juuremme ovat levinneet laajalle aina Sodankylää myöten. Me olemme olemassa äänenä yhdessä vahvempia. Ajatelkaa suuria, sillä te olette sitä. Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtaja ja yhdistyskentän ristiretkeilijä Kursiivilla kirjoitetut lainaukset ovat Lapin yliopiston tutkija Liisa Hokkasen tutkimuksesta Mielenterveysaktiivien toiminta, kysely Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille, joka julkaistiin Mielenterveysmessuilla marraskuussa Tilaisuus päättyi yhteislauluun. Raatikaisella oli, kuten tavallista, kitara mukanaan säestämistä varten. Ritva-Liisa Korhonen, Säpikäs ry:n puheenjohtaja toivotti vieraat tervetulleiksi yhdistyksen uusiin toimitiloihin. Sodankylässä pantiin pöytä koreaksi uusien tilojen kunniaksi. Mieli maasta ry:n koulutusta keväällä 2015 RYHMÄNOHJAAJIEN JATKOKURSSI: Koulutuskeskus Sopukka, Sipoo JATKOKURSSI on tarkoitettu Mieli Maasta yhdistyksen ryhmänohjaajana toimiville. Jatkokurssille voivat hakea henkilöt, jotka ovat käyneet Mieli Maasta ry:n tai jonkun muun tahon järjestämän vertaisohjaajan peruskurssin. Jatkokurssin tavoitteena on syventää peruskurssilla ja ryhmän ohjaamisessa saavutettuja taitoja. Kurssilla käsitellään mm. ryhmäkokemuksia, ongelmatilanteita, ohjaajan omia voimavaroja sekä tehdään käytännön harjoituksia. KAIKKI KURSSIT ovat ilmaisia Mieli Maasta ry:n jäsenille. Myös matkakulut korvataan jälkikäteen jäsenille halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan ja joissakin tapauksissa kilometrikorvauksina. Muille halukkaille koulutus maksaa 140 euroa. KAIKILLE KURSSEILLE haetaan kirjallisesti. Hakulomake löytyy yhdistyksen kotisivuilta: Lähetä hakulomake postitse osoitteeseen Mieli maasta ry, Asemamiehenkatu 4 (6.kerros), HELSINKI. YHTEYDENOTOT ja tiedustelut yhdistyksen toimistolta p / toimisto@mielimaasta.fi tai puheenjohtaja Heidi Järviseltä p

18 18 REVANSSI 2/2015 JOS LÄHEISELLÄSI ON ONGELMIA MIELENTERVEYDEN KANSSA MIELENTERVEYSYHDISTYS HYVÄN MIELEN TALO RY Oulussa tarjoaa erilaista mielenterveyttä tukevaa ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. Omaistoiminnassa tuetaan läheisiä mm. vertaistuen, tiedon ja henkilökohtaisen auttavan keskustelun sekä koulutus- ja virkistysmahdollisuuksien avulla. Omaistoiminnan alueena on koko Pohjoinen Suomi. TOIMINTAA KEVÄÄLLÄ 2015: Omaisryhmät: Omaisten ja läheisten vertaistukiryhmissä pääsee luottamuksella ja ohjaajan tuella juttelemaan jaksamisestaan ja kokemuksistaan sekä saamaan arjen vinkkejä muilta läheisiltä. Pohjois-Suomessa toimii useita omaisryhmiä eri paikkakunnilla. Tukea jaksamiseen voi saada myös puhelimitse kokoontuvasta vertaisryhmästä puhelinryhmästä, joka on osallistujille maksuton ja johon voi osallistua myös nimettömänä ja omasta kodistaan käsin. Omaisryhmiä perustetaan tarpeen ja resurssien mukaan eri puolille Pohjois-Suomea. Omaispäivät järjestetään yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Päivillä on tarjolla tietoa, vertaiskeskusteluita, kokemusten vaihtoa ja virkistäytymistä. Päivien hinta on Hyvän mielen talon jäsenille 45 sisältäen majoituksen, ohjelman ja ruokailut. Ei-jäsenille hinta on 120. Hyvän mielen talon jäsenyys 10. Muu tuki: Pohjois-Suomen omaisille on tarjolla henkilökohtaista auttavaa keskustelua, jossa voidaan yhdessä kartoittaa elämäntilannetta ja tukimahdollisuuksia. Omaisia ja läheisiä tukevia koulutuksia, virkistystä ja tilaisuuksia järjestetään vuosittain useita eri paikkakunnilla. Omaistoimintaa järjestetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa: Jos olet kiinnostunut saamaan omaisia tukevaa toimintaa paikkakunnallesi, ole yhteydessä omaistyöntekijään. Lisätietoja: omaistyöntekijä Sanna Hyry, p , tai OMAISRYHMÄT ERI PAIKKAKUNNILLA y Haapajärven omaisryhmä y Haapaveden omaisryhmä (UUSI) y Iin omaisryhmä (tauolla) y Ivalon omaisryhmä y Kemin omaisryhmä y Kemijärvi (mahdollista aloittaa) y Kempeleen omaisryhmä (UUSI 2015) ykiimingin omaisryhmä y Koillismaa (Taivalkoski, Posio, Kuusamo): omaisen ABC (syksy 2015) ykuusamon omaisryhmä (toiminnallinen ryhmä) ykuusamon omaisryhmä (keskusteluryhmä) y Oulu: yvanhempien omaisryhmä (UUSI 2015) Omaispäivillä y Aikuisten lapsiomaisten ryhmä Kuusamossa (UUSI 2015) 2014 ohjaajat yvertaisryhmä nuorille (UUSI 2015) Liisaa ja Tarja y Voimavaroja arkeen hilpeissä ypudasjärven omaisryhmä tunnelmissa. yraahen omaisryhmä Liisa on Hyvän yranuan omaisryhmä mielen talo ry:n vapaaehtoinen yrovaniemen omaisryhmä ohjaaja ja Tarja y Sodankylän mielenterveys- ja Tikkanen on päihdeomaisten ryhmä (UUSI) Mielenterveyden yvaalan omaisryhmä (mahdollista aloittaa) keskusliitto ry:n yylivieskan omaisryhmä hankekoordinaattori. yylivieska Sähäkän omaisryhmä VAALITILAISUUS Mielenterveyspalveluja ihmisille SOSTEn ja Hyvän mielen talo ry järjestivät vierailun Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille. TEKSTI Liisa Alanampa KUVAT Virve Ahola Hyvän mielen talolla Oulussa oli tiistaina ilahduttava määrä kansanedustajaehdokkaita juttelemassa mielenterveyspalveluista. Ehdokkaiden lisäksi paikalla oli Hyvän mielen talon kokemusasiantuntijoita, jotka esittivät kehittämisideoita ehdokkaille ja tilaisuudessa vierailleelle sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle (kok.). Alkupuheenvuorossa SOSTEn johtaja Anne Knaapi korosti ehdokkaiden ja järjestöjen välisen keskustelun tärkeyttä, sillä paikalle saapuneet ehdokkaat saattaisivat myöhemmin olla tekemässä järjestöjä koskevia päätöksiä. Asiakaslähtöisen mielenterveystyön vahvistamisessa järjestöt ovat hyvä yhteistyökumppani. Järjestöjen jäsenistöön kuuluvat mielenterveyskuntoutujat ja heidän läheisensä tuovat kehittämiseen mukaan moniäänisyyttä ja kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa tietoa sairauden vaikutuksista, toipumisesta ja palvelujärjestelmästä. VASTUUHENKILÖ AVOHOITOON Kokemusasiantuntijoilla oli paljon sanottavaa mielenterveyspalveluista. Huolissaan oltiin muun muassa niistä mielenterveyskuntoutujista, jotka hoitojaksolta avohoitoon siirtyessä ovat vaarassa syrjäytyä seurannan vähäisyyden vuoksi. Ratkaisuksi esitettiin vastuuhenkilöä, joka tukisi kuntoutujaa avohoidon aikana. Tällainen jatkuva seuranta tulisi valtiollekin edullisemmaksi kuin hoitokuvioiden aloittaminen aina alusta. Lisäksi toivottiin, että etenkin hiljaisten ja eristäytyvien henkilöiden mielenterveyteen kiinnitettäisiin tarkemmin huomiota. Mielenterveysongelmiin olisi hyvä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös yleisiin asenteisiin toivottiin tuntuvaa muutosta, jotta mielenterveyskuntoutujien ei tarvitsisi pelätä leimautumista esimerkiksi työpaikalla tai työterveydenhuollossa. Hoidossakin tulisi varmistaa kokonaisvaltaisuus, ihmisen psyyken hoitoon ei riitä pelkkä lääkitys. JÄRJESTÖT APUNA YKSINÄISYYDESSÄ Kuten ministeri Räty totesi, Suomi on järjestöjen luvattu maa. Järjestötyö kohtaa kuitenkin monia haasteita: Ammatillistuminen uhkaa toiminnan joustavuutta ja rahalliset resurssit tuottavat päänvaivaa etenkin silloin, kun kolmannen sektorin toimijoille sysätään vastuuta palveluista, joita julkisella sektorilla ei ole varaa hoitaa. Haastavaa on myös yksinäisyys, joka Rädyn mukaan on yhtä haitallinen ilmiö kuin tupakointi mutta ei yhtä vaarallisena pidetty. Miten yksinäinen ihminen löytää tiensä lääkkeen esimerkiksi järjestöjen toiminnan äärelle? Etenkin vaalien alla sosiaali- ja terveyspolitiikka on kuumana kihisevä puheenaihe. Yleisesti ottaen tilaisuudessa toivottiin yhdenvertaisuutta mielenterveyspalveluihin. Vaikka täydellisen tasa-arvon saavuttaminen on utopistinen ajatus, ei siihen pyrkiminen ole turhaa. Kun julkiset terveyspalvelut lyövät järjestöjen ja näiden tarjoaman kokemustiedon kanssa viisaat päät yhteen, kohdataan potilas ihmisenä eikä vain sairastavana asiakkaana. Rädyn mukaan hallintorakenteet eivät hoida ihmisiä, mutta kuten yksi kokemusasiantuntijoista esitti, voisivat ne edistää yhdenvertaisuuden toteutumista lisäämällä koulujen opetussuunnitelmaan elämäntaito-opetuksen muodossa. Kuten Hyvän mielen talon tunnuslause kuuluu, sydämellä näkee hyvän. Mitä näemme, kun katsomme mielenterveyskuntoutujaa? Kirjoittaja on opiskelijaharjoittelija. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty jututti mielenterveysalan kokemusasiantuntijoita Erkki Mannista ja Osmo Lämsää Hyvän mielen talolla Oulussa. Johtaja Anne Knaapi esitteli Suomen sosiaali ja terveys ry:n tavoitteet tulevalle vaalikaudelle. Eduskuntavaaliehdokkaat tulivat kuuntelemaan ja keskustelemaan mielenterveysasioista Hyvän mielen talolle.

19 2/2015 REVANSSI 19 TAIDENÄYTTELY Taidetta suljetulta osastolta KUVATAITEILIJA Jani Rybä Rytkösen näyttelyn nimi kertoo oleellisimman: 21 päi vää Peijaksen suljetulla osastolla. Kokoelman 20 lyijykynäteosta syntyivät taiteilijan 21 päivän mittaisella jaksolla sairaalan sul jetulla psykiatrisella osastolla, yhden taulun päivävauhdilla. Piirtämisen tuomaan flow- tilaan taiteilija saattoi paeta päänsä sisällä kuuluvia ääniä. Samalla hän sai kokea luovuu den iloa, jonka tuloksiin voi tutustua saman sairaalan kah viossa huhtikuun ajan. Jani Rytkönen, 21 päivää Peijaksen suljetulla osastolla, Peijaksen sairaala, Vantaa, 2. kerroksen kahvio, avoinna arkisin klo 7 19 ja viikonloppuisin Taiteilijan fanisivut Facebookissa nimellä Jani Rybä Rytkönen. KIRJA-ARVOSTELU Pahuuden myytit aikamme ilmiöissä TEKSTI UNTO VASKUU valkoiseksi, mutta sitten näin Sertolla pes tyn perkeleen. Hyvän kääntöpuoli on te rävä kirjoituskokoelma pahuu desta ja siihen liittyvistä myy teistä. Sanottavaa riittää muun muassa nettipalstojen anonyy meistä asiantuntijoista, uskomus hoidosta, viihteellistyneestä tiedonvälityksestä, syrjäyty LUULIN ENKELIÄ misestä, väkivallasta, suoma laisesta rangaistuskäytännöstä ja monenlaisesta humpuukista ja lööperistä. Pahuuden ilmenemismuo toja on paljon, ja usein paha ver houtuu näennäisen hyvyyden kaapuun. Vaikka pimeän puo lella mennään, kirjoituksissa on myös pilkettä silmäkulmassa. Hannu Lauerma on oiva sanankäyttäjä ja ottaa kirjas saan reippaasti kantaa aikamme ilmiöihin ja arvostelee reippaas ti alalla vallitsevia epäkohtia ja lieveilmiöitä. Lauerma on lääketieteen tohtori, psykiatrian ja oikeusp sykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Hänellä on unilääketieteen erityispätevyys. Lauerma työskentelee psykiat risen vankisairaalan vastaava na ylilääkärinä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus professorina. Hannu Lauerma, HYVÄN KÄÄNTÖPUOLI, Wsoy 2014, 269 s. TÄMÄN MERKIN TAKANA ON TUHANSIA HYVIÄ KOJA RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY:N HYVIÄ TEKOJA EUROLLA. Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja. RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa. Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa.

20 20 REVANSSI 2/2015 Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita. Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi. Rohkeasti eläkkeelle Toimitus muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä kirjoitukset mieluiten sähköpostilla: tai osoitteella: Mielenterveyden keskusliitto, Revanssi, Mielipide, Malmin kauppatie 26, 4. krs, Helsinki. MIELIPIDE Hoi vertaiset ja kuntoutujat, hoitoalan ihmiset ja muut mielenterveysalan ihmiset. Minä olen tätä asiaa kauan miettinyt, että siitä pitää kirjoittaa, nyt sen tein. Eli eläke, miksi se on tarpeellinen nuorelle aikuiselle? Eläke auttaa ihmistä elämään tervettä elämää. Mikäli on oikeasti joutunut sairauden takia hoitoon vaikka 3 5 kertaa, pitäisi eläke saada ilman mitään jatkuvia hakemisia. Miksi? Itsekin pistin vastaan eläkehommissa, eikä Kelakaan sitä myöntänyt aiemmin elämässäni. Kun sain lapsen, viisastuin monessa. Myös tässä asiassa. Jos olet ollut suljetulla osastolla yli 3 kertaa hoidossa, tiedät miten vaikeaa se on. Muut ihmiset jotka ei terveysasioista tai laitoshoidosta ymmärrä mitään, eivät voi käsittää näitä asioita. Työelämä on raaka, siellä ei oikein aina hahmoteta, mitä ihminen jolla on vaikea sairaushistoria tarvitsee. Tai voidaan aliarvioida. Sairastuminen, se väsyttää. Jos olet ollut laitoksessa sairauden takia, olkoon se psykoosi tai masennus tai mikä vaan, jos se toistuu vaan, on selvää, että työelämä ei enää semmoisenaan sovi. Tätä asiaa ei tarvitsisi hävetä, jos jollain olisi ollut 3 kertaa syöpä tai sydänkohtaus ja hän olisi eläkkeellä kaikki ymmärtää eikä tarvitse selittää. Eläkkeellä voi silti kuntoutua, ns. tervehdyttää itseään. Eläkkeellä on hyvä olla, ja jos se olisi raha-summaltaan isompi, olisi tietty vielä parempi. Eläkkeen ohellahan voi tehdä työtä, se eläke myös helpottaa arkea. Eläkeläiset tuppaa jäämään köyhiin, koska meillä on rajoitettu tarkasti se määrä, minkä verran rahaa saa tienata eläkkeen lisäksi, ja tämä summa on hyvin pieni. Sen takia eläkkeellä oleva on riippuvainen erilaisista tuista joka tapauksessa. Tätäkään ei silti pitäisi hävetä, mutta sosiaali- ja terveysalan ihmisten tulisi ehkä ymmärtää, miten hankalaa se on. Eläkeläinen ei saa menestyä rahallisesti. Jokaisella aikuisella on myös halu toimia, niin kuin minullakin. Kun pääsin eläkkeelle, parantumiseni kiihtyi ja tiesin, että enää ei tarvitse vakuutella ja hakea työtä tai muita tukia. Työskentelen parhaiten näin. Taiteestani en tienaa rahaa, luennoistani joskus luentopalkkion. En tarvitse enää mielialatai neurologista lääkitystä, käytän luontaishoitoja. Kuulen ääniä, mutta ne eivät häiritse minua. Äänien kuuleminen päinvastoin on ollut hyvin eheyttävä tekijä minulle. Olen oppinut hoitamaan itseäni. Minulla oli loistava avohoito ja sain eläkkeen, jonka avulla keskityin hyvin itseni hoitamiseen. Nyt saa olla ja elää mennä eteenpäin, keskittyä perheeni asioihin ja taiteeseen. Ihminen kuitenkin kaipaa tekemistä ja virikkeitä, älyllisiä haasteita ja aktiviteettejä. Itse saan niitä toteuttaa harrastukseni ja työni parissa niin paljon kun jaksan. Harrastan joogaa ja pilatesta, kevyitä lajeja, mutta myös tanssia. Moni eläkeläinen Saara Sutinen näyttelyssään 2014 Ravintola Rytmissä Helsingissä. pakenee harrastuksia koska ne maksaa, minä ajattelen ihan päinvastoin: vaikka harrastukseni maksaa niin ilman niitä en pysyisi terveenä. Siellä saa rentoutuakin ja omaa aikaa. Eläke takaa sen että ajan käytön saan päättää minä itse ja lepään tarvittaessa. Moni nuorempi ihminen häpeää sitä että joutuu eläkkeelle, tai ei halua eläkkeelle. Ymmärtäähän sen. Moni myös kuntoutuu, mutta minä esimerkiksi en kuntoutunut sellaiseen kuntoon koskaan, että voisin elää ilman eläkettä ja pysyä terveenä vuodesta toiseen. Nyt asiat on hyvin. Pääasia on, että laitosjaksot eivät uusiutuisi. Minä satsaan siihen. Terveyteeni. Ja käyn vertaistukihommissa, toimin aktiivina. Erosin skitsofreniayhdistyksen hallituksesta, koska hallinnolliset tehtävät vievät liikaa voimia nyt. On tärkeä osata tietää jaksamisen rajat. Olen siihen nyt vasta oppinut. Saara Sutinen taiteilija, musiikintekijä ja aktiivi monessa mielenterveysja hoitoalan yhdistyksessä KOKEMUSASIANTUNTIJUUS Kokemusasiantuntijoilla tärkeä rooli tutkimushankkeiden arvioimisessa Nykyaikaiset linjaukset korostavat asiakkaiden osallisuutta hoitotyön kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoiden osallistumista tutkimukseen, erilaisiin hankkeisiin ja toiminnan kehittämiseen on myös korostettu. Suomessa toiminta on vasta aluillaan. Mielenterveyden keskusliiton kokemusarvioitsijat tekivät syksyllä 2013 hankearvioinnin Turun yliopiston hallinnoimasta ja Työsuojelurahaston rahoittamasta hankkeesta Turvallinen työn hallinta. Hanke toteutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteistyönä. Idea hankkeen käyttäjälähtöisestä ja kokemusperäisestä arvioinnista sai alkunsa kokemusasiantuntija Ritva Kemppaiselta, joka toimi hankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kokemusarviointia tehtiin Mielenterveyden keskusliitossa tällä tavalla. Itse olen sitä mieltä, että kokemusarvioitsija on parhaimmillaan juuri tällaisissa hankearvioinneissa, joissa aineisto on valmiina ja vain potilasnäkökulma arviointiin puuttuu, Ritva Kemppainen kuvaa. NÄKÖKULMIEN YHDISTÄMINEN YHTEISEN YMMÄRRYKSEN SAAVUTTAMISEKSI Hankkeen tavoitteena oli tukea akuuttipsykiatrisilla sairaalaosastoilla työskentelevien hoitajien työhyvinvointia ja hoidon laatua. Hankkeessa pyrittiin kehittämään näyttöön perustuva työmenetelmä väkivaltatilanteiden ennakointiin, riskien arvioimiseen ja potilaan kohtaamiseen. Mukana oli kolme osastoa, jossa väki valtatilanteita esiintyi paljon. Hankkeen kantavana ideana oli potilaiden, omaisten, hoitohenkilökunnan ja tutkijoiden näkökulmien yhdistäminen yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi, käytännön toimenpiteiden suunnittelemiseksi sekä sitä kautta väkivaltatilanteiden ennakoimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Kolme Mielenterveyden keskusliiton kokemusarviointikoulutuksen käynyttä kokemusarvioijaa sai arviointityönsä pohjaksi hankemateriaalia: hankesuunnitelman, kokouspöytäkirjoja ja- esityksiä, muistiinpanoja tutkijoiden vierailuilta psykiatrisilla osastoilla, hankkeesta kirjoitettuja dokumentteja sekä hankkeen aikana osastoilla käyttöön otetun DASAväkivallan riskinarviointimittarin. Arviointimenetelmänä käytettiin kokemusarvioijien ohjattuja dialogisia työpajatyöskentelyä. Työn tekeminen tiimissä oli nimenomaan tärkeää. Näin saatiin mahdollisimman monta näkökulmaa esille, Ritva Kemppainen kuvailee. Tutustuttuaan saatuun materiaaliin ja keskustelujen jälkeen kokemusasiantuntijat laativat kirjallisen arviointiraportin hankkeen vahvuuksista ja kehittämissuosituksista. ASIAN NÄKEMINEN SISÄPUOLELTA Ritva Kemppainen kertoo työn olleen mielenkiintoista ja innostavaa. Tällainen arviointityö tulee jatkossa varmasti lisääntymään, kun kokemusasiantuntijuus saa lisää tunnettavuutta ja sille kuuluvaa arvostusta. On selvää, että asia näyttää aivan erilaiselta silloin kun sen henkilökohtaisesti on kokenut. Silloin tietää, miltä asia tuntuu eikä vain näytä tuntuvan, kuten ulkopuolelta katsottuna. Kokemusnäkökulman lisääminen kaikkiin hankkeisiin, joihin se sopii, on edullinen ja hankkeen arvoa nostava lisä. Toivon, että yhteistyömme jatkuu. Mielenterveyden keskusliiton kirjallinen arviointi liitettiin osaksi Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksella tehtyä loppuraporttia Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa. Kirja on saatavilla internetistä ( ja se on herättänyt laajasti kiinnostusta ympäri Suomea. Tella Lantta, sh, TtM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ritva Kemppainen, kokemusarvioitsija, Mielenterveyden keskusliitto Maritta Välimäki, sh, TtT, dosentti, professori ja sivutoiminen ylihoitaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri