KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon"

Transkriptio

1 KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohdealueiden kuvaukset Matinkylä Maunula Keijupuisto VTT / Matinkylä Suomen Kiinteistöliitto ry / Maunula Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu / Keijupuisto

2 2 SISÄLLYS 1 Matinkylä Yleistä Sijainti Historia Muut ominaisuudet Väestö ja asuntokunnat Talotyypit ja asuntokanta Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Maunula Yleistä Sijainti Historia Muut ominaisuudet Väestö ja asuntokunnat Talotyypit ja asuntokanta Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Keijupuisto Yleistä Sijainti Historia Muut ominaisuudet Väestö ja asuntokunnat Talotyypit ja asuntokanta Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet

3 3 1 MATINKYLÄ 1.1 Yleistä Sijainti Matinkylä (Mattby) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee Suomenlahden rannalla noin 14 km Helsingin keskustasta länteen, kuva 1.1. Pohjoisessa alue rajoittuu Länsiväylään ja Olarin kaupunginosaan, lännessä Suomenojan altaaseen ja Kaitaan kaupunginosaan ja idässä Gräsanojaan ja Haukilahden kaupunginosaan. Matinkylän suuralueeseen kuuluu myös Olari. Matinkylän (28) nykyinen asukasmäärä on noin 1825 ja Matinkylän suuralueen noin 4. Liikenneyhteys Helsinkiin on länsiväylästä johtuen varsin hyvä ja suunniteltu metron valmistuminen vuosikymmenen puolivälin tienoilla tulee parantamaan julkisia yhteyksiä entisestään, kuva 1.2. Matinkylän tilastoalue koostuu Matinkylän keskuksesta, Tiistilästä, Matinlahdesta, Matinmetsästä, Nuottaniemestä sekä Miessaaresta. Matinkylän pohjoisimmalla laidalla sijaitsee suuri Ison Omenan kauppakeskus, keskiosissa on korkeita kerrostaloja, etelämpänä asutus painottuu rivitaloihin ja matalampiin kerrostaloihin, kun taas kalliimpiin alueisiin lukeutuvat itäosan Iirislahti ja eteläosan Nuottaniemi ja Koukkuniemi pientaloalueineen. Kuva 1.1 Matinkylän alue: Matinkylän keskus, Tiistilä, Matinlahti, Matinmetsä, Nuottaniemi ja Miessaari

4 4 Kuva 1.2 Länsimetron suunniteltu linjaus (Kuva Länsimetro Oy) Historia Rakennusliike Haka aloitti Matinkylän rakentamisen vuonna 1968 /1/. Matinkylän ensimmäisen asuinkerrostalon, As. Oy Matinraitti 7:n peruskivi muurattiin noin 4 vuotta sitten. Rakentaminen aloitettiin Matinkartanon alueelta. Maat kaavoitettiin merkittäviltä osin kerrostaloasunnoille, ja samalla aluerakentajana toiminut Rakennuskunta Haka osti kehitettäväksi maata lähialueilta. Matinkylälle jäi rakennusliike Hakan vahvasta roolista johtuen alueellinen leima eräänlaisena vähävaraisempien asuinalueena. Tämä johtui lähinnä lähialueiden kuten Haukilahden, Westendin, Tapiolan ja Olarin asukkaiden asenteista. Matinkylä oli samalla maan suurimpia aluerakentamisen projekteja. Rakentaminen kuitenkin ajoittui varsin pitkälle ajalle. 4 vuodessa Matinkylä on kehittynyt lähiöstä kaupunginosaksi, jossa on kaikki asukkaiden tarvitsemat päivittäis- ja muut palvelut, kuva 1.3. Rakentamisessa kiinnitettiin huomiota määrään, jolloin muu asumisviihtyvyyteen liittyvä kehittäminen kuten ympäristön viihtyisyys jäi alkuaikoina vähemmälle huomiolle. Matinkylän kaavoitus tapahtui vähitellen ja kangerteli ajoittain pahasti. Rakentamista hidasti ja vaikeutti myös asuntojen kysynnän hiipuminen 197-luvun puolivälissä. Matinkylää uudistettiin voimakkaasti luvuilla /1/. Alueella tehtiin koko valtakuntaakin ajatellen ainutlaatuinen ympäristön perusparannusprojekti vuonna Nelihenkinen ammattilaisryhmä suunnitteli koko alueen ympäristön perusparantamisen. Hanketta ohjasi Espoon kaupunki, ja se voitiin toteuttaa kaikkien kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöiden alueilla tontti- ja hallintokuntien rajoista riippumatta. Monet kiinteistöt ovat projektin myötä saaneet mm. Viherympäristöliiton (VYL) ympäristöpalkintoja. Matinkylän asuntokantaa on peruskorjattu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alueella toimivan Matinkylän huolto Oy:n hoitamille kiinteistöille on tehty kunnossapidon periaateohjelmat, mikä on helpottanut korjausavustusten saantia.

5 5 Kuva 1.3 Matinkylä 1969 ja 29 (Kuva: Matinkylän huollon asiakaslehti MASA 2/29) Muut ominaisuudet Matinkylän palvelut ovat suurelta osin keskittyneet kauppakeskus Isoon Omenaan, jossa on sata kauppaa ja puotia, apteekki, pankkeja, ravintoloita ja kahviloita, lääkäriasema, elokuvateatteri, Espoon kaupungin yhteispalvelupiste, kirjasto, Kelan toimipiste ja monia muita palveluita. Matinkylän vanhassa ostoskeskuksessa on mm. elintarvikekauppoja, kenkäkauppa, kukkakauppa, R-kioski, pankkiautomaatti, videovuokraamo, parturi-kampaamo, kahvila ja ravintoloita. Matinkylän alueelta löytyy myös posti ja mm. hammaslääkäreitä, lakiasiaintoimisto, leipomo, kokoushotelli ja huoltoasema. Kuntapalveluita ovat terveysasema ja useat koulut ja päiväkodit (myös ruotsinkielisiä). Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoavat mm. kuntosalit, jäähalli, pallokentät, tenniskenttä, liikuntakeskus, laaja puistomaisten raittien verkosto ja venesatamat. Matinkylän ominaisuuksia ja asukasprofiili on taulukossa 1.1 ja kuvassa 1.4. Vaikka taulukon 1.1 tilasto on jo muutaman vuoden takaa, antaa taulukko suuntaa antavan käsityksen Matinkylän sosioekonomisista ominaisuuksista. Ulkomaan kansalaisten osuus koko Matinkylän asukkaista on alle 1 %. Työttömyysprosentti on vaihdellut 7 ja 1 %:n välillä. Matinkylän työpaikkaomavaraisuus on noin 4%. Suurimmat työllistävät toimialat ovat yhteiskunnalliset ja kaupan palvelut, joiden osuus työpaikkaomavaraisuudesta on noin 7 %.

6 6 Taulukko 1.1 Matinkylän ominaisuuksia vuodelta 24 /2/. Kuva 1.4 Matinkylän profiili /2/

7 7 1.2 Väestö ja asuntokunnat Espoolaisia oli vuoden 28 alussa , ja he asuivat yhteensä asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 4:lla eli 1,4 %. Espoon asuntokunnissa asuu keskimäärin 2,25 henkilöä. Matinkylän asukasluku vuonna 28 oli 1825, mikä oli 8 % Espoon asukasluvusta. Matinkylän asuntokuntien keskikoko oli 2,5 henkeä. Asukasluvuiltaan suurimmat osa-alueen olivat Tiistilä, Matinlahti ja Matinmetsä. Edellä mainittujen osa-alueiden asukkaiden osuus koko Matinkylän asukkaista oli 77 %. Asukasluvun on arvioitu kasvavan vuoteen 219 mennessä 9 %. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli vuoden 28 alussa Espoossa 67,3 % ja Suur-Matinkylässä 73 %. Matinkylän asuntokunnista on 75 % 1-2 hengen talouksia, mikä on enemmän kuin Espoossa keskimäärin. Matinkylän noin 9 asuntokunnasta yhden hengen asuntokuntia on yli 4 %, taulukko 1.2. Väestön ikärakenne on jotakuinkin samanlainen kuin Espoossa keskimäärin. 6 vuotta täyttäneiden osuus Matinkylässä oli 16 %, ja yli 65 vuotiaiden osuuden arvioidaan 1,5- kertaistuvan seuraavien 5 vuoden aikana, kuva 1.5. Yksinhuoltajaperheiden, yksin asuvien ja ulkomaalaistaustaisten osuudet ovat selvästi Espoon keskiarvoa suuremmat, mutta osuudet eivät ole Espoon suurimmat, taulukko 1.2 Taulukko 1.2 Matinkylän asuntokunnat vuoteen 25 /2/ Kuva 1.5 Matinkylän ikäjakauma /2/ 1.3 Talotyypit ja asuntokanta Matinkylän rakentaminen on seurannut aikakausittain rakentamisen yleisiä käytäntöjä luvun kerrostalojen ulkoseinät ovat tyypillisesti pesubetonipintaisia sandwich-elementtejä. 197-luvun loppupuolella aina 198-luvun alkuun tyypillisenä lisänä olivat elementtikylpyhuoneet. 198-luvun alkupuolelta lähtien talot ovat olleet monimuotoisempia,

8 8 erilaisine julkisivuratkaisuineen. 198 ja 199 lukujen julkisivut olivat yleisesti tiilipintaisia tai pinnoitettua betonia. Ikkunarakenteet olivat 197-luvun lopulle saakka tyypillisesti 2-lasisia ja myöhemmin kolmilasisia. Alueen rakennukset on yleensä liitetty kaukolämpöön, joskin joissakin rivitaloissa on suora sähkölämmitys. Rakennukset ovat tyypillisesti varustettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Uusimmissa rakennuksissa on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto joko keskitettynä tai huoneistokohtaisena. Matinkylän asuntokannasta 77 % on kerrostaloasuntoja. Keskimäärin Espoossa kerrostaloasuntoja on keskimäärin 57 % kannasta. Matinkylän kerrostaloasunnoista 38 % on rakennettu 197-luvulla. Vielä 2-luvulla on kerrostaloasuntokannasta rakennettu 25 % ja rakentaminen alueella ollut Espoon keskimääräistä laajempaa. Taulukko 1.3 Matinkylän asuntokanta /3/ 1.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Korjaustoimenpiteitä on ainakin osittain tehty suunnitelmallisesti jo 199-luvulta lähtien. Yhtiöille on laadittu oma kunnossapidon periaateohjelma, jota tarkastellaan vuosittain yhtiökokouksissa päätöksien pohjaksi. Rakennuksissa on pyritty tekemään systemaattisesti tarvittavia kuntoarvioita ja -tutkimuksia. Yleisimmät korjauskohteet ovat katot, julkisivut ja märkätilat. Myös ensimmäiset käyttövesiputkiston putkiremontit on tehty ja ensimmäiset viemäröintiä koskeva remontti on suunnitteilla. Taulukoissa on yhteenveto Matinkylän Huolto Oy:n hoitamien kiinteistöjen tutkimuksista, korjauksista ja korjausohjelmasta 3-5 vuoden tähtäimellä. Taulukoissa 5-7 käytetään taulukon 1.4 lyhenteitä. Taulukko 1.4 Taulukkojen lyhenteet js = julkisivut pa = parvekkeet ik = ikkunat vk = vesikatto iv = ilmanvaihto lj = lämmitysjärjestelmä vv = vesi- ja viemärijärjestelmä mt = märkätilat sa = saunaosasto so = salaojitus

9 9 Taulukko 1.5 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä eri vuosina tehdyt tutkimukset Kohde Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 3 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 5 Taloyhtiö 6 Talo Kuntoarvio Kuntotarkastus Kuntotutkimus VK VV MT SA JS PA VK IV LJ VV MT , , , , , , , , , , , Taloyhtiö ,, Taloyhtiö Taloyhtiö Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 11 Taloyhtiö 12 Taloyhtiö 13 Taloyhtiö ,, ,, ,, , , , , , , ,5 1 99, , ,2,7 93, ,2,7 93, ,2,7 93,4 4 8

10 1 Taulukko 1.6 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä eri vuosina tehdyt korjaukset Ilmanvaihto- tai lämmitys- Korjaus Kohde Talo järjestelmän puhdistus JS IK PA VK IV LJ VV SO SA ja/tai säätö Taloyhtiö , 2, 7 92, , , 2, , 99 85, 87,93, 84, ,, 2 88, 7 86, 98 Taloyhtiö 2 2 9, 2, , 99 93, , 84, 93, 88, 2 86, 98 87, 3-5 9, 2, , 98 85, , 84, 87 86, 98, 2 Taloyhtiö , , Taloyhtiö Taloyhtiö , 98, , 4 96, 1 94, 6 3 Taloyhtiö , 4 93, Taloyhtiö , 6 96, , Taloyhtiö , 93,, 7 96, , 2 93, 89 97, 98 Taloyhtiö , 98, 8 97, 1 93, 1 87, Taloyhtiö , , 8 99, 5 Taloyhtiö 11 Taloyhtiö , 3, , , 3, , 97, 1, , 8 9, 91, 91, 7 92, , 1, , 8 9, 91, 91, 92, 5 97, , 97, 1, , 8 9, 91, 7 91, 92, , , 91 91, Taloyhtiö , , Taloyhtiö , 97, 3, 7 94, , 97, 3, 7 94, Taulukko 1.7 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä suunnitellut korjaukset Suunnitellut korjaukset Ilmanvaihto- Kohde Talo tai lämmitysjärjestelmän JS IK PA VK IV LJ VV MT SA puhdistus ja/tai säätö Taloyhtiö x x x Taloyhtiö x Taloyhtiö x x x Taloyhtiö x x x x x Taloyhtiö x x x Taloyhtiö 7 1 x x x x Taloyhtiö x x x x Taloyhtiö 9 1 x x x x x Taloyhtiö x x x x x Taloyhtiö x Taloyhtiö x x Taloyhtiö x x x Taloyhtiö x x x x

11 11 Matinkylän Huolto Oy:n isännöimissä kohteissa on jo laajasti otettu käyttöön kunnossapidon periaateohjelmia, joissa avoimesti kerrotaan kaikki tehdyt merkittävät kertaluonteiset hankkeet yhtiön lähihistoriasta, päätetyt korjaukset sekä muut tiedossa olevat hankkeet. Seuraavien 1 vuoden aikana todennäköisesti toteutettavat korjaushankkeet on luetteloitu rakennusosakohtaisten kuntotutkimusten tai visuaalisten kuntoarvioiden perusteella. Korjaushankkeiden tarpeellisuus perustuu rakennusosien keskimääräisestä käyttöiästä olemassa olevaan arviotietoon. Kiinteistöjen veden- ja energian kulutustiedot ovat yhtiökohtaisia, joten yksittäisten rakennusten kulutustietoja ei ole. Rakennusten veden ja energian kulutustiedot ovat taulukossa 1.8. Taulukko 1.8 Veden- ja energiankulutus Kohde Talo Vedenkulutus l/hlö/vrk Lämpöenergia kwh/m 3 kiinteistösähkö kwh/m 3 Taloyhtiö ,3 3,7 Taloyhtiö ,7 4,3 Taloyhtiö ,5 3,3 Taloyhtiö ,3 4,2 Taloyhtiö , 3,4 Taloyhtiö ,4 3, Taloyhtiö ,8 4,2 Taloyhtiö ,9 5,5 Taloyhtiö ,7 4, Taloyhtiö ,9 4,8 Taloyhtiö ,9 2,9 Taloyhtiö ,3 2,9 Taloyhtiö ,2 3,3 Taloyhtiö , 2,9

12 12 2 MAUNULA 2.1 Yleistä Sijainti Maunula (Månsas) on yksi Helsingin kaupunginosa, joka kuuluu Maunulan peruspiiriin yhdessä Pirkkolan, Maunulanpuiston sekä Metsälän kanssa. Maunulan peruspiiri on osa Helsingin pohjoista suurpiiriä. Maatieteellisesti Maunulan lähiö alkaa lännessä Keskuspuiston itäpuolelta. Pohjoisraja kulkee Pirkkolantietä ja itäosissa Suursuon viheralueen pohjoisreunaa pitkin. Idässä Maunula rajoittuu Tuusulanväylään. Maunulan peruspiirin alueella asuu noin 8 5 ihmistä, joka on noin 1,5 % koko Helsingin ja 2 % pohjoisen suurpiirin väkiluvusta. Peruspiirin alueista Maunula on suurin noin 7 asukkaalla. /4/ Kuva 2.1 Maunulan alue (vasemmalla) /5/ ja Jokerilinjan reitti Maunulassa (oikealla) /6/ Joukkoliikenne yhteydet ovat hyvät Maunulan aluella. Esimerkiksi linja-autoyhteys linjanumerolla 55 (Jokeri) mahdollistaa sujuvan matkustamisen länsi-itäsuunnassa aina Espoon Westendistä Helsingin Itäkeskukseen (Kuva 2.1). Linjan reitti kulkee suurten aluekeskusten ja työpaikkakeskittymien kautta. Jokeri-linjalla on myös pysäkit Leppävaaran, Pitäjämäen, Huopalahden sekä Oulunkylän juna-asemilla, jolloin myös joukkoliikenteen käyttäminen esimerkiksi Helsingin keskustan ja Vantaan suuntaan on vaivatonta. Jokeri-linjaa liikennöidään ruuhka-aikoina 5 minuutin välein ja muina aikoina 1 minuutin välein. /4; 6/ Historia Nykyinen asutus Maunulassa on alkanut huvilanrakentamisena 19-luvun alussa Metsälän sekä Suursuon alueilla. Maunula oli Oulunkylän metsämaita aina vuoteen 194 asti, jolloin ensimmäinen asemakaava tehtiin Maunulaan. Vuonna 1945 asemakaava uudistettiin. Rintamamiehille sekä siirtolaisille varattiin tontteja Pirkkolasta, jonne syntyi ensimmäisiä uusia omakotialueita. Pirkkolan alue on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä suojelumääräysten vuoksi. Metsälän alue on uudistunut aikojen saatossa huviloiden väistyttyä omakoti- ja rivitalojen tieltä. /4/

13 luvulla Maunulan alue alkoi muuttaa muotoaan kerrostalolähiöksi, joka sijaitsee lähellä luontoa. Asuntojen rakentaminen jatkui edelleen vielä 197-luvulla, jolloin Maunulassa oli suurimmillaan 12 asukasta. /4/ Muut ominaisuudet Maunulasta löytyy peruspalveluista terveysasema, kirjasto, kolme päiväkotia, ylä- ja ala-aste sekä lukio. Alueelta löytyy myös uimahalli sekä urheilukenttä ja useita sisäliikuntatiloja. Päivittäistavarakauppoja on kaksi kappaletta sekä useita muita vähittäiskauppoja ja ravintoloita sekä kahviloita. Maunulasta löytyy apteekki, mutta ei postia tai Alkoa. /4/ 2.2 Väestö ja asuntokunnat Maunulassa asui 6 98 asukasta, joka on noin 1,3 prosenttia koko Helsingin väkiluvusta, vuonna 28. Ikärakenteeltaan Maunulan väestö on hieman koko Helsingin sekä Pohjoisen suurpiirin väestöä vanhempaa: Yli 6 ikävuoden ylittäneitä Maunulassa asui v %, kun taas Helsingissä yli 6-vuotiaita oli n. 21 % ja Pohjoisessa suurpiirissä n. 23 % väestostä. Väestöennuste vuodelle 219 arvioi Maunulan väkiluvun pienevän 7 % eli samassa suhteessa kuin koko Pohjoisen suuralueen. Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 7 prosenttia vuoteen 219 mennessä. [%] Maunula: 698 as. Pohjoinen suurpiiri: 486 as. [%] Maunula: 6491 as. Pohjoinen suurpiiri: 3798 as. 1 Helsinki: as. 1 Helsinki: as Yli Yli 95 a) b) Kuva 2.2 Väestön ikäjakauma Helsingissä, Pohjoisessa suurpiirissä sekä Maunulan alueella vuonna 28 (a) sekä väestöennuste vuodelle 219 (b ) /7/ Noin 9 prosenttia maunulalaisista puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Osuus vastaa hyvin koko Helsinkiä, mutta Pohjoisessa suurpiirissä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu kuitenkin alle 5 % väestöstä.

14 14 [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki Suomi Ruotsi Muu kieli [%] Enintään perusaste Keskiaste Alin korkeakouluaste Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki Ylempi korkeakouluaste a) b) Kuva 2.3 Väkiluku äidinkielen mukaan vuonna 28 (a) ja yli 15-vuotiaiden koulutusaste (b) /7/ Maunulan väestön koulutusaste on keskimäärin alhaisempi kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai Helsingissä kokonaisuudessaan. Maunulassa korkeakoulututkinnon on suorittanut yli 15- vuotiaista n. 23 %, kun Pohjoisessa suurpiirissä vastaava luku on 4 % ja Helsingissä 34 %. Myös työttömyysaste on ollut koko 2-luvun korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin tai Pohjoisessa suurpiirissä. Vuonna 27 Maunulassa työttömiä oli noin 1 % eli noin kaksi kertaa enemmän kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai Helsingissä kokonaisuudessaan. [%] 2 Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki Kuva 2.4 Työttömyysaste ja sen kehitys vuosina 2-27 /7/ [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki Maunula: 1= /asuntokunta Pohjoinen suurpiiri: 1= 549 /asuntokunta Helsinki: 1= /asuntokunta Henkilöluku 1 Henkilöluku 2 Henkilöluku 3 Henkilöluku 4 Henkilöluku a) b) Kuva 2.5 Asuntokuntien koko (a) ja tulojen kehitys vuodesta 2 vuoteen 26 (b) /7/

15 15 Maunulassa asuvien asuntokuntien koko on pääasiassa 1-2 henkilöä: Niiden osuus kaikista asuntokunnista on noin 85 %. Tämä osuus on hieman suurempi kuin Helsingissä tai Pohjoisessa suurpiirissä. Asuntojen keskikoko on Maunulassa noin 61 m 2 ja asumisväljyys 35 m 2 /asukas. Helsingissä vastaavat luvut ovat 62 m 2 sekä 34 m 2 /asukas ja Pohjoisessa suurpiirissä 78 m 2 ja 36 m 2 /asukas. Maunulassa asuntokuntien tulot ovat kasvaneet vuodesta 2 vuoteen 26 n. 11 %, joka on samalla tasolla kuin Pohjoisen suurpiirin tai koko Helsingin asuntokuntien tulojen kehitys. Suurin ero näiden alueiden välillä on kuitenkin asuntokuntien absoluuttisissa tulotasoissa. Maunulassa keskimääräiset asuntokuntien vuotuiset tulot olivat vuonna 26 noin 46 % pienemmät kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai 33 % pienemmät kuin koko Helsingissä keskimäärin. 2.3 Talotyypit ja asuntokanta Maunulassa kerrostalot ovat hallitseva talotyyppi. Niiden osuus asuntokannasta on yli 9 prosenttia. Se on huomattavasti suurempi kuin kerrostalojen osuus koko Pohjoisen suurpiirin asuntokannasta. Maunulan kerrostaloasuntokannasta lähes kaikki on rakennettu luvuilla erityisesti 195- ja 196-luvuilla. Näiden vuosikymmenten ulkopuolella Maunulassa on rakennettu vain alle kaksi prosenttia kerrostaloasunnoista. Yleisin asuntotyyppi on Maunulassa 2-huonetta, joita on asuntokannasta lähes puolet. Tällä hetkellä osalla Maunulan aluetta on voimassa rakennuskielto suojelukaavan valmistelun vuoksi. Vuonna 26 vuokra-asuntojen osuus asunnoista oli Maunulassa noin 58 %. Se on huomattavasti pienempi kuin Pohjoisen suurpiirin arvo, 36 %, kyseisenä vuonna. Helsingissä vuokra-asuntojen osuus oli vastaavasti noin 45 % vuonna 26. [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki 1 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut a) b) Kuva 2.6 Eri talotyyppien osuus asuntokannasta (a) ja kerrostaloasuntojen ikäjakauma (b) vuonna 27 /7/

16 16 [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki 2 1 1h 2h 3h 4h 5h 6h 7h Muut a) Kuva 2.7 Asuntokannan jakauma huonelukumäärän mukaan /7/ 2.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Maunulan rakennusten perusominaisuuksia on tarkasteltu kahdeksan kerrostaloyhtiön, jotka koostuvat 13 rakennuksesta, avulla. Tiedot perustuvat isännöitsijöiltä saatuihin tietoihin (Taulukko 2.1). Rakennuksissa on yhteensä 464 asuntoa, joiden yhteenlaskettu huoneistoala on m 2 ja keskimääräinen asuntokoko vaihtelee välillä m 2. Rakennuksista kolme on rakennettu vuosina , neljä ja yksi vuonna Kerrostalojen kerrosten määrä vaihtelee kolmesta kuuteen. Kaikki rakennukset on liitetty kaukolämmön piiriin. 195-luvulla rakennetut rakennukset on varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla ja 197-luvuilla rakennetut taloyhtiöissä on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä pois lukien yksi 196-luvun kohde, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Taulukko 2.1 Taloyhtiöiden perustiedot Rak. vuosi Asuntoala (htm 2 ) Keskim. asunto (m 2 ) Lämmitys / IV Kerrosluku Rakenteet Taloyhtiö KL* / PV** 4 Tiili+Betoni Taloyhtiö KL / KP*** 4 Tiili+Betoni Taloyhtiö KL / PV 3 Taloyhtiö KL / PV+KP (sauna) 3+kellari Tiili Taloyhtiö KL / KP 4+kellari Betoni+Kahitiili Taloyhtiö KL / PV 4+maanp. alak. Taloyhtiö KL / KP 6+kellari Taloyhtiö KL / KP 4 Betonielementti *) KL: Kaukolämpö **)PV: painovoimainen ilmanvaihto ***) KP: koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä Taulukossa 2.2 on esitetty tiedossa olevat tehdyt korjaukset eri taloyhtiössä. Eniten valituissa taloyhtiöissä on raportoitu kaukolämmön alajakokeskuksen uusimisia sekä vesikaton korjauksia. Myös ikkunoita on uusittu useassa taloyhtiössä. On kuitenkin huomattava, että patteriverkoston perussäätötyötä ei ole suoritettu kovinkaan monessa kohteessa tai sitä ei ainakaan ole raportoitu omana työnään. Ilmanvaihtokanaviston puhdistusta ei ole raportoidu tehdyksi läheskään kaikissa kohteissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä.

17 17 Taulukko 2.2 Taloyhtiöissä tehdyt korjaukset ja niiden toteuttamisvuodet Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 5 Taloyhtiö 8 Ulkoseinät Vesikatto Ikkunat 1997 (olohuone) (parveke) Parvekkeet Kaukolämmön alajakokeskus Patteriverkoston perussäästö IV-kanaviston puhdistus Muut Tonttiviemärit 29 Hissi 27, Piha-asfaltti 1994 Ulko-ovet 2 Taulukko 2.3 Taloyhtiöissä suunnitellut korjaukset Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 5 Taloyhtiö 8 Julkisivut Vuosi ei vielä tiedossa IV-kanaviston puhdistus 217 Putkistot Muut Perusmuurin eristys 21, Ulkoovien kunnostus 21 Tarkastelluissa Maunulan taloyhtiöissä seuraavat isommat korjaushankkeet liittyvät putkistoihin (Taulukko 2.3). Muita tulevia korjaustoimenpiteitä ja niiden toteutusajankohtaa ei ole selkeästi arvioitu.

18 18 Vuonna 28 kaukolämmön ominaiskulutus oli Helsingissä 195- ja 196-lukujen kerrostaloissa suurelta osin välillä 4-6 kwh/rm 3 /a (Kuva 2.8). Valittujen Maunulan taloyhtiöiden kaukolämmön kulutukset ovat juuri tällä välillä (Kuva 2.9a). Kun valittujen taloyhtiöiden kulutuksia verrataan Maunulan MET- hankkeessa /8/ kerättyihin 16:a taloyhtiön kaukolämmönkulutuksiin, huomataan valittujen kohteiden kulutusten olevan keskimääräisellä tai hieman korkeammalla tasolla Milj. m luku 1-luku 2-luku 3-luku 4-luku 5-luku 6-luku 7-luku 8-luku 9-luku 2- < >7 kwh/m3 Kuva 2.8 Asuinkerrostalojen kaukolämmön ominaiskulutus 28 Helsingissä (Kuva Helsingin Energia) Kaukolämpö, [kwh/htm 2 /a] Taloyhtiö 1: 56 kwh/m3/a Taloyhtiö 2: 58 kwh/m3/a Taloyhtiö 4: 54 kwh/m3/a Taloyhtiö 8: 53 kwh/m3/a 5 MET-hanke: Keskiarvo MET-hanke: Minimi MET-hanke: Maksimi Rakennusvuosi Kiinteistösähkö, [kwh/htm 2 /a] 3 Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 8 MET-hanke: Keskiarvo MET-hanke: Minimi MET-hanke: Maksimi Rakennusvuosi a) Kuva 2.9 Kaukolämmön ja kiinteistösähkön kulutus, kwh/htm 2 /a b)

19 Korkea Vedenkulutus, [dm 3 /hlö/vrk] Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Vedenkulutus [l/hlö/vrk] Keskimääräinen (75% kannasta) Matala Taloyhtiö 4 Taloyhtiö Rakennusvuosi Valmistumisvuosi a) b) Kuva 2.1 Vedenkulutus Maunulan kohteissa (a) ja keskimäärin kerrostaloissa (Suomen Talokeskus) (b), dm 3 /hlö/vrk Myös kiinteistösähkön kulutukset ovat MET-hankkeen keskimääräisiä arvoja korkeampia (Kuva 2.9b). Vedenkulutukset valituissa taloyhtiöissä ovat korkeita (Kuva 2.1a). Ainoastaan Taloyhtiö 1:n vedenkulutus vastaa tilastoa (Kuva 1b) kerrostalojen keskimääräisistä vedenkulutuksista.

20 2 3 KEIJUPUISTO 3.1 Yleistä Sijainti Keijupuisto sijaitsee Lahdessa ja on osa Launeen kaupunginosaa (25 asukasta). Keijupuisto sijaitsee 1,5 kilometrin etäisyydellä lahden rautatieasemasta ja noin 2 kilometrin etäisyydellä keskusta alueesta. Launeen alue liitettiin Lahteen vuonna 1933 Hollolasta. Rautatieaseman eteläpuolinen alue (Asemantausta ja Anttilanmäki) olivat jo tuolloin rakennettu pientalovaltaisiksi. Launeen asukasluku on noin 27 asukasta ja koko Lahden lähes 12 asukasta. Alueen länsipuolella on vanha Helsingintie ja Hennalan varuskunta-alue. Keijupuiston itä- ja kaakkoispuolella on laaja 194- ja 5-luvulla rakennettu pientaloalue. Launeen alueen suurin lähiö on Liipola (7 asukasta), joka rakennettiin 196- ja 7-luvulla aravavuokralähiöksi. Saksalan lähiö (3 asukasta) rakennettiin 197- ja 8-luvulla aravaomistuslähiöksi. Keijupuiston ja rautatien välinen alue on olut voimakkaan uudisrakentamisen kohteena vuodesta 1986 lähtien. Kuva 3.1 Keijupuiston sijainti Lahdessa ja Launeella. (Kuva

21 Historia Keijupuiston alueen rakensi lahtelainen perustajaurakoitsija Rakennusliike Unto Kivinen Oy vuosina Paikalla oli kuusimetsää, joka hakattiin pois. Alueelle ei rakennettu aravavuokratai aravaomistusasuntoja. Vuokra-asunnot ovat yksityisessä omistuksessa. Alueen omistusasuntovaltaisuuden johdosta sen itäpuolelle, Tapparakatu 7:n viereen kaavoitettiin viides kaksi rakennusta käsittävä kerrostaloyhtiö. Sosiaalista vuokra-asumista varten. Thtiö, joka käsitti 9 vuokra-asuntoa, valmistui noin vuonna Kohdetta hallinnoi VVO Oy. Kohde peruskorjattiin 2-luvun alussa. Alueen ympäristössä tapahtuu merkittävää täydennysrakentamista. 2-luvulla alueen eteläpuolella Kivikadun varteen on rakennettu kahdeksan 4-5 kerroksista vuokrataloa AVARA Oy:n toimesta. Näissä on lähes 2 asuntoa. Alueen länsipuolelle on kaavoitettu kuusi nelikerroksista puukerrostaloa. Nämä omistusasunnot toteuttaa Skanska Oy. Alueelle on valmistunut kolme kerrostaloa ja loput valmistuvat vuoteen 215 mennessä. Asuntojen lukumäärä on 1. Vuonna 21 tehdyllä kaupalla asunnot siirtyivät Lahden kaupungin omistaman Lahden Talot/Lahden Asunnot Oy:n omistukseen. Lahden kaupunki on edelleen tehostamassa Tapparakadun varren maankäyttöä uusin asuinkerrostaloin, jotka toteutunevat vuosina Muut ominaisuudet Keijupuistoon ei ole koskaan rakennettu omaa ostoskeskusta. Alueen itäpuolelle rakenettiin tilat K- kaupalle vuonna 198. Sittemmin kauppa on lopettanut toimintansa. Keijupuiston länsipuolella Helsingintien varrella on mm. S-market, ravintola ja muita palveluita. Keijupuistosta 1,5 2 kilometriä itään on rakentunut 2-luvulla Lahden merkittävin hypermarketalue. Keijupuiston kerrostalojen pohjakerroksissa toimii päiväkoti ja olutravintola. Lähin ala-aste sijaitsee 5m pohjoiseen Tapparakadun pohjoispuolella. Se on peruskorjattu ja laajenettu 2-luvulla. Koulun toiminta on turvattu mittavan täydennysrakentamisen ansioista. Asuntojen hintataso on Lahdessa valtakunnallisesti katsoen keskimääräistä alhaisempi. Keijupuiston alueella kerrostaloasuntojen hintataso vaihtelee asunnon koosta ja kunnosta riippuen 1 ja 15 /m 2. Keijupuiston imago Lahdessa on neutraali. Vastaavia kerrostalovaltaisia lähiöitä on useita kävelyetäisyydellä keskustasta. 3.2 Väestö ja asuntokunnat Keijupuiston alueella asuu noin 122 henkilöä, joka on noin 1 % Lahden ja 2 % Launeen kaupunginosan asukasluvusta. Ikärakenteeltaan Keijupuiston asukkaat ovat hieman vanhempia kuin Lahdessa tai Launeen kaupunginosassa keskimäärin: Noin 35 % Keijupuiston asukkaista on yli 6- vuotiaita, kun koko Lahden alueella ja Launeen kaupunginosassa vastaava osuus on noin 25 % (kuva 3.2).

22 Keijupuisto Laune Lahti Kuva 3.2 Keijupuiston alueen asukkaiden ikäjakauma (%). Vertailukohtana Launeen suuralueen ja Lahden kaupungin ikäjakaumat. Launeen alue on ollut pientalotuotannon painopistealueita Lahdessa. Siksi lasten osuus on Launeella korkea Keijupuistoon ja muuhun Lahteen verrattuna. Keijupuistosta löytyy edullisia ensiasuntoja siksi 2-3-vuotiaiden osuus on korkea muihin alueisiin verrattuna. Toisaalta perheasunnot ovat nykytasoon verrattuna aivan liian pieniä siksi 35-5-vuotiaiden osus on pieni. Yli 65-vuoiaiden osuus Keijupuistossa on suuri, yli 3 prosenttia. Vuoteen 22 mennessä osuus tulee edelleen kasvamaan. Kuvassa 3.3 on esitetty Keijupuiston asuntokuntien jakauma verrattuna Launeen suuralueesen ja Lahteen Keijupuisto Laune Lahti Kuva 3.3 Keijupuiston alueen asuntokuntien kokojakauma. Vertailukohtana Lahti ja Laune. Keijupuistossa yhden hengen asuntokuntia on noin 6 %. Se on huomattavasti enemmän kuin koko Lahden tai Launeen kaupunginosan vastaavat arvot, jotka ovat noin 47 % ja 35 %. Syynä tähän on pientalotuotannon puute. Yli kahden hengen asuntokuntia Keijupuistossa on alle 1 %. Keijupuiston asuntokannassa suurin osa, noin 7 %, on 1-2 huoneen asuntoja. Yli neljän huoneen asuntoja (kuva 3.4). Keijupuistossa on alle prosentin koko alueen asuntokannasta. Koko Lahden alueen sekä Launeen kaupunginosan asunnoissa on enemmän huoneita kuin Keijupuistossa. Keijupuiston alue koostuu täysin kerrostaloasunnoista ja Launeen kaupunginosan

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohdealueiden kuvaukset Matinkylä Maunula Keijupuisto 15.9.21 VTT / Matinkylä Suomen Kiinteistöliitto ry / Maunula Aalto-yliopiston

Lisätiedot

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 KEIJUPUISTO Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 Keijupuisto Tapparakatu 1 ja Kivikatu 6 Tapparakatu 1 Perustiedot 2 rakennusta,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Myytävät

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Julkaistavissa 5.5.2015 Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Esimerkkikohteet - Maunula

Esimerkkikohteet - Maunula Esimerkkikohteet - Maunula KIMU- loppuseminaari 9.6.2011 Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Pakilantie 13 Pakilantie 13 Pakilantie 13 Pakilantie 13 Toimenpide Toteutusvuosi Eteläpäädyn ikkunoiden uusiminen

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Kerrostalon ilmastonmuutos

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

MATINKYLÄ Leenankuja 3 3h, k, kph ja wc, las. parv. 76m2

MATINKYLÄ Leenankuja 3 3h, k, kph ja wc, las. parv. 76m2 MATINKYLÄ Leenankuja 3 3h, k, kph ja wc, las. parv. 76m2 Asunnossa tehdään kokonaisvaltainen remontti huhti-toukokuussa 2015. Remontissa uusitaan kaikki asunnon pinnat sekä keittiö ja kylpyhuone. Asunnon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Sisäilmastoseminaari 17.3.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50% alemmat

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT 2 Korjausrakentamisen arvo 9 400 M Lähde: Jani Kemppainen/Remo 2000,

Lisätiedot

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot...

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot... MYYNTIESITE v.164 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Jahtikatu 12 as 4, 15610 Lahti Nikkilä, Ala-Nikkilä Rivitalohuoneisto

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Matinkylä. KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT

Matinkylä. KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT Matinkylä KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT 2 Matinkuja 1 3 Matinkuja 1 Rakennus on tyypillinen 70-luvun pesubetonipintainen betonisandwich ruutuelementtitalo Ulkoseinien lämmöneristyksen paksuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Julkaistavissa 7.5.2013 Taustat ja vastaajat / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

2 KOIVUHARJUN SUURALUE

2 KOIVUHARJUN SUURALUE 19 2 KOIVUHARJUN SUURALUE 21 KOIVUHARJUN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Kemin pohjoiset kaupunginosat, lentokenttä ja Kemijoen suistoalue. Koivuharjun suuralue jakaantuu Koivuharjun, Karihaaran ja

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa Ensimmäinen keväällä 2009 Vastaajina asuntoyhtiöiden

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 1 Nyt ennakkomarkkinoinnissa upea rivitalo järven rannalla! As Oy Kotaranta rakennetaan omalle tontille Leppäveden rantaan. Yhtiö on vapaarahoitteinen ja käsittää yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 RTS Rakennusfoorumi 7.5.2013 Pääekonomisti Jukka Kero Esityksen sisältö Kiinteistöliiton jäsenet ja niiden profiili Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri

Lisätiedot

Korkotuettuja vuokra-asuntoja LAHDEN MUSTAMÄENKATU 4. Mustamäenkatu 4, 15610 Lahti

Korkotuettuja vuokra-asuntoja LAHDEN MUSTAMÄENKATU 4. Mustamäenkatu 4, 15610 Lahti Korkotuettuja vuokra-asuntoja LAHDEN MUSTAMÄENKATU 4 Mustamäenkatu 4, 15610 Lahti HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite Lahden Mustamäenkatu 4 Mustamäenkatu 4 15610 Lahti Tontin tiedot Vuokratontti,

Lisätiedot

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN Lukkosepänkatu 5 A, 20320 Turku ARVIOITU VALMISTUMISAIKA 1/2013 www.suomenvuokrakodit.fi SIJAINTI SVK Kartta: Fonecta Karttapalvelu, 2012. As Oy Turun Westparkin Eeben valmistuu

Lisätiedot

Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla

Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla Lauttasaaren paras sijainti loistavien kulkuyhteyksien ja kauniin merenrannan läheisyydessä Tehokas pohjaratkaisu käyttää 45 m 2 tilan tehokkaasti monikäyttöinen

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 1h, avok, kph, parvi, 28 m, 210 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Upean jugendtalon

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

MYYDÄÄN ASUINKERROSTALOT TAMPERE KALKKU

MYYDÄÄN ASUINKERROSTALOT TAMPERE KALKKU MYYDÄÄN ASUINKERROSTALOT TAMPERE KALKKU Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Kohde sijaitsee Kalkussa,

Lisätiedot

Lapakatu 3, 15240 Lahti

Lapakatu 3, 15240 Lahti MYYNTIESITE v.171 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lapakatu 3 B 18, 15240 Lahti Mukkula Kerrostalohuoneisto 4h+k+kph+sauna+wc+lp...

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Julkaistavissa 6.5.2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän termostaatti- ja linjasäätöventtiilien uusiminen

Lämmitysjärjestelmän termostaatti- ja linjasäätöventtiilien uusiminen LÄMMITYJÄRJESTELMÄT Kaukolämpökeskusten uusiminen Asunto Oy Helsingin Metsäpurontie 23 - Kaukolämpökeskuksen ja lämpöjohtoverkoston korjaus, patteriasennukset 2003 Asunto Oy Henrikin-Salpa - Kaukolämpölaitteiden

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot