KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

Transkriptio

1 KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohdealueiden kuvaukset Matinkylä Maunula Keijupuisto VTT / Matinkylä Suomen Kiinteistöliitto ry / Maunula Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu / Keijupuisto

2 2 SISÄLLYS 1 Matinkylä Yleistä Sijainti Historia Muut ominaisuudet Väestö ja asuntokunnat Talotyypit ja asuntokanta Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Maunula Yleistä Sijainti Historia Muut ominaisuudet Väestö ja asuntokunnat Talotyypit ja asuntokanta Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Keijupuisto Yleistä Sijainti Historia Muut ominaisuudet Väestö ja asuntokunnat Talotyypit ja asuntokanta Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet

3 3 1 MATINKYLÄ 1.1 Yleistä Sijainti Matinkylä (Mattby) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee Suomenlahden rannalla noin 14 km Helsingin keskustasta länteen, kuva 1.1. Pohjoisessa alue rajoittuu Länsiväylään ja Olarin kaupunginosaan, lännessä Suomenojan altaaseen ja Kaitaan kaupunginosaan ja idässä Gräsanojaan ja Haukilahden kaupunginosaan. Matinkylän suuralueeseen kuuluu myös Olari. Matinkylän (28) nykyinen asukasmäärä on noin 1825 ja Matinkylän suuralueen noin 4. Liikenneyhteys Helsinkiin on länsiväylästä johtuen varsin hyvä ja suunniteltu metron valmistuminen vuosikymmenen puolivälin tienoilla tulee parantamaan julkisia yhteyksiä entisestään, kuva 1.2. Matinkylän tilastoalue koostuu Matinkylän keskuksesta, Tiistilästä, Matinlahdesta, Matinmetsästä, Nuottaniemestä sekä Miessaaresta. Matinkylän pohjoisimmalla laidalla sijaitsee suuri Ison Omenan kauppakeskus, keskiosissa on korkeita kerrostaloja, etelämpänä asutus painottuu rivitaloihin ja matalampiin kerrostaloihin, kun taas kalliimpiin alueisiin lukeutuvat itäosan Iirislahti ja eteläosan Nuottaniemi ja Koukkuniemi pientaloalueineen. Kuva 1.1 Matinkylän alue: Matinkylän keskus, Tiistilä, Matinlahti, Matinmetsä, Nuottaniemi ja Miessaari

4 4 Kuva 1.2 Länsimetron suunniteltu linjaus (Kuva Länsimetro Oy) Historia Rakennusliike Haka aloitti Matinkylän rakentamisen vuonna 1968 /1/. Matinkylän ensimmäisen asuinkerrostalon, As. Oy Matinraitti 7:n peruskivi muurattiin noin 4 vuotta sitten. Rakentaminen aloitettiin Matinkartanon alueelta. Maat kaavoitettiin merkittäviltä osin kerrostaloasunnoille, ja samalla aluerakentajana toiminut Rakennuskunta Haka osti kehitettäväksi maata lähialueilta. Matinkylälle jäi rakennusliike Hakan vahvasta roolista johtuen alueellinen leima eräänlaisena vähävaraisempien asuinalueena. Tämä johtui lähinnä lähialueiden kuten Haukilahden, Westendin, Tapiolan ja Olarin asukkaiden asenteista. Matinkylä oli samalla maan suurimpia aluerakentamisen projekteja. Rakentaminen kuitenkin ajoittui varsin pitkälle ajalle. 4 vuodessa Matinkylä on kehittynyt lähiöstä kaupunginosaksi, jossa on kaikki asukkaiden tarvitsemat päivittäis- ja muut palvelut, kuva 1.3. Rakentamisessa kiinnitettiin huomiota määrään, jolloin muu asumisviihtyvyyteen liittyvä kehittäminen kuten ympäristön viihtyisyys jäi alkuaikoina vähemmälle huomiolle. Matinkylän kaavoitus tapahtui vähitellen ja kangerteli ajoittain pahasti. Rakentamista hidasti ja vaikeutti myös asuntojen kysynnän hiipuminen 197-luvun puolivälissä. Matinkylää uudistettiin voimakkaasti luvuilla /1/. Alueella tehtiin koko valtakuntaakin ajatellen ainutlaatuinen ympäristön perusparannusprojekti vuonna Nelihenkinen ammattilaisryhmä suunnitteli koko alueen ympäristön perusparantamisen. Hanketta ohjasi Espoon kaupunki, ja se voitiin toteuttaa kaikkien kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöiden alueilla tontti- ja hallintokuntien rajoista riippumatta. Monet kiinteistöt ovat projektin myötä saaneet mm. Viherympäristöliiton (VYL) ympäristöpalkintoja. Matinkylän asuntokantaa on peruskorjattu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alueella toimivan Matinkylän huolto Oy:n hoitamille kiinteistöille on tehty kunnossapidon periaateohjelmat, mikä on helpottanut korjausavustusten saantia.

5 5 Kuva 1.3 Matinkylä 1969 ja 29 (Kuva: Matinkylän huollon asiakaslehti MASA 2/29) Muut ominaisuudet Matinkylän palvelut ovat suurelta osin keskittyneet kauppakeskus Isoon Omenaan, jossa on sata kauppaa ja puotia, apteekki, pankkeja, ravintoloita ja kahviloita, lääkäriasema, elokuvateatteri, Espoon kaupungin yhteispalvelupiste, kirjasto, Kelan toimipiste ja monia muita palveluita. Matinkylän vanhassa ostoskeskuksessa on mm. elintarvikekauppoja, kenkäkauppa, kukkakauppa, R-kioski, pankkiautomaatti, videovuokraamo, parturi-kampaamo, kahvila ja ravintoloita. Matinkylän alueelta löytyy myös posti ja mm. hammaslääkäreitä, lakiasiaintoimisto, leipomo, kokoushotelli ja huoltoasema. Kuntapalveluita ovat terveysasema ja useat koulut ja päiväkodit (myös ruotsinkielisiä). Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoavat mm. kuntosalit, jäähalli, pallokentät, tenniskenttä, liikuntakeskus, laaja puistomaisten raittien verkosto ja venesatamat. Matinkylän ominaisuuksia ja asukasprofiili on taulukossa 1.1 ja kuvassa 1.4. Vaikka taulukon 1.1 tilasto on jo muutaman vuoden takaa, antaa taulukko suuntaa antavan käsityksen Matinkylän sosioekonomisista ominaisuuksista. Ulkomaan kansalaisten osuus koko Matinkylän asukkaista on alle 1 %. Työttömyysprosentti on vaihdellut 7 ja 1 %:n välillä. Matinkylän työpaikkaomavaraisuus on noin 4%. Suurimmat työllistävät toimialat ovat yhteiskunnalliset ja kaupan palvelut, joiden osuus työpaikkaomavaraisuudesta on noin 7 %.

6 6 Taulukko 1.1 Matinkylän ominaisuuksia vuodelta 24 /2/. Kuva 1.4 Matinkylän profiili /2/

7 7 1.2 Väestö ja asuntokunnat Espoolaisia oli vuoden 28 alussa , ja he asuivat yhteensä asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 4:lla eli 1,4 %. Espoon asuntokunnissa asuu keskimäärin 2,25 henkilöä. Matinkylän asukasluku vuonna 28 oli 1825, mikä oli 8 % Espoon asukasluvusta. Matinkylän asuntokuntien keskikoko oli 2,5 henkeä. Asukasluvuiltaan suurimmat osa-alueen olivat Tiistilä, Matinlahti ja Matinmetsä. Edellä mainittujen osa-alueiden asukkaiden osuus koko Matinkylän asukkaista oli 77 %. Asukasluvun on arvioitu kasvavan vuoteen 219 mennessä 9 %. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli vuoden 28 alussa Espoossa 67,3 % ja Suur-Matinkylässä 73 %. Matinkylän asuntokunnista on 75 % 1-2 hengen talouksia, mikä on enemmän kuin Espoossa keskimäärin. Matinkylän noin 9 asuntokunnasta yhden hengen asuntokuntia on yli 4 %, taulukko 1.2. Väestön ikärakenne on jotakuinkin samanlainen kuin Espoossa keskimäärin. 6 vuotta täyttäneiden osuus Matinkylässä oli 16 %, ja yli 65 vuotiaiden osuuden arvioidaan 1,5- kertaistuvan seuraavien 5 vuoden aikana, kuva 1.5. Yksinhuoltajaperheiden, yksin asuvien ja ulkomaalaistaustaisten osuudet ovat selvästi Espoon keskiarvoa suuremmat, mutta osuudet eivät ole Espoon suurimmat, taulukko 1.2 Taulukko 1.2 Matinkylän asuntokunnat vuoteen 25 /2/ Kuva 1.5 Matinkylän ikäjakauma /2/ 1.3 Talotyypit ja asuntokanta Matinkylän rakentaminen on seurannut aikakausittain rakentamisen yleisiä käytäntöjä luvun kerrostalojen ulkoseinät ovat tyypillisesti pesubetonipintaisia sandwich-elementtejä. 197-luvun loppupuolella aina 198-luvun alkuun tyypillisenä lisänä olivat elementtikylpyhuoneet. 198-luvun alkupuolelta lähtien talot ovat olleet monimuotoisempia,

8 8 erilaisine julkisivuratkaisuineen. 198 ja 199 lukujen julkisivut olivat yleisesti tiilipintaisia tai pinnoitettua betonia. Ikkunarakenteet olivat 197-luvun lopulle saakka tyypillisesti 2-lasisia ja myöhemmin kolmilasisia. Alueen rakennukset on yleensä liitetty kaukolämpöön, joskin joissakin rivitaloissa on suora sähkölämmitys. Rakennukset ovat tyypillisesti varustettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Uusimmissa rakennuksissa on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto joko keskitettynä tai huoneistokohtaisena. Matinkylän asuntokannasta 77 % on kerrostaloasuntoja. Keskimäärin Espoossa kerrostaloasuntoja on keskimäärin 57 % kannasta. Matinkylän kerrostaloasunnoista 38 % on rakennettu 197-luvulla. Vielä 2-luvulla on kerrostaloasuntokannasta rakennettu 25 % ja rakentaminen alueella ollut Espoon keskimääräistä laajempaa. Taulukko 1.3 Matinkylän asuntokanta /3/ 1.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Korjaustoimenpiteitä on ainakin osittain tehty suunnitelmallisesti jo 199-luvulta lähtien. Yhtiöille on laadittu oma kunnossapidon periaateohjelma, jota tarkastellaan vuosittain yhtiökokouksissa päätöksien pohjaksi. Rakennuksissa on pyritty tekemään systemaattisesti tarvittavia kuntoarvioita ja -tutkimuksia. Yleisimmät korjauskohteet ovat katot, julkisivut ja märkätilat. Myös ensimmäiset käyttövesiputkiston putkiremontit on tehty ja ensimmäiset viemäröintiä koskeva remontti on suunnitteilla. Taulukoissa on yhteenveto Matinkylän Huolto Oy:n hoitamien kiinteistöjen tutkimuksista, korjauksista ja korjausohjelmasta 3-5 vuoden tähtäimellä. Taulukoissa 5-7 käytetään taulukon 1.4 lyhenteitä. Taulukko 1.4 Taulukkojen lyhenteet js = julkisivut pa = parvekkeet ik = ikkunat vk = vesikatto iv = ilmanvaihto lj = lämmitysjärjestelmä vv = vesi- ja viemärijärjestelmä mt = märkätilat sa = saunaosasto so = salaojitus

9 9 Taulukko 1.5 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä eri vuosina tehdyt tutkimukset Kohde Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 3 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 5 Taloyhtiö 6 Talo Kuntoarvio Kuntotarkastus Kuntotutkimus VK VV MT SA JS PA VK IV LJ VV MT , , , , , , , , , , , Taloyhtiö ,, Taloyhtiö Taloyhtiö Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 11 Taloyhtiö 12 Taloyhtiö 13 Taloyhtiö ,, ,, ,, , , , , , , ,5 1 99, , ,2,7 93, ,2,7 93, ,2,7 93,4 4 8

10 1 Taulukko 1.6 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä eri vuosina tehdyt korjaukset Ilmanvaihto- tai lämmitys- Korjaus Kohde Talo järjestelmän puhdistus JS IK PA VK IV LJ VV SO SA ja/tai säätö Taloyhtiö , 2, 7 92, , , 2, , 99 85, 87,93, 84, ,, 2 88, 7 86, 98 Taloyhtiö 2 2 9, 2, , 99 93, , 84, 93, 88, 2 86, 98 87, 3-5 9, 2, , 98 85, , 84, 87 86, 98, 2 Taloyhtiö , , Taloyhtiö Taloyhtiö , 98, , 4 96, 1 94, 6 3 Taloyhtiö , 4 93, Taloyhtiö , 6 96, , Taloyhtiö , 93,, 7 96, , 2 93, 89 97, 98 Taloyhtiö , 98, 8 97, 1 93, 1 87, Taloyhtiö , , 8 99, 5 Taloyhtiö 11 Taloyhtiö , 3, , , 3, , 97, 1, , 8 9, 91, 91, 7 92, , 1, , 8 9, 91, 91, 92, 5 97, , 97, 1, , 8 9, 91, 7 91, 92, , , 91 91, Taloyhtiö , , Taloyhtiö , 97, 3, 7 94, , 97, 3, 7 94, Taulukko 1.7 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä suunnitellut korjaukset Suunnitellut korjaukset Ilmanvaihto- Kohde Talo tai lämmitysjärjestelmän JS IK PA VK IV LJ VV MT SA puhdistus ja/tai säätö Taloyhtiö x x x Taloyhtiö x Taloyhtiö x x x Taloyhtiö x x x x x Taloyhtiö x x x Taloyhtiö 7 1 x x x x Taloyhtiö x x x x Taloyhtiö 9 1 x x x x x Taloyhtiö x x x x x Taloyhtiö x Taloyhtiö x x Taloyhtiö x x x Taloyhtiö x x x x

11 11 Matinkylän Huolto Oy:n isännöimissä kohteissa on jo laajasti otettu käyttöön kunnossapidon periaateohjelmia, joissa avoimesti kerrotaan kaikki tehdyt merkittävät kertaluonteiset hankkeet yhtiön lähihistoriasta, päätetyt korjaukset sekä muut tiedossa olevat hankkeet. Seuraavien 1 vuoden aikana todennäköisesti toteutettavat korjaushankkeet on luetteloitu rakennusosakohtaisten kuntotutkimusten tai visuaalisten kuntoarvioiden perusteella. Korjaushankkeiden tarpeellisuus perustuu rakennusosien keskimääräisestä käyttöiästä olemassa olevaan arviotietoon. Kiinteistöjen veden- ja energian kulutustiedot ovat yhtiökohtaisia, joten yksittäisten rakennusten kulutustietoja ei ole. Rakennusten veden ja energian kulutustiedot ovat taulukossa 1.8. Taulukko 1.8 Veden- ja energiankulutus Kohde Talo Vedenkulutus hlö/a Lämpöenergia kwh/m 3 kiinteistösähkö kwh/m 3 Taloyhtiö ,3 3,7 Taloyhtiö ,7 4,3 Taloyhtiö ,5 3,3 Taloyhtiö ,3 4,2 Taloyhtiö , 3,4 Taloyhtiö ,4 3, Taloyhtiö ,8 4,2 Taloyhtiö ,9 5,5 Taloyhtiö ,7 4, Taloyhtiö ,9 4,8 Taloyhtiö ,9 2,9 Taloyhtiö ,3 2,9 Taloyhtiö ,2 3,3 Taloyhtiö , 2,9

12 12 2 MAUNULA 2.1 Yleistä Sijainti Maunula (Månsas) on yksi Helsingin kaupunginosa, joka kuuluu Maunulan peruspiiriin yhdessä Pirkkolan, Maunulanpuiston sekä Metsälän kanssa. Maunulan peruspiiri on osa Helsingin pohjoista suurpiiriä. Maatieteellisesti Maunulan lähiö alkaa lännessä Keskuspuiston itäpuolelta. Pohjoisraja kulkee Pirkkolantietä ja itäosissa Suursuon viheralueen pohjoisreunaa pitkin. Idässä Maunula rajoittuu Tuusulanväylään. Maunulan peruspiirin alueella asuu noin 8 5 ihmistä, joka on noin 1,5 % koko Helsingin ja 2 % pohjoisen suurpiirin väkiluvusta. Peruspiirin alueista Maunula on suurin noin 7 asukkaalla. /4/ Kuva 2.1 Maunulan alue (vasemmalla) /5/ ja Jokerilinjan reitti Maunulassa (oikealla) /6/ Joukkoliikenne yhteydet ovat hyvät Maunulan aluella. Esimerkiksi linja-autoyhteys linjanumerolla 55 (Jokeri) mahdollistaa sujuvan matkustamisen länsi-itäsuunnassa aina Espoon Westendistä Helsingin Itäkeskukseen (Kuva 2.1). Linjan reitti kulkee suurten aluekeskusten ja työpaikkakeskittymien kautta. Jokeri-linjalla on myös pysäkit Leppävaaran, Pitäjämäen, Huopalahden sekä Oulunkylän juna-asemilla, jolloin myös joukkoliikenteen käyttäminen esimerkiksi Helsingin keskustan ja Vantaan suuntaan on vaivatonta. Jokeri-linjaa liikennöidään ruuhka-aikoina 5 minuutin välein ja muina aikoina 1 minuutin välein. /4; 6/ Historia Nykyinen asutus Maunulassa on alkanut huvilanrakentamisena 19-luvun alussa Metsälän sekä Suursuon alueilla. Maunula oli Oulunkylän metsämaita aina vuoteen 194 asti, jolloin ensimmäinen asemakaava tehtiin Maunulaan. Vuonna 1945 asemakaava uudistettiin. Rintamamiehille sekä siirtolaisille varattiin tontteja Pirkkolasta, jonne syntyi ensimmäisiä uusia omakotialueita. Pirkkolan alue on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä suojelumääräysten vuoksi. Metsälän alue on uudistunut aikojen saatossa huviloiden väistyttyä omakoti- ja rivitalojen tieltä. /4/

13 luvulla Maunulan alue alkoi muuttaa muotoaan kerrostalolähiöksi, joka sijaitsee lähellä luontoa. Asuntojen rakentaminen jatkui edelleen vielä 197-luvulla, jolloin Maunulassa oli suurimmillaan 12 asukasta. /4/ Muut ominaisuudet Maunulasta löytyy peruspalveluista terveysasema, kirjasto, kolme päiväkotia, ylä- ja ala-aste sekä lukio. Alueelta löytyy myös uimahalli sekä urheilukenttä ja useita sisäliikuntatiloja. Päivittäistavarakauppoja on kaksi kappaletta sekä useita muita vähittäiskauppoja ja ravintoloita sekä kahviloita. Maunulasta löytyy apteekki, mutta ei postia tai Alkoa. /4/ 2.2 Väestö ja asuntokunnat Maunulassa asui 6 98 asukasta, joka on noin 1,3 prosenttia koko Helsingin väkiluvusta, vuonna 28. Ikärakenteeltaan Maunulan väestö on hieman koko Helsingin sekä Pohjoisen suurpiirin väestöä vanhempaa: Yli 6 ikävuoden ylittäneitä Maunulassa asui v %, kun taas Helsingissä yli 6-vuotiaita oli n. 21 % ja Pohjoisessa suurpiirissä n. 23 % väestostä. Väestöennuste vuodelle 219 arvioi Maunulan väkiluvun pienevän 7 % eli samassa suhteessa kuin koko Pohjoisen suuralueen. Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 7 prosenttia vuoteen 219 mennessä. [%] Maunula: 698 as. Pohjoinen suurpiiri: 486 as. [%] Maunula: 6491 as. Pohjoinen suurpiiri: 3798 as. 1 Helsinki: as. 1 Helsinki: as Yli Yli 95 a) b) Kuva 2.2 Väestön ikäjakauma Helsingissä, Pohjoisessa suurpiirissä sekä Maunulan alueella vuonna 28 (a) sekä väestöennuste vuodelle 219 (b ) /7/ Noin 9 prosenttia maunulalaisista puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Osuus vastaa hyvin koko Helsinkiä, mutta Pohjoisessa suurpiirissä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu kuitenkin alle 5 % väestöstä.

14 14 [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki Suomi Ruotsi Muu kieli [%] Enintään perusaste Keskiaste Alin korkeakouluaste Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki Ylempi korkeakouluaste a) b) Kuva 2.3 Väkiluku äidinkielen mukaan vuonna 28 (a) ja yli 15-vuotiaiden koulutusaste (b) /7/ Maunulan väestön koulutusaste on keskimäärin alhaisempi kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai Helsingissä kokonaisuudessaan. Maunulassa korkeakoulututkinnon on suorittanut yli 15- vuotiaista n. 23 %, kun Pohjoisessa suurpiirissä vastaava luku on 4 % ja Helsingissä 34 %. Myös työttömyysaste on ollut koko 2-luvun korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin tai Pohjoisessa suurpiirissä. Vuonna 27 Maunulassa työttömiä oli noin 1 % eli noin kaksi kertaa enemmän kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai Helsingissä kokonaisuudessaan. [%] 2 Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki Kuva 2.4 Työttömyysaste ja sen kehitys vuosina 2-27 /7/ [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki Maunula: 1= /asuntokunta Pohjoinen suurpiiri: 1= 549 /asuntokunta Helsinki: 1= /asuntokunta Henkilöluku 1 Henkilöluku 2 Henkilöluku 3 Henkilöluku 4 Henkilöluku a) b) Kuva 2.5 Asuntokuntien koko (a) ja tulojen kehitys vuodesta 2 vuoteen 26 (b) /7/

15 15 Maunulassa asuvien asuntokuntien koko on pääasiassa 1-2 henkilöä: Niiden osuus kaikista asuntokunnista on noin 85 %. Tämä osuus on hieman suurempi kuin Helsingissä tai Pohjoisessa suurpiirissä. Asuntojen keskikoko on Maunulassa noin 61 m 2 ja asumisväljyys 35 m 2 /asukas. Helsingissä vastaavat luvut ovat 62 m 2 sekä 34 m 2 /asukas ja Pohjoisessa suurpiirissä 78 m 2 ja 36 m 2 /asukas. Maunulassa asuntokuntien tulot ovat kasvaneet vuodesta 2 vuoteen 26 n. 11 %, joka on samalla tasolla kuin Pohjoisen suurpiirin tai koko Helsingin asuntokuntien tulojen kehitys. Suurin ero näiden alueiden välillä on kuitenkin asuntokuntien absoluuttisissa tulotasoissa. Maunulassa keskimääräiset asuntokuntien vuotuiset tulot olivat vuonna 26 noin 46 % pienemmät kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai 33 % pienemmät kuin koko Helsingissä keskimäärin. 2.3 Talotyypit ja asuntokanta Maunulassa kerrostalot ovat hallitseva talotyyppi. Niiden osuus asuntokannasta on yli 9 prosenttia. Se on huomattavasti suurempi kuin kerrostalojen osuus koko Pohjoisen suurpiirin asuntokannasta. Maunulan kerrostaloasuntokannasta lähes kaikki on rakennettu luvuilla erityisesti 195- ja 196-luvuilla. Näiden vuosikymmenten ulkopuolella Maunulassa on rakennettu vain alle kaksi prosenttia kerrostaloasunnoista. Yleisin asuntotyyppi on Maunulassa 2-huonetta, joita on asuntokannasta lähes puolet. Tällä hetkellä osalla Maunulan aluetta on voimassa rakennuskielto suojelukaavan valmistelun vuoksi. Vuonna 26 vuokra-asuntojen osuus asunnoista oli Maunulassa noin 58 %. Se on huomattavasti pienempi kuin Pohjoisen suurpiirin arvo, 36 %, kyseisenä vuonna. Helsingissä vuokra-asuntojen osuus oli vastaavasti noin 45 % vuonna 26. [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki 1 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut a) b) Kuva 2.6 Eri talotyyppien osuus asuntokannasta (a) ja kerrostaloasuntojen ikäjakauma (b) vuonna 27 /7/

16 16 [%] Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki 2 1 1h 2h 3h 4h 5h 6h 7h Muut a) Kuva 2.7 Asuntokannan jakauma huonelukumäärän mukaan /7/ 2.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Maunulan rakennusten perusominaisuuksia on tarkasteltu kahdeksan kerrostaloyhtiön, jotka koostuvat 13 rakennuksesta, avulla. Tiedot perustuvat isännöitsijöiltä saatuihin tietoihin (Taulukko 2.1). Rakennuksissa on yhteensä 464 asuntoa, joiden yhteenlaskettu huoneistoala on m 2 ja keskimääräinen asuntokoko vaihtelee välillä m 2. Rakennuksista kolme on rakennettu vuosina , neljä ja yksi vuonna Kerrostalojen kerrosten määrä vaihtelee kolmesta kuuteen. Kaikki rakennukset on liitetty kaukolämmön piiriin. 195-luvulla rakennetut rakennukset on varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla ja 197-luvuilla rakennetut taloyhtiöissä on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä pois lukien yksi 196-luvun kohde, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Taulukko 2.1 Taloyhtiöiden perustiedot Rak. vuosi Asuntoala (htm 2 ) Keskim. asunto (m 2 ) Lämmitys / IV Kerrosluku Rakenteet Taloyhtiö KL* / PV** 4 Tiili+Betoni Taloyhtiö KL / KP*** 4 Tiili+Betoni Taloyhtiö KL / PV 3 Taloyhtiö KL / PV+KP (sauna) 3+kellari Tiili Taloyhtiö KL / KP 4+kellari Betoni+Kahitiili Taloyhtiö KL / PV 4+maanp. alak. Taloyhtiö KL / KP 6+kellari Taloyhtiö KL / KP 4 Betonielementti *) KL: Kaukolämpö **)PV: painovoimainen ilmanvaihto ***) KP: koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä Taulukossa 2.2 on esitetty tiedossa olevat tehdyt korjaukset eri taloyhtiössä. Eniten valituissa taloyhtiöissä on raportoitu kaukolämmön alajakokeskuksen uusimisia sekä vesikaton korjauksia. Myös ikkunoita on uusittu useassa taloyhtiössä. On kuitenkin huomattava, että patteriverkoston perussäätötyötä ei ole suoritettu kovinkaan monessa kohteessa tai sitä ei ainakaan ole raportoitu omana työnään. Ilmanvaihtokanaviston puhdistusta ei ole raportoidu tehdyksi läheskään kaikissa kohteissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä.

17 17 Taulukko 2.2 Taloyhtiöissä tehdyt korjaukset ja niiden toteuttamisvuodet Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 5 Taloyhtiö 8 Ulkoseinät Vesikatto Ikkunat 1997 (olohuone) (parveke) Parvekkeet Kaukolämmön alajakokeskus Patteriverkoston perussäästö IV-kanaviston puhdistus Muut Tonttiviemärit 29 Hissi 27, Piha-asfaltti 1994 Ulko-ovet 2 Taulukko 2.3 Taloyhtiöissä suunnitellut korjaukset Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 5 Taloyhtiö 8 Julkisivut Vuosi ei vielä tiedossa IV-kanaviston puhdistus 217 Putkistot Muut Perusmuurin eristys 21, Ulkoovien kunnostus 21 Tarkastelluissa Maunulan taloyhtiöissä seuraavat isommat korjaushankkeet liittyvät putkistoihin (Taulukko 2.3). Muita tulevia korjaustoimenpiteitä ja niiden toteutusajankohtaa ei ole selkeästi arvioitu.

18 18 Vuonna 28 kaukolämmön ominaiskulutus oli Helsingissä 195- ja 196-lukujen kerrostaloissa suurelta osin välillä 4-6 kwh/rm 3 /a (Kuva 2.8). Valittujen Maunulan taloyhtiöiden kaukolämmön kulutukset ovat juuri tällä välillä (Kuva 2.9a). Kun valittujen taloyhtiöiden kulutuksia verrataan Maunulan MET- hankkeessa /8/ kerättyihin 16:a taloyhtiön kaukolämmönkulutuksiin, huomataan valittujen kohteiden kulutusten olevan keskimääräisellä tai hieman korkeammalla tasolla Milj. m luku 1-luku 2-luku 3-luku 4-luku 5-luku 6-luku 7-luku 8-luku 9-luku 2- < >7 kwh/m3 Kuva 2.8 Asuinkerrostalojen kaukolämmön ominaiskulutus 28 Helsingissä (Kuva Helsingin Energia) Kaukolämpö, [kwh/htm 2 /a] Taloyhtiö 1: 56 kwh/m3/a Taloyhtiö 2: 58 kwh/m3/a Taloyhtiö 4: 54 kwh/m3/a Taloyhtiö 8: 53 kwh/m3/a 5 MET-hanke: Keskiarvo MET-hanke: Minimi MET-hanke: Maksimi Rakennusvuosi Kiinteistösähkö, [kwh/htm 2 /a] 3 Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 8 MET-hanke: Keskiarvo MET-hanke: Minimi MET-hanke: Maksimi Rakennusvuosi a) Kuva 2.9 Kaukolämmön ja kiinteistösähkön kulutus, kwh/htm 2 /a b)

19 Korkea Vedenkulutus, [dm 3 /hlö/vrk] Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Vedenkulutus [l/hlö/vrk] Keskimääräinen (75% kannasta) Matala Taloyhtiö 4 Taloyhtiö Rakennusvuosi Valmistumisvuosi a) b) Kuva 2.1 Vedenkulutus Maunulan kohteissa (a) ja keskimäärin kerrostaloissa (Suomen Talokeskus) (b), dm 3 /hlö/vrk Myös kiinteistösähkön kulutukset ovat MET-hankkeen keskimääräisiä arvoja korkeampia (Kuva 2.9b). Vedenkulutukset valituissa taloyhtiöissä ovat korkeita (Kuva 2.1a). Ainoastaan Taloyhtiö 1:n vedenkulutus vastaa tilastoa (Kuva 1b) kerrostalojen keskimääräisistä vedenkulutuksista.

20 2 3 KEIJUPUISTO 3.1 Yleistä Sijainti Keijupuisto sijaitsee Lahdessa ja on osa Launeen kaupunginosaa (25 asukasta). Keijupuisto sijaitsee 1,5 kilometrin etäisyydellä lahden rautatieasemasta ja noin 2 kilometrin etäisyydellä keskusta alueesta. Launeen alue liitettiin Lahteen vuonna 1933 Hollolasta. Rautatieaseman eteläpuolinen alue (Asemantausta ja Anttilanmäki) olivat jo tuolloin rakennettu pientalovaltaisiksi. Launeen asukasluku on noin 27 asukasta ja koko Lahden lähes 12 asukasta. Alueen länsipuolella on vanha Helsingintie ja Hennalan varuskunta-alue. Keijupuiston itä- ja kaakkoispuolella on laaja 194- ja 5-luvulla rakennettu pientaloalue. Launeen alueen suurin lähiö on Liipola (7 asukasta), joka rakennettiin 196- ja 7-luvulla aravavuokralähiöksi. Saksalan lähiö (3 asukasta) rakennettiin 197- ja 8-luvulla aravaomistuslähiöksi. Keijupuiston ja rautatien välinen alue on olut voimakkaan uudisrakentamisen kohteena vuodesta 1986 lähtien. Kuva 3.1 Keijupuiston sijainti Lahdessa ja Launeella. (Kuva

21 Historia Keijupuiston alueen rakensi lahtelainen perustajaurakoitsija Rakennusliike Unto Kivinen Oy vuosina Paikalla oli kuusimetsää, joka hakattiin pois. Alueelle ei rakennettu aravavuokratai aravaomistusasuntoja. Vuokra-asunnot ovat yksityisessä omistuksessa. Alueen omistusasuntovaltaisuuden johdosta sen itäpuolelle, Tapparakatu 7:n viereen kaavoitettiin viides kaksi rakennusta käsittävä kerrostaloyhtiö. Sosiaalista vuokra-asumista varten. Thtiö, joka käsitti 9 vuokra-asuntoa, valmistui noin vuonna Kohdetta hallinnoi VVO Oy. Kohde peruskorjattiin 2-luvun alussa. Alueen ympäristössä tapahtuu merkittävää täydennysrakentamista. 2-luvulla alueen eteläpuolella Kivikadun varteen on rakennettu kahdeksan 4-5 kerroksista vuokrataloa AVARA Oy:n toimesta. Näissä on lähes 2 asuntoa. Alueen länsipuolelle on kaavoitettu kuusi nelikerroksista puukerrostaloa. Nämä omistusasunnot toteuttaa Skanska Oy. Alueelle on valmistunut kolme kerrostaloa ja loput valmistuvat vuoteen 215 mennessä. Asuntojen lukumäärä on 1. Vuonna 21 tehdyllä kaupalla asunnot siirtyivät Lahden kaupungin omistaman Lahden Talot/Lahden Asunnot Oy:n omistukseen. Lahden kaupunki on edelleen tehostamassa Tapparakadun varren maankäyttöä uusin asuinkerrostaloin, jotka toteutunevat vuosina Muut ominaisuudet Keijupuistoon ei ole koskaan rakennettu omaa ostoskeskusta. Alueen itäpuolelle rakenettiin tilat K- kaupalle vuonna 198. Sittemmin kauppa on lopettanut toimintansa. Keijupuiston länsipuolella Helsingintien varrella on mm. S-market, ravintola ja muita palveluita. Keijupuistosta 1,5 2 kilometriä itään on rakentunut 2-luvulla Lahden merkittävin hypermarketalue. Keijupuiston kerrostalojen pohjakerroksissa toimii päiväkoti ja olutravintola. Lähin ala-aste sijaitsee 5m pohjoiseen Tapparakadun pohjoispuolella. Se on peruskorjattu ja laajenettu 2-luvulla. Koulun toiminta on turvattu mittavan täydennysrakentamisen ansioista. Asuntojen hintataso on Lahdessa valtakunnallisesti katsoen keskimääräistä alhaisempi. Keijupuiston alueella kerrostaloasuntojen hintataso vaihtelee asunnon koosta ja kunnosta riippuen 1 ja 15 /m 2. Keijupuiston imago Lahdessa on neutraali. Vastaavia kerrostalovaltaisia lähiöitä on useita kävelyetäisyydellä keskustasta. 3.2 Väestö ja asuntokunnat Keijupuiston alueella asuu noin 122 henkilöä, joka on noin 1 % Lahden ja 2 % Launeen kaupunginosan asukasluvusta. Ikärakenteeltaan Keijupuiston asukkaat ovat hieman vanhempia kuin Lahdessa tai Launeen kaupunginosassa keskimäärin: Noin 35 % Keijupuiston asukkaista on yli 6- vuotiaita, kun koko Lahden alueella ja Launeen kaupunginosassa vastaava osuus on noin 25 % (kuva 3.2).

22 Keijupuisto Laune Lahti Kuva 3.2 Keijupuiston alueen asukkaiden ikäjakauma (%). Vertailukohtana Launeen suuralueen ja Lahden kaupungin ikäjakaumat. Launeen alue on ollut pientalotuotannon painopistealueita Lahdessa. Siksi lasten osuus on Launeella korkea Keijupuistoon ja muuhun Lahteen verrattuna. Keijupuistosta löytyy edullisia ensiasuntoja siksi 2-3-vuotiaiden osuus on korkea muihin alueisiin verrattuna. Toisaalta perheasunnot ovat nykytasoon verrattuna aivan liian pieniä siksi 35-5-vuotiaiden osus on pieni. Yli 65-vuoiaiden osuus Keijupuistossa on suuri, yli 3 prosenttia. Vuoteen 22 mennessä osuus tulee edelleen kasvamaan. Kuvassa 3.3 on esitetty Keijupuiston asuntokuntien jakauma verrattuna Launeen suuralueesen ja Lahteen Keijupuisto Laune Lahti Kuva 3.3 Keijupuiston alueen asuntokuntien kokojakauma. Vertailukohtana Lahti ja Laune. Keijupuistossa yhden hengen asuntokuntia on noin 6 %. Se on huomattavasti enemmän kuin koko Lahden tai Launeen kaupunginosan vastaavat arvot, jotka ovat noin 47 % ja 35 %. Syynä tähän on pientalotuotannon puute. Yli kahden hengen asuntokuntia Keijupuistossa on alle 1 %. Keijupuiston asuntokannassa suurin osa, noin 7 %, on 1-2 huoneen asuntoja. Yli neljän huoneen asuntoja (kuva 3.4). Keijupuistossa on alle prosentin koko alueen asuntokannasta. Koko Lahden alueen sekä Launeen kaupunginosan asunnoissa on enemmän huoneita kuin Keijupuistossa. Keijupuiston alue koostuu täysin kerrostaloasunnoista ja Launeen kaupunginosan

23 23 kerrostaloasunnoista noin 75 % sijaitsee Keijupuiston alueella. Keijupuiston kerrostaloasunnoista on rakennettu noin 8 % luvulla. Nyt viimeisen 1 vuodenaikana Keijupuistoon on kuitenkin rakennettu uusia kerrostaloasuntoja, joiden osuus Keijupuiston kerrostaloasunnoista on 2 % huonetta 3-4 huonetta Yli 4 huonetta Muut Keijupuisto Laune Lahti Kuva 3.4 Keijupuiston asuntokanta. 3.3 Talotyypit ja asuntokanta Kaikissa Keijupuiston asuinkerrostaloissa on maantasakerros, kuusi asuinkerrosta ja kylmä ullakko. Keijupuisto muodostuu kahdesta talotyypistä; joista toinen on kaksiportainen 36 asunnon lamellitalo. Näitä alueella on neljä kappaletta. Näiden rakennusten parvekkeet ovat länteen päin. Alueella on kahdeksan kolmiportaista, 54 asuntoa käsittävää lamellitaloa, joiden parvekkeet ovat etelään. Alueella on yhteensä kahdeksan asunto-osakeyhtiötä. Näistä neljä sijaitsee Kivikadun varrella ja neljä Tapparakadun varrella. Jälkimäisiin kuuluu myös Tappara- ja Kivikadun välissä oleva 36 asunnon rakennus. Tapparakadun asunto-osakeyhtiöissä on 9 asuntoa ja Kivikadun asunto-osakeyhtiöissä 54 asuntoa. Alkuperäisessä Keijupuistossa on siten noin 57 asuntoa. Maanalaisessa kellarikerroksessa on rakennuskohtainen väestönsuoja. Väestönsuojien käyttötarkoitusta ei selvitetty. 196-luvulla niitä ei vielä suunniteltu huoneistojen irtaimistovarastoiksi kuten nykyisin. Maantasakerroksissa on normaaleja yhden auton talleja. Lisäksi päädyissä on rakennusrungon leveyden pituisia kahden peräkkäisen auton talleja. Maantasakerroksessa on lisäksi sauna- ja pesulaosastot sekä jäähdytyskellarit.

24 24 Kuva 3.5 Tapparakatu Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet. Kerrostalot on rakennettu sandwich- elementeistä ja niissä on alun perin 2-lasiset ikkunat. Lämmitysmuotona kyseisissä rakennuksissa on kaukolämpö ja ilmanvaihtoratkaisuna koneellinen poistoilmajärjestelmä. Keijupuiston asuinkerrostalot ovat rakentamisajankohdan läheisyyden johdosta varsin homogeenisia. Esimerkiksi ulkoseinän U-arvot vaihtelevat,28 ja,34 W/m 2,K välillä rakentamisajankohdasta riippuen 1969/1974. Rakennuksessa on rakennuskohtaisesti kello-ohjattu (maksimitahoa käytetään aamuisin, keskipäivällä ja alkuillasta)koneellinen yhteiskanavapoisto. Kanavat ovat betonista työmaalla valettuja neliönmuotoisia kanavia. Kylmään ullakkokerroksen lattiassa kanavat johdetaan puhallinkammioihin, joita on yksi per porras. Rakennukset on varustettu neljän hengen hissein. Hissit eivät kulje ullakolle asti. Porraskäytävät on varustettu tomutusparvekkein, jotka sijaitsevat kerrosten puolivälissä. Asuntokohtaisissa korjauksissa on rakennettu yksittäisiä huoneistosaunoja. Taloyhtiötasolla on talosaunoihin asennettu säädettävä tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Asunnoista puuttuvat liesikuvut, oviraot ja korvausilmalaitteet. Ikkunaremonttien yhteydessä on ikkunoihin asennettu korvausilmalaiteet.

25 25 Osassa rakennuksista on tehty julkisivusaneerauksia, lämpökeskuskorjauksia sekä lämmitysverkostojen tasapainotuksia. Lisäksi taloyhtiöiden korjaussuunnitelmista löytyy mm. putkiremontteja, julkisivujen korjausta kuin myös lämmitysverkoston tasapainotusta kuin lämpökeskusten uusimistakin. Taulukossa 3.1 on kuvattu Keijupuiston alueella tehtyjä korjaustoimenpiteitä. Taulukko 3.1 Keijupuiston alueelle tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Yhtiö Valmistumisvuosi Tehdyt ja suunnitellut korjaukset (vuosi) salaohjat 1999, osa kylpyhuoneista , porraskäytävät salaojat ja piha 24, lämmönjakohuone 24, vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus 26,. Vesijohtojen uusiminen tarjouspyyntovaiheessa lämmönjakohuone 1996, patteriverkoston perussäätö 24-25, pihojen kunnostus 26 7, julkisivujen kuntotutkimus ikkunat uusittu 21, uudet pateriventtiilit 23, patteriverkoston perussäätö julkisivuejn ja ikkunoiden peruskorjaus 1996, lämmönsäätö ja patteriventtiilit 28, vesijohtoverkoston korjaus julkisivujen lisäeristys + levytys julkisivujen lisäeristys + levytys 1995 parvekkeiden kunnostus ja lasitus 1996 vesi/viemärip uusim/kun +uusit.siirrin, linjasäätö julkisivut 1997, piha 22 Rakennuskohtaisia tietoja ei ole paitsi Kivikadun rakennuksista (1 rakennus per yhtiö). Kuvassa 3.6 on esitetty yhtiökohtaiset kaukolämmön kulutustiedot rakennuskuutiota kohden. Mikäli kylmä ullakko on otettu mukaan rakennustilavuuteen, ovat tulokset liian hyviä. Ongelma on yleistä vanhoissa kerrostaloissa, joissa on paksut seinät, lattiat ja lämmittämättömiä ullakoita ja kellareita yhdessä huonon ilmanvaihdon kanssa Kuva 3.6 Kaukolämmön ominaiskulutus (kwh/m3) eri yhtiöissä

26 Kuva 3.7 Kiinteistösähkön ominaiskulutus (kwh/m3) eri yhtiöissä. Yhtiö 3:n tiedot puuttuvat Kuva 3.8 Vedenkulutus l/as vuorokaudessa eri yhtiöissä Kaukolämmön kulutus on keskimääräistä alhaisempaa. Yhtiön 8 kulutus on poikkeuksellisen alhainen. Syy saattaisi löytyä esimerkiksi kylpyhuoneen sähköisestä lattialämmityksestä, jolloin kiinteistösähköllä on korvattu osa lämmitystarpeesta. Kiinteistösähkön kulutus on varsin samantasoista eri yhtiöissä lukuun ottamatta yhtiötä 8. Vedenkulutus on keskimääräistä alhaisempaa paitsi yhtiöissä 3 ja 7.

27 27 LÄHDEVIITTEET 1. Matinkylän huollon asiakaslehti MASA 2/29 2. Suur-Matinkylä Järvinen, Raija & Saarinen, Paavo, Kohtaavatko asumisen tavoitteet asumisen todellisuuden. Kuluttajatutkimus 28. Työselosteita ja esitelmiä Helsinki alueittain 29. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 5. Maunula, 6. Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun aluesarjat, 8. Energiatehokas Maunula MET-hanke.