SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTA- KERTOMUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTA- KERTOMUS 2013"

Transkriptio

1 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTA- KERTOMUS 2013 Sisällysluettelo SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA KOULUJEN JOHTOKUNNAT SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ORGANISAATIOUUDISTUS TIEDOTTAMINEN VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS ESIOPETUS PERUSOPETUS KOULUJEN KIELIOHJELMA VIERAALLA KIELELLÄ ANNETTAVA OPETUS PAINOTETTU OPETUS ERITYISOPETUS KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA KOULUN KERHOTOIMINTA LUKIOKOULUTUS OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN SEKÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGINEN HYÖDYNTÄMINEN KEHITTÄMISHANKKEET KANSAINVÄLINEN TOIMINTA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ LUKUINA REKRYTOINTI JA PEREHDYTTÄMINEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASORAKENNE JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN REHTORIKOULUTUS JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS MUU HENKILÖSTÖKOULUTUS TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA JA TYÖNOHJAUS STRATEGISET TULOSTAVOITTEET JA TALOUS OPETUKSEN OHEIS- JA TUKIPALVELUT KOULUKURAATTORIPALVELUT... 38

2 7.2 KOULUPSYKOLOGIPALVELUT TERAPIAPALVELUT AVUSTAJAPALVELUT APUVÄLINEET KOULUKULJETUKSET KOULUTILOJEN KUNTALAISKÄYTTÖ KOULUSIHTEERIPALVELUT MUIDEN TOIMIALOJEN JÄRJESTÄMÄT PALVELUT

3 1. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTA- KUNTA Espoon opetushallintoa johtaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Lautakunnan toimialaan kuuluvat varhaiskasvatusta, peruskoulua ja lukiota koskevat asiat. Lautakunnan tehtävät määrittelee sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontui 10 kertaa vuonna Pöytäkirjoihin merkittyjä pykäliä kertyi yhteensä 264. Kokousten yhteydessä lautakunnan jäsenet keskustelivat ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti vuoden 2013 aikana 4 seminaaria: perehdytys varhaiskasvatuksen asioihin, Lautakunnan kokoushuone perehdytys opetustoimen asioihin, Koulumestarin koulu lautakunnan seminaari, Kokoushotelli Siikaranta lautakunnan seminaari, Kirkkojärven koulu Lisäksi kaikille sivistystoimen lautakunnille pidettiin yhteinen perehdytysseminaari WeeGeellä sekä talousseminaari Finns Folkhögskolassa. Sivistystoimen lautakuntien puheenjohtajien perehdytys pidettiin Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, Svenska rum -lautakunnan sekä kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston yhteiset iltakoulut pidettiin valtuustotalolla ja Iltakoulujen aiheena olivat päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet. Valtuusto valitsi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan uudet jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudelle Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoonpano ja jäsenten kokouksiin osallistumiskerrat vuonna 2013 Varsinaiset jäsenet: Henkilökohtaiset varajäsenet: Sanna Lauslahti (pj.) Kok, 8 Emilia Becker, Kok Inka Hopsu (vpj.) Vihr, 9 Taru Saraste, Vihr Jukka Niemelä, Kok, 7 Arto Turunen, Kok, 4 Jarmo Nieminen, Kok, 9 Mika Pirttivaara, Kok, 1 Tiina Thure-Toivanen, Kok, 9 Elli Perklén, Kok, 1 Henrik Vuornos, Kok, 7 Micke Lindholm, Kok, 3 Juhanna Malme, Vihr, 6 Antti Kainulainen, Vihr. 4 Minna Eväsoja, SDP, 7 Merja Vuori, SDP, 1 Harri Waltari, SDP, 10 Sami Lehtonen, SDP, Tiina Kujala, RKP, 9 Yvonne Fiskars, SFP, 1 Nina From, PerusS, 9 Kaija Hietanen, PerusS Seppo Huhta, PerusS, 6 Toni Seppänen, PerusS, 2 Kaarina Järvenpää KD, 8 Kristiina Vuorinen, KD, 2 Kaupunginhallituksen edustaja: Hannele Kerola, SDP, 7 Jukka Vilske, SDP, 2 Vuoden ensimmäisen kokouksen istui edellinen suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, josta paikalla olivat Marika Niemi (pj.), Isto Havu, Kaarina Järvenpää, Jukka Kivimäki, Tiina Kujala, Pekka Lempiäinen, Jarmo Nieminen, Elli Perklén, Taru Saraste, Kai Seppälä ja Seppo Sonkeri. 3

4 2. KOULUJEN JOHTOKUNNAT Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan valitsemat johtokunnat toimivat luottamushenkilöeliminä suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa. Johtokunnat on valittu vuoden 2013 alussa ja niiden toimikausi kestää valtuustokauden eli vuoden 2016 loppuun asti. Johtokuntia oli vuonna 2013 yhteensä 83. Nykyisessä opetustoimen lainsäädännössä ei ole säädöksiä johtokunnista. Johtokuntien tehtävistä on kuntatasolla määrätty opetuslautakunnan hyväksymässä toimintaohjeessa. Tärkeimpiä johtokuntien vuonna 2013 päättämiä asioita olivat mm.: - määrärahojen käyttösuunnitelma koulukohtaisen opetussuunnitelman hyväksyminen - lukuvuosisuunnitelman hyväksyminen lukuvuodelle Johtokunnat pitivät vuoden aikana keskimäärin kolme kokousta. Vuoden 2013 lopussa koulujen ja lukioiden johtokunnissa oli 523 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. 4

5 3. SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYK- SIKKÖ Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset kehittämis- ja koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tehtävänä on vastata suomenkielisen perusopetuksen, lisäopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Lisäksi tehtävänä on vastata oppilashuoltopalvelujen ja oppilaiden tarvitseman erityisen tuen järjestämisestä ja ohjata oppilaat opiskelijahuollon palveluihin. Tulosyksikkö vastaa myös lakisääteisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista. Palveluiden laatu Espoolaiset arvioivat syksyllä 2013 Finnish Consulting Group:n kyselytutkimuksessa palvelujen laatua (Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2013). Espoossa ollaan tyytyväisempiä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluihin kuin vertailuryhmän muissa suurissa kaupungeissa (Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Turku ja Vantaa). Peruskoulua piti Espoossa vastaajista 63 % hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt 7 %. Vastauksista laskettiin erikseen kantaa ottaneiden tyytyväisyys siten, että 'En osaa sanoa' vaihtoehdon valinneet suljettiin pois. Kantaa ottaneista peruskoulua piti 95 % hyvin hoidettuna. Lukiota piti Espoossa vastaajista 54 % hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvon tasolla. Vastauksista laskettiin erikseen kantaa ottaneiden tyytyväisyys siten, että 'En osaa sanoa' vaihtoehdon valinneet suljettiin pois. Kantaa ottaneista lukiota piti 95 % hyvin hoidettuna. Peruskoulut ja lukiot Espoon kaupunki ylläpitää 78 suomenkielistä peruskoulua, joista alakouluja on 46, yläkouluja 17, yhtenäisiä peruskouluja 13 ja erityiskouluja 2 ja sairaalakoulu. Espoon suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli ja erityisopetuksessa opiskeli 1753 oppilasta (tilanne ). Rehtoreita on 80, heistä 12 on yhtenäisen peruskoulun rehtoreita. Peruskouluissa opettajia on noin 2800 ja lukioissa on noin 350. Espoossa on 11 suomenkielistä lukiota ja 1 aikuislukio. Espoon päivälukioissa on noin opiskelijaa. Aikuislukiossa on noin opiskelijaa, joista noin 400 opiskelee tutkintotavoitteisesti. Rehtoreiden esimiehisyys on jaettu niin, että aluerehtoreiden ja lukion yhdysrehtorin esimies on opetustoimen johtaja, Keski- ja Pohjois-Espoon sekä Matinkylän ja Olarin rehtoreiden esimiehenä toimii hallintopäällikkö, Leppävaaran ja Tapiolan rehtoreiden esimiehenä opetuspäällikkö ja Espoonlahden ja lukioiden rehtoreiden esimiehenä kehittämispäällikkö. Tämä hallintomalli päättyi vuoden 2013 lopussa. 5

6 3.1 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 2013 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä johtaa opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen. Virasto on jaettu kolmeen palvelualueeseen, joita johtavat hallintopäällikkö Tapio Erma, kehittämispäällikkö Juha Nurmi ja opetuspäällikkö Ilpo Salonen. Lähiesimiehinä toimivat myös apulaisopetuspäällikkö, vastuualuepäälliköt sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden päälliköt. Vuonna 2013 virastossa työskenteli 40 henkilöä, joista 2 oli määräaikaisia. Koulukuraattoreja, koulupsykologeja ja terapeutteja oli yhteensä 73. Vuonna 2013 valmisteltiin organisaatiouudistusta sivistystoimessa ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Uusi organisaatio astuu voimaan Aluerehtorijärjestelmä Kullakin suuralueella toimii oma perusopetuksen aluerehtori ja koko Espoon alueella lukioiden yhdysrehtori. Kukin on oman koulunsa rehtori ja aluerehtorin tehtävä on osa-aikainen. Nelivuotinen aluerehtorikausi alkoi Espoonlahden aluerehtorina toimii Sari Hakola, Keski- ja Pohjois-Espoon aluerehtorina Ossi Airaskorpi, Leppävaaran aluerehtorina Tarja Kuparinen, Matinkylän ja Olarin aluerehtorina Kari Kotiniemi ja Tapiolan aluerehtorina Ari Suistola. Lukioiden yhdysrehtorina toimii Harri Rinta-aho Etelä-Tapiolan lukiosta. Suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmään kuuluneiden aluerehtoreiden ja lukion yhdysrehtorin toimikausi loppui Heidän kauttaan kuitenkin jatkettiin asti sivistystoimessa käynnissä olleen organisaatiouudistuksen takia. Aluerehtorin toiminnan tavoitteena on vahvistaa strategista johtamista ja kehittää suomenkielisen opetuksen palveluja omalla alueellaan. Aluerehtorit ja lukion yhdysrehtori ovat suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johtoryhmän jäseniä. He toimivat alueidensa rehtorikokousten puheenjohtajina ja osallistuvat alueellisten palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen, oppilaaksiottoon ja työryhmien toimintaan. Aluerehtorit toimivat alueellisen oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana. 6

7 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö 2013 Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Johdon tuki Johdon sihteeri Eija Tiihonen Tiedottaja Jonna Suometsä; Sija. Virpi Saarinen / Suvituuli Mikos Opetuksen palvelualue Opetuspäällikkö Ilpo Salonen Opetussuunnitelman ja täydennyskoulutuksen vastuualue Apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö Hallinnon palvelualue Hallintopäällikkö Tapio Erma Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue Vastuualuepäällikkö Astrid Kauber Kehittämisen ja suunnittelun palvelualue Kehittämispäällikkö Juha Nurmi Koulusuunnittelun vastuualue Vastuualuepäällikkö Tero Latvala Aluerehtorit Sari Hakola Ossi Airaskorpi Tarja Kuparinen Kari Kotiniemi Ari Suistola Harri Rinta-aho Erityisopetuksen vastuualue Vastuualuepäällikkö Kaisa Alaviiri Oppilashuollon ja kasvatuksen vastuualue Kuraattoripalvelujen päällikkö Helena Uitto (vs) Psykologipalvelujen päällikkö Markus Runtti Tukipalveluiden vastuualue Vastuualuepäällikkö Miia Loisa-Turunen Hallintoasioiden vastuualue Vastuualuepäällikkö Taina Ruotinen Oppimisympäristöjen vastuualue Vastuualuepäällikkö Asko Lippo / Jaakko Rekola Rehtorit Tapiola Leppävaara Rehtorit Keski- ja Pohjois-Espoo Matinkylä-Olari Rehtorit Lukiot Espoonlahti 3.2 ORGANISAATIOUUDISTUS Vuoden 2013 aikana valmisteltiin sivistystoimen ja samalla suomenkielisen opetuksen tulosyksikön organisaatiouudistusta. Suomenkielinen opetus jakaantuu perusopetuslinjaan, lukiolinjaan ja hallinto- ja suunnittelupalveluihin. Linjoja johtavat perusopetuslinjan päällikkö, lukiolinjan päällikkö ja kehittämispäällikkö. Perusopetuslinjalle tulee aluepäälliköt (4), jotka ovat alueensa perusopetuskoulujen rehtoreiden esimiehiä. He myös johtavat alueellisia lasten ja nuorten hyvinvointiryhmiä. Nämä ryhmät ovat moniammatillisia ja niitä johdetaan yhteen sovittavan johtamisen avulla yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tämän lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen siirtyneen taiteen perusopetuksen koordinointia ja kehitysvammaisten lasten ja nuorten päivä- ja lomatoiminnan palveluja järjestetään opetustoimesta. Espoon aikuislukio siirtymistä osaksi Aikuiskoulutuskeskusta valmistellaan vuonna

8 3.3 TIEDOTTAMINEN Keskeisimpiä sisäisen tiedottamisen välineitä opetustoimessa ovat työpaikka- ja henkilöstökokoukset, tiedotteet, sähköpostiviestit, Espoon kaupungin intranet Essi ja oppimisympäristö Fronter. Ulkoisen tiedottamisen keskeiset välineet ovat internet, lehdistötiedotteet, oppaat ja esitteet. Opetustoimen yksiköt ja koulut jakavat päivittäin tietoa palveluistaan kuntalaisille ja yhteistyötahoilleen. Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoustiedottaminen hoidetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Opetustoimi oli tammikuussa 2013 mukana Educa-messuilla. Vuoden 2012 aikana opetustoimessa julkaistiin kolme koulutusopasta: Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot Lukuvuosi Yläkoululaisen opas Lukuvuosi Tervetuloa ekaluokalle! Lukuvuosi Esitteitä julkaistiin viisi: Yhteisvalinnan jälkeen

9 A-kielet ja painotettu opetus Lukuvuosi English-Language Instruction in grades 1-6 and 7-9, (vain sähköisenä) Laadukkaan ohjauksen malli Espoon perusopetuksessa Johtokuntatyön opas Toisen asteen tiedottaminen Toisen asteen tiedottamisessa ja markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa. Yhteistyössä tehtiin Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot -opas ja Yhteisvalinnan jälkeen -esite. Tammikuussa 2013 järjestettiin tiedotustilaisuus huoltajille yhteishausta. Tilaisuudessa esiteltiin peruskoulun jälkeisiä jatkokoulutusvaihtoehtoja peruskoulun päättöluokkalaisille sekä heidän huoltajilleen. Lisäksi lukiot järjestivät oppilaille tiedotustilaisuuksia tammi-helmikuun aikana. Lukioille tehtiin yhteinen Mun lukio -markkinointivideo, joka löytyy Espoon kotisivuilta. 3.4 VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ Koulujen välinen yhteistyö koskee kaikkia koulumuotoja esiopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen aina korkeakouluihin asti. Yhteistyötä on kehitetty edelleen alueellisesti toisiaan lähellä sijaitsevien päiväkotien ja koulujen sekä eri koulumuotojen ja kouluasteiden välillä, mutta myös ympäröivän elinkeinoelämän suuntaan. Koulujen yhteistyötä eri tahojen kanssa ovat lisänneet osaltaan myös useat pääkaupunkiseudun ja valtakunnalliset kehittämishankkeet. Pääkaupunkiseudun opetustoimenjohtajat ja linjajohtajat tapaavat säännöllisesti useamman kerran vuodessa ja yhteistyötä tehdään eri muodoissa myös 15 suurimman kaupungin kanssa. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet lisäksi yhteistyötä mm. perusopetuksen maahanmuuttajaopetuksen ja erityisopetuksen kehittämisessä sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisessä. PKS-rehtoripäivät ovat tästä hyvä esimerkki. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutuspalvelut -selvityksen pohjalta jatkettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä ja yhtenäistettiin mm. kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasvalinnan kokeita. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen palvelurakenteen kehittämistä on tehty pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä sekä järjestetty säännöllisiä tapaamisia pääkaupunkiseudun kuntien johtavien oppilashuoltohenkilöiden ja valtionvallan edustajien kesken. Helsingin yliopisto on yhteistyökumppani monissa eri kehittämishankkeissa ja täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Moniin kehittämishankkeisiin liittyy myös yliopiston kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö. Espoon kaupungilla on sopimus Helsingin yliopiston kanssa opettajankoulutusta koskevasta yhteistyöstä kenttäkouluverkon puitteissa. Opettajankoulutuksen neuvottelukunta on kokoontunut säännöllisesti. Neuvottelukunta käsittelee opettajankoulutuksen laadullista kehittämistä ja yhteistyön tehostamista. Aalto yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä on mm. lukioille tarjottavat kurssit sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutus. Olarin lukio on tehnyt ansiokasta työtä Aalto-yliopiston kanssa. Tiivistä yhteistyötä on tehty Espoon kaupungin eri toimialojen välillä etenkin perusopetuksen muutoksen aikaansaamiseksi ja erityispalvelujen kehittämiseksi. 9

10 Espoon seudun koulutuskuntayhtymän Omnian kanssa jatkettiin perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen ohjauksen kehittämistä. Kehittämistyön aikana luodut hyvät toimintakäytännöt vakiinnutetaan osaksi oppilaitosten toimintaa. Espoon ja Kauniaisten lukioiden sekä Omnian ammattiopiston välistä yhteistyötä jatkettiin. Yhteisen kurssitarjonnan kursseja tarjottiin myös Masalan lukiosta Kirkkonummelta. Lukioiden yhteinen tuntikiertokaavio ja sama jaksotus ovat mahdollistaneet sen, että opiskelijat ovat voineet valita kursseja myös toisista oppilaitoksista. Pääkaupunkiseudun lukiotyöryhmän puheenjohtajana toimi opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen. Ryhmä seurasi toisen asteen koulutuspaikkojen riittävyyttä ja koulutustakuuta PKSalueella sekä osallistui lukiokoulutuksen kehittämiseen. Suomenkielinen opetus tekee yhteistyötä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa Osallisena Suomessa -hankkeen puitteissa. Lisäksi Espoon opetustoimi on aktiivisesti mukana opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Kuntaliiton eri työryhmissä. 3.5 KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET Opinmäen oppimiskeskuksen rakentaminen alkoi. Auroran koulun ja päiväkodin sekä neuvolan uudisrakennushankkeen suunnittelu jatkui. Auroran koulurakennus poistettiin käytöstä ja toiminta jatkui siirtokelpoisessa koulutilassa ja Kalajärven koululla. Rakentamisen ajaksi päätettiin tilata väliaikaisia siirtokoulutiloja Järvenperän koulun yhteyteen. Tapiolan koulun ja lukion arvokkaan rakennuksen peruskorjauksen suunnittelu jatkui. Tapiolan koulu ja lukio toimivat väliaikaisissa tiloissa, lukio Spondalta vuokratuissa tiloissa Kerassa ja koulu entisen poliisiopiston tiloissa Otaniemessä. Sisäilmaongelmien vuoksi koulun toimintaa varten hankittiin siirtokelpoisia koulutiloja samalle tontille. Elinkaarimallilla eli rakennus- ja hoitourakkana toteutettava Espoonlahden koulun ja lukion peruskorjaus valmistui vuoden lopussa. Samassa yhteydessä kilpailutetun Karakallion koulun peruskorjauksen toteuttaminen alkoi, koulun toiminta on jaettu muihin yläkouluihin peruskorjauksen ajaksi. Mainingin koulun peruskorjauksen suunnittelu jatkui. Koulun 7-9 luokat toimivat Saunalahden koulussa ja jäävät sinne oman koulun peruskorjauksen ajaksi. Elinkaarimallilla toteutettavan Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjauksen ja koulun laajennuksen tarjouskilpailu ratkaistiin ja suunnittelu jatkui. Lintuvaaran koulurakennus on jätetty tyhjilleen, ja koulu toimii Lintumetsän koulussa ja sen pihalle hankituissa siirtokelpoisissa koulutiloissa. Viherlaakson koulu ja lukio siirrettiin sisäilmaongelmien vuoksi vuoden lopulla toimimaan väliaikaisissa tiloissa. Lukio muutti Spondalta vuokrattuihin tiloihin Keraan ja koulu Rehtorintien koulun tiloihin. Koululle päätettiin tilata väliaikaisia siirtokelpoisia tiloja sijoitettavaksi koulun tontille peruskorjauksen suunnittelun ja toteuttamisen ajaksi. Kirstin ja Veräjäpellon kouluissa koettiin sisäilmaongelmia ja niille päätettiin tilata väliaikaiset, siirtokelpoiset tilat peruskorjauksen tai korvaavan uudisrakennuksen suunnittelun ja toteuttamisen ajaksi. Karhusuon koululle päätettiin tilata siirtokelpoinen rakennus koulutiloiksi ja esiopetuksen tiloiksi. 10

11 4. PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS 4.1 ESIOPETUS Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa oli 800 lasta 25 koululla. Esiopetusta järjestettiin 2044 lapselle sadassa päiväkodissa ja 15 koulussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta. Jokaiselle lapselle laadittiin yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetussuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa kehitettiin sähköiseen muotoon. 4.2 PERUSOPETUS Espoon kaupunki ylläpitää 78 suomenkielistä peruskoulua, joista alakouluja on 46, yläkouluja 17, yhtenäisiä peruskouluja 10 ja erityiskouluja 2 ja sairaalakoulu. Opettajia Espoossa on noin Espoon suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli ja erityisopetuksessa opiskeli 1753 oppilasta (tilanne ). Perusopetusryhmien kokojen keskiarvot 1-2 lk 3-4 lk 5-6 lk 7-9 lk ,0 24,0 23,8 18, ,1 23,9 23,7 18, ,0 23,9 24,0 19, ,8 22,7 23,8 19, ,7 22,3 23,1 19, ,5 21,9 22,6 19, ,1 21,7 22,2 19, ,9 21,0 21,9 19, ,8 21,4 21,9 19, ,8 21,4 21,3 20, ,5 21,4 21,4 20, ,9 21,9 21,4 20,1 11

12 Opetussuunnitelma Esi- perus- ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä Valtioneuvosto on hyväksynyt uuden valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon ja luonnos lukiokoulutuksen uudeksi tuntujaoksi on annettu vuoden 2013 lopulla. Lait koulurauhasta ja oppilas- ja opiskelijahuollosta valmistuivat vuoden 2013 lopulla. Uuden opetussuunnitelman perusteiden uudistusprosessille asetettu tavoite on luoda paremmat edellytykset kestävälle tulevaisuudelle, koulun kasvatustyölle ja kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle. Tämä merkitsee koulun kehittämistä sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. Uudessa opetussuunnitelmassa keskiössä on oppiminen. Uuden opetussuunnitelman teemoihin orientoivaa koulutusta järjestettiin vuoden aikana sekä rehtoreille että opetushenkilöstölle. OPS 2016 huone avattiin Fronteriin opetussuunnitelmaa koskevien asioiden tiedotus- ja keskustelupaikaksi. Oppimiskeskukset osallistuivat Opetushallituksen rahoittamaan Otava-opiston organisoimaan opetussuunnitelmatyön hautomohankkeeseen. Syksyn OPS 2016 moduulin Webinaarissa teemana olivat mm. arvot ja perusopetuksen arvopohja. Oppilaaksiotto Lähikoulu osoitettiin 2592 koulutulokkaalle ja 1365 yläkouluun siirtyvälle. Noin 5 % koulutulokkaista ei päässyt huoltajien toiveen mukaiseen lähikouluun. Vastaava osuus vuonna 2012 oli noin 8 %. Toissijaisen haun jälkeen 14 oppilaan koulutoive jäi toteutumatta. Tämä on 0,5 % oppilaista, joille osoitettiin lähikoulu. Noin 5 % yläkoulun oppilaista ei päässyt huoltajien toiveen mukaiseen lähikouluun. Vastaava osuus vuonna 2012 oli noin 9 %. Toissijaisen haun jälkeen kuuden oppilaan koulutoive jäi toteutumatta. Tämä on 0,4 % oppilaista, joille osoitettiin lähikoulu. Koulutoive ei aina toteudu, koska kouluihin ei aina mahdu, opetusryhmät pyritään pitämään tarkoituksenmukaisen kokoisina, koulumatkat pyritään pitämään lyhyinä ja turvallisina ja matkakustannuksia yritetään välttää. Ohjaaminen toisen asteen koulutukseen Espoossa pyritään ennaltaehkäisemään nuorten syrjäytymistä sekä vastaamaan koulutustakuun toteutumisesta entistä tehokkaammin. Yhteisenä tavoitteena on, ettei yksikään nuori jää jatko-opintojen ulkopuolelle. Espoon alueella on käynnissä useita hankkeita, joiden tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja sekä yhteistyötä. Kesän 2013 yhteis- ja täydennyshaussa ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jäi 190 nuorta, jotka kaikki on ohjattu etsivän nuorisotyön piiriin. Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille nuorille on tarjottu peruskoulun lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta. 4.3 KOULUJEN KIELIOHJELMA Alakouluissa opiskeltiin vieraina kielinä englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa, espanjaa ja venäjää. Ruotsia voi opiskella kaikille yhteisenä vieraana kielenä vain kielikylpyopetuksessa. Vieraan kielen opetus alkoi yleensä 3. luokalla, mutta joissakin kouluissa kieleen tutustuttiin jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. 12

13 Venäjän, espanjan, italian, latinan, japanin ja kiinan opiskelu oli lukioissa keskittynyt tiettyihin lukioihin. Kolmannen luokan kaikille yhteisen A- kielen opiskelu EN 94 % (sis. kaksikielinen ja englanninkielinen opetus) RU 2 % (sis. kielikylpyopetus) RA 2,4 % SA 1,6 % 100 % Neljännen luokan vapaaehtoisen A-kielen valinnat EN 7,6 % RU 17,5 % RA 9 % SA 16 % VE 0,5 % ES 1,0 % 51,6 % 4.4 VIERAALLA KIELELLÄ ANNETTAVA OPETUS Kielikylpyopetusta annettiin Päivänkehrän, Westendinpuiston ja Soukan alakouluissa sekä Espoonlahden ja Haukilahden yläkouluissa. Ruotsi on kaikille oppilaille yhteinen A-kieli 1. luokalta lähtien. Kaksikielistä (suomi-englanti) opetusta annettiin Niittykummun, Jalavapuiston ja Tähtiniityn alakouluissa, Kilonpuiston yhtenäiskoulussa sekä Kuitinmäen yläkoulussa. Englanti on kaikille oppilaille yhteinen A-kieli 1. luokalta lähtien. Englanninkielistä peruskouluopetusta annettiin Komeetan ja Postipuun alakouluissa ja Espoo International yläkoulussa. Englanti on kaikille oppilaille yhteinen A-kieli. 4.5 PAINOTETTU OPETUS Espoossa on painotettua opetusta kuudessa alakoulussa ja kuudessatoista yläkoulussa. Alakouluissa painotettu opetus alkaa 3. luokalta. Alakouluissa painotettua opetusta on musiikissa viidessä koulussa ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa yhdessä koulussa. Yläkouluissa painotettua opetusta annetaan musiikissa, liikunnassa, tanssissa, matemaattisluonnontieteellisissä aineissa, informaatioteknologiassa, kuvataiteessa ja ilmaisutaidossa. Painotetussa opetuksessa oppilailla on vaativammat sisältö- ja taitotavoitteet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin. Oppilaat opiskelevat painotusainetta enemmän kuin eipainotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Erityisesti yläkoulussa painotus vähentää oppilaan muita valinnaisainemahdollisuuksia. Painotus näkyy myös koko koulun toiminnassa. Oppilaat valitaan painotettuun opetukseen hakemusten, valintakokeiden, työnäytteiden tms. perusteella. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt painotetun opetuksen oppilaaksioton kriteerit. 13

14 4.6 ERITYISOPETUS Kolmiportaisen tuen tarkoituksena on lisätä etenkin ennaltaehkäisevää tukea. Tuen periaatteena on tarjota oppilaille ensin yleistä tukea, jonka avulla tuetaan oppilasta oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa. Jos yleinen tuki ei riitä, on oppilaalla oikeus saada tehostettua tukea. Tehostettu tuki on yksilöllisempää ja voimakkaampaa kuin yleinen tuki. Ennen sen aloittamista oppilaalle tehdään pedagoginen arvio, jonka pohjalta laaditaan oppimissuunnitelma. Jos nämä keinot eivät riitä, siirrytään erityiseen tukeen. Erityistä tukea varten laaditaan moniammatillisesti tehtävä pedagoginen selvitys sekä hallintopäätös tuen antamisesta. Erityisen tuen vaiheessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opiskelun tuen tarjoamisen lähtökohtana on kohdata kaikki oppilaat tasavertaisina ja reagoida jokaisen oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa vastaamista niin tuen tarpeeseen kuin lahjakkuuteenkin. Erityistä tukea saavat ne oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen päätöksessä määritellään järjestetäänkö erityisopetusta erityisluokalla, osittain tai kokonaan muun opetuksen yhteydessä. Oppilaita, jotka saivat erityistä tukea, oli tilastointipäivänä ( ) 1926 oppilasta, mikä on 7,7 % perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä. Heistä 181 opiskeli yleisopetuksen opetusryhmissä ja 1745 erityisluokilla. Suurin erityisen tuen päätöksen peruste olivat erityiset oppimisvaikeudet. Erityisluokilla olevista oppilaista on suomi toisena kielenä 14,3 % oppilaalla (397). Erityinen tuki %, yht. 7,89 8,83 9,71 10,36 9,95 10,93 11,74 11,79 11,09 8,29 7,70 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat v v v v v v v v v v v Erityisluokalla Integroidut Yhteensä v v v v v v v v v v v Erityislk % 5,62 5,94 6,26 6,54 6,03 6,40 6,64 6,51 6,61 6,66 6,97 Integroidut % 2,27 2,89 3,44 3,82 3,92 4,53 5,10 5,28 4,47 1,63 0,72 Perusopetuksen oppilaat, yhteensä

15 Espoossa tehostettua tai erityistä tukea saaneiden peruskoulun oppilaiden saama osaaikainen erityisopetus, tukiopetus sekä avustaja- ja tulkitsemispalvelut 2013 Oppilaan tuki sisältäen Erityistä tukea saaneet oppilaat Osuus tehostettua tukea Tehostettua tukea saaneet oppilaat saaneista oppilaista, % Osuus tehostettua tai eri- Osuus erityistä tukea tai erityistä Tehostettua tyistä tukea saaneista tukea saaneet saaneista oppilaista, oppilaista, % oppilaat % Osa-aikaista erityisopetusta Tukiopetusta Avustaja- ja/tai tulkitsemispalveluja Oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki voi sisältää useita tukimuotoja, esimerkiksi sekä osa-aikaista erityisopetusta että avustaja- ja/tai tulkitsemispalveluja. Kokonaisoppilasmäärä Tehostetun tuen oppilaita Erityisen tuen oppilaita 1926 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden haku- ja päätöksentekoprosessia perusopetuksen oppilaaksiotossa on kehitetty monipuolisesti Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön eri palvelualueiden yhteistyönä. Yhtenä tavoitteena on lisätä sähköisiä asioimistapoja ja nopeuttaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden päätösten tiedoksisaantia. Keväällä 2013 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä käynnistettiin sähköisten päätösten työryhmä. Wilmassa julkaistavat sähköiset erityisen tuen päätökset on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2014 aikana. Sähköiset päätökset tulevat nopeuttamaan päätösten tiedoksisaantia olennaisesti. Huoltajilla on edelleen mahdollisuus valita päätöksen toimittamistavaksi paperisen päätöksen postitse. Syksyn 2014 aikana luodaan ja otetaan käyttöön sähköiset hakemukset. 4.7 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Espoon suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa oli vuoden 2013 lopussa vieraskielisiä oppilaita ja opiskelijoita yhteensä Vieraskielisten oppilaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 355 oppilaalla. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on yhteensä runsaat monikielisten perheitten tai suomalaisten paluumuuttajaperheitten lasta, joiden virallinen äidinkieli on suomi, mutta jotka tarvitsevat samanlaisia tukitoimia kuin vieraskieliset lapset. Opetus Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli vuoden 2013 lopussa 488 oppilasta. Peruskoulussa toimi vuoden 2013 lopussa 15 alakoulun ja 8 yläkoulun erillistä perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmää, joissa opiskeli yhteensä 207 oppilasta. Espoon aikuislukion perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli 29 oppivelvollisuusiän ylittänyt- 15

16 tä nuorta. Valmistavan opetuksen tukea tarvitsevat kuusivuotiaat opiskelivat esiopetukseen integroituna niin sanotun inklusiivisen toimintamallin mukaisesti. Tämäntyyppisiä esiopetusryhmiä oli 16 peruskoulussa. Valmistavan opetuksen tukea tarvitsevat jonkin verran suomea puhuvat oppilaille järjestettiin valmistavaa opetusta omissa lähikouluissa inklusiivisesti. Tämän toimintamallin mukaista inklusiivista valmistavaa opetusta annettiin 32 peruskoulussa yhteensä 103 oppilaalle. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyviä maahanmuuttajien määräaikaista tukea tarvitsevia oppilaita oli vuoden lopussa 686 oppilasta. Näistä 30 oppilasta opiskeli Mainingin koulussa erillisissä maahanmuuttajien pienryhmissä puutteellisen koulunkäyntitaustan vuoksi. Loput opiskelivat perusopetuksen ryhmissä omissa lähikouluissa. Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistui vuoden 2013 lopussa peruskoulun oppilasta. Opetukseen osallistuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 473 oppilaalla. Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta ja suomenkielisten/ruotsinkielisten lasten ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta annettiin seuraavissa 35 kielessä: albania, arabia, bengali, bosnia/serbokroatia, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, filipino, hindi, hollanti, indonesia, italia, kantoninkiina, khmer, kreikka, kurdi, liettua, makedonia, mandariininkiina, norja, portugali, puola, romani, ranska, romania, saame, saksa, somali, thai, turkki, unkari, venäjä, vietnam ja viro. Lukion maahanmuuttajien äidinkielen kursseja järjestettiin 9 eri kielessä. Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistui yhteensä oppilasta. Suurimmat kieliryhmät olivat venäjä (578), somali (326), arabia (221), englanti (216), viro (204) ja albania (162). Opetusta antoi 55 opettajaa. Espoon aikuislukiossa jatkui oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajanuorten perusopetus. Syksystä 2013 alkaen Espoon aikuislukiossa opiskeli yhteensä 90 nuorta maahanmuuttajien perusopetuksen ryhmissä. Kehittämistyö Inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa pedagogiset asiantuntijat konsultoivat kouluja ja perehdyttivät uusia opettajia inklusiiviseen valmistavaan opetukseen. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajille järjestettiin perehdyttämiskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa hiottiin toimintatapoja ja vaihdettiin kokemuksia. Suomi toisena kielenä -opetuksen järjestelyjen tukemiseksi neuvontatyön tehostaminen on hyvin tärkeää ja elokuussa 2013 aloitti työnsä suomi toisena kielenä pedagoginen asiantuntija. Opettajille järjestettiin säännöllisiä tapaamisia ja koulutusta opetusjärjestelyistä Espoossa, oppimateriaalin valitsemisesta, eurooppalaisesta viitekehyksestä ja arvioinnista. Vuonna 2013 järjestettiin yhteistyössä Educoden kanssa Monikulttuurinen perhe kuinka kohdata eri kulttuureista ja uskonnoista tulevat perheet koulutuskokonaisuus opettajille ja oppilashuollon työntekijöille. Maahanmuuttajien määräaikaisessa opetuksessa oppilaat ohjattiin valmistavan opetuksen jälkeen lähikouluihin perusopetuksen ryhmiin ja heidän tukemiseen tarjottiin kouluille konsultatiivista apua ja koulukohtaista koulutusta kielitietoisesta opetuksesta. Mainingin koulussa alkoi kehitysyhteistyöjärjestön Planin Matkalla -hanke, jossa tavoitteena on parantaa oppivelvollisuusikänsä loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa mahdollisuuksia osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Osallistujien kanssa työskennellään nuorten ja vanhempien ryhmissä: niissä tutustutaan ja sy- 16

17 vennytään suomalaiseen arkeen, harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan, jatko-opiskeluun sekä työelämään. Maahanmuuttajien äidinkielen opettajille järjestettiin koulutusta viestintätyyleistä, ryhmänohjauksesta, eriyttämisestä ja sähköisten opetusvälineiden ja suggestopedisten menetelmien käytöstä opetuksessa. Kieli- ja kulttuuriryhmien vastuualueelle palkattiin vakituinen ohjaaja, joka tukee kouluja yhteistyössä somalinkielisten perheiden kanssa. Farsin/darin kielen opettaja ja venäjän kielen opettaja toimivat myös osa-aikaisena oman kielen ja kulttuurin yhteyshenkilönä. Koulut kokivat yhteyshenkilön osallistumisen haasteellisiin huoltajaneuvotteluihin erittäin hyödylliseksi. Opetushallituksen tuella jatkettiin kehittämishanketta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Romanin kielen opettaja tuki mm. huoltajia yhteistyössä koulujen kanssa ja järjesti huoltajille vertaisryhmätoimintaa. Romanioppilaiden perusopetuksen kehittäminen jatkuu. 4.8 PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö koordinoi ja valvoo lakisääteistä perusopetuksen iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoiminta toteutetaan ns. kumppanuusperiaatteella. Palvelujen tuottajina toimivat yksityiset yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajia on yhteensä 30 joista 20 on yrittäjää, 9 yhdistystä ja 1 yhteisöä (seurakuntaa). Perusopetuksen iltapäivätoimintaa tarjottiin suomenkielisten koulujen 1 2-luokkalaisille ja ylempien luokka-asteiden erityistä tukea tarvitseville oppilaille 15 oppilaan normaalikokoisissa ja 7 oppilaan pienennetyissä ryhmissä. Toiminta toteutettiin pääasiassa koulujen tiloissa sekä koulujen välittömässä läheisyydessä olevissa erillisyksiköissä. Erityisen tuen oppilaat osallistuivat joko oman koulunsa tai kotinsa lähellä olevaan iltapäivätoimintaan. Lukuvuonna iltapäivätoiminnan piirissä oli oppilasta. Vuoden 2013 lopussa iltapäivätoimintaan osallistui oppilasta, joista 293 oli erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Lakisääteistä perusopetuksen iltapäivätoimintaa ohjataan kaupunkisopimusten, koulusopimusten ja palvelusopimusten kautta. Lautakunnan päättämät palveluntuottajat allekirjoittavat kaupungin ja palveluntuottajan välisen sopimuksen lautakunnan päättämälle sopimuskaudelle. Palveluntuottaja ja koulu laativat koulusopimuksen, jossa sovitaan kiinteistön käytöstä, siivouksista, jne. Palveluntuottaja ja iltapäivätoiminnan asiakasperhe laativat palvelusopimuksen, jonka allekirjoittaminen toimii myös iltapäivätoimintapaikan vahvistuksena. Vuoden 2013 aikana lakisääteisen perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämistä käsiteltiin Suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa ja edellisenä vuonna uudistettuja iltapäivätoiminnan järjestämisperusteita tarkennettiin. Valtuuston myöntämä lisämääräraha turvasi kaikille lukuvuoden iltapäivätoimintaan hakuaikana ilmoittautuneille iltapäivätoimintapaikan. Iltapäivätoiminnan kehittämisen keskeisenä painopistealueena on ollut uusien iltapäivätoiminnan järjestämisperusteiden sekä avustusperusteiden saattaminen käytäntöön. Asiakasja koulupalautekyselyt toteutettiin maaliskuussa 2013, jonka jälkeen palveluntuottajien kanssa käytiin kehityskeskustelut. Palveluntuottajille ja iltapäivätoimintaohjaajille järjestettiin täydennyskoulutustilaisuuksia, mm. ohjatun erityisliikunnan ja välituntiliikunnan teemoista. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajille järjestettiin kaksi kertaa lukukaudessa infotilaisuus, jossa käytiin läpi iltapäivätoiminnan järjestämis- ja avustusperusteita sekä lapsivalintakriteereitä. 17

18 4.9 KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminta on lapsen ja nuoren kasvua tukevaa tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa, jota koulut voivat halutessaan järjestää. Koulun kerhotoiminta tukee osaltaan koulun kasvatus- ja opetustyötä ja se kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Toiminnan tavoitteina ovat luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen ja terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Koulun kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Pääosa koulujen kerhotoiminnasta kustannetaan Opetushallituksen jakaman valtion erityisavustuksen varoin. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö hakee erityisavustusta vuosittain keskitetysti, koulukohtaisiin hakemuksiin perustuen. Lukuvuodelle saatu erityisavustuksen määrä oli Erityisavustuksen käyttö edellyttää, että koulu maksaa kerhotoiminnan kokonaiskustannuksista vähintään 25 %. Erityisavustuksen lisäksi muita käytettyjä rahoitusmuotoja koulun kerhotoiminnan järjestämisessä ovat koulun oma rahoitus, huoltajien, koti- ja kouluyhdistyksen, vanhempainyhdistyksen ja Liikuntapalveluiden sekä seurakuntien tuki. Vuonna 2013 valtion erityisavusta koulun kerhotoimintaan haki ja sai noin 80 % Espoon peruskouluista. Kouluilta saatujen suunnitelmien mukaan alakoulujen kerhoihin osallistui yli oppilasta. Yläkoululaisille suunnatuissa kerhoissa oli noin 1300 osallistujaa LUKIOKOULUTUS Espoossa on 11 suomenkielistä lukiota ja 1 aikuislukio. Espoon suomenkielisissä päivälukioissa oli opiskelijaa ja aikuislukiossa opiskelijaa (tilanne ). Opettajia lukioissa on noin 350. Lukiot yhteensä Espoon yhteislyseon lukio Espoonlahti Etelä-Tapiola * IB-linja Haukilahti Kaitaa Kuninkaantie Leppävaara Olari Pohjois-Tapiola Tapiola Viherlaakso lukiot yhteensä Mattliden gymnasium *IB-linja Kaikki lukiot yhteensä 18

19 Aikuislukiot Espoon aikuislukio yhteensä *aineopiskelijat 1288 aikuislukiot yhteensä *) Laskettu Oph:lle lasketun valtionosuuslaskelman mukaan Viherlaakson lukio toimii väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Tapiolan lukio on edelleen väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa. Espoonlahden lukion peruskorjaus saatiin päätökseen. Espoon lukioiden vetovoima oli aiempia vuosia suurempi vuoden 2013 yhteishaussa, ja tähän reagoitiin varaamalla aiempaa suuremmalle osalle vuonna 2014 peruskoulun päättävästä ikäluokasta lukion aloituspaikkoja. Espoon lukiot ovat suomalaisen lukiokoulutuksen edelläkävijöitä. Valmistautuminen vuonna 2016 käyttöönotettaviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin on käynnistynyt hyvin. Espoon lukioista tehtiin yhteinen Mun lukio -markkinointivideo, jossa lukiolaiset kuvaavat kokemuksiaan opiskelusta lukiossa. Opiskelijahuoltoa ja opintojen ohjausta on kehitetty lukioissa määrätietoisesti. Pääkaupunkiseudun kunnille (Espoo, Vantaa, Helsinki) laadittiin yhteinen opintotietolomake jolla selkiytetään tiedonsiirtoa peruskoulusta toiselle asteelle. Ohjauksen parantamiseksi laadittiin myös ohjauksen kehittämissuunnitelma, johon on kirjattu konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Kuninkaantien lukiossa käynnistyi opinto-ohjaajan kokonaistyöaikakokeilu. Espoon kaikki lukiot ovat mukana valtakunnallisessa Innolukio -hankkeessa. Lukioiden kansainvälinen toiminta on laajaa. Aiemmin luotujen yhteyksien lisäksi Shanghain pormestarin Espoon vierailun yhteydessä allekirjoitettiin lukiokoulutusta koskeva yhteistyösopimus Shanghain ja Espoon kaupunkien välille. Sopimuksen mukaan Espoon kaupungin lukioilla on omat ystävyyskoulunsa Shanghaissa, ja lukiot kehittävät ystävyyskoulunsa kanssa yhteistyömuotoja OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN SEKÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGINEN HYÖDYNTÄMINEN Tieto- ja viestintäteknologia on kiinteä osa koulun arkea. Turvallinen, monimuotoinen ja innovatiivinen teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa luovat arvokasta pohjaa tulevaisuudelle. Espoo-strategian tavoitteita ovat muun muassa, että kaikki oppilaat käyttävät säännöllisesti tieto- ja viestintätekniikkaa eri oppiaineissa ja oppilaat ja huoltajat ovat tyytyväisiä koulujen oppimisympäristöön. Oppimis- ja opetusteknologian ja tieto- ja viestintätekniikan käytön tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat hyvät oppimistulokset. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. (Espoo-tarina, 2013). 19

20 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö kehittää koulujen oppimisympäristöjä sekä oppimisja opetusteknologian ja tietotekniikan käyttömahdollisuuksia yhteistyössä koulujen ja kaupungin tietohallinnon kanssa. Oppimisympäristöjen kehittämisellä ja tietotekniikan käytön lisäämisellä voidaan myötävaikuttaa opetusmenetelmien, mm. tutkivan oppimisen ja koko koulun toimintakulttuurin kehittymiseen ja uudistumiseen. Oppimisympäristöjen kehittäminen Oppimis- ja opetusteknologia Vuoden 2013 aikana valmistuivat Espoonlahden koulun ja lukion perusparannukset. Näiden koulujen opetustilat varustettiin nykyaikaisella oppimis- ja opetusteknologialla. Lisäksi toteutettiin useiden kouluyksikköjen väistöihin ja muuttoihin liittyneet tietokoneiden ja muun teknologian siirrot. Vuoden 2013 aikana varustettiin noin 100 peruskoulujen opetustilaa esitystekniikkalaitteistolla (dataprojektori, dokumenttikamera, interaktiivinen valkotaulu). Kehittämisresurssi kohdistettiin niille kouluille, joissa oli enemmän kuin 8 opetustilaa ilman esitystekniikkaa. Esitystekniikkalaitteisto puuttuu edelleen noin 100 peruskoulun OT2-3-opetustilasta sekä lähes kaikista OT1-pienryhmätiloista. Lukioiden kaikki opetustilat on varustettu esitystekniikalla. Sähköinen oppimisympäristö Sähköinen oppimisympäristö Fronter otettiin käyttöön syyslukukauden 2012 aikana. Käyttöönottokoulutuksen jatkuivat keväälle Käyttöönottoprojektin aikana toteutettiin noin 500 koulutustilaisuutta, joissa jokainen opettaja osallistui kahteen kolmen tunnin koulutukseen. Vuonna 2013 järjestelmää käytti jo eri käyttäjää. Käyttöönottovuonna 2012 käyttäjiä oli Fronterin käyttöä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä järjestelmän toimittajan Fronter Oy:n kanssa. Fronter ohjausryhmässä on edustettuna kaikkien kouluasteet, opetustoimin hallinto, toimialan tietohallinto sekä järjestelmän toimittaja. Ohjausryhmä kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. Toimintaa ja kehittämistä toteutetaan säännöllisen palvelujen seurantakokouksella, jossa kokoontuvat Oppimisteknologian pedagogisen käytön vastuualueen edustajat sekä järjestelmän toimittajan ja tietohallinnon edustajat. Koulujen tietotekninen infrastruktuuri Opetushallitus on viime opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä (OPS 2004) linjannut valtakunnallisiksi tietokoneiden määrälliseksi tavoitteeksi 3-4 oppilasta/tietokone. Uusien opetussuunnitelmien perusteiden (OPS 2016) luonnoksissa kirjoitetaan, Koulussa käytetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa ja mediaa eri oppiaineissa ja kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Niitä hyödynnetään vuorovaikutukseen, tiedon kanssa työskentelyyn ja uuden tiedon luomiseen sekä ongelmien ratkaisemiseen. Työskentelyn sisällöiksi valitaan oppilasta kiinnostavia haasteita ja ongelmia ja vahvistetaan oppimismotivaatiota, itseohjautuvuutta ja luovuutta (OPS 2016 luonnokset). Nykyinen Espoon koulujen laitemäärä ei tule mahdollistamaan uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämistä. Peruskoulujen oppilas- ja opetuskäytössä olevien työasemien leasing-kierron mukaisesti opetuksen työasemia vaihdettiin 2013 aikana noin kappaletta. Lukioilla oli leasingvaihdossa mahdollisuus vaihtaa pöytäkoneita kannettaviin tietokoneisiin. Kannettavien tieto- 20

21 koneiden korkeampien kustannusten johdosta vaihtosuhde oli 2:1 (kaksi pöytäkonetta yksi kannettava). Vuonna 2014 vaihdot pyritään suorittamaan vaihtosuhteella 1:1, mikäli kannettavien tietokoneiden leasing- ja tukipalveluhintoja saadaan alaspäin. Hallinnon työasemien leasing-vaihtoja tehdään jatkuvasti laitteiden leasingpäättymisen mukaisesti. Työasemien määrää ei vuoden 2013 aikana keskitetyillä hankinnoilla lisätty. Koulujen itse hankkimat tablettilaitteet ovat kuitenkin parantaneet oppilaiden edellytyksiä hyödyntää uutta teknologiaa opiskelussaan. SITO-Infra -projekti Opetuksen tietotekniikka elää murroskautta. Espoon vakioitu toimintaympäristö, keskitetyt tukipalveluratkaisut ja nopeasti muuttuvat teknologiat, uudistuvat toimintatavat ja laitteet asettavat nykykäytännölle merkittäviä muutospaineita. Syksyllä 2013 käynnistettiin yhdessä toimialan tietohallinnon, palveluliikelaitoksen tietotekniikkapalveluiden ja Tieran kanssa SITO-Infra-projekti, jonka tavoitteena uudistaa koko sivistystoimen tietoteknisiä palveluita. Yksiköiden tarpeita ja kehittämisen tavoitteita kartoitettiin syksyllä 2013 toteutetussa työpajaseminaarissa. Seminaariin osallistui noin 50 eri yksiköiden edustajaa, opettajia ja rehtoreita. Seminaarin tuotosten pohjalta käynnistettiin viisi osaprojektia/ työryhmää määrittelemään oman osa-alueen tavoitetilaa. Ryhmät ovat: 1) Laitteet ja hankintakanavat, 2) Käyttövaltuushallinta, 3) Verkkojen rakenne ja langaton verkko, 4) Pilvipalvelut ja sovellukset (lisenssit) ja 5) Tukipalvelut. Tietoliikenne ja lähiverkotus kouluilla Vuonna 2013 tietoliikenteen kehitystyöt tapahtuivat edelleen kaupunkitasoisesti. Espoon kaupunki rakentaa aluekohtaisia kuiturenkaita. Ne mahdollistavat toimipisteisiin kahdennetut 100 MB:n/ 1 GB:n kuituyhteydet. Koulujen täyslähiverkotuksia uusittiin viidessä koulussa. Myös useita pienempiä lähiverkotuksiin kohdistuneita parannuksia tehtiin. Lisäksi langattomia yhteyksiä tehtiin toimipisteisiin osana Puhti-projektia siten, että vuoden 2013 lopussa noin 80 koulussa oli langaton lähiverkko. Loput toimipisteet varustetaan langattomalla lähiverkolla kevään 2014 aikana. Sähköisten verkkopalveluiden kehittäminen kodin ja koulun välisessä yhteistyössä Huoltajille suunnattujen sähköisten verkkopalvelujen käytön tavoitteena on kehittää kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta ja tiedottamista sekä tukea positiivista kasvatuskumppanuutta. Keskeisenä järjestelmänä käytetään Wilma-järjestelmää. Järjestelmän käyttöä on tuettu koulutuksilla. Kolmiportaisen tuen asiakirjat on otettu käyttöön eri kouluasteille. Asiakirjojen toiminnallisuuksia on kehitetty yhteistyössä palvelun tarjoajan kanssa. Kehitystyö jatkuu edelleen ja eri toiminnallisuuksia otetaan käyttöön. Koulupsykologien, koulukuraattorien ja terveydenhoitajien oikeudet Wilmassa on määritelty. Syksyn 2013 aikana pohjustettiin myös kodin ja koulun yhteistyötä Fronter-oppimisympäristössä. Huoltajan Froner-liittymä tarjoaa mahdollisuuden osallistaa huoltajia paremmin myös oppimisprosessiin. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogiikan kehittäminen ja hankkeet Osaamisen kehittämisen tuki Vuoden 2013 aikana kaikille kouluille ja opettajille tarjottiin täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien opetusmenetelmien kehittämiseen. Koulutuksia järjestettiin kouluilla sekä opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan koulutustiloissa. Rehtoreille ja koulusihteereille järjestettiin kouluhallintojärjestelmän hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. 21

22 Opetussuunnitelman ja täydennyskoulutuksen vastuualue sekä Oppimisympäristöjen vastuualue laativat lukukausittain kattavan täydennyskoulutusvalikoiman (Koulutusinfo) kouluille ja opettajille. Koulutusinfossa on koottuna oppimiskeskusten, konsultoivien opettajien ja oppimisympäristöjen vastuualueen koordinoimat koulutukset. Koulutusnimikkeitä on kaikkiaan noin 140, joista noin 1/3 on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksia. Lisäksi vuonna 2013 järjestettiin 44 erikseen räätälöityä koulukohtaista koulutusta. Oppimisympäristöjen vastuualue järjestää koulutuksia myös yhteistyössä eri yliopistojen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulujen osaamisen ja toimintakulttuurin kehittämiseksi järjestettiin Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa suunniteltua Osaamisen johtamisella ammatilliseksi oppimisyhteisöksi -koulutusta, joka käynnistyi jo vuonna Koulutusta jatkettiin vuoden 2013 aikana neljällä koulutusryhmällä. Mukana oli noin 20 koulua suomen- ja ruotsinkielisistä opetustoimista. Osaamisen johtaminen on määritelty kehittämiskohteeksi vuoden 2009 TVT-kyselyn tulosten perusteella. Espoon kaikkiaan noin 105 oppilaitoksen läpimenoaika puolen vuoden koulutuksesta kestää vuosia. Koulutusta kehitetään jatkuvasti ja osallistumista tarjotaan kaikille kouluille. Koulutus tukee koulujen omaa kehittämistoimintaa ja antaa työvälineitä osaamisen johtamiseen. Oppimis- ja opetusteknologiaan liittyviä koulutuksia järjestettiin edelleen koulukohtaisesti, kouluasteittain ja eri oppiaineisiin. Lisäksi järjestettiin erilaisia työpajoja peruskoulun ja lukion opettajille. Lukion pedagogiikan kehittäminen Lukioille on järjestetty eri yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä suunniteltua ja räätälöityä pedagogista koulutusta. Koulutuksilla on tuettu etäopetusvälineiden käyttöä ja tutkivan oppimisen mallin laajamittaista hyödyntämistä. Koulutukset on toteutettu Espoon omalla rahoituksella, OSAAVA-rahoituksella sekä Opetushallitukselta saadulla rahoituksella. Ylioppilastutkinto uudistuu ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Tutkinnon teknistä osuutta valmisteltiin Sähköisen YO-tutkinnon esiselvitysprojektilla opetustoimien, tietohallinnon ja Tieran kanssa. Projekti jatkuu teknisten ratkaisujen pilotoinnilla keväällä Pedagoginen täydennyskoulutus ja lukion toimintakulttuurin kehittäminen on irrotettu teknisestä projektista opetustoimen linjaorganisaation toteutettavaksi. Lukion kehittämissuunnitelmaa laaditaan yhteistyössä lukioiden kanssa Lukiolinja päällikön johdolla KEHITTÄMISHANKKEET Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rahoittamia hankkeita Perusopetusryhmien pienentäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoitusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Suomenkielisissä kouluissa avustusta on käytetty resurssiopettajien palkkaamiseen niihin ryhmiin, joissa oppilasmäärä on suuri, joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävät toimenpiteet 22

23 Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 20 koululle on saatu 1,7 miljoonaa euroa vuosille Hankkeella tuetaan Arvokas -pedagogiikan ja draamapedagogiikan kehittämistä, koulun ja kodin vuoropuhelua ja vanhempain yhteistä toimintaa. Tällä rahoituksella koulut voivat myös palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnan kehittäminen Kerhotoiminnan kehittämiseen on saatu Opetushallituksen rahoitusta euroa, mukana hankkeessa on tällä hetkellä 67 koulua. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalankynnyksen liikuntakerhoja. Liikkuva koulu Liikkuva koulu hankkeessa on mukana 13 peruskoulua eli11 koulua enemmän kuin edellisenä vuonna. Hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Hankkeessa on yhteistyötahona myös Espoon Liikuntatoimi. Perusopetuksen laatukriteerit Perusopetuksen laatukriteerit hankkeessa on työstetty perusopetuksen laatukriteereihin pohjautuva peruskoulun itsearviointiväline. Lisäksi uudistettiin keskeiset asiakas- ja henkilöstöpalautetta mittaavat vakiokyselyt. Vakiokyselyihin kuuluvat oppilas-, huoltajapalaute- ja henkilöstökyselyt. Myös koulutuksen järjestäjän (virasto) itsearviointivälineen uudistaminen perusopetuksen laatukriteerien pohjalta on työn alla. Maailma koulussa Pääkaupunkiseudun kotikansainvälisyys-, kieltenopetuksen kehittämis- ja kielivarannon rikastamishanke ( ) Hankkeen tavoitteena on parantaa kielten opetuksen laatua järjestämällä koulutuksia ja edistää monipuolisen kieliohjelman toteutumista ja kehittää oppilaiden ja opettajien valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja globalisoituvassa yhteiskunnassa. Hankkeessa kehitetään ja jaetaan toimintamalleja käytännön kotikansainvälisyydestä koulujen käyttöön pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti. Uudenmaan Kielitivoli vieraiden kielten opettaminen perusopetuksessa -kehittämishanke ( ) Hanke on saanut jatkoa Kielitivoli-hankkeesta. Hanke jatkuu kymmenen alueverkoston alueella. Uudenmaan verkostoa koordinoi Helsinki. Hankkeessa jatkuvat Kielitivolin teemat eli muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tukeminen, kieltenopettajien täydennyskoulutus ja kieltenopettajien verkostoituminen kieliryhmittäin ja alueellisesti. Kielitivoli I:n tulosten ja parhaiden käytänteiden levitys jatkuu omien kuntien ja verkostojen ulkopuolelle. FIS-Steps (Finnish International Schools Sharing Tools for English Public Schools) ( ) Fis-Steps on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke. Päätavoitteena on kehittää suomalaisen perusopetuksen englanninkielisen opetuksen laatua kansainvälisessä toimintaympäristössä. Osatavoitteita ovat opetussuunnitelmien uudistamiseen vaikuttaminen, uusien pedagogisten innovaatioiden kehittäminen ja englanninkieliseen oppimateriaaliin perehtyminen sekä oppilaiden että henkilöstön vieraiden kulttuurien tuntemuksen vahvistaminen kansainvälisten verkostojen avulla. 23

24 Osallisena Suomessa/nuorten opintopolut -hanke Hankkeen avulla on käynnistetty Espoon aikuislukiossa koulutus, joka tähtää perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen puutteellisella koulunkäyntitaustalla myöhään maahan tulleille nuorille. Hankkeen tavoitteena on myös luoda verkostomainen toimintamalli, jonka avulla mahdollistetaan jokaiselle espoolaiselle maahanmuuttajalle hänen tarpeitaan vastaava koulutuspaikka. Kumppanuushankkeita Osaava -opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämishanke Pääkaupunkiseudun yhteisen Osaava- opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeen rahoitus on kohdennettu tietoyhteiskuntaosaamiseen, opetuksen ja johtamisen laadun parantamiseen sekä opetussuunnitelma 2016 työhön orientoivaan koulutukseen. Espoolla on ollut käytössä tätä rahoitusta euroa. RCE (Regional Centre of Expertise) RCE-verkostohankkeen tavoitteena on YK:n kestävän kehityksen koulutuksen vuosikymmenen tavoitteita ja muuntaa ne paikallisiin oloihin sopiviksi. Hankkeessa on mukana Espoon kaupungin lisäksi mm. Laurea ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Omnia sekä useita kestävän kehityksen edistämiseen sitoutuneita yrityksiä ja yhdistyksiä. Verkosto on perustettu lisäämään tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja kestävästä elämäntavasta. Opetuksen osalta tavoitteina on, että kestävä kehitys sisältyy koulujen opetussuunnitelmiin ja kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat ovat osa koulujen toimintakulttuuria. Hankkeen osana on mm. valmisteltu kestävän kehityksen kasvatuksen tukimateriaali koulujen käyttöön. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on koulujen omia hankkeita, joihin ne ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta Euroopan Unionilta tai suoraan Opetushallitukselta 4.13 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Peruskouluissa ja lukioissa kansainvälisyyttä toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Espoon suomenkielisten peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmissa kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat keskeisiä aiheita. Myös Espoon laaja kieliohjelma tukee oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälistymistä. Suomen osallistuminen tutkimusohjelma PISAan (Programme for International Students Assessment) yhdessä OECD:n muiden jäsenmaiden kanssa tuo tärkeää kansainvälistä vertailutietoa opetuksen kehittämiseen. Monet koulut ja lukiot osallistuivat vuoden aikana mm. eurooppalaisten koulujen yhteistyötä edistäviin Comenius -projekteihin sekä muihin kansainvälisiin projekteihin. Peruskoulujen yhteistyömaita ovat mm. Ranska, Ruotsi, Unkari, Venäjä ja Viro. Viisi peruskoulua sai vuoden aikana ystävyyskoulut Gifusta, Japanista. Lukioiden yhteistyötä Espoon ystävyyskaupungin Shanghain kanssa kehitettiin. Shanghain pormestarin vierailun aikana solmittiin yhteistyösopimus, jonka mukaan 11 espoolaista lukiota sai ystävyyslukiot Shanghaissa. Lukioiden yhteistyömaita Kiinan lisäksi ovat mm. Alankomaat, Belgia, Chile, Espanja, Kanada, Ruotsi, Saksa, Tanska, Tsekki ja Venäjä. 24

25 Lukion opiskelijoita kävi vuoden aikana mm. Genevessä tutustumassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNin toimintaan ja kaksi opiskelijaa Espoon yhteislyseosta osallistui tutkimusmatkalle Antarktikselle. Kuninkaantien lukio osallistui kansainväliseen kehitysmaahankkeeseen Keniassa ja Etelä-Tapiolan lukio toteutti kummitoimintaa Nepalissa. Lisäksi lukioiden opiskelijoita osallistui eurooppalaisten koulujen Euroscola -kokoukseen Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Euroscola -kokouksessa opitaan EU:sta osallistuvalla menetelmällä. Espoon yläkoulujen rehtorit tekivät opintomatkan Varsovaan ja lukion rehtorit tutustuivat CERNiin. Espoolaisissa kouluissa kävi vuoden aikana runsaasti kansainvälisiä vieraita tutustumassa PISA -tutkimuksissa menestyneeseen suomalaiseen opetukseen. Useat vierasryhmät olivat opetushallituksen tai opetus- ja kulttuuriministeriön välittämiä, mutta myös muut tahot ottivat yhteyttä opetustoimeen ja kouluihin. Esimerkiksi Singaporen opetusministeri vieraili syksyllä Hösmärinpuiston koulussa. Koulut ilmoittavat vuosittain halukkuudestaan ottaa vastaan kansainvälisiä vieraita. Noin 30 koulua ja lukiota toimivat vuoden aikana vierailukouluina. Suomenkielisen opetuksen yksikkö on tehnyt yhteistyötä Kanadan York Districtin opetustoimen kanssa jo kahdeksan vuoden ajan. Syksyn 2013 Quest-konferenssi käsitteli hyvin PI- SA-tutkimuksissa menestyneiden maiden opetusjärjestelyitä. Espoon suomenkielinen opetus oli kutsuttuna Quest-konferenssiin esimerkkinä hyvin johdetusta ja toteutetusta opetuksesta Suomessa. Espoon edustajat toteuttivat myös kolme workshopia kongressissa. Espoossa vieraili vastavuoroisesti professori Michael Fullanin Toronton yliopistolta, joka koulutti rehtoreita muutoksen johtamisesta. Espoo on jäsenenä koulutusalan verkostossa nimeltä International Associaton of Educating Cities. 5. HENKILÖSTÖ 5.1 HENKILÖSTÖ LUKUINA Suomenkielisen opetustoimen henkilöstön päätoimisten palvelussuhteiden kokonaismäärä oli vuoden 2013 lopussa Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta 51 henkilöä. Positiivista oli vakinaisen opetushenkilöstön määrän kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 10 henkilöllä. Vakinaisen avustajapalveluhenkilöstön määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Määrää tulisi kasvattaa, koska ostopalvelun osuus on suuri. Sivutoimisia tuntiopettajia oli vuoden lopulla yhteensä 104. Vakinaisen opetushenkilöstön ikäjakauma on kohtalaisen tasainen. Muun henkilöstön ikäjakaumasta voi nähdä, että eläkkeelle tulee lähivuosina jäämään runsaasti osaavaa henkilöstöä, joka edellyttää työyhteisöissä varautumista osaamisen siirtämiseen. 25

26 Päätoimisten palvelussuhteiden määrät henkilöstöryhmittäin Vakanssitilanne Henkilöstöryhmä Yhteensä joista vakinaisia määräaikaisia tuntiopettajia vakinaiset määräaikaiset avoimet/tulevat vakansseja yht. 1.OPETUSHENKILÖSTÖ AVUSTAJAPALV.HENK OPETUSTOIMI KOULUSIHTEERIT KOULUKURAATTORIT KOULUPSYKOLOGIT TERAPEUTIT Kaikki yhteensä Vakinaisen opetushenkilöstön ikäjakauma

27 Vakituisen muun kuin opetushenkilöstön ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen 2013 Eläkelaji lkm Iän perusteella eläkkeelle 38 Työkyvyttömyyseläkkeelle toistaiseksi 2 Eläkkeelle siirtyneitä koko henkilöstöstä yhteensä REKRYTOINTI JA PEREHDYTTÄMINEN Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä oli haettavana 539 työpaikkaa, joita haki yhteensä hakijaa. Avoimet työpaikat olivat enimmäkseen opettajan virkoja. Kelpoisia hakijoita oli Vaikein työvoimavajeryhmä oli edelleen erityisluokanopettajat. Kelpoisia hakijoita oli kaupungin rekrytointijärjestelmässä avoinna ollutta erityisluokanopettajan työpaikkaa kohti keskimäärin 0,9 (vuonna ,8). Oman äidinkielen tai uskonnon opettajiksi ei juuri löydy kelpoisuuden omaavia hakijoita. Espoossa oli käytössä edelleen kaupunginhallituksen päättämä virkojen, toimien ja vuokratyövoiman hankinnan täyttökielto, josta on vapautettu mm. opetushenkilöstö (sisältää myös rehtorit), koulukuraattorit ja koulupsykologit sekä autististen lasten koulunkäyntiavustajat, kehitysvammaisten lasten ohjaajat ja -hoitajat. Uuden työntekijän perehdyttäminen tapahtuu asteittain (työyhteisön > tulosyksikön > toimialan > kaupunkitason perehdytys). Kaupungilla on käytössä perehdytyksen tueksi työyhteisön perehdytyssuunnitelma -pohja sekä uuden työntekijän perehdytysopas. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö järjesti omat perehdytysiltapäivät opettajille. Sivistystoimessa suunniteltiin vuonna 2013 uudenmuotoista toimialan perehdytystilaisuutta sekä työstettiin uusia perehdytysmateriaaleja, kuten sivistystoimesta kertova video uusille työntekijöille. Toimialan perehdytystilaisuuksia ei tänä vuonna järjestetty. Kaupunkitasoisesti järjestettiin keväällä kaksipäiväinen ja syksyllä tiivistetty yksipäiväinen Missä mennään Espoo -perehdytyskurssi. Lisäksi uudella työntekijällä oli mahdollisuus osallistua päivän mittaiselle kiertoajelulle sekä päästä seuraamaan valtuustosalin istuntoa. 27

28 5.3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASORAKENNE JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön kehittämiseen käytettiin myös eri projektien sekä sivistystoimen keskitettyä kehittämismäärärahaa. Opetuksen tulosyksikkö on mittava henkilöstökoulutuksen järjestäjä. Sivistystoimen esikunta ja palveluliiketoimen henkilöpalvelut järjestävät runsaasti henkilöstökoulutusta. Erityisluokanopettajaksi pätevöitymistä tuetaan maksamalla palkkaetuja opiskelun ajalta. Suomenkielisen opetuksen tulosyksiköllä oli käytössään stipendikukkaron antamat mahdollisuudet. Tutkintoon johtaneista koulutuksista palkittiin henkilöstöä Alvar Aalto -maljalla. Opetushenkilöstön koulutustaso on korkea johtuen lakisääteisistä kelpoisuusvaatimuksista. Palvelussuhteessa olevan vakinaisen henkilöstön koulutustasorakenne Vakinainen opetushenkilöstö (suluissa tilanne 2012) Koulutusaste 2013 Lkm % Tutkijakoulutus 11 ( 11 ) 0 ( 0 ) Korkea-aste 1735 ( 1721 ) 98 ( 98 ) Keskiaste ( ns.vanhat tutkinnot) 25 ( 25 ) 2 ( 2 ) Perusaste (ulkom.tutkinnot) 3 ( 7 ) 0 ( 0 ) Yhteensä 1774 ( 1764 ) 100 ( 100 ) % Palvelussuhteessa olevan vakinaisen henkilöstön koulutustasorakenne Vakinainen muu kuin opetushenkilöstö (suluissa tilanne 2012) Koulutusaste 2013 Lkm % Tutkijakoulutus 4 ( 3 ) 1 ( 0 ) Korkea-aste 107 ( 90 ) 25 ( 18 ) Keskiaste 268 ( 269 ) 63 ( 61) Perusaste 46 ( 61 ) 11 ( 21 ) Yhteensä 425 ( 423 ) 100 ( 100 ) % 5.4 REHTORIKOULUTUS JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN Rehtoreiden osaamisen kehittämistä on rakennettu siten, että kaikille rehtoreille on järjestetty yhteisiä seminaareja ja työuran eri vaiheissa oleville rehtoreille erilaisia kouluttautumismahdollisuuksia. Kaikille rehtoreille järjestetään vuosittain kuusi yhteistä seminaaripäivää: lukuvuoden aloitusseminaari, kaksipäiväiset syys- ja kevät seminaarit sekä talous- ja strategiapäivä. Talous ja strategiapäivään osallistuvat myös apulaisrehtorit. Lisäksi rehtorit tai apulaisrehtorit osallistuivat mahdollisuuksien mukaan muihin ajankohtaisiin seminaaripäiviin, mm. pääkaupunkiseudun yhteistyössä järjestettävään rehtoripäivään, Opi ja kasva -konferenssin rehtoripäiviin, RCE eli kestävän kehityksen kasvatuksen seminaareihin sekä moniin kehittämishankkeisiin liittyviin seminaareihin. Kaikille rehtoreille ja koulusihteereille on vuoden aikana järjestetty Fronterin käyttöönottoon ja taloushallintoon liittyvää koulutusta. 28

29 Rehtorin tehtävistä kiinnostuneita opettajia on osallistunut pääkaupunkiseudun yhteiseen Tulevaisuuden osaavat ja hyvinvoivat rehtorit -koulutusohjelmaan. Koulutuksen yhteydessä on ollut mahdollisuus suorittaa myös opetushallinnon tutkinto. Educoden kanssa yhteistyössä järjestetyissä apulaisrehtoreille suunnatuissa Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmissa oli mukana 10 espoolaista apulaisrehtoria peruskouluista ja lukioista. Myös tähän koulutusohjelmaan sisältyi opetushallinnon tutkinnon suorittaminen. Pidempään työssä olleet rehtorit ovat osallistuneet pitkäkestoiseen kaupungin järjestämään Johtamisen erikoisammattitutkinto -koulutukseen. Kokeneita rehtoreita koulutettiin mentoreiksi uusille työtään aloittaville rehtoreille. Mentorkoulutus vahvistaa myös rehtorin omaa johtamisosaamista. Kevään rehtoriseminaarissa käsiteltiin 2016 opetussuunnitelman mukanaan tuomaa toimintakulttuurin muutosta sekä 21. vuosisadan oppimisen tarpeita ja haasteita. Syksyn rehtoriseminaarissa teemana oli Tulevaisuuden koulu. Yhteisissä seminaareissa aloitettiin orientoituminen vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen keskeisiin teemoihin. Rehtoreiden PLC (Professional Learning Communities) ryhmät jatkoivat toimintaansa koko vuoden. Ryhmien tavoitteena on rehtoreiden keskinäinen reflektointi kuukausittain johtamisen teemoista. PLC, johtamisen mallintamisprojektia kuvataan tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Ajankohtaisia asioita käsiteltiin kuukausittaisissa rehtori-infoissa. Rehtorikoulutusta on sisältynyt myös kaikkiin käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin. Rehtoreita on osallistunut sivistystoimen keskitetysti järjestämiin johtamiskoulutuksiin. Rehtoreiden omaehtoista koulutusta tuettiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa sekä stipendikukkarosta. Rehtoreiden osallistumista kansainvälisiin konferensseihin tuettiin, mm. Quest -konferenssiin Kanadassa osallistui 5 rehtoria. PLC, Johtamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin mallintaminen ja kehittäminen Espoon opetustoimessa PLC-projektin tavoitteena oli luoda malli ja yhtenäinen toimintakäytäntö Espoon opetustoimeen ja kouluihin osallistavasta ja yhteisöllisestä toimintakulttuurista sekä jaetusta ja pedagogisesta johtajuudesta. Mallin avulla koulut voivat kehittää toimintaansa ja parantaa oppimista tavoitteiden mukaisesti. Hanke jakautui kahteen eri tasoon - Yleinen taso: Kaikki rehtorit osallistuivat vertaisryhmiin, vertaisreflektointeihin, jotka käsittelivät johtamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin eri osa-alueita. - Tehostettu taso: noin 20 koulua osallistui Osaamisen johtamisella ammatilliseksi oppimisyhteisöksi -valmennusohjelmaan. Ohjelmassa koulujen johtoryhmillä oli mahdollisuus saada tukea ja suunnitella koulujensa kokonaisvaltaista kehittämistä. Kaikilla tasoilla pyrittiin pureutumaan eri tavoin seuraaviin johtamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisen osa-alueisiin: 29

30 - Johtoryhmän toiminta ja jaettu johtajuus (mm. kehityskeskustelut, mentorointi) - Tiimi- ja päätöksentekorakenteet (vertaisoppiminen) - Yhteiset arvot ja visio; sitoutuminen - Vuorovaikutuskäytänteet ja sopimukset (keskustelurakenteet) - Jatkuvan kehittymisen/oppimisen malli (arviointikäytänteet, reflektointi, suunnittelu jne.) - TVT:n käyttö/hyödyntäminen luontevana osana edellä mainittuja osa-alueita Hanke liittyi vahvasti koko kaupungin dialogisen johtamisen -kehittämishankkeeseen. 5.5 OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Opettajien täydennyskoulutusta järjestettiin pedagogisina iltapäivinä ja kokopäivä koulutuksina kevät- ja syyslukukauden aikana yhteensä noin 150 tilaisuutta. Osallistujia koulutustapahtumiin oli noin 6100 opettajaa. Pedagogisia iltapäiviä järjestivät opetuksen palvelualueen kanssa yhteistyössä oppimiskeskukset, OPS-koulutusverkosto sekä konsultoivat opettajat. Täydennyskoulutus on koottu syys- ja kevätlukukauden alussa ilmestyvään koulutuskalenteriin ja se on jaettu seuraavien keskeisten moduulien alle: - OPS Kolmialueinen tuki - Kodin ja koulun välinen yhteistyö - Opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt - Aineenhallinta - Aihekokonaisuudet - Digiteknologia opetuksessa Painopisteenä oli opetussuunnitelmamuutokseen liittyvän toimintakulttuurin muutoksen tukeminen. Koulutukset toteutettiin suurelta osin eri hankkeiden rahoituksilla. Keväällä järjestettiin kaksi opetussuunnitelmatyöhön liittyvää webinaaria, iltapäiväseminaaria Adobe Connect verkkokokousjärjestelmän avulla. Syksyllä järjestetty webinaari toteutettiin ennakkoon nauhoitettuna ja se toteutettiin sähköisen oppimisympäristön, Fronterin kautta. Kaikkiin kolmeen webinaariin osallistuttiin työyhteisöittäin. Jokaiseen webinaariin osallistui valtaosa Espoon opettajakunnasta. Seminaareissa käsitellyt teemat olivat kodin ja koulun yhteistyö, tehostettu ja erityinen tuki, ohjaus ja luokanvalvojuus, oppilashuolto, osallistavat työtavat, arvot ja perusopetuksen arvopohja sekä koulun työrauhan tukeminen. Toteutusmuodon siirtäminen ennakkoon tallennettuun muotoon sai hyvän palautteen ja sitä käytetään jatkossakin. 30

31 Suomen yhtenäiskouluverkosto Syve ry ja Espoon kaupungin suomen- ja ruotsinkielinen opetustoimi järjestivät yhdessä historian ensimmäisen kaksikielisen, kaikille perusopetuksen ja lukioiden opettajille suunnatun Yhdessä - Tillsammans -seminaarin Espoossa Perjantai oli messu- ja pajapäivä Ruusutorpan koululla. Tarjolla oli pajoja sekä suomen että ruotsin kielellä ja runsaasti messuosastoja tutustumista varten. Pajoissa ja messuosastoilla esiteltiin laajasti erilaisia pedagogisia ja hallinnollisia käytänteitä sekä eri oppiaineiden opettamiseen liittyviä sisältöjä ja välineitä. Perjantaina seminaariin osallistui noin 200 opettajaa ja rehtoria eripuolilta Suomea. Pajanpitäjiä Espoon kouluista oli noin 50. Lauantaina pidettiin luentopäivä kokous- ja kongessikeskus Dipolissa. Luennoimassa olivat Lou Rossling Ruotsista (luento on ruotsinkielinen, tukisanasto on nähtävillä suomeksi), opetusneuvos Irmeli Halinen OPH:sta ja näyttelijä Minna Kivelä. Päivän ohjelmassa oli myös mielenkiintoinen paneelikeskustelu opettajan työajan kehittämisestä. Paneelissa oli mukana opetusalan ammattilaisia monelta saralta (mm. Pasi Sahlberg). Lauantaina seminaariin ilmoittautui noin 170 henkilöä. Pääkaupunkiseudun tehostetun tuen verkostohanke järjesti marraskuussa neljännen valtakunnallisen Opi ja kasva -konferenssin. Konferenssin järjestettiin tällä kertaa Finlandia-talossa ja teemana oli Oppimisen festarit. Tavoitteena oli tuoda esille runsaasti ja monimuotoisesti uuden oppimiskulttuurin asiantuntijuutta, juhlistaa opetuksen ja kasvatuksen osaamista sekä kannustaa festarivieraita kohtaamisiin, kiehtoviin keskusteluihin ja kollegoilta oppimiseen. Hankerahoituksella järjestettiin Arvokas-koulutusta oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Tähän mennessä koulutuksen on saanut 700 opettajaa, ja 18 opettajaa on saanut kouluttajakoulutuksen. Draamapedagogiikka-koulutusta järjestettiin opettajille heidän omissa oppilasryhmissään erityisesti luokissa, joissa oli työrauhaongelmia ja oppimisen erityisvaikeuksia. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa oppilaan tukemisessa -koulutuskokonaisuuksia toteutettiin vuoden aikana kaksi. Kasvatuskumppanuuskoulutusta toteutettiin yhteistyössä sosiaalija terveystoimen kanssa alakoulujen opettajille. Lukion opettajilla oli koko päivän koulutustilaisuus teemalla uusi opetusteknologia oppimisen välineenä. Koulutuspäivään osallistui noin 200 lukion opettajaa. Smartboardin pedagogisesta käytöstä opetuksessa järjestettiin koulutuksia eri aineiden opettajille sekä peruskoulussa että lukiossa. Espoolaisilla opettajilla oli koulutuspaikkoja pääkaupunkiseudulle suunnatuissa erilaisissa Opetushallituksen kustantamissa Educoden sekä Palmenian järjestämissä koulutusohjelmissa. Opetushallinnon tutkinnon koulutukseen osallistui Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmassa opiskelleita apulaisrehtoreita sekä koulujen johtoryhmien edustajia yhteensä noin 50 osallistujaa. Kaupunki tuki edelleen erityisluokanopettajan pätevyyden hankkimista maksamalla opiskelijalle peruspalkan enintään 4 kk opintojen ajalta. Stakesin järjestämän Verkostokonsultaatio-koulutuksen jatkopäiviin osallistuttiin. Yhteistyö jatkui sosiaali- ja terveystoimen kanssa konsultaatioiden keskinäisessä organisoinnissa. Rehtori voi tilata verkostokonsultin esim. oman työnsä tueksi erilaisiin oppilas- ja huoltajaneuvotteluihin. 31

32 Espoon Matikkamaa järjesti useita koulutuksia mm. matematiikan oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemisessä. Netlibriksen puitteissa koulutettiin verkkokeskustelun avulla tapahtuvan kirjallisuuden opetuksen menetelmiä. Viisitoista espoolaista koulua kuuluu Helsingin yliopiston opettajakoulutuksen kenttäkouluverkostoon, joissa opettajiksi opiskelevat suorittavat ohjattua opetusharjoittelua. Verkostoon kuuluvien koulujen ohjaavat opettajat ovat osallistuneet yliopiston järjestämiin koulutuspäiviin. Ryhmänohjaajille järjestettiin pitkäkestoista koulutusta ryhmän ohjaamisen ja ryhmädynamiikan taidoissa. Tähän mennessä ryhmänohjauskoulutukseen on osallistunut yli 600 opettajaa. Opinto-ohjaajille järjestettiin koulutus ja -tiedotuspäiviä oman ammattitaidon ylläpitämiseksi sekä perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjaajien yhteistyön ja nivelvaiheen ohjauksen kehittämiseksi. Osa koulutuspäivistä suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien tai Omnian ammattiopiston kanssa. Kaikista yllä kuvatuista koulutuksista on kerätty palaute. Saatu palaute on ollut suurelta osin hyvää tai erinomaista. Kehittämisehdotuksia on otettu huomioon seuraavissa koulutuksissa. Henkilöstöä ohjattiin aktiivisesti hakemaan stipendikukkarorahaa sellaiseen omaehtoiseen kouluttautumiseen, jota opetustoimi ei pystynyt itse kustantamaan, mutta jota pidettiin hyvänä henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja yksilöllisessä kehittymisessä. Oppimiskeskukset Oppimiskeskusverkostoon kuuluvat yhdeksän oppimiskeskusta tarjosivat koulutuksia ja oppimiskumppanuuksia espoolaisille kouluille. Oppimiskeskusten tehtävänä on tarjota opettajien täydennyskoulutusta ja pedagogista vertaistukea toimintakulttuurin muutoksessa. Oppimiskeskukset vastasivat yhteistyössä opetuksen palvelualueen ja opetussuunnitelmaverkoston kanssa webinaarin suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä syventävien benchmarkpäivien järjestämisestä. Oppimiskeskusten konsultointivalmennuksen käyneet opettajat ja rehtorit toimivat oman tehtävänsä ohella työyhteisöjen tukihenkilöinä toimintakulttuurin muutosprosesseissa. Oppimiskeskukset Aarnivalkean koulu Kantokasken koulu Keinumäen koulu Kirkkojärven koulu Koulumestarin koulu Koulumäen koulu Nöykkiön koulu Olarin koulu ja lukio Saunalahden koulu Teemat Kodin ja koulun yhteistyö Erityisryhmien opetus Tukimuotojen konsultointi Monikulttuurisuus Luovuus ja innovatiivisuus, teknologiakasvatus Opetuksen yksilöllistäminen Luokanvalvojuuden kehittäminen yläkoulussa, oppiaineiden väliset yhteistyöprojektit Matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet Vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus 32

33 Muu konsultointi Eri aineryhmissä toimivat konsultoivat opettajat organisoivat pedagogisia iltapäiviä ja tarjosivat tukea opettajille oman konsultointialueensa asioissa. Tieto- ja viestintätekniikan konsultoivat opettajat järjestävät tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen opetuskäytön koulutuksia joko koulukohtaisina tilauskoulutuksina tai koulutuskalenterin mukaisina iltapäiväkoulutuksina. Konsultointikoulutuksen saaneet opettajat ja rehtorit tukivat koulujen toimintakulttuurin muutosprosesseja joko erillisinä projekteina tai osana esim. Osaamisen johtamisella ammatilliseksi työyhteisöksi -koulutusta. Mentorointi Uudet rehtorit saavat työnsä aloittaessaan mentorikseen kokeneen ja mentorkoulutuksen saaneen espoolaisen rehtorin. Mentorintisopimus tehdään lukuvuodeksi. Myös uusille opettajille on tarjolla vertaismentorointiryhmiä (Verme), joita muodostui kahdeksan. Toiminnan tavoitteena on tarjota ammatillista tukea uudessa työssä aloittaville opettajille. Sekä rehtorimentorointi että uusien opettajien vertaismentorointi ovat molemmat saaneet hyvän palautteen. 5.6 MUU HENKILÖSTÖKOULUTUS Koulusihteereille järjestettiin koulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi mm. seuraavista aiheista: palvelussuhteen aloittaminen ja uudet perustietolomakkeet, sopimukset, kestävä kehitys ja vuosihankinnat, oppikirjakilpailutus, kuntapalvelututkimusten tulokset, henkilöstön merkkipäivälahjojen hankinta ja tilausmenettely, sivistystoimen työsuojelun toimintakertomus ja tapaturmat 2012, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, Primus ja Wilma, vakuutusyhtiö vaihtuu 2014, hankintapalvelujen uusi organisaatio sekä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön uusi organisaatio. Koulusihteerit osallistuivat myös Opi ja kasva konferenssiin. Kymmenen uutta koulusihteeriä perehdytettiin kaupungin, sivistystoimen ja opetustoimen organisaatioon ja toimintaan. Heille nimettiin kokeneista koulusihteereistä mentorit, jotka opastivat heidät kansliatehtäviin. Yhden koulusihteerin työtehtäviin kuului Primus-kouluhallintojärjestelmän koordinointi ja koulutuksen järjestäminen koulusihteereille. Perehdyttämiskoulutuksena uudet koulusihteerit kävivät Primus-kursseja sekä hallinto- ja talouskoulutuksen. Kokeneille koulusihteereille järjestettiin Primuksen täydennyskoulutusta. Vuoden aikana yksi koulusihteeri aloitti Omnian oppisopimustoimiston järjestämän sihteerin ammattitutkinnon. Yksi koulusihteeri toimi hänelle työpaikkaohjaajana. Toimintavuoden aikana yhdeksäntoista opiskelijaa valmistui Omnian oppisopimustoimiston toteuttaman koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon. Henkilöstöpalvelut järjestää kaupunkitasoista koulutusta, joihin kaikilla on mahdollisuus osallistua. Näitä ovat mm. tietotekniikka- ja perehdytyskoulutukset sekä erilaiset infotilaisuudet. Esimiehen kolmiportainen koulutusohjelma koostui vuonna 2013 esimiehen peruskurssista, esimies itsensä ja muiden johtajana -koulutuksesta ja Jet-koulutuksesta. Sivistystoimen esikunta tarjosi lisäksi sivistystoimen sisäistä esimies- ja johtamiskoulutusta, kuten Esimies työyhteisön vuorovaikutuksen ohjaajana ja Menesty esimiehenä keskity olennaiseen koulutukseen. Talent-koulutus tulevaisuuden esimiehille saatiin päätökseen keväällä 2013 ja saimme sivistystoimeen 25 uutta Talent-koulutuksen läpikäynyttä. Koulutuksen kesto oli 8kk. Lisäksi järjestettiin niin kaupunki kuin sivistystoimen omaa työsuojelu- ja työhyvinvointikoulutusta. 33

34 5.7 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA JA TYÖNOHJAUS Peruskoulujen ja lukioiden työnohjauksiin myönnettiin reilut euroa. Työnohjauksella tuetaan henkilöstöä mm. johtamistehtävissä, vaativissa asiakastilanteissa sekä inhimillisten voimavarojen tarkoituksenmukaisessa suuntaamisessa. Vuonna 2013 työnohjauksen koordinointia ja prosessia kehitettiin. Sopimustoimittajat kilpailutettiin hankintalain edellyttämällä tavalla. Määrärahojen hakeminen ja työnohjauksista raportointi toteutettiin sähköisinä kyselyinä. Työnohjausten tilaaminen siirtyi Erp-järjestelmään. Organisaation eri tasoilla asiaan osallistuvien toimijoiden vastuita ja tehtäviä selkiytettiin. Prosessin tehokkaan läpiviennin tukemiseksi laadittiin lisäksi kattavat työnohjauksen tilaus- ja laskutusohjeet. Työhyvinvointirahat ovat olleet keskitettynä tulosyksikölle, joka on koordinoinut niiden käyttöä. Kuntoremontteihin vuonna 2013 suomenkielisestä opetustoimesta osallistui 25 henkilöä. Kaupunkiyhteisiä kuntoremonttikursseja oli yhdeksän: kolme liikunnallista, kolme vuotiaille suunnattua ja kolme teemalla Jaksan työssä myös huomenna. Suomenkielisen opetuksen henkilöstöä on osallistunut myös muihin työkykyä tukeviin valmennuksiin keväällä ja syksyllä. Työterveyshuollon puoleen henkilöstö kääntyi edelleen erityisesti hengitystie- sekä tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi. Opetushenkilöstö sairastavuus on vähentynyt selvästi vuodesta 2012 mutta pitkät sairauspoissaolot ovat samalla lisääntyneet. Niiden henkilöiden määrä, joiden kanssa esimiehen on tullut ensimmäistä kertaa (Puheeksiotto I: sairauspoissaolopäiviä 20 tai sairauspoissaolokertoja 5) ottaa puheeksi huolensa sairauspoissaolojen lisääntymisen johdosta, väheni kahdeksalla. Puheeksiotto II -luokituksen mukaan vuonna 2013 piti ottaa puheeksi sairauspoissaolopäivät tai 6 sairauspoissaolokerrat yhteensä 335 henkilön kanssa, joka on 71 enemmän kuin vuonna Myös laskennallinen työhönpaluusuunnitelmien määrä (sairauspoissaolopäiviä yli 59) on saatu laskemaan, näitä henkilöitä on 12 vähemmän kuin vuonna Suomenkielisen opetustoimen haaste onkin varmistaa, että sairauspoissaolojen pitkittymistä ennaltaehkäistään etsimällä nopeasti tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Lyhyet sairauspoissaolot ovat hyvin hallinnassa eikä niistä tarvitse kantaa huolta. 34

35 6. STRATEGISET TULOSTAVOITTEET JA TA- LOUS Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on käytössä osana kaupungin strategiaa tuloskortti ja strategiakartta. Tuloskortin taustalla ovat Espoon valtuuston ja sivistystoimen strategiset linjaukset. Suomenkielisen opetuksen muutettu tulotavoite oli 6,7 milj. euroa. Tulotavoitetta nostettiin loppuvuodesta 0,3 milj. eurolla. Tulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla, johtuen opetusministeriöltä ja -hallitukselta saaduista avustuksista perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen (POP), tasa-arvoon ja kerhotoimintaan. Osa tuloista jaksottuu seuraavalle vuodelle. Toimintamenojen muutettu talousarvio oli 283,6 milj. euroa. Määrärahaa leikattiin loppuvuodesta kaupunginvaltuuston päätöksellä 1 % eli 2,8 milj. euroa. Menot alittivat muutetun talousarvion 2,7 milj. eurolla. Säästöä syntyi mm. työvoimakustannuksissa ja tarvikehankinnoissa sekä Kuninkaantien lukion palvelumaksuissa. Henkilöstömenoista säästyi 4,7 milj. euroa, joka vastaavasti ylittyi palvelujen ostoissa, koska työvoimavuokrapalveluna ostetut avustajapalvelut kirjautuvat palvelujen ostoon. Kaikilla kouluilla ja lukioilla on käytössä koulukohtainen budjetti, joka muodostuu hallinnon, opetuksen ja oppilashuollon määrärahoista. Sisäiset erät, kuten toimitilavuokrat, siivous, kouluruokailu ja koulukuljetukset eivät sido kouluja. Euromäärien rinnalle kouluille on edel- 35

36 leen jaettu tuntiresurssilaskelmat suunnittelun avuksi. Lisäksi koulut ottivat käyttöön uuden suunnitteluvälineen, jonka avulla pystytään entistä tarkemmin suunnittelemaan opetuksen resurssointia. Budjetin seurantaan on käytössä QlickView-raportointi, jonka käyttöön perehdytettiin useissa koulutustilaisuuksissa. Lähes 90 % pysyi annetussa budjetissaan ja 10 % ylitti budjettinsa yli 1 %:lla. Ylitykset johtuivat mm. vammaispalvelujen ja opetuksen yhteisistä avustajamenoista, jotka eivät kirjautuneet oikein sekä mm. pienten koulujen aineen opettajista. Suomenkielisen opetuksen käyttömenot v v v v Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat (ulkoiset) Muut kulut Sisäiset ostot Suomenkielisen opetuksen talousarvio Talousarvio Toteuma Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö menot tulot 0 0 Peruskoulut menot tulot Lukiot menot tulot

37 37

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 18.03.2015 Sivu 1 / 1 1228/12.01.02/2015 32 Lukuvuoden 2015-2016 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 20.03.2013 Sivu 1 / 1 1384/12.01.00/2013 103 Lukuvuoden 2013-2014 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Kauber Astrid, puh. (09) 816 52024 Nurmi Juha, puh. (09) 816

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 05.04.2016 Sivu 1 / 1 57 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ei kuntalain

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 15.04.2015 Sivu 1 / 1 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön viranhaltijoille

Espoon kaupunki Pöytäkirja Opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön viranhaltijoille 10.12.2013 Sivu 1 / 1 5263/00.01.01/2013 252 Opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön viranhaltijoille Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

1. SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 1 2. KOULUJEN JOHTOKUNNAT 2

1. SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 1 2. KOULUJEN JOHTOKUNNAT 2 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1. SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 1 2. KOULUJEN JOHTOKUNNAT 2 3. SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ 3 3.1 Johtamisjärjestelmä 3 3.2

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 28.09.2016 Sivu 1 / 1 4002/2016 12.01.00 150 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2017-2018 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Espoon kaupungin suomenkielisen 3.2.2 1 (12) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 18.12.2015 Voimaan 1.1.2016 1 Toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1263/2016 12.01.00.00 86 Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

4435/ /2015

4435/ /2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4435/12.01.00.00/2015 172 Kaksikielisen opetuksen laajentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Päivi Pelli-Kouvo, puh. 043 826 7063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014. Suomenkielinen opetus

Toimintakertomus 2014. Suomenkielinen opetus Toimintakertomus 2014 Suomenkielinen opetus Uusin eväin uuteen aikaan Sisältö Elämme keskellä opetuksen murrosta. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan syksyllä 2016, oppimisen digitalisaatio etenee

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman hyväksyminen alkaen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman hyväksyminen alkaen 17.02.2016 Sivu 1 / 1 610/2016 12.01.00.00 13 Espoon kaupungin suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman hyväksyminen 1.8.2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus avustusta saavan palveluntuottajan valinnasta Komeetan koululla

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus avustusta saavan palveluntuottajan valinnasta Komeetan koululla 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1089/02.08.00/2013 54 Oikaisuvaatimus avustusta saavan palveluntuottajan valinnasta Komeetan koululla Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Miia Loisa-Turunen,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 1 / 1 510/2017 12.01.03 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 2017 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN Osaamisen ja sivistyksen asialla TARVETTA MUUTOKSEEN: Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrän kasvu Yleisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Suomenkielisen opetuksen Tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Perustuu kaupungin omiin väestöennusteisiin perusopetus- ja lukioikäisten määrän kehityksestä

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Valtuusto 12.12.2016 Voimaan 1.1.2017 1 Lautakunnat,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA

TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA 2016-2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Perusopetuksen oppilasmäärä 3. Opetusryhmien koot 4. Erityinen tuki 5. Maahanmuuttajaopetus 6. Kielivalinnat 2016 2017 7. Painotusopetus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 18/2016 1 (6) 4 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätösehdotus päättää kasvatuksen ja koulutuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 24.08.2016 Sivu 1 / 1 136 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus Opetustoimen johtaja Kaisu Toivanen: ei kuntalain 51 :n perusteella

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUOSILLE 2014-2016

SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUOSILLE 2014-2016 1 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUOSILLE 2014-2016 Asukkaat ja palvelut Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE Ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen 3.1.1 1 (6) RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä.

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 211. 211 Perusopetuksen lukuvuoden 2014-2015 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 211. 211 Perusopetuksen lukuvuoden 2014-2015 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset 23.10.2013 Sivu 1 / 1 4472/12.01.02/2013 211 Perusopetuksen lukuvuoden 2014-2015 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2015

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2015 PÖYTÄKIRJA 1 1 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2015 Kokoustiedot Aika Keskiviikko 18.3.2015 klo 17.33 19.57 Paikka Leppävaaran lukio, Veräjäpellonkatu 10 Läsnä Luottamushenkilöjäsenet Päivi

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot