LUPAPÄÄTÖS Nro 41/12/2 Dnro PSAVI/56/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 41/12/2 Dnro PSAVI/56/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kallion louhiminen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta tiloilta Jutkola RN:o 44:9, Pelkonen RN:o 44:27 ja Lähdekallio RN:o 44:36, luonnontilaisen lähteen muuttamiskiellosta poikkeaminen ja veden johtaminen toisen maalla olevaan ojaan, Tyrnävä Kuljetusliike V Alasuutari Oy Seppäläntie Tyrnävä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 Tarkkailu... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Yleiskuvaus alueesta... 5 Maaperä ja pohjavesiolot... 5 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 7 Vaikutus tilalla Mettälä RN:o 19:11 olevaan luonnontilaiseen lähteeseen... 7 VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan kuuleminen ja selitys A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Pääasiaratkaisu Töidenaloittamislupa LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen, pohjavedenpinnan alentaminen ja veden johtaminen pois alueelta Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet sekä viimeistely- ja maisemointityöt Kunnossapitomääräykset Töiden aloittaminen ja valmistumisilmoitus Tarkkailu- ja raportointimääräykset Ohjaukset RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut Töidenaloittamislupaa koskevan ratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO AIKAISEMMAN LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 20

3 3 HAKEMUS Kuljetusliike V Alasuutari Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt muuttamaan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamaa lupapäätöstä nro 55/02/2 tai vaihtoehtoisesti päättämään, että uutta vesilain mukaista lupaa ei tarvita. Mikäli aluehallintovirasto kuitenkin päättää käsitellä hakemuksen uutena lupahakemusasiana, hakija on pyytänyt lupaa kallion louhimiseen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta, pohjavedenpinnan alentamiseen ja louhoksesta pumpattavien vesien johtamiseen louhintajaksojen aikana tilalta Lähdekallio RN:o 44:36 sekä tilojen Jutkola RN:o 44:9 ja Pelkonen RN:o 44:27 määräaloilta Tyrnävän kunnan Tyrnävän kylässä hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Lisäksi hakija on pyytänyt poiketa luonnontilaisen lähteen muuttamiskiellosta ja lupaa töiden aloittamiseen ennen aluehallintoviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Suunnitelma-alue on nykyistä louhinta-aluetta. Kallion louhintaa, louheen murskausta ja seulontaa on suoritettu vuodesta 2005 lähtien lyhyinä, keskimäärin kahden viikon mittaisina jaksoina 1 3 kertaa vuosittain. Alueelta on otettu kallioainesta mennessä noin m 3. Lupaa haetaan oton syventämiseen ja ottoalueen laajentamiseen. Tilalla Lähdekallio louhosta syvennetään ja tilojen Jutkola ja Pelkonen määräaloilla ottoaluetta laajennetaan. Ottoalueen koko on noin 4,5 ha, josta nykyinen ottoalue on noin 2,1 ha. Nykyisen ottoalueen ja laajennusosan suunniteltu ottamistaso on N ,0 m. Tarkoituksena on louhia ja murskata kalliota yhteensä m 3 10 vuoden aikana. Toimintaa on vain osan vuotta kysynnän mukaan. Tuotteet varastoidaan tilalle Lähdekallio. Louhokseen kertyvät vedet on suunniteltu pumpattavaksi kuten tähänkin saakka noin 100 m 2 :n suuruisen laskeutusaltaan kautta Kivitien yksityistien varteen kaivettuun sivuojaan. Suunnitellut työt Louhinta toteutetaan pystyseinäisenä. Louhoksen reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3 tulevan pohjavedenpinnan N ,0 m yläpuolella ja noin kaksi metriä sen alapuolella. Louhinta-alue aidataan työn ajaksi. Suunnitellun ottamisalueen lounaispää tulee poikkeamaan nykyisestä. Alueelle tultaessa tien pohjoispuolelle lähelle laskeutusallasta ulottuva kiilamainen ottoalueen lounaiskulma tilalla Lähdekallio jätetään tukitoimintoalueeksi, jolloin siihen voidaan sijoittaa tuotekasoja sekä maavalli meluesteiksi. Louhokseen johtava uusi ajoramppi rakennetaan ottamisalueen etelä/kaakkoiskulmaan hieman kauemmaksi asutuksesta. Riittävän loivan ajorampin rakentamista varten ottamisalue ulottuu itäpuolisen tilan Metsäraappana RN:o 44:25 puolella hieman etelämmäksi kuin nykyinen ottoalue. Ottoalueelta johdettavan veden määrän tarkkailemiseksi vesien johtamiseen käytettävään ojaan asennettu mittapato on väliaikaisesti poistettu.

4 Hakijan ilmoituksen mukaan tilalla Rusila RN:o 45:4 suoritetun metsänhakkuun yhteydessä vesien johtamiseen käytetty oja on osittain sortunut. Mittapato asennetaan uudelleen ja oja aukaistaan tarvittavassa määrin. Nykyisen ottoalueen ympärille on rakennettu suojavalli alueen pintamaista. Vallin päälle asetetaan tarvittaessa kivilohkareita, joilla vallin näkyvyyttä voidaan parantaa. Vallin materiaali on ottoalueen kallion päältä kuorittua humusmaata, moreenia sekä lohkareita. Valli ympäröi vuonna 2006 tehdyn suojaussuunnitelman mukaisesti nykyistä ottoaluetta ja sen korkeus on noin 1,5 metriä, paikoin korkeampi. Nykyisellä ottoalueella oleva maavalli säilytetään ja uudelle ottoalueelle rakennetaan hirviaita tai vastaava. Tiloja Hartikka RN:o 44:37 ja Metsäraappana RN:o 44:25 vasten jätetään viiden metrin suojavyöhykkeet. Luiskaukset naapuritiloja vasten tehdään suunnilleen kaltevuuteen 1:3. Hakija on ilmoittanut, että naapureilta pyydetään kirjallinen suostumus viiden metrin suojaetäisyydestä. Varastokasat toimivat osaltaan meluesteinä. Varastokasoja alueella tulee olemaan jatkuvasti, koska uusi louhinta ja murskaus toteutetaan materiaalitoimitusten jatkuvuuden takaamiseksi aina ennen kuin varastot ovat tyhjentyneet. Murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen heti, kun murskaustoiminta sinne mahtuu. Alueelta kuoritut ja kuorittavat pintamaat käytetään oton aikana louhosalueen reunavalleihin ehkäisemään louhokseen putoamista. Ottoalueen reunat muotoillaan ympäristöön sopeutuviksi ja alueelle liikkuville turvallisiksi. Humuspitoisia aineksia käytetään vain ohuena pintakerroksena, ettei humuspitoisia aineksia pääse huuhtoutumaan vesialtaaseen. Käyttöön soveltumattomat maa-ainekset käytetään vesialueen ulkopuolisen alueen maisemointiin. Louhinnan loputtua louhoksen suoja-aitaus rakennetaan lopulliseksi ja louhosallasta voidaan käyttää virkistykseen. 4 Tarkkailu Louhoksesta johdettavan veden määrää, alueen pohjavesioloja ja lähdettä koskevan tarkkailuohjelman on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus hyväksynyt Louhoksesta johdetun veden määrän tarkkailupisteenä on käytetty vedenjohtamisojaan asennettua kolmiomittapatoa. Mittapadon reunojen syöpymisen vuoksi pumpatun veden määrää on tarkkailtu pumppujen tehojen perusteella viimeisen kahden vuoden aikana. Pumpatun veden määrä on koko ajan ollut selvästi pienempi kuin luvassa sallittu 12 l/s. Mittaustulosten mukaan louhoksesta poisjohdetun veden määrä on vuosina ollut 19,7 360 m 3 /vrk (0,2 4,2 l/s). Jatkossa louhoksen ei anneta täyttyä kokonaan vedellä louhintajaksojen välillä, joten pumppausmäärät eivät tule jatkossa olemaan juurikaan sadantaa vastaavaa vesimäärää suurempia. Tällöin ei synny tilanteita, joissa pumppausvedet aiheuttaisivat metsän vettymistä tai tulvimista. Koska veden johtamisesta ei hakijan arvion mukaan ole aiheutunut eikä tule aiheutumaan vahinkoa, hakija on esittänyt, että velvoitetta seurata louhoksesta poispumpattavan veden määrää ei määrättäisi uudessa luvassa. Lähteen vedenkorkeuden määrittämiseksi on asennettu mitta-asteikko, jonka pää on tasolla N ,22 m (mittaus ). Lähteen pohjan taso on N ,06 m (mittaus ). Koska lähteen vedenkorkeudet

5 vuosina ovat hakijan arvion mukaan olleet lähinnä vuosittaisesta sadannasta riippuvaisia, hakija on pyytänyt, että velvoitetta lähteen vedenkorkeuden tarkkailusta ei määrättäisi uudessa lupapäätöksessä. 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus alueesta Maaperä ja pohjavesiolot Suunniteltu maa-ainesten ottoalue on Tyrnävän kunnan Tyrnävän kylässä Kolmikannassa Tyrnävän kunnan omistamalle tilalle Metsärusila RN:o 45:9 johtavan yksityistien varressa. Suunnitellun ottoalueen etelä/lounaisosa on nykyistä louhinta-aluetta. Louhosmontun nykyinen pinta-ala on noin yksi hehtaari. Muilta osin nykyisen ottoalueen pintamaat on kuorittu alueen reunoille ja louhoksen ympärille suojavalleiksi. Laajennettava alue on metsätalouskäytössä olevaa, osittain soistunutta ja kallioista mäntykangasta. Kallio on suunnitelma-alueella ohuen hiekkamoreenikerroksen peitossa. Suunnitellun ottoalueen takana, saman tien varressa on Destia Oy:n louhos Tyrnävän kunnan omistamalla tilalla. Suunniteltu ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen vaikutuspiirissä ole vedenottamoita tai talousvesikaivoja. Lähin asutus on noin 500 metrin etäisyydellä. Alueella tai välittömässä läheisyydessä ei esiinny muinaismuistoja tai muita suojeltavia kohteita. Ottoalueella ei ole tavattu suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja. Ottoalueen länsipuolella tilalla Mettälä RN:o 19:11 on luonnontilainen lähde. Suunnitellulla ottoalueella maanpinnan korkeus on N ,0 41,0 m. Alue kohoaa itään. Graniittinen kallio on suurelta osin maanpinnassa, paikoin 1 2 metrin paksuisen hiekkamoreenikerroksen alla. Moreenin pintaosa on osittain huuhtoutunutta ja pinnassa on alle 0,4 metrin paksuinen kerros hiekkaa ja humusmaata. Kallion pinta alueella on epätasainen. Korkeusvaihtelu aarin alueella voi olla 2 3 m. Pinnassa esiintyvä kallio jatkuu paljastumina myös ottoalueen pohjoispuolella olevalle tilalle Hartikka RN:o 44:37. Ottoalueen koillis-, itä- ja välittömästi eteläpuolella oleva maaperä on samanlaista, ohuen moreenikerroksen peittämää kalliota. Noin 350 metrin päässä louhinta-alueen luoteispuolella, suojuotin takana on samanlainen alue. Suunnitellun ottoalueen länsi- ja pohjoispuolella Heteensuolla kalliota peittävän moreenin päällä on vaihtelevan paksuinen turvekerrostuma. Turpeen ja moreenin välissä esiintyy paikoitellen 0 1 metrin paksuinen hiekka/hienosorakerros. Turvekerros on pääosin alle metrin paksuinen. Suunniteltu ottoalue on topografisesti melko tasaista ollen kuitenkin noin 2 3 metriä länsipuolella olevaa suon pintaa ylempänä. Maasto kohoaa tasaisesti alueen ohi johtavaa tietä myötäillen Destia Oy:n louhinta-alueelle päin. Korkeustaso siellä on keskimäärin N m ja suunnitellulla ottoalueella N m. Viereisellä suoalueella maanpinnan korkeus on keskimäärin N m. Vuonna 2002 viikoilla 29 ja 30 tehtyjen havaintojen mukaan pohjavedenkorkeus on myötäillyt likipitäen maanpinnankorkeutta, mikä on ilmennyt muun muassa Destia Oy:n louhokselle johtavan tien varrella olevista van-

6 hoista maa-aineksen ottopaikoista. Kaivannot ovat olleet noin metrin syvyisiä ja pohjavesi on ollut noin 0,5 0,7 metrin syvyydessä. Pohjavedenkorkeus suunnitellun ottoalueen länsipuolisella suolla on ollut keskimäärin N ,5 m, ottoalueen kalliopainanteissa N ,5 43,5 m ja Destia Oy:n louhoksessa N ,2 m. Ottoalueen pohjoispuolisella suolla pohjavesi on ollut keskimäärin tasolla N m. Pohjavesi on ollut ottoalueen ja maantien nro 8240 välisellä peltoalueella keskimäärin tasolla N ,0 30,5 m ja maantien reunaojassa N ,5 m. Peltoalueen laskuojan suulla Tyrnävänjoessa vedenkorkeus on ollut noin N ,7 m. Pohjavesi virtaa alueella pääosin länsilounaaseen. Maastotutkimuksissa suoalueella on todettu olevan niille tavanomaisia kosteikkoja, joita ei ole luokiteltu lähteiksi. Suoalueella oleva kosteus ja veden virtaus sinne johtuvat paikoin maanpinnassa olevasta kalliosta. Suolla olevat vedet ovat peräisin laajemmalta, korkeammalla sijaitsevalta kankaalta ja kulkeutuvat sinne kallion pinnassa olevassa, vaihtelevan paksuisessa hiekkaisessa irtomaakerroksessa. Runsaiden sateiden aikana suolle turvekerrostuman alla olevaan hiekkaan kertyy nopeasti vettä. Kuivina aikoina painanteet ovat kuivia. Kolmikannan suoalueella on tehty pohjavesitutkimuksia vuonna Tutkimusraportin mukaan alueella on ollut jonkin verran ylivuotavia lähteitä. Lähellä maanpintaa on ollut ohuita, vettä hyvin johtavia kerroksia. Kallio on ollut noin 0,7 4 metrin syvyydessä. 6 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 55/02/2, jota Vaasan hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus eivät ole muuttaneet, hakijalle on myönnetty lupa ottaa enintään m 3 maa-ainesta pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta ja alentaa pohjavedenpintaa Tyrnävän kunnan Tyrnävän kylässä sijaitsevien tilojen Jutkola RN:o 44:9 ja Pelkonen RN:o 44:27 määräaloilta, johtaa vettä maa-aineksen ottoalueelta tilojen Rusila RN:o 45:4 ja Pelkonen RN:o 44:27 alueelle kaivettavaan yksityistien sivuojaan sekä yksityistien ja maantien sivuojiin tilojen Raappana RN:o 44:11 (nykyään 44:38), Hartikka RN:o 44:35 (nykyään 44:37), Suorsa RN:o 19:26, Laukka RN:o 19:49 ja Välisuorsa RN:o 19:47 alueelle ja poiketa vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetun luonnontilaisen lähteen muuttamista koskevasta kiellosta tilalla Mettälä RN:o 19:11. Lupa on voimassa saakka. Tyrnävän ympäristölautakunta on myöntänyt hakijalle luvan maa-ainesten ottoon viideksi vuodeksi. Lupa on ollut voimassa saakka. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt hakijalle luvan maaainesten ottoon tilalta Lähdekallio RN:o 44:36 ottamistasolle N ,0 m. Luvan mukaan maa-aineksia saadaan ottaa m 3 ja lupa on voimassa saakka.

7 Hakija on hakenut Oulun seudun ympäristötoimelta uutta maa-aineslain mukaista uutta lupaa kallion louhimiselle sekä ympäristölupaa kallion louhinnalle ja murskaukselle hakijan omistamalla tilalla Lähdekallio RN:o 44:36 ja määräaloilla tiloista Jutkola RN:o 44:9, omistaja Mauri Keränen ja Pelkonen RN:o 44:27, omistajat Taisto ja Sirkka Pelkonen. Tilojen Jutkola ja Pelkonen määräaloja ei ole vielä lohkottu, koska kauppakirja on laadittu ehdollisena esisopimuksena. Oulun seudun yleiskaavassa 2020 suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle merkinnällä M. Alueella ei ole yksityiskohtaisempaa, oikeusvaikutteista kaavaa. 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Louhokseen kertyvät vedet sadeveden lisäksi ovat sekä maaperän että kallioperän pohjavettä eivätkä graniittisen kivilaadun perusteella sisällä kemiallisesti haitallisia tai myrkyllisiä, veteen liukenevia mineraaleja tai alkuaineita. Lähialueella ei ole kalliokaivoja tai muita talousvesikaivoja. Louhintatoiminnan aikana mitattu suurin hetkellinen virtaama sivuojan mittapadossa on ollut noin 1,3 l/s eli noin 110 m 3 /vrk. Pumpun tehon (300 l/s) perusteella laskettu suurin lyhytaikainen pumppausmäärä on ollut noin 4,2 l/s eli noin 360 m 3 /vrk. Veden johtamisesta ei hakijan arvion mukaan ole ollut haittaa puuston kasvulle. Pohjavedenpinta ympäristön topografia huomioon ottaen tulee louhinnan päätyttyä asettumaan likimain tasolle N ,0 m. Lopputilanteessa louhokseen syntyy vesiallas, jota voidaan käyttää virkistykseen. Hakijan arvion mukaan ottotoiminta ei ennalta arvioiden aiheuta pysyviä muutoksia alueen vesitasapainoon. Toiminta todennäköisesti parantaa ottoalueen viereisten tilojen soistuneiden osien metsänkasvua maan pintaosan kuivumisen johdosta. Vaikutus tilalla Mettälä RN:o 19:11 olevaan luonnontilaiseen lähteeseen Lähteen vedenkorkeuksia on mitattu ottotoiminnan aikana. Vedenkorkeus vuosina on ollut N ,29 33,93 m ja se on hakijan arvion mukaan määräytynyt lähinnä vuotuisen sadannan perusteella. Lähde on ollut ajoittain kuiva. Lähteen vedenlaatua on tutkittu ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan alkuvaiheessa. VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET Maa-ainesten otto suoritetaan siten, että pohjavedelle vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään ja pohjaveteen. Polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tiivistetään moreenilla ja muovikalvolla, mikäli alueella säilytetään polttonesteitä erillisissä säiliöissä. Murskauslaitoksissa on kiinteät säiliöt. Räjähteitä ei varastoida alueella.

8 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Tyrnävän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ELY-keskus on katsonut, että hakemuksen mukaisen toiminnan laajentamiselle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa voimassa olevan lupapäätöksen ehtoja soveltaen. ELY-keskus on viitannut asiassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen aiemman lupakäsittelyn yhteydessä antamiin lausuntoihin, joissa on tarkasteltu ottamistoiminnan edellytyksiä sekä maa-aineslain että vesilain näkökulmasta. ELY-keskuksella ei ole ollut lisättävää edellä mainittuihin lausuntoihin. ELY-keskus on vaatinut, että tarkkailua tulee jatkaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. 2. Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristötoimi on todennut, että nykytilanteessa lähteen tila on suurelta osin riippuvainen sadannasta. Lähde on ollut ajoittain lähes kuiva. Ympäristötoimen tietoon ei ole tullut, että vesien johtamisesta olisi aiheutunut vahinkoa tai haittaa. Ympäristötoimi on pitänyt tärkeänä, että nykyinen tarkkailuohjelma päivitetään poisjohdettavan veden laadun ja määrän sekä veden johtamisen ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Tarkkailussa tulisi edellyttää vedenlaadun seurantaa riittävän laajalla analytiikalla sekä näytteenottotiheydellä sekä silmämääräisellä tarkkailulla ottaen huomioon toimintakokonaisuus ja räjäytysainejäämät. Lupakäsittelyssä tulisi määrittää tarkoituksenmukaisin poisjohdettavan vedenmäärän mittausmenetelmä. Lupakäsittelyssä tulisi kiinnittää huomiota myös muun muassa laskeutusaltaan mitoitukseen ja rakenteeseen. Ympäristötoimi on todennut, että Kuljetusliike V Alasuutari Oy on hakenut Oulun seudun ympäristötoimelta kyseiselle alueelle maa-aineslupaa kiviaineksen louhimiselle sekä ympäristölupaa kallion louhimiselle ja Iouheen murskaukselle. Hakemusten nähtävilläoloaika on päättynyt ja johtokunta tulee tekemään lupahakemuksia koskevat päätökset aluehallintoviraston päätöksen antamisen jälkeen. Lupakäsittelyissä johtokunta harkitsee lupien myöntämisen edellytyksiä ja antaa määräyksiä maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain edellyttämistä asioista toiminnasta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. 3. Tyrnävän kunnan kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomaisella ei ole ollut huomauttamista hakemuksesta.

9 9 4. AA Muistuttaja on todennut, että pumppausvesien johtamiseen tarkoitetut Kivitien ja Kylmäläntien tienvarsiojat vaativat kunnostusta. Luvan haltija on suorittanut ojien perkauksen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen päätöksessä mainituin ehdoin. Tämän jälkeen luvan haltija ei ole perannut ojia. Luvan haltijan toiminta on aiheuttanut raskasta liikennettä ja sen seurauksena ojien penkat ovat etenkin Kivitien varressa vuosien aikana painuneet. Ojat eivät enää täytä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä mainittuja ehtoja. Ottoaluetta laajennetaan ja syvennetään, joten on oletettavaa, että ottoalueelta johdetaan vettä jatkossa yhä enemmän. Nykyisessä kunnossaan ojien vedenjohtokyky ei riitä toiminnasta aiheutuvien vesien poisjohtamiseen alueelta. Edellä olevaan viitaten muistuttaja on vaatinut, että Kivitien ja Kylmäläntien tienvarsiojat tulee kunnostaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä mainitulla tavalla. Päätös sisältää muun muassa määräykset ojien leveydestä, syvyydestä ja perkausmatkasta, hakijan tulee suorittaa tienvarsiojien kunnostus omalla kustannuksellaan välittömästi sekä säännöllisesti viiden vuoden välein tämän jälkeen. Perkaus tulee suorittaa maanomistajan kanssa sovittavana ajankohtana ja siitä ei saa aiheutua haittaa maanviljelykselle, ojien perkauksessa syntyvät maa-ainekset on kuljetettava pois hakijan kustannuksella maanomistajan niin vaatiessa, veden johtaminen on ajoitettava siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa alapuolisen alueen kuivatukselle. Veden johtaminen on suoritettava mahdollisimman tasaisesti ja se on tarvittaessa keskeytettävä. Vettä ei saa johtaa ojiin niiden tulva-aikana tai aikana, jolloin on olemassa riski paannejään muodostumisesta ja vettä ei saa johtaa muualle maastoon. 5. BB ja CC Muistuttajat, jotka ovat ilmoittaneet, että louhinta-alueelta on heidän pihaalueensa reunaan noin 500 metriä, ovat tehneet seuraavat muistutukset ja vaatimukset: Oulun seudun ympäristötoimi ei ole toimivaltainen viranomainen kysymyksessä olevassa lupakokonaisuudessa miltään osin, koska hanke sisältää sekä vesilain että ympäristönsuojelulain mukaisia luvanvaraisia toimenpiteitä. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin mukaan eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. Näin ollen aluehallintoviraston on ratkaistava asia kaikilta osin. Aluetta ei ole kaavassa osoitettu maa-aineksen ottoalueeksi. Maakuntakaavassa alue on merkitty arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi (arvokas viljelyalue). Lupaa ei voida myöntää asemakaavan vastaisesti. Räjähdysaineiden käyttö tonneittain ei tule kysymykseen. Räjähdysaineiden vesilain mukaiset pohjavesiselvitykset puuttuvat. Räjähdysainevarasto on ympäristöluvan vaativaa toimintaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 5) kohdan perusteella. Lisäksi on tarpeen ympäristönsuojelulain ja kemikaaliturvallisuuslain mukainen lupamenettely.

10 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija ei ole toteuttanut aikaisemmankaan luvan mukaisia lupamääräyksiä, joten hakemusta ei tule hyväksyä. Hakija ei ole esittänyt selvitystä hankkeen vaikutuksista ympäristöön. Hakemus ei täytä vesilain (587/2011) hakemusmenettelyä koskevia vaatimuksia. Muistuttajat ovat luetelleet, mitä lupapäätöksen nro 55/02/2 mukaisia velvoitteita hakija ei ole toteuttanut. Vesilain 1 luvun 17a :n mukaan luonnontilaisia lähteitä tai lähteikköjä ei saa muuttaa niin, että niiden säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Metsälain 10 :n mukaan metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt. Lähde sijaitsee noin 50 metrin päässä murskaustoiminnasta, joten lähde ja lähiympäristö tulevat tuhoutumaan. Pintavedenlaadun muutoksen seurauksena valuma-alueiden hydrologiset olosuhteet muuttuvat kiviainestuotannon seurauksena. Sade- ja sulamisvesistä johtuen valunta kasvaa, jolloin esimerkiksi mahdollisten lähellä sijaitsevien purojen virtaama voimistuu hetkellisesti ja kasvaneen eroosion seurauksena alueelta luontoon laskevat vedet sisältävät sameutta aiheuttavaa kiintoainetta. Hulevesiin liukenee ottamisalueelta esimerkiksi räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä tai pintamaiden läjitysalueelta ravinteita. Hakija on jättänyt ottamatta huomioon, mitä ympäristömyrkkyjä ympäristöön ja veteen tulee eri työmenetelmien seurauksena. Vesien johtamisen viemäröintisuunnitelmat ovat tekemättä. Hulevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle saostusaltaiden kautta muun maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Sadevesiviemäri on varustettava sulkuventtiilillä, jonka avulla viemäri voidaan sulkea vuototilanteissa. Vedet on johdettava öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle. Veden johtaminen ojaan on ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentissa tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus, joka on ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este. Hakija ei ole toimittanut yhtään kunnollista tai uskottavaa tutkimusta alueelta. Pohjavesien suojelusuunnitelma ei ole toteutettavissa, koska sitä ei ole tehty ja pohjaveden tarkkailu on ainoa asiakirjoissa mainittu asia. Vain lähteen vedenkorkeutta on tarkkailtu. Aikaisempi lupa on kumottava ja murskaustoiminta on kiellettävä välittömästi, koska se on lupien ja eri lakien vastaista toimintaa. Uutta lupaa ei tule myöntää. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on selityksessään esittänyt seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa muistutuksista ja vaatimuksista muutoin kuin pumppausvesien analysoinnista. Pumppausvesien analysointivelvoitteiden tulee olla samanlaiset kuin alueen muilla vastaavan mittaluokan louhoksilla. Vertailukohteena ei tule käyttää alueen suuria louhoksia, joissa on useita eri toimijoita ja joissa louhitaan kertaluokaltaan moninkertaisia kiviainesmääriä.

11 11 2. Oulun seudun ympäristötoimi Hakija on toistanut edeltä ilmenevän ELY-keskuksen muistutuksista ja vaatimuksista antamansa selityksen. 4. AA Hakija on katsonut, että Kivitien ojan tukkeutuminen ja tien reunan sortuminen on aiheutunut AA:n metsätilalla suoritettujen metsähakkuiden yhteydessä tapahtuneesta metsäojan rikkoontumisesta. Kivitien kunnossapitäjäksi on tietoimituksessa 1994 määrätty Tyrnävän kunta. Toimitusasiakirjojen mukaan vuonna 2004 on kulkuoikeus perustettu Alasuutarin omistamalle tilalle Lähdekallio eikä tien kunnossapitoa ole tässä yhteydessä määrätty. Edellä olevan perusteella hakijaa ei tule velvoittaa AA:n vaatimalla tavalla perkaamaan Kivitien ojaa. Veden johtamisen ajoittamista ynnä muuta koskevaan vaatimukseen hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. Veden johtamisen kieltämistä muualle maastoon koskevaa vaatimusta ei tule hyväksyä, koska silloin hakija ei voisi johtaa vesiä edes omistamansa tilan maastoon. 5. BB ja CC Hakija on todennut, että toimintaa valvovalla viranomaisella Oulun seudun ympäristötoimella ei ole ollut huomauttamista lupamääräysten noudattamisesta. Hakemusasiakirjoissa on esitetty lupamääräysten mukaiset tarkkailutulokset sekä myös melu- ja tärinämittaustulokset, vaikka ne eivät ole aluehallintovirastossa ratkaistavia asioita. Ne kuitenkin on liitetty tähän vesilupahakemukseen osoituksena siitä, että asiat on hoidettu vähintäänkin lupamääräysten mukaisesti. Hakija on todennut, että poltto- ja voiteluaineille ei ole suojakaukaloita, koska alueella ei säilytetä poltto- tai voiteluaineita eikä tankkauksia ole alueella suoritettu. Louhosalueen luiskauksia ei ole tehty, koska otto ei ole edennyt alueen reunoille saakka ja aluetta on tarkoitus laajentaa hakemuksen mukaisesti. Hakija on katsonut, että pumppausvesien nykyistä laajempaa analysointia ei ole edellytetty isommissakaan louhintakohteissa. BB:n ja CC:n viittaamassa Miikka Hasarin selvityksessä suositellaan suppeaa analysointia ja silmämääräistä tarkkailua. Läheisen lähteen osalta hakija on viitannut Oulun seudun ympäristötoimen lausuntoon. Toimintaa valvova viranomainen ei tarkastuksissaan ole todennut maaperän tai vesien likaantumista eikä muitakaan haittoja. Hakija on arvioinut, että vesien johtamisen vaikutukset ympäristöön eivät merkittävästi muutu, koska louhosvedet johdetaan jatkossakin voimassa olevan lupapäätöksen mukaisesti.

12 12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Pääasiaratkaisu Töidenaloittamislupa 1. Tämä asia on käsitelty uutena lupahakemusasiana. 2. Tämän asian ratkaisuun sovelletaan vesilain (264/1961) säännöksiä. 3. Oikeus maa-ainesten ottoalueelta pumpattavan veden johtamiseen toisen ojaan ratkaistaan tämän hakemusasian yhteydessä. 4. Hakemus siltä osin, kuin se koskee luvan saamista Tyrnävän kunnan Tyrnävän kylässä tilalla Mettälä RN:o 19:11 sijaitsevan luonnontilaisen lähteen muuttamiskiellosta poikkeamiseen, jätetään tutkimatta. 5. BB:n ja CC:n vaatimus asian käsittelemisestä ympäristönsuojelulain mukaisena asiana hylätään. Muut BB:n ja CC:n vaatimukset jätetään tutkimatta. Aluehallintovirasto myöntää Kuljetusliike V Alasuutari Oy:lle määräaikaisen vesilain mukaisen luvan pohjavedenpinnan alentamiseen ja maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Tyrnävän kunnan Tyrnävän kylässä sijaitsevalla tilalla Lähdekallio RN:o 44:36 ja tiloihin Jutkola RN:o 44:9 ja Pelkonen RN:o 44:27 kuuluvilla määräaloilla. Maa-ainesta saadaan ottaa noin 4,5 hehtaarin alueelta noin m 3 ja enintään tasoon N ,0 m saakka. Aluehallintovirasto myöntää Kuljetusliike V Alasuutari Oy:lle oikeuden johtaa vettä maa-aineksen ottoalueelta tilojen Rusila RN:o 45:4 ja Pelkonen RN:o 44:27 alueelle kaivettuun yksityistien sivuojaan sekä yksityistien ja maantien sivuojiin tilojen Raappana RN:o 44:38, Hartikka RN:o 44:37, Suorsa RN:o 19:26, Laukka RN:o 19:49 ja Välisuorsa RN:o 19:47 alueella. Aluehallintovirasto muuttaa ympäristölupaviraston päätöstä nro 55/02/2 siten, että päätös luonnontilaisen lähteen muuttamiskiellosta poikkeamisen osalta on voimassa toistaiseksi. Aluehallintovirasto määrää lupamääräyksistä ilmenevät vahinkoa estävät toimenpiteet. Ennalta arvioiden hankkeesta ei lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla toteutettuna aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaukset. Ympäristölupavirasto hylkää töidenaloittamislupaa koskevan hakemuksen. LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen, pohjavedenpinnan alentaminen ja veden johtaminen pois alueelta 1. Maa-ainesten otto on toteutettava hakemussuunnitelman ja sen liitteenä olevien piirustusten "Piirros , Suunnitelmakartta, " MK 1:2 000, "Piirros , Poikkileikkaukset A A MK 1:400/1:1 000,

13 B B ja C C MK 1:400/1:500 ja "Piirros , Jälkitilannekartta, " MK 1:2 000 mukaisesti. Tässä päätöksessä mainitut korkeudet on esitetty N 60 -korkeusjärjestelmässä. 2. Maa-ainesten ottoalueella pohjavedenkorkeutta saa alentaa louhintasyvyyteen saakka. 3. Louhoksesta vedet on pumpattava lupamääräyksessä 1 mainitusta suunnitelmakartasta ilmenevään laskeutusaltaaseen ja johdettava siitä edelleen yksityistien varteen kaivettuun tien sivuojaan. Louhosalueelta poisjohdettava vesimäärä saa olla enintään 8 l/s. Veden johtaminen on ajoitettava siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa alapuolisen alueen ja tieverkoston kuivatukselle. Veden johtaminen on suoritettava mahdollisimman luonnonmukaisesti ja se on tarvittaessa keskeytettävä. Vettä ei saa johtaa ojaan aikana, jolloin on olemassa riski paannejään muodostumisesta. Ennen veden johtamisen aloittamista laskeutusallas ja veden johtamiseen käytettävä ojasto on tarkastettava ja tarvittaessa kunnostettava voimassa olevassa ympäristölupaviraston luvassa nro 55/02/2 annettujen määräysten mukaisiksi. Ojaston kaivussa syntyvät maa-ainekset on kuljetettava pois maanomistajan niin vaatiessa. Veden johtamiseen ja muuhun tarkkailuun liittyvien tarkkailulaitteiden kunto on tarkastettava ja tarvittaessa kunnostettava ennen veden johtamisen aloittamista. Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet sekä viimeistely- ja maisemointityöt 4. Pintavesien pääsy maa-ainesten ottoalueelle tulee estää jättämällä yksityismaita vasten vähintään 5 metrin ja yksityistietä vasten vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, johon on maa-aineksin muotoiltava pintavalunnan estävä penger. Maa-ainesten ottoalue on pidettävä joka suhteessa mahdollisimman puhtaana. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasvispohjaisia tai muita pohjavettä pilaamattomia, luonnossa helposti hajoavia öljyjä. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, niiden säiliöt on sijoitettava riittävän suuriin tiiviisiin, katoksellisiin suoja-altaisiin, joiden kunto on ennen niiden käyttöön ottamista tarkastettava. Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikat tulee tehdä nesteitä pidättäviksi niin, että maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja. Muualta tuotavia tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueella tai käyttää jälkihoidossa. 5. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Tyrnävän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Öljyvahingoista on ilmoitettava lisäksi viipymättä Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle. 13

14 Kunnossapitomääräykset Töiden aloittaminen ja valmistumisilmoitus Tarkkailu- ja raportointimääräykset 6. Maa-ainesten ottamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen toteuttamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän maisemakuvan rikkoutumista. Ottoalueen ympäristöstä ei saa poistaa puustoa tarpeettomasti. Alue on tasoitettava ja siistittävä työn edistymisen mukaan. Ottoalueella ei saa olla ottoaikanakaan tarpeettomasti luiskaamattomia jyrkänteitä. Muodostuvan vesialtaan reunat on luiskattava suunnilleen kaltevuuteen 1:3 maanpinnalta noin kaksi metriä arvioidun luonnontilaisen pohjavedenpinnan alapuolelle eli suunnilleen tasolle N ,0 m. Maa-ainesten ottamisen loputtua ottoalueen reunat ympäristöineen on siistittävä sekä muotoiltava ja maisemoitava ympäristöön sopeutuviksi ja alueella liikkuville turvallisiksi. Alueen tasauksessa ja muotoilussa on käytettävä puhdasta maa-ainesta. Humuspitoisen maan käyttö on sallittua ainoastaan ohuena pintakerroksena alueen verhoiluun siten, että humusta ei pääse huuhtoutumaan pohjaveteen. Viimeistely- ja maisemointityöt on tehtävä luvan voimassaoloaikana. Vahinkojen estämiseksi maa-ainesten ottoalue on aidattava ja merkittävä maastoon selvästi havaittavalla tavalla. 7. Luvan saajan on vuosittain tarkastettava ottoalueen vesien johtamiseen käytettävän ojaston kunto ja osallistuttava ojaston kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu ottoalueen vesien johtamisesta. Laskeutusallas on tarkastettava vuosittain ja pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 8. Luvan saajan on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Tyrnävän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten oton lopettamisesta sekä maisemointi- ja viimeistelytöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, ELYkeskukselle ja Tyrnävän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä sopivamittakaavainen kartta pohjavesilammikosta syvyystietoineen. 9. Ottoalueelle on sijoitettava riittävästi korkeusmerkkejä, joista ottotaso voidaan aina tarvittaessa tarkistaa. 10. Luvan saajan on tarkkailtava louhokselta johdettavan veden määrää ja laatua, alueen pohjavesioloja ja lähdettä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi vähintään kerran vuodessa ELYkeskukselle ja Tyrnävän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14

15 Luvan saajan on pidettävä pohjaveden ja muuhun tarkkailuun liittyvät tarkkailulaitteet asianmukaisessa kunnossa. 15 Ohjaukset Jos toiminnasta aiheutuu melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta lupamääräyksiä muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetun toiminnan seurauksena vedensaanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saajan on viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko rahalla tai vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. Ellei asiasta sovita, ennakoimattoman vahingon korvaamista tai toimenpitein poistamista voidaan vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut 1. Kallion louhimista pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta tiloilta Jutkola RN:o 44:9 ja Pelkonen RN:o 44:27 koskeva ympäristölupaviraston lupa nro 55/02/2 on määräaikainen ja voimassa saakka. Hakemuksessa on kysymys merkittävästä maa-ainesten ottoalueen laajentamisesta ja louhinnan lisäämisestä. Asia on käsiteltävä uutena lupahakemusasiana. 2. Tämä asia on tullut vireille Asia on ratkaistava vesilain (264/1961) säännösten nojalla, koska näitä säännöksiä on sovellettava vuoden 2011 loppuun saakka vireille tulleiden vesitalousasioiden ratkaisemiseen. 3. Vesilain 6 luvun 12 :n 1 momentin mukaan veden johtamista toisen maalla olevaan ojaan koskevan asian ratkaiseminen kuuluu ensisijaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Tässä hakemusasiassa on kuitenkin kysymys hankekokonaisuudesta, johon sisältyvät maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta, pohjavedenpinnan alentaminen pumppaamalla ja vesien johtaminen toisen maalla olevan ojaan. Maanomistajien suostumuksia ei ole myöskään esitetty. Näin ollen tässä asiassa tulee ratkaista myös kysymys oikeudesta vesien johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan. 4. Poikkeuksen myöntäminen vesilain 1 luvun 17 a :n 1 momentissa tarkoitetun luonnontilaisen lähteen muuttamista koskevasta kiellosta on ratkaistu Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamalla ympäristölupaviraston päätöksellä nro 55/02/2. Pääasiaratkaisusta ilmenevän mukaisesti aluehallintovirasto on muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen tältä osin toistaiseksi voimassa olevaksi. Tämän vuoksi hakemusta tältä osin ei ole tarpeen tutkia. 5. Tämän asian lupaharkinnassa sovelletaan vesilakia. Vesilain 16 luvun 2 :n 1 momentin mukaan vesilain mukainen hakemus ja saman toiminnan ympäristönsuojelulain mukainen vesien pilaantumista koskeva hakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Tässä asiassa ei ole kysymys

16 Pääasiaratkaisun perustelut vesien pilaantumisesta. Näin ollen BB:n ja CC:n vaatimus tämän hakemusasian käsittelemisestä ympäristönsuojelulain mukaisena asiana on lakiin perustumattomana hylättävä. BB ja CC eivät omista maa- tai vesialuetta, johon hankkeella voisi olla sellaista vaikutusta, joka edellyttäisi vesilain säännösten nojalla tapahtuvaa tarkastelua. Hankkeen ei muutoinkaan voida katsoa koskevan oikeutta tai etua vesilain 16 luvun 8 :ssä tarkoitetulla tavalla. Edellä mainituista syistä BB ja CC eivät ole asianosaisia tässä asiassa. Näin ollen heidän muut vaatimuksensa on aluehallintoviraston toimivaltaan kuulumattomina jätettävä tutkimatta. Maa-ainesten ottaminen ja pohjavedenpinnan alentaminen Luvan myöntämisedellytyksiä maa-aineksen ottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelta on arvioitava vesilain 9 luvun 8 :n 1 momentin mukaisen etuvertailun perusteella. Lupa voidaan myöntää toimenpiteeseen, jos sen toteuttamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Hakija ei ole tehnyt rahallista arviota hankkeen hyödyistä. Aluehallintoviraston arvion mukaan hankkeesta johtuvana hyötynä voidaan pitää merkittävää maa-aineksen ottamisesta ja jatkojalostuksesta saatavaa hyötyä. Maa-ainesten ottoalue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Ympäröivä asutus on yhteisen vedenhankinnan piirissä. Talousvettä alueen luonnontilaisesta lähteestä otetaan vain satunnaisesti. Hakemuksessa tarkoitettu toiminta ei lupamääräyksissä määrätyllä tavalla toteutettuna aiheuta alueella pohjaveden pilaantumisvaaraa. Hankkeesta saatava hyöty toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Maa-ainesten ottamisesta pohjavedenpinnan alapuolelta lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla ei aiheuta yleiseltä kannalta katsottuna asutus- ja elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa. Luvan myöntämisedellytykset tältä osin täyttyvät. 16 Kuivatusvesien johtaminen Vesilain 6 luvun 4 :n mukaan ojittajalla on oikeus tehdä oja toisen maalle, jos se on tarpeen maan tarkoituksenmukaista kuivattamista varten. Vesilain 6 luvun 9 :n mukaan maanomistajalla on oikeus maansa kuivattamiseksi johtaa vettä toisen ojaan. Luvan saaja on saanut ympäristölupaviraston päätöksellä nro 55/02/2 oikeuden johtaa louhosalueelta tulevat vedet tilojen Rusila RN:o 45:4 ja Pelkonen RN:o 44:27 alueelle kaivettuun yksityistien sivuojaan sekä yksityistien ja maantien sivuojiin tilojen Raappana RN:o 44:11 (nykyään 44:38), Hartikka RN:o 44:35 (nykyään 44:37), Suorsa RN:o 19:26, Laukka RN:o 19:49 ja Välisuorsa RN:o 19:47 alueella. Luvan mukaan louhosalueelta saadaan johtaa vettä enintään 12 l/s eli noin m 3 /vrk.

17 Louhintatoiminnan aikana mitattu suurin hetkellinen virtaama sivuojan mittapadossa on ollut noin 1,3 l/s eli noin 110 m 3 /vrk. Pumppujen tehojen perusteella laskettuna suurin lyhytaikainen pumppausmäärä on ollut noin 4,2 l/s eli noin 360 m 3 /vrk. Louhokseen kertyvien vesien pumppauksesta ei ole käytettävissä olevien selvitysten perusteella aiheutunut haittaa purkuojan varressa oleville tiloille. Jatkossa louhoksen ei anneta täyttyä kokonaan vedellä louhintajaksojen välillä, joten pumppausmäärät eivät tule jatkossa olemaan juurikaan sadantaa vastaavaa vesimäärää suurempia. Tällöin ei synny tilanteita, joissa pumppausvedet aiheuttaisivat metsämaan vettymistä tai tulvimista haittaa purkuojan varressa oleville tiloille. Veden johtaminen maa-ainesten ottoalueelta ei ole mahdollista muutoin kuin olemassa oleviin teiden sivuojiin ja niissä oleviin rumpuihin. Ottoalueelta pumpattavien vesien johtaminen ojastoon ja sen kautta Tyrnävänjokeen ei lupamääräyksissä määrätyllä tavalla toteutettuna aiheuta vahinkoa ja oikeus veden johtamiseen voidaan myöntää. 17 Ympäristölupaviraston päätöksen nro 55/02/2 muuttaminen Ympäristölupaviraston päätös on määrätty olemaan voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Poikkeuksen myöntäminen luonnontilaisen lähteen muuttamiskiellosta on ratkaisu, johon ei vaikuta toiminnan laajentaminen tai muut hankkeen muutokset, vaan ratkaisun vaikutukset ovat pysyväisluonteiset. Tämän vuoksi aluehallintovirasto on muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen tältä osin viran puolesta toistaiseksi voimassa olevaksi. Töidenaloittamislupaa koskevan ratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Töidenaloittamisluvasta ja sen myöntämisedellytyksistä säädetään vesistöön rakentamista koskevassa vesilain 2 luvun 26 :ssä. Töidenaloittamislupaa on haettu vesilain 9 luvun mukaiseen pohjavesiasiaan liittyen. Vesilain 9 luvun 15 :n 1 momentissa ei ole viittausta vesilain 2 luvun 26 :ään. Näin ollen tässä pohjavesiasiassa ei voida töiden aloittamislupaa myöntää. Luvan saajalla on kuitenkin oikeus jatkaa maaainesten ottoa voimassa olevan luvan nojalla saakka. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että maa-ainesten ottamisesta aiheutuva pohjaveden pilaantumisvaara ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti toimintaa koskevin lupamääräyksin. Pohjaveden pilaantumisvaaran minimoimiseksi työkoneiden hydrauliikkaöljynä velvoitetaan mahdollisuuksien mukaan käyttämään biohajoavia öljyjä. Lisäksi ottoalueella voitelu- ja polttoaineet velvoitetaan varastoimaan niin, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Veden johtamista koskevan lupamääräyksen osalta viitataan pääasiaratkaisun perusteluihin. Kun otetaan huomioon lupamääräyksessä määrätty mahdollisimman luonnonmukainen juoksutus, on vesimäärä 8 l/s riittävä.

18 Louhoksesta poisjohdettava vesimäärä huomioon ottaen on rakennetun laskeutusaltaan koko ja veden johtamiseen käytettävän ojaston mitoitus riittävä. Rakennetun laskeutusaltaan ja louhosvesien johtamiseen käytettävän ojaston tarkastaminen ja tarvittaessa sen kuntoonpano ennen tämän päätöksen mukaisen vesien johtamisen aloittamista on tarpeen vesien poisjohtamisesta muutoin mahdollisesti aiheutuvien haittojen estämiseksi. Tarkkailun perusteella voidaan havaita, mikäli toiminnasta aiheutuu haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesioloihin tai muuhun vesitalouteen. Muut lupamääräykset on annettu valvonnallisista syistä tai hankealueen jälkihoitoa silmällä pitäen. 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, 2. Oulun seudun ympäristötoimen ja 4. AA:n vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa kymmenen vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. AIKAISEMMAN LUVAN VOIMASSAOLO Mikäli tämä päätös saa lainvoiman ennen , ympäristölupaviraston päätös nro 55/02/2 lakkaa olemasta voimassa nyt annetun päätöksen saatua lainvoiman. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämän päätöksen mukaisiin töihin saadaan ryhtyä vasta päätöksen saatua lainvoiman edellyttäen, että luvan saajalla on toimintaan myös maaaineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen lainvoimainen lupa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin maa-alueisiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki (264/1961) 2 luku 3, 4, 11, 12, 14a 1 ja 2 momentti, 15 ja 31 1 momentti, 6 luku 3 1 momentti, 7 1 momentti ja 9 1 ja 2 momentti, 9 luku 8, 10 ja 15 sekä 16 luku 2 1 momentti, 8 ja 21 Vesiasetus (282/1962) 85 1 momentti

19 19 Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on euroa. Perustelut Käsittelymaksu määrätään asian vireilletuloajankohtana voimassa olleiden säännösten nojalla. Alla mainitun asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan maa-ainesten ottoa koskevan asian käsittelymaksu on euroa, kun otettavien maa-ainesten määrä on yli m 3 ktr. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Heino Hirvikoski Päätöksen ovat tehneet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Jorma Rantakangas (tarkastava jäsen). Päätöksen on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heino Hirvikoski. HuH/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Suomen ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Tyrnävän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Oulun seudun ympäristötoimi

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.