Suomen somalialaiset Somali nationals in Finland IOM:n kohderyhmäkartoitus IOM Mapping Exercise

Transkriptio

1 Suomen somalialaiset Somali nationals in Finland IOM:n kohderyhmäkartoitus IOM Mapping Exercise EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

2 2011 International Organization for Migration Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa -hankkeen raportti on tuotettu Euroopan Paluurahaston ja Maahanmuuttoviraston rahoituksen avulla. Tekijä on yksin vastuussa sisällöstä eivätkä esitetyt näkemykset välttämättä edusta Euroopan Komission kantaa. This report is produced by the office of the International Organization for Migration in Finland under the project Developing Assisted Voluntary Return in Finland, and funded by the European Return Fund and the Finnish Immigration Service. The publisher is alone responsible for the contents. The information does not necessarily represent the view of the European Commission (EC). Kannen kuva / Picture on the Cover: 1997 Giuseppe Diffidenti International Organization for Migration. Kotiutettuja angolalaisia sotilaita palaamassa IOM:n avustuksella. Moni sotilaista on alaikäisiä. Demobilized Angolan soldiers arrive home with assistance from IOM. Many of these soldiers are under age.

3 Suomi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 6 Kartoituksen tavoitteet, kohderyhmät sekä metodit 1.1 Maatiedot Suomen somalidiaspora 7 2. Kartoituksen tulokset 8 Suomen somalidiasporan käyttämät tietolähteet 2.1 Johdanto Median ymmärrys 8 Televisio Radio Päivälehdet 2.3 Yleisimmät tietolähteet Viestimien käyttöaste 10 Televisio Radio Päivälehdet Internet 2.5 Yhteenveto ja suositukset Palveluiden käyttö 13 Kulkuneuvot Puhelimet Paikallispalvelut 3.1 Yhteenveto ja suositukset Suosituimmat tietolähteet Paras viestintämuoto Yhteenveto ja suositukset 16

4 Suomi 2 5. Yhteisöt ja muut organisaatiot Demografia 18 Sukupuolijakauma Ikä Suomessa vietetty aika 7. Somalidiasporan maantieteellinen jakauma Yhteenveto ja suositukset Haasteet Lähteet 22 Liitteet Kuviot Kuvio 1: Suosituin kieli Kuvio 2: Yleisimmät tietolähteet Kuvio 3: Viestimien käyttöaste Kuvio 4: Televisiokanavat kielten mukaan Kuvio 5: Internetin käyttöaste Kuvio 6: Internetin saatavuus Kuvio 7: Kulkuneuvot Kuvio 8: Puhelut Kuvio 9: Paikallispalvelut Kuvio 10: Suosituimmat paikat julkaisuja varten Kuvio 11: Paras tietomuoto Taulukot Taulukko 1: Ikä Taulukko 2: Suomessa vietetty aika Taulukko 3: Somalien määrä Suomen suurimmissa kaupungeissa

5 English 3 List of contents 1. Introduction 24 Aim of the mapping exercise, target group and methodology 1.1 Country profile The Somali diaspora in Finland Mapping exercise outcomes 26 information channels of the Somali diaspora in Finland 2.1 Introduction Media comprehension 26 Television Radio Newspapers 2.3 Most common sources of information Frequency of media consultation 28 Television Radio Newspapers Internet 2.5 Conclusions and recommendations Use of services 31 Means of Transport Telephone Local services 3.1 Conclusions and recommendations Preferred source of information Best format for information Conclusions and recommendations 34

6 Suomi 4 5. Community groups and other 35 organizations 6. Demographic information 36 Gender Age Length of stay in Finland 7. Geographical distribution of the Somali 37 community 8. Conclusions and recommendations Constraints References 40 Annexes List of figures Figure 1: Preferred language Figure 2: Common source of information Figure 3: Media consultation frequency Figure 4: indicated television channels, breakdown by language with total number of given channels Figure 5: Use of the Internet Figure 6: Internet access Figure 7: Means of transport Figure 8: Phone Call Figure 9: Local Services Figure 10: Preferred locations for publicity Figure 11: Best format for information List of tables Table 1: Age of respondents Table 2: Length of stay in Finland Table 3: Number of Somalis living in Finland

7 Suomeksi In Finnish Suomi 5

8 Suomi 6 1. Johdanto Kartoituksen tavoitteet, kohderyhmät sekä metodit Oheinen kohderyhmäkartoitus on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Helsingin toimiston tekemä. Raportissa esitellään Suomen somaleiden median käyttöä koskevan tutkimuksen tulokset. Tutkimus on Viimeinen kolmesta kohderyhmäkartoituksesta, jotka tuotetaan kolmivuotisen Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa -hankkeen aikana. Hanketta rahoittavat Euroopan paluurahasto sekä Maahanmuuttovirasto. Suomessa on aiemmin tehty vain vähän tutkimusta maassa olevien eri kansalaisuuksien viestimien sekä paikallispalveluiden käyttöön liittyen. Aiemmat tutkimukset ovat pääasiallisesti kohdentuneet maahanmuuttajiin yleisellä tasolla, ilman että tutkimuksessa olisi huomioitu eri kansalaisuuksia ja niiden välisiä eroja. Tämän kaltaiset, siirtolaisten ja heidän viestimien käyttöä koskevat kartoitukset voidaan kuitenkin katsoa olevan ongelmallisia, koska siirtolaiset muodostavat hyvin heterogeenisen joukon yksilöitä, joilla on taustat eri kulttuureissa. Heidän elämäntilanteensa sekä preferenssit viestimien käyttöön liittyen saattavat poiketa toisistaan huomattavasti. Vaikkakin joitain yleisiä median käyttöön liittyviä trendejä on voitu identifioida, 1 voi yleispäteviä käyttötottumuksia olla vaikea löytää. Diaspora-spesifien tutkimusten tekeminen onkin tärkeää, mikäli halutaan saavuttaa tarkempia tietoja median käyttötottumuksista, ja jotta tiettyjen vähemmistöryhmien kanssa pystyttäisiin kommunikoimaan paremmin. Helsingissä toimivan IOM:n alueellisen toimiston suorittamien kartoitusten yhteisenä tavoitteena on identifioida tietolähteet, joita potentiaaliset yhteistyökumppanit sekä IOM:n toimintojen edunsaajat käyttävät. Kohderyhmäkartoituksen pohjaksi valittiin IOM Lontoon aiemmin tekemä tutkimussuunnitelma. Tutkimusten kohderyhmään kuuluvat IOM:n toiminnan mahdolliset yhteistyökumppanit ja edunsaajat, mm. Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeeseen liittyen. Tutkimukset tähtäävät kartoittamaan paikkakunnat, joissa kartoitusten kohteiksi valitut diasporat ovat edustettuina. Tutkimusten päätavoite on auttaa IOM:ia parantamaan Suomessa toimiville siirtolaisjärjestöille suunnattua viestintää. Parannuksia pyritään aikaansaamaan luomalla pohja yhteisöjen välillä käytävälle dialogille, mutta myös eri yhteisöille suunnattujen artikkelien, ilmoitusten ja esitelmien kautta. Tämä kohderyhmäkartoitus tehtiin pääkaupunkiseudulla joulukuu 2010 helmikuu 2011 välisenä aikana. Tutkimuksen teki somalitaustainen IOM:n konsultti Jama Hussein. Kuten aikaisemmissakin kohderyhmäkartoituksissa, myös tämän tutkimuksen materiaali kerättiin monivalinta- sekä avoimia kysymyksiä sisältävien kyselylomakkeiden sekä haastatteluiden ja keskustelutilaisuuksien avulla. Kyselylomake, joka oli käännetty somalian kielelle, oli jaettu kahteen osioon: Ensimmäinen osa pyrki kartoittamaan Suomessa asuvien somalien käyttämiä medioita, sekä muita tiedonlähteitä, kuten vapaaehtoisjärjestöjä ja uskonnollisia keskuksia, joita diasporan edustajat käyttävät saadakseen tietoa. Tässä osiossa kerättiin tietoa myös somaliyhteisöjen maantieteellisistä sijainneista ja kooista. Kyselylomakkeen toisessa osiossa kartoitettiin vastaajien ikää, sukupuolta ja heidän Suomessa viettämäänsä aikaa. Tutkimuksen aikana jaettiin yhteensä 200 kyselylomaketta, joista suurin osa täytettiin paikan päällä henkilökohtaisten tapaamisten aikana. Tämän lisäksi IOM:n konsultti järjesti tiedotuskokouksen Helsingin vastaanottokeskuksessa kerätäkseen tietoa pääkaupunkiseudulla asuvilta somalialaisilta turvapaikanhakijoilta. Tilaisuuteen osallistui kaiken kaikkiaan 11 turvapaikanhakijaa. Kyselylomakkeita jaettiin myös valituille yhdyshenkilöille sähköpostitse. Myös paikallista radiota, Radio Warsania, käytettiin levittämään tietoa kohderyhmäkartoituksesta pääkaupunkiseudun somaliyhteisöille. Tämän lisäksi konsultti haastatteli useita somaliyhdistysten edustajia. Kaiken kaikkiaan 82 täytettyä lomaketta palautettiin takaisin, vastausprosentin ollessa 41%. Tutkimusaineiston keräämistä hidasti kuitenkin se, että moni vastaaja ei täyttänyt lomaketta huolellisesti, koska he uskoivat tutkimuksen olevan Suomen valtion poliittisesti motivoima. 1 Ks. Maasilta M; Simola, A; af Heurlin, H Maahanmuuttaja mediankäyttäjänä. Tiedotusopin laitos, Tampereen yliopisto 2008.

9 Suomi Maatiedot Somalian Tasavalta sijaitsee Afrikan sarvessa, ja sen naapurivaltioita ovat Etiopia, Kenia ja Djibouti. Somalialla on noin 3025 kilometriä pitkä rantaviiva Intian valtameren ja Adeninlahden rannalla, rantaviivan ollessa Afrikan maiden pisin. 2 Maailmanpankin vuoden 2009 arvion mukaan Somalian väkiluku on , joista noin 2 miljoonaa asuu pohjoisessa Somalimaassa. 3 Maailmanpankin toisen arvion mukaan somalialaista asuu oman maansa ulkopuolella. 4 Noin 60% Somalian väestöstä on paimentolaisia tai puolipaimentolaisia ja noin 25% paikallaan asuvia maanviljelijöitä. Loput väestöstä, noin 15 20%, asuu kaupungeissa. 5 Arviolta 85% Somalian väestöstä on etniseltä taustaltaan somaleja, ja loput 15% bantuja, arabeja tai muita ei-somalitaustaisia henkilöitä. 6 Maan virallinen kieli on somali, mutta myös arabiaa, englantia ja italiaa käytetään jonkin verran. Käytännössä katsoen koko väestö on islaminuskoinen. Somalia on ollut vuosisatojen ajan eri kilpailevien valtioiden taistelukenttä luvun loppupuolella Somalia jaettiin Italian, Ranskan ja Iso-Britannian välillä. Maan pohjoinen osa, brittiläinen Somalimaa, itsenäistyi Iso-Britanniasta vasta 26. kesäkuuta Myös maan eteläinen osa, Italian Somalimaa, itsenäistyi Italiasta 1. heinäkuuta Pian itsenäistymisen jälkeen pohjoisen sekä etelän alueet yhdistyivät ja muodostivat yhtenäisen Somalian Tasavallan. Kahdeksastoista toukokuuta 1990 Somalian pohjoinen alue julistautui itsenäiseksi Somalimaan Tasavallaksi, mutta se ei kuitenkaan ole tähän mennessä saanut kansainvälistä tunnustusta Suomen somalidiaspora Somalitaustaisia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita alkoi saapua Suomeen 1990-luvulla suuremmissa määrin kun Siad Barren hallinto kaatui ja syöksi maan sekasortoon. Heinäkuussa 1990 yli 50 somalia saapui Suomeen päivittäin Moskovasta saapuvalla junalla. Heinäkuussa 1990 yli 50 Somalialaista saapui junalla Moskovasta Suomeen päivittäin. Vuoden loppuun mennessä 1441 somalia oli hakenut turvapaikkaa Suomesta. 9 Tilastokeskuksen vuoden 2009 tilastojen mukaan Suomessa asuu somaliaa äidinkielenään puhuvaa henkilöä. 10 Tähän lukuun sisältyvät myös ne, jotka ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden. Somalialaiset ovat jo kauan ollut yksi suurimmista turvapaikkaa hakevista ryhmistä Suomessa. Maahanmuuttovirasto arvioi, että vuonna 2009 noin 1180 somalia haki turvapaikkaa Suomesta. Vuonna 2010 somalialaisten turvapaikanhakijoiden lukumäärä väheni huomattavasti kahteen edellisvuoteen verrattuna, luvun ollessa vain India-Africa Connected: Somalia. 3 Maailmanpankki, Somalia. The U.S. Department of State, Background note: Somalia. bgn/2863.htm. Luettu Maaimanpankki, Migration and remittances Factbook Luettu The U.S. Department of State,Background note: Somalia. Luettu Central Intelligence Agency The World Factbook, Somalia. Luettu The U.S. Department of State, Background note: Somalia Ibid. 9 Leitzinger, Antero (toim) Mansikkamaan vartijat. Muistelmia ulkomaalaishallinnosta eri vuosikymmeniltä toim., Maahanmuuttovirasto 2010 s Tilastokeskus. Luettu Maahanmuuttovirasto, Turvapaikanhakijat FFA32ADA53}; ja Turvapaikanhakijat Luettu

10 Suomi 8 2. Kartoituksen tulokset Suomen somalidiasporan käyttämät tietolähteet 2.1 Johdanto Tämän raportin ensimmäisessä osiossa esitellään Suomessa asuvien somalien eniten käyttämät tietolähteet. Kyselykaavakkeen ensimmäisen osion kysymykset oli jaettu kolmeen kategoriaan: viestimet, muut tietolähteet sekä yhteisöjen jakama tieto. Suomen somaliyhteisöiltä kerätyt tiedot on yhdistetty tutkimukseen osallistuneiden yhdyshenkilöiden antamien yhteystietojen kanssa, jotka muodostavat tärkeän työkalun IOM:lle tulevia yhteydenottoja varten. 2.2 Median ymmärrys Haastateltavilta kysyttiin millä kielellä he parhaiten pystyivät ymmärtämään päivälehtiä sekä radio- että television-ohjelmia. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että he mieluiten seurasivat mediaa somalinkielellä. Somalinkielen jälkeen seuraavaksi suosituimmat kielet olivat suomi ja englanti. Kuitenkin suurin osa nuorista, erityisesti henkilöt, jotka ovat opiskelleet Suomessa, seuraavat mediaa mieluiten suomenkielellä. Jotkin vastaajista ilmoittivat seuraavansa myös muunkielisiä medioita, kuten italiaksi tai venäjäksi tuotettua sisältöä. On kuitenkin hyvä huomioida, että vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vaihtoehdon vastatessaan useimpiin kysymyksiin. Tästä johtuen vastausten määrä ei aina vastaa vastanneiden henkilöiden määrää, 82:ta. Televisio Kuten Kuviossa 1 näkyy, 40 vastaajaa 82:sta (49%) ilmoitti katsovansa televisiota somalinkielellä. Suomen somalit seuraavat useita eri satelliittikanavia kuten Universal TV, HCT TV ja Somali channel TV, joita lähetetään Somaliasta ja Iso-Britanniasta. Kuviossa myös näkyy, että 21 vastaajaa (26%) ymmärtää television-ohjelmia suomenkielellä ja 15 vastaajaa (18%) englanninkielellä. Myös 8 vastaajaa (1%) ilmoitti ymmärtävänsä arabiankielisiä televisio-ohjelmia sekä yksi sanoi ymmärtävänsä ruotsinkielisiä ohjelmia. Vastaajat eivät ilmoittaneet muita kieliä tässä osiossa. Radio Vastaajilta kerätty tieto viittaa siihen, että suurin osa somaliyhteisön jäsenistä Suomessa kuuntelee BBC:n uutisia somalinkielellä, kuten Kuviossa 1 näkyy. 82 vastanneesta 41 (50%) kuuntelee somalinkielisiä radio-ohjelmia, kun taas 13 vastannutta (16%) kuuntelee radiota englanniksi. Myös 13 vastannutta ilmoitti kuuntelevansa suomenkielistä radiota, mutta vain yksi ilmoitti kuuntelevansa ruotsinkielisiä ohjelmia.

11 Suomi Yleisyys Somalia Arabia Suomi Englanti Ruotsi Muut kielet Päivälehdet Radio TV Kuvio 1: Suosituin kieli Päivälehdet Päivälehdet ovat yleisesti ottaen suositumpia tiedonsaantikanavia kuin televisio tai radio. 82 vastanneesta 72 (88%) mainitsi lukevansa sanomalehtiä mieluiten somalinkielellä. Kaikkein suosituimmat somalinkieliset päivälehdet olivat Warsan Times, Jamhuuriya, Somaliland Times ja Hargeisa Star. Vastaavasti 37 ilmoitti lukevansa suomenkielisiä päivälehtiä, joista suosituimmat olivat Metro, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Ilta-Lehti ja Aamulehti. Englanninkielisiä päivälehtiä luki 25 henkilöä. Arabiankielisiä lehtiä, kuten Al Hram ja Al Wadan, mainitsi 15 vastaajaa. Vain 3 henkilöä kertoi ymmärtävänsä sanomalehtiä ruotsinkielellä tai muilla kielillä.

12 Suomi Yleisimmät tietolähteet Tutkimuksessa kysyttiin millä tavoin henkilöt yleensä saivat tietoa. Kuvio 2 havainnollistaa tutkimukseen osallistuneiden somalien yleisimmin käytetyt tietolähteet. TV (19%) Internet (19%) Radio (15%) Kuulopuhe (14%) Somalian/arabiankieliset lehtiset (11%) Päivälehdet (11%) Suomen/ruotsinkieliset lehtiset (7%) Muut (5%) Kuvio 2: Yleisimmät tietolähteet Kuten Kuviossa 2 näkyy, televisio ja internet ovat suosituimmat tietolähteet somalien keskuudessa. 19% vastanneista ilmoitti, että he saavat tietoa television ja/tai internetin välityksellä. Toisella sijalla oli radio (15%) ja kolmannella sijalla kuulopuhe (14%). Somalin/ arabiankieliset lehtiset olivat hieman suositumpia (11%) kuin suomen/ruotsinkieliset lehtiset (7%). Vain 5% mainitsi saavansa tietoa muiden tietolähteiden välityksellä. 2.4 Viestimien käyttöaste Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin kuinka usein he käyttivät eri viestimiä. Valtaosa vastanneista sanoi käyttävänsä erityyppisiä medioita päivittäin tai usein. Vain yksi henkilö kertoi, ettei koskaan katso televisiota tai kuuntele radiota. Puolestaan kolme vastaajaa ilmoitti, ettei lue päivälehtiä koskaan Päivittäin Usein Ei kovin usein Ei koskaan TV Päivälehdet Radio Kuvio 3: Viestimien käyttöaste

13 Televisio Suomi 11 Televisio osoittautui tärkeäksi tiedonlähteeksi vastanneille, joista melkein puolet (40 henkilöä) ilmoitti katsovansa televisiota päivittäin. Erityisesti kaksi somalinkielistä kanavaa, Universal TV ja Somali channel TV, keräävät paljon katsojia vastanneiden keskuudessa. Molemmat kanavat lähetetään Iso-Britanniasta, ja niiden vastaanottamiseen käytetään digitaalista satelliittia. Seuraavaksi suosituimpia olivat suomalaiset kanavat, kuten MTV3 ja YLE, jotka saivat 25 vastausta. Suomalaiset televisiokanavat ovat erityisesti suosittuja Suomessa opiskelleiden somalinuorten keskuudessa. Lisäksi 21 vastaajaa ilmoitti katsovansa englanninkielistä BBC:tä ja arabiankielistä Al Jazeeraa. Vain muutama seuraa islamilaisia kanavia kuten Somali Channel, TV Universal ja Watch Islam. Tällä hetkellä Suomessa ei tuoteta ainuttakaan somalinkielistä televisiokanavaa. Alla oleva Kuvio 4 ryhmittää eniten katsotut kanavat kielten mukaan. On hyvä huomioida, että vastanneet pystyivät ilmoittamaan useamman kuin yhden kanavan vastauksissaan, ja siten kuvion kielijakaumat määräytyvät vastausten mukaan. Nämä vastaukset ovat yhteneväisiä Kuviossa 1 esitettyjen tietojen mukaan. Tämä viittaa siihen, että kanavat ovat saatavilla vastaajien suosimilla kielillä. 5% 25% 43% Somaliankieliset TV-kanavat Suomenkieliset TV-kanavat Englanninkieliset TV-kanavat Arabiankieliset TV-kanavat 27% Kuvio 4: Televisiokanavat kielten mukaan Radio Kuviossa 3 esitettyjen vastausten perusteella myös radio on tärkeä tiedonlähde Suomen somaleille. BBC Somali ja VOA (Voice of America, kanava, joka lähettää uutisia sekä muita ohjelmia somalinkielellä) ovat suosituimpia radiokanavia, joita yli kolmannes vastanneista kuuntelee. Myös 17 henkilöä (21%) mainitsi kuuntelevansa Helsingistä lähetettyä somalinkielistä Radio Warsan kanavaa. Päivälehdet Suomessa ei tällä hetkellä julkaista ainoatakaan somalinkielistä lehteä. Valtaosa lehtiä lukevista vastaajista (47 henkilöä) sanoi lukevansa seuraavia internetissä olevia somalinkielisiä lehtiä: Hargeisa Star, Jamuuriya, Warsan Times, Somaliland Times, Hiiraan, Hadhwanaag ja Somali Press. Suomalaiset päivälehdet näyttävät myös olevan suhteellisen suosittuja, joka viittaa vastanneiden hyvään suomenkielentaitoon sekä onnistuneeseen sopeutumiseen Suomen yhteiskuntaan. Kaiken kaikkiaan 36 mainitsi lukevansa suomalaisia sanomalehtiä, muun muassa Metroa, Helsingin Sanomia, Iltalehteä ja Aamulehteä. Vain muutama ilmoitti lukevansa lehtiä arabian, venäjän tai italiankielellä. Internet Kohderyhmäkartoituksessa saatujen vastausten mukaan internet osoittautui kaikkein suosituimmaksi tietolähteeksi. Suurin osa vastanneista sanoi saavansa tietoa intenetin kautta, ja vain muutama ilmoitti, ettei heillä lainkaan ole mahdollisuutta käyttää internettiä. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin myös kuinka usein he käyttävät internetiä. Kokonaisuudessaan 72% vastanneista ilmoitti käyttävänsä internetiä vähintään kerran kuukaudessa. Kuviossa 5 näkyy, että 80% internetin käyttäjistä käyttää internetiä joka päivä, ja 19% käyttää sitä ainakin kerran viikossa tai useammin. Vain 2% käyttää internetiä kuukausittain tai vähemmän kuin kerran viikossa. Internetin suosio tietolähteenä näkyy myös Kuviossa 2.

14 Suomi Yleisyys Joka päivä (80%) Vähintään kerran viikossa (19%) Vähintään kerran kuukaudessa (2%) Kuvio 5: Internetin käyttöaste Kuten Kuvio 6 osoittaa, 65% vastanneista käyttää internetiä kotoa käsin, 15% internetkahviloissa, 18% kirjastoissa ja vain 2% käyttää sitä muissa paikoissa, kuten vastaanottokeskuksissa, työpaikoilla tai puhelimen välityksellä. On tärkeä kuitenkin huomioida, että kahteen edelliseen afganistanilaisten ja irakilaisten kohderyhmäkartoituksiin verrattuna, tähän tutkimukseen osallistui enemmän pysyvästi suomessa asuvia somaleja kuin turvapaikanhakijoita, millä saattaa olla vaikutusta kyseiseen tulokseen. Kotona (65%) Kirjastoissa (18%) Internetkahvilassa(15%) Muualla (2%) Kuvio 6: Internetin saatavuus 2.5 Yhteenveto ja suositukset IOM:n tulisi julkaista tietoa ensisijaisesti somalin, suomen ja englannin kielillä, kun halutaan tavoittaa somaliyhteisöjen edustajaa. Kyselylomakkeen tulokset osoittavat, että Suomen somaliyhteisöllä on yksi itsenäinen somalinkielinen radiokanava (Radio Warsan) pääkaupunkiseudulla. Warsan radio lähettää ohjelmaa kaksi kertaa viikossa. Paikallisena diaspora-mediana sitä voidaan pitää suhteellisen suosittuna koska 21% vastanneista kertoi saavansa tietoa sen välityksellä. IOM:n tulisikin harkita tämän kanavan käyttöä jakaessaan tietoa Suomen somaliyhteisöille. IOM on jo aikaisemmin hyötynyt yhteistyöstä Radio Warsanin kanssa, mutta voisi nyt tutkia yhteistyön jatkumista edelleen. IOM:n tulisi harkita tiedon levittämistä diasporan suosimien televisiokanavien välityksellä. Mahdollisia kanavia ovat muun muassa TV Universal ja Somali Channel. Näiden kanavien kansainvälisestä luonteesta johtuen tiedottamisen kustannus-hyöty suhde voi kuitenkin olla alhainen, jonka vuoksi television käyttämistä tiedotukseen täytyy harkita tarkkaan. IOM:n tulisi myös harkita tiedottamista seuraavissa suomenkielisissä sanomalehdissä: Metro, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Ilta-Lehti. Nämä lehdet ovat suosittuja diasporan edustajien keskuudessa. IOM:n tulisi harkita tiedon levittämistä erityisesti seuraavilla somalinkielisillä internet-sivustoilla: dayniile.com, hiiraan.com, oodweyenews.com, togaherer.com ja jamhuuriya.info. Jamhuuriya.info on vaihtoehdoista suosituin. Näitä internet-sivustoja ylläpidetään Somaliasta,Ruotsista, Norjasta ja Iso-Britanniasta käsin.

15 Suomi Palveluiden käyttö Kulkuneuvot Kyselylomakkeessa kysyttiin myös mitä kulkuneuvoja somaliyhteisöjen edustajat käyttivät eniten. Kuviossa 7 näkyy, että 42% vastanneista käyttää linja-autoja, 21% junia, 17% metroa, ja 8% raitiovaunua. Kyselyn mukaan vain 6% käyttää muita kulkuneuvoja, kuten omaa autoa tai polkupyörää Bussi (42%) Juna (21%) Metro (17%) Raitiovaunu (8%) Muut (6%) Kuvio 7: Kulkuneuvot Puhelimet Tutkimuksen tulokset osoittavat, että on olemassa useita suosittuja vaihtoehtoja soitettaessa ulkomaille. Alla olevassa kuviossa näkyy, että 33% vastanneista käyttää mieluiten lankaliittymää ja kansainvälistä puhelinkorttia ulkomaanpuheluihin. Lisäksi 27% vastanneista käytti omaa matkapuhelintaan ja 22% käytti matkapuhelinta kansainvälisen kortin avulla soittaessaan ulkomaille. Pelkkää lankaliittymää käyttää ainoastaan 10% vastanneista. Muut vaihtoehto viittaa internetin välityksellä tai puhelinkioskien kautta tehtyihin kansainvälisiin puheluihin. Tulokset ovat eriteltyinä Kuviossa 8.

16 Suomi Vastaajien lukumäärä Lankaliittymä + kortti (33%) Matkapuhelin (27%) Matkapuhelin + kortti (22%) Lankaliittymä (10%) Muut (4%) Kuvio 8: Puhelut Paikallispalvelut Sosiaalipalvelut (34%) Kirjasto (17%) Työvoimatoimisto (15%) Terveyspalvelut (11%) Yhteisön toimitilat (7%) Maahanmuuttajapalvelut (5%) Aikuiskoulutus (3%) Vastaanottokeskus (2%) Vapaa-ajan keskus (1%) Asunnonvälitys (1%) Ei käytä palveluja (3%) Kuvio 9: Paikallispalvelut Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin myös mitä paikallispalveluja he käyttivät. Yllä oleva kuvio havainnollistaa, että 34% vastanneista käyttää sosiaalipalveluja, 17% kirjastoja, 15% työvoimapalveluja, 11% terveyspalveluja, 7% eri yhteisöjen keskuksia, 5% maahanmuuttajapalveluja ja 2% vastaanottokeskusten palveluja. Vain 1% käytti asunnonvälityksiä tai vapaa-ajankeskuksia ja 3% kertoi, ettei käytä mitään palveluita. Kuten aiemmin raportissa viitattiin, voi vastanneiden asema selittää vastaanottokeskusten palvelujen käytön pienehkön osuuden. 3.1 Yhteenveto ja suositukset IOM:n tulisi harkita tiedottamista paikallisilla linja-auto/juna-asemilla, koska suuri osa vastanneista käyttää kyseisiä kulkuvälineitä (47 ja vastaavasti 23 henkilöä 82:sta). IOM:n tulisi tutkia mahdollisuutta laittaa somalin- sekä suomenkielisiä ilmoituksia matkapuhelimissa ja lankaliittymissä käytettyihin puhelinkortteihin. IOM:n tiedotustoimet tulisi keskittää paikkoihin, joita Suomessa asuvat somalit käyttävät paljon: sosiaalipalvelupisteet, kirjastot, työvoimakeskukset, terveyspalveluja tarjoavat keskukset ja maahanmuuttajapalvelupisteet.

17 Suomi Suosituimmat tietolähteet Tämän kohderyhmäkartoituksen tarkoituksena oli myös saada selville mistä Suomen somalit hankkivat mieluiten tietoa, ja missä muodossa tietoa toivotaan vastaanotettavan. Alla oleva kuvio havainnollistaa vastaukset. Kirjastot (41%) Ravintolat (19%) Rahanvaihtopisteet (9%) Bussi/juna-asemat (7%) Marketit (6%) Postitoimistot (6%) Muut paikat(12%) Kuvio 10: Suosituimmat paikat julkaisuja varten Kuvion 10 mukaan valtaosa vastanneista piti kirjastoja (41%) ja ravintoloita (19%) parhaina tiedonhankintapaikkoina. Näiden jälkeen tärkeimpiä tietonhankintapaikkoja olivat muut paikat (12%). viitaten lähinnä islamilaisiin keskuksiin ja somalinkielisiin internet-sivustoihin. Näiden lisäksi 9% vastanneista kertoi saavansa tietoa rahanvaihtoliikkeistä ja 7% vastanneista linja-auto/ juna-asemilta. Myös 6% mainitsi marketit ja postitoimistot.

18 Suomi Paras viestintämuoto Tutkimukseen osallistujilta kysyttiin missä muodossa he mieluiten vastaanottivat tietoa. Kuviosta 11 ilmenee, että 45% vastanneista pitää painettuja esitteitä ja tekstikäännöksiä parhaimpina viestintämuotoina, kun taas 29% valitsi äänitteet ja audiovisuaaliset tuotannot. Loput 26% vastanneista ilmoitti suosivansa käännettyjä AV-tuotantoja. Lehtiset (45%) Äänitteet (29%) Video (26%) Kuvio 11: Paras tietomuoto 4.2 Yhteenveto ja suositukset IOM:n tulisi harkita tiedottamista paikallisissa kirjastoissa, ravintoloissa, moskeijoissa ja islamilaisissa kulttuurikeskuksissa,. Vastaajat käyttävät näitä paikkoja usein sekä myös ehdottivat niitä mahdollisiksi tiedonlevityspaikoiksi. Tietoa Suomen somaliyhteisöille tulisi levittää ensisijaisesti painetussa muodossa, mutta myös AVtuotantoja ei saa jättää huomiotta, koska ne olivat lähes yhtä suosittuja kuin painettu materiaali.

19 Suomi Yhteisöt ja muut organisaatiot Suomen somaliyhteisöillä on suhteellisen hyvin vakiintuneet verkostot. Somaliyhdistysten ja -organisaatioiden määrä on lisääntynyt nopeasti 1990-luvulta lähtien. Monet somalit ovat kokeneet koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksien saannin vaikeaksi, minkä vuoksi somaliyhdistysten ja organisaatioiden kysyntä on kasvanut. Yhdistykset ja organisaatiot alkoivat tarjota peruspalveluja ja jakaa tietoa paikallisille somaliyhteisöille. Yhdistykset alkoivat myös saa tukea julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioilta. Suuri osa näistä somaliyhdistyksistä perustettiin edistämään Suomessa asuvien somalien elämänlaatua koulutuksen avulla. Kuitenkin, samoin kuin kahdessa aiemmassa kohderyhmäkartoituksessa tuli ilmi, myös tämän kohderyhmäkartoituksen tutkimustulokset osoittavat, että somaliorganisaatioiden ja yhdistysten palveluja käyttävät pääasiassa Suomessa pysyvästi asuvat diasporan edustajat. Vaikka myös turvapaikanhakijat voivat käyttää näiden organisaatioiden ja yhteisöjen palveluja, he harvemmin osallistuvat niiden toimintaan. Vaihtoehtoisesti, moni vastanneista kertoi,ottavansa yhteyttä Maahanmuuttovirastoon, sosiaalipalvelutoimistoihin ja terveyspalveluja tarjoaviin keskuksiin jos he tarvitsivat apua, neuvoa tai tukea. Vaikka somaliyhdistysten kysyntä on ollut kasvussa, vain pieni vastaajaryhmä sanoi saavansa tietoa somaliyhdistyksiltä. Vaikka monet somalit kokevat sopeutuneensa Suomen yhteiskuntaan, on useilla heistä myös kontakteja kotimaahan ja toivoo voivansa palata sinne takaisin, tai muutoin auttaa Somalian kehityksessä. Tämän tutkimuksen aikana koottiin lista somaliyhdistyksistä ja -organisaatioista sekä yhdyshenkilöistä. Alla on lista somalien eniten suosimista yhdistyksistä: Somaliliitto ( on monien pienempien somaliyhdistysten katto-organisaatio. Somaliliitto jakaa tietoa sekä työskentelee läheisessä yhteistyössä Suomen viranomaisten kanssa edistääkseen Suomen somalien asiaa. Useat Helsingissä asuvista vastaajasta kertoi tuntevansa tämän organisaation. Kanava ( edustaa Suomessa asuvia somalinuoria. Kanava järjestää seminaareja jotka käsittelee haasteita joita jotkin diasporan edustajista joutuvat kohtaamaan, kuten kielellisiin ja kulttuurillisiin eroihin, työttömyyteen ja syrjintään, liittyen. He myös tarjoavat neuvonta- ja tukihenkilötoimintaa sekä vapaa-ajantoimintaa. Suomen Somalia -verkosto koostuu noin 30 paikallisyhdistyksestä, ja perustettiin vahvistamaan Suomen Somalia-yhteistyötä. Jotkin verkoston jäsenyhdistyksistä työskentelevät paikallisesti Suomessa sekä kehitysyhteistyöprojektien parissa Somaliassa. Suomen Somalia verkosto on hyvin tunnettu organisaatio tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden keskuudessa. Tämä organisaatio kouluttaa jäseniään yhdistysten toiminnan tukemiseksi. Suomen islamilainen yhdyskunta perustettiin Helsingissä vuonna Se on monikulttuurinen uskonnollinen organisaatio, joka toimii aktiivisesti. Se on myös kunnioitettu Suomessa asuvan muslimien keskuudessa. Yhdyskunnan tarjoamiin palveluihin kuuluu rukoustilojen järjestäminen, moskeijat, islamin perusopetus, seremoniat ja riitatilanteiden sovittelu. Erityisesti Suomen somalit käyttävät yhdyskunnan tarjoamia palveluja. Islamic Rahma Centre in Finland on somalien suosima moskeija. On hyvä huomioida, että tämän moskeijan ympärillä on useita kauppoja ja ravintoloita, joita monet somalit käyttävät. Helsinki Islam Keskus on Helsingissä sijaitseva islamilainen yhdyskunta. Se tarjoaa monia uskonnollisia palveluja sekä vapaa-ajan toimintaa. Somalit ovat tämän keskuksen tärkein käyttäjäryhmä. Maahanmuuttajan kulttuuri- ja taideyhdistys (MKTY) sijaitsee Vantaalla. MKTY on aktiivisesti toimiva yhdistys, jonka tavoitteena on kohentaa somalien elämää tarjoamalla koulutusta, seminaareja sekä muuta ohjelmaa. Tämä yhdistys on useimmiten tunnettu Vantaalla asuville somaleille.

20 Suomi Demografia Kyselylomakkeen toinen osio oli suunniteltu perustietojen keräämistä varten. Tässä toisessa osiossa kartoitettiin vastaajien ikää, sukupuolta ja heidän Suomessa viettämäänsä aikaa. Sukupuolijakauma 73% vastaajista oli miehiä, 17% oli naisia ja 10% ei vastannut kysymykseen. Ikä Taulukko 1 havainnollistaa vastaajien prosentuaalisen ikäjakauman. Vastanneista 23 (kaiken kaikkiaan 28%) oli vuotiaita, ja 24% oli vuotiaita. Kolmanneksi suurin vastaajaryhmä olivat vuotiaat (18%). Melkein 15% vastanneista oli vuotiaita, ja vain 2% oli Kukaan vastanneista ei ollut yli 65-vuotias. 5% ei vastannut kysymykseen lainkaan. Vastanneet olivat siten suhteellisen nuoria, 70% ollessa vuotiaita. Ikä Vastanneiden määrä % Alaikäinen 6 7% % % % % % 65 tai yli 0% Ei vastausta 4 5% Yhteensä % Taulukko 1: Ikä Suomessa vietetty aika Taulukossa 2 näkyy vastaajien Suomessa vietetyn ajan pituus. Suurin osa vastanneista oli asunut Suomessa jo kauemman aikaa: noin 34% oli ollut Suomessa yli 10 vuotta ja 20% 5-10 vuotta. Toisaalta 20% vastanneista oli ollut Suomessa vasta alle vuoden. Näiden jälkeen tulivat henkilöt, jotka olivat olleet Suomessa 1-3 vuotta (15%) ja 3-6 vuotta (6%). Viisi henkilöä ei vastannut kysymykseen. Suomessa vietetty aika Vastaajien lukumäärä % 12 kuukautta tai vähemmän 16 20% 1-3 vuotta 12 15% 3-5 vuotta 5 6% 5-10 vuotta 16 20% Yli 10 vuotta 28 34% Ei vastausta 5 6% Yhteensä 82 Taulukko 2: Suomessa vietetty aika