EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

Transkriptio

1 EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

2 2011 International Organization for Migration.

3 Suomi 1

4 Suomi 2

5 English 3 List of contents 1. Introduction 25 Aim of the mapping exercise, target group and methodology 1.1 Country profile The Iraqi diaspora in Finland Mapping exercise outcomes 28 Information channels of Iraqi diaspora in F inland 2.1 Introduction Media comprehension 28 Television Radio Newspapers 2.3 Most common sources of information Frequency of media consultation 30 Television Newspaper Radio Internet 2.5 Conclusions and recommendations Use of services 35 Means of Transport Telephone Local services 3.1 Conclusions and recommendations Preferred source of information Preferred format for information Conclusions and recommendations 38

6 Suomi 4 5. Community groups and other 39 organizations 5.1 Conclusions and recommendations Demographic information 40 Gender Age Length of stay in Finland 7. Geographical distribution of the Iraqi 41 community 8. Constraints Conclusions and recommendations References 44 List of figures Figure 1: Preferred language Figure 2: Common Source o Information Figure 3: Media Consultation Figure 4: The Most Referred Television Stations Figure 5: The Most Referred Newspapers and Magazines Figure 6: Use of Internet Figure 7: Internet Access Figure 8: Means of Transport Figure 9: Phone Calls Figure 10: Local Services Figure 11: Preferred Locations for Publicity Figure 12: Best Format for Information List of charts Chart 1: Age Chart 2: Length of Residence in Finland Chart 3: Number of Iraqis in Largest Towns in Finland

7 Suomeksi In Finnish Suomi 5

8 Suomi 6 1. Johdanto Kartoituksen tavoitteet, kohderyhmät sekä metodit Oheinen kohderyhmäkartoitus on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Helsingin toimiston tekemä. Raportissa esitellään Suomen irakilaisten median käyttöä koskevan tutkimuksen tulokset. Tutkimus on toinen kolmesta kohderyhmäkartoituksesta, jotka tuotetaan kolmivuotisen Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa -hankkeen aikana. Hanketta rahoittavat Euroopan paluurahasto sekä Maahanmuuttovirasto. Suomessa on aiemmin tehty vain vähän tutkimusta maassa olevien eri kansalaisuuksien viestimien sekä paikallispalveluiden käyttöön liittyen. Aiemmat tutkimukset ovat pääasiallisesti kohdentuneet maahanmuuttajiin yleisellä tasolla, ilman että tutkimuksessa olisi huomioitu eri kansalaisuuksia ja niiden välisiä eroja. Tämän kaltaiset, siirtolaisten ja heidän viestimien käyttöä koskevat kartoitukset voidaan kuitenkin katsoa olevan ongelmallisia, koska siirtolaiset muodostavat hyvin heterogeenisen joukon yksilöitä, joilla on taustat eri kulttuureissa. Heidän elämäntilanteensa sekä preferenssit viestimien käyttöön liittyen saattavat poiketa toisistaan huomattavasti. Vaikkakin joitain yleisiä median käyttöön liittyviä trendejä on voitu identifioida, 1 voi yleispäteviä käyttötottumuksia olla vaikea löytää. Diaspora-spesifien tutkimusten tekeminen onkin tärkeää, mikäli halutaan saavuttaa tarkempia tietoja median käyttötottumuksista, ja jotta tiettyjen vähemmistöryhmien kanssa pystyttäisiin kommunikoimaan paremmin. Helsingissä toimivan IOM:n alueellisen toimiston suorittamien kartoitusten yhteisenä tavoitteena on identifioida tietolähteet, joita potentiaaliset yhteistyökumppanit sekä IOM:n toimintojen edunsaajat käyttävät. Kohderyhmäkartoituksen pohjaksi valittiin IOM Lontoon aiemmin tekemä tutkimussuunnitelma. Tutkimusten kohderyhmään kuuluvatkin IOM:n toiminnan mahdolliset yhteistyökumppanit ja edunsaajat, mm. Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessahankkeeseen liittyen. Tutkimukset tähtäävät kartoittamaan paikkakunnat, joissa kartoitusten kohteiksi valitut diasporat ovat edustettuina. Tutkimusten päätavoite on auttaa IOM:ää parantamaan Suomessa toimiville siirtolaisjärjestöille suunnattua viestintää. Parannuksia pyritään aikaansaamaan luomalla pohja yhteisöjen välillä käytävälle dialogille, mutta myös eri yhteisöille suunnattujen artikkelien, ilmoitusten ja esitelmien kautta. Tämän kohderyhmäkartoituksen teki irakilaistaustainen konsultti, Amir Mohammadi, kolmen kuukauden aikana heinä-syyskuussa Kuten jo ensimmäisen tutkimuksen aikana kävi ilmi, kartoituksen suorittajan kielitaidot sekä hänen edustamansa yhteisön tuntemus olivat suureksi avuksi tutkimuksessa, joka kohdistui yhteisön jäseniin ja yhdistysten johtajiin. Tiedonkeruu tapahtui, aiemmin tehtyä tutkimussuunnitelmaa seuraten, kyselylomakkeiden sekä henkilöhaastattelujen avulla. Jotta kohderyhmäkartoitusten tuloksia voitaisiin verrata keskenään, Afganistan-kohderyhmäkartoitukselle suunniteltu lomake toimi pohjana myös tälle tutkimukselle. Lomake sisälsi kaikkiaan kaksikymmentä kysymystä, jotka olivat sekä monivalintaettä avoimia kysymyksiä. Lomake oli jaettu kahteen eri osioon: Ensimmäisen osion tarkoituksena oli kartoittaa Suomen irakilaisyhteisön jäsenten käyttämät mediat ja muut tiedonlähteet, kuten vapaaehtoisjärjestöt, uskonnolliset keskukset sekä yhteisölle tärkeät tapahtumat. Osiossa kerättiin 1 Ks. Maasilta M; Simola, A; af Heurlin, H Maahanmuuttaja mediankäyttäjänä. Tiedotusopin laitos, Tampereen yliopisto 2008.

9 Suomi 7 myös tietoa Suomen irakilaisyhteisöjen maantieteellisestä sijainnista sekä niiden kooista. Kyselylomakkeen toisessa osiossa kerättiin tietoja vastaajien iästä, sukupuolesta sekä heidän Suomessa viettämän ajan pituudesta. Arabiaksi ja kurdiksi käännetty kyselylomake jaettiin sekä postitse yhteyshenkilöille että paikan päällä vastaanottokeskuksissa järjestettyjen tiedotuskokousten osanottajille. Kyselylomakkeiden lisäksi suoritettiin temaattisia haastatteluja. Valittuja yhteyshenkilöitä haastateltiin puhelimitse ja tiedotuskokousten aikana. Irakilaisdiasporan käyttämiä medioita, irakilaisyhdistyksiä sekä uskonnollisia keskuksia pystyttiin kartoittamaan verkostoitumalla yhteisön jäsenten kanssa. Haastatelluilta kysyttiin mitä tietolähteitä heidän edustama yhteisö käyttää, ja mikä heidän käyttämistään tietolähteistä on suosituin. Tutkimus keskittyi pääasiallisesti Helsingin alueelle, koska suurin osa Suomen irakilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Helsingin lisäksi kontakteja luotiin puhelimitse Tampereen, Turun ja Kotkan irakilaisyhteisöjen johtajiin. Myös näissä kaupungeissa irakilaisyhteisö on vahvasti edustettuna. Kartoituksen aikana tehtiin vierailuja Helsingin, Turun ja Kotkan vastaanottokeskuksiin, joissa järjestettiin tiedotuskokouksia irakilaisille turvapaikanhakijoille. Tutkimusta tehtäessä jaettiin yli 200 lomaketta. Vastauksia saapui kaikkiaan 52, vastausprosentin ollessa 26%. IOM:n antamien ohjeiden mukaisesti, lomakkeiden avulla pyrittiin keräämään edustava otos kohderyhmän mielipiteistä ja tottumuksista. Kuten edellisessä kohderyhmäkartoituksessa todettiin, myös kaikkia irakilaisyhteisön jäseniä oli vaikea tavoittaa yhteisön luonteesta johtuen. Jotkut irakilaisista eivät halunneet osallistua kyselyyn, mikä hidasti tutkimuksen edistymistä ja vaikeutti vastausten keräämistä. Tutkimuksen tulokset esitetään taulukoiden ja kuvioiden muodossa tulevissa kappaleissa. Näiden tulosten lisäksi kartoittaja laati yhteystietolistan Suomessa toimivista irakilaisyhdistyksistä, joiden tiedot kerättiin kyselylomakkeista sekä yhteyshenkilöiltä haastattelujen aikana saatujen tietojen perusteella. IOM voi käyttää tätä listaa jakaessaan tietoa Suomen irakilaisyhteisölle vapaaehtoisen paluun ohjelmasta sekä järjestön muusta toiminnasta. 1.1 Maatiedot Irakin tasavalta sijaitsee Länsi-Aasiassa. Irakin naapurivaltioita ovat Jordania lännessä, Syyria luoteessa, Turkki pohjoisessa, Iran idässä sekä Kuwait ja Saudi Arabia etelässä. 2 Maan maastoolosuhteet vaihtelevat pohjoisen vuoristosta ja ylängöstä luoteen ja etelän aavikkotasanteihin sekä kaakon suo-alueisiin. 3 Irakin pääkaupunki Bagdad sijaitsee maan keskiosasta itään päin.

10 Suomi 8 Maailmanpankin arvion mukaan Irakin väestöluku on 31,500,000, jonka lisäksi maasta muuttaneita henkilöitä on 1,545, Yhdysvaltojen ulkoasiainministeriön tekemän arvion mukaan 75% 80% Irakin väestöstä on etniseltä taustaltaan arabeja. Toisen suuren ryhmän muodostavat kurdit, joita on arvion mukaan 15% 20% väestöstä. Assyrialaiset, Irakin turkmeenit sekä muut vähemmistöt, jotka sijaitsevat yleensä maan koillisosissa, muodostavat noin viisi prosenttia väestöstä. 5 Maan kaksi pääkieltä ovat arabia ja kurdi. Arabiaa puhutaan yleisimmin, kun taas kurdia käytetään pääosin maan pohjoisosissa. Irakia johti Baath-puolue vuosina Vuonna 1979 Saddam Hussein, joka oli puolueen ja vallankumousneuvoston avainhenkilö, nimitettiin presidentiksi. Saddam Hussein oli presidenttinä vuoteen 2003 saakka, jolloin hänet syöstiin vallasta Yhdysvaltojen johtaman miehityksen seurauksena. 6 Maan tilanne on viimeisimmän 30 vuoden aikana ollut epävakaa Iranin sodan ( ), Irakin Kuwaitin miehityksen (1990) sekä Yhdysvaltojen johtaman miehityksen (2003) vuoksi. 1.2 Suomen irakilaisdiaspora Vuonna 1973 Suomi alkoi vastaanottaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia 7, jolloin ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat Suomeen vuonna Maailman turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti 1970-luvun loppupuolella. Suurin osa Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista tuli Kaakkois-Aasiasta. 9 Vuosikymmentä myöhemmin suurin osa maahan saapuneista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista tuli Lähi-idän alueelta. 10 Monet irakilaiset olivat paenneet maasta Saddam Husseinin hallituksen harjoittamien vainojen vuoksi tai Irania vastaan ja Persianlahdella käytyjen sotien seurauksena. 11 Lähi-idästä 1990-luvulta lähtien saapuneet pakolaiset ja turvapaikanhakijat edustivat enimmäkseen Turkin, Iranin ja Irakin kurdeja. 12 Suomeen saapui 90-luvulla 850 turvapaikanhakijaa Irakista. 13 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa asui 3100 irakilaista vuonna Irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä ei kasvanut heti vuonna 2003, jolloin Saddam Husseinin hallinnon kaatumista seurannut kriisi oli aluillaan. 15 Irakilaisten määrä alkoi kasvaa vasta myöhemmin. Vuonna 2007 Suomi vastaanotti 159 irakilaista kiintiöpakolaista Turkista. Vuotta myöhemmin kiintiötä kasvatettiin, jolloin vastaanotettiin 282 irakilaista pakolaista Syyriasta. Puolestaan vuonna 2009 Syyriasta saapui Suomeen 301 irakilaista kiintiöpakolaista. 16 Vuonna 2008, 1,255 Irakin kansalaista haki turvapaikkaa Suomesta, mikä oli 883 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. 17 Irakilaisten turvapaikanhakijoiden suuri määrällinen kasvu oli pääosin lähtöisin shiia- ja sunnimuslimien välisistä konflikteista, jotka olivat alkaneet pahentua helmikuun 2006 jälkeen. Vuonna 2008 Irakin kansalaiset olivat suurin turvapaikkaa hakeva ryhmä Suomessa, jolloin turvapaikkaa haki maasta 1255 irakilaista. Myös vuonna 2009 irakista saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä oli korkein vastaavan luvun ollessa Vuonna 2010 irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi laskuun. Syytä hakijamäärän pienenemiselle ei vielä tiedetä, mutta turvallisuustilanteen paraneminen maassa verrattuna vuosiin , sekä Suomen lainsäädäntöön sekä päätöksentekoon liittyvät muutokset saattavat olla määrien pienenemisen taustalla. 18 Suomessa asuvat irakilaiset edustavat montaa etnistä ryhmää, joiden poliittiset sekä uskonnolliset näkemykset eroavat toisistaan. Useimmat irakilaisista ovat muslimeja, mutta myös esimerkiksi mandealaisia ja kristittyjä on saapunut maahan. 19

11 Suomi 9 2. Kartoituksen tulokset Suomen irakilaisdiasporan käyttämät tietolähteet 2.1 Johdanto Raportin seuraavassa kappaleessa käsitellään Suomen irakilaisten käyttämiä tietolähteitä. Kappaleet käsittelevät kyselylomakkeen ensimmäistä osiota, joka oli jaettu kolmeen eri alaryhmään: mediaan, muihin tietolähteisiin ja yhteisöjen rooliin tiedonvälittäjinä. Kyselylomakkeen avulla saatuja vastauksia, koskien viestimiä, järjestöjä, uskonnollisia keskuksia, kouluja ja ravintoloita, täydennettiin temaattisten haastattelujen avulla saaduilla yhteystiedoilla. Yhteystietolistaa voidaan käyttää IOM:n toimintasuunnitelmissa, koska se sisältää tietoa järjestöistä ja toimistoista joihin IOM voi olla yhteydessä ja joiden kanssa IOM saattaa tehdä myöhemmin yhteistyötä.. Tämän listan avulla IOM voi myös levittää tietoa ohjelmistaan ja toiminnoistaan Suomen irakilaisdiasporan keskuudessa, Kohderyhmäkartoituksen tarkoituksena ei ainoastaan ollut kerätä tietoa, mutta myös verkostoitua ja sen kautta informoida irakilaisyhteisöjen sekä -median eri edustajia IOM:n toiminnasta, eritoten vapaaehtoisen paluun ohjelmasta. Yhteisöjen johtajien haastattelut osoittautuivat tärkeiksi tiedotuskanaviksi, sillä osa haastatelluista oli halukkaita kertomaan viestiä eteenpäin oman ryhmänsä jäsenille pidettävien tapaamisten ja kokousten aikana. Joissain tapauksissa haastattelut tarjosivat tilaisuuden korjata väärinkäsityksiä, jotka liittyivät IOM:n asemaan sekä vapaaehtoisen paluun hankkeeseen. Jotkin kyselyyn osallistuneista olivat kuulleet hankkeesta aiemmin, mutta pitivät sitä Suomen valtionhallinnon koordinoimana. Kohderyhmäkartoittaja teki parhaansa oikaistakseen näitä väärinkäsityksiä, selvittäen IOM:n statusta hallitusten välisenä järjestönä. 2.2 Median ymmärrys Haastatelluilta kysyttiin minkä kielisiä päivälehtiä, lehtisiä sekä radio- ja televisio-ohjelmia he parhaiten ymmärsivät. Alla mainitut tulokset osoittavat, että mainittu kieli on sidoksissa viestimen laatuun. On hyvä huomioida että oheiset kysymykset olivat monivalintaisia, ja vastanneet pystyivät valitsemaan haluamansa määrän vaihtoehtoja. Valintojen määrä ei siten täsmää vastanneiden määrään, joka oli Televisio Kuvio 1 osoittaa, että suurin osa vastanneista piti arabiaa helpoiten ymmärrettävänä kielenä silloin kun kyseessä ovat televisio-ohjelmat. Vastanneista 52:sta 43 sanoi katsovansa arabiankielisiä televisio-ohjelmia. Arabiankielisten ohjelmien jälkeen toiseksi parhaiten ymmärrettyjä olivat kurdinkieliset ohjelmat; 37 vastannutta oli valinnut tämän vaihtoehdon. Kerätyt tiedot osoittavat myös, että 19 vastaajaa seurasi suomenkielellä lähetettyjä ohjelmia ja 11 vastannutta seurasi englanninkielisiä ohjelmia. Kaksi vastannutta ilmoitti katselevansa persiankielisiä ohjelmia. Kukaan vastanneista ei katsonut ruotsiksi tai muulla kielellä lähetettyjä televisio-ohjelmia, tai seurannut näillä kielillä toimitettuja muita medioita. Irakista lähetettäviä arabiankielisiä televisiokanavia on monia, kuten Al Sharqia ja Al Iraqia. Kuitenkin osa Suomen irakilaisdiasporaan kuuluvista, sekä kurdeista että arabeista, seuraa myös muualta lähetettäviä arabiankielisiä kanavia, esimerkiksi Al Jazeeraa ja Al Arabiyaa. Irakin Kurdistanista lähetettäviä kurdinkielisiä satelliittikanavia on myös useita, kuten Payam TV, Kurdsat, Kurdistan TV, Zagros, Speeda ja Gali Kurdistan.

12 Suomi Yleisyys Kurdi Arabia Suomi Englanti Persia Ruotsi Muut kielet Päivälehdet Radio TV Kuvio 1: Kielien ymmärtäminen Radio Radio oli yleisesti ottaen vähemmän suosittu media kuin televisio. Yllä olevien tulosten perusteella kurdin- ja arabiankielisten radiokanavien suosion välillä ei ole suurta eroa. Vastanneista 26 mainitsi kurdin ja 25 arabian kieleksi, jota he parhaiten ymmärsivät kuunnellessaan radio-ohjelmia. Suomenkielen valitsi 12 henkilöä ja englannin 6. Päivälehdet Päivälehdet osoittautuivat radiota suositummaksi mediaksi. Päivälehtien osalta kurdinkieliset julkaisut osoittautuivat parhaiten ymmärretyksi, kun vastanneista 46 valitsi kyseisen vaihtoehdon. Arabiankielisiä päivälehtiä ymmärsi parhaiten 41 vastaajaa, kun taas 20 henkilöä ilmoitti suomenkielisten julkaisujen kuuluvan helpoiten ymmärrettävien joukkoon. Vastaava luku englanninkielisten julkaisujen osalta oli 8. Vain yksi henkilö ilmoitti ymmärtävänsä parhaiten persiankielisiä lehtiä. On hyvä huomioida, että kurdinkieliset päivälehdet olivat kaikista kysytyistä vaihtoehdoista parhaiten ymmärretty kielen ja viestimen yhdistelmä. Kurdinkielisiä päivälehtiä seurasi arabiankielinen televisio. Myös, ehkä hieman yllättäen, Suomenkieliset lehdet olivat samankielisiä televisio-ohjelmia paremmin ymmärrettyjä.

13 2.3 Yleisimmät tietolähteet Haastatelluilta kysyttiin, millä tavoin he normaalisti saavat tietoa. Kuvio 2 on graafinen esitys Suomen irakilaisten suosimista tietokanavista. Suomi 11 TV (24%) Radio (17%) Kurdin/arabiankieliset lehtiset (16%) Internet (14%) Päivälehdet (12%) Kuulopuhe (12%) Suomen/ruotsinkieliset lehtiset (4%) Muut (1%) Kuvio 2: Yleiset tietolähteet Melkein neljännes vastanneista ilmoitti television katselun olevan yleisin tapa saada tietoa. Vastanneista 17% valitsi radion kuuntelemisen, jota seurasi arabian/kurdinkieliset lehtiset (16%), Internet (14%) sekä kuulopuhe (12%). Suomen/ruotsinkieliset lehtiset keräsivät ainoastaan 4% vastauksista. 2.4 Viestimien käyttöaste Yleisyys Päivittäin Usein Ei kovin usein Ei ikinä TV Päivälehdet Radio Kuvio 3: Viestimien käyttöaste Vastanneilta kysyttiin kuinka usein he käyttivät kutakin mediaa. Kuvio 3 näyttää, että suhteellisen moni vastanneista (yli 70%) sanoi katselevansa televisiota päivittäin. Vastaavasti kolmasosa vastanneista ilmoitti lukevansa päivälehtiä ja 13% kuuntelevansa radiota joka päivä. Vain kymmenen vastannutta ilmoitti, ettei lue lainkaan päivälehtiä. Tulosta voidaan verrata kolmannekseen, joka ilmoitti, ettei kuuntele lainkaan radiota.

14 Suomi 12 Televisio Seuraavaksi vastanneilta kysyttiin mitä televisiokanavia he seurasivat useimmiten. Tulokset osoittavat, että Kurdsat TV, kurdinkielinen satelliittikanava, jota lähetetään Irakin Kurdistanin alueelta, sekä Suomen YLE2 ovat suosituimpia televisiokanavia diasporan keskuudessa. Näiden jälkeen katsotuimmat kanavat ovat MTV3, Nelonen ja YLE1. Myös seuraavat kanavat mainittiin (3 tai useampi maininta) vastauksissa: SubTV, Kurdistan TV, Al- Arabia, BBC, Al Iraqia, Al Jazeera, MBC, Abu Dhabi, Al Sharqia, JIM, LIV, Payam TV, Speeda TV ja Zagros TV. Kanavat ovat esiteltynä Kuviossa 4. Kurdsat TV, Kurdistan TV, Payam TV, Speeda TV ja Zagros TV ovat Irakista lähetettyjä kurdikanavia, jotka lähettävät ohjelmia eri kielillä kuten kurdiksi, arabiaksi, englanniksi ja farsiksi. Zagros TV:llä ja Kurdistan TV:llä on yhteyksiä Kurdistanin Demokraattiseen Puolueeseen (KDP). Kurdsat TV:llä on sidoksia Kurdistanin Isänmaalliseen Liittoon (PUK). Toiset kanavista, kuten Al-Sharqia ja Al- Iraqia, ovat irakilaisia, kun taas Al-Arabian, Al-Jazeeran ja MBC:n kotipaikka on Persianlahden valtioissa. Viimeksi mainitut lähettävät ainoastaan arabiankielisiä ohjelmia. Myös BBC, Iso-Britannian julkisen palvelun kanava, oli mainittu vastausten joukossa. YLE edustaa Suomen julkisen palvelun televisiotarjontaa, kun taas MTV3, Nelonen, SubTV JIM, sekä LIV ovat kaupallisia televisiokanavia Kurdsat YLE2 MTV3 Nelonen YLE1 SubTV Kurdistan TV Al-Arabia BBC Al-Iraqia AL-JAZEERA MBC Abu Dhabi Al Sharqia JIM LIV PayamTV Speeda TV Zagros TV Kuvio 4: Yleisimmin mainitut televisiokanavat Päivälehdet Kuten Kuvio 3 osoittaa, päivälehdet olivat toiseksi eniten käytettyjä medioita vastanneiden keskuudessa. On hyvä huomata, että tutkimuksen tulokset indikoivat käyttöasteen olevan riippuvainen siitä, minkä kielinen päivälehti on kyseessä. Tulos korreloi Kuviossa 1 esitettyjen tulosten kanssa. Suuri osa vastanneista ilmoitti, että vaihtoehto Päivittäin (ks. Kuvio 3) viittasi kurdin-/arabiankielisiin julkaisuihin, joita he lukivat enimmäkseen internetin välityksellä. Usein, jonka valitsi 11 vastanneista, viittasi monta kertaa Suomenkielisiin julkaisuihin. Kuitenkin, kuusi vastaajien mainitsemista kahdestatoista lehdestä olivat suomenkielisiä julkaisuja (ks. Kuvio 5). Metro oli ylivoimaisesti useimmin mainittu julkaisu, jota seurasivat Me Naiset, Elaph, Hangaw, Helsingin Sanomat, Kurdistani Nwe, Lvin, ja Terveys. Khabat, Ilta-Sanomat, Turun Sanomat ja Times olivat muita vastauksissa mainittuja julkaisuja. Kohderyhmäkartoittajan saamista vastauksista kävi ilmi, ettei Suomen irakilaisyhteisö ole vielä pystynyt samaan omaa mediaa. Kuitenkin, Helsingin Irakin Naisten yhdistys julkaisee kurdinkielistä Hangaw (askel) lehteä. Lehti ilmestyy satunnaisesti. Moni vastanneista luki myös päivittäin ilmestyvää Elaph-online lehteä, jota julkaistaan Lontoosta käsin. Näiden lisäksi Kurdistani Nwe ja Lvin olivat hyvin tunnettuja online-lehtiä diasporan keskuudessa, vaikkakin lehtiä ei lukenut yhtä moni kuin Metroa.

15 Suomi Metro Me Naiset Elaph Hangaw Helsingin Sanomat Kurdistani Nwe Lvin Terveys Ilta Sanomat Khabat Turun Sanomat Times Kuvio 5: Yleisimmin mainitut päivä päivä- ja viikkolehde Radio Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Kotkan irakilaisten temaattisissa haastatteluissa tuli ilmi, että Suomen irakilaiset eivät kuuntele radiota kovinkaan usein. Tämä tukee myös Kuviossa 3 esitettyjä kvantitatiivisia tuloksia. Saatujen vastausten perusteella Radio Suomi, Radio Nawa ja Radio Sawa olivat suosituimmat radioasemat. YLE vastaa 11:sta kansallisen radiokanavan toiminnasta, lähettäen kansallisia ja alueellisia uutisia, urheilu- sekä viihdeohjelmia. Radio Nawa on riippumaton kansalaissäätiö, joka lähettää paikallisia ja kansainvälisiä uutisia Irakista. Kanava lähettää ohjelmaa 24 tuntia päivässä kurdin ja arabian kielillä kahdella radiokanavalla sekä satelliitin että internetin välityksellä. Internet Vaikka televisio oli yleisin tiedonsaantiin käytetty media irakilaisten keskuudessa, hyvin suuri enemmistö (90%) vastanneista ilmoitti, että he pystyvät käyttämään tietokonetta ja että internet on heidän saatavilla. Internetin käyttöaste olikin korkea vastaajien keskuudessa; 77% internetin käyttäjistä vierailivat netissä päivittäin ja 19% vähintään kerran viikossa. Kuvio 6 esittelee internetin käyttöä Yleisyys Joka päivä (77%) Vähintään kerran viikossa (19%) Vähintään kerran kuukaudessa (4%) Kuvio 6: Internetin käyttöaste

16 Suomi 14 Koti (57%) Muut paikat (21%) Internetkahvila (12%) Kirjasto (10%) Kuvio 7: Internetin saatavuus Kuvio 7 osoittaa, että valtaosa vastanneista (57%) pystyy käyttämään internetiä kotona, kun taas muutama vastanneista sanoivat käyttävänsä internetiä kirjastossa (10%) ja nettikahviloissa (12%). Loput 21% vastanneista käytti internetiä muulla tavoin, kuten esimerkiksi vastaanottokeskuksen tietokoneiden, matkapuhelinten tai työpaikan tietokoneiden välityksellä. Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, mitä internet-sivustoja he käyttivät useimmiten. Facebook oli eniten käytetty sivusto, jonka mainitsi peräti noin puolet vastanneista. Myös Yahoo ilmeni monta kertaa vastauksissa. Jokseenkin yllättäen, Kurdistannet, joka on suosittu kurdinkielisiä, poliittisia ja sosiaalisia asioita käsitteleviä artikkeleja ja ilmoituksia julkaiseva sivusto, jota ylläpidetään Hollannissa, ei ollut Suomen irakilaisten suosima. Vain muutama vastanneista mainitsi käyvänsä kyseisellä internet-sivustolla. Facebookin ja Yahoon jälkeen muita mainittuja sivustoja olivat muun muassa Awene, Kurdistanpost, Helsingin Sanomat ja MSN. 2.5 Yhteenveto ja suositukset Suomen irakilaisdiasporan tavoittamiseksi IOM:n tulisi julkaista tietoa omasta toiminnastaan ensisijaisesti kurdin, arabian ja suomen kielillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat selvästi, että Suomen irakilaisyhteisöllä ei ole omaa, laajalle levinnyttä ja riippumatonta mediaa. Tämä on haaste koskien tiedottamista irakilaisyhteisön keskuudessa. IOM voisi vastata irakilaisyhteisön tarjouksiin tiedonlevittämisestä uutiskirjeiden tai artikkelien muodossa, esimerkiksi Helsingin Irakin Naisten yhdistyksen Hangaw lehdessä. Lehteä jaetaan moniin kirjastoihin. Moni kyselyyn vastanneista, tiedotuskokoukseen osallistuneista ehdotti, että IOM:n tulisi hyödyntää mahdollisuuksia tiedottaa toiminnastaan vastaanottokeskuksissa. IOM voisi harkita tiedon julkaisemista websivustojen, kuten Facebookin, Yahoon, Kurdistanpostin ja Elaphin välityksellä, koska moni vastanneista mainitsi oheiset sivustot. Kuitenkin, sivustojen kansainvälinen profiili saattaa hankaloittaa kohderyhmän, Suomessa asuvien irakilaisten, tavoittamista. IOM:n tulisi harkita sähköpostilistan luomista, jonka välityksellä voitaisiin toimittaa päivitettyä tietoa koskien hankkeita. Tätä ehdotettiin monta kertaa sekä haastattelujen että lomakkeiden avulla saaduissa vastauksissa. IOM:n tulisi harkita seuraavien televisiokanavien käyttämistä tiedon välittämisessä Suomen irakilaisdiasporalle: Kurdsat TV; Al-Arabia; Kurdistan TV ja Al-Jazeera. On hyvä kuitenkin huomioida, että televisiomainokset eivät ainoastaan ole hyvin kalliita, mutta myös niiden kohdentaminen Suomen irakilaisten tavoittamiseksi voi olla hankalaa, mikä vuoksi näiden kustannus-hyöty-suhde voi olla alhainen.

17 Suomi Palveluiden käyttö Kyselylomakkeen toinen osio oli suunniteltu keräämään tietoa liittyen vastaajien kulkuneuvojen, puhelinten ja paikallispalveluiden käyttöön. Kuten aiemman kartoituksen yhteydessä mainittiin, näiden tietojen on tarkoitus auttaa parantamaan IOM:n tiedotusstrategiaa. Kysymyksillä pyrittiin kartoittamaan paikkoja, missä IOM voi tiedottaa toiminnoistaan kuten vapaaehtoisesta paluusta Suomen irakilaisille. Kulkuneuvot Tutkimuksen tulokset osoittavat, että bussi oli yleisimmin käytetty kulkuneuvo. Toisena seurasi juna ja kolmantena Helsingin metro (Ks. Kuvio 8). Osion täyttäneistä 21% käytti liikkumiseen omaa autoa tai pyörää, mitkä on sisällytetty kohtaan Muut Kuviossa Bussi Juna Metro Muut* Raitiovaunu Kuvio 8: Kulkuneuvot Puhelimet Tutkimus osoitti, että matkapuhelimet olivat eniten käytettyjä vastanneiden soittaessa sukulaisilleen Irakiin. Kuvio 9:n mukaisesti 25 vastaajaa 52:sta käytti matkapuhelinta soittaessaan Irakiin. Lankaliittymät olivat toiseksi suosituin tapa soittaa. Kohta Muut viittaa sekä internetin välityksellä toimiviin IP-puhelimiin että kansainvälisiin puhelinkortteihin, joita käytetään matkapuhelimissa. Irakiin tehtäviä puheluita koskien tämä kohta oli yhtä usein valittu kuin lankaliittymät. Justvoip oli eniten käytetty IP-puhelin vastanneiden keskuudessa.

18 30 Suomi 16 Vastanneiden määrä Matkapuhelin Muut* Lankaliittymä Matkapuhelin + kortti Lankaliittymä + kortti Kuvio 9: Puhelut Paikallispalvelut Kirjasto (17%) Terveyskeskukset (15%) Sosiaalipalvelut (15%) Vastaanottokeskukset (11%) Asunnonvälitys (9%) Työvoimatoimisto (8%) Vapaa-ajan keskukset (8%) Maahanmuuttopalvelut (6%) Aikuiskoulutuskeskukset (5%) Yhteisön toimitilat (4%) Ei käytä palveluja (3%) Kuvio 10: Paikallispalvelut Kyselyssä tiedusteltiin myös mitä paikallispalveluita vastanneet käyttivät. Vastaajat käyttivät eniten kirjastoja. Seuraavina tulivat terveysja sosiaalipalvelut, vastaanottokeskukset, työvoimatoimistot ja vapaa-ajankeskukset. Kuten Kuviosta 10 voidaan nähdä, saatujen vastausten perusteella IOM:n tulisi harkita tiedottamista toiminnoistaan kirjastoissa sekä terveys- ja sosiaalipalvelukeskuksissa ympäri maata. 3.1 Yhteenveto ja suositukset IOM:n tulisi ilmoittaa toiminnoistaan busseissa, junissa ja jopa metroasemilla koska Suomen irakilaiset käyttävät näitä kulkuneuvoja usein; 89% vastanneista ilmoitti käyttävänsä vähintään yhtä edellä mainituista kulkuneuvoista. IOM:n tulisi harkita ilmoittamista matkapuhelinyhtiöiden kuten Elisan, Saunalahden ja Soneran kautta. Myös IP-puhelu-websivustot, erityisesti Justvoip, tulisi ottaa huomioon. IOM:n tulisi asettaa julisteita ja jakaa lehtisiä kirjastoihin, terveyspalvelupisteisiin, sosiaalitoimistoihin sekä vastaanottokeskuksiin. IOM:n tulisi jakaa kurdin- ja arabiankielisiä lehtisiä ja julisteita irakilaisyhteisöille eri kaupungeissa, erityisesti Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Erityisesti suurissa kaupungeissa sijaitsevat työvoima- ja vapaa-ajankeskukset tulisi ottaa huomioon muina mahdollisina paikkoina IOM:n tiedotusmateriaalin jakamista ajatellen.

19 Suomi Suosituimmat tietolähteet Vastanneilta kysyttiin mitä lähteitä he mieluiten käyttävät hankkiessaan tietoa. Heistä 26% piti kirjastoja parhaina paikkoina tiedonhankintaan. Supermarketit olivat toisella sijalla, joita seurasivat linja-auto- ja rautatieasemat sekä muut paikat kuten koulut, irakilaisyhdistysten toimipaikat, internet, vastaanottokeskukset ja urheilukeskukset. Kuten Kuviosta 11 näkyy, postitoimistot ja ravintolat seurasivat järjestyksessä näitä paikkoja. 6% 1% 13% 26% Kirjastot Marketit Linja-auto / juna-asemat Muut paikat Postitoimistot 16% Ravintolat 20% Rahanvaihtopisteet 18% Kuvio 11: Suosituimmat paikat julkaisuille On hyvä kuitenkin huomata, että moni vastanneista piti etnisiä kauppoja, kuten Ararat Food ja Alanya, hyvinä tiedonhankintapaikkoina. Vain harva (1%) valitsi rahanvaihtotoimistot sopiviksi paikoiksi hankkia tietoa, joten kyseiset paikat voidaan jättää huomiotta tiedottamista suunniteltaessa. On myös hyvä huomata, että moni mainitsi Internetin suosittuna tietolähteenä. Vastauksissa ehdotettiin myös, että sivustolla tulisi olla mahdollisuus tilata aineistoa suoraan kotiin.

20 Suomi Paras viestintämuoto Vastanneilta kysyttiin missä muodossa he toivoivat saavansa omankielistä tietoa. Kuvio 12 näyttää, että 45% vastanneista suosi lehtisiä/käännettyä tekstiä parhaimpana viestintämuotona, jota seurasi videot (33%). Äänitteitä suosi 22% vastanneista Lehtiset/käännökset (45%) Äänitteet (22%) Video (33%) Kuvio 12: Paras viestintämuoto 4.2 Yhteenveto ja suositukset IOM:n tulisi käyttää kirjastoja ja etnisiä kauppoja tiedon välittämiseen Suomen irakilaisdiasporan keskuudessa, koska kyseiset paikat ovat usein käytettyjä. Myös bussi ja juna-asemat, irakilaisyhdistykset, vastaanottokeskukset sekä koulutuslaitokset voidaan ottaa huomioon mahdollisina paikkoina tiedottamiselle. Internetiä tulisi pitää yhtenä tärkeimmistä medioista. Vaikka vaihtoehto ei ollut valmiina tässä osassa kyselylomaketta, joka käsitteli fyysisiä paikkoja, jotkin vastanneista mainitsi internetin parhaimpana paikkana tiedon saamiseen. Suomen irakilaisdiasporalle tiedottamiseksi IOM:n tulisi julkaista tiedotusmateriaalit ensisijaisesti tekstinä ja videon muodossa, koska nämä osoittautuivat kyselyssä suositummaksi tiedonhankintaa ajatellen.

21 Suomi Yhdistykset ja muut organisaatiot Suomessa ei yleisellä tasolla löydy yhtenäistä irakilaisyhteisöä, jolla on vakiintunut kaikki maan irakilaistaustaiset henkilöt kattava verkosto. Lisäksi, kyselylomakkeet ja yhteisöjen johtajille tehdyt haastattelut osoittivat että irakilaisjärjestöjen ja -yhteisöjen palveluja käyttävät irakilaiset, joilla on jo pysyvä oleskelulupa Suomessa. Ilman pysyvää oleskelulupaa maassa olevat henkilöt, eritoten vastaanottokeskuksissa olevat turvapaikan hakijat, olivat yleisesti ottaen tyytymättömiä heille suunnattujen järjestöjen määrään. Järjestöt Helsingin alueella Irakin Naisten yhdistys ja Centre of Halabja against Anfalazation and Genocide of Kurds (CHAK) ovat kaksi suurinta irakilaisjärjestöä. Moni irakilaispakolaisista tuntee järjestöt, mutta turvapaikanhakijoiden keskuudessa ne vaikuttavat olevan tuntemattomampia. Irakilaisjärjestöjä on myös muissa suurissa kaupungeissa, kuten Kurdish Cultural Center Tampereella, Turun kurdilainen yhdistys sekä Iraqi Home yhdistys. Kuten aiemmin mainittiin, irakilaisyhteisöltä puuttuu keskeinen, vakiintunut verkosto. Irakilaisyhteisöllä on useita järjestöjä Suomessa, mutta ne toimivat erillään toisistaan, eikä viestintä niiden välillä ole laajaa. Jotkin pienemmistä Suomen irakilaisyhdistyksistä ovat vaikeasti tunnistettavissa, koska niiden toiminta on vähäistä, tai sitä ei ole lainkaan. Useimmat vastanneista ilmoittivat, että irakilaisjärjestöjen sijasta he käyttävät mieluummin sosiaalitoimistojen palveluita kun he tarvitsevat neuvoja ja tukea. Vaikka suurin osa vastanneista ilmoitti käyttävänsä julkisen sektorin palveluita, jotkut sanoivat käyvänsä yhteisönsä toimitiloissa saadakseen apua ja tukea. Uskonnolliset keskukset Suurin osa irakilaisista on muslimeja. Vastanneista kuitenkin suurin osa ilmoitti, etteivät he harjoita uskontoaan. Vain muutama sanoi käyvänsä säännöllisesti Turussa sijaitsevassa Ashti moskeijassa tai Helsingin Salam moskeijassa. Ashti moskeijaa ylläpitää Turun Ashti yhdistys, kun taas Salam moskeijaa ylläpitää Rauhanyhdistys-Salam. Aziz Al-Iraq Islamic Association on uskonnollinen järjestö, joka on suunnattu ensisijaisesti Turun shiia-irakilaisille. Yhteisöjen kokoontumiset ja sosiaaliset tapahtumat Vastaajien mukaan, maaliskuussa vietettävä Nawroz (persialainen uusi vuosi), uusi vuosi ja naistenpäivä ovat vuoden tärkeimpiä tapahtumia Suomen irakilaisille. Kuitenkin myös kolmipäiväinen Eid Al-Adha, joka viime vuosina on ajoittunut marras-tammikuulle Ramadan, jota viime vuosina on ajoittunut elo-marraskuulle ja Vappu mainittiin vastauksissa. 5.1 Yhteenveto ja suositukset IOM:n tulisi tehdä yhteistyötä Turun kurdilaisen järjestön sekä Rauhanyhdistys-Salamin kanssa tavoittaakseen Helsingissä ja Turussa asuvat irakilaiset. Yhdistysten johtajille tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että nämä järjestöt olisivat halukkaita tekemään yhteistyötä IOM:n kanssa. IOM:n tulisi asettaa julisteita ja lehtisiä esille sosiaalitoimistoihin, erityisesti suurimmissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Joka vuosi, noin 21. maaliskuuta, monet irakilaisista kokoontuvat juhlimaan Nawrozia. IOM:n tulisi harkita esitteiden ja julisteiden esille asettamista juhlapaikoille, huomioiden että monta juhlaa järjestetään kyseisenä aikana.

22 Suomi Demografia Kyselylomakkeen toisen osion tarkoituksena oli kerätä perustietoja. Tässä osiossa vastaajilta tiedusteltiin heidän ikää, sukupuolta ja Suomessa vietetyn ajan pituutta. Sukupuolijakauma 33 vastaajaa 52:sta oli miehiä (63%) ja 15 oli naisia (29%). Neljä kyselyyn osallistunutta ei vastannut kysymykseen. Ikä Taulukko 1 osoittaa prosentuaalisen ikäjakauman. Vastanneista 16 (31%) olivat vuotiaita. Toiseksi suurin ryhmä oli 25 ja 34 ikävuoden välillä (27 %). Yli 55 vuotiaita ei ollut edustettuina laajemmalti kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Ikä Vastanneiden määrä % Alaikäinen 4 8% % % % % % 65 tai yli 1 2% Ei vastausta 1 2% Yhteensä % Taulukko 1: Ikä Suomessa vietetty aika Taulukko 2 osoittaa, että noin 35% vastaajista ei ole viettänyt kokonaista vuotta Suomessa. Jakauma ikäryhmien 1-3 vuotta, 5-10 vuotta ja yli 10 vuotta Suomessa oloaikojen suhteen voidaan katsoa jakautuneen tasaisesti; jokainen ryhmistä edustaa viidennestä vastanneista. Vain harva vastanneista (4%) oli joko asunut Suomessa 3-5 vuotta tai jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen (2%). Suomessa vietetty aika Vastaajien lukumäärä % 12 tai vähemmän 18 35% 1-3 vuotta 10 19% 3-5 vuotta 2 4% 5-10 vuotta 11 21% Yli 10 vuotta 10 19% Ei vastausta 1 2% Yhteensä 52 Taulukko 2: Suomessa oleskeluajan pituus

23 7. Irakilaisdiasporan maantieteellinen jakauma Suomi 21 Vastaajat joko ilmaisivat, etteivät tienneet asiasta, tai jättivät vastaamatta kysymyksiin, jotka liittyivät irakilaisyhteisöjen kokoon ja paikkakuntiin missä Irakin kansalaiset ovat laajasti edustettuina. Yksi selittävä tekijä saattoi olla, että suurehko prosentuaalinen osuus vastanneista oli viettänyt vain hyvin lyhyen ajan Suomessa (esim. turvapaikanhakijat), eivätkä tämän vuoksi ole tietoisia asiasta. Maahanmuuttoviraston vuoden 2009 tilastojen mukaan Suomessa on irakilaista. Irakilaiset olivat suurin kansalaisuusryhmää turvapaikanhakijoiden tilastoissa vuonna 2009, jolloin 1195 irakilaista haki turvapaikkaa Suomesta. Vuonna 2010 turvapaikanhakijoiden kokonaismäärän pienentyessä myös irakilaisten määrä pieneni. Vuonna 2010 turvapaikkaa haki 566 irakilaista, joka oli yhtä suuri kuin somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä. Irakilaiset olivat myös edustettuina kymmenen suurimman kansalaisuuden joukossa, joille myönnettiin pakolaisasema vuoden 2009 kiintiöstä; 301 aseman saanutta 727:stä oli Irakin kansalaisia.22 Tilastokeskuksen arvioiden mukaan suurin osa irakilaistaustaisista, Suomessa asuvista henkilöstä asuu suurimmissa kaupungeissa. Irakilaisten. jakautuminen eri paikkakunnille on havainnollistettu Taulukossa 323. Irakilaisten kokonaismäärä Suomessa vuonna 2009 oli yhteensä 3956, joista arviolta 600 asuu suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Suurin osa irakilaisista asuu Helsingissä. Turku, Tampere, Vantaa, Espoo, Lahti ja Oulu ovat muita paikkakuntia, joissa Irakin kansalaisia on myös hyvin edustettuina. Helsingissä asuvat irakilaiset olivat muualla asuvia maanmiehiään ja -naisiaan paremmin vakiinnuttaneet asemaansa Suomessa Paikkakunta Määrä Helsinki 856 Turku 486 Tampere 356 Espoo 339 Vantaa 315 Lahti 254 Oulu 246 Vaasa 108 Salo 92 Rovaniemi 71 Mikkeli 63 Kuopio 53 Kotka 45 Raasepori 44 Jyväskylä 42 Yhteensä 3370 Taulukko 3: Suomessa asuvien irakilaisten määrä. Suuri määrä irakilaisia turvapaikanhakijoita asuu seuraavissa vastaanottokeskuksissa: Helsinki, Oulu, Turku, Joutseno, Kristiinankaupunki, Kontioniemi, Rovaniemi, Lammi, Kemi ja Oravainen 24.

24 Suomi Tutkimuksen haasteet Irakilaisdiasporan kohderyhmäkartoitus sujui hyvin. Kyselylomakkeita jaettiin sekä kokouksia ja haastatteluja järjestettiin ympäri Suomea. Jaetuista 200 hakemuksesta 52 toimitettiin täytettyinä takaisin (26%). Melkein puolet lomakkeista täytettiin kasvotusten järjestetyissä kokouksissa, koska moni vastanneista halusi saada lisätietoja pystyäkseen täyttämään lomakkeet. Vaikka irakilaisilla turvapaikanhakijoilla oli vain rajoitetusti ennakkotietoa IOM:stä, kyselykaavakkeita täytettiin paremmin silloin kuin kohderyhmäkartoittaja pystyi sanallisesti tarkentamaan lomakkeiden kysymyksiä. Yleisesti ottaen irakilaiset eivät olleet yhtä haluttomia osallistumaan tutkimukseen kuin mitä ennakolta arvioitiin ja suhtautuivat alusta alkaen kyselyyn luultua varauksettomammin, vaikka jotkut tutkimukseen osallistuneista eivät pystyneet erottamaan IOM:ää maahanmuuttoasioiden parissa työskentelevistä Suomen valtionhallinnon toimijoista. Esimerkiksi eräs lomakkeen täyttänyt henkilö pyysi IOM:ää käsittelemään hänen turvapaikkahakemuksensa nopeammin. Kuitenkin myös IOM:ää koskevia kysymyksiä ja kommentteja esitettiin. Kohderyhmäkartoittaja järjesti monta onnistunutta kokousta irakilaisyhteisöjen johtajille. Kuitenkin Helsingin ulkopuolella järjestetyissä kokouksissa ilmeni vaikeuksia ja jossain määrin esiintynyt mielenkiinnon puute myöhästyttivät kohderyhmäkartoituksen tekemistä. Kokonaisuudessaan kartoitukseen osallistuneiden vastaajien palautteen voidaan katsoa olevan tyydyttävä.

25 Suomi Yhteenveto ja suositukset Kohderyhmäkartoitus saavutti tavoitteensa identifioimalla pääasialliset informaatiokanavat, joita Suomen irakilaiset käyttävät, sekä suurimmat paikkakunnat joissa diaspora on edustettuna. Alla on yhteenveto suosituksista: IOM:n tulisi jatkaa toiminnoistaan tiedottamista kurdin, arabian ja suomenkielisten ilmoitusten välityksellä. IOM:n tulisi jakaa kurdin, arabian ja suomenkielisiä lehtisiä irakilaisille yhteisöille ympäri Suomea, erityisesti Turussa, Tampereella ja Lahdessa. IOM:n tulisi harkita sähköpostilistan perustamista uutiskirjeiden lähettämistä varten. Uutiskirjeissä tulisi olla ajan tasalla olevaa tietoa IOM:n hankkeista. Tätä ehdotettiin useasti sekä henkilökohtaisten haastattelujen aikana että kyselylomakkeiden vastauksissa. IOM:n tulisi tiedottaa eri julkaisuissa, kuten päivittäin ilmestyvässä ilmaisjakelulehti Metrossa, tai Hangaw-lehdessä, jota julkaisee Irakin Naisten yhdistys Helsingissä. Internetiä voidaan pitää tärkeänä mediana Suomen irakilaisten tavoittamisessa. Vastaajat käyttävät yleisesti internetiä, ja sitä ehdotettiinkin yhdeksi tärkeimmistä paikoista levittää tietoa.. Tietoa voisi jakaa myös kirjastoissa ja etnisissä kaupoissa, erityisesti Helsingissä sijaitsevissa Ararat Food ja Alanya kaupoissa. IOM:n tulisi asettaa julisteita esille ja levittää lehtisiä sosiaalitoimistoissa, erityisesti Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Myös irakilaisyhdistyksiä voidaan pitää tärkeinä tiedonlähteinä diasporalle. Joka vuosi noin 21. maaliskuuta, eri irakilaisjärjestöt järjestävät useita juhlia viettääkseen Nawrozia. IOM voisi osallistua mukaan tapahtumaan ja jakaa lehtisiä sekä laittaa julisteita esille. IOM:n tulisi harkita ilmoittamista TV-kanavilla kuten Kurdsat TV, Yle 2, ja Al- Arabia TV. Silti, tämän kaltaisten ilmoitusten kustannus-hyöty suhde, kuten aiemmin jo mainittiin, ei välttämättä ole ideaali.

26 English 24 In English Englanniksi

27 English Introduction Aim of the mapping exercise, target group and methodology This Mapping Exercise Report was written by Amir Mohammadi for the Regional Office of the International Organization for Migration in Helsinki. It is the second of three mapping reports produced under the threeyear project Developing Assisted Voluntary Return in Finland, funded by the European Return Fund and the Finnish Immigration Service. The report presents the results from a study a mapping exercise on media use, carried out by IOM amongst the Iraqis in Finland from July to September The first mapping report, covering the Afghan diaspora in Finland, was carried out from June to August In Finland the number of studies done to map media preferences and identify locations of specific diasporas is small. Studies have usually covered migrants in general without identifying specific nationalities use of media. To map migrants and their use of media is problematic, as migrants form a very heterogenic group of individuals with various backgrounds, life situations and preferences when it comes to use of media. Even though certain common trends can be identified, 1 common media used by all migrants can be hard to point out. Therefore, if one wants to gain in-depth knowledge of best ways to reach out and communicate with specific minority groups, it is crucial to carry out diaspora-specific studies. The common aim of the three mapping exercises carried out by the Regional Office of the International Organization for Migration (IOM) in Helsinki, taking their model from mapping exercises conducted previously by IOM London, is to identify the main channels of information used by potential partners and beneficiaries of IOM s activities, including but not limited to Assisted Voluntary Return programmes. The mapping exercises also strive to get more precise information on the location of various communities in Finland. The main goal of the mapping exercise is to help IOM to improve its communications with the migrant communities in Finland by identifying the communication channels for common dialogue and allowing IOM to reach out in an efficient way through media articles, advertisements and presentations to community groups. This second mapping exercise was carried out during a three-month period from July 2010 to September 2010 by a mapping consultant with Iraqi background. As during the first exercise conducted by IOM Helsinki, the mapping consultant s fluency in Arabic and Kurdish, and his inside knowledge of the community, showed to be great assets for the exercise that involved leaders and members of community organizations. Following a pre-defined research plan, the data was collected trough questionnaires and personal interviews. To be able to compare the results of the mapping exercises, the questionnaire prepared for the first mapping exercise (Afghanistan) was used as a basis for this survey. The questionnaire, which was translated into Arabic and Kurdish, consisted of twenty questions and included both multiplechoice and open-end questions. The questionnaire was divided into two different parts: The first part aimed to map the media channels and other sources of information (i.e. voluntary organizations, religious centres and festivals) that are used by Iraqis in Finland. It also investigated the geographical locations and sizes of the Iraqi communities across Finland. The second section of the questionnaire requested baseline data from each respondent about their age, gender and length of stay in Finland. The questionnaire was shared by mail to multipliers 2 and for participants in information meetings held in reception centers.

28 English 26 In-depth interviews with multipliers were conducted over the phone and during information meetings. By extensive networking the consultant was able to identify media, organizations, and religious centers used by the diaspora representatives in Finland. The interviewees were asked about the sources of information which the community uses, and about which of them is the most popular. Information concerning the location and the size of the communities was also collected. The exercise focused on Helsinki, as the capital is the city with the largest Iraqi population. Apart from Helsinki, contacts were established over telephone with the community leaders in Tampere, Turku and Kotka. Also these cities have a high concentration of Iraqi nationals. Visits were also made to Helsinki, Turku and Kotka reception centers where information meetings were organized for Iraqi asylum seekers. In the course of this exercise, the consultant distributed over 200 questionnaires and a total of 52 questionnaires (26%) were collected. The data has been analyzed and presented in the form of tables and charts in the following sections of the report. In accordance with IOM s guidelines, the mapping exercise tried to gather a representative set of opinions from the questionnaires. It was however difficult to reach everyone due to the complexity and nature of the Iraqi community and their community organizations. Some Iraqis were reluctant to contribute to the survey, which slowed down the mapping exercise and made it more difficult to receive responses. The data has been analyzed and presented in the form of tables and charts in the following sections of the report. One of the outcomes of the mapping exercise was an updated list of contact persons and organizations in the Iraqi diaspora in Finland 3 which combines data gathered directly from completed questionnaires with information provided by multipliers during the in-depth interviews. This list can be used by the Information team at IOM to share information on the voluntary return programmes and other IOM activities to Iraqis throughout the country. 1.1 Country Profile The Republic of Iraq is situated in Western Asia and has borders with Jordan to the west, Syria to the northwest, Turkey to the north, Iran to the east, and Kuwait and Saudi Arabia to the south. 4 The geography of the country is varied, from the northeast uplands and mountains in the north to the desert plains of northwest and south and to the marches in southeast. 5 The capital city Baghdad is in the center-east of the country. According to World Bank s estimation, the total Iraqi population is 31,500,000 persons, and the number of Iraqi emigrants is 1,545, The U.S. Department of State estimates that approximately 75% 80% of Iraq s population are ethnic Arabs. Another major ethnic group are the Kurds, forming 15% 20% of the population. Assyrians, Iraqi Turkmen and other minorities, located mostly in the north and northeastern parts of the country, make up approximately five percent of the population. 7 The two main languages are Arabic and Kurdish. Arabic is the most commonly spoken, with Kurdish being spoken primarily in northern parts of the country. Around 20,000 Marsh Arabs live in southern Iraq. The Iraqi population includes a community of around 30,000 Circassians, 20,000 Armenians, and a community of 2,500 Chechens. In southern Iraq there is also a community of Iraqis of African descent, a legacy of the slavery practiced in the Islamic Caliphate beginning before the Zanj Rebellion of the 9th century AD. 8

29 English 27 Iraq was under the rule of the Baath Party from 1968 to In 1979 Saddam Hussein, who was by the time a key figure in the Party and Revolutionary Command Council (RCC), took control of the country and remained president until 2003 when he was unseated by a US-led invasion. 9 During the last 30 years the country has often been unstable due to the war against Iran ( ), Iraq s invasion of Kuwait (1990) and the U.S led invasion (2003). 1.2 The Iraqi Diaspora in Finland After the Second World War, Finland started receiving refugees and asylum seekers for the first time in These refugees came from Chile. In 1985, Finland started accepting quota refugees. 11 In late 1970s the number of asylum seekers grew strongly in the world. Most of the asylum seekers arriving in Finland at the time had their origin in South-Western Asia. 12 A decade later, most refugees and asylum seekers arrived to Finland from the Middle East. 13 Many Iraqis had fled the country due to the persecution of Saddam Hussein s government, the wars against Iran, and the international coalition in the Gulf War. 14 Refugees and asylum seekers from the Middle East arriving to Finland from 1990 onwards represented mostly Kurds from Turkey, Iran and Iraq. 15 During the 1990s, 850 Iraqis arrived in Finland as asylum seekers. 16 In 2000, according to Statistics Finland, an estimated 3100 Iraqis were living in Finland. 17 The number of Iraqi asylum seekers did not increase immediately in 2003 at the beginning of the crisis following the overthrow of Saddam Hussein s regime. 18 The number of Iraqis increased only later on. In 2006, Finland received 150 Iraqi quota refugees from Turkey and in Iraqi refugees from Syria. 19 Simultaneously, in 2008, 1,255 Iraqi nationals applied for asylum in Finland, which was 883 persons more than in the previous year. 20 The significant increase of Iraqi asylum seekers was due mostly to the conflicts between the Shiite and Sunni Muslims in Iraq, which had started in earnest after February While Iraqis were the number one nationality in the asylum seeker statistics in 2008 with 1255 applicants and in 2009 with 1195, the numbers of Iraqi asylum seekers have been declining in The reasons for this have yet to be analyzed, but include a general improvement of the security situation in Iraq compared to , as well as changes in decision-making and related laws in Finland. 21 Iraqis living in Finland represent many ethnic groups with varying political and religious affiliations. Most of the Iraqis are Muslims but also for instance Mandaeans and Christians have arrived to the country. 22