Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Kaupunkirakennelautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:00-16:15 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Keijo Voutilainen, varapuheenjohtaja Jari Ruponen, varajäsen Jaakko Kosunen Sirpa Kulin, asiat 1-5, 7-13 Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Varpu Puskala, klo alkaen, asiat 3-5, 7-13 Maija Svärd, asiat 1-5, 7-13 Markku Söderström Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen kaupunginhallituksen edustaja, asiat 1-5, 7-8, Matti Solehmainen Maaningan edustaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja esittelijä Tapio Räsänen, suunnittelujohtaja Ismo Heikkinen, kaupungininsinööri Jari Kyllönen, kiinteistöjohtaja Antti Niskanen, hankepäällikkö klo 16 alkaen, asia 13 Anne Simonen-Ruuskanen, henkilöstö- ja pöytäkirjanpitäjä talouspäällikkö Asiat 15-27

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Julkinen Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Jaakko Kosunen Sirpa Kulin asiat 1-5, 7-13 Markku Söderström asia 6 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 15-16, 18, 22, osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 17, 19-21, 23-24, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 17, 19-21, osalta liite A

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kaupunkiympäristön palvelualueen sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle Joukkoliikenteen järjestämisen talousarviomuutos Tontin (Valkeisenkatu 3) vuokraaminen Alueen vuokraaminen Matkustajasatamasta KuopioWine Festival - tapahtumaa varten vuosiksi / Osuuskauppa PeeÄssä 7 21 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot * Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien hankinta Liikennevalojen kunnossapitourakkasopimus ajalle Tiekunnille jaettavien avustusten periaatteet Tiedonanto valmistelusta / Asemakaavan muutos / Maljalahti ja 7 (Mäkikadun tukikohta) Katusuunnitelmien hyväksyminen nähtävilläoloa varten Hiltulanlahdenkatu, Oravanmarja ja Vitostien kiertoliittymä KYP tiedonannot Muutoksenhaku 17, 19-21, Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 41 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että varsinaisista jäsenistä kokouksesta oli poissa Paavo Kankkunen. Hänen tilallaan kokouksessa oli läsnä varajäsen Jari Ruponen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Jaakko Kosunen ja Sirpa Kulin. Päätös Valittiin Jaakko Kosunen ja Sirpa Kulin. Merkitään, että Varpu Puskala saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn jälkeen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 865/ /2015 Kaupunkiympäristön palvelualueen sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2015 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut Kuopion kaupungin sisäisen valvonnan ohjeet edellyttävät, että valvonnan suunnitelmallisuuden edistämiseksi palvelualueet laativat vuosittain sisäisen valvonnan suunnitelman, jonka ao. lautakunta hyväksyy. Suunnitelmassa tulee esittää sisäisen valvonnan painopistealueet kyseiselle vuodelle. Suunnitelman toteuttamisesta palvelualueet raportoivat vuosikolmanneksittain talousarvion ja käyttösuunnitelman seurantaraportoinnin yhteydessä. Raportoinnin tulee olla tiivistä ja kohdistua keskeisiin valvontahavaintoihin ja niiden perusteella tehtyihin ja tehtäviin ohjaustoimiin. Kaupunginhallitus arvioi vuosittain toimintakertomuksen osana riskienhallinnan, konsernivalvonnan ja sisäisen valvonnan tehokkuutta ja kehitystarpeita Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen selonteon valmistelemiseksi tulee palvelualueen laatia vastaava oman toimialan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilaa sekä kehittämistarpeita koskeva arviointiselonteko. Selonteko on suositeltavaa valmistella osana palvelualueen toimintakertomusta. Sisäisen valvonnan eri osa-alueisiin kohdistuvat riskit ja riskiarvioinnit muodostavat pohjan sisäisen valvonnan suunnitelmalle. Palvelualueille on annettu yhteisiä sisäisen valvonnan painopistealueita koskien kaupungin kaikkia tehtäväalueita. Nämä on huomioitu liitteenä olevassa suunnitelmassa. Kaupunkiympäristön palvelualueen sisäisen valvonnan tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunkirakennelautakunnalle 1/3 -vuosiraportoinnin yhteydessä. Vaikutusten arviointi - Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy liitteenä olevat sisäisen valvonnan painopistealueet kaupunkiympäristön palvelualueen sisäisen valvonnan suunnitelmaksi vuodelle Liitteet 1 865/2015 Sisäisen valvonnan suunnitelma lautakunnalle 2015 Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 17 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 7245/ /2014 Joukkoliikenteen järjestämisen talousarviomuutos Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valtuustoon nähden bruttosidonnainen. Joukkoliikenteen järjestämisen malli muuttui eikä muutosta pystytty huomioimaan vuoden 2014 talousarviota rakennettaessa. Tämän vuoksi kaupunkiympäristön palvelualueen käyttötaloudessa joukkoliikenteen järjestämisen tulojen ja menojen kertymä on alkuperäistä talousarviota suurempi. Uuden järjestämistavan mukaan kaupunki kerää joukkoliikenteen lipputulot ja ostaa liikennöinnin palveluntuottajalta. Samalla liikennetuki on jäänyt suurimmalta osaltaan pois. Näistä aiheutuvat talousarviomuutokset ovat nettovaikutukseltaan 0. Muutokset vaikuttavat seuraaviin tulo- ja menotileihin: Vaikutusten arviointi - TA-2014 muutos yhteensä Lipputulot tulot Palvelujen myyntitulot tulot Liikennöintikorvaus kulut Paikallisliikennetuki kulut Seutulippuliikennetuki kulut Ostoliikennetuki kulut Netto muutos 0 Esitys Esitän joukkoliikenteen järjestämisen talousarviomuutoksen kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Liitteet /2014 Joukkoliikenteen ta-muutos 2014 Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 526/ /2015 Tontin (Valkeisenkatu 3) vuokraaminen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupunki omistaa tontin rakennuksineen osoitteessa Valkeisenkatu 3. Rakennus on ollut myynnissä ja euron ostotarjous rakennuksesta on tehty Rakennuksen myynnistä päättää kaupunginhallitus Rakennuksen myynnin yhteydessä tehdään vuokrasopimus tontista. Tällä hetkellä rakennuksessa on vuokralaisena vanhusten palveluasumista tarjoava yksityinen yritys OmaKammari Oy. Rakennuksen vuokrasopimus siirtyy rakennuksen ostajalle. Toimintaa on tarkoitus jatkaa samantyyppisenä toimintana palveluasumisena. Tontin pinta-ala on 477 m2, jossa on rakennusoikeutta 477 k-m2 (e=1.0). Tontti on asemakaavassa osoitettu huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Tontilla sijaitseva rakennus on asemakaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr-1).

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 19 Käyttötarkoitus rakennuksen suojelumääräykset ja mm. aiemmat vastaavantyyppiset vuokraukset huomioiden vuokran voidaan katsoa edustavan käypää tasoa. Perusvuokra määräytyy seuraavalla laskentakaavalla: 477 k-m² * 203,96 /k-m² * 0,04 = Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle päätettäväksi tontin vuokraamista Jarmo Rissaselle perustettavan yrityksen lukuun seuraavin ehdoin: 1. Vuokra-aika alkaa, kun rakennusten kauppakirja allekirjoitetaan ja päättyy Vuosivuokra on 3892 euroa sidottuna elinkustannusindeksin pistelukuun 1901 (joulukuu 2014). 3. Tarkemmista vuokrausehdoista sovitaan vuokrasopimuksessa kansliatoimenpitein 4. Tämä päätös raukeaa, mikäli rakennusten kauppa ei toteudu.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 19 Valmistelija Pirkko Laaksonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 227/ /2015 Alueen vuokraaminen Matkustajasatamasta KuopioWine Festival -tapahtumaa varten vuosiksi / Osuuskauppa PeeÄssä Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Osuuskauppa PeeÄssä on hakenut Kuopio Wine Festival -tapahtumaa varten tarvittavan alueen vuokraamista vuosiksi Tapahtuma järjestetään vuosittain juhannuksen jälkeisestä perjantaista seuraavan viikon lauantaihin saakka. Tapahtuman kesto on 8-9 päivää. Alueen rakentaminen ja purkaminen varataan aikaa 8 päivää. Viinijuhlia on pidetty jo 18 vuotta vuosittain vaihtuvilla teemoilla. Viinijuhlissa vierailee vuosittain noin kävijää. Alue on avoinna joka päivä klo Tapahtuman ikäraja on 18 vuotta. Alueen vuokraamisesta ja laajentamisesta on neuvoteltu hakijan sekä rakentamisen ja kunnossapidon, suunnittelupalveluiden sekä maaomaisuuden hallintapalveluiden kanssa. Alueen laajentaminen Satamapuiston ( ) puolelle kokeillaan vuosina 2015 ja Mikäli alueen vuokraamisesta ei aiheudu vahinkoa eikä haittaa lähialueen yleiselle käytölle, voidaan vuokrausta jatkaa.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 20 Alueiden vuokra perustuu kaupunkirakennelautakunnan hyväksymään taksan mukaisiin periaatteisiin. Vaikutusten arviointi Esitys on yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska tapahtumaa voidaan suunnitella pitkäjänteisesti ja tehdä tarvittavia investointeja. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle päätettäväksi alueiden vuokraamista PeeÄssä Oy:lle Kuopio Wine Festival -tapahtumaa liitteessä olevan vuokrasopimusluonnoksen mukaisesti. 1. Vuokra-aika on Vuokraa peritään vuosittain 17 päivältä euroa sidottuna elinkustannusindeksin pistelukuun (joulukuu 2014). 2. B-alueen vuokrauksen jatkosta voidaan päättää viranhaltijapäätöksenä tonttipalveluissa. 3. Vuokrasopimukseen voidaan tehdä tarvittaessa teknisluontoisia korjauksia ja lisäyksiä. Lisäksi esitän, että kaupunkirakennelautakunta myöntää PeeÄssä Oy:lle maanomistajan suostumuksen hakea A-anniskeluoikeuksia kyseiselle vuokraalueelle Kuopio Wine Festival -tapahtuman ajaksi, siten kuin viranomaiset siitä erikseen päättävät. PeeÄssä Oy:llä ei ole oikeutta siirtää tätä lupaa kolmannelle ilman kaupungin erikseen antamaa suostumusta. Lupa kirjataan vuokrasopimukseen. PeeÄssä Oy:n on hankittava kustannuksellaan kaikki ravintolapalvelujen järjestämisen edellyttämät viranomaisluvat. Kaupunki ei vastaa mistään ravintolapalveluiden kustannuksista, ravintolapalveluihin kohdistuvista vahingoista eikä mistään muistakaan vahingoista, jotka liittyvät ravintolapalvelujen käyttöön tai ovat muutoin siihen liittyviä tai siitä johtuvia. Kaupunki ei vastaa myöskään ravintolapalveluille viranomaisluvissa asetettujen velvoitteiden täyttämisestä. PeeÄssä Oy:n on noudatettava lupapäätöksissä todettuja lupaehtoja. Mikäli ravintolapalvelujen lupaehtoja ei noudateta, kaupunki on oikeutettu peruuttamaan ravintolapalvelujen järjestämiselle antamansa luvan ilman irtisanomisaikaa. Tältä osin PeeÄssä Oy ei ole oikeutettu saamaan kaupungilta minkäänlaista vahingonkorvausta. Liitteet 3 227/2015 Viinijuhlat_vuokrasopimusluonnos Valmistelija Pirkko Laaksonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 20 Päätös Merkitään, että Varpu Puskala, Sirpa Kulin, Maija Svärd ja Ilkka Raninen poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Tämän asian käsittelyn ajaksi valittiin pöytäkirjantarkastajaksi Markku Söderström Sirpa Kulinin tilalle. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 589/ /2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin omistukseen tuli Maaningan kuntaliitoksen kautta muutamia asemakaava-alueella olevia omakotitalojen rakennuspaikkoja. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään omakotitalojen rakennuspaikkojen luovuttamista Kuopion kaupungin kaupunkirakennelautakunnan hyväksymien ja tarkentamien yleisten luovutusperiaatteiden mukaisesti. Maaningalla sovelletut luovutusehdot Rakennuspaikkojen luovutus on tapahtunut Maaningalla siten, että rakennuspaikka on pääsääntöisesti myyty tontinhakijalle. Rakennuspaikka on ollut mahdollista varata varausmaksua vastaan. Rakennuspaikan vuokraaminen on ollut myös mahdollista, jolloin rakennuspaikan vuosivuokra on ollut 10 % rakennuspaikan arvosta. Rakennuspaikoille on tullut rakentaa 3 vuoden kuluessa kaupan teosta tai vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Rakennuspaikka oli lohkottu rakennuspaikan myynnin/vuokrauksen jälkeen ja rakennuspaikan ostaja/vuokraaja oli maksanut rakennuspaikan lohkomisesta aiheutuneet kustannukset. Maaningan kirkonkylässä sijaitsevien omakotitalojen rakennuspaikkojen neliöhinta vuonna 2014 oli 4 euroa, lukuun ottamatta satamassa Maaninkajärven läheisyydessä sijaitsevia rakennuspaikkoja, joiden neliöhinta oli 15 euroa sekä Vehkalantien rakennuspaikkoja, joiden neliöhinta oli 0,70 euroa. Keskisaaressa sijaitsevat omakotitalojen rakennuspaikat olivat vuonna 2014 myynnissä 4 8 euron neliöhintaan, kun taas Pihtisalmella sijaitsevien omakotitalojen rakennuspaikkojen neliöhinnat vaihtelivat 5 15 euron välillä. Maaningan rakennuspaikat Vapaita asemakaava-alueilla sijaitsevia omakotitalojen rakennuspaikkoja sijaitsee Maaningalla kirkonkylän, Keskisaaren ja Pihtisalmen alueilla. Rakennuspaikkojen sijainnit on esitetty oheisessa kartassa.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 21 Kirkonkylä Maaningan kirkonkylän alueella on tarjottavana 11 vapaata rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat sijaitsevat Peltolantien, Laurintien, Simeonintien, Eerontien ja Vehkalantien varsilla sekä kaksi rakennuspaikkaa sataman läheisyydessä. Kirkonkylän rakennuspaikat on esitetty oheisissa kartoissa.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 21 Rakennuspaikat ovat pääosin valmiin kunnallistekniikan piirissä. Vehkalantien kahden rakennuspaikan luovuttaminen edellyttää Vehkalantieltä rakennuspaikoille johtavan kujan rakentamista ja sataman rakennuspaikkojen luovuttaminen edellyttää vesijohdon rakentamista rakennuspaikoille. Rakennuspaikat on asemakaavassa osoitettu erillispientalojen korttelialueiksi (AO) tai

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 21 asuinpientalojen korttelialueiksi (AP). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuuslukujen e=0,20 tai e=0,18 mukaisesti. Kiinteistötunnus Osoite Pinta-ala noin m² Rakennusoikeus noin k-m² , Satama , Satama ja Vehkalantie , , Vehkalantie ja 476- Simeonintie , Peltolantie Peltolantie Eerontie , Laurintie , Laurintie Peltolantie Keskisaari Maaningan Keskisaaren alueella on tarjottavana kolme vapaata rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat sijaitsevat Eteläniementien ja Kaarikujan varsilla. Keskisaaren rakennuspaikat on esitetty oheisessa kartassa.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 21 Rakennuspaikat ovat valmiin kunnallistekniikan piirissä. Rakennuspaikat on asemakaavassa osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,12 tai e=0,18 mukaisesti. Kiinteistötunnus Osoite Pinta-ala noin m² Rakennusoikeus noin k-m² , Eteläniementie , Eteläniementie , Kaarikuja Pihtisalmi Maaningan Pihtisalmen alueella on tarjottavana 13 vapaata rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat sijaitsevat Tapulintien ja Laanitien varsilla. Pihtisalmen alueen rakennuspaikat on esitetty oheisessa kartassa.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 21 Rakennuspaikat ovat valmiin kunnallistekniikan piirissä. Rakennuspaikat on asemakaavassa osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) tai asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,15 mukaisesti. Kiinteistötunnus Osoite Pinta-ala noin m² Rakennusoikeus noin k-m² ja Keskisaarentie , , Tapulitie ja Tapulitie , , Keskisaarentie , Tapulitie , Tapulitie Tapulitie , Laanitie

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) , , , , , Laanitie Laanitie Laanitie Laanitie Laanitie Rakennuspaikkojen luovutusehdot Rakennuspaikkojen luovutus on tarkoitus tehdä pääosin samoin periaattein kuin muillakin kuntaliitosalueilla. Osa omakotitalojen rakennuspaikoista on tarkoitus vuokrata ja osa myydä. Keskisaaressa ja Pihtisalmessa sijaitsevat rantarakennuspaikat ja kirkonkylän sataman läheisyydessä sijaitsevat kaksi rakennuspaikkaa on tarkoitus myydä kiinteällä hinnalla. Muut rakennuspaikat on tarkoitus luovuttaa vuokraamalla, mutta rakennuspaikat voisi ostaa omaksi talon rakentamisen jälkeen. Maaningan omakotitalojen rakennuspaikkojen neliöhinnat olivat vuonna 2014 noin 0,70 euroa/m² - 15 euroa/m². Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään käytettäväksi omakotitalojen rakennuspaikkojen luovutushintoina pääosin Maaningan kunnan vuonna 2014 käyttämiä hintoja, lukuun ottamatta Vehkalantien rakennuspaikkojen neliöhintaa (0,70 euroa/m²). Vehkalantien rakennuspaikat esitetään luovutettavaksi 3 euron neliöhintaan, jolloin rakennuspaikkojen hinta olisi lähempänä kirkonkylän muiden rakennuspaikkojen hintatasoa (4 euroa/m²). Hinnat sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). Rakennuspaikkojen vuosivuokra on 4 % myyntihinnasta. Rakentamisvelvoite on asemakaavan mukaisilla rakennuspaikoilla 50 % kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta. Rakentaminen on aloitettava vuoden ja saatettava kolmen vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta/kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen on rakennuksissa suorittanut maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Rakentamattoman tontin edelleen luovuttaminen ilman kaupungin kirjallista suostumusta on kielletty. Rakennuspaikan vuokralaisen on mahdollista ostaa rakennuspaikka omaksi maanvuokrasopimuksen/kauppakirjan mukaisen rakentamisvelvollisuuden tultua täytetyksi. Vaikutusten arviointi Tonttien luovutuksella pyritään asemakaavan toteuttamiseen. Päätösesitys on siten ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukainen (kv ). Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle päätettäväksi seuraavaa: 1. Maaningan kirkonkylän, Keskisaaren ja Pihtisalmen alueilla sijaitsevat Kuopion kaupungin omistamat 27 omakotitalon rakennuspaikkaa luovutetaan kaupunkirakennelautakunnan päätöksen hyväksymien ja tarkentamien omakotitonttien luovutusperiaatteiden mukaisesti.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Maaningan omakotitalojen rakennuspaikat luovutetaan pääasiassa vuokraamalla. Seuraavat rakennuspaikat luovutetaan vuokraamalla ja niiden hinnoittelussa sovelletaan seuraavia neliöhintoja: Kiinteistötunnus Osoite Pinta-ala noin m² Hinta / m² Kirkonkylä ja , Vehkalantie , , Vehkalantie , ja Simeonintie , , Peltolantie , Peltolantie , Eerontie , , Laurintie , , Laurintie , Peltolantie ,00 Keskisaari , Eteläniementie , , Eteläniementie ,35 Pihtisalmi ja Keskisaarentie , , , Tapulitie , ja Tapulitie , , , Tapulitie , , Tapulitie , Tapulitie , , Laanitie , , Laanitie , , Laanitie , , Laanitie , , Laanitie ,00 Hinnat sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). Vuotuinen vuokra on 4 % rakennuspaikan arvosta. Vuokrat sidotaan elinkustannusindeksiin. Muutoin rakennuspaikan vuokraamisessa noudatetaan Kuopion kaupungin tavanomaisia vuokrausehtoja. Kiinteällä hinnalla myydään yksi Keskisaaressa ja kaksi Pihtisalmessa rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa sekä kirkonkylän satamassa rannan läheisyydessä sijaitsevat kaksi rakennuspaikkaa. Kiinteällä hinnalla myytävien rakennuspaikkojen hinnoittelussa sovelletaan seuraavia neliöhintoja:

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 21 Kiinteistötunnus Osoite Pinta-ala noin m² Hinta / m² Kirkonkylä , Satama , , Satama ,00 Keskisaari , Kaarikuja ,00 Pihtisalmi , Keskisaarentie , , Laanitie ,00 Rakennuspaikkojen hinnat sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). Rakennuspaikkoja ei myydä perustettavan yhtiön lukuun. Muutoin noudatetaan Kuopion kaupungin tavanomaisia rakennuspaikkojen myyntiehtoja. 3. Rakentamisvelvoite on pääsääntöisesti vähintään 50 % asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta. Rakentaminen on aloitettava vuoden ja saatettava kolmen vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta/kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen on rakennuksissa suorittanut maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Rakentamattoman tontin edelleen luovuttaminen ilman kaupungin kirjallista suostumusta on kielletty. 4. Rakennuspaikan vuokralainen/ostaja on velvollinen maksamaan rakennuspaikan lohkomiskustannukset kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. 5. Koska rakennuspaikat ovat olleet Maaningan kunnassa julkisesti haettavana vuonna 2014, asetetaan rakennuspaikat kaupunkirakennelautakunnan päätöksen mukaisesti suoraan jatkuvaan hakumenettelyyn. Päätökset näiden rakennuspaikkojen luovuttamisesta tekee kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasäännön mukaan kiinteistöjohtaja, tonttipäällikkö, kiinteistöasiamies tai maankäyttöinsinööri pääsääntöisesti kuukausittain. Mikäli tällöin samaan rakennuspaikkaan tulee useita hakemuksia, rakennuspaikan saaja valitaan maaomaisuuden hallintapalveluiden suorittamalla arvonnalla. Valmistelija Maija Lång puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 864/ /2015 Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien hankinta Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Yleistä Hälytysajoneuvojen kulun nopeuttamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi niille on tarpeen järjestää liikennevaloissa vihreä valo. Ajoneuvojen satelliittipaikannus ja nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ovat avanneet kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi. Oulun seudulla on toteutettu ensimmäisenä Suomessa tällainen uuteen tekniikkaan perustuva järjestelmä, jossa hälytysajoneuvojen sijaintitiedon perusteella järjestetään liikennevaloissa vihreä valo niitä lähestyvälle hälytysajoneuvolle. Itä-Suomen suurimmat kaupungit, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitokset sekä Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit ovat teettäneet selvityksen Itä-Suomen alueella hälytysajoneuvoetuuksien järjestämisestä. Järjestelmä olisi koko Itä-Suomen laajuinen. Liikennevaloetuusjärjestelmä vaatii yhteistyötä liikennevaloista vastaavien tienpitäjien ja hälytysajoneuvojen haltijoiden kesken. Järjestelmä edellyttää hälytysajoneuvoihin hankittavaa ajoneuvolaitteistoa sekä muutoksia liikennevaloissa. Myös järjestelmän ohjausohjelman käyttöön saanti edellyttää yhteistyötä. Selvityksessä ollaan päätymässä Oulussa kehitettyyn hälytysajoneuvoetuisuusjärjestelmään. Kyseinen järjestelmä perustuu satelliittipaikannukseen ja langattomaan tietoliikenteeseen. Oulun järjestelmään liittymisestä on parhaillaan menossa aiesopimuksen valmistelu. Kuopio on valmistelussa mukana. Toteutuakseen Kuopiossa hanke edellyttää Kuopion kaupungin, Pohjois- Savon ELY-keskuksen, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin osallistumista hankkeeseen. Järjestelmän toiminta Järjestelmän toimintaperiaate on esitetty kuvassa 1. Hälytysajoneuvo paikantaa jatkuvasti sijaintinsa satelliittipaikannuksen (GPS) avulla (1). Hälytysajossa oleva ajoneuvo lähettää mobiilitiedonsiirrolla sekunnin välein sijaintitietonsa palvelintietokoneelle, kun etuudet ovat päällä (2). Kun ajoneuvo lähestyy liikennevaloja, palvelintietokoneella oleva ohjelma päättelee siihen määriteltyjen pyyntöalueiden perusteella liikennevalojen ohjaustarpeen ja lähettää ohjaussignaalin liikennevalojen ohjauskojeelle (3). Liikennevalokoje käynnistää liikennevaloissa pakkovihreän hälytysajoneuvojen kulkusuunnalle. Ajoneuvosta lähetettävän suuntavilkkutiedon perusteella järjestelmä osaa ennakoida ajoneuvon kääntymisen, jolloin etuus käynnistetään risteävälle suunnalle. Etuus poistetaan, kun hälytysajoneuvo saapuu risteysalueelle ja pyyntöalueella ei ole muita hälytysajoneuvoja. Etuuksien saamisen ehtona on hälytysvilkkujen käyttö. Lisäksi hälytysajoon lähtiessä kuljettajan täytyy käynnis-

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 22 tää etuudet ohjaamossa olevasta ohjauspaneelista, jonka valoista näkee järjestelmän tilatiedon. Kuva 1. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteutus GPSpaikannuksen ja mobiilitiedonsiirron avulla. Lähde: Antti Mustaniemen diplomityö Oulun seudulla kehitetty järjestelmä on ollut käytössä vuodesta Vuonna 2014 tapahtuneen laajennuksen jälkeen järjestelmä on toiminnassa Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella käsittäen 201 liikennevaloliittymää ja 100 hälytysajoneuvoa. Vaikutusten arviointi Etuusjärjestelmän erilaisia vaikutuksia on kuvattu liitteenä olevassa raportissa (julkaistaan internetissä). Seuraavassa luetellaan järjestelmän keskeisiä vaikutuksia. Etuusjärjestelmän etuja ovat: liikennetilanteiden selkiintyminen ja sitä kautta hälytysajossa olevien ajoneuvojen onnettomuuksien väheneminen ja sitä kautta saatavat säästöt aikasäästöillä saatavat hyödyt ambulanssipotilaiden parempina hoitoennusteina (esim. sydänkohtaus, aivoinfarkti), pelastustehtävissä mm. tulipalojen tehostuneena sammuttamisena (vrt. tulipalon lämpötila) pelastushenkilöstön työn ja keskittymisen itse tehtävään helpottuu. Etuusjärjestelmän haittoja ovat: hälytysajoneuvojen pakkovihreä katkaisee liikennevalojen normaalikierron, jolloin risteävien suuntien punainen aika pitenee ja näiden suuntien liikenteelle tulee aikaviiveitä (saattaa ruuhkautua vilkkaimpaan aikaan) toisaalta hälytysajoneuvot ajavat usein liittymän pääsuunnilla, jolloin pääsuunnan muu liikenne voi samalla saada ylimääräistä vihreää (ei välttämättä ole haitta) koska liikennevalot palaavat nopeasti normaalikiertoon hälytysajoneuvon ohitettua liittymän, viiveet jäävät suhteellisen lyhyiksi.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 22 Onnettomuussäästöt: on Kuopiossa sattunut 3 hälytysajoneuvo-onnettomuutta, joista 2 liikennevaloissa järjestelmän oletetaan vähentävän onnettomuuksista vähintään 80 % liikennetalouslaskelmissa keskimääräinen kustannus on / tieliikenneonnettomuus (Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010, Liikenneviraston ohjeita 22/21010) tämä edellyttää, että kaikki liikennevalot ja myös poliisin hälytysajot saadaan mukaan järjestelmään Etuusjärjestelmän arvioitiin lyhentävän ajoaikoja n.10 % Oulun seudulla. Tämän perustella Oulun seudulla liikennevaloetuusjärjestelmällä saataviksi säästöiksi arvioitiin: ambulanssien hälytystehtävissä 1,25 milj. / vuosi (perusteena sydänkohtauspotilaan toipumisen paraneminen lyhyemmän ajoajan kautta) pelastustoimen hälytystehtävissä /vuosi (perusteena tulipaloissa koituvien vahinkojen pieneneminen ajoaikojen lyhentyessä) Selvityksen mukaan järjestelmän toteuttamiskustannusarvio olisi Kuopion osalta , josta Pohjois-Savon ELY:n osuus olisi Tämän lisäksi on varauduttava mahdollisiin sivukuluihin järjestelmän toteuttamiseksi. Jos hanke jaetaan kahdelle vuodelle, niin molemmille vuodelle tulisi varata euroa. Ylläpitokustannuksiksi on arvioitu hieman vajaa /vuosi, josta ELY:n osuus olisi n.130 /vuosi. Ylläpitokustannukset tarkentuvat hankkeen edistyessä. Yhteenvetona vaikutuksista voidaan todeta, että Oulussa toteutettu etuusjärjestelmä toimii erittäin hyvin ja lähes poistaa liikennevalojen hälytysajoja hidastavan vaikutuksen. Järjestelmä on parantanut huomattavasti hälytysajojen turvallisuutta, nopeutta, ajojen tasaisuutta ja henkilökunnan valmistautumista tehtävään. Muulle liikenteelle aiheutuvat haitat ovat vähäisiä. Onnettomuuksien vähentymisen ja vasteaikojen parantumisen seurauksena voidaan todeta järjestelmähankinnan maksavan itsensä nopeasti takaisin. Aikasäästötarkastelujen perusteella ambulanssien saaminen kattavasti etuusjärjestelmän piiriin on erityisen tärkeää. Esitys Kuopion kaupunki osallistuu hankkeeseen ja varautuu vuosille 2016 ja 2017 molemmille euroa investointeihin toteutusta varten. Suunnittelukustannukset vuonna 2015 katetaan liikennevalojen kehittämismäärärahasta. Viiteaineisto 1 864/2015 Selvitysraportti, julkaistaan kaupungin internet-sivulla Valmistelija Jouko Häyrinen puh Hanna Myllynen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 22 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 701/ /2015 Liikennevalojen kunnossapitourakkasopimus ajalle Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Yleistä Liikennevalojen kunnossapitoa on hoitanut koko palvelualueuudistuksen jälkeen kuntatekniikkaliikelaitos. Liikennevalojen kunnossapitosopimus on tehty tähän mennessä aina vuosittain erikseen. Kun toiminta on nyt vakiintunut, voidaan kunnossapidosta tehdä pitempiaikainen sopimus. Vuosien sopimus Liikennevalojen kunnossapito käsittää Kuopion sekä Siilinjärven liikennevalojen korjauksen ja ylläpidon. Esityksen liitteenä on sekä urakkasopimus että urakkaohjelma. Sopimus tehdään ajalle Sopimusta voidaan jatkaa siitä erikseen tilaajan kanssa neuvottelemalla ajalle Kuopion liikennevalojen lisäksi kaupunki ylläpitää Siilinjärven liikennevaloja. Tästä on Siilinjärven kunnan kanssa erillinen sopimus. Osa liikennevaloista on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osaomistamia. Yhden liikennevaloristeyksen osalta osaomistaja on Rautakesko. Kuntatekniikkaliikelaitos Mestarin urakkatarjoushinta ajalle on euroa /vuodessa (alv 0 %). Vuosina hinta säilyi ennallaan eurossa. Korotus on siten 11,3 %. Korotuksessa on otettava huomioon, ettei hintaa ole korotettu viimeisen neljän vuoden aikana. Urakkasopimuksen mukaan hintaa tarkistetaan rakennuskustannusindeksin mukaan ensimmäisen kerran vuoden 2017 alussa ja sen jälkeen vuosittain. Liikennevalojen ylläpitoprosentit tällä hetkellä ovat: Kuopion kaupungin osuus 87,26 % Pohjois-Savon elyn osuus 9,71 % Siilinjärven kunnan osuus 1,52 % Rautakeskon osuus 1,52 % Muutokset liikennevaloristeysten määrässä tarkistetaan vuosittain kunkin vuoden tammikuussa. Tarvittaessa otetaan huomioon risteyksen koko ja sijainti. Muutokset korvataan tai hyvitetään yksikköhinnoin, jotka saadaan jakamalla urakoitsijan antama kokonaishinta liikennevaloristeysten määrällä. Lisäksi tarkistetaan lisätöiden tuntihintoja. Yhteenveto Liikennevalojen kunnossapito on tehty liikennevalojen perustamisesta lähtien kaupungin omana työnä. Liikennevalohuolto vaatii erikoisosaamista, jota

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 23 Mestarilla on. Mestarin liikennevaloasentajilla on pitkäaikainen kokemus ja tietämys Kuopion liikennevalojärjestelmästä. Rakentamisen ja kunnossapidon palvelujen mielestä kuntatekniikkaliikelaitoksen tarjous on hyväksyttävissä. Yhteistyö tilaajaorganisaation kanssa on toiminut hyvin ja yhteistoimintaa kehitetään koko ajan. Vaikutusten arviointi vaikutukset ihmisiin: positiivinen, koska liikennevalojen toiminta parantaa liikenneturvallisuutta ja vaikuttaa siten terveyteen (onnettomuudet), lisäksi voi helpottaa liikkumista vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon: neutraali, koska liikennevalot parantavat liikenneolosuhteita, toisaalta liikennevaloissa odottaminen lisää pakokaasupäästöjä vaikutukset kunnan talouteen ja henkilöstöön: positiivinen, koska työllistää nykyistä henkilöstöä vaikutukset yrityksiin: neutraali, koska ei työllistä paikallisia yrityksiä (mutta työllistää valtakunnallisia yrityksiä), mutta liikennevalojen toiminta parantaa paikallisten yritysten saavutettavuutta Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kuntatekniikkaliikelaitoksen urakkatarjouksen vuosille Option käyttöönotosta päätetään viimeistään tammikuun 2019 aikana. Liitteet 4 701/2015 Urakkasopimus 5 701/2015 Urakkaohjelma Valmistelija Jouko Häyrinen puh Hanna Myllynen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Raninen poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

31 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 615/ /2015 Tiekunnille jaettavien avustusten periaatteet 2015 Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Tiekuntien avustaminen vuonna 2014 Vuoden 2015 yksityistieavustukset julistettiin kuopiolaisten yksityistiekuntien haettavaksi kaupunginhallituksen vahvistamalla tavalla. Kaupunki avustaa yksityisteitä, joille on perustettu yksityistielain mukainen tiekunta. Avustuksen ehtona on myös, että tien vaikutuspiirissä on vähintään yksi pysyvästi asuttu kiinteistö. Avustusta myönnetään vain asutuksen käyttämälle tien osalle. Vuoden 2014 käyttötaloussuunnitelmassa oli varattu avustuksiin euroa. Kunnossapitoavustuksia myönnettiin 553 tiekunnalle sekä 7 jäätielle yhteensä euroa. Kunnossapitoavustus oli tieluokkain /km: 1- tieluokka 607 euroa 2- tieluokka 506 euroa 3- tieluokka 405 euroa 4- tieluokka 304 euroa. Keskimääräinen kunnossapitoavustus oli 397 euroa/km. Tiekuntien tekemien tilitysten mukaan tien kunnossapitomenot olivat vuonna 2013 keskimäärin 847 euroa/km. Jäätielle myönnettävän avustuksen suuruus oli 55 % edellisen vuoden kunnossapitomenoista, josta vähennettiin ELY-keskuksen maksama avustus. Perusparantamisavustusta myönnettiin 31 tiekunnalle yhteensä euroa. Avustuksen suuruus oli enintään 50 % tarkistetusta kustannusarviosta, josta oli vähennetty muut tiekunnan saamat avustukset. Esityksen perustelut Vuoden 2015 käyttötaloussuunnitelmassa on varattu avustuksiin euroa. Avustussumma on noussut Maaninka -liitoksen johdosta. Kuopion alueella on tällä hetkellä yksityistielain mukaisia tiekuntia 1120 kpl yhteensä km, joista kaupungin avustuksiin oikeuttavia noin 650 tiekuntaa yhteensä reilut km. Yksityistiet luokitellaan neljään kunnossapitoluokkaan. Kunnossapitoluokka määrätään käyttäen apuna pistelaskentaa, jossa otetaan huomioon kaikki tien vaikutusalueella liikennettä aiheuttavat toiminnot (yksityistielain 2.luku 12).

32 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 24 Vaikutusten arviointi - Arviolta avustuksiin oikeuttavat tiekunnat jakautuvat tieluokkiin seuraavasti: 1- tieluokka 17 tiekuntaa 2 -tieluokka 23 tiekuntaa 3- tieluokka 187 tiekuntaa 4 -tieluokka loput, jääteitä 12. Maaningan alueen tiekuntia ei ole luokiteltu, arvioilta avustukseen oikeuttavia n. 100 tiekuntaa. Ne luokitellaan alkuvuoden aikana. Ennen Juankoski -liitosta käydään kaupungin avustusperiaatteet läpi. Tätä varten perustetaan työryhmä, johon kutsutaan ja tiekuntien yhteinen edustaja sekä kaupunkirakennelautakunnan edustaja. Kunnossapitoavustuksia valmisteltaessa kunnossapitoluokittain käytetään seuraavia kertoimia (yksityistieasetus 2.luku 13): 1-kunnossapitoluokka kerroin 1,50 2- kunnossapitoluokka kerroin 1,25 3- kunnossapitoluokka kerroin 1,00 4- kunnossapitoluokka kerroin 0,75. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että yksityisteiden kunnossapito- ja perusparantamisavustukset myönnettäisiin anomuksesta tiekunnille seuraavin perustein: Kunnossapidon keskimääräisenä kilometrikustannuksena pidetään kustannustasoa 900 euroa/km, josta vähennetään tiekunnan omavastuu 55 %. Kunnossapitoavustukset tieluokittain/km ovat enintään: 1- tieluokka 607 euroa 2- tieluokka 506 euroa 3- tieluokka 405 euroa 4 -tieluokka 304 euroa. Tiekunnille maksettavasta avustuksesta vähennetään mahdollisesti saatu ennakkoavustus. Jääteille kunnossapitoavustus olisi enintään 55 % edellisen vuoden kunnossapitomenoista, josta vähennetään ELY-keskuksen maksama avustus. Perusparantamisavustus olisi enintään 50 % tarkistetusta kustannusarviosta, josta vähennetään muut ko. hankkeeseen tiekunnan saamat avustukset. Avustuksia saavien tiekuntien on pidettävä vuosikokous joka vuosi sekä tehtävä tilitys myönnetystä avustuksesta. Mikäli tiekunnan avustusanomus ei täytä hyväksyttyjä käyttö- tai jakoperusteita tuodaan se lautakunnan päätettäväksi. Valmistelija Annele Pesonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

33 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 24 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

34 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 4536/ /2014 Tiedonanto valmistelusta / Asemakaavan muutos / Maljalahti ja 7 (Mäkikadun tukikohta) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Kuopion kaupunki, Kiinteistö Oy Kuopion Asemakatu 7 ja NCC Rakennus Oy ovat neuvotelleet asemakaavan muuttamisesta siten, että vierekkäisille tonteille ja 7 olisi mahdollista sijoittaa asuinrakentamista muuttamalla nykyisen kaavan mukaista käyttötarkoitusta ja lisäämällä rakennusoikeutta. Asemakadun varteen rakennettaisiin myös liiketiloja ja autopaikat sijoitettaisiin pääosin asuinkerrostalojen kellaritiloihin. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoon on tutkittu eri toteutusvaihtoehtoja. Vaikutusten arviointi Naapuruston asukkaat saattavat kokea asemakaavan muutoksen mukaisen uudisrakentamisen heikennyksenä olevaan tilanteeseen. Muutoksella on kuitenkin positiivisia vaikutuksia asuntotuotantoon. Liikenteelliset ja ilmastopoliittiset vaikutukset eivät ole olennaisia. Yritysvaikutukset ovat myönteisiä, koska uudisrakentaminen lisää keskustan palvelujen kysyntää ja edesauttaa näin niiden säilymistä. Uudisrakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa. Jatkotoimenpiteet Valmisteluaineistoa esitellään yleisötilaisuudessa Esitys MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville tuleva valmisteluvaiheen aineisto annetaan kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi. Liitteet /2014 kaavaselostusluonnos /2014 valmisteluaineiston vaihtoehdot (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 selvitys Puistotoimiston varikon historiasta (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 selvitys tontin rakennuksesta (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 tie- ja raideliikennemeluselvitys (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 liikennetärinä- ja runkomeluselvitys (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 maaperän pilaantuneisuustutkimukset (ei jaeta, julkaistaan internetissä). Asiakirjoissa: kaavaselostusluonnos, valmisteluaineiston vaihtoehdot, selvitys Puistotoimiston varikon historiasta, selvitys tontin rakennuksesta, tie- ja

35 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 25 raideliikennemeluselvitys, liikennetärinä- ja runkomeluselvitys, maaperän pilaantuneisuustutkimukset, vireilletuloaineisto. Valmistelija Anne Turkia puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

36 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) Asianro 733/ /2015 Katusuunnitelmien hyväksyminen nähtävilläoloa varten Hiltulanlahdenkatu, Oravanmarja ja Vitostien kiertoliittymä Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Kohde Lähtökohdat Katusuunnitelma koskee katuosuuksia Hiltulanlahdenkatu välillä moottoritie V5 - Sormulantie, Vitostietä Hiltulanlahdenkadun liittymässä ja Oravanmarja. Suunnittelualue sijaitsee Kuopion (36.) kaupunginosassa. Otsikossa mainitut kadut sijoittuvat Hiltulanlahden I vaiheen asemakaavaalueelle, joka on hyväksytty Katusuunnitelma on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Nähtäville asetettavat kadut sijoittuvat kaupungin omistamalle maalle. Vitostie muuttuu kaupungin ylläpidettäväksi kaduksi vuoden 2015 aikana kadunpitopäätöksellä. Asemakaavan mukainen katualue on siihen saakka ELY:n ylläpidossa. Hiltulanlahdenkatu sijaitsee nykyisen valtatie 5 ja Sormulantien välissä. Hiltulanlahdenkatu liittyy Vitostiehen rakennettavalla kiertoliittymällä. Hiltulanlahdenkadun pohjoispuolelle on kaavoitettu tilaa uudelle koululle ja eteläpuolelle omakotitaloasutukselle. Vitostien ja Sormulantien välisellä osuudella kadun ympärillä on puistoaluetta, uudisrakennustilaa sekä rakennettu kiinteistö. Katu liittyy nykyisiin väyliin moottoritien ylittävän sillan kohdalla (nyk. Tuovilantie) ja Vitostien liittymässä päättyen idässä nykyiseen Sormulantiehen. Samassa yhteydessä katujen rakentamisen kanssa toteutetaan Hiltulanlahdenkadulle ulkoiluväylää varten alikulkutunneli. Oravanmarja yhdistää Hiltulanlahdenkadun ja Metsäkukankadun (nyk. Tuovilantie). Sen ympärillä on olemassa olevaa pientaloasutusta. Hiltulanlahdenkadun ja Oravanmarjan rakentaminen mahdollistaa asemakaavan mukaisen asuntorakentamisen. Pääasialliset käyttäjät Hiltulanlahdenkadulla ja Oravanmarjalla ovat alueen asukkaat. Hiltulanlahdenkadulla tulee jatkossa olemaan läpikulkua moottoritien länsipuolen uuden asemakaava-alueen rakentuessa. Hiltulanlahdenkadun kevyen liikenteen väylät palvelevat myös koululaisia. Suunnittelualueelle rakennetaan kokonaan uusi katuvalaistus. Suunnitelmissa esitetyt viherrakenteet ovat ohjeellisia eivätkä vahvistu katusuunnitelmassa.

37 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 26 Rakenteelliset ja liikenteelliset ratkaisut Hiltulanlahdenkatu Hiltulanlahdenkatu on asuinalueen kokoojakatu, johon liittyvät uudet tonttikadut Koivurinteenpolku, Oravanmarja, Matarakuja, Kukkanurmenkatu ja Vanulantie. Hiltulanlahdenkatu liittyy länsipäästään moottoritien ylittävään siltaan nykyisen Tuovilantien kohdalla, kiertoliittymällä Vitostiehen ja itäpäässä nykyiseen Sormulantiehen. Katuosuuden kokonaispituus on 700 metriä. Alikulkutunneli rakennetaan kadun moottoritien puoleiseen päähän ulkoiluväylää varten. Hiltulanlahdenkadun nopeusrajoitus on 40 km/h välillä vt5 - Vitostie ja 30 km/h välillä Vitostie - Sormulantie. Hiltulanlahdenkadun Koivurinteenpolku - Kukkanurmenkatu välisen katualueen leveys on 15,5 16,5 metriä ja Kukkanurmenkatu - Vanulantie välisen katualueen leveys on 25 metriä. Sormulantien päässä katualueen leveys on 15 metriä. Ajoradan leveys Hiltulanlahdenkadulla on 6,5 metriä ja kadulla on kaksipuolinen sivukallistus. Katu rajataan molemmin puolin graniittisilla reunakivillä. Ajoradan pohjoisreunaan rakennetaan 3,5 metriä leveä kevyen liikenteen väylä välille Kukkanurmenkatu - Sormulantie. Kadun eteläreunaan rakennetaan 3,5 metriä leveä kevyenliikenteenväylä välille moottoritie - Vitostie. Hiltulanlahdenkatu on joukkoliikennekatu. Hiltulanlahdenkadun välillä Vitostie - Sormulantie tulee palvella linja-autoliikennettä nykyisen koulun ja päiväkodin liikenteen takia. Osayleiskaavan mukaisesti Hiltulanlahdenkatu tulee tulevaisuudessa jatkumaan moottoritien yli Hiltulanlahden länsiosan kautta Matkukseen, jolloin ko. osuudesta tulee joukkoliikennereitti. Ennen kuin yhteys Matkukseen toteutuu, kiertoliittymä voi toimia paikallisliikenteen kääntöpaikkana. Hiltulanlahdenkadulle välillä Kukkanurmenkatu - Vanulantie on suunniteltu linja-autopysäkkipari. Hiltulanlahdenkadulle on suunniteltu sijoitettavaksi kolme keskisaareketta, jotka sijoitetaan Koivurinteenpolun, Kukkanurmenkadun ja Vanulantien liittymien läheisyyteen. Matarakujan liittymä rakennetaan korotettuna. Hiltulanlahdenkadun ja kiertoliittymän viereen tehdään puu- ja pensasistutuksia. Vitostie Vitostie on asemakaava-alueen pääkatu. Se palvelee moottoritien rinnakkaisväylänä ja on osa valtakunnallista erikoiskuljetusten reitistöä. Vitostiellä on erikoiskuljetusten lisäksi muuta raskasta ajoneuvoliikennettä ja sillä kulkee seudullinen joukkoliikenne. Katusuunnitelma koskee Vitostietä kiertoliittymää ja sen pohjoispuolelle rakennettavaa pysäkkiparia, n. 200 m osuutta. Vitostien nopeusrajoitus kiertoliittymän kohdalla on 50 km/h. Kiertoliittymän keskisaareke maisemoidaan värikkäillä betonikiveyksillä ja pystyyn asennettavilla, värillisillä pyloneilla Pitkälahden ABC:n kiertoliitty-

38 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (41) 26 män tapaan. Pylonit ja kiertoliittymään sijoitettavat liikenteenohjauslaitteet toteutetaan poisnostettavina ja reunakivet tehdään yliajettavina siltä osin, mitä erikoiskuljetusreitti vaatii. Pylonit sijoitetaan siten, että usein liikkuvat erikoiskuljetukset eli Tiehallinnon "Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko" ohjeen mukainen yleismitoitusyhdistelmä mahtuu 4,5m x 4,5m x 4,5m kuorman kanssa kiertoliittymästä ilman pylonien nostamista. Oravanmarja Oravanmarja on 135 metriä pitkä tonttikatu. Katualueen leveys on 8 metriä ja ajoradan leveys 4,5 metriä. Kadulla on yksipuolinen kallistus. Katu rajataan molemmin puolin ns. yliajettavilla betonisilla reunakivillä, jonka näkyvä korkeus on 8 cm:ä. Katuviheralueet nurmetetaan. Kadulle ei tule pysäköintipaikkoja. Oravanmarjan nopeusrajoitus on 30 km/h. Kadun kuivatus Hulevedet ohjataan jiirein, sivuojin ja reunakivin syöksykaivoihin. Oravanmarjan ja Hiltulanlahdenkadun hulevedet välillä moottoritien silta - Vanulantie johdetaan Kuopion Veden vesihuoltosuunnitelmissa esitettyihin hulevesiviemäreihin ja edelleen Sormulanpuistoon rakennettavaan hulevesikosteikkoon. Välin Vitostie - Sormulantie hulevedet johdetaan Sormulantielle rakennettavaan hulevesiviemäriin. Se purkaa ojaston kautta Kallaveteen. Kiertoliittymä kuivatetaan hulevesiviemärein, joista hulevedet ohjataan Vitostien sivuojaan ja siitä edelleen etelään, Sormulanpuiston kosteikkoaluetta kohti. Alikulkutunneli kuivatetaan salaojin ja syöksykaivoin. ELY Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualueen kanssa on sovittu, että nämä hulevedet voidaan johtaa hulevesiviemärein meluvallin läpi valtatie 5:n sivuojaan. Toteutussuunnitteluvaiheessa laaditaan ELY:n kanssa sopimus hulevesien johtamisesta. Oravanmarjan hulevedet johdetaan tulvatilanteessa Hiltulanlahdenkadulle. Hiltulanlahdenkadun hulevedet välillä moottoritien silta - Vitostie ja Vitostien hulevedet ohjataan tulvatilanteessa Vitostielle ja siitä etelään. Hiltulanlahdenkadun hulevedet välillä kiertoliittymä - Sormulantie ohjataan Sormulantielle ja sieltä edelleen tulvareittiä pitkin Kallaveteen. Esteettömyys Kunnossapitoluokka Kustannukset Suunnittelualueen suojatiet ja linja-autopysäkit on suunniteltu esteettömiksi. Hiltulanlahdenkatu välillä moottoritie V5 - Vitostie kuuluu ylläpitoluokkaan II ja välillä Vitostie - Sormulantie ylläpitoluokkaan III. Hiltulanlahdenkadun kevyen liikenteen väylät kuuluvat ylläpitoluokkaan II koko kadun matkalta. Vitostie kevyen liikenteen väylineen kuuluu ylläpitoluokkaan I ja Oravanmarja luokkaan III. Nähtäville asetettavien katujen kokonaiskustannusennuste on n. 2.7 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kustannusarviot sisältävät kadun, kadun kuivatuksen, katuviheralueen ja valaistuksen rakennuskustannusten lisäksi suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset. Hiltulanlahdenkatu ja Oravanmarja tehdään ensi vaiheessa murskepintaiseksi. Vitostie päällystetään suunnitelma-alueelta työn heti työn valmistuttua. Rakentaminen aloitetaan 2015.