Vaihtoraportti. kalle. aflecht ät aalto.fi. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka, Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Transkriptio

1 Vaihtoraportti kalle. aflecht ät aalto.fi Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka, Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Vaihtoyliopisto: Universidad Politécnica de Valencia eli UPV Valencia, Espanja, , syyslukukausi Vaihto-ohjelma Erasmus Opetuskielinä englanti ja espanja Minulle saa laittaa viestiä vaihtoon liittyen

2 Taustaa ja yleiskuvaus vaihtokohteesta Opiskeltuani muutaman vuoden espanjan kieltä TKK:lla päätin, että haluan lähteä opiskelemaan ulkomaille espanjankieliseen kohteeseen. Lähes heti oli selvää, että haluan mennä opiskelemaan Espanjaan ja nimenomaan Valencian kaupunkiin. Maata valitessa minua kiinnosti etenkin Etelä-Eurooppalainen kulttuuri ja myös jonkin muun kielen kuin englannin oppiminen. Aluksi en edes tiennyt, onko Valenciaan suoraan vaihtoa jonkin vaihto-ohjelman kautta, mutta vaihtoon lähtöä helpotti huomattavasti se, että Valencian paikallisella TKK:lla (UPV) ja Aallolla on Erasmus-yhteistyösopimus. Pääsyitä Valencian valitsemiseen kohteena olivat etenkin, että kaupunki ei ainakaan vielä ole järin kansainvälinen ja ajattelin, että kaupunki olisi hieman aidommin espanjalainen ja hiukan kompaktimpi kuin Espanjan kaksi suurinta kaupunkia Madrid ja Barcelona. Muita syitä Valencian valitsemiseen olivat lämmin ilmasto ja ranta Välimerellä. Valencia on kooltaan Espanjan kolmanneksi suurin kaupunki. Hieman lähteestä riippuen metropolialueen koko asukasmäärältään on 1,7-2,3 miljoonaa (Espanjassa n.46milj. asukasta). Valenciassa on suuri ja merkittävä satama ja kaupunki on ollut ennen enemmänkin teollisuuskaupunki. Nykyisin turismin määrä on ollut kasvussa. Vaihdon järjestelyt Suomessa vaihdon järjestelyihin kuuluivat Erasmus-vaihdon hakuprosessi sisältäen kurssien valinnat jne., kielitodistuksen pyytäminen, apurahojen hakeminen ja vakuutukset. Lisäksi vaihdon alussa täytyi ilmottautua kursseille UPV:n nettijärjestelmässä. Tähän järjestelmään tehtiin myös kurssien valitseminen ennen vaihtoa Suomessa, kun vaihtoon haettiin. UPV myös järjestää intensiivikielikursseja kesällä juuri ennen koulun alkua kaiken tasoisille espanjan ystäville. 3 viikkoinen kurssi järjestettiin vuonna 2011 jo elokuun alussa, mutta 2 viikkoinen kurssi, jolle suurin osa intensiivikurssille menijöistä osallistuu, järjestettiin elokuun lopussa. Kurssi päättyi ennen varsinaisen koulun alkua ja kurssille osallistuminen on mielestäni erittäin suositeltavaa. Kurssilla pääsi tutustumaan moniin tuleviin opiskelukavereihin, sai lämmiteltyä kielitaitoa ja pääsi tutustumaan espanjalaiseen kulttuuriin jo hieman tarkemmin. Lisäksi kurssilla voi tavata kavereita, joiden kanssa mahdollisesti jakaa tulevan opiskelija-asuntonsa. Intensiivikurssin lisäksi UPV järjestää ilmaista espanjankielen opetusta A2 ja B1 tasoille lukukauden aikana. Muut tasot ovat maksullisia. Ylipäätään Erasmus-vaihtoon EU-maahan lähteminen oli mielestäni melko kivutonta. Ei tarvinnut viisumeita jne. Oikeastaan ainoat viralliset asiat olivat itse hakuprosessi, ilmoittautuminen läsnäolevaksi Aallossa ja sitten ilmoittautuminen paikan päällä vaihtokohteessa. UPV myös avustaa uutta vaihto-opiskelijaa mentorhenkilöllä, jota täytyy pyytää nettihakemussivustolla hakuprosessin yhteydessä. Mentorit ovat tosin yleensä vaihtelevan tasoisia ja esim. omalla mentorillani oli juuri kriittisimpään aikaan niin paljon kiireitä koulun kanssa, ettei hänestä pahemmin ollut apua. Joillekin kavereille myös saattoi osua sellaisia mentoreita, joiden kanssa ei yksinkertaisesti tullut toimeen, mutta tällaisen tapauksen sattuessa sai hakea uutta mentoria. Apurahoja hain Aalto-yliopistolta, Rakennusinsinööriliitolta ja AYY:ltä, joista jälkimmäisestä en saanut mitään, koska hakuprosessissa suositaan kilta- ja ylioppilaskunta-aktiiveja. Muita apurahoja voi kysellä mistä vain paikasta mikä mieleen tulee, koska eihän se ole tyhmä, joka pyytää.

3 Vakuutus, jonka otin vaihtoa varten oli Eurooppalaisen matkavakuutus lisäkuukausilla. Normaali matkavakuutus kattaa yleensä matkailun kolmen kuukauden ajalta ja pidempiä matkoja varten vakuutusta on jatkettava hieman hintavilla lisäkuukausilla. Toisaalta hinta nyt ei sinänsä ole korkea, kun pitää mielessä, että matkavakuutukseen sisältyy vähintäänkin riittävä määrä monenlaisten vahinkojen korvausta sekä lääkäri- ja sairaanhoitokulujen kattamista. Ennen vaihtoa tilasin Kelalta Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mikä oikeuttaa sairaanhoitoon EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä samaan hintaan kuin mitä paikalliset sairaanhoidosta maksavat. Kortti ei maksa mitään ja mielestäni se on hyvä olla mukana vaikka omistaisikin vakuutuksen. Asunnon hankkimisesta ei tarvinnut Valenciassa stressata. Periespanjalaiseen tyyliin asuntoa ei tarjonnut yliopisto eikä mikään säätiö vaan yksityiset henkilöt tai pienehköt firmat jotka omistavat asuntoja. Asunnonhakijoita varten on joitakin nettisivustoja mutta luulisin, että suurin osa asunnoista hankitaan kaduilla olevien ilmoitusten perusteella. Lukukauden alussa lyhtypylväät ja aidat täyttyvät asuntoilmoituksista ja tarjontaa on todella paljon. Valenciaan ei välttämättä pääse Suomesta kovin kätevästi, sillä yleensä lennot joutuu ottamaan välilaskulla jonkin suuren lentokentän kautta, esim. Pariisi. Itse hankin lennon välilaskulla Pariisissa ja melko pitkällä vaihtoajalla mutta toisaalta kyseessä oli tarjouslento jonka sain lähes puoleen hintaan verrattuna muihin tarjolla oleviin lentoihin. Muita tapoja päästä Valenciaan on lentäminen esim. Barcelonaan, Madridiin tai Alicanteen. Madridiin ja Barcelonaan on Suomesta suoria lentoyhteyksiä ja niistä pääsee Valenciaan kätevästi suoralla bussiyhteydellä. Junatkin kulkevat mutta ne ovat etenkin Madridista kalliita. Alicanten hyvä puoli on se, että se on lähellä Valenciaa ja kaupunkien välillä on edullinen junayhteys. Eläminen Valenciassa ja yliopistolla Vaihtoni alkoi siis hieman ennen varsinaisen koulun alkua elokuun loppupuolella Gandiassa noin tunnin junamatkan päässä Valenciasta. Gandiassa järjestettiin espanjan intensiivikielikurssi UPV:n Gandian kampuksella. Kurssi oli vajaan kahden viikon mittainen, jonka jälkeen menin Valenciaan etsimään asuntoa, joka minulle tarjoutui sattumalta kun erään opiskelija-asuntofirman edustaja tarjosi asunnon näyttöä kävellessäni UPV:n kampuksella. Asuntoni oli n. 500m päässä oman tiedekuntani (Escuela Técnica Superior de Ingeniería de Caminos, Canales y Puertos eli ETSICCP) päärakennuksesta. UPV:n kampus on melko suuri, joten joihinkin tiedekuntiin oli 15min pidempi kävelymatka. Asuntoni oli verrattain hyvässä kunnossa. Kävin katsomassa paljon huonompikuntoista asuntoa, josta omistaja pyysi vielä kalliimpaa vuokraa kuin tästä, jonka valitsin. Maksoin vuokraa 240 kuussa, jonka päälle tulivat muut kulut eli sähkö, kaasu ja vesi, joista maksoin erittäin vähän (n. 11 /kk) verrattuna siihen mitä useimmat kaverit maksoivat. Asunnossani oli 6 huonetta, keittiö ja 2 kylpyhuonetta. Kämppäkavereina olivat vanha kaverini Suomesta, skotlantilainen vaihto-opiskelija, 2 ecuadorilaista tohtoriopiskelijaa ja espanjalainen UPV:n oma opiskelija. Vaihdon aikana tuli tietysti vierailtua monissa kaverien asunnoissa ja tuli todettua, että asuntojen tasoissa ja vuokrissa on huikeita eroja. Korkea hinta ei todellakaan korreloi laadun tai sijainnin kanssa samalla tavoin kuin Suomessa. Ilmeisesti vuokrissa vedätetään ulkomaalaisia paljonkin. Mielestäni vuokrani oli aivan sopiva, ei halpa mutta ei kalliskaan. Halvimmat huoneet olivat 130 /kk joillakin tutuilla mutta sen huomasi myös asunnon yleisilmeestä. Minun asunnossani oli sentään aina lämmintä vettä, toimiva ja melko uusi keittiö ja jokaisessa huoneessa oli lämmitin, joka oli erityisen

4 tarpeen marraskuun lopulta alkaen. Suurin osa taloista kun ei ole lainkaan eristetty ja ikkunat ovat yksinkertaisia. Häiritsevin asia asunnossani oli kaikenlaisten kovakuoriasten asustelu keittiössä. Ilmeisesti ne olivat jonkilaisia torakoita, espanjaksi cucarachas. Lisäksi eräiden kavereiden keittiössä asusteli hiiri, mutta ongelma ratkaistiin hiirenloukulla. Tuholaiset eivät tosin olleet kovin yleisiä, joten niitä pelkäävä voi olla rauhallisin mielin. Espanjassa oli yllätyksekseni erittäin vähän hyönteisiä. Asuinalueista opiskelijoiden suosimia ovat Blasco Ibañezin ja Benimacletin alueet. Blasco Ibañez on kaupungin suurimpia katuja ja käsittää alueen n. puoli kilometriä UPV:sta etelään. Joskus asuntoilmoituksissa sanotaan, että asunto sijaitsee Blascon alueella mutta ei varsinaisesti kyseisellä kadulla. Yleisesti puhutaan siis Blascon alueesta. Benimaclet taas on oma kaupunginosansa, joka alkaa puolen kilometrin päästä UPV:n länsipäädystä. Benimacletista on suora ratikkayhteys UPV:n eteen, joten ei haittaa, jos asunto olisikin hieman kauempana. Molemmat alueet ovat erittäin mukavia ja täynnä erilaisia palveluita. Benimaclet on ehkä hieman kotoisamman oloinen ja tiiviimpi paikka. Yliopistolla on melko kattavasti kaikenlaisia palveluja. Liikuntamahdollisuuksia on monenlaisia, muun muassa kuntosali, squash- ja tenniskenttiä, erilaisia kursseja (tanssia, jousiammuntaa yms.). Kursseille täytyy tosin ilmoittautua mielellään sen ensimmäisen tunnin aikana, kun ilmoittautuminen on auennut, koska kurssien koot ovat selkeasti alimitoitettuja. Kuntosalikin on suuren yliopiston tarpeisiin aivan liian pieni. Sillä kyllä pärjää, mutta jos haluaa hieman enemmän omaa tilaa, ei yksityiselle kuntosalille menemisen pitäisi olla kovin kallista. Kuntosali ja esimerkiksi squaskenttien vuokra kuului opiskelijan maksuttomiin oikeuksiin. Tosin kuulin, että lähiaikoina kentät saatettaisiin muuttaa maksullisiksi. Lisäksi Valencian alue muutenkin ulkona urheilulle on mainio, koska alueella sataa hyvin harvoin ja kelit kutsuvat ulkona oleiluun. Syyslokakuussa iso osa omasta vapaa-ajasta kului Valencian häikäisevällä kilometrien pituisella hiekkarannalla, jolla on loistavat beachvolley mahdollisuudet. Muita yliopiston palveluja ovat mm. lääkäri, parturi ja useat kampusalueen ruokalat ja kahvilat. Lounaan saa n. 4,5-5,0 eurolla, tosin aina ruuan taso ei päätä huimannut. Erilaisia sandwichejä ja leipiä saa n. 1,5-4,0 eurolla. Kahvikupposen hinta on kampuksella erittäin huokea, n. 60c kuppi ja ylipäätään Valenciassa kalliimmissakin paikoissa yleensä korkeintaan 2,5. Muita tärkeitä palveluita ovat mm. kansainvälisten asioiden toimistot eri tiedekunnissa, joista kerron enemmän jäljempänä. Julkinen liikenne toimii Valenciassa kohtuullisesti mutta on kaukana Barcelonan ja Madridin erinomaisista metroverkoista. Valencian julkinen liikenne perustuu yhdistettyyn metro- ja raitiovaunuliikenteeseen (MetroValencia), busseihin (EMT) sekä kaupunkipyöriin (Valenbisi). Metron ongelmana ovat pitkät vuorovälit ja aikataulun mukaan ajaminen, eli metro siis saattaa välillä pysähtyä asemalle jopa viideksi minuutiksi. Normaalisti metron tarkoitus on ajaa tunnelissa niin nopeasti kuin mahdollista, mutta Valencian metro toimii enemmänkin kuin normaali juna. Busseilla pääsee melko kätevästi moneen paikkaan mutta niitäkin vaivaa välillä hitaus kaupunkialueella sekä hiukan sekava reittikartta aloittelijalle. Matkustaminen bussilla tai metrolla maksaa n. 70c per matka. Kaupunkipyörä toimiikin Valenciassa melko mukavasti. Ensimmäinen puoli tuntia ei maksa mitään, joten yleensä pyöräilemään pääsee ilmaiseksi ja tämän jälkeinen aikakaan ei ole turhan kallista. Välillä kaupunkipyörällä matkustamista vaivaa tosin pyörien puuttuminen tai täydet asemat, jolloin joutuu etsimään seuraavaksi lähimmän aseman. Onneksi asemalla olevat tietokoneet ovat asiassa avuksi. Julkisia ja pyöriä varten kannattaa ostaa metroasemalta muovinen Mobilis-kortti. Tätä korttia voi käyttää kätevästi kaikkiin liikennevälineisiin ilman ongelmia. Korttia ei ehdottomasti kannata tilata Valenbisin nettisivuilta tai mistään muualtakaan, koska tällöin toimituksessa voi kestää kuukausikin.

5 Takseilla ajelu on suomalaiselle erittäin halpaa. Parin kilometrin matkan pääsee vitosella, jolloin kavereiden kanssa jaettuna maksettavaa jää reilu euro. Taksin saa lähes aina suoraan kadulta huitomalla ja sen voi tilata myös soittamalla. UPV:n Erasmus-toimisto tarjoaa kaikille halukkaille pyörän vuokralle edulliseen 20 panttihintaan koko oleskeluajaksi. Pyörän hankkimista kannattaa tosin miettiä, sillä kaupungissa on joka puolella pyöriä tai pyöränosia ryövääviä varkaita. Heille kelpaavat lähes kaikki pyöristä irtoavat osat. Espanjassa ei jostain syystä saa alennusta bussi- ja junamatkoista opiskelijakortilla kuten Suomessa, joten alennuksia varten täytyy hankkia nuorisokortti Carnet Jove. Se maksaa noin 8 euroa ja sillä voi saada n. 25% suuruisia alennuksia pitkän matkat liikenteessä. Sen voi hankkia joistain pankeista sekä kaupungin virastosta. Valenciassa on myös hyvin tavallista siestan viettäminen. Se osuu yleensä klo välille ja sitä vietetään yleensä n. 3 tuntia. Siestan takia jotkut kaupat, ravintolat ja baarit sulkevat ovensa. Suuremmat kaupat ja ruokamarketit ovat auki koko päivän yleensä noin puoli kymmeneen asti. Aasialaisten pitämät sekatavarakaupat, joista saa myös jotain ruokaa, saattavat olla auki puoleenyöhön asti. Merkittävin ero suomalaiseen päivärytmiin on juuri siesta sekä vapaa-ajan vietto melko myöhään. Ruoka ja juoma Huomattavaa Espanjassa on kuppiloiden ja ravintoloiden valtava määrä. Niitä on yleensä useita jokaisella kadulla. Valencia on suureksi espanjalaiseksi kaupungiksi melko edullinen. Puodeissa tai ravintoloissa ei ole turistilisää ja vain harvassa paikassa puhutaan englantia, mikä jo osaltaan poistaa mielikuvan turisteilla rahastamisesta. Kalleimmat paikat löytyvät vanhan kaupungin alueelta Valencian keskustasta, jossa hintataso suomalaisiin ravintoloihin tottuneelle on siltikin vielä matala. Syötävää saa keskustan ulkopuolella ravintoloista jo muutamalla eurolla. Kunnollinen annos juoman kera maksaa yleensä alle kympin. Olutta, viiniä, vettä ja mehua saa baareissa ja ravintoloissa yleensä eurosta ylöspäin. Juomaosasto on espanjalaisilla yleensä erittäin hyvin hallussa ja monista baareista löytyy usein mainio valikoima viinejä ja espanjalaisia oluita. Yleensä tarjolla on myös maahantuotuja oluita. Valencia ei varsinaisesti ole tapaksien luvattu maa kuten Andalusia etelämpänä mutta yleensä tapaksia on tarjolla baareissa melko mukavasti. Ehkä tunnetuin tapas on patatas bravas eli friteerattuja perunoita aiolilla ja grillisoosilla. Tapaksien hinnat lähtevät muutamasta eurosta. Espanjalaisilla on myös tapana syödä mielin määrin erilaisia täytettyjä leipiä. Tunnetuin leipiä tarjoava paikka on 100montaditos, jossa leivän saa eurolla. Kylkeen saa ostaa vielä tuopillisen olutta, ja senkin eurolla. Kaupoissa ruoka on jonkin verran halvempaa kuin Suomessa. Etenkin kananlihan hinta on puolet Suomen hinnasta. Lisäksi vihanneksia saa ympäri vuoden erittäin halvalla. Kauppojen valikoima ei varsinaisesti päätä huimaa, mutta jos tykkää kokeilla jotain uutta ja espanjalaisia kiintoisia ruokia, on valikoima erittäin kattava. Joitakin suomalaiselle täysin arkipäiväisiä ruokatavaroita ei välttämättä löydä jokaisesta ruokakaupasta. Suurin osa markettien tuotteista on espanjalaisia eikä ruokatarvikkeiden maahantuontia harrasteta paljon. Suurin ero suomalaiseen ruokakauppaan on erilaisten tuoreiden kalojen ja lihajalosteiden määrä. Erilaisia kinkkuja (jamón ibérico, serrano jne.) ja makkaroita (mm. chorizo) on laidasta laitaan. Espanjassa tavallisia ovat myös ruuan erikoisliikkeet kuten lihakaupat ja vihanneskaupat. Oluiden ja viinien ystävälle Espanja on hieno paikka. Rankan alkoholiveron puuttuessa ja suuren paikallisen tuotannon ansiosta kohtuuviiniin voi

6 päästä käsiksi reilulla eurolla per pullo. Oluttarjonta on yleensä erittäin kattava, koska espanjalaiset ovat suuria oluen ystäviä, vaikka maa tunnetaankin yleisesti viinin suurtuottajana. Muut ostokset kuten vaatteet ja elektroniikka ovat samaa hintatasoa kuin Suomessa. Vaatteissa tosin valikoimat saattavat olla hieman kattavampia kuin täällä mutta elektroniikan valikoimassa Suomi menee edelle. Opiskelut UPV:ssa Opinnot kannattaa aloittaa menemällä ensiksi oman tiedekunnan kv-asioiden toimistoon. Siellä voi kysyä asioita kursseihin liittyen ja esimerkiksi siitä järjestetäänkö jokin kurssi vai ei. Omalla kohdallani kaksi valittua kurssia oli peruttu ja jotkut kurssit menivät lukujärjestyksessä päällekkäin. Päällekkäisyydellä saattaa olla hyvinkin paljon merkitystä, sillä Espanjassa yliopisto-opetus on huomattavasti koulumaisempaa kuin Suomessa. Jollain kursseilla saattaa näet olla esim. 80% läsnäolopakko tai läsnäoloista saa lisäpisteitä läpipääsyyn. Lisäksi, jos aikoo opiskella kursseja muista tiedekunnista, ei kurssille pääsy ole aivan itsestäänselvää, koska kursseille saattaa olla tiukkojakin kiintiöitä. Päivärytmi oli UPV:ssa aivan toisenlainen kuin Suomessa. Useimmat luennot ovat ja Keskipäivästä kolmeen oli suurimmalla osalla yliopistosta siestan paikka, jolloin ravintolat täyttyivät ja toisaalta oli myös aikaa käydä esim. kotona torkuilla. Joillakin kursseilla luennot kestävät yhdeksään asti illalla, mutta tällaisia kursseja ei minun kohdalleni osunut. Lukukauden pari ensimmäistä viikkoa menee yleensä kursseja valitessa ja niitä voi vertailla ja valitsee sitten itselleen sopivimmat. Kursseilla oli monenlaisia pakollisia lukukauden aikana suoritettavia asioita. Pakollinen läsnäolo luennoilla ei ollut niinkään yleistä mutta erilaisia pieniä palautettavia töitä, välitenttejä ja ryhmätöitä oli jonkin verran. Lisäksi kursseilla saattaa olla pakollisia harjoitusryhmäsessioita. Opetuksessa painotetaan paljon enemmän opettajan ja opiskelijan välistä kontaktia kuin Suomessa. Toisaalta tämä on hyvä asia mutta välillä se myös tuntui turhankin väkinäiseltä ja yksinkertaisiakin asioita vatvottiin ja niistä väiteltiin luokan kesken kyllästymiseen asti. Työmäärä oli kursseilla hyvin vaihteleva kuten nyt aina yliopistossa. Yhdellä kurssilla jouduin raatamaan lähes puolet kaikesta opiskeluajastani vaikka kurssi vastasi vain viidesosaa suorituksistani. Kaiken kaikkiaan työmäärä oli ehkä hieman pienempi kuin Suomessa. Varsinkin kurssien taso on hyvin paljon matalammalla kuin Suomessa. Mielestäni UPV:n viidennen vuoden kurssit sopisivat omassa tutkinnossani vuoden kursseiksi. En tarkoita, että kurssien taso olisi huono, mutta kokemani mukaan UPV:ssa ei mennä aivan niin pitkälle erikoistuneiseen osaamiseen kuin Aallossa. Omien kurssieni hyväksymisprosessi on Aallossa tällä hetkellä vielä kesken, mutta se on varmaa, että kurssit hyväksytään opintoihin tavalla tai toisella. Tietoa ei tosin ole mihin moduuleihin ne tulee laitettua. Jos kursseihin tulee muutoksia, kannattaa aina kysyä oman pääaineensa professorilta hyväksyntä kurssin käymiseen. Veikkaan, että UPV:n viininmaistelukurssi ei menisi läpi ainakaan TKK:lla. Vapaa-aika Vapaa-aikaansa voi Valenciassa viettää lukemattomilla eri tavoilla aamuvarhaisesta seuraavaan aamuvarhaiseen. Vaihto-opiskelijoita on huikea määrä ja se todella näkyy kaupungissa. Erilaisia Erasmus-opiskelijoiden viihdyttämiseen erikoistuneita firmoja on

7 useita ja ne kosiskelevat opiskelijoita eri tapahtumiinsa. Nämä ovat siis eri asia kuin Erasmus Student Network eli ESN, joka myös tarjoaa erilaisia aktiviteetteja. Valenciassa melko huomattavaa on se, että varsinaisissa koulun järjestöjen kautta järjestetyissä tapahtumissa eivät ainakaan minun tuntemani ihmiset käyneet. Suomessa asia on taas täysin toisinpäin. Espanjalaiseen tapaan vapaa-aikaa tuli vietettyä paljon ravintoloissa ja baareissa, joissa suurimmassa osassa on keittiö toisin kuin Suomessa. Useimmista paikoista saa siis ruokaa tai vähintäänkin jonkilaisia tapaksia. Espanjalaiset aloittavat iltansa melko myöhään. Joskus ravintolan keittiöt aukeavat vasta kahdeksan aikaan illalla siestan jälkeen ja ravintoloissa istutaan puoleenyöhön asti. Usein baarit ovat auki ainakin kahteen asti ja jotkut baarit neljään asti. Yökerhot ovat asia erikseen ja niitä on joka puolella pienistä paikoista todella jättimäisiin. Yökerhot ovat yleensä auki ainakin viiteen asti aamulla mutta jotkut paikat pistävät ovet kiinni vasta yhdeksältä. Yökerhot ovat hintatasoltaan melko lähellä sitä mitä suomalaisetkin. Usein joutuu maksamaan sisäänpääsyn, joka on kympin verran tai hieman enemmän ja siihen sisältyy drinkkilippu. Valencia on myös kaupunkina varsin mainio vapaa-ajanviettokohde. Kaupungista löytyy hienoa arkkitehtuuria ja espanjalaista kulttuuria satojen vuosien takaa vanhassa kaupungissa (El Carmen) ja uutta huikeaa Santiago Calatravan arkkitehtuuria pienessä tiedekaupungissa Ciudad de las Artes y Ciencias. Kaupungin halkaiseva kuivatettu jokiuoma Turia on häikäisevä paikka. Sitä ylittävät lukuiset sillat ja sinne on tehty vuosien saatossa puistoalueita ja urheilukenttiä ja se päättyy juuri Calatravan suunnittelemaan tiedekaupunkiin. Turian läheisyydessä on yleensä paljon kauppoja ja palveluita. Kaupungin kaunis hiekkaranta on loistava paikka viettää aikaa etenkin elolokakuussa, mutta kannattaa muistaa aurinkosuojat, koska iho kärventyy etelän auringossa varsin nopeasti. Valencian lähialueilla on myös paljon monenlaista nähtävää ja kaunista luontoa, joista infoa saa esimerkiksi ESN:lta. Valenciasta on myös mukavat yhteydet muualle Espanjaan ja jopa Eurooppaan vaikka lentokenttä onkin pieni. Ryanair lentää Valenciasta useisiin kohteisiin Euroopassa ja Espanjassa, ja jos pärjää pienellä matkatavaramäärällä, pääsee Ryanairilla lentämään muutamalla kympillä vaikka Kanariansaarille viikonlopuksi. Junilla ja busseilla pääsee kätevästi esimerkiksi Barcelonaan ja Madridiin. Bussilla matka molempiin on noin 4 tuntia. Molemmat kaupungit sijaitsevat 350km päässä Valenciasta. Jos Espanjan näkeminen oikein perinpohjin kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti vuokrata kavereiden kanssa auto. Maksoimme alle 300 viikon autovuokrasta ja autokin oli vielä mukavan tilava Ford S-MAX. Autoileminen etenkin Välimeren rantaa pitkin Gibraltaria kohti on suomalaiselle silmälle lähes epätodellinen näky. Jos on kiinnostunut Pohjois-Espanjasta, sinne kannattaa mennä syksyn alussa tai ennen kesää, koska kelit menevät melko viileiksi jo lokakuussa. Itse aloitin Espanjan eteläkärjessä Tarifalla leijasurffauksen juuri roadtripin ohessa. Monet Erasmus-firmat sekä ESN järjestävät retkiä eripuolille Espanjaa. Jos siis ei halua varsinaista omatoimimatkailua, retkillä käyminen on hyvä vaihtoehto. Samalla tulee varmasti tutustuttua uusiin ihmisiin. Muuta Valenciasta Valenciassa on huomattava määrä muualta tulleita ihmisiä. Ensinnäkin kaupungissa on paljon espanjankielisiä vaihto-opiskelijoita ja myös heitä, joilla espanja ei ole äidinkieli. Kaupungissa on siis erittäin kansainvälinen meininki mutta englantia ei kovin yleisesti

8 puhuta. Enemmistökansalaisuudet vaihto-opiskelijoista UPV:ssa ovat ranskalaiset, saksalaiset ja italialaiset. Heitä on kaikkia n. 13% eli yhteensä n. 40% kaikista vaihtareista. Valencia ei myöskään ole ilmapiiriltään kovin suurkaupunkimainen, vaikka ihmisiä onkin runsaasti. Barcelona ja Madrid ovat aivan toisenlaisia paikkoja. Lisäksi Valencia on syksyn alussa ja kesällä erittäin kuuma paikka. Luennoilla saa varautua juomaan litran vettä tunnissa ja yöllä nukkuessa tulee varmasti hikoiltua. Lisäksi asioiden sujuvuus saattaa suomalaiselle olla välillä hieman liikaa. Lähikaupassa saa lähes aina odottaa minuutteja että pääsee kassalle ja asiat tehdään rennon espanjalaisissa tunnelmissa. Tänään saattaa olla tänään mutta huomenna ei ikinä ole lähellekään huomenna. Jos siis jossain asiassa tulee korjaustarvetta, saa korjausta odotella hartaasti. Tämä siis koskee hyvin pitkälti sekä yksityistä että julkista sektoria. Esimerkiksi Valenbisi-korttini tili suljettiin, kun näppäilin väärän koodin pari kertaa asemalla, ja seuraavana päivänä lähetin asiasta viestin ylläpitäjille. Asia korjattiin 3 viikon jälkeen. Mitä tuli opittua ja minkälainen oli vaihto kokemuksena Vaihdossa tuli opittua erittäin paljon kommunikoinnista erilaisten ihmisten kanssa. Kielitaito karttui huomattavasti ja mielestäni oli loistava päätös lähteä maahan, jossa on mahdollisuus oppia myös muukin kieli kuin pelkkä englanti. Espanjankielentaitoni ei ollut edes sillä tasolla lukukauden alussa, että olisin voinut kunnolla kertoa itsestäni. Vaihdon päättyessä pystyin jo käymään helposti pitkiäkin keskusteluja. Englanninkieli parani myös erittäin paljon ja tällä hetkellä voin sanoa, ettei sen kanssa ole enää minkäänlaisia ongelmia. Lisäksi opin paljon erilaisista ihmisistä, miten eri maista tulevat ihmiset yleensä käyttäytyvät ja minkälainen mentaliteetti Espanjassa sekä vaihtoopiskelijoiden parissa vallitsee. Koin myös kehittyväni ihmisenä erittäin paljon niinkin lyhyessä ajassa. Ajattelutavat kehittyivät ja elämän arvot muuttuivat. Suosittelen erittäin lämpimästi vaihtoa ylipäätään, mutta etenkin Espanjassa ja vielä tarkemmin Valenciassa. Vaihtoaikani Valenciassa oli mielestäni elämäni parasta aikaa. Saattoihan se johtua siitäkin, että kohdalleni osui niin loistava kaveriporukka, mutta uskon, että useimmilla vaihdossa olleilla on erinomaisia kavereita vaihdosta. Vaihdosta jäi käteen useita loistokavereita ympäri maailmaa ja muutama myös Suomesta. Suomalaisia ei Valenciassa ollut kovinkaan paljon. Espanjalainen rentous ja iloisuus myös tarttuu nopeasti ja asiat tulee otettua paljon entistä leppoisammin. Arvostan sekä suomalaisia että espanjalaisia tapoja mutta etenkin suomalainen tehokkuus ja jämptiys on hieno asia. Ja se ikuinen klisee, että suomalaiset ovat jurottavia tyyppejä eivätkä tahdo jutella vaikkapa bussissa vieruskaverin kanssa, pitäisi unohtaa. Samalla tavalla ne liikennevälineet Espanjassakin toimivat. Ehkä tämä klisee on toisaalta suomalaisten tapa rypeä omassa itsesäälissään. Vaikka tässä raportissa olen jo kirjoittanut melko paljon kaikenlaista, on silti vaikea kuvailla yleisilmapiiriä Valenciassa. Se on kuitenkin niin erilaista kuin mihin Suomessa on tottunut, joten se kannattaa mennä kokemaan itse. Vaikka raportti sisältää paljon kritiikkiä joitain asioita kohtaan, on Espanja mielestäni huippupaikka asua. Uskon, että Espanjassa opin ja koin paljon sellaista, jota Suomessa ei olisi tullut koettua. Hienointa oli yhteishenki ja rento suhtautuminen elämään varsinkin vaihtareiden kesken. Oli upeaa nähdä miten niinkin erilaiset ihmiset otettiin aina porukassa huomioon ja positiivisella tavalla. Vaihdossa joutuu myös niin uudenlaisiin ja stressaaviin tilanteisiin, että luulisin myös stressinsietokykyni nousseen melkoisesti. Vaihto on ehdottomasti sosiaalisen oppimisen paikka.