ITSENÄISTÄVÄ OSASTOHOITO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITSENÄISTÄVÄ OSASTOHOITO"

Transkriptio

1 ITSENÄISTÄVÄ OSASTOHOITO sijaishuollon laatukriteerit nuorten kertomusten valossa Eero Lönnblad Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Lönnblad, Eero. Itsenäistävä osastohoito sijaishuollon laatukriteerit nuorten kertomusten valossa. Helsinki, kevät 2008, 71 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin erään eteläsuomalaisen kaupungin sosiaalitoimen alaisuuteen kuuluvan lastensuojelulaitoksen asiakkailleen tarjoamansa palvelun laatua sijaishuollon laatukriteerien pohjalta. Tavoitteena oli selvittää lastensuojelulaitoksesta muuttaneiden, itsenäistävän osastohoidon piirissä olleiden nuorten aikuisten kokemuksia saamastaan palvelusta sekä tätä kautta tarkastella, kuinka valtakunnalliset sijaishuollon kriteerit näyttäytyivät palvelutarjonnassa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Lähtökohtana tutkimukselle oli valtakunnallinen sijaishuollon laatukriteeristö, jonka pohjalta valittiin seuraavat teemat; suunnittelu, nuoren tukeminen, nuoren verkoston tukeminen ja itsenäistävän osastohoidon/jälkihuollon päättäminen ja arviointi. Haastatteluissa käytettiin teemoihin perustuvia puolistrukturoituja kysymyksiä. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea nuorta, jotka kaikki olivat olleet saman lastensuojelulaitoksen asiakkaina sekä kuuluneet itsenäistävän osastohoidon tai laitoksessa toteutetun jälkihuollon piiriin. Haastattelut litteroitiin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulosten mukaan kaikki nuoret ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluihin. He kokivat yhteistyön eri yhteistyökumppaneiden kanssa sujuneen ongelmitta sekä tulleensa kuulluiksi eri yhteyksissä. Kaikille nuorille oli etukäteen kerrottu itsenäistävästä osastohoidosta ja jälkihuollosta. Alueen lastensuojelun sosiaalityöntekijät näyttäytyivät tulosten valossa nuorille melko vieraina ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus oli runsasta. Yksi nuorista koki, että sosiaalityöntekijän tuki oli määrällisesti riittävää. Nuorten lähiverkostojen ja laitoksen välinen yhteistyö oli tutkimustulosten valossa vähäistä, kun sitä mitattiin lähiverkoston osallistumisella neuvotteluihin. Tuloksista kävi ilmi, että itsenäistävässä osastohoidossa ja laitoksessa toteutettavassa jälkihuollossa löytyy vielä kehityshaasteita. Nämä löytyvät työn dokumentoinnin sekä itsenäistävän osastohoidon tai jälkihuollon päättämisen ja arvioinnin puolelta. On oletettavaa, että palvelun laatua kyetään osittain parantamaan laatimalla osaprosessi kuvaukset itsenäistävän osastohoidon ja jälkihuollon toteuttamisesta osaksi kyseisen lastensuojelulaitoksen kokonaishoidon prosessikuvausta. Asiasanat: lastensuojelu, sijaishuolto, laitoshuolto, jälkihuolto, itsenäistyminen, laatu, kvalitatiivinen

3 ABSTRACT Lönnblad, Eero. Experiences of young clients in rehabilitative residential accommodation providing training in social skills. 71 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Bachelor of Social Services. This research examined the quality of foster care at a child institution in a city in southern Finland. The aim was to illustrate the experiences of young adults about the services they had received. Another aim was to research, how the criterion of nationwide foster care seemed to realize in the children s home in question. The research was qualitative and the material was collected with theme interviews. The starting point to this research was the nationwide criterion of foster care. The themes were: planning, support of the young person, support to the network of the young person and the end of the process and the evaluation of rehabilitative residential accommodation providing training in social skills. The questions used in the interview were based on the themes above. Also complementary questions were posed. Three young people who were interviewed in the research were customers of the same child institution. All these customers had participated in rehabilitative residential accommodation providing training in social skills. The recorded interviews were transcribed and the material was analysed by themes. According to the results the young people were mainly satisfied with the service they had got. They felt that the co-operation had gone without problems and that they had been heard. All young persons had been informed about rehabilitative residential accommodation providing training in social skills in advance. Social workers in the child welfare were rather unknown to the young persons. The workers changed quite often. One young person thought that the support of the socialworker was enough. Co-operation with the network of young person and the institute was limited, when it was measured as negotiations between the network and the institute. The results told that there is still room for improvement in rehabilitative residential accommodation providing training in social skills. The ending and evaluation of the rehabilitative residential accommodation providing training in social skills are challenges which were found in this research. It can be assumed that the quality of service can be improved by making description of the process of this kind of rehabilitative residential accommodation. Keywords: child welfare, supported living, institutional care, aftercare, quality, qualitative

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LASTENSUOJELU Lastensuojelun lähtökohdat Lastensuojelun tarve maassamme Huostaanotto Lastensuojelun sijais- ja laitoshuolto Lastensuojelun jälkihuolto ITSENÄISTYVÄ NUORI Nuoruusikä elämänkaaren vaiheena Laitoksesta itsenäistyvät nuoret LAATU LASTENSUOJELUTYÖSSÄ Laatuajattelu sijaishuollossa Laadun arviointi ja kehittäminen Sijaishuollon laatukriteerit Suunnittelu Lapsen tai nuoren tukeminen Nuorten verkoston tukeminen Arviointi TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä ja kysymykset Toimintaympäristön kuvaus Tutkimushenkilöiden valinta Tutkimusaineiston keruu ja analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja etiikka Etiikka TUTKIMUKSEN TULOKSET Suunnittelu Nuoren tukeminen Nuoren verkoston tukeminen Itsenäistävän osastohoidon/jälkihuollon päättäminen ja arviointi JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET....67

5 LIITE 1: Asunnon järjestyssäännöt LIITE 2: Suostumus LIITE 3: Teemahaastattelurunko

6 1 JOHDANTO Itsenäistävä osastohoito on osa lastensuojelun sijaishuoltoa, ja sitä toteutetaan laitoshoidon osana. Käytännössä siirtyminen itsenäistävään osastohoitoon aloittaa nuoren viimeisen etapin sijaishuollon parissa ennen nuoren täysi-ikäsyyttä ja siirtymistä jälkihuollon piiriin. Itsenäistävään osastohoitoon tulisi panostaa voimavaroja nykyistä enemmän, sillä se on hyvin merkityksellistä aikaa nuorelle hänen tehdessään omia valintojaan tulevan elämän suhteen. Nuori tulisi kyetä sitouttamaan omien valintojensa ja suunnitelmiensa taakse siten, ettei hän katkaise suhteitaan harkitsemattomasti ja siirry suunnittelemattomasti tukitoimien saavuttamattomiin. Mielenkiinto valitsemaani aihetta kohtaan nousee suoraan työelämästä saatujen kokemusten pohjalta. Olen työskennellyt useita vuosia eräässä lastensuojelulaitoksessa, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota sijaishuoltoon pääasiassa pitkäaikaisesti sijoitetuille lapsille ja nuorille sellainen kasvuympäristö, missä on hyvät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehittymisen edellytykset sekä mahdollisuus kuntoutukseen ja itsenäistymiseen. Työssäni olen kiinnittänyt huomiota, että lapsilta tai nuorilta saatua palautetta on hyvin vähän. Yhteydenpito laitoksesta poismuuton jälkeen jää satunnaisiin kontakteihin yksilöistä riippuen. Olen myös kuluneiden vuosien varrella pohdiskellut, mitä tulisi tehdä toisin, jotta nykyistä useampi nuori saisi vietyä toiseen asteen opintonsa loppuun asti tai ylipäätään löytäisi itselleen sopivan opiskelupaikan. Lastensuojelun Keskusliiton vuosina toteuttaman Laituri-projektin valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit julkaistiin vuoden 2004 loppupuolella. Kriteerit ohjaavat tarkastelemaan sijaishuoltoa lapsen näkökulmasta ja ne osoittavat, mihin sijaishuoltopaikan toiminnassa pitäisi kiinnittää huomiota sijaishuollon laatua arvioitaessa. Laatukriteerit on tarkoitettu työvälineeksi, jonka avulla lastensuojelupalveluja tuottavat yksiköt voivat itse kartoittaa ja kehittää toimintaansa sekä kuvata laadunvarmistusmenetelmiään palvelun käyttäjille. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, 5.) Tässä työssä tarkastelen, kuinka erään eteläsuomalaisen kaupungin lastenkodin palvelutarjonnassa toteutuivat valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit. Kriteerien toteu-

7 7 tumista peilataan nuorten kertomusten valossa, jotka ovat olleet laitoksen tarjoamassa itsenäistävässä osastohoidossa. Tutkimus on kvalitatiivinen teemahaastattelu tutkimus. Toivon, että opinnäytetyöni motivoi lukijaa tarkastelemaan omaa työtään kriittisesti ja auttaa vapautumaan perinteisistä ajattelutottumuksista ja sidonnaisuuksista. Uskoisin, että tämän työn tuloksia voidaan hyödyntää, ainakin joltain osin, omassa työpaikassani osana laatutyötä. Osaltaan tämä työ toimii asiakaspalautteena ja toivon sen tuovan lisätietoa itsenäistävää osastohoitoa ja jälkihuoltoa kehitettäessä siihen laitokseen, jota tutkimus koskee.

8 8 2 LASTENSUOJELU 2.1 Lastensuojelun lähtökohdat Lastensuojelulaki on uudistettu, ja muutokset astuivat voimaan (Lastensuojelulaki 417/2007). Lain lähtökohta on, että lapsen hoito ja kasvatus ovat vanhempien vastuulla. Yhteiskunnalla on kuitenkin vastuu siitä, että lapsilla on hyvät kasvuolosuhteet ja vanhemmilla tukea lasten kasvatukseen. Lastensuojelun tarve alkaa, jos lapsesta ei pidetä riittävän hyvää huolta. Laki perustuu lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteeseen, jonka mukaan lastensuojelutoimenpiteessä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Laissa konkretisoidaan lapsen edun arviointia. Lapsen ihmissuhteiden jatkuvuus on tärkeää, ja uutena näkökulmana laissa on nostettu esiin sisarussuhteiden merkitys. (Taskinen 2007, 8.) Laissa säädetään entistä huomattavasti yksityiskohtaisemmin kunnan lastensuojelutyön menetelmistä ja työprosesseista sekä yksilökohtaisten lastensuojelupäätösten valmistelu- ja päätöksentekomenettelystä. Lailla pyritään siihen, että lastensuojelun sosiaalityöllä on laaja muiden toimintojen ammatillinen tuki käytettävissään yksilökohtaisen lastensuojelun tilanteissa. Tässä tarkoituksessa kunnan tai useamman kunnan yhdessä on perustettava asiantuntijaryhmä lastensuojelun tueksi. Lisäksi kunnan on ylläpidettävä uusia lastensuojelulain mukaisia rekistereitä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Kunnan edellytetään laativan joko yksin tai yhteistyössä useamman kunnan kanssa uudenlaisen suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Suunnitelman tulee kattaa sekä ehkäisevä työ että yksilökohtainen lastensuojelu ja suunnitelma on otettava huomioon vuosittaisessa talousarviokäsittelyssä. (Lastensuojelulaki 417/2007, 12 ; Taskinen 2007, 9, ) Velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus on uudessa laissa säädetty entistä laajemmalle joukolle lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleviä (Lsl 25 ). Myös ilmoituskynnys on nykyistä matalampi: Ilmoitusvelvollisuus syntyy, jos siihen velvoitettu henkilö arvioi, että lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoituksen voi

9 9 tehdä salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojelulaki määrittelee lapseksi alle 18- vuotiaan ja nuorena pidetään vuotiasta.(Lastensuojelulaki 417/2007; Taskinen 2007, ) Lastensuojelulain 7 :n nojalla kunnan toimielimen ja muiden viranomaisten on seurattava ja kehitettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ennaltaehkäistävä niiden syntyä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen velvollisuus avohuollon tukitoimiin on säädetty lastensuojelulain luvussa 7 ja lapsen kiireellisestä sijoituksesta luvussa 8. Velvollisuus huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen on säädetty lain 9 luvussa. Päätöksentekoa huostaanotosta, muun muassa vastentahtoista huostaanottoa sekä sijaishuoltoon sijoittamisesta selvitetään tarkemmin lain 43 ja 44 :ssä ja velvollisuus jälkihuollon järjestämisestä sisältyy lain 75 :ään. (Lastensuojelulaki 417/2007.) Mikkolan (2004) mukaan lastensuojelutyön lähtökohta on lapsen suojelun tarve, ja sen perustavoite on lapsen ja hänen perheensä kuntouttaminen ja integrointi muiden joukkoon. Lastensuojelulaissa tukityö tyypitellään avohuolloksi, sijaishuolloksi ja jälkihuolloksi. Avohuollon tukitoimia ovat ohjaus, neuvonta, taloudellinen tuki, tukiperheen tai -henkilön järjestäminen lapselle, mahdollisesti puutteellisen asuntotilanteen korjaaminen sekä osallistuminen lapsen tai perheen elämään heidän omassa elinympäristössään. Sijaishuoltoa edeltää lapsen huostaanotto, joka rajaa vanhempien huoltajuutta ja siirtää vastuun lapsen arjesta sosiaalilautakunnalle. Sijaishuolto tarkoittaa lapsen hoidon järjestämistä kodin ulkopuolella niin kauan kun huostaanoton edellytykset ovat voimassa tai kunnes lapsi/nuori täyttää 18 vuotta. (Mikkola 2004, 77.) Huostaanoton rauetessa asiakas on oikeutettu jälkihuoltoon. Jälkihuolto alkaa nuoren palatessa perheeseen tai siirtyessä itsenäiseen asumiseen. Kodin puuttuessa, lastensuojelun jälkihuollon tehtävä on järjestää se osoittamalla asunto sekä lisäksi tukea nuorta alkuavustuksella ja itsenäistymiseen tarkoitetulla säännöllisellä tuella. (Lastensuojelulaki 417/2007; Mikkola 2004, )

10 Lastensuojelun tarve maassamme Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen vuosikirjan 2006 mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on jatkuvassa kasvussa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, huostaan otettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia ja nuoria. Viimeisimmän tilastotiedotteen mukaan vuonna 2006 Suomessa oli kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta. Edellisestä vuodesta sijoitettujen määrä kasvoi 312 lapsella ja nuorella. Sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina 2 5 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2006 kasvua oli 2 %. Alle 18 -vuotiaista lapsista oli 1,2 % sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Kaupungeissa vastaava osuus oli 1,4 % mutta taajamissa ja maaseudulla osuus jäi selvästi pienemmäksi ollen 0,7 %. (Stakes 2007.) Lastensuojelun avohuollon asiakkaita oli kaikkiaan lasta ja nuorta vuonna 2006, näistä uusien asiakkaiden osuus oli 29,5 %. Vuoteen 2005 verrattuna on kokonaislukumäärä pysynyt lähes samana. (Stakes 2007.) Samalla kun sijoitettujen lasten määrä on kasvanut, on sijaishuollon rooli muuttunut. Yhä useammin lasten sijoitukset ovat lyhytaikaisia ja lapselle saattaa kasautua elämänsä aikana useita sijoituksia. Joillakin lapsilla sijoitus voi jatkua varhaislapsuudesta täysiikäisyyteen asti, mutta joillekin se on vain muutaman viikon tai vuoden jakso kodin ulkopuolella. Suomessa sijaishuollon peruslähtökohtana on, että sijoitus on väliaikaista. Kodin olosuhteita pyritään työstämään sijoituksen aikana siten, että lapsi pystyisi palaamaan kotiin. Tämä kuitenkin johtaa valitettavan usein kierteeseen, jossa lapsen asumista kokeillaan vuoroin kotona ja vuoroin laitoksessa. Lisääntyneiden huostaanottojen lisäksi lasten oirehdinta on jatkuvasti vaikeutunut ja perheiden ongelmat ovat monimutkaistuneet mikä lisää sijaishuollon ja avohuollon tarvetta vuosittain. (Pösö 2004b, ) Suomalaisessa lastensuojelumallissa ei periaatteessa tunnisteta pysyväisluonteisia sijoituksia. Tämä aiheuttaa lastensuojeluorganisaatiolle vaikeuksia suunnitella hoitoa tähdäten nuoren itsenäisessä elämässä tarvittavien taitojen jatkuvaan vahvistamiseen. Se, ettei näitä pysyväisluonteisia sijoituksia tunnisteta, vaikkakin niitä käytännössä toteutetaan, luo ristiriidan tavoitteiden ja toiminnan välille. Pysyväisluonteista sijaishuoltoa on

11 11 alettu tuoda yhä enemmän esille yleiseen keskusteluun. Tällä pyritään turvaamaan lapsille, jotka tällä hetkellä ovat niin sanotusti pysyvästi sijoitettuna, turvallinen kasvuympäristö ja ihmissuhteet sekä suunnittelemaan hoito niin, että luodaan heille edellytykset täysipainoiseen aikuisuuteen. (Pösö 2004b, 204.) 2.3 Huostaanotto Huostaanoton tarkoituksena on suojata lapsen tai nuoren ikätasoinen kehitys ja kasvatus. Mikäli lapsen tai nuoren kasvatuksessa tai kehityksessä havaitaan epäkohtia, on kunnalla velvollisuus pyrkiä poistamaan niitä tarjoamalla perheelle kasvatusta tukevia palveluita. Huostaanoton tulisi olla viimeinen vaihtoehto silloin, kun lapsen tai nuoren henki ei ole välittömässä vaarassa. (Mikkola 2004, ) Uudessa laissa huostaanoton edellytykset säilyivät lähes ennallaan, mutta sen valmistelua ja päätöksentekoa koskevat säännökset muuttuivat merkittävästi. Velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto syntyy, jos samanaikaisesti puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi itse vaarantaa niitä vakavasti käytöksellään; ja avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 417/2007, 40.) Lastensuojelun tahdonvastaiset huostaanotot, joita huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa sekä niihin liittyvät sijaishuoltoon sijoittamista koskevat päätökset tekee ensi asteena hallinto-oikeus (Lsl 43 ). Hakemuksen asiasta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija. Hakemus tehdään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelun pohjalta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Päätöksen muusta huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta, huostaanoton lakkauttamisesta sekä sijaishuollon muutoksesta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija. Vastaava päätöksentekomenettely koskee erityisen huolenpidon aloittamista ja jatkamista (Lsl 72 ). Valitukset näistä päätöksistä tehdään

12 12 suoraan hallinto-oikeudelle, eikä toimielimellä ole enää toimivaltaa näissä yksilöpäätöksissä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Ennen huostaanottoa selvitetään lapsen oma mielipide ja toivomukset sekä varataan lapsen vanhemmille tilaisuus tulla kuulluiksi. Lapsen omille toivomuksille ja mielipiteille on pantava erityistä painoa. Vaikka todisteellinen kuuleminen koskee vain yli 12- vuotiasta lasta, on myös sitä nuoremman mielipide selvitettävä aina kun lapsi jo osaa riittävästi puhua. Lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen ja hänen perheensä kanssa. Suunnitelmalla konkretisoidaan, mitä huostaanotto käytännössä tarkoittaa ja mihin sillä pyritään. Edelleen huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee valmistella huostaanottoa koskevat päätökset yhteistyössä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. Lisäksi valmistelutyön tukena tulee olla käytettävissä oikeudellista sekä muuta lastensuojelun toteuttamisessa tarvittavaa asiantuntemusta. ( Lastensuojelulaki 417/2007, 41 ; Taskinen 2007,53 55.) Entistä kiireellistä huostaanottoa vastaava toimenpide on uudessa laissa kiireellinen sijoitus. Kiireellisestä sijoituksesta päättää toimielimen määräämä pätevä sosiaalityöntekijä. Kiireellistä sijoitusta koskevat tiukat määräajat, joiden kuluessa on valmisteltava joko huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva päätös tai hakemus hallintooikeudelle taikka päätettävä kiireellisen sijoituksen lakkauttamisesta. Jos hallinto-oikeudessa on jo vireillä kyseisen lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva hakemus, tulee kiireellistä sijoitusta koskeva asia viedä käsiteltäväksi hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus voi tällöin tehdä väliaikaisen päätöksen lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Kun lapsi otetaan sosiaalilautakunnan huostaan, päättää se lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Sosiaalilautakunnan on kuitenkin toimittava mahdollisimman hyvässä yhteistyössä lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa. Lautakunnan on myös tuettava lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden läheisten yhteydenpitoa. (Lastensuojelun Keskusliitto i.a.) Kiireellinen sijoitus on väliaikaispäätös, joka mahdollistaa lapsen välittömän suojelun sekä antaa aikaa perusteellisempaan huollon tarpeen selvittelyyn. Kiireellinen huos-

13 13 taanotto (vrt. kiireellinen sijoitus) koski vuonna 2006 kaikkiaan lasta. (Stakes 2007.) Huostassa olevien lasten ja nuorten kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut 2 6. %:n vuosivauhtia. Vuona 2006 kasvu oli 3,1 %. Kasvu hidastui hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeisimmän sijoitustiedon mukaan huostaan otettuja lapsia oli Huostaan otettujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 283 lapsella. Huostaan otetuista 19,6 % oli huostassa tahdonvastaisesti. (Stakes 2007.) 2.4 Lastensuojelun sijais- ja laitoshuolto Sijaishuolto on lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella, joko perhehoitona, laitoshoitona tai jollain muulla tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi sairaalassa. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa sosiaalilautakunnan huostaanottama tai kiireellisesti sijoitettu lapsi tai nuori. Näissä tilanteissa lapsen huolto tietyiltä osin siirtyy sosiaalitoimelle. Lapsi tai nuori voidaan lisäksi sijoittaa asumaan kodin ulkopuolelle myös avohuollon tukitoimena tai jälkihuollon perusteella. Tällöin kaikki huoltajan oikeudet säilyvät alaikäisen huoltajilla. Sijaishuoltopaikkoja ylläpitävät kunnat, valtio, järjestöt ja muut yksityiset palveluntuottajat. Sijaishuollon toteutumista ja laatua valvovat sijoittavan kunnan ja sijoituskunnan sosiaalityöntekijät sekä lääninhallitukset. (Lastensuojelun Keskusliitto i.a; Taskinen 2007, 76.) Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. (Lastensuojelulaki 417/2007, 50.) Lastensuojelun laitoshoitoa antavat lastenkodit, nuorisokodit, koulukodit sekä näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Nimestään huolimatta laitokset ovat yleensä hyvin kodinomaisia. Yksiköt voivat olla erikoistuneita hoitamaan joko pieniä lapsia, nuoria tai jotain erityishoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria. Osassa lastensuojelulaitoksista voidaan hoitaa myös kokonaisia perheitä. Suurin osa lastensuojelulaitoksista tarjoaa tällä het-

14 14 kellä kaikenikäisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden pitkäaikaiseen hoitoon. (Lastensuojelun Keskusliitto i.a.) Lastensuojelulaitoksiin kuuluvat myös sijaishuollon arviointiyksiköt, joissa nuoren tilanne arvioidaan ennen sijoituspäätöstä. Arviointilaitoksessa jokaisen nuoren kohdalla mietitään erikseen, onko sijoitus takaisin kotiin mahdollinen ja jos ei, niin mikä olisi nuorelle sopivin sijoituspaikka. Lapsen kasvatuksen tukemiseksi tai lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden huoltajiensa kuntouttamiseksi voidaan järjestää väliaikaisesti perhehoitoa tai laitoshoitoa. Tämä lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide voidaan toteuttaa lapselle yksin tai hänen hoidostaan vastaavien henkilöiden kanssa yhdessä. Ennen avohuollon sijoitusta on kuultava huoltajia ja 12 vuotta täyttänyttä lasta. Avohuollon sijoitus edellyttää aina huoltajan suostumusta. 12 vuotta täyttänyt lapsi voidaan sijoittaa yksinään ainoastaan, jos hän suostuu siihen myös itse. (Taskinen 2007, 43.) Laitoshoidossa hoitomuodot ja työkäytännöt pyritään harkitsemaan jokaisen kohdalla yksilöllisesti. Työ laitoksissa määritellään osittain lapsen tai nuoren asianajoksi, jonka tavoitteena on lapsen tai nuoren aseman parantaminen erilaisilla toimintamuodoilla. Pitkäaikaislaitoksessa keskeisenä toiminnan tavoitteena on hyvän elämän luominen nuorelle ajankohtaisessa tilanteessaan. Pitkällä tähtäimellä hänelle on pyrittävä tarjoamaan hyvät itsenäisen elämän hallintakeinot. (Virta 1994, ) Sijaishuoltoa määrittävät lastensuojelulain ja -asetusten lisäksi muun muassa laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, perhehoitajalaki, sosiaalihuoltolaki, hallintomenettelylaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laitoshuollossa vastataan nuorten tarpeisiin erilaisilla perustehtävillä ja työmuodoilla. Hoito, kasvatus, perushoito ja arviointi ovat tyypillisimmät huollon osatekijät. Perushoito lastensuojelulaitoksessa on arkipäivän rutiineja. Lisäksi jokainen tarvitsee myös yksilöllistä, kehitystasoaan ja ikäänsä vastaavaa aikuisen huolenpitoa. Asiakasta tulisi kannustaa ottamaan vastuu omista valinnoistaan ja teoistaan jo mahdollisimman varhaisesta iästä lähtien. Tukea ja kannustusta on tarjottava, mutta asioita ei tulisi tehdä asiakkaan puolesta. (Kyrönseppä & Rautiainen 1993, 63.)

15 15 Kotikasvatuksen korvaavalla hoidolla ja kasvatuksella lastensuojelulaitoksessa tarkoitetaan lapsen tai nuoren iänmukaisen kasvun ja kehityksen tukemista. Työ on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja heidän sopeutumisen tukemista erilaisiin tiloihin ja tilanteisiin. Lapsille ja nuorille on pyrittävä välittämään iänmukaisia arvoja, asenteita, tietoja, taitoja ja psyykkisiä valmiuksia. Korjaavan hoidon, eli mahdollisten mielenterveydellisten ja kehityshäiriöiden oireiden hoitamisen, pääperiaatteena laitoshuollossa on lapsen tai nuoren omatoimisuuden lisääminen ja erityisesti omahoitajasuhteen merkityksellisyyden korostaminen. (Kyrönseppä & Rautiainen 1993, ) Laitoksen työntekijöiden lisäksi asiakkaan hoitoon osallistuvat esimerkiksi nuoren asiaan perehtynyt lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja psykologi. Laajan moniammatillisen asiantuntijajoukon muodostamalla verkostolla tulee pyrkiä löytämään sopivimmat asiakkaan yksilöllistä kehitystä edistävät toimintamuodot. (Kyrönseppä & Rautiainen 1993, 65.) Laadukkaan lastensuojelutyön edellytyksenä ovat riittävät tiedolliset, taidolliset ja määrälliset resurssit. Työskentelyn tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista, lisäksi lastensuojelutyön kehittämiseksi työskentelyn dokumentointi, seuranta ja arviointi ovat tärkeitä osa-alueita. (Rousu & Holma 1999, ) Jatkuvan ja säännöllisen arvioinnin avulla kyetään näkemään, mitkä asiat asiakkaan elämässä ovat hyvin ja missä hän tarvitsee enemmän tukea. Arvioinnin apuna käytetään esimerkiksi yksilöllistä hoito- ja kasvatussuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti. Näin voidaan asettaa kokonaisvaltaiselle huollolle yksilölliset tavoitteet ja menetelmät. Kokonaisuudessaan arvioinnilla tarkoitetaan asiakkaan fyysisen, sosiaalisen, pedagogisen ja psykologisen tilan kartoittamista. Asiakkaan tilanteesta pyritään neuvottelemaan eri alojen asiantuntijoiden kanssa välittömästi tarpeen vaatiessa. (Kyrönseppä & Rautiainen 1993, ) 2.5 Lastensuojelu jälkihuolto Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Sen avulla tuetaan lasta tai nuorta, hänen huoltajiaan

16 16 sekä henkilöä, jonka hoidossa lapsi tai nuori on. Jälkihuollon tarkoituksena on turvata aikaisemman huollon kantavuus ja varmistaa, ettei nuori ajaudu liian varhain lopetetun tuen vuoksi muun yhteiskunnallisen huolto- tai hoitojärjestelmän varaan. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Taskinen 2007, 88.) Ensisijaisena tavoitteena lastensuojelun jälkihuollollisissa toimissa on saada nuoret sitoutumaan oman tilanteensa kehittämiseen. Toisin sanoen pyritään siihen, että nuorilla on realistinen kuva tilanteestaan ja he ovat valmiita työskentelemään tilanteensa parantamiseksi. Pidemmällä tähtäimellä tarkoitus on saavuttaa mahdollisimman usean nuoren kohdalla tilanne, jossa he ovat riippumattomia jatkuvasta yhteiskunnallisesta taloudellisesta tuesta ja kokevat itsensä oman elämänsä subjekteiksi. (Särkelä 2001, ) Jälkihuollollisen tuen tulee olla sosiaalista ja taloudellista. Jälkihuollossa erityisen tärkeäksi koulutusuran tukemisen ohella nousee asunnon järjestäminen ja asunto-olojen parantaminen. Jokaisella lastensuojelutoimenpitein sijoitetulla nuorella on subjektiivinen oikeus jälkihuoltona osoitettuun asuntoon tai asumiseen liittyvien puutteiden poistamiseen. Jälkihuoltoon liittyvänä velvoitteena kunnan on myös vastattava nuoren taloudellisesta selviytymisestä. Tämä taloudellinen tuki ei ole sidottu toimeentulotukeen vaan taloudellisen avun tulee kussakin tilanteessa olla riittävä. (Mikkola & Helminen 1994, ) Lastensuojelun sosiaalityöntekijän rooli on ajallisesti ja tarveperustaisesti muuttuva. Sosiaalityöntekijän tulisi kantaa kokonaisvastuu nuoren jälkihuollosta, tarkoittaa se sitten käytännössä milloin mitäkin; joskus hänen tulee antaa enemmän tilaa muille viranomaisille ja toisinaan taas perehtyä nuoren auttamiseen ihan arkisissakin asioissa. Sosiaalityöntekijän kokonaisvastuuseen jälkihuollon toteutumisesta kuuluu muun muassa velvollisuus havainnollistaa nuorelle, mitä lakisääteisiin palveluihin liittyy, ja tukea nuorta tämän valinnoissa. Nuoren perusturvasta on huolehdittava ja häntä tulee tukea

17 17 hakemaan hänelle kuuluvia palveluja. Sosiaalityöntekijän tehtävä on myös laatia jälkihuoltosuunnitelma ja tarkistaa sitä riittävän usein nuoren ja hänen lähiverkostonsa kanssa sekä tiedostaa se seikka, ettei vastuuta nuoren asioista voi siirtää kenellekään muulle toimijalle, vaikka niitä olisikin nuoren ympärillä. Sosiaalityöntekijän tulee siis tiedostaa oma koordinoiva roolinsa, johon kuuluu kokonaisvastuu nuoren asioiden hoidosta kuin myös kyetä siirtämään tämä vastuu nuorten yksilöllisistä suunnitelmista mahdolliselle seuraajalleen.(laaksonen 2004a, ) Anne Varho-Soininen on pro gradu -tutkielmassaan (2003) tarkastellut jälkihuollossa olevien nuorten itsenäistymistä ja elämänhallintaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä jälkihuollettavilla nuorilla on siitä, mitä jälkihuolto on. Minkälaisia eväitä nuorille tarjotaan itsenäistymisvaiheessa ja onko tuki ollut riittävää. Tulokset osoittivat, että jälkihuollossa on parantamisen varaa. Sosiaalitoimen jälkihuollossa oleville on tarjottu itsenäistymisvaiheessa asunto ja tukihenkilöpalveluja. Arkisissa rutiineissa tukeminen on ollut enemmän muiden organisaatioiden vastuulla. Sosiaalitoimessa jälkihuolto merkitsee ainoastaan taloudellisen tuen antamista. Toimiva ratkaisu sijoitettuna olleiden nuorten kohdalla oli ollut itsenäisen elämän aloittaminen tukiasunnossa ja sieltä omaan asuntoon siirtyminen. Myös tukihenkilöpalveluja käytettiin yleisesti. (Varho-Soininen 2003.)

18 18 3 ITSENÄISTYVÄ NUORI 3.1 Nuoruusikä elämänkaaren vaiheena Nuoruus on erityinen elämänvaihe, jonka pituus vaihtelee riippuen yksilöstä ja kulttuurista, jossa nuori elää. Se, miten kauan muiden mielestä nuoren on hyväksyttävää viettää nuoruuttaan, on kulttuurisidonnaista. Länsimaisessa kulttuurissa nuoruuden läpikäymiselle hyväksytään pidempi ajanjakso, kun taas esimerkiksi monissa itämaisissa kulttuureissa aikuistuminen tapahtuu nuorempana työhön lähdön tai avioliiton myötä. Myös lapsuusvaihe on usein länsimaista lyhyempi. Kuitenkin kulttuurista riippumatta myös saman perheen sisällä eletty nuoruus voidaan kokea pituuden ja voimakkuuden mukaan erilaisena, esimerkiksi sisarusten kohdalla kokemukset voivat vaihdella suuresti. Myös eri aikoina eletty nuoruus näyttäytyy erilaisena ja saa erilaisia merkityssisältöjä. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilen 2003, 13.) Yhtä monta kuin on nuorta, on myös erilaista kokemusta nuoruusvaiheen läpikäymisestä. Tietynlaisia yhteneväisyyksiä on tästä vaiheesta kuitenkin löydettävissä. Näihin kuuluvat muun muassa kapinointi auktoriteetteja vastaan, ruumiilliset muutokset ja sitä myötä henkinen kasvaminen. Myös aikuistuminen tuo mukanaan omia haasteita, joita ovat muun muassa oman seksuaalisuuden hyväksyminen ja hallinta, yksilöllisen identiteetin vakiinnuttaminen, irtautuminen huoltajan vaikutuspiiristä sekä aikuisen velvollisuuksien hyväksyminen. Nuoruus voidaan nähdä elämän toisena mahdollisuutena, elämänvaiheena, jolloin nuori voi korjata lapsuusajan ratkaisemattomat ongelmat. (Vuorinen 1998, 199.) Nuoruusaikana nuori tarvitsee uusia ihmissuhteita, jotka avartavat nuoren maailmaa kodin ulkopuolelle. Tämän vuoksi ikätoverit ovat nuoruudessa tärkeässä roolissa ja väljentävät nuoren ja huoltajan välistä suhdetta. Tytöille tärkeimpään rooliin kodista ja huoltajista irtauduttaessa nousee usein paras ystävä, kun taas pojilla tarvitsevuus kohdistuu ryhmään kuulumiseen, joka toimii yksittäisen jäsenen rohkaisijana. (Vuorinen 1998, )

19 19 Kaikilla nuoruutta tutkivilla tieteenaloilla on oma käsityksensä nuoruudesta. Nuoruutta voidaan lähestyä eri näkökulmista: Kasvatustiede poimii osa-alueekseen nuoren oppimisen ja oppimisympäristön sekä korostaa kasvattajan roolia nuoren elämässä. Yhteiskuntatiede sitä vastoin tutkailee nuoruuden esiintymistä eri ryhmissä, tutkien esimerkiksi nuorisokulttuuria, -rikollisuutta ja päihteiden käyttöä. Hoitotieteessä puolestaan painottuvat nuoren voimavarat ja toimintakyky hyvinvoinnin edistämisessä tai saavuttamisessa. (Aaltonen ym. 2003, 13.) Lääketieteelliseltä kannalta murrosikä on osa nuoruutta. Tällöin nuori saavuttaa sukukypsyyden ja sukupuoliominaisuudet alkavat kehittyä. Nämä muutokset omassa kehossa aiheuttavat usein nuorelle hämmennystä ja usein nuoret ajautuvat jonkin asteiseen kriisiin yrittäessään hyväksyä nämä muutokset ja uuden minäkuvansa. Psykologia keskittyykin juuri tähän henkiseen kehitykseen, jonka kautta nuori läpikäy omaa elettyä elämäänsä. Tällöin nuoruutta määritellään usein elämänvaiheteorioiden avulla. Elämänkaaripsykologiassa korostetaan tyypillisesti sitä, että ihmisen kehityksen eri vaiheet eroavat erityisesti sen mukaan, millaisia sosiaalisia odotuksia, normeja, rooleja ja mahdollisuuksia yhteiskunta, sen eri instituutiot ja kulttuuri kohdistavat yksilöön. (Nurmi 1997, ) Nuoruusvaiheessa nuori joutuu tosi paikan eteen. Kouluun loppuun saattaminen, työn tai opiskelupaikan etsiminen, asevelvollisuus ja parisuhteeseen valmistautuminen sekä erilaiset haaveet tuovat nuoren eteen uudenlaisia haasteita, joiden menestyksekäs läpikäyminen luo pohjan aikuisuuteen kasvamiselle. Niille nuorille, jotka ovat epäonnistuneet aikaisempien vaiheiden kehitystehtävissä, nämä haasteet voivat tuntua ylivoimaisilta. (Vuorinen 1998, 211.) Lastensuojelulaki määrittelee lapseksi alle 18-vuotiaan ja nuoreksi alle 21-vuotiaan henkilön. Lastensuojelullisesti tämä 18-vuoden ikä merkitsee sijaishuollon päättymistä ja nuoren vapautta valita käyttäkö hän jälkihuoltopalveluja vai ei. Nuoren täytettyä 21 vuotta hänet luetaan aikuiseksi ja oikeus jälkihuoltoon lakkaa. (Laaksonen 2004b, 263.) Laki ei kuitenkaan määrittele nuoruuden alkamiselle minkäänlaista alaikärajaa, vaan nuoruuden alkaminen on kunkin kohdalla yksilöllistä ja riippuu yksilön omasta kehitystasosta. Nuoruus elämänvaiheena ja uusina mahdollisuuksina näyttäytyy vastuun

20 20 harjoittelemisena, johon kuuluvat oleellisena osana myös edesvastuullisuus omista teoistaan sekä niin fyysisten kuin henkisten muutosten läpikäyminen. Nuoruusvaiheessa, etsiessään oman elämänsä merkitystä, lapsesta kasvaa hiljalleen aikuinen, jolla on oma persoonallisuus, ulkomuoto sekä sosiaalinen ympäristö, joka omalta osaltaan on mukana vaikuttamassa nuoren kehitykseen. (Aaltonen ym. 2003, ) 3.2 Laitoksesta itsenäistyvät nuoret Irmeli Järventie on tutkimuksessaan (1999) ryhmitellyt lasten oikeudet kolmeen kategoriaan, joita ovat 1) osallisuus hyvinvoinnin resursseihin, 2) suojelu ja huolenpito, sekä 3) osallisuus itseä koskevaan päätöksen tekoon ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen oikeuksien toteutuminen mikä tarkoittaa, että nuorelle tulee taata riittävä perushuolenpito, johon kuuluu ruoka, aikuisen läsnäolo, puhtaus ja lepo. Lisättäessä nuoren osallisuutta omaan elämäänsä tarjoamalla hänelle vaikutusmahdollisuuksia häntä itseään koskeviin asioihin sekä ottamalla hänet mukaan päätöksentekoon, voidaan syrjäytymisen riskitekijöitä vähentää nuoren elämässä. (Järventie 1999, 120.) Järventie painotti tutkimuksessaan varhaisen puuttumisen mallin tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisyssä sekä kohdennettua tukea eri tahojen toimijoiden keskuudessa. Ennalta ehkäisevän työn tuloksellinen kohdentaminen edellyttää jatkuvaa tuen tarpeen määrittelyä eri tasoilla. Lasten kasvussa aikuisiksi ja yhteiskunnallisiksi toimijoiksi hän määritteli keskeisiksi tekijöiksi perushoivan ja psykososiaalisen hyvinvoinnin. Mikäli perushoiva on puutteellista tai lapset voivat psyykkisesti huonosti, voidaan lapsen katsoa olevan syrjäytymisvaarassa. (Järventie 1999, 26 28, 120.) Itsenäistymiseen ja nuoruuteen liittyy monia uusia ja haastavia elämänvaiheita. Kehonmuutokset, mielialanvaihtelut ja samaan aikaan peruskoulun päättyminen ja vastuun lisääntyminen voivat olla nuorelle stressaavia tekijöitä (Aaltonen ym. 2003, 13). Kotona asuvalle nuorelle vastuunotto tapahtuu useimmiten porrastetusti. Nuoret joutuvat esimerkiksi vanhempien vieraillessa muun muassa opettelemaan yksinoloa, käymään itsenäisesti kaupassa ja valmistamaan ruokaa itselleen. Lastensuojelulaitoksessa työskennellessäni olen havainnut, että siellä asuvalla nuorella on harvemmin mahdollisuus tä-

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Nurmijärven kunta Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Juha Sutelainen 15.11.213 Taloudellisen mallintamisen lähtökohtia Mallilla simuloidaan yksittäisen kuntalaisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

LAATUA ETSIMÄSSÄ. -Tutkimus Helsingin kaupungin lastensuojelun asumisharjoittelun toteutusmalleista

LAATUA ETSIMÄSSÄ. -Tutkimus Helsingin kaupungin lastensuojelun asumisharjoittelun toteutusmalleista LAATUA ETSIMÄSSÄ -Tutkimus Helsingin kaupungin lastensuojelun asumisharjoittelun toteutusmalleista Heini Säisä & Erja Vehmas Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön Petrea 29.10.2014 1 Toimivaltapykäliä SHL 3.2 : aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu,

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

-Uusi lastensuojelulaki (417/2007) voimaan 1.1.2008 mikä muuttuu?

-Uusi lastensuojelulaki (417/2007) voimaan 1.1.2008 mikä muuttuu? -Uusi lastensuojelulaki (417/2007) voimaan 1.1.2008 mikä muuttuu? Pia Lahtinen Kehittäjäsosiaalityöntekijä Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö (KEHYS) Riitta Siekkinen Kehittäjäsosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Juha Jokinen, Asiakasohjausyksikön päällikkö Sijaishuollon asiakasohjaus HELSINKI Yleistä - Hki kilpailutti sijaishuollon palvelut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Muutokset lastensuojeluun 2016

Muutokset lastensuojeluun 2016 Muutokset lastensuojeluun 2016 36 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön

Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön 3.11.2015 Julia Kuokkanen L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Helsinki Puh. (09) 329 6011

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot