Hallitus , LIITE 13. HUS Tilakeskus LOHJAN SAIRAALA PSYKIATRIAN, FYSIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN UUDISRAKENNUSHANKE HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 13 HUS Tilakeskus LOHJAN SAIRAALA PSYKIATRIAN, FYSIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN UUDISRAKENNUSHANKE HANKESUUNNITELMA

2 TIIVISTELMÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella aikuisten psykiatriset vuodeosastopalvelut on sijoitettu Paloniemen sairaalaan. Sairaalassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Lohjan sairaalasta, on 64 sairaansijaa. Lohjan alueen psykiatrisen toiminnan akuutti- ja kuntoutuspoliklinikkatoiminta sekä päiväosasto on hajautettu kolmeen eri toimipisteeseen. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka toimii Lohjan sairaalassa. Lisäksi Paloniemen sairaalassa tuotetaan avohoitopalveluja. Fysiatrian ja kuntoutuksen palvelut kattavat sairaalan vuodeosastojen lisäksi avohoito- ja yksityissektorilta lähetteillä tulevat potilaat ja toimitilat sijaitsevat Lohjan sairaalassa. Paloniemen sairaalatilat ovat kuntien omistuksessa ja tiloihin ei ole suunniteltu peruskorjausta. Tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa ja ne eivät täytä nykyvaatimuksia. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä (PU2020A) viitataan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimittamaan selvitykseen, jossa todetaan, että HUS valtuusto on kokouksessaan tehnyt niin sanotun suurten rakennushankkeiden investointiohjelman, jonka mukaan Lohjan sairaalan yhteyteen rakennetaan Lohjan sairaanhoitoalueen aikuispsykiatrian vuodeosastotilat ja samaan yhteyteen siirretään Lohjan kaupungin alueella sijaitsevat avohoidon yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Lohjan sairaalassa sijaitsevat fysiatrian ja kuntoutuksen tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset lisääntyneeseen toimintaan nähden. Hankesuunnitelman mukaan Lohjan sairaalan viereen rakennetaan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen toiminnoille uudisrakennus, joka on osin kaksi- osin kolmikerroksinen. Paloniemen sairaalan toiminta lakkautetaan uudisrakennuksen valmistuttua ja uusiin psykiatrian tiloihin sijoitetaan 50 sairaansijaa kolmelle vuodeosastolle kolmeen eri kerrokseen. Suurin osa potilashuoneista tehdään yhden hengen huoneiksi, muutama potilashuone rakennetaan kahden hengen huoneeksi. Osa potilashuoneista tehdään hieman suuremmiksi, jotta mahdollisen tilapäisen ruuhkahuipun aikana näihin huoneisiin voidaan sijoittaa kaksi potilasta. Psykiatrian avohoito- ja poliklinikkatoimintaa sijoitetaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan tilat myös fysiatrian ja kuntoutuksen toiminnalle, jolloin Lohjan sairaalassa olevat nykyiset tilat vapautuvat muulle toiminnalle. Kellarikerrokseen rakennetaan molempien tulosyksiköiden käyttöön tulevia yhteisiä tiloja, muun muassa saunatilat, sekä teknisiä tiloja. Matalamman osan katolle rakennetaan koko uudisrakennusta palveleva ilmanvaihtokonehuone. Uudisrakennuksen hankesuunnitteluvaiheen asiakirjoista mitattu bruttoala on brm2 (kerrosala 7 574,5 kem2) ja tilavuus m3. Rakennuksen hyötypinta-ala on hym2. Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien investointiohjelmaan 22,6 milj. euron (alv 0 %) suuruisena. HUS:n valtuusto on hyväksynyt Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennushankkeen kustannukseksi 19,2 milj. euroa. Kustannuksissa voidaan HUS:n valtuuston päätöksen mukaisesti lisäksi ottaa huomioon tarjousindeksin 4/2010 jälkeinen muutos: kustannukset voivat nousta alkuperäisestä arviosta hankesuunnitelman kustannusarvion laskentaajankohtaan mennessä enintään 21,6 milj. euroksi. Tämän lisäksi esitetään maalämpöjärjestelmän 1 M :n lisäkustannukset hyväksyttäväksi hankkeeseen. Suunnitelman mukaan hankkeen rakennustyöt alkavat maaliskuussa 2013 ja hanke valmistuu vuoden 2015 alkupuolella.

3 1 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT NYKYINEN TOIMINTA Psykiatria Fysiatria ja kuntoutus SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE Psykiatria Fysiatria ja kuntoutus Sairaanhoidolliset palvelut ja muut tukipalvelut Muut tilat SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Psykiatria Fysiatria ja kuntoutus HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Suunnitellut tilaratkaisut Kulkuväylät Rakennustekniset työt LVIA- ja SPR -tekniikka Sähkö- ja teletekniikka Kiinteät sairaalalaitteet ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Tilapäisjärjestelyt Häiriöt työmaan aikana KUSTANNUSARVIO AIKATAULUTAVOITTEET ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN...30

4 LIITTEET: Liite 1 Asemapiirros Liite 2 5 Pohjapiirustukset Liite 6 Leikkauskuvat Liite 7 (7a ja 7b) Julkisivut Liite 8 ja 9 Havainnekuvat Liite 10 Tilaluettelo Liite 11 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös

5 3 1 JOHDANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluva Lohjan sairaala sijaitsee osoitteessa Sairaalatie 8, Lohja. Lohjan sairaalan päärakennus on valmistunut vuonna 1979 ja sairaalan yhteyteen on valmistunut laajennusosa vuonna Tontilla sijaitsevat rakennukset ovat tilavuudeltaan yhteensä m3 ja pinta-alaltaan m2. Lohjan sairaanhoitoalueen (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Vihti) väestö oli vuoden 2010 lopussa noin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan sairaanhoitoalueen väestö tulee olemaan noin vuonna Lohjan sairaalan yhteyteen rakennetaan yhteishankkeena tilat Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian vuodeosastotoimintaa ja Lohjan kaupungin alueen aikuispsykiatrista avohoitoa varten sekä fysiatrian ja kuntoutuksen polikliiniset fysio- ja toimintaterapiatilat sekä fysiatrien vastaanottotilat. Lohjan sairaanhoitoalueen aikuispsykiatrian avohoidon toimipisteitä on Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. Alueen sairaalahoitoa vaativien psykiatristen aikuispotilaiden hoito toteutetaan nykyään lähes kokonaan Paloniemen sairaalassa, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Lohjan sairaalasta, osoitteessa Paloniementie 52, Lohja. Paloniemen sairaala on valmistunut vuonna 1959 ja sairaalan yhteydessä oleva lisäsiipi terapiatiloineen 1980 luvun alkupuolella. Paloniemen sairaalassa on 64 sairaansijaa. Paloniemen sairaala on alueen kuntien omistuksessa ja tilat on vuokrattu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin käyttöön. Sairaala on huonokuntoinen ja peruskorjaamaton eikä vastaa psykiatrisen sairaalahoidon nykyvaatimuksia. Kuntien suunnitelmissa ei ole investointeja Paloniemen sairaalan peruskorjaukseen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto edellytti Paloniemen sairaalaan tehdyn ohjauskäynnin perusteella, että HUS - psykiatrian toimintasuunnitelman mukainen uusi psykiatrinen osastoyksikkö tulee rakentaa viipymättä ja viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Aluehallintoviraston lopullinen päätös, , asiasta on tämän asiakirjan liitteenä (liite11). Tämä suunnitelma on yhdenmukainen HUS-kuntayhtymän hallituksen hyväksymän HUS Psykiatrian toimintasuunnitelman kanssa. Psykiatrisen vuodeosastotoiminnan siirtämisestä somaattisen sairaalan yhteyteen on tehty useita selvityksiä, joissa on todettu siirron olevan toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto nykyisen psykiatrisen sairaalarakennuksen ollessa käyttöikänsä päässä. Viimeisin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian selvitysraportti on vuodelta 2009, niin sanottu Aerin raportti, jossa suositellaan uudisrakennuksen rakentamista Lohjan sairaalan yhteyteen. Samassa raportissa tuodaan esille avohoidon vahvistamisen toteuttaminen. Suunnitelmien mukaan uudisrakennukseen tulee 50 psykiatrista sairaansijaa. Lohjan sairaalassa toimivan fysiatrian ja kuntoutuksen yksikön tilat ovat toimintaan nähden ahtaat, riittämättömät ja epäkäytännölliset. Vuodeosasto- ja poliklinikkapotilaiden jatkofysio- ja toimintaterapiat toteutetaan osittain perusterveydenhuollossa sekä maksusitoumuksilla. Tilojen laajentaminen mahdollistaa tarkoituksenmukaisemman potilaiden kuntoutuksen ja vähentää maksusitoumuksien määrää. Hankkeen myötä psykiatrian toimintaan ei ole suunnitteilla henkilökuntalisäyksiä. Fysiatrian ja kuntoutuksen osalta henkilöstölisäyksiä on tulossa.

6 4 Esitettävän uudisrakennushankkeen synergiaetuina saadaan säästöjä. Suurimmat säästöt ovat tukipalveluissa, tilojen käyttömenoissa ja potilaskuljetuksissa sekä tieto- ja puhelinliikenteen uudelleen järjestelyissä. Psykiatrian vuokratulot pienenevät ulkoisten vuokrakulujen vähetessä. Hankkeen ratkaisuissa on huomioitu HUS:n ohje Energiatehokkuuden varmistaminen rakennusinvestoinneissa ja hankkeessa on päätetty valita energiamuodoksi maalämpöjärjestelmä. Liitos aluelämpöjärjestelmään ja yksi vedenjäähdytyskone rakennetaan maalämpöjärjestelmän rinnalle. Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien investointiohjelmaan 22,6 miljoonan euron suuruisena. Hankesuunnittelun yhteydessä on laadittu turvallisuusselvitys. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Paloniemen sairaala on otettu käyttöön vuonna Sairaalan lisäsiivessä sijaitsevat terapiatilat on otettu käyttöön 1980 luvun alkupuolella. Sairaalan aikuispsykiatristen osastojen tilat ovat vanhanaikaisia ja peruskorjauksen tarpeessa. Sairaalan tilat ovat kuntien omistuksessa ja olemassa oleviin tiloihin ei ole suunniteltu investointia. Paloniemen sairaalassa on 64 sairaansijaa ja siellä toimii ympärivuorokautisesti päivystävä aikuispsykiatrinen vuodeosastotoiminta. Sairaalassa tuotetaan sairaalahoidon lisäksi myös polikliinisia hoitokäyntejä ja päiväosastokäyntejä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatristen palvelujen kehittämisestä on tehty raportti (Juhani Aer) vuonna Raportin mukaan Uudellamaalla ei tule lisätä psykiatristen sairaansijojen määrää vaan sen sijaan lisätään avohoitoa ja avohoidon uudistamista jatketaan. Raportissa todetaan myös, että Lohjan psykiatrisen sairaalan uudisrakennushanke tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on tehnyt ohjauskäynnin Paloniemen sairaalaan syksyllä Aluehallintoviraston mukaan Paloniemen sairaalan potilasosastojen tilat eivät täytä psykiatrisille osastoille tällä hetkellä asetettuja laatuvaatimuksia ja aluehallintovirasto edellyttää uuden psykiatrisen vuodeosastoyksikön rakentamisen toteuttamista viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Psykiatrisen potilaan hoidon perustana on toimiva, monipuolisia hoitoja ja kuntoutuspalveluja tuottava avohoito, jossa toteutuu sekä hoidon saumattomuus että joustavuus ja jonka tukena ovat riittävät vuodeosastopalvelut. Vuodeosastotoimintojen ja pääosin myös aikuispsykiatrisen avohoidon palvelujen keskittäminen Lohjan sairaalan yhteyteen mahdollistaa toimivien palvelukokonaisuuksien luomisen. Keskittämisellä mahdollistetaan tehokkaat hoitoprosessit, saadaan säästöjä tukipalveluissa, tilojen ylläpidossa, potilaskuljetuksissa ja muun muassa tieto- ja puhelinliikenteessä. Henkilökuntaresursseja voidaan suunnata avohoidon kehittämiseen ja lisäämiseen. Lohjan sairaanhoitoalueen fysiatrian ja kuntoutuksen yksikkö toimii Lohjan sairaalan tiloissa ja kuuluu hallinnollisesti operatiiviseen tulosyksikköön. Nykyiset tilat ovat riittämättömät, ahtaat ja epäkäytännölliset HUS-strategian mukaisen optimaalisen toiminnan järjestämiseksi.

7 5 Fysiatrian ja kuntoutuksen yksikkö sekä psykiatrian yksikkö ovat tehneet erilliset tarveselvitykset keväällä Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennushankkeesta yksiköt ovat tehneet yhteisen hankeselvityksen keväällä HUS:n strategian mukaisesti suunnittelussa huomioidaan tilojen riittävyys, toiminnallisuus, palvelutuotannon tehokkuus, hoitoprosessit, kuntayhteistyö, avohoitovetoisuus ja monimuotoisuus. Kaikissa toiminnoissa huomioidaan energiatehokkuus. Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen yhteisessä uudisrakennushankkeessa voidaan hyödyntää yhteen sovitettavia toimintoja ja tiloja. Kuntoutus, toimintaterapia ja fysioterapia on yhteistä kaikille osatoiminnoille. Eri erikoisalojen toimiminen samassa rakennuksessa lisää yhteistyötä, kehittää toimintaa, edesauttaa moniammatillista toimintaa ja lisää potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Potilas huomioidaan fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Työn päällekkäisyys vähenee, kun työnjaon mahdollisuus lisääntyy fyysisesti lähekkäin olevan toiminnan ansiosta. Tilojen yhteiskäytöstä saadaan synergiaetuja toimintaan. Tukipalvelujen kaikkia tiloja ei tarvitse rakentaa uudisrakennukseen, koska nämä tilat sijaitsevat nykyisessä sairaalarakennuksessa. 3 NYKYINEN TOIMINTA 3.1 Psykiatria Paloniemen sairaalan psykiatrisessa vuodeosastoyksikössä hoidetaan lähes kaikki alueen psykiatrista sairaalahoitoa vaativat aikuispotilaat. Sairaalapotilaista noin puolet on skitsofreniaa sairastavia potilaita, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa oireiden pahenemisjaksojen aikana. Psykoositasoisia mielialahäiriöpotilaita on noin neljäsosa ja loput potilaista potee persoonallisuushäiriöitä tai vanhuuteen liittyviä psyykkisiä sairauksia. Potilaat tulevat sairaalaan pääasiallisesti päivystysluonteisesti alueen ensiapupisteiden, terveyskeskuspäivystysten tai psykiatrian poliklinikoiden lähettämänä. Tärkein päivystystoimipiste on Lohjan sairaalan yhteydessä sijaitseva Tynninharjun terveysasema. Psykiatrisessa sairaalahoidossa käytetään taudinmäärityksen apuna somatiikan tutkimuskeinoja. Hoito on monimuotoista ja siinä hyödynnetään yhteisöllisyyttä, omahoitajuutta, yksilö-, perhe- ja verkostoselvittelyjä, psykologisia tutkimuksia ja sosiaalisten tilanteiden selvittelyä moniammatillisena tiimityönä. Hoitomuotoina on lääkehoitoa sekä sairaalapsykoterapiaa. Kuntouttamismenetelminä käytetään erilaisia toiminnallisia terapioita, ratsastus-, fysio- sekä liikuntaterapiaa. Aikuispsykiatrian avohoitoa on Lohjan sairaanhoitoalueella järjestetty Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. Avohoidossa hoidot ovat ajallisesti ja käyntikerroissa laskettuna suhteellisen lyhytkestoisia ja suurin potilasryhmä on keskivaikeat ja vaikeat masennuspotilaat. Psykoosisairaudet ovat pitkäkestoisempia ja enemmän resursseja vaativia. Hoitoon sitoutuminen tapahtuu turvallisen, luottamuksellisen hoitosuhteen avulla. Psykiatrinen hoito ja itsemääräämisoikeuden rajoitukset on säädetty mielenterveyslaissa. Psykiatrisen tehohoidon kaltaisissa tilanteissa edellytetään hoitajan jatkuvaa läsnäoloa. Näitä tilanteita varten osastolla on oltava asianmukaiset tilat. Tarvittaessa osastot tulee voida sulkea. Leposide- ja huoneeristystä varten tarvitaan asianmukaiset tilat.

8 6 Psykiatrian toimintaluvut vuonna 2010 Toimintaluvut Vuosi 2010 Vuodeosastot, hoitopäivät Poliklinikkasuoritteet* Lähde: Cressida * Poliklinikkasuoritteissa mukana Lohjan alueen avotoiminnoista pkl-käynnit, kotikäynnit ja päiväyksikkökäynnit sekä Vihdin alueen ensikäynnit Lohjalla Vuonna 2010 Paloniemen sairaalassa oli hoidossa keskimäärin 42,5 potilasta. Keskimääräinen hoitoaika on 16,9 vuorokautta. Akuuttiosaston keskimääräinen hoitoaika on 13,2 vuorokautta kun taas vanhusosastolla se on ollut 38,9 vuorokautta. Sairaalan kaikista hoitojaksoista puolet oli pituudeltaan viisi vuorokautta tai sitä lyhyempiä. Sairaalahoidon jälkeen potilaille tarjotaan erilaisia kuntoutus- ja hoitomuotoja. Psyykkisillä sairauksilla on yleensä toimintakykyyn alentava vaikutus. Hoitoon liittyvien riittävän monipuolisten toiminnallisten menetelmien käyttö edesauttaa ja tukee jäljellä olevaa toimintakykyä. Toiminnalliset terapiamenetelmät kuten esim. puutyöt, liikuntaterapia, musiikkiterapia ja kuvataideterapia tarvitsevat asianmukaiset, riittävät tilat. 3.2 Fysiatria ja kuntoutus Fysioterapian yksikön toiminta on alkanut vuonna Fysioterapian ja kuntoutuksen yksikkö sijaitsee Lohjan sairaalan ensimmäisessä kerroksessa ja sen toiminta on pikku hiljaa vakiintunut ja vahvistunut osaksi sairaalan tukipalveluja. Vuonna 2006 perustettiin Lohjan sairaalaan ensimmäinen fysiatrin virka, jolloin toiminnan nimeksi vahvistui Fysiatrian ja kuntoutuksen yksikkö. Yksikkö käsittää fysiatrian poliklinikan, fysio- ja toimintaterapiapoliklinikka- ja osastotoiminnan sekä apuvälinepalvelun. Potilaat tulevat poliklinikalle lähetteillä sairaanhoitoalueen avohoidon pisteistä ja yksityissektorilta sekä konsultaatiopyynnöillä sairaalasta. Ylilääkärin vastaanotolle tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaat potilaat. Ylilääkäri tutkii ja arvioi potilaiden jatkotutkimusten tarvetta ja määrittää diagnoosin. Lisäksi hän arvioi mahdollista lääkitystä, kuntoutusta, seurannan ja muiden konsultaatioiden tarvetta sekä työ- ja toimintakykyä. Potilaalle annetaan tarvittaessa lääkärin toimesta myös itsehoitoohjausta. Fysioterapian merkitys poliklinikkatoiminnassa on kasvanut. Kuntoutuksen merkitys leikkauspotilaiden jälkihoidossa ja halvauspotilaiden hoidossa on suuri. Fysioterapeutit ohjaavat ja kuntouttavat sairaalan eri erikoisalojen vuodeosastojen (kirurgia/ortopedia, neurologia, sisätaudit, keuhkosairaudet, naisten- ja lastentaudit, tehostettu valvonta) potilaita. Polikliinisesti fysioterapeutit ohjaavat ja kuntouttavat edellä mainittujen erikoisalojen potilaita sekä lisäksi fysiatrian ja ensiapupoliklinikan potilaita. Fysioterapeutti tutkii ja arvioi potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita, arvioi terapian tarvetta, toteuttaa fysioterapiaa (asento- ja liikehoidot, manuaalinen ohjaus esim. liikkumisessa ja siirtymisissä, yksilöllisesti laadittavien harjoitteiden ohjaus, erilaiset manuaaliset tekniikat ja menetelmät sekä fysikaaliset hoidot, esim. sähkökipuhoidot, itsehoito-ohjeet). Lisäksi fysioterapeutti arvioi apuvälinetarvetta, hankkii tarvittavat apuvälineet sekä ohjaa ja seuraa niiden käyttöä.

9 7 Potilasta aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämiseen liittyvistä valinnoista. Toimintaterapian avulla pyritään parantamaan potilaan toimintamahdollisuuksia ja tukemaan potilaiden suoriutumista päivittäisistä elämän toiminnoista. Toimintaterapeutin palveluja on suunnattu neurologisille osasto- ja poliklinikkapotilaille, käsikirurgian, ortopedian sekä palovamma- että monivammapotilaille jatkoterapiajärjestelyineen. Toimintamahdollisuuksien arviointien pohjalta voidaan muun muassa määritellä toimintaterapia- ja apuvälinetarve, selvittää potilaan turvallinen kotiutuminen sekä tehdä asunnonmuutostyö- ja apuvälinesuosituksia. Fysio- ja toimintaterapeutit tekevät tarvittaessa kotikäyntejä potilaan kotonaselviytymismahdollisuuksien arvioimista varten. Osteoporoosihoitaja pitää hoitajavastaanottoa, johon liittyy potilastyön lisäksi työryhmätyöskentelyä osteoporoosin alueellisen hoitoketjun laatimiseksi. Tehtäviin kuuluu myös perusterveydenhuollon osteoporoosiyhteyshenkilöiden kouluttamista ja yhteyshenkilönä toimimista. Yksikön poliklinikan toimintaan sisältyy myös vaativia työ-, toimintakyky ja kuntoutustutkimusten suorittamisia moniammatillisena yhteistyönä. Fysiatrian ja kuntoutusyksikön toimintaan kuuluu aktiivinen kuntayhteistyö ja alueellinen koulutus. Fysiatrian ja kuntoutusyksikön toimintaluvut vuonna 2010 Toimintaluvut Vuosi 2010 Fysiatrin suoritteet 603 Fysioterapeuttien vuodeosasto- ja poliklinikkasuoritteet yht Toimintaterapeuttien vuodeosasto- ja poliklinikkasuoritteet yht 871 Osteoporoosihoitajan/kuntoutusohjaajan suoritteet 765 Fysioterapeuttien suoritteista tuotettiin vuonna 2010 kirurgian toimialalle 6 141, sisätautien toimialalle 1 691, neurologiaan 1 172, fysiatriaan 152 sekä naistenja lastentaudeille 121. Toimintaterapiasuoritteet kohdistuivat suurelta osin neurologiaan johtuen toimintaterapian resurssoinnista. Polikliinisia lähetteitä vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla on ollut fysioterapiaan 259 kpl, toimintaterapiaan 52 kpl ja fysiatrille 242 kpl. Lastentautien fysioterapian maksusitoumuksia ei ole tarvinnut kirjoittaa vuonna 2011, koska ne on voitu hoitaa omana toimintana. Syyskuussa 2011 on saatu 0.5 fysioterapian vakanssia lastentautien yksikön käyttöön. Lasten toimintaterapiapalveluista on ollut kysyntää, mutta nykyisillä resursseilla pyydettyä palvelua ei ole voitu tarjota omana toimintana. 4 SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat seuraavat kunnat; Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti. Yli 65 vuotiaiden määrän ennustetaan lisääntyvän merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Väestön ikääntymisen myötä sekä vanhuspsykiatrian että fysiatrian ja kuntoutuksen tarve tulee kasvamaan.

10 8 Lohjan sairaanhoitoalueen väestön ikäjakauma vuonna 2010 ja ennuste vuonna 2020 Lohjan sairaanhoitoalueen väestö iän mukaan Yhteensä Vuosi Vuosi 2020E Psykiatria Paloniemessä sijaitseva aikuispsykiatrinen vuodeosastotoiminta sekä Lohjan kaupungin alueella toimiva aikuispsykiatrian avohoitotoiminta on suunniteltu siirrettäväksi Lohjan sairaalan yhteyteen suunnitteilla olevaan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennukseen. Psykiatristen palvelujen kysynnän ja tarpeen lisääntymiseen vaikuttavat muun muassa väestönkasvu sekä kaksoisdiagnoosipotilaiden määrän kasvu. Aikuisten uusiutuvien sairaalahoitoa vaativien psykoosien määrän oletetaan pysyvän ennallaan. Aikuisten mielialahäiriöiden sekä diagnosoinnin että hoidon tarve on kasvusuunnassa. Ihmisten tietoisuus hoidon saatavuudesta ja hoitoon hakeutuminen on lisääntymään päin. Valtakunnallisesti on tavoitteena vähentää psykiatrisia sairaansijoja siten, että niitä olisi 0,6 sairaansijaa tuhatta asukasta kohden laskettuna. Nykyisin Paloniemen sairaalassa on 64 sairaansijaa, mikä vastaa noin 0,7 sairaansijaa 1000 asukasta kohden. Uudisrakennukseen suunnitellaan 50 sairaansijaa mikä tarkoittaa vuoden 2020 väestöennusteeseen pohjautuen noin 0,48 sairaansijaa 1000 asukasta kohden, mikä on alle valtakunnallisen tavoitteen (50 sairaansijaa asukkaan sairaanhoitoalueelle). Psykiatrisen avohoidon osuus tulee lisääntymään ja vuodeosastohoitoajat tulevat lyhentymään, joten uudet toimintaja tilaratkaisut mahdollistavat sen, että 50 sairaansijaa vastaa myös kasvavia tulevaisuuden tarpeita. Hankesuunnitteluvaiheen aikana psykiatrian yksikkö on päivittänyt ja osin myös uudistanut toimintaprosessejaan sekä potilas- että hoitotoimintojen näkökulmasta. Psykiatrian poliklinikkatoimintojen suunnittelussa käytettiin apuna Delfoi Oy:n laskelmia. Laskelmatulosten perusteella on tarkennettu avohoidon ja poliklinikkatoiminnan prosessikaavioita. Tilojen monikäyttöisyys on myös huomioitu suunnitelmissa. Uusien toimintaprosessien mukaan käyttöön otetaan useampi hoitolinja, joiden mukaisesti hoitoprosessit sairaalassa ohjautuvat. Toimintatapojen muutoksella ja uusien toimintaprosessien käyttöönotolla voidaan vuodeosastoilta vapautuvia henkilöstöresursseja suunnata avohoitotoimintaan. Avohoidon painottaminen huomioidaan myös vanhuspsykiatristen toimintamallien kehittämisessä. Yleisesti toimintaa suunnataan nykyistä enemmän polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitomuotoihin. Sairausryhmäkohtaisiin hoitokokonaisuuksiin sisällytetään sekä koti- että laitoskotikäyntejä. Pitempiaikaista hoitoa tarvitsevat potilaat hyötyvät hoidon jatkuvuuden turvaamisesta ja vuodeosastohoitomahdollisuuden saamisesta tarpeen mukaan. Uudisrakennuksen valmistuttua on mahdollista toteuttaa potilaiden saumaton hoito poliklinikan ja vuodeosastojen välillä, kun toiminnat sijaitsevat samassa rakennuksessa lähellä toisiaan. Lohjan sairaalan yhteyteen rakennettava uudisrakennus mahdollistaa psykiatrisen päivystystoiminnan niveltymisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ja myöhemmin mahdollisesti niiden yhteisesti toimivan päivystysyksikön sekä alueen sosiaalipäivystyksen

11 9 kanssa soveltuvin osin. Järjestely mahdollistaa monipuolisen konsultaatiotoiminnan. Uudisrakennuksen valmistuttua psykiatristen vuodeosastojen kuormitusprosentti kasvaa nykyisestä. Sairaansijamäärät vähenevät nykyisestä 64:stä 50 sairaansijaan. Vuodeosastojen hoitopäiväennusteet vuonna 2020 (16 500) kuitenkin kasvavat verrattuna vuoteen 2010 (15 513). Vuodeosastojen kuormitus tulee vuoden 2020 ennusteiden mukaan olemaan 90 % (aikaisemmin 67 %). Paloniemen sairaalassa on nykyisin neljä vuodeosastoa ja uudisrakennukseen vuodeosastoja rakennetaan kolme. Toimintojen keskittyessä yhteen rakennukseen ja vuodeosastojen määrän vähentyessä voidaan vuodeosastojen henkilöstöresursseja hieman lisätä vastaamaan mitoituksiltaan paremmin nykyistä tarvetta, niin hyvä hoito kuin turvallisuusnäkökohdatkin huomioiden. Lisäksi avohoitoon saadaan siirrettyä toimintaprosessien tarkastelujen mukaisesti noin viisi henkilötyövuotta vastaava panos. Tätä resurssia tarvitaan etenkin tutkimus- ja konsultatiivisen toiminnan tehostamiseen ja vastaamaan vanhusväestön kasvavia tarpeita. Henkilökunnan työaikaa vuodeosastoilla vapautuu psykiatriseen hoitotyöhön myös siksi, että kulkeminen psykiatrian avopisteisiin ja somaattisen puolen tutkimuksiin potilaiden kanssa helpottuvat huomattavasti nykyisestä, toiminnan siirryttyä lähekkäisiin tiloihin. Henkilökunnan yhteisten koulutusten, kokousten ja neuvottelujen järjestäminen ja niihin kulkeminen helpottuu ja säästää työaikaa. Lohjan psykiatrian toimintalukuennusteet vuonna Toimintaluvut Vuosi 2020E Vuodeosastot, hoitopäivät Poliklinikkasuoritteet Vihdissä ja Karkkilassa psykiatrian polikliininen toiminta jatkuu uudisrakennuksen valmistumisen jälkeenkin, joten vuoden 2020 ennusteluvuissa ovat mukana vain uudisrakennukseen siirtyvät Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatriset toimintaluvut. Lohjan sairaanhoitoalueen aikuispsykiatrian kysyntää tulevaisuudessa ohjaa väestön kasvun ja väestön ikääntymisen lisäksi muun muassa tutkimus- ja hoitomenetelmien kehitys, muutokset sairastavuudessa, päihteiden käyttö, sairaaloiden työnjaon muutokset, erikoissairaanhoidon vaatimustaso, potilasryhmien muutokset (uusia / poistuvia potilasryhmiä), palvelujärjestelmän ja sen rahoituksen muutokset, henkilöstön saatavuus, kansantalouden tila, yksityissektorin käyttö ja maahanmuuttajien osuus. Huonetilat Vuodeosastot Potilasosastot ovat suunnitelmien mukaan lähes identtisiä ja ne sijaitsevat päällekkäin. Sairaansijoja on kaiken kaikkiaan 50. Osa yhden hengen potilashuoneista on pinta-alaltaan tilavampia, joten niihin voidaan sijoittaa liikuntaesteisiä tai liikuntarajoitteisia potilaita. Tilavampia huoneita voidaan tarvittaessa tilapäisesti käyttää joustavasti myös mahdollisten ruuhkatilanteiden aikana kahden hengen potilashuoneena. Huoneiden vaihteleva koko lisää tilojen muuntojoustavuutta mahdollisten toimintamuutosten yhteydessä. Eristyshuoneita on yhteensä neljä kappaletta, joissa ensimmäisen kerroksen eristyshuoneissa (2 kpl) on sulkutila. Eristyshuoneiden pääasiallinen toiminta on levottomien potilaiden rauhoittaminen ja toissijainen toiminta on

12 10 infektioeristysvalmiuteen varautuminen epidemioiden aikana (Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös PU2020A). Eristyshuoneiden viereen sijoitetaan valvomohuoneet, joista on esteetön näkö- ja puheyhteys eristystilaan ja näin ollen voidaan järjestää rauhattomien potilaiden jatkuva seuranta ja tilanteen kirjaaminen hyvän hoidon ja lain laatimalla tavalla. Kaikkien potilashuoneiden yhteyteen tulee WC-suihkutila. Osastoilla on potilaita varten erillinen tupakointitila, koska kaikilla tahdosta riippumattomassa hoidossa olevilla potilailla ei ole mahdollisuutta ulkoilla vapaasti. Lääkäreiden tutkimushuoneita on vuodeosastoilla kerrosta kohden kaksi kappaletta. Lisäksi on yhteiskäytössä olevia vastaanottohuoneita, joita käyttävät muun muassa omahoitajat, sosiaalityöntekijät sekä psykologit. Osastonhoitajalle ja sihteerille on omat toimistotilat. Osastonkanslia toimii osaston keskipisteenä ja se on sijoitettu niin, että siitä on hyvä näkyvyys koko osaston yleisiin tiloihin. Lääkehuone on sijoitettu toimenpidehuoneen läheisyyteen. Henkilökunnan taukotila on sijoitettu osastonkanslian läheisyyteen. Erillistä kokoustilaa voidaan käyttää henkilökunnan kokoustilana mutta myös ryhmätapaamisiin potilaiden ja eri yhteistoimintaryhmien kanssa. Potilasruuat tuodaan Raviolin keskuskeittiöstä keskitetysti valmiiksi tarjottimille jaettuna. Osastokeittiöissä säilytetään kerran päivässä tilattavia tuotteita (maidot yms.). Potilaiden ruokailutilana on osastonkeittiön läheisyydessä oleva päivähuone/ruokailutila. Ruokailuaikojen ulkopuolella potilaat voivat oleskella ja viettää aikaansa kyseisessä tilassa. Lisäksi potilaille on erillinen oleskelutila. Osastolla kiertää niin sanottu kanttiinikärry, josta potilaat voivat tarvittaessa ostaa virvokkeita. Kanttiinikärrypalvelu ostetaan Raviolilta. Osastoilla on lisäksi tarvittavat oheistilat kuten henkilökunnan WC-tilat, kulutustavaroiden ja liinavaatteiden varastotilat, huoltohuone, vaatehuoltotilat potilaiden omien vaatteiden päivittäistä huoltoa varten, likapyykin varastotilat, siivoushuone sekä jätteen välivarastointitilat. Jokaisella osastolla on yksi invamitoitettu WC-tila. Yhden WC-tilan kalusteet ovat korkeussäädettäviä ja muutamassa WC-tilassa sekä kaikissa vanhuspsykiatrian osaston WC-tiloissa on tukikahvat. WC- / suihkutilojen tilasuunnittelussa on huomioitu, että tilaan mahtuu potilaan lisäksi tarvittaessa potilasta avustavat henkilöt. Avohoidon tilat Psykiatrian avohoidon akuuttityöryhmän ja ahdistuneisuushäiriö- ja mielialahäiriöhoitolinjan, kuntoutus- ja psykoosipotilaiden hoitolinjan sekä psykiatrian hallintoyksikön tilat ovat rakennuksen toisessa kerroksessa. Akuuttityöryhmän toimintaan kuuluvat lähetteiden käsittely, tutkimukset, yleissairaalapsykiatriset konsultaatiot ja lyhyet hoidot. Avoyksikköön tuleville potilaille on sisäänkäynnin läheisyydessä eteis- ja pukeutumistilat. Avohoidon ja kuntouttavan toiminnan tiloissa on vastaanotto- ja toimistotiloja eri alojen terapeuteille (fysio-, liikunta-, toiminta-, taide-, musiikki- ja ratsastusterapeutti), lääkäreille, osastonhoitajalle ja osastonsihteerille. Osastonkanslia on sisääntulon läheisyydessä. Henkilökunnalle on kaksi erillistä taukotilaa, jotta etäisyydet potilastiloista eivät tulisi liian pitkiksi. Toiminnallisen terapian tiloja käytetään joustavasti sairaala- ja avohoidon potilaille. Potilaiden käytössä on tupakeittiömäinen päivähuone oleskelutilana, jossa päiväosastopotilaat myös ruokailevat. Taide- ja musiikkiterapialle sekä rentoutukselle on omat tilat samoin perhe- ja ryhmätapaamisille. Oheistiloina on

13 11 muun muassa WC-tiloja sekä henkilökunnalle että potilaille. Siivoustila on avohoitotoiminnan ja hallintotilan kanssa yhteinen. Hallintoyksikön tiloissa on vastaanotto- / toimistotiloja sekä neuvotteluhuone. Psykiatrian lähiarkisto sijaitsee myös tässä kerroksessa. Lähiarkistossa säilytetään aktiivihoidossa olevien potilaiden papereita. Paloniemen sairaalan omasta päätearkistosta luovuttaessa arkistoitava materiaali tulee sijaitsemaan Lohjan sairaalan arkistotiloissa. Psykiatrian kuntouttavan toiminnan tiloja on rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Psykiatrian toimintaterapeutit (3 terapeuttia) tarvitsevat ryhmätiloja erilaisia toimintaterapiaryhmiä varten. Toiminnalliset ryhmät ovat tärkeä osa psykiatrista kuntoutusta ja niiden tavoitteena on mm. sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen arviointi ja edistäminen. Potilaille tehdään toimintakyvyn arviointia yksilö- ja / tai pienryhmätoimintona, jotta saadaan selville potilaan suoriutuminen arkipäivän toiminnoissa. Toimintakyvyn arviointi auttaa myös kuntoutustarpeen selvittämisessä. Psykiatrialle tulee kellarikerrokseen yksi toimistohuone ja hoitohuone. Päivystävää lääkäriä varten rakennetaan asianmukainen lepotila. Sairaalapastorin työhuone on suunnitelmien mukaan toisessa kerroksessa. 4.2 Fysiatria ja kuntoutus Hankesuunnitteluvaiheen aikana fysiatrian ja kuntoutuksen yksikkö on päivittänyt toimintaprosessejaan sekä potilas- että hoitotoimintojen näkökulmasta. Osa fysiatrian ja kuntoutuksen palveluista hankitaan maksusitoumuksilla perusterveydenhuollon toimesta, koska potilaan tarvitsemaa kuntoutusta ei pystytä tarjoamaan erikoissairaanhoidosta eikä aina myöskään perusterveydenhuollosta. Maksusitoumuksien jakautumisesta eri potilasryhmille ei ole tarkkaa tilastointia. Fysiatristen, fysio- ja toimintaterapiapalveluiden tarve lisääntyy tulevaisuudessa väestön kasvun, väestön ikääntymisen, palvelurakennemuutosten ja kysynnän mukaan. Lohjan sairaalan toiminta on lisääntynyt ja osa toiminnoista, kuten muun muassa lisääntynyt keinonivelkirurgia, kasvattaa alueellisesti kuntoutuspalvelujen kysyntää. TULE (tuki- ja liikuntaelin) -sairaudet aiheuttavat edelleen mielenterveyden häiriöiden ohella enemmän työkyvyttömyyttä, laadukkaiden elinvuosien menetystä ja kustannuksia kuin mikään muu sairausryhmä. Kuntoutusmuotojen kehittämisen ja moniammatillisen yhteistyön tarve lisääntyy. Fysiatrian ja kuntoutuksen toiminnassa on jatkossa tärkeätä panostaa enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn. Riskiryhmien seulontaa tehostamalla ennaltaehkäisy ja hoidon aikaistuminen mahdollistuu. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa jatkuu ja ohjeiden päivittämistä ylläpidetään. HUS:n lääkinnällisen kuntoutuksen vastuiden selkiyttäminen ja alueellisen yhteistyön parantaminen katsotaan tarpeelliseksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen ohjausryhmän perustamista on suunniteltu. Fysiatrian ja kuntoutusyksikön arvioidut toimintaluvut vuonna 2020 Toimintaluvut Vuosi 2020E Fysiatrin suoritteet Fysioterapeuttien vuodeosasto- ja poliklinikkasuoritteet yht Toimintaterapeuttien vuodeosasto- ja poliklinikkasuoritteet yht Osteoporoosihoitajan/kuntoutusohjaajan suoritteet 800

14 12 Fysiatrian ja kuntoutuksen toiminnan kehittäminen edellyttää lisäresursseja. Vuoteen 2020 mennessä on tavoitteena lisätä lääkärivakansseja siten, että fysiatrian ja kuntoutuksen yksikön palveluksessa on kaksi fysiatria ja yksi erikoistuva lääkäri. Fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien määrää lisätään. Toiminnan kehittämisellä voitaisiin parantaa ja lisätä sairaalassa olevien eri erikoisalojen potilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Ostopalvelujen kotiuttamisella omaksi toiminnaksi arvioidaan olevan vähentävä vaikutus maksusitoumuksien määrään. Fysiatrian ja kuntoutuksen kysyntään vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lääkehoitojen (esim. kipulääkkeet) ja muiden kivunhoitomenetelmien kehittyminen, fysio- ja toimintaterapian kehittyvät tutkimus-, hoito- ja kuntoutusmenetelmät sekä väestön ikääntyminen. Huonetilat Fysiatrian ja kuntoutusyksikön sekä psykiatrian toimintojen yhteiskäytössä olevia tiloja sijoitetaan kellarikerrokseen. Fysiatrian ja kuntoutuksen toimitilat sijoitetaan pääasiallisesti ensimmäiseen kerrokseen, kellarikerrokseen tulee somatiikalle testaamis- ja kirjaamistila. Potilaiden testaukseen tarvitaan korkea vastaanottohuone, jossa potilasta voidaan tarvittaessa kuntouttaa painokevennetyillä kävelyvaljailla, jotka on kytketty kattokiskoon erityiskiinnityksen avulla. Huoneeseen sijoitetaan muun muassa ergometripyörä ja kävelymatto. Lisäksi huoneeseen tulee lattiaan valmiiksi merkitty ns. Kelan tasapainorata. Huoneessa olevasta TV-näytöstä potilas voi nähdä omat liikuntaongelmansa ja muun toimintakykynsä. Tilaa voidaan käyttää myös kirjaamis- ja monitoimitilana. Fysioterapian polikliinisille yksilöterapiaa tarvitseville potilaille rakennetaan neljä vastaanottohuonetta. Yksilöterapian ensimmäinen käynti vaatii yleensä kaksi tuntia, lisäkäynnit noin yhden tunnin. Kaikkiin näiden vastaanottohuoneiden toimintoihin liittyy apuvälinetarpeen arviointi, välineen hankinta, käytön ohjaus ja seuranta. Yhdestä huoneesta tulee olla yhteys inva-wc-tilaan. Tässä tilassa kuntoutetaan inkontinenssi (tahaton virtsan karkailu) potilaita. Huonetta voidaan käyttää myös lapsipotilaille sekä osastoilta tuleville eri erikoisalojen potilaille. Kaksi yksilöterapiahuonetta rakennetaan polikliinisia potilaita varten. Potilaat ovat yleensä neurologisia, ortopedisia, fysiatrisia tai reumapotilaita tai he ovat potilaita, joille tehdään lymfaterapia-arviointi. Neljäs terapiahuone varustetaan keuhko- ja sydänohjausta tarvitseville potilaille. Tässä tilassa voidaan kuntouttaa / testata myös muita osastoilta tulevia potilaita. Preoperatiivisten potilaiden haastatteluja ja ryhmäohjauksia voidaan tehdä tässä tilassa. Osteoporoosihoitajalla on yksi vastaanottohuone ja toimintaterapeuteilla on kaksi vastaanottohuonetta. Osteoporoosihoitaja ohjaa ja neuvoo osteoporoosipotilaita sekä toimii neurologisten potilaiden kuntoutusohjaajana. Toimintaterapeuteilla on kaksi terapiatilaa, jotka toimivat myös kirjaamistiloina, koska vuodeosastoilla ei ole mahdollisuutta potilastietojen kirjaamiseen. Toimintaterapeutit arvioivat eri erikoisaloilta tulevien (lapset, neurologia, fysiatria, palovamma, monivamma, käsikirurgia, reuma) polikliinisten ja osastopotilaiden toimintakykyä muun muassa erilaisten standardoitujen testien avulla. Toimintaan kuuluu lisäksi ohjausta, neuvontaa ja apuvälinetarpeen arviointia, hankintaa ja sovitusta. Kussakin huoneessa käy päivittäin neljästä viiteen potilasta ja yhden käynnin kesto vaihtelee puolesta tunnista kahteen tuntiin.

15 13 Keittiötiloja käytetään sekä yksilöiden että pienryhmien kanssa arviointi- ja terapiatilanteissa. Toimintakyvyn arviointi tehdään, kun halutaan lisää tietoa potilaan suoriutumisesta arkipäivän toiminnoissa ja tarvitaan suosituksia jatkokuntoutuksen suhteen. Työhuoneissaan toimintaterapeutit suunnittelevat ryhmien kokoonpanoja ja yksilöterapioita sekä kirjoittavat lausuntoja ja tekevät päivittäisiä kirjaamisia. Lisäksi huoneita tarvitaan toimintakyvyn arviointeihin liittyvissä yksilötapaamisissa, kuten haastattelutilanteissa. Huoneita käytetään päätetyöskentelyn lisäksi potilaiden vastaanottoon. Huoneiden käyttö on monipuolista ja käyttöaste on suuri. Lasten toimintahuonetta käyttävät sekä fysioterapeutit että toimintaterapeutit. Huoneen varusteluun kuuluu muun muassa puolapuita, keinuja, jumppamattoja ja riittävästi tilaa lasten liikuntaa varten. Tilaa voidaan käyttää myös aikuisten monitoimitilana. Lääkärin vastaanottokäyttöön tarkoitettuja huoneita rakennetaan kolme, joista yksi on tarkoitettu erikoistuvan lääkärin käyttöön. Toimistotiloja rakennetaan osastonhoitajalle, osastonsihteerille sekä fysio- ja toimintaterapeuteille. Osastonhoitajan huoneessa voidaan järjestää myös pienimuotoisia neuvotteluja. Fysioterapeutit ja toimintaterapeutit käyttävät työtilaa kirjaamistilana. Osastosihteerin toimitila sekä neuvontatila ovat sisääntuloaulassa. Potilaiden odotusaula on keskeisellä paikalla neuvontatilojen takana. Aulatila on avara tila, jonne saadaan valoa kattoikkunoiden kautta. Henkilökunnan taukotila ja neuvottelutila rakennetaan vierekkäin, jotta tilat voidaan tarvittaessa yhdistää. Taukotila toimii henkilökunnan sosiaalisena tilana. Neuvotteluhuoneessa järjestetään henkilökunnan kokouksia ja koulutuksia, mutta myös erilaisia moniammatillisia yhteistyöpalavereja. Mahdollisuus tilojen yhdistämiseen helpottaa suurempien kokousten tai koulutusten järjestämisen. Apuvälinevarasto rakennetaan fysiatrian ja kuntoutusyksikön tilojen yhteyteen keskeiselle paikalle, jotta välineiden saatavuus on helppoa. Osa apuvälineistä on isokokoisia kuten kotihoitosängyt, pyörätuolit ja rollaattorit. Tässä tilassa on myös pieni apuvälineiden huoltopiste. Apuvälinevaraston läheisyyteen rakennetaan apuvälineiden pesutila, jossa välineiden pesu ja puhdistus tapahtuu. Tila varustetaan Dekolla. Tilaan on myös suunniteltu isojen apuvälineiden pesukone (Meilahden malli). Toimintaterapian varastohuoneeksi merkityssä tilassa tehdään sekä osasto- että polikliinisille potilaille yksilöllisiä yläraajaortooseja (tukisidokset) sekä kaularankatukia. Tilan varustukseen kuuluu mm. lastauuni sekä useampi kuumavesiallas (huomioitava mm. MRSA-potilaat). Lisäksi tilaa käytetään pienapuvälinevarastona. Yksikön tiloihin rakennetaan lisäksi tarvittavat oheistilat kuten WC-tilat sekä potilaille että henkilökunnalle, siivoushuone ja jätteiden välivarastointitila. 4.3 Sairaanhoidolliset palvelut ja muut tukipalvelut Uudisrakennuksen toiminnot tukeutuvat jo olemassa olevan Lohjan sairaalan tiloissa toimiviin tukipalveluihin, joita ovat HUS-Apteekki, HUSLAB, HUS- Röntgen, HUS-Logistiikka, Ravioli, HUS-Tietohallinto ja HUS-Servis. HUS- Desikon palvelujen jäähdytettävä jätehuone rakennetaan uudisrakennuksen kellaritilaan. Tekstiilihuolto ostetaan Uudenmaan Sairaalapesula Oy:ltä, joka toimittaa sairaalaan puhtaat pyykit tilausten mukaisesti ja kuljettaa likaiset pyykit pestäväksi.

16 14 Lohjan sairaalassa toimii myös HUS-Tilakeskuksen sekä HUS-Kiinteistöt Oy:n kiinteistöhoitoyksikkö. 4.4 Muut tilat Varasto- ja tekniset tilat Jokaisessa kerroksessa on varastotilaa kulutustavaroille ja vuodeosastoilla on liinavaatevarasto. Fysiatrian ja kuntoutuksen yksikössä on lisäksi apuvälinevarasto. Kellarikerroksessa on varastotilaa kuntosalin liikuntavälineille sekä tuolivarasto liikuntasalin läheisyydessä. Teknisistä tiloista suurin osa on sijoitettu kellarikerrokseen. Yksi ilmanvaihtokonehuone sijoitetaan katolle kolmannen kerroksen tasolle. Henkilökunnan pukutilat Henkilökunnan pukuhuoneet sijaitsevat kellarikerroksessa. Pukuhuoneita on kolme kappaletta, kaksi naisille ja yksi miehille, ja niissä on yhteensä pukeutumistilat 197 henkilölle. Pukutilojen yhteydessä on tarvittavat pesu- ja WC-tilat. Kaksi isompaa pukuhuonetta toimii väestönsuojatiloina. Jätehuollon tilat Uudisrakennukseen suunnitellaan kerroskohtaiset jätteen välivarastointitilat, jonne laitoshuoltajat kuljettavat yksiköiden jätteet. Tilat sijoitetaan hissien läheisyyteen. Huoltomiehet kuljettavat jätteet kerroksien välivarastointitilasta kellarikerroksessa sijaitsevaan jäähdytettyyn jätehuoneeseen poiskuljetusta odottamaan. Biojätteet kerätään osastoilla erikseen. Siivoustilat Siivoustilat, joissa laitoshuoltajat säilyttävät siivouskärryjä ja välineitä, ovat yksikkökohtaiset. Varsinainen siivouskeskus sijoitetaan nykyisen sairaalan tiloihin. 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA 5.1 Psykiatria Psykiatrian osalta uudisrakennussuunnitelmaan ei sisälly henkilöstölisäyksiä. Psykiatrian tulosyksiköstä uudisrakennukseen on siirtymässä 126,5 vakanssia, hankeselvitysvaiheessa luku oli 120. Toimintaprosessien tarkastelun yhteydessä on katsottu tarpeelliseksi siirtää Vihdissä toimivan psykiatrian poliklinikan toinen lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ja osastonsihteeri toimimaan uudisrakennuksessa. Vuonna 2011 on yksi vuodeosaston sairaanhoitajan toimi muutettu toimintaterapeutin vakanssiksi. Asumisvalmennusyksiköstä toisen sairaanhoitajan toimi on siirretty Paloniemen sairaalan kuntoutusyksikköön (ratsastusterapia). Vuonna 2011 on perustettu yksi erikoistuvan lääkärin virka Paloniemen sairaalaan. Vuonna 2012 on tarkoitus muuttaa vuodeosastolle sijoitettu perushoitajan toimi mielenterveyshoitajan toimeksi. Psykiatrisessa hoidossa avohoito tulee korostumaan, sairaalahoitojaksot ovat lyhyitä ja ne integroituvat avohoitoon. Henkilöstö sijoittuu akuutti- ja kuntoutuspsykiatrian vastuualueille siten, että potilaan hoidossa toteutuu avohoitopainotteisuus, jatkuvuus ja joustavuus niin, että hoitavan henkilökunnan

17 15 moniammatillinen työote ja erityisosaaminen kohdentuvat oikein. Osastoilla hoidettavat potilaat ovat akuutimmin ja vaikeammin oireilevia. Tämä edellyttää vuodeosaston henkilöstömäärän vahvistamista nykyisestä. Toimintaprosessien tarkentamisen yhteydessä on todettu, että hoidon rakennetta muuttamalla saadaan osastoilla työskentelevän henkilöstön määrä mitoitettua paremmin akuuttitoimintaan soveltuvaksi. Suunnitelman mukaan lisähenkilökuntaa ei psykiatrian yksikköön tässä vaiheessa tule. Lohjan alueen aikuispsykiatrian siirtyvät vakanssit jakaantuvat vuonna 2011 seuraavasti: Lääkärit 10 Osastoryhmän päällikkö 1 Osastonhoitajat 6 Sairaanhoitajat 48 Perushoitaja 1 Psykologit 6 Sosiaalityöntekijät 4 Toimintaterapeutit 3 Fysioterapeutti 1 Liikuntaterapeutti 1 Taideterapeutti 0,5 Projektisihteeri (ent.tutkimushoitaja) 1 Mielenterveyshoitajat 32 Työnohjaaja 1 Toimistosihteeri 1 Osastonsihteeri 10 Yhteensä 126,5 Vakansseista avohoidon puolelle uudisrakennuksessa sijoittuu 51,5 ja vuodeosastoille 71. Tulosyksikön johdon vakansseja on neljä. 5.2 Fysiatria ja kuntoutus Fysiatrian ja kuntoutuksen toiminnan saattaminen erikoissairaanhoidon vaatimalle tasolle on mahdollista saavuttaa resursseja lisäämällä. Toimintalukuennusteiden mukaan vuonna 2020 suoritteiden määrä kasvaa reilusti verrattuna vuoteen Fysiatrian ja kuntoutusyksikön vakanssit jakaantuvat vuonna 2011 seuraavasti: Lääkäri 1 Osastonhoitaja 1 Fysioterapeutit 7,5 Toimintaterapeutit 1,5 Kuntohoitaja 1 Osteoporoosihoitaja 1 Osastonsihteeri 1 Yhteensä 14 Toiminnan kasvuennusteiden myötä lisävakanssien tarve lääkäreiden osalta on yksi fysiatri ja yksi erikoistuva lääkäri. Fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien

18 16 lisätarvetta on eri erikoisaloilla, joten fysioterapeuttien vakansseihin on suunniteltu lisäystä 4,5 ja toimintaterapeuttien vakansseihin 1,5. Kuntohoitajan vakansseja on yksi ja työtehtävistä puolet ohjautuu apuvälinevaraston hoitamiseen. Osastonsihteerin työmäärä tulee lisääntymään toiminnan lisääntymisen myötä, joten vakansseja on suunniteltu yksi lisää. Suunnitelma fysiatrian ja kuntoutuksen vakanssien jakaantumisesta vuonna 2020: Lääkärit (erikoistuva) Osastonhoitaja 1 Fysioterapeutit 12 Toimintaterapeutit 3 Kuntohoitaja 1 Osteoporoosihoitaja 1 Osastonsihteeri 2 Yhteensä 23 Suunnitelmien mukaan fysiatria- ja kuntoutusyksikön henkilöstölisäys vuodelle 2020 on 9 vakanssia. Hankeselvityksen mukainen henkilöstölisäys on vuosien aikana 6 vakanssia. Kaikissa yksiköissä työskentelee lisäksi HUS-Desikon laitoshuoltajat, joiden työpanos ostetaan palvelupaketteina. 6 HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen toimitilat on esitetty sijoitettavaksi uudisrakennukseen Lohjan sairaalan tontille (Lohjan Tynninharjun kaupunginosa, kortteli 1585, tontti 1). Lohjan sairaalatontin asemakaava on vuodelta Asemakaavassa sairaalatontti on merkitty sairaala- ja sosiaalitoimintaa palvelevaksi korttelialueeksi. Asemakaavan mukaan koko sairaalatontin kerrosalaksi on merkitty kem2, josta kem2 on käytetty ja käyttämättä rakennusoikeutta on kem2 (Arkkitehti Jalo Läspän selvitys ). Rakennushanke on asemakaavan mukainen. Hankesuunnitelmassa uudisrakennusta esitetään nykyisen sairaalarakennuksen koillispuolelle noin 20 metrin etäisyydelle edellisestä laajennuksesta. Rakennuspaikalla tontti rajautuu etelä-kaakkoissivultaan pääosin metsäiseen puistoalueeseen. Suunnitellulle rakennuspaikalle on tehty pohjatutkimus ja tutkimuksen perusteella uudisrakennus vaatii paalutuksen. Sairaalatoiminnan logistiikan ja potilas- sekä henkilöliikenteen toimivuuden varmistamiseksi uudisrakennus liitetään nykyiseen sairaalarakennukseen yhdyskäytävällä sekä kellarikerroksen että ensimmäisen kerroksen tasolta. Uudisrakennuksen rakennuspaikka on tarkentunut hankesuunnittelun aikana. Lohjan kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan sairaalatontille suunnitellaan sijoitettavaksi terveyskeskuksen uudisrakennus kuluvan vuosikymmenen loppupuolella. Rakennuspaikkatarkennuksessa on huomioitu

19 17 molempien uudisrakennusten sijoittuminen nykyisen Lohjan sairaalan läheisyyteen. Rakennuspaikkatarkennuksella ei ole kustannusvaikutuksia. Uudisrakennuksen hankesuunnitelman mukainen sijoittelu jättää tilaa sairaalan tuleville mahdollisille laajennuksille. Uudisrakennuksen hankesuunnitteluvaiheen asiakirjoista mitattu bruttoala on brm2 (kerrosala 7 574,5 kem2) ja tilavuus m3. Rakennuksen hyötypinta-ala on hym2. Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksen rakennustunnus on LF. 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut Uudisrakennus rakennetaan suunnitelmien mukaan kaksi-kolme kerroksiseksi. Tilaratkaisut muotoutuvat osastojen sekä avohoito- ja poliklinikkatilojen käyttötarpeista. Tilat on sijoitettu siten, että psykiatrian potilasosastot sijoittuvat lähes identtisesti päällekkäin kolmeen kerrokseen, suojaisan pihan ympärille kaartuvaan omaan siipeensä. Sisäpihalle on pääsymahdollisuus sekä potilailla että henkilökunnalla. Potilashuoneet sijoittuvat rakennusmassan ulkokehälle, toimistot ja päivähuoneet asettuvat osin oleskelupihan puolelle sisäkehälle. Osastokäytäviä on rytmitetty avoimien oleskelutilojen avulla. Kolmanteen kerrokseen rakennetaan psykiatrian vuodeosasto C, johon sijoitetaan 17 sairaansijaa. Toiseen kerrokseen rakennetaan psykiatrian potilasosasto B (kriisi- ja masennuspotilaat), jossa on 17 sairaansijaa, psykiatrian avohoidon sekä psykiatrian hallinnon tiloja. Terapiatiloista musiikki- ja taideterapiatilat sijoittuvat tähän kerrokseen. Taideterapiatilassa järjestetään yksilö- ja ryhmätapaamisia. Musiikkiterapiatila on kaikkien hoitoryhmien ja myös vuodeosastojen käytössä. Tilassa voidaan sekä kuunnella että tuottaa musiikkia, joten tilassa tulee olla hyvä äänieristys. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan suunnitelmien mukaan psykiatrian yksikön kymmenpaikkainen akuutti intensiiviosasto, potilasosasto A, vanhuspsykiatrian käyttöön tulevat kuusi sairaansijaa ja vanhuspsykiatrian polikliiniset tilat. Ensimmäisen kerroksen avohoito-poliklinikkasiivessä toimii fysiatrian poliklinikka vastaanottotiloineen, apuvälinevarasto ja apuvälineiden pesutila. Lisäksi kerrokseen rakennetaan koko talon yhteisesti käytettävissä olevia kuntouttavan toiminnan tiloja. Terapiatiloissa (muun muassa keittiö ja puutyötila) järjestetään ohjattua toimintaa, jolloin voidaan arvioida potilaiden toimintakykyä ja valmiuksia uuden oppimiseen. Sisätiloista on suunniteltu selkeitä ja turvallisia. Vastaanottohuoneet toimivat myös henkilöstön toimistohuoneina. Kellarikerrokseen sijoitetaan yksiköiden yhteiskäytössä olevia tiloja kuten teknisiä tiloja (varavoimalaitteet, sprinklerikeskus, lämmönjakohuone, muuntamo, teletilat, ATK-tilat jne.), jätehuone, kuntosali, liikuntasali, pukeutumistiloja potilaille sekä henkilökunnan pukuhuonetiloja, joita voidaan käyttää tarvittaessa väestösuojana. Psykiatriset potilaat käyttävät kuntosalitiloja liikuntaterapeutin ohjauksessa päivittäin noin neljän tunnin ajan. Muina aikoina tilat ovat fysiatrian ja kuntoutuksen yksikön käytössä. Psykiatrian yksikön tarve liikuntasalin käyttöön on noin 20 tuntia viikossa. Somatiikan puolelta liikuntasalia käyttävät ryhmätoimintaan muun muassa synnyttäneet äidit, sydän- ja

20 18 keuhkopotilaat, obeesit (ylipainoiset) ja postoperatiiviset potilaat jne. Sekä liikuntasalia että kuntosalia voidaan käyttää myös henkilökunnan työhyvinvointitoimintaan (TYHY). Liikuntasalia voidaan käyttää myös koulutustilana ja liikuntasalin viereen rakennetaan tuolivarasto. Somatiikan käyttöön tulee kellarikerrokseen testaus/kirjaamistila sekä psykiatrialle toimistotilat fysio- ja liikuntaterapeutille. HUS-Desikon käyttöön tulee yksi toimistohuone. Lisäksi kellarikerrokseen rakennetaan saunatila sekä siihen kuuluvat pesu- ja pukeutumistilat. Saunaa käytetään yksilö- sekä ryhmäsaunotuksiin esim. liikunta- ja/tai kuntosalin käytön jälkeen. Saunatilan rakentamisessa huomioidaan liikuntaesteiset. Rakennuksessa on yksi varsinainen sisäänkäyntiaula, jonka kautta kaikki ulkoa tuleva asiakasliikenne ohjautuu. Tämän avohoito - poliklinikkasiivessä sijaitsevan pääaulan yhteydessä ovat koko rakennusta palvelevat asiakaspalvelupisteet, sänkymitoitettu hissi sekä kahden kerroksen korkuinen odotusaula. Pienempiä odotustiloja on käytävälaajentumina vastaanotto- ja toimenpidehuoneiden yhteydessä. Muun rakennuksen ollessa suljettuna potilasosastojen vierailijat voivat käyttää erillistä potilasosastosiiven porrashuonetta. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevalle psykiatrian potilasosastolle A on kriisipotilaita varten oma sisäänkäynti suoraan ulkoa, samoin vanhuspsykiatriselle osastolle. Rakennukseen tehdään neljä porrashuonetta ja kaksi potilassängylle mitoitettua hissiä. Rakennuksen paloluokka on P1. Katolle, kolmannen kerroksen tasolle, avohoito-poliklinikkasiiven puolelle rakennetaan ilmanvaihtokonehuone (IV-konehuone). Hankesuunnittelussa varaudutaan siihen, että avohoitosiiven kolmas kerros on mahdollista myöhemmin rakentaa koko kerroksen kokoisena. Tuolloin rakennetaan uusi IVkonehuone rakennuksen neljänteen kerrokseen, minkä jälkeen nykyinen IVkonehuone voidaan muuttaa toiminnallisiksi tiloiksi. Potilassiiven keskelle rakentuu suojaisa erivärisin betonilaatoin ja noppakivin kivetty oleskelupiha, jonne potilasosastoilta on valvottu käynti porrashuoneen kautta. Aidattua pihaa elävöittävät istutukset ja kaarevat penkit. 6.3 Kulkuväylät Uudisrakennuksen huolto- ja asiointiliikennettä varten rakennetaan uusi ajoneuvoliittymä Sairaalatieltä. Suunnitelmien mukaan uudisrakennuksen ja Lohjan sairaalan välille rakennetaan katettu yhdyskäytävä, jonka kautta voi kulkea sekä kellarikerroksessa että 1. kerroksessa. Henkilöliikenne Pääsisäänkäynti sijoitetaan Sairaalatien puoleiselle pitkälle sivulle. Vuodeosastoille on oma sisäänkäynti samalla puolella rakennusta. Sisääntulosivulla nykyisen pysäköintialueen reittejä muotoillaan uudelleen siten, että ambulanssi- ja saattoliikenne pääsee luontevasti sisäänkäyntien viereen. Sairaankuljetusta varten osastolle A on myös erillinen sisäänkäynti, samoin vanhuspsykiatriselle vuodeosastolle. Jalankulku- ja polkupyöräliikenne rakennukseen tulee tapahtumaan pääasiassa tonttia sivuavia kevyen liikenteen väyliä pitkin. Pelastus- ja huoltotie rakennetaan kiertämään Sairaalatien puolelta rakennuksen taakse toiselle pitkälle sivulle, jossa se yhtyy nykyiseen pelastus-