HANKESELVITYS. Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKESELVITYS. Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus"

Transkriptio

1 HANKESELVITYS Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus

2 LOHJAN SAIRAALA PSYKIATRIAN, FYSIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN UUDISRAKENNUS HANKESELVITYS TIIVISTELMÄ Hankeselvitys esittelee HUS:n investointisuunnitelmaan sisältyvän hankkeen, jossa psykiatrian vuodeosastotoiminnot Paloniemen sairaalasta, Lohjan alueen aikuispsykiatrian avohoidon tilat ja toiminnat sekä fysiatrian ja kuntoutuksen tilat ja toiminnat keskitetään Lohjan sairaalan yhteyteen rakennettaviin uudistiloihin. Psykiatrian vuodeosasto sijaitsee Paloniemen sairaalassa, mikä on käyttöikänsä päässä. Kunnat eivät aio peruskorjata tiloja. Avopsykiatrian toimitilat Lohjan kaupungin alueella sijaitsevat hajallaan ja eivät ole tarkoituksenmukaisia. Psykiatrian käytössä nykyisin on 64 sairaansijaa, mikä vastaa 0,71 promillea/1000 asukasta. Uusille vuodeosastoille on suunniteltu rakennettavaksi 50 sairaansijaa (0,6 promillea/1000 asukasta). Vuonna 2020 sairaansijojen suhteellinen määrä tulisi olemaan 0,48 promillea/1000 asukasta. Psykiatrisen avohoidon ja hoitoprosessien yhdistäminen vuodeosastotoimintoihin on edellytys väestönkasvu huomioiden sairaansijamäärän riittävyydelle. Väestön fysiatristen, fysio- ja toimintaterapiapalveluiden tarve kasvaa poliklinikoille ja vuodeosastoille tuotettujen palveluiden osalta. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, muuttoliikkeestä alueelle, kuntoutuksen aseman korostumisesta hyvän hoidon osana ja Lohjan sairaalan esim. operatiivisen toiminnan lisääntymisestä (keinonivelkirurgia). Tilojen laajentaminen tehostaa kuntoutusta ja vähentää maksusitoumusten käyttöä. Hankkeen kokonaiskustannus on 19,2 milj. euroa (alv 0 %). Hankkeen aikataulu: Hankesuunnitelma valmistuu keväällä Toteutussuunnittelu valmistuu 2012 alkuvuodesta. Rakentaminen aloitetaan keväällä Tilat valmistuvat alkuvuodesta Käyttöönotto kevään 2014 aikana.

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO JA TAUSTA TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄ YLEISKUVAUS UUDISRAKENNUKSEEN SIJOITTUVIEN YKSIKÖIDEN TOIMINNASTA Psykiatrian nykytila Fysiatrian ja kuntoutuksen nykytila KUVAUS UUDISRAKENNUKSEEN SUUNNITELLUSTA TOIMINNASTA Psykiatria Fysiatria ja kuntoutus SELVITYS HENKILÖKUNNASTA SELVITYS RAKENNETTAVUUDESTA Rakennuspaikka Kuvaus rakennushankkeesta SELVITYS TILATARPEESTA Tilaohjelma Psykiatria Fysiatria ja kuntoutus Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutus yksiköiden yhteiset tilat Muut tilat Rakennushankkeen ehdotettu laajuus HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT VÄISTÖTILAT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA HANKKEEN KUSTANNUSARVIO AIKATAULUTAVOITTEET ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN Vaikutukset sisäisiin vuokriin Vaikutukset toimintakuluihin Vaikutukset tuottoihin...27 LIITTEET Asemapiirros

4 1 JOHDANTO JA TAUSTA Tämä selvitys koskee hanketta, jossa Lohjan sairaalan yhteyteen rakennetaan tilat Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian vuodeosastotoimintaa ja Lohjan alueen aikuispsykiatrista avohoitoa varten sekä fysiatrian polikliiniset ja fysio- ja toimintaterapiatilat. Kyseessä on yhteishanke. Lohjan sairaalarakennus on valmistunut vuonna Lohjan sairaalatontilla sijaitsee myös päiväkotikiinteistö, joka on valmistunut vuonna Sairaalaa on laajennettu vuonna 2006, käsittäen perusterveydenhuollon päivystys- ja vuodeosastotilat, erikoissairaanhoidon, päiväkirurgian ja dialyysi- sekä poliklinikkatiloja. Tontilla sijaitsevat rakennukset ovat tilavuudeltaan yhteensä m3 ja pinta-alaltaan brm2. Lohjan sairaanhoitoalueen (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Vihti) väestö oli v lopussa n Alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Tilastokeskus ennustaa sairaanhoitoalueen väestön olevan n vuonna Psykiatrian vuodeosastotoiminnan siirtämisestä somaattisen sairaalan yhteyteen on tehty useita selvityksiä (professori Lönnqvistin raportti v ja Tuomolan psykiatrian selvitys v. 2005), joissa kaikissa on todettu siirron olevan toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto nykyisen psykiatrisen sairaalarakennuksen ollessa käyttöikänsä päässä. Kunnat eivät ole sisällyttämässä peruskorjausinvestointia omistamaansa nykyiseen sairaalakiinteistöön. Paloniemen sairaalakiinteistö sijaitsee 10 km päässä Lohjan sairaalasta. HUS-psykiatrian selvitys (ns. Aerin raportti) tehtiin vuonna Tässä raportissa edelleen suositeltiin psykiatrian rakentamista Lohjan sairaalan yhteyteen, sairaansijamäärien supistamista aikaisemmasta, aikuispsykiatrian avohoitotilojen keskittämistä samaan uudisrakennukseen ja myöhemmässä vaiheessa nuorisopsykiatrian vuodeosastotoiminnan siirtämistä samoin Lohjan sairaalan yhteyteen. HUS-psykiatria toimintasuunnitelma on valmisteilla. Siinä esitetään luopumista Paloniemen sairaalasta, uudisrakentamista Lohjan sairaalaan yhteyteen ja avohoidon vahvistamista. Psykiatrinen tutkimus ja hoito nojaa osaltaan aikaisempaa merkittävämmin somatiikan tutkimusmahdollisuuksiin. Psykiatrisessa hoidossa prosessiperusteista toimintamallia on kehitetty Lohjan sairaanhoitoalueella ja prosessiperusteinen toiminta hyötyisi toimintojen keskittämisestä. Psykiatrian vuodeosastojen ja avohoitotilojen uudisrakentaminen tuo huomattavia toiminnallisia säästöjä. Suurimmat säästöt ovat tukipalveluissa, tilojen käyttömenoissa ja potilaskuljetuksissa sekä tietoliikenteen ja puhelinliikenteen uudelleenjärjestelyissä. Psykiatrian ulkoiset vuokrakulut nykyisellään ovat merkittävä menoerä. Uudis- ja yhteisrakentaminen tuo merkittäviä etuja; sairaanhoitoalueen kriisivalmius ja erityistilanteet kyetään huomioimaan aikaisempaa paremmin, psykiatrian vuodeosastotoiminnan ja muun päivystyksen yhteensijoittaminen sujuvoittaa potilaiden hoitoa, kulkuyhteyksien parantaminen lisää hoidon saavutettavuutta ja potilaiden hoito- ja

5 2 tutkimusmahdollisuudet sekä intimiteettisuoja paranevat ratkaisevasti, samoin mahdollisuus täysimittaiseen tutkimustoimintojen hyödyntämiseen lisää potilasturvallisuutta. Psykiatrian sijaitseminen Lohjan sairaalan yhteydessä tuo uudenlaiset mahdollisuudet moniammatilliselle yhteistyölle erikoisalojen välillä ja tilojen yhteiskäyttö tuo merkittäviä synergiahyötyjä. HUS psykiatrian toimintasuunnitelman mukainen 50 sairaansijan psykiatrinen vuodeosastoyksikkö vaatii väestön kehitys- ja ikärakennemuutokset huomioiden tehokasta psykiatrista avohoitoa. Nykyinen vuodeosastorakennus ja avohoitoyksiköiden sijaitseminen kaukana toisistaan hankaloittaa ja estää potilaiden hoidon järjestämistä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Uusissa tiloissa voidaan toteuttaa monikäyttöisyys, muunneltavuus ja potilasryhmien koon vaihtelun edellyttämiä toiminnallisia muutoksia. Väestön kasvu ja kuntoutuksen aseman korostuminen hyvän hoidon osana sekä Lohjan sairaalan uudet toiminnat (keinonivelkirurgian lisääntyminen) lisäävät kuntoutuspalvelujen tarvetta. Sairauksien hoitoaika ja hoitotoimenpiteiden jälkeinen toipumisaika on lyhentynyt. Lyhyet vuodeosastojaksot edellyttävät uudentyyppisiä kuntoutusmalleja. HUS-strategian mukainen toimivan kuntoutuksen (fysiatria, fysio- ja toimintaterapia) järjestäminen nykyisissä riittämättömissä, ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa ei ole optimaalista. Vuodeosastojen ja poliklinikoiden potilaiden jatkofysio- ja toimintaterapiat ovat osittain toteutuneet perusterveydenhuollossa sekä hankittu maksusitoumuksin. Tilojen laajentaminen mahdollistaa potilaiden kuntoutuksen entistä tarkoituksenmukaisempana ja vähentää maksusitoumuksia. Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Fysiatrian ja kuntoutuksen vastuualueen toimesta on selvitetty keskeisten erikoisalojen kuntoutustarpeet hankeselvityksen osana. Muistiot tapaamisista löytyvät HUSintranetistä.

6 3 2 TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄ Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen hankeselvityksen päivitystä varten on perustettu työryhmä, jonka jäseninä on HUS-Tilakeskuksen ja sairaalan ydintoiminnan edustajat: Hannu Saloheimo, psykiatrian johtava lääkäri, Lohjan sairaanhoitoalue, psykiatrian tulosyksikkö Kati Finni, fysiatrian ylilääkäri, Lohjan sairaanhoitoalue, operatiivinen tulosyksikkö Marja Leena Leppänen, osastoryhmä päällikkö, Lohjan sairaanhoitoalue psykiatrian tulosyksikkö Arja Kallio, osastoryhmä päällikkö, Lohjan sairaanhoitoalue, operatiivinen ja NaLan tulosyksikkö Arja Tuominen, osastonhoitaja, Lohjan sairaanhoitoalue, operatiivinen tulosyksikkö Auli Kiminki, osastonhoitaja, Lohjan sairaanhoitoalue, psykiatrian tulosyksikkö Eero Mämmelä, hallintojohtaja, Lohjan sairaanhoitoalue Salla Itäaho, arkkitehti, HUS-Tilakeskus Teuvo Koivisto, kiinteistöpäällikkö, puheenjohtaja, HUS-Tilakeskus Sirkka Valta, toimistosihteeri, sihteeri, HUS-Tilakeskus Työryhmän tehtävänä on laatia mennessä Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus hankeselvitys. Hankeselvityksessä määritellään ja kuvataan rakennukseen sijoittuvien yksiköiden tärkeimmät toimintaprosessit. Selvityksissä perustellaan väestönkehitys- ja muiden arvioiden avulla toiminnan laajuus. Lisäksi esitetään mm. alustavat tilatarpeet.

7 4 3 YLEISKUVAUS UUDISRAKENNUKSEEN SIJOITTUVIEN YKSIKÖIDEN TOIMIN- NASTA Tämä selvitys koskee hanketta, jonka puitteissa Lohjan sairaalan yhteyteen rakennetaan nykyaikaiset tilat sairaanhoitoalueen psykiatrian vuodeosastotoimintaa ja Lohjan alueen aikuispsykiatrian avohoitotoimintaa, fysiatrian poliklinikkaa sekä fysio- ja toimintaterapiaa varten. Lohjan sairaanhoitoalueen väestö on n henkilöä vuoden 2009 lopussa. Alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Tilastokeskus ennustaa, että väestö Lohjan sairaanhoitoalueella on n henkilöä vuonna Alueen kuntien omat väestönkasvuarviot, jotka perustuvat viime vuosien toteumatrendiin, ovat huomattavasti suurempia. Psykiatrian sairaansijojen lukumäärää ei kuitenkaan ole tarkoitus lisätä vaan hoitopaikkatarve pystytään uusien tilaratkaisujen ja toiminnallisten muutosten avulla pysyttämään 50 sairaansijassa. Psykiatrian vuodeosastojen uudisrakentaminen tuo huomattavaa toiminnan tehostumista ja taloudellisia säästöjä. Hoitoprosessien kehittäminen tulee mahdolliseksi, kun toiminta on samoissa tiloissa, jolloin kulkeminen eri toimipisteiden välille jää pois ja potilaan hoidosta muodostuu saumaton kokonaisuus. Nykyinen merkittävästi työvoimaa vaativa potilaiden saattaminen tutkimuksiin sairaaloiden välillä loppuu tuottaen huomattavan prosessihyödyn työntekijöiden työpanoksen suuntautuessa välittömään potilastyöhön. Raja sairaala- ja avohoidon välille saadaan mahdollisimman joustavaksi ja henkilökunnan osaaminen saadaan käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Taloudellista tehokkuutta syntyy tukipalveluissa, tilojen käyttömenoissa ja potilaskuljetuksien kuluissa sekä tietoliikenteen ja puhelinliikenteen uudelleenjärjestelyissä. Tulevaisuudessa sähköinen sairauskertomus vaatii tietoliikenteen toimivuutta kaikissa olosuhteissa. Näitä ei ole mahdollista järjestää Paloniemen sairaalan ja avoyksiköiden nykytiloihin ilman suuria infrastruktuuri-investointeja. Uudistiloissa voidaan huomioida koko sairaanhoitoalueen kriisivalmius ja erityistilanteet nykyistä paremmin. Psykiatrisen toiminnan sijainti Lohjan sairaalan ja terveyskeskuspäivystyksen yhteydessä sujuvoittaa potilaiden hoitoa. Paremmat julkiset kulkuyhteydet helpottavat potilaiden ja henkilökunnan liikkumista ja hoidon saavutettavuutta. Psykiatrian tilat saadaan tarkoituksenmukaisiksi ja potilashuoneet täyttämään nykyajan vaatimukset. Potilaiden hoito- ja tutkimusmahdollisuudet sekä intimiteettisuoja ja hygieniataso paranevat ratkaisevasti. Psykiatrian sairaansijojen ja aikuispsykiatrian avohoidon sijaitseminen Lohjan sairaalan yhteydessä tuo uudenlaiset mahdollisuudet moniammatilliselle yhteistyölle erikoisalojen välillä, josta hyötyvät sekä potilas että hoitava taho. Potilaista pyydettävät konsultaatiot ovat lisääntyneet ja yhteistyö Lohjan sairaalan muiden osastojen ja poliklinikoiden kanssa on tiivistä. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka toimii Lohjan sairaalassa. Poliklinikan tehtävänä on antaa konsultaatiopalveluita ja lyhyitä kriisihoitoja Lohjan sairaalan somaattisten osastojen ja poliklinikoiden potilaille. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla työskentelee psykiatri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Psykiatrin virkaan ei ole viime vuosina ollut hakijoita, jolloin lääkärikonsultaatiot on tehty Paloniemen sairaalasta käsin. Paloniemen sairaala sijaitsee 9 km päässä Lohjan sairaalasta.

8 5 Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät sekä fysiatrian että psykiatrian kuntoutuspalvelujen tarvetta. Kehityksen myötä sairauksien hoitoaika ja hoitotoimenpiteiden jälkeinen toipumisaika on lyhentynyt. Lyhyet vuodeosastojaksot edellyttävät uudentyyppisiä tehokkaita kuntoutusmalleja. Kuntoutuksen odotetaan palauttavan työ- ja toimintakyvyn. Muussa tapauksessa kokonaishyöty kehittyneistä hoidoista ja saavutetuista hoitoaikojen lyhentymisistä menetetään kuntoutettavan hoidon jälkeisenä toimintavajaavuuden korjautumattomuutena. Fysiatrian ja kuntoutuksen tilasuunnitelmat mahdollistavat toiminnan lisäämisen kuntien niin halutessa. Kehitys on viime vuosina johtanut osasto- ja ajanvarauspoliklinikoiden potilaiden kuntoutuksen lisääntyvään kysyntään. Uudisrakennuksen tiloista ja laitteista osa on monipuolisesti psykiatrian ja fysiatrian yksiköiden käytettävissä. Mm. liikunta- ja kuntosalitilat, allasosasto, opetuskeittiö, kokous- ja perhetapaamistilat suunnitellaan yhteiskäyttöön. Molemminpuolinen tietotaidon jakaminen osaltaan tehostaa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta. 3.1 Psykiatrian nykytila Paloniemen sairaala toimii ympärivuorokautisena päivystävänä aikuispsykiatrisena yksikkönä. Tällä hetkellä psykiatrinen vuodeosastoyksikkö tuottaa alueen aikuisten sairaalahoitoa vaativien psykiatristen potilaiden hoidon lähes kokonaan. Hoitopäivien tarve ja kysyntä vaihtelevat; vuonna 2008 hoitopäiviä muodostui ja vuonna 2009 hoitopäiviä oli Tuotantoon on vaikuttanut mm. osastosulut. Psykiatrisista sairaalapotilaista noin puolet on skitsofreniaa sairastavia henkilöitä, joista valtaosa joutuu sairaalaan oireiden pahenemisjaksojen vuoksi. Noin neljäsosa potilaista potee pääasiassa psykoositasoista mielialahäiriötä ja loput potilaat potevat persoonallisuushäiriöitä tai vanhuuteen liittyviä psyykkisiä sairauksia. Potilaiden sisäänotto tapahtuu valtaosassa päivystysluonteisesti alueen ensiapupisteiden, terveyskeskuspäivystysten tai psykiatrian poliklinikoiden lähettämänä. Psykiatrisessa sairaalahoidossa potilaat tutkitaan ja heille asetetaan taudinmääritys käyttäen somatiikan tutkimuskeinoja apuna. Hoidossa hyödynnetään yhteisöllisyyttä, omahoitajuutta, yksilö-, perhe- ja verkostoselvittelyjä, psykologisia tutkimuksia ja sosiaalisten tilanteiden selvittelyä moniammatillisena tiimityönä. Lääkehoidon lisäksi osastopotilaat saavat sairaalapsykoterapiaa. Kuntoutumisessa menetelminä käytetään erilaisia toiminnallisia terapioita, ratsastus-, fysio- sekä liikuntaterapiaa.

9 6 Aikuispsykiatrian avohoidon toimipisteitä Lohjan sairaanhoitoalueella sijaitsee Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. Henkilökuntaa työskentelee 10 eri toimipisteessä, joista viisi sijaitsee eri puolilla Lohjan kaupungin alueella. Osa työryhmistä on lisäksi pieniä, 2-3 työntekijää ja siksi helposti haavoittuvia. Virhe. Linkki ei kelpaa. Psykiatriset avopalvelut kattavat erikoissairaanhoitotasoisen tarpeenmukaisen tutkimuksen ja hoidon akuutista kriisihoidosta pidempikestoisiin kuntouttaviin terapioihin. LSHA/AIKUISPSYKIATRIAN AVOHOITO PERUSTERVEYDENHUOLTO YKSITYISSEKTORI TYÖTERV.HUOLTO TERV.HUOLTO HUS PALAUTETAAN POTILAAT = LÄHETTEET SISÄISET LÄHETTEET JATKOHOITO Yhteydenotto -Tilanteen tarkastus -Kiireellisyyden arvio -Esitietojen keräyksen aloittaminen -Laboratoriokokeet KONSULTATIIVINEN KÄYNTI > PALAUTE JA HOITO- OHJEET LÄHETTEIDEN KÄSITTELY: YLILÄÄKÄRI JA JONOHOITAJA -Ns. hoitotakuukysymykset AKUUTTIPSYKIATRIAN PROSESSIT KUNTOUTUSPSYKIATRIAN PROSESSIT PALAUTE HOIDOSTA Masennus Komplisoitumisaste vähäinen Masennus Komplisoitunut Ahdistuneisuushäiriöt Persoonallisuushäiriöt Työkykylausunnot Akuutti Akuutti psykoosi psykoosi Kaksisuuntaiset Kaksisuuntaiset häiriöt häiriöt Skitsofreniat Skitsofreniat Kaksoisdiagnoosi Kaksoisdiagnoosi ryhmät ryhmät Ryhmähoito 1 Tavanomainen Hoito 4,5 Tavanomainen Hoito 8 Tavanomainen Hoito 10 Työkykyselvitykset Avohoito 11 Psykoosidiagnostiikka ja varhais- Psykoosidiagnostiikkvaiheen ja varhaisvaiheen hoito hoito Bipolaariprosessi 14 Bipolaariprosessi 14 Pitkäkestoisen Pitkäkestoisen Skitsofrenian Skitsofrenian Seuranta 15 Seuranta 15 Vain vaikeille Vain vaikeille Sairausryhmille Sairausryhmille Interpersoonallinen Terapia 2 Biologinen Tehohoito 6 Välttämiskäyttäytymisryhmät 9 Työkykyselvitykset Laitoshoito 12 Tavanomainen Vakava masennus Hoito 3 Päihdeongelma 7 HOITO JATKUU HOITO JATKUU LOPETUSKÄYNTI Psykiatrisen hoidon erityispiirteitä Lukumääräisesti suurin potilasryhmä psykiatrisessa hoidossa ovat keskivaikeat ja vaikeat masennukset. Nämä hoidot ovat ajallisesti ja käyntikerroissa laskettuna suhteellisen lyhytkestoisia ja hoituvat pääsääntöisesti avohoidon keinoin. Psykoosisairaudet ovat huomattavasti pitkäkestoisempia, ajallisesti ja käyntikerroissa laskettuna sitovat enemmän resursseja. Tässä potilasryhmässä sairastumisikä on yleensä 20 ikävuoden molemmin puolin ja oireita on kehittynyt ennen hoitoon tuloa yleensä useamman vuoden ajan. Sitouttaminen hoitoon ja kuntoutukseen tapahtuu turvallisen, luottamuksellisen hoitosuhteen avulla. Hoitotiimin muodostamisella ja takaamalla hoidon jatkuvuus sekä monipuolisten terapioiden tarjoamisella saadaan parhaat kuntoutustulokset aikaiseksi. Potilaiden ongelmana on usein harhaaistimusten ja -luulojen lisäksi aloitekyvyttömyyttä, hahmotushäiriöitä, hankaluuksia sosiaalisissa suhteissa ja niiden ylläpidossa sekä vaikeuksia oppia uusia asioita.

10 7 Useissa tutkimuksissa on tuotu esille psykiatristen potilaiden kasvanut riski sairastua erilaisiin somaattisiin sairauksiin. Painonhallinnan, liikunnan ja ravitsemuksen merkityksestä hyvinvointiin on tullut osa käypää hoitoa. Tämän potilasryhmän kanssa näitä asioita on harjoiteltava ihan konkreettisesti. Psykiatrisessa sairaalahoidossa voidaan joutua rajaamaan potilaan itsemääräämisoikeuksia. Psykiatrinen hoito ja itsemääräämisoikeuden rajoitukset on säädelty mielenterveyslaissa. Tämänkaltainen psykiatrinen tehohoito jo lainsäädännöllisestikin edellyttää hoitajan jatkuvan läsnäolon. Näitä tilanteita varten osastoilla on oltava asianmukaiset tilat, osastot tulee voida tarvittaessa sulkea ja tilat tulee olla myös leposide- ja huone-eristystä varten. Hoidon yksilöllisyys ja sen inhimillisyys sekä asenneneutraalius ovat aina psykiatriselle sairaalahoidolle tunnusomaisia. Sairaalahoidon jälkeen potilaille on tarjolla päiväsairaala- ja polikliinisia hoitomuotoja sekä alueen demografian huomioiva laitoskuntoutusmahdollisuus. Hoidon ja kuntoutuksen onnistumisessa omaisten ja muun potilaalle merkityksellisen verkoston osuus on tärkeä ja heidän kanssaan toimitaan yhteistyössä koko hoitoprosessin ajan. Psyykkisiin sairauksiin usein kuuluu toimintakyvyn heikkeneminen. Mahdollisimman varhaisen ja tarkoituksellisimmilla menetelmillä toteutetun hoidon tarkoituksena on tukea ja parantaa jäljellä olevaa toimintakykyä. Tämä edellyttää riittävän monipuolisten toiminnallisten menetelmien (toimintaterapia, puutyö, käden taidot, liikuntaterapia, fysioterapia, kuvataideterapia, ratsastusterapia) käyttöä ja tiloja niiden toteuttamiseen. Toiminnallisella kuntoutuksella pyritään ennaltaehkäisemään ja hoitamaan mielenterveyden häiriöistä aiheutuvaa toimintakyvyn heikentymistä. Toiminnallisuus edesauttaa osaltaan potilaan kohtaamista kokonaisvaltaisesti ja toiminnan kautta nousevat konkreettisesti toiminnan kohteeksi niin potilaan ongelmat kuin voimavaratkin. Toiminta tukee potilasta säilyttämään yhteyden häntä ympäröivään maailmaan ja toisiin ihmisiin ja toimiessaan hän saa eheyttävää palautetta itsestään ja omista kyvyistään. Potilaan toimintakyvyn selvittäminen on myös usein tarpeen mietittäessä hänen selviytymistään omassa arjessaan tai tarpeitaan jatkohoidon tai -kuntoutuksen suhteen. Toiminnallisten terapioiden tarjoamat kuntoutuspalvelut osaltaan tukevat ja syventävät potilaan saamaa hyvää hoitoa.

11 8 Toimintaluvut 2009 Pkl käynnit Hoitopäivät (sis. lisäkäynnit) Lohjan psykiatrian pkl 6366 Yleissairaalapsykiatrian pkl 423 Lohjan kuntoutuspkl 2715 Akuutti psykiatrian päiväyksikkö 2287 Lohjan kotiinkuntoutus 557 Paloniemen sairaala pkl käynnit - päiväpotilas käynnit Fysiatrian ja kuntoutuksen nykytila Fysiatria ja kuntoutus muodostuu fysiatrian poliklinikasta, fysio- ja toimintaterapiapoliklinikka- ja osastotoiminnasta ja apuvälinepalveluista. Fysiatrian poliklinikan toiminta on alkanut syksyllä 2006 ja siinä työskentelee tällä hetkellä yksi fysiatrian ylilääkäri. Potilaat tulevat poliklinikalle lähetteillä sairaanhoitoalueen avohoidon pisteistä ja yksityissektorilta sekä konsultaatiopyynnöillä sairaalasta. Ylilääkärin vastaanotolle tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaat potilaat, jotka ylilääkäri tutkii ja arvioi jatkotutkimusten tarvetta, määrittää diagnoosin ja arvioi mahdollista lääkitystä, kuntoutusta, seurannan ja muiden konsultaatioiden tarvetta, työ- ja toimintakykyä, sekä antaa potilaalle itsehoito-ohjausta. Fysioterapian yksikön toiminta on alkanut vuonna Fysioterapeutit ohjaavat ja kuntouttavat sairaalan eri erikoisalojen vuodeosastojen (kirurgia / ortopedia, neurologia, sisätaudit, keuhkosairaudet, naisten- ja lastentaudit, tehostettu valvonta) potilaita. Fysioterapeutit ohjaavat ja kuntouttavat polikiliinisesti edellä mainittujen erikoisalojen potilaita sekä lisäksi fysiatrian, naisten- ja lastentautien ja ensiapupoliklinikan potilaita. Fysioterapeutti tutkii ja arvioi potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita, arvioi terapian tarvetta, toteuttaa fysioterapiaa (asento- ja liikehoidot, manuaalinen ohjaus, esim. liikkumisessa ja siirtymisissä, yksilöllisesti laadittavien harjoitteiden ohjaus, erilaiset manuaaliset tekniikat ja menetelmät sekä fysikaaliset hoidot, esim. sähkökipuhoidot, itsehoito-ohjeet). Lisäksi fysioterapeutti arvioi apuvälinetarvetta, hankkii tarvittavat apuvälineet ohjaa ja seuraa niiden käyttöä. Potilasta aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämiseen liittyvistä valinnoista. Toimintaterapian tarkoituksena on parantaa potilaan toimintamahdollisuuksia ja tukea potilasta ylläpitämään ja parantamaan omaa toiminnallista suoriutumistaan päivittäisen elämän toiminnoista. Fysiatriassa ja kuntoutuksessa on toimintaterapeutti, jonka palvelut on suunnattu neurologisille osasto- ja poliklinikkapotilaille, käsikirurgian, ortopedian potilaille sekä palovamma- että monivammapotilaille jatkoterapiajärjestelyineen.

12 9 Toimintaterapia sairaalassa painottuu toimintamahdollisuuksien arviointeihin, joiden pohjalta määritellään toimintaterapia- ja apuvälinetarve, selvitetään potilaan turvallista kotiutumista, tehdään asunnonmuutostyö- ja apuvälinesuosituksia, tehdään arpihoitoja ja tunnon karaisuhoitoja. Toimintaterapeutti arvioi työ-, toimintakykyä- ja käden käyttöä sekä muistia. Jo arvioinnin yhteydessä potilasta ohjataan esim. selviytymään arjessa. Tarvittaessa fysio- ja toimintaterapeutti tekevät potilaan kanssa kotona selviytymisen arvioimiseksi kotikäynnin. Osteoporoosihoitajan vastaanottotoiminta koostuu potilastyön lisäksi työryhmätyöskentelystä osteoporoosin alueellisen hoitoketjun laatimiseksi, perusterveydenhuollon osteoporoosiyhdyshenkilöiden kouluttamisesta että yhteyshenkilönä toimimisesta. Osteoporoosihoitaja vastaa Lohjan sairaalassa hoidettujen pienienergisten murtumapotilaiden seulonnasta, osteoporoosiselvityksistä sekä osastolla olevien potilaiden että EA-pkl:lla hoidettujen potilaiden osalta. Myös eri erikoisalapoliklinikat voivat lähettää potilaita osteoporoosihoitajan vastaanotolle. Osa poliklinikan toimintaa ovat vaativat työ-, toimintakyky ja kuntoutustutkimusten suorittaminen moniammatillisena yhteistyönä. Moniammatillisessa työryhmässä potilaan sairaudesta riippuen voivat työskennellä fysiatri, psykiatri, ortopedi, neurologi, kipulääkäri- ja hoitaja, fysio- ja toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, neuropsykologi yhdessä potilaan kanssa. Fysiatria ja kuntoutus toteuttaa aktiivisesti kuntayhteistyötä esim. potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon yhteydenottoina potilaan jatkokuntoutuksen järjestämiseksi, erilaisin hankkein (esim. lonkka- ja aivohalvausprojektit). Fysiatria ja kuntoutus järjestää alueellista koulutusta.

13 10 4 KUVAUS UUDISRAKENNUKSEEN SUUNNITELLUSTA TOIMINNASTA Useita toimintoja palveleva yhteinen uudisrakennus mahdollistaa eri erikoisalojen toiminnan kehittämisen samassa kiinteistössä ja tuo uusia innovaatioita Lohjan sairaanhoitoalueen moniammatilliseen työskentelyyn. Toiminta fyysisesti lähekkäin lisää potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa, jossa potilas huomioidaan fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Konsultaatiot erikoisalojen välillä mahdollistuvat joustavasti. Tämä parantaa potilaiden moniammatillisia hoidon arvioita ja tarkoituksenmukaista hoitoa. Päällekkäistä työtä ei tehdä, koska on mahdollisuus työnjakoon, erikoistumiseen ja resurssien yhteiseen käyttämiseen. Kuntoutusyksikön tilojen kuten liikuntasalin, kuntosalin, opetuskeittiön, allasosaston, sosiaali- ja pukutilojen yhteiskäyttö tuo synergiaetuja toimintaan. Henkilö-, laite- ja tilaresurssien yhteiskäytöstä voidaan sopia. Viihtyisät ja ajanmukaiset työtilat ja välineet lisäävät työhyvinvointia ja parantavat tuloksellisuutta. 4.1 Psykiatria Vuonna 2020 alueen väestö on yli henkilöä. Elektiivisten avohoitolähetteiden lukumäärä on n. 700/vuosi. Avohoitolähetteiden käsittelyssä menetellään sairausryhmäkohtaisen prosessimallin mukaisesti siten, että konsultatiivisia käyntejä (1 3 käyntiä ja päätöskäynti) tulisi olemaan n. 120/vuosi. N. 250 potilasta ohjautuu lyhytpsykoterapiaprosesseihin. N. 100 potilasta ohjautuu intensiivisiin biologisiin ja/tai tehohoitomuotoisiin avohoitoprosesseihin. Avohoitolähetteistä noin kolmannes ohjautuu pitkäkestoisiin hoitoprosesseihin. Diagnooseina näillä potilailla on mm. skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, vaikeata masennusta ja persoonallisuushäiriöitä. Osalla potilaista psykiatrisen diagnoosin lisäksi esiintyy hoitoa vaativaa päihteiden liikakäyttöä. Erityisesti nämä pitkään palveluja tarvitsevat potilaat hyötyvät hoidon jatkuvuuden turvaamisesta ja mahdollisimman ehyistä avohoitopainotteisista hoitokokonaisuuksista. Tarvittaessa heille tulee taata sairaalahoitomahdollisuus oireiden ollessa vaikeimmillaan. Vuodeosastojen lukumäärä vähenee nykyisestä neljästä kolmeen. Vuodeosastohenkilöstö tuottaa avohoitosuoritteita lyhytpsykoterapia- ja intensiivisen sekä biologisen prosessimuotoisen hoidon menetelmin akuuttipsykiatrian potilaille ja psykoosipotilaiden seurannan ja pitkäaikaishoidon osasuoritteita. Vuodeosastolta vapautuvia hoitohenkilökuntaresursseja tullaan kohdistamaan avopuolen toimintana näyttöön perustuviin tehokkaisiin hoitokokonaisuuksiin mm. psykoedukatiivisiin ryhmätoimintoihin, kotiinkuntoutuksen lisäämiseen, painottaen oikea-aikaista varhaista interventiota. Myös vanhuspsykiatrisia toimintamalleja kehitetään avohoitopainotteisiksi ja lisätään konsultaatioita liikkumalla tarvittaessa potilaan luokse. Yhdistetty toimintavolyymi tuottaa n hoitopäivää ja n hoitojaksoa vuodessa. Päiväyksikkö nivelletään saumattomasti akuuttipsykiatrian vuodeosastoon ja toisaalta polikliiniseen toimintaan ja se muodostaa aktiivisen ei-hospitalisoivan tutkimus- ja hoitoyksikön. Lohjan alueen kuntoutuspoliklinikasta tehdään kuntoutuksen suunnittelun primaarisuorituspaikka yhdessä kuntoutuskotiyksikön (jatkaa vuokratiloissa) sekä kotiinkuntoutusmuodon kanssa. Nykymuotoinen ratsastusterapiatoiminta tullaan järjestämään vuokratiloissa.

14 11 Hoito-osastot osastoidaan tarvittaessa sairausryhmäkohtaisiin moduuleihin. Yhteistyö perustason hoitojärjestelmän kanssa muodostetaan sekä akuutti- että kuntoutuspotilailla saumattomaksi. Yleissairaalapsykiatrisia konsultaatioita tuotetaan vuodessa n. 800 ja ECT- ja magneettistimulaatiohoitovolyymi kaksinkertaistuu. Kuvantaminen ja kliinisen neurofysiologian tutkimukset lisääntyvät väestön kasvun mukaisesti. Vihdin- ja Karkkilan kuntoutuspsykiatrian poliklinikat keskittyvät Karviainen-alueen psykoosi- ja muiden pitkäkestoisten sairauksien hoitoon. Akuuttipotilaat tutkitaan Lohjan yksikön polikliinisissa tiloissa ja henkilökunnalla. Lyhytpsykoterapeuttisia hoitosarjoja tuotetaan Vihdissä kuntoutuspotilaiden hoidon lisäksi. Aikuispsykiatrian sairaansijatarve Lohjan sairaanhoitoalueella voidaan pysyttää uusien tila- ja toimintaratkaisujen ansiosta jatkossakin 50 sairaansijassa vaikka väestönkasvun mukanaan tuoma psykiatrian hoitopalvelujen kysyntä kasvaakin. Uusien tilaratkaisujen myötä voidaan joustavasti varautua tilapäisten ylimääräisten hoitopaikkojen järjestämiseen ruuhkahuippujen hoitamiseksi ja sairaalan toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Ylipaikkatarpeeksi arvioidaan 4 paikkaa/osasto, yhteensä 12 paikkaa. Tämän lisäksi vanhuspsykiatriassa ylipaikoille voidaan tarvittaessa ottaa 5 potilasta. Em. lisäpaikoilla ei ole tarkoitus kasvattaa varsinaista sairaansijamäärää vaan ne toimivat puskureina edellä kuvatuissa tilanteissa. Sairaansijatarpeessa on huomioitu sairaalan akuuttihoidon tarpeet, pitkäaikais- ja kuntouttava hoito, psykogeriatria ja ns. kaksoisja kolmoisdiagnoosipotilasryhmä (päihteiden käyttö liittyneenä psykoositasoiseen sairauteen tai persoonallisuushäiriöön ja keskushermoston vaurioitumisesta aiheutuneisiin sairauksiin). Psykogeriatrisen ja päihteisiin liittyvän psyykkisen sairastamisen arvioidaan olevan kasvusuunnassa. Uusissa tiloissa on mahdollista turvallisuusnäkökulmasta katsoen järjestää toimintoja myös normaalin virka-ajan jälkeen, jolloin voidaan huomioida työssäkäyvien potilaiden tarpeita ja nostaa tilojen käyttöastetta. Yksin työskentelyä ei ole pidetty suotavana ja pienissä työryhmissä toimintoja ei käytännössä ole voitu jakaa yli 8 tunnin periodille. Huonetiloja pelkästään polikliinista yksilövastaanottoa varten on suunniteltu 20 huonetta. Niiden lisäksi on suunniteltu terapiatiloja ja yhteisiä tiloja (kuntoutus- ja päiväyksikkö). Vastaanottohuoneiden käyttö on noin suoritetta/vuosi Lohjan alueella, Karviainen kuntayhtymän alueelta ohjautuu lisää akuuttipsykiatrisia potilaita tutkimuksiin. Määrää on vaikea arvioida. Huoneen maksimaalinen käyttö on 1440 h/vuosi. Vastaanottotapahtumien osuus on 62 % huoneiden täydestä käyttöasteesta (1440 vastaanottoa/vuosi/huone). Käyttöasteeseen vaikuttavat pitkät ensikäyntitutkimukset (2,5h/kerta) sekä psykologisiin tutkimuksiin ja toiminta- sekä perheterapioihin kuuluvat pidemmät käyntiajat sekä kirjaaminen. Osa vastaanotoista tapahtuu ryhmissä, mikä osaltaan pienentää käyttöaikaa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon päivystys on osa ensiapuluontoisen hoidon kokonaisprosessia. Alueen sairaalapäivystys ja virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystyspiste on Lohjan sairaalassa ja psykiatrisen päivystyksen niveltäminen muuhun päivystykseen tulee toteuttaa suunnitelmallisesti yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ensiaputoiminnan kanssa. Järjestely mahdollistaa tarvittaessa molemminpuolisen konsultoinnin. Toimintaluvut Psykiatrian hoitopäivät Psykiatrian pkl suoritteet (Lohjan alueen aikuispsyk.)

15 Fysiatria ja kuntoutus Väestön kasvu ja kuntoutuksen asema hyvän hoidon osana sekä Lohjan sairaalan lisääntyvät toiminnat (esim. keinonivelkirurgia) lisäävät kuntoutuspalvelujen kysyntää. Vuodesta 2010 vuoteen 2020 yli 65-vuotiaiden osuus koko väestössä lisääntyy n. 37 %. Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutukset esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleistymiseen eivät Suomessa toistaiseksi näytä toteutuvan Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveyskertomuksen 2010 perusteella, mutta tämä edellyttää riskitekijöihin puuttumista, esim. lihavuus ja liikunnan vähäisyys. Väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen tulee jatkossa tarvitsemaan tehokasta ja oikein ajoitettua kuntoutusta. Tämän toteutumiseen tarvitaan kuntoutusprosessien kehittämistä (esim. ryhmämuotoinen kuntoutus) sekä riittävä, laaja-alaisesti koulutettu henkilöstö. Lisäksi tilojen tulee olla riittävät ja asianmukaiset. Fysiatrian ja kuntoutuksen toiminnassa on jatkossa tärkeätä panostaa enemmän sairauksien ennalta ehkäisevään suuntaan. Riskiryhmien aktiivisemman seulonnan ja osteoporoosihoitajan antaman ohjauksen kautta tullaan pääsemään osteoporoosin parempaan ennalta ehkäisyyn ja hoidon aikaistumiseen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön määrä Lohjan sairaanhoitoalueella kasvaa n. 13 % vuodesta 2009 vuoteen Väestömäärän lisäyksen perusteella esimerkiksi fysiatrin vastaanotolle nyt arvioidun vuosittaisen 300 ensikäynnin lisäys olisi 40 ensikäyntiä. Moni ensikäynneistä johtaa jatkotutkimuksiin ja /tai seurantaan, joten myös uusintakäyntien määrä lisääntyisi. Kuntoutuksen aseman korostuminen hyvän hoidon osana on jo vaikuttanut Lohjan sairaalan esim. fysioterapiatarpeen lisääntymiseen. Nykyiset kirjaamismenetelmät eivät anna tietoja fysio- ja toimintaterapialähetteiden määristä, mutta fysiatrin vastaanotolle tulevien potilaiden lähetteiden määrät ovat lisääntyneet tilastojen mukaan. Vuonna 2007 lähetteitä oli 119 ja vuonna 2009 lähetteitä oli 391. Lohjan sairaanhoitoalueella on yhdessä perusterveydenhuollon kanssa laadittu lääkinnällisen kuntoutuksen linjaukset ja apuvälineohje, joita on tarkoitus määräajoin päivittää. Lääkinnällisen kuntoutuksen vastuiden selkiyttäminen HUS:ssa ja alueellisen yhteistyön parantaminen on tarpeellista ja tämän takia on suunniteltu perustettavaksi lääkinnällisen kuntoutuksen ohjausryhmä. Eri sairauksien kuntoutuksen tarve tulevaisuudessa: TULE-sairaudet aiheuttavat edelleen mielenterveyden häiriöiden ohella enemmän työkyvyttömyyttä, laadukkaiden elinvuosien menetystä ja kustannuksia kuin mikään muu sairausryhmä. TULE-sairauksien kuntoutusmuotojen kehittäminen on tärkeätä tulevaisuudessa. TULE-sairauksiin liittyy usein moniammatillisia työkyvyn ja kivun arviointeja. Verenkiertoelinsairauksien sairastuvuus ja kuolleisuus ovat vähentyneet, mutta myönteistä kehitystä uhkaavat esim. väestön lihominen, diabeteksen yleistyminen ja väestön vanheneminen, ja näiltä osin tarvitaan kuntoutuksellisten interventioiden kehittämistä.

16 13 Neurologisten sairauksien kuntoutuksen kulmakiviä ovat akuutin vaiheen kuntoutuksen edelleen kehittäminen ja tehokkaan jatkokuntoutuksen järjestäminen kotiutumisen tukemiseksi. Inkontinenssipotilaiden aktiivinen fysioterapeuttinen kuntoutus on kasvamassa. Lisäksi tulehduksellisten reumasairauksien kuntoutuksen sekä traumojen jälkeisen kuntoutuksen aktivoiminen tehostaisi hyvää hoitoa. Henkilökunnan työhyvinvoinnin ylläpidon kannalta riittävä kuntoutus on oleellista (esim. TULE-sairaudet). Toimintaluvut Fysiatrin suoritteet Fysioterapeuttien vuodeosasto- ja pkl suoritteet yhteensä Toimintaterapeutin vuodeosasto- ja pkl suoritteet yhteensä Osteoporoosihoitajan / kuntoutusohjaajan suoritteet Fysiatrian ylilääkäri aloitti fysiatrian pkl-toiminnan uudelleen tauon jälkeen vuoden 2009 alussa.

17 14 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Psykiatriassa uudisrakennukseen sijoittuvissa psykiatrian hallinnossa, vuodeosastoilla ja Lohjan alueen aikuispsykiatrian avohoitoyksiköissä työskentelee 120 työntekijää. Investointi ei lisää psykiatrian henkilöstön tarvetta. Uudistuvan toiminnan edellyttämiin osaamishaasteisiin vastataan nimikemuutoksilla sekä henkilökunnan kouluttamisella ja työnohjauksella. Siirtyvään psykiatrian henkilöstöön kuuluu vuoden 2010 henkilöstösuunnitelman mukaisesti Henkilöstö Johto Avohoito Sairaala Yhteensä tulosyksikön johtaja, ylilääkäri 1 1 ylilääkäri 1 1 osastonylilääkäri 3 3 osastonlääkäri 2 2 erikoislääkäri 2 2 osastoryhmän päällikkö 1 1 psykologi sosiaalityöntekijä toimistosihteeri 1 1 osastonhoitajaa sairaanhoitaja tutkimushoitaja 1 1 mielenterveyshoitaja perushoitaja 1 1 toimintaterapeutti taideterapeutti 1 1 työnohjaaja 1 1 fysioterapeutti 1 1 liikuntaterapeutti 1 1 osastonsihteeri Yhteensä Psykiatrisessa hoidossa avohoito tulee korostumaan, sairaalahoitojaksot ovat lyhyitä ja integroituvat avohoitoon. Henkilöstö sijoittuu akuutti ja kuntoutuspsykiatrian vastuualueille siten, että potilaan hoidossa toteutuu jatkuvuus, hoito on joustavaa ja hoitavan henkilökunnan sekä moniammatillinen että erityisosaaminen kohdentuvat oikein. Vuodeosastotuotteiden vaikeusaste nousee mikä edellyttää vuodeosastotoiminnan tehostamista ja vahvistamista nykyisestään. Sairaansijamäärän vähennys 14:llä nykyisestä mahdollistaa tarvittavan henkilöstövoimavarojen siirron avohoitotoimintaa vahvistamaan. Hankkeen avulla vapautuvan 13 henkilötyövuoden resursseilla arvioidaan tuotettavan n avohoitosuoritetta/vuosi vuodeosastotoimintojen vahvistamisen lisäksi.

18 15 Toiminnassa lisätään tieteelliseen näyttöön perustuvia tehokkaita tarpeenmukaisia hoitomuotoja, koteihin ja verkostoihin suuntautuvaa toimintaa, konsultaatioita, vaativampia tutkimusmenetelmiä ja perheinterventioita, akuuttivaiheen tutkimuksia ja aktiivista hoitoa sekä varhaista moniammatillista kuntoutusta. Tarjotaan moniammatillisesti alueellista koulutusta ja työnohjausta. Fysiatria ja kuntoutus muodostuu fysiatrian poliklinikasta, fysio- ja toimintaterapiasta ja apuvälinepalveluista. Fysiatrian ja kuntoutuksen henkilökunta Henkilökunta Lisäys fysiatri osastonhoitaja osastonsihteeri 1 1 1,5 0,5 koko- ja osapäiväisiä fysioterapeutteja ,5 2,5 (7,5 tointa) (8 tointa) (10 tointa) toimintaterapeutti 1 1,5 3,5 2 kuntohoitaja osteoporoosihoitaja Yhteensä 14 15,5 22 6

19 16 6 SELVITYS RAKENNETTAVUUDESTA 6.1 Rakennuspaikka Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen toimitilat ehdotetaan sijoitettavaksi uudisrakennukseen, joka sijoittuisi Lohjan sairaalan tontille. Rakennuspaikaksi esitetään tontin itäistä osaa. Lohjan sairaalatontin asemakaava on vuodelta Asemakaavassa sairaalatontti on merkitty sairaala- ja sosiaalitoimintaa palvelevaksi korttelialueeksi. Asemakaavassa koko sairaalatontin kerrosalaksi on merkitty kem2, josta kem2 on käytetty ja käyttämättä rakennusoikeutta kem2 (Arkkitehti Jalo Läspän selvitys ). Asemakaava ei näin ollen aseta rajoituksia esitetylle rakennushankkeelle. Maasto rakennuspaikalla luo hyvät mahdollisuudet sekä rakentamiselle että miellyttävien piha-alueiden järjestämiselle. Rakennuspaikan kohdalla tontti rajautuu puistoalueeseen ja asuinrakennusten korttelialueeseen. 6.2 Kuvaus rakennushankkeesta Uudisrakennus esitetään suunniteltavaksi siten, että se on n. 60 m etäisyydellä nykyisestä sairaalarakennuksesta, jotta mahdollistetaan sairaalan tulevat mahdolliset laajennukset. Uudisrakennus tullaan yhdistämään nykyiseen sairaalarakennukseen, maan alle sijoitettavalla yhdyskäytävällä. Tämä mahdollistaa sairaalatoiminnan logistiikan ja potilas- sekä henkilöliikenteen toimivuuden. Uudisrakennus liitetään sairaalan kaukolämpöverkkoon ja lämpökeskuksen kapasiteetti riittää laajennuksen tarpeisiin. Laajennukseen sijoitetaan sähkövaravoimakone turvaamaan sairaalatoimintaa. Laajennukseen sijoitetaan myös sähkökeskukset ja lämmönjakokeskus ym. teknisiä tiloja. Ilmanvaihtojärjestelmät varustetaan ilmanvaihdon jäähdytyksellä sekä lämmöntalteenottojärjestelmällä. Rakennus varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Uudisrakennus liitetään olemassaolevaan viemäri- ja vesiliittymään. Rakennusautomaatio- ja paloilmoitinjärjestelmät liitetään 2006 uusittuihin järjestelmiin. Psykiatrisiin tiloihin asennetaan uusi päällekarkausjärjestelmä sekä fysiatrian ja kuntoutuksen tiloihin laajennetaan käytössä oleva potilaspuhelinjärjestelmä. Kaikki psykiatrian yksiköiden ikkunat sekä lasiovet varustetaan laminoituina. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan 212 autopaikkaa henkilökunnan, asiakkaiden ja potilaiden käyttöön. Autopaikat sijaitsevat uudisrakennuksen välittömässä läheisyydessä. Alustavasti suunnitellussa laajennuksessa rakennus toteutetaan 4-kerroksisena ja ylimmässä kerroksessa sijaitsee ilmanvaihtokonehuoneet. Kaava mahdollistaa rakentamisen 4-kerroksisena. Suunnitellulle rakennuspaikalle on tehty pohjatutkimus ja tutkimuksen perusteella suunniteltu laajennus vaatii paalutuksen. Alimpaan kerrokseen sijoitetaan väestönsuoja sekä henkilökunnan pukeutumistilat ym. teknisiä- sekä varastotiloja. 2- ja 3-kerrokseen sijoitetaan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen tilat. Asemapiirros

20 17 7 SELVITYS TILATARPEESTA 7.1 Tilaohjelma Psykiatria PSYKIATRIAN OSASTOHOITO kpl pintaala hym2 POTILASOSASTO A Potilashuone 11 x (14+3) Potilashuone 4 x (21+5) Eristyshuone 2 x (14) WC + suihku x Valvomo, eristyspotilaiden tarkkailuun Ruokailu Olohuone Jakelukeittiö Tupakkatila Kylpyhuone, potilaan vastaanottotilojen yhteyteen, mitoitus suihkupaarien käyttöön Kodinhoitohuone, potilaiden omien vaatteiden huoltoon Huuhteluhuone Liinavaatevarasto Saunatilat (yhteinen os. B) Henkilökunnan taukohuone Kokoushuone Osaston kanslia Lääkkeenjakohuone Osastonsihteeri Osastonhoitaja Lääkärin huone 2 x Omahoitajan huone, keskusteluhuone Sosiaalityöntekijä/psykologi, tutkimuksia ja kartoituksia varten Toimenpidehuone Henkilökunnan WC x Varasto Siivous Jätehuone Pyykkihuone Inva WC Pot. WC 2 kpl

21 18 kpl pintaala hym2 POTILASOSASTO B Potilashuone 11 x (14+3) Potilashuone 4 x (21+5) Eristyshuone 2 x (14) WC + suihku x Valvomo, eristyspotilaiden tarkkailuun Ruokailu Olohuone Jakelukeittiö Tupakkatila Kylpyhuone, potilaan vastaanottotilojen yhteyteen, mitoitus suihkupaarien käyttöön Kodinhoitohuone, potilaiden omien vaatteiden huoltoon Huuhteluhuone Liinavaatevarasto Henkilökunnan taukohuone Kokoushuone Osaston kanslia Lääkkeenjakohuone Osastonsihteeri Osastonhoitaja Lääkärin huone 2 x Omahoitajan huone, keskusteluhuone Sosiaalityöntekijä/psykologi, tutkimuksia ja kartoituksia varten Toimenpidehuone Henkilökunnan WC x Varasto Siivous Jätehuone Pyykkihuone Inva WC Pot. WC 2 kpl

22 19 kpl pintaala hym2 POTILASOSASTO C Potilashuone 11 x (14+3) Potilashuone 4 x (21+5) Eristyshuone 2 x (14) WC + suihku x Valvomo, eristyspotilaiden tarkkailuun Ruokailu Olohuone Jakelukeittiö Tupakkatila Kylpyhuone, potilaan vastaanottotilojen yhteyteen, mitoitus suihkupaarien käyttöön Kodinhoitohuone, potilaiden omien vaatteiden huoltoon Huuhteluhuone Liinavaatevarasto Henkilökunnan taukohuone Kokoushuone Osaston kanslia Saunatilat (yht. vanhuspsykiatria) Lääkkeenjakohuone Osastonsihteeri Osastonhoitaja Lääkärin huone 2 x Omahoitajan huone, keskusteluhuone Sosiaalityöntekijä/psykologi, tutkimuksia ja kartoituksia varten Toimenpidehuone Henkilökunnan WC x Varasto Siivous Jätehuone Pyykkihuone Inva WC WC 2 kpl kpl pintaala hym2 VANHUSPSYKIATRIA Potilashuone 5 x (20+6), inva-mitoitus ja mahdollisuus käyttää 2-hengen huoneina Vastaanottohuone x 2, poliklinikkatoimintaa varten Tutkimushuone, lääkäri OSASTO C YHTEENSÄ 881 POTILASOSASTOT YHTEENSÄ 2266

23 20 Potilashuoneista 4/osasto rakennetaan suuremmiksi, jolloin apuvälineitä tarvitsevien potilaiden lisäksi kausittain esiintyvät ylipaikkatilanteet voidaan huomioida käyttämällä näitä huoneita 2 hengen huoneina. Kaikkien potilashuoneiden yhteyteen tulee omat WC/suihkutilat, isompiin huoneisiin ne tehdään inva-mitoituksella. Osaston sisällä on oltava tiloja potilaan tutkimiseksi ja erilaisia hoitotapahtumia varten, koska potilaan huono psyykkinen kunto saattaa estää osastolta poistumisen. Eristyshuoneita on psykiatristen perustein tapahtuvien eristämisien lisäksi mahdollisuus tarvittaessa käyttää myös infektioeristyksinä (noro-, influenssaepidemiat yms), mikä tulee huomioida niiden teknisessä toteutuksessa. Tahdosta riippumattomassa sairaalahoidossa potilas ei voi aina halutessaan päästä osastolta ulos voinnin ollessa huonoimmillaan. Monet potilaista tupakoivat ja tupakointitilan rakentaminen osaston yhteyteen on tarpeellista. Avohoitoyksiköiden vastaanottohuoneissa tavataan yksittäisten potilaiden lisäksi usein heidän lähiverkostoaan. Toiminta-, musiikki- ja taideterapioiden tilat suunnitellaan niin, että ryhmien (3-6 potilasta) pitäminen on mahdollista. Huoneisiin tarvitaan myös välineille säilytystilaa. PSYKIATRIAN POLIKLIINISET TILAT PSYKIATRIAN AVOHOITO kpl pintaala hym2 Kokoushuone Päiväyksikön potilaiden ruokailutila / tupakeittiö 1 x Potilaiden pukutilat p.yks ja kpkl "eteinen" Kuntoutuspkl:n olohuone/tupakeittiö Perhetapaamishuone Vastaanottohuone (Lohjan poliklinikka) Vastaanottohuone (Lohjan päiväyksikkö) Kirjaamishuone (Lohjan kuntoutuspoliklinikka) Vastaanottohuone Toiminnallinen terapia (Lkplk) Ryhmähuone (Lkplk) WC pot. + päiväyksikkö Inva WC WC henk Vastaanottohuone, yleissairaalan psyk.pkl Vastaanottohuone, yleissairaalan psyk.pkl Osastonsihteeri 2 henk PSYKIATRIAN PKL TILAT YHTEENSÄ 670

24 21 kpl pintaala hym2 PSYKIATRIAN KUNTOUTTAVAT TOIMIN- NOT PSYKIATRIAN TOIMINTATERAPIA Puutyösali / tekstiilityö Varasto Toimisto (2 henk) Pukutila WC WC inva Toimintaterapian työtilat Taideterapia Musiikkiterapia Ryhmäterapia Liikuntaterapeutin toimisto Fysioterapian hoitohuone KUNTOUTUSYKSIKKÖ YHTEENSÄ 253 kpl pintaala hym2 PSYKIATRIAN HALLINTO Psykiatrian johtava lääkäri Ylilääkäri/osastonylilääkäri Osastoryhmän päällikkö Hallinnon toimistosihteeri Henkilökunnan taukohuone, yhteiskäytössä terapiatilan henkilöstön kanssa Neuvotteluhuone Päivystävä lääkäri, WC+suihku, minikeittiö, lepotila Tutkimushoitaja Sosiaalityöntekijä 2x Psykologi 2x Lähiarkisto Henk. WC 2 kpl Siivous Jätehuone HALLINTO YHTEENSÄ 269 YHTEENSÄ 3458

25 Fysiatria ja kuntoutus kpl pintaala hym2 FYSIATRIAN POLIKLINIKKA Kanslia / Testaus / Kirjaamistila Toimintaterapian toimintahuone (lapset) Fysiatri Sihteeri Sihteeri Neuvotteluhuone Osastonhoitaja Yksilöterapia Sosiaalitila Fysioterapeuttien kirjaamistila (3:lle ft:lle) Fysioterapeuttien kirjaamistila (5:lle ft:lle) Osteoporoosihoitaja Toimintaterapia Lastauuni, kuumavesiallas Toimintaterapian varasto Henkilökunnan WC kpl pintaala hym2 APUVÄLINEKESKUS Välinevarasto Välineiden pesutila Siivouskomero Jätetila KUNTOUTUSYKSIKKÖ YHTEENSÄ 524 Polikliinisiä potilasvastaanottokäyttöön tarkoitettuja huoneita ovat: 2 fysiatrin huonetta, 4 fysioterapeutin huonetta, 3 toimintaterapeutin huonetta ja 1 osteoporoosihoitajan huone. Vuodeosastoilla työskenteleviä fysioterapeutteja varten on 2 kirjaamistilaa, joissa he kirjaavat potilastapaamisten jälkeen merkintöjä potilasasiakirjoihin ja tilastoihin ja ovat yhteydessä puhelimitse esim. potilaisiin, jatkohoitotahoihin, apuvälinetuottajiin. Kanslia/testaus/kirjaamistila on monikäyttötila, jossa tehdään potilaille esim. suorituskykytestejä ja ergometritestauksia, käytetään myös fysio- ja toimintaterapeuttien kirjaamistilana ja potilaisiin liittyvien puhelinyhteyksien hoitamiseen eri tahoille. Neuvotteluhuonetta tarvitaan yhteispalavereihin esim. moniammatillisissa työryhmissä, osastotunteihin, kehityskeskusteluihin. Toimintaterapeutit valmistavat työssään lastoja, joiden valmistamiseen tarvitaan lastauunia ja kuumavesiallasta.

26 Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutus yksiköiden yhteiset tilat kpl pintaala hym2 YHTEISET TILAT Aula / Kahvio Inva WC 2 kpl As. WC 2 kpl Henkilökunnan pukutilat N + M (vss) Henk. WC 2 kpl Terapia-allashuone Pienterapia-allashuone Allasterapian apuvälineet Henkilökunnan WC 2 kpl Opetuskeittiö Pieni opetuskeittiö Odotustila Siivous Jätehuone Liikuntasali (myös koulutustilana) Liikuntavälinevarasto Kuntosali Pukuhuone potilaille naiset Pesutilat potilaille naiset Pukuhuone potilaille miehet Pesutilat potilaille miehet Sauna naiset Sauna miehet Yhteisistä tiloista katsotaan uudisrakennuksessa olevan psykiatrian käytössä 65 % ja 35 % fysiatrian ja kuntoutuksen käytössä. Terapia-allashuone on liikunta- ja fysioterapeuttien ohjaamien, ensisijaisesti allasryhmäterapioiden käytössä. Ryhmäkoko on 5-10 henkilöä. Allasterapiatiloja voidaan kuntien niin halutessa tarjota myös perusterveydenhuollon käyttöön. Terapiaallashuonetta suunnitellaan myös TYHY-toimintana henkilökunnan käyttöön erikseen sovittuina aikoina. Pienterapia-allashuoneessa fysioterapeutti voi yksilöllisesti ohjata esim. vaikeavammaista potilasta, joka ei pysty hyödyntämään isompaa allasta. Sauna- ja pukutilojen tulee olla riittävän isot, jotta niitä voivat käyttää myös pyörätuolia käyttävät potilasryhmät. Fysiatrian ja kuntoutuksen ja psykiatrian toimintaterapeutit käyttävät opetuskeittiötä ja pientä opetuskeittiötä potilaille yksilö- ja ryhmäkäyttöön. Liikunta- ja kuntosali ovat myös yhteiskäytössä yksilöille, ryhmille sekä erilaisiin joukkuepeleihin.

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hallitus 23.1.2012, LIITE 13. HUS Tilakeskus 04.01.2012 LOHJAN SAIRAALA PSYKIATRIAN, FYSIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN UUDISRAKENNUSHANKE HANKESUUNNITELMA

Hallitus 23.1.2012, LIITE 13. HUS Tilakeskus 04.01.2012 LOHJAN SAIRAALA PSYKIATRIAN, FYSIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN UUDISRAKENNUSHANKE HANKESUUNNITELMA Hallitus 23.1.2012, LIITE 13 HUS Tilakeskus 04.01.2012 LOHJAN SAIRAALA PSYKIATRIAN, FYSIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN UUDISRAKENNUSHANKE HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle. 2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Miksi Lapin keskussairaalaa pitää laajentaa? Toiminnan ja lääketieteen

Lisätiedot

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Pöytyän terveyskeskuksen osasto PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut 2013 Markku Oinaala 7.2.2013 Terveydenhuollon palvelut, palvelusopimus 2013 Terveydenhuollon palvelut sisältävät: lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan,

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Avohoitokäynnit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 1 V 20.1.2016, Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN HYKS LAUTAKUNNAN KOKOUS 25.08.2015 Harri Hämäläinen ylilääkäri, kuntoutuksen linjajohtaja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUKSEEN

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2011 1 145 PSYKIATRIAN MALMIN POLIKLINIKAN TARVESELVITYS Terke 2011-698 Esityslistan asia TJA/8 TJA Käsittely Päätösehdotus Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginvaltuusto Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginvaltuusto Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (6) 8 Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

PETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:

PETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia: PETSAMO 2 Hoitajat: 050 436 2222 Kanslia: 044 775 8017 Tervetuloa kuntoutumaan Petsamo 2:lle Tammenlehväkeskuksen osasto Petsamo 2 on neurologinen kuntoutusosasto, jonka tarkoituksena on antaa kokonaisvaltaista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2011 1 150 17.5.2011 pöydälle pantu asia PSYKIATRIAN MALMIN POLIKLINIKAN TARVESELVITYS Terke 2011-698 Esityslistan asia TJA/2 TJA Terveyslautakunta päätti antaa tarveselvityksestä

Lisätiedot

LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa

LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa Menna Kärnä menna.karna@pkssk.fi Suunnittelukoordinaattori, sh, TtM Tekniset palvelut/tilahallinta L TALO 1 2

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 22.11.2016 Liite 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN 2017 VAKANSSIMUUTOKSET Liite 2a Liite 2b Liite 2c Liite 2d Perustettavat ja lakkautettavat toimet (nimikemuutokset) Perustettavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa? Mikä muuttuu palvelukuvauksissa? Terapiajärjestöjen ja -liittojen tapaaminen 20.11.2018 Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Terapiat 1.1.2019 alkaen Yksilöterapiat Fysioterapia

Lisätiedot

L-laajennus, 2-vaihe

L-laajennus, 2-vaihe L-laajennus, 2-vaihe Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy / Rami Kolehmainen Työyhteenliittymä Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy / Arkkitehdit Kontukoski Oy Suunnittelun vaiheet ja aikataulut

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 19.6.2012 Jari Jokela / Valtuustoseminaari

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

INVESTOINNIT

INVESTOINNIT Kunnanjohtajainfo 30.8.2018 INVESTOINNIT 2019-2024 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA SAIRAALA-ALUEEN MASTERPLAN INVESTOINNIT 2019-2024 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 Laitehankinnat -sairaanhoito 1,50

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Tsemppaaminen intohimona

Tsemppaaminen intohimona Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa Marja-Leena Niemi ESAVI 5.3.2015 Asukkaita 173 032 KYMENLAAKSO Väestöpohja ja jäsenkunnat KOUVOLA 86 488 HAMINA 21 068 KOTKA 54 587 PYHTÄÄ 5358 MIEHIKKÄLÄ 2124 VIROLAHTI

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 ERIKOISALA/PAIKKA JAKSON KUVAUS JAKSOON KUULUVA PÄIVYSTYS MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEYSHENKILÖ FYSIATRIA Jakson aikana erikoistuja

Lisätiedot

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa Perustamisen taustalla tavoitteet: - sairaalapaikkojen vähennys

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Lääkinnällinen kuntoutus Keski-Suomen SOTE Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lääkinnällinen kuntoutus Keski-Suomen SOTE Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Lääkinnällinen kuntoutus Keski-Suomen SOTE 2019 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Potilas ensin - kuntoutumisen tukeminen ja hyvä integraatio eri toimijoiden kesken Kuntoutujan

Lisätiedot

Kuntoutus. Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Kuntoutus. Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Kuntoutus Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus Kuntoutuksen organisaatio Avokuntoutuspalvelut 2018-19 = PHKS, keskitettyjä poliklinikka palveluita (lapset ja aikuiset) Amputaatiokuntoutus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus 1(3 TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus Toiminnan järjestäjä Osoite Puhelin(vaihde Telekopionumero Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Puhelin Gsm Oppilaitos Osoite Hanke Yhteishanke Päivämäärä

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot