m eniere-posti Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland Vuosikerta XVI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "m eniere-posti Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland Vuosikerta XVI"

Transkriptio

1 m eniere-posti Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland Vuosikerta XVI

2 Meniere-paikallistoiminta, yhteystietoja Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B 13, Seinäjoki puh. (06) , tekstiviestit Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kyllikki Turunen Kallaraitti 15, Mikkeli puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Anita Ojanen Rautamäentie 8 B 1, Hämeenlinna puh Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Soili Salonen Salmenhaantie 39, Kokkola puh Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, Palokka puh Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, Oulu puh Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74, Helsinki puh seesmi[at]suomi24.fi Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Anja Peuhkuri Hehtokatu 7 A 2, Turku puh , (02) Kainuun Meniere-kerho Hannele Kähkönen Sotkamontie 8 b 15, Kajaani puh Teija Karjalainen Ridellinkuja 6 as 9, Kajaani puh Koillismaan Meniere-kerho Liisa Poussu puh. (08) , Loimaan Meniere-kerho Pirkko Kärhä Niittytie 4 B 6, Loimaa puh Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23 Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E Helsinki puh seesmi[at]suomi24.fi Esa Antikainen Muurolantie 3700 c Mellakoski puh Antero Hiitiö Tarkintie Panelia puh. (02) Varapuheenjohtaja Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh Merja Junkkarinen Sudenpolku 4 A Kajaani puh hotmail.com Erna Kentala HUS, Korvaklinikka PL 220, HUS puh. (09) Sihteeri Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A Palokka puh gmail.com Mirjami Lahti Elontie 57 B as Helsinki puh Anita Ojanen Rautamäentie 8 B Hämeenlinna puh Portinvartija/ projektisihteeri Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh Urho Roivanen Laitakuja 6 C Vantaa puh saunalahti.fi

3 Juhannusruusujen aikaan Voi tätä suven suloisuutta! Kukkivat pihlajat, ilma lintujen laulusta sakeana. Luonto niin vihreä kuin olla voi. Ei kellastuneita lehtiä, ei kuihtunutta nurmikkoa, ei yhtään säröä täydellisen kesän kuvassa. Sitten tulee juhannusyö. Ja eikö vain Suomen kansa puhkea yhdestä suusta manaamaan kesän loppua. Tästä alkavat päivät lyhentyä. Se on aivan varmasti toteutuva juhannustaika, joka kyyristää kesästä riemuinneet ihmiset sen menettämiseen. Sitten on vielä muistettava varoa aurinkoa, punkkeja, kyykäärmeitä ja Itämeren kaloja ja pidettävä mielessä, että sienimetsät ovat tietysti hirvikärpäsiä täynnä. Näin saadaan hetken aikaa puoliksi täynnä olleet lasit taas puoliksi tyhjiksi. Eletään taas vaivojen valtakunnassa. Voiko tämän muuttaa kyllä voi. Muistetaan lapsuuden kesät. Kuka silloin ehti kuulla puheita päivän lyhentymisestä. Meniere-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen. Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 41. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh. (02) , , sähköposti: Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, TAMPERE. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: ja puh Sisällys: Meniere-paikallistoiminnan yhteystietoja ja Suomen Meniere-liiton hallitus...2 Päätoimittajan palsta...3 Kuunnellaan ja tullaan kuulluksi, puheenjohtaja Mikko Seeskorpi... 4 Liittokokous Tampereella , Mikko Seeskorpi... 5 Kuka olet? Meniere-liiton puheenjohtaja... 6 Kuka olet? Meniere-liiton hallituksen uusi jäsen... 7 Käypä hoito -suositus puuttuu edelleen, Jouko Kotimäki...8 Korvan paineen tunne ja endolymfaattinen hydropsi, Hilla Levo et al Ääniyliherkkyys, Erna Kentala et al...16 Puhumalla paras, puhelinrinki vertaistuen tukena Oulussa Meniere-geeniä etsimässä Yhdistysten retkiä...20 Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot Yhdistysten kalentereissa Kuuloliiton kuntoutuskurssit Menieren tautia sairastaville...25 Menierelääkärien yhteystietoja...26 Mediakortti

4 Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Kuunnellaan ja tullaan kuulluiksi Nyt alkaa olla taas se aika vuodesta, jolloin kesä on jo ovella ja sekä paikallisyhdistyksissä että meillä täällä liitossa lopetellaan kuluvaa toimintakautta. Toisaalta ennen lomakauden alkua monella on jo tuleva syksy mielessä ja ainakin alustavia suunnitelmia sen toiminnan suhteen on jo varmasti tehty. Millä eväillä mennään eteenpäin, mitä liitolta ja/tai omalta paikallisyhdistykseltämme odotetaan ja millainen haluaisimme sen itse olevan? Toki pitää myös sitäkin miettiä, mihin meillä on resursseja. Omasta mielestäni on tärkeää kuunnella herkällä korvalla kaikkien jäsentemme toiveita (sekä jäseniksi aikovien). Meidät olisi hyvä tavoittaa kaikkia niitä kanavia pitkin, joita jäsenemme käyttävät. Osa hakee mielellään tietoa ja tukea ennen kaikkea internetistä, kun taas toiset kaipaavat puhelinkontaktia vertaistukihenkilöön. Jonkun mielestä parasta vertaistukea sen sijaan on yhteinen kahvi-ilta tai mukava päiväretki turvallisessa porukassa. Eivätkä nämä eri toimintamuodot ole mitenkään toisiansa poissulkevia, päinvastoin: välillä kun väsyttää on mukava olla ihan vaan kotona ja vilkaista keskustelupalstaa, joku toinen ilta voikin sitten taas lähteä vaikka vertaistuki-iltaan paikan päälle. Yhtälailla tarpeellista on myös se, että liitto jatkossakin tekee Menieren tautia tunnetuksi. Varsinkin vasta sairastuneelle on tärkeää saada tietoa omasta sairaudestaan, ja sen kanssa selviämisestä. Ikävän usein kuulee edelleen tapauksista, joissa menierikko on jäänyt diagnoosin saamisen jälkeen ihan yksin tai sitten koko diagnoosi on voinut jäädä saamatta. Sairastuessani itse syksyllä kuutisen vuotta sitten minulla kävi tuuri: löysin oman työterveyshoitajani suosituksen perusteella hyvän korvalääkärin, jolle Menieren tauti oli tuttu asia. Sain häneltä useita hyviä neuvoja, joista muuten yksi oli potilasyhdistykseen liittyminen. Paitsi tuolle mainiolle lääkärille, haluaisin tässä kohtaa myös lähettää pienen tervehdyksen kaikille yhdistysten ja liiton mukaville ihmisille joita olen näiden meniere-vuosieni aikana tavannut. Elämä Menieren taudin kanssa on sujunut paljon miellyttävämmin teidän seurassa. Toivotan kaikille Meniere-postin lukijoille rentouttavaa kesää ja tervetuloa mukaan liiton ja yhdistysten toimintaan taas syksyllä! Mikko Seeskorpi PS Olethan huomannut, että Suomen Meniere-liiton keskustelupalsta on jälleen toiminnassa ja se löytyy nyt osoitteesta Päivitä uusi osoite selaimesi suosikkeihin! 4

5 Liittokokous ja puheenjohtajien tapaaminen Tampereella Tänä vuonna liittokokouksen yhteydessä järjestettiin varsinaista liittokokousta edeltävänä päivänä oma, erillinen puheenjohtajien tapaaminen. Keskustelimme ja vertailimme toinen toistemme kokemuksia mm. siitä millaista toimintaa eri paikallisyhdistyksissä on, miten vertaistuen antaminen on järjestetty käytännössä, miten yhteydenpito liiton ja paikkallisyhdistyksen välillä toimii. Sana oli vapaa ja keskustelu vilkasta - uskon että moni meistä sai uusia, hyviä ideoita oman yhdistyksen pyörittämiseen. Sunnuntaina varsinaisen liittokokouksen jälkeen tapasimme Suomen Meniere-liiton jäsenrekisteriä ylläpitävän Rainer Kallion Raikal Oy:stä, joka antoi meille hyviä vinkkejä kuinka jäsenrekisteripalvelua voi hyödyntää paikallisyhdistyksissä. Toinen sunnuntain vieras oli psykologi Pirkko Posti. Sunnuntaisessa liittokokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin allekirjoittanut eli Mikko Seeskorpi. Sihteeri Tuulikki Hartikainen ja liiton uusi varapuheenjohtaja Marketta Joutsa-Lindell onnittelevat kukkakimpun kera. Edellisen kauden puheenjohtaja, nyt projektisihteerin tehtävässä aloittava Kirsti Salovaara kukitettiin niinikään. Kirsti sai kiitosta pitkäaikaisesta ja aktiivisesta puheenjohtajuuden hoitamisesta, ja onnen toivotukset uuteen toimeen. Liittokokouksessa puhetta johti Oulun Seudun Meniereyhdistyksen puheenjohtaja Tuovi Kiviniemi (kuvassa keskellä). Mikko Seeskorpi hoiti tekniikkaa ja Tuulikki Hartikainen Jyväskylästä piti pöytäkirjaa. Kokouksen jälkeen psykologi Pirkko Posti antoi selviytymisvinkkejä kroonisen sairauden kanssa elämiseen ja toimeentulemiseen. Pirkkoa kuuntelee kuvassa liiton hallituksen jäsen Esa Antikainen. Teksti: Mikko Seeskorpi Kuvat: Mikko Seeskorpi ja Mirjami Lahti 5

6 Suomen Meniere-liiton uusi puheenjohtaja Mikko Seeskorpi 1. Kuka olet? Mikko Seeskorpi, 43 v, tyytyväinen Itä-Helsingin asukas. Koulutukseltani olen filosofian maisteri/kielenkääntäjä, pääaineeni oli pohjoismaiset kielet. Så att det går riktigt bra att kontakta mig även på svenska. Ennen yliopisto-opintojen aloittamista ehdin käydä myös ravintolakoulun, josta valmistuin ylioppilastarjoilijaksi. Olin tarjoilijana useamman vuoden Helsingin keskustan eri ravintoloissa. Nykyinen päivätyöni on kirjakaupan myyntiassistentti: hoidan erilaisia henkilöstöhallinnon tehtäviä kuten mm. palkkaraportointia ja työvuorosuunnittelua. Lisäksi auttelen myymälän puolella tarpeen mukaan. Asun viikolla yksin, mutta viikonloppuisin kaksin. 2. Miten tulit lähteneeksi Suomen Meniere-liiton toimintaan mukaan? Liityin Uudenmaan Meniere-liiton jäseneksi melko pian sairastumiseni jälkeen. Oltuani suunnilleen vuoden mukana rivijäsenenä lupauduin mukaan Uudenmaan Meniere-yhdistyksen hallitukseen. Sitä kautta lähdin kerran Ouluun liittokokoukseen, jonka jälkeen huomasinkin yht äkkiä olevani myös Suomen Meniere-liiton hallituksen jäsen. Olin ennen sairastumistani ollut jo jonkin verran erilaisissa yhdistyksissä mukana, mm. oman työpaikkani ammattiosaston johtokunnassa sekä erään puolueen paikallisosastossa, joten yhdistystoiminta ei sinänsä ollut mikään ihan uusi juttu. Mikko Seeskorpi tammikuussa Sevillassa. Näyttää etsivän jotain kartalta. Parturia varmaan, kun Sevillassa ollaan. 3. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia/odotuksia sinulla on liiton toiminnan suhteen? Seuraan mielenkiinnolla MeniTuki-projektin edistymistä ja odotan sen valmistumista. Toivon, että liitto pystyy jatkossakin toimimaan valtakunnallisesti, ja että pystymme tarjoamaan kaikenikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville jäsenillemme sopivia ja kiinnostavia palveluja. On tärkeää että tietoa on saatavana helposti netin kautta, mutta ei voi missään tapauksessa ajatella niin että se korvaisi kokonaan henkilökohtaisen vertaistuen. Olisi mukavaa, jos pystyisimme edelleen kehittämään kansainvälisiä yhteyksiämme. Yhteydet Viroon on jo avattu - seuraavana vuorossa voisi olla Ruotsi. ja mahdollisesti myös muut Pohjoismaat. 6

7 2. Meniere tuli elämääni Se tapahtui kertarysäyksellä vuonna Olin lähdössä töihin kun korva alkoi huutaa hirveästi, heti perään meni tasapaino ja aloin voida pahoin. Sain samana päivänä sairaalassa diagnoosin, joka varmennettiin myöhemmin tasapaino- ym. testein. Lääkäri katsoi osaaottavasti, minä tunsin vain helpotusta, että ei sit ookkaan aivokasvainta. Äitini sisarella ja isäni serkulla on Menieren tauti, joten olin kuullut siitä jo jotain. Mutta mitään ei tiedä ennen kuin itse sen kokee! Myöhemmin sain gentamycinhoitoa, jonka jälkeen kävin sairaalassa tasapainotreeneissä puoli vuotta. Suomen Meniere-liiton hallituksen uusi jäsen tutuksi Anita Ojanen Kanta-Hämeen Meniere-yhdistyksen puheenjohtaja 1. Minä ja kotijoukkoni Olen syntynyt joulun alla 1954, lapsena harmitti kun ei kukaan ehtinyt synttärikahveille. Perheeseeni kuuluvat mieheni Harri, pojat Mikko ja Valtteri, tytär Katja sekä englanninspringerspanieli Minttu. Kotona asuu enää kuopuksemme Valtteri 17 v. Kun isäni oli maalari ja äitini myyjä, tuli minusta maalinmyyjä. Kaupittelin kaakeleita yms. yli 30 vuotta, viimeiset vuodet myymäläpäällikkönä RTV -ketjussa. Vaikeaksi luonnehdittu Menieren tauti vei työkyvyttömyyseläkkeelle. Työelämästä irtautuminen ei ollut helppoa, me kun määrittelemme itsemme usein vain työn kautta. Onneksi olen löytänyt pikkuhiljaa muuta: Meniere-yhdistyksen lisäksi olen Kanta-Hämeen Lausujien pj. Vanajaveden Opistossa suoritin 3-vuotisen ATPOn eli Aikuisten TaiteenPerusOpinnot kuvataiteissa. Harrastuksiini kuuluu maalauksen lisäksi runot, teatteri ja koiran kanssa touhuilu. Puoli vuotta sitten elämä mullistui positiivisesti kun minusta tuli mummi. Katjan perheeseen syntynyt Pihla-tyttö on tehnyt minusta entistä hassahtaneemman! Meitä erottaa 160 km, että ei ihan joka viikko nähdä, ehkä se on siunaus tyttäreni perheelle. Pahimmassa vaiheessa kohtauksia oli joka viikko. Mieheni on kestänyt ihailtavasti Meniere-herran toistuvat vierailut ja on jaksanut tukea kun itseltä on meinannut usko loppua. Minun menieressäni hankalinta on huimaus ja tasapainovaikeudet. Kuulon olen saanut pitää siedettävänä, tosin tinnitus on nykyään myös seuralainen. 3. Meniere-liiton toiminnassa tärkeintä Liiton toiminnassa on mielestäni tärkeintä tehdä Menieren tautia tunnetuksi ja löytää uusia menierikkoja mukaan liittoomme, eli olla pelastusrengas sairastuneelle sekä tukea paikallisyhdistyksiä niin että niiden toiminta jaksaa pysyä vireillä. 4. Tulevaisuudennäkymiä Liiton toiminta on ja pysyy, se on varmaa, mutta siirrytäänkö ajanoloon kokonaan sähköiseen mediaan? Näemmekö toisiamme enää muuta kuin korkeintaan nettiin perustettavalla facebook-sivulla? Toisaalta, sehän on meistä kiinni, mitä päätämme, miten aktiivisia olemme. Paikallisyhdistysten puolesta olen enemmän huolissani; monta yhdistystä on lopetettu toimijoiden väsyessä ja nuoremmat etsivät vertaistukensa netistä. Tätä kirjoittaessani sadepilvi väistyy ja aurinko pilkottaa hitusen, lupaavasti. Omalta kohdaltani toivon herra Menieren vierailujen pysyvän sopivaisuuden rajoissa ja hyviä uintikelejä tälle kesälle. Niin, ja paljon makeita mansikoita, niistä on kesä tehty! 7

8 LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kainuun keskussairaala, KNK-klinikka Ylilääkäri Jouko Kotimäki Käypä hoito -suositus puuttuu edelleen Menieren taudin oireiden ilmaantuessa potilas huolestuu oireistaan. Tämä on aivan luonnollinen reaktio. Kun meitä vaivaa jokin, jota emme tunne tai tiedä, asia häiritsee. Etenkin kun oire on sellainen, että se ei näy päällepäin (esim. tinnitus tai kuulonalenema) tai kun oire häiritsee voimakkaasti selviytymistä päivittäisestä elämästä (tasapainohäiriöt) tai aiheuttaa rajuudellaan kuolemanpelon tai pelon vakavasta, elämää uhkaavasta sairaudesta (akuutit huimauskohtaukset). Menieren taudin oireet ovat siis luonteeltaan sellaisia, että niiden häiritsevyys ennemmin tai myöhemmin johtaa hakeutumiseen lääkärin vastaanotolle. Kansainvälisten tutkimusten pohjalta tiedämme, että vain noin kolmasosalla Meniere-potilaista tauti alkaa niin selkeällä oirekuvalla, että heti voidaan vahvasti epäillä nimenomaan tätä tautia. Tällaisessa tapauksessa koko oiretriadi tinnitus/paineen tuntu korvassa, kuulonalenema, äkillinen kiertohuimaus kaikki ovat läsnä yhtä aikaa. Näinkään selvä tilanne ei kuitenkaan vielä riitä taudin varmistettuun diagnoosiin. Nykyisten, vuodelta 1995 peräisin olevien, kansainvälisesti hyväksyttyjen Menieren taudin kriteerien mukaan edellytetään vähintään kahta tai useampaa Menieren tautiin sopivaa kiertohuimauskohtausta liitännäisoireineen. Jo yksistään tämä vaatimus voi olla syynä siihen, että taudin varmistumiseen voi mennä kuukausia tai jopa vuosia, kohtausten väli kun on kovin yksilöllinen. 8 Muut syyt poissuljettava luotettavasti Kriteeristö edellyttää myös, että muut syyt on luotettavasti poissuljettu. Tämä johtaa käytännössä siihen, että diagnoosin varmistaminen edellyttää erikoissairaanhoitotasoisia tutkimuksia. Menieren taudissa kuulonalenema on aluksi toispuoleinen aistimistyyppinen kuulovika. Kun tiedetään, että esimerkiksi kuulo- ja tasapainohermon hyvänlaatuinen kasvain, akustikusneurinooma, aiheuttaa samankaltaisen kuulovian ja usein siihen liittyen myös tinnituksen ja huimausoireilun, on neurinooma voitava luotettavasti sulkea pois kuvantamistutkimuksin tai aivorunkoaudiometrialla. Vaikka hoitotakuu on paranta- nutkin hoitoon pääsyä, on viive ensi oireista perusterveydenhuollon, työterveyshuollon tai yksityissektorin kautta erikoissairaanhoidon perusteellisiin tutkimuksiin usein kuukausia. Ei tinnitusta, vaan sellaista hurinaa ja jumputusta Menieren taudista tekee haasteellisen se, että sen oireet ovat oikeastaan aika laajasisältöiset. Tinnitus käsitteenä sisältää hyvin monenlaisia subjektiivisia kokemuksia. Keskivertokansalainen pitää tinnituksena useimmiten vain korvan korkeataajuista ääntä. Tästä on minullakin paljon kokemuksia, kun potilaat ovat kertoneet: ei minun korvassani ole tinnitusta vaan sellaista hurinaa tai jumputusta.

9 Olen tässä yhteydessä kertonut, että kaikki sellainen ääni, minkä potilas kuulee vain itse eikä se ole muiden kuultavissa, on tinnitusta, riippumatta siitä onko se matalaa vai korkeaa, vinkunaa tai jyrinää tai kuten esimerkiksi Martti Lutherilla aikanaan kirkonkellojen soittoa. Korvan paineentunne voi olla tinnituksen seuralainen tai itsenäisenä oireena tinnitusta vastaava. Tavallisin tuntemus on sellainen, että tekisi mieli vetää tulppa pois niin korva aukeaisi. Tämä oire on sellainen, että potilaat eivät välttämättä sitä itse tuo esille ellei osaa kysyä. Sama koskee äänen säröytymistä tai kuulemista kahtena. Myös tiettyjen äänien pahana tuntuminen korvassa on asia, jota on vain osattava kysyä. Se kun vain huimaa Huimaus on myös käsite, joka suomen kielessä sisältää hyvin monenlaisia tuntemuksia. Anglosaksisissa kielissä erilaisille huimaustyypeille on täsmällisemmät ilmaisut. Tämän kielellisen köyhyyden vuoksi suomalaislääkärin on oltava paljon tarkempi potilashaastattelussaan. Huimauksen laatu, kesto, ilmenemistapa ja -tiheys ovat diagnostiikan kannalta tärkeitä asioita, joita joskus joutuu hyvinkin tiukkaan potilaalta kuulustelemaan. Vaikeinta on silloin, kun potilas sanoo, ettei osaa määritellä huimaustaan, se kun vain huimaa. Kuulonalenema on Menieren taudin oireista helpoiten dokumentoitavissa kuulokäyrällä. Ettei asia olisi liian yksinkertainen, Menieren taudissa kuulo voi alkuvaiheessa vaihdella huomattavan paljon ja olla välillä niin normaali, ettei diagnoosia voi asettaa. Lisäksi potilaalla voi olla entuudestaan kuulovikaa jonkun muun sairauden aiheuttamana samassa tai toisessa korvassa ja tällöin tilanne on taas haastavampi. Kuvantamislöydöksetkään eivät aina absoluuttinen totuus Kuten edeltä käy esille, Menieren taudin oirekuva on monimutkainen. Tieteessä on toki tapahtunut kehitystä ja esimerkiksi huipputarkoilla magneettikuvauslaitteilla on jo saatu kuvannettua sisäkorvan nesteturvotustilaa. Ikävä kyllä, kuvantamislöydöksetkään eivät ole aina absoluuttinen totuus ja ne eivät läheskään aina korreloi potilaan oireisiin tai muuhun taudinkuvaan. Esimerkiksi poskionteloiden magneettikuvauksessa löytyy noin joka kolmannelta sellaisia viattomia sivuontelolöydöksiä, joista potilas ei tiedä mitään, eivätkä ne aiheuta mitään oireitakaan. Niitä ei siis pidä lähteä hoitamaankaan. Samalla tavoin sisäkorvan nesteturvotusta voi esiintyä oireettomissakin korvissa. Diagnoosi voidaan pitkälti tehdä huolellisella potilashaastattelulla Haluan edellä esitetyllä korostaa sitä, että arvostetun amerikkalaisen korvalääkärin ja oppikirjojen kirjoittajan, Michael M. Paparellan toteamus vuodelta 1991 on tänä päivänäkin voimassa: 90 %:lla potilaista Menieren taudin diagnoosi voidaan pitkälti tehdä huolellisella potilashaastattelulla. Lääkärin, joka on todella perehtynyt Menieren tautiin tunnistaa siitä, että hän osaa ottaa kunnon anamneesin eli potilashistorian ja tehdä siitä päätelmät tarvittavista jatkoselvityksistä. m eniere-posti Käypä hoito -suositus puuttuu edelleen Väitöskirjani yhteenvedossa vuonna 2003 esittämäni Käypä hoito suosituksen tarve Menieren taudille on edelleen olemassa. Tällaista ei ole toistaiseksi saatu aikaan, mutta omalta osaltani olen pyrkinyt sekä väitöskirjani kautta että artikkeleilla kotimaisissa lääkärilehdissä ja luentotilaisuuksilla edistämään Menieren taudin diagnostiikkaa ja parantamaan hoidon tasoa suomalaisessa terveydenhuollossa. Duodecimin Terveysportti käytännön lääkärin tärkeä työkalu Suomalainen Lääkäriseura Duodecim tekee merkittävää työtä lääkärikunnan ja hoitohenkilöstön tiedollisen tason parantamiseksi sekä sairauksien tutkimus- ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Erittäin tärkeäksi käytännön lääkärin työkaluksi on tullut Duodecimin Terveysportti, johon lääkärikunnalla on Internetin kautta käyttöoikeus. Tätä työkalua käytetään runsaasti päivittäisessä työssä. Tein Duodecimin toimituskunnan pyynnöstä Terveysportin Lääkärin käsikirjaan päivityksen Menieren taudista. Päivitys julkaistiin ja lääketehdas Abbott on pyytänyt siitä eripainoksen lääkäreille paperiversiona toimitettavaksi. Uskon, että tällä on myös huomattava merkitys siihen, että entistä useampi terveydenhuollon ammattilainen tunnistaa jatkossa paremmin Menieren taudin oireet ja näin ollen viive oireiden alusta diagnoosiin pääsyyn tulee lyhenemään. 9

10 Hilla Levo LKT, Ilmari Pyykkö prof., Dafydd Stephens prof., Erna Kentala dos, Dennis Poe prof., Yrjö Aurama FT, vertaistukityöryhmä Korvan paineen tunne Menieren taudissa ja endolymfaattinen hydropsi Menieren taudin pääoireiden, huimauksen, huminan ja huonokuuloisuuden ohessa potilaat usein valittavat paineen ja täyteläisyyden tunnetta korvassa. Mitä tämä paine ja täyteläisyyden tunne on? Menieren taudissa sisäkorvassa tavataan tyypillisesti kalvoston laajentuma, joka johtuu nesteen keräytymisestä, niin sanotusta endolymfaattisesta hydropsista. Kuvassa 3 sivulla 12 on esitetty kaavamaisesti kalvoston pullistuma. On edelleen epäselvää aiheuttaako endolymfaattinen hydropsi Menieren taudin oireet, kuten toistuvat kiertohuimauskohtaukset, kuulon aleneman, korvan paineen tunteen ja tinnituksen, vai onko se merkkinä sairastuneesta sisäkorvasta. Korvan paineen tunne on subjektiivinen täyteyden tunne, tunne, että korvassa on sisällä jotakin ylimääräistä. Toiset potilaat tuntevat paineen ikään kuin nesteenä välikorvassa, toiset jopa kipuna. Menieren taudin oireet ovat vaihtelevia. Oireet saattavat loppua yhtä äkillisesti kuin ne tulivatkin. Huimauskohtaukset saattavat pitää jopa 10 vuoden tauon ja palata uudelleen. Ilmeisesti tämän vuoksi kaikilla Menieren tautia sairastavilla ei ole todettu endolymfaattista hydropsia. Toisaalta endolymfaattista hydropsia esiintyy myös monessa muussakin sisäkorvasairaudessa ja sen vuoksi tutkijat pitävätkin endolymfaattista hydropsia merkkinä sisäkorvan sairastumisesta. Miten paine aistitaan sisäkorvasssa? Tutkijoille sisäkorva on kuin Amazonjoen viidakko. Vuosittain tulee ilmi uusia rakenteita ja uusia toimintoja. Sisäkorva on kuin koko elinjärjestelmä pienessä, lähes herneenkokoisessa järjestelmässä. Sisäkorvalla on oma varsin erikoinen verenkiertonsa ja sillä on ääntä vahvistavat ulkoiset karvasolut, jotka supistuvat äänen voimakkuudesta riippuen. Sillä on myös omat nestekanavansa, joiden perusteella nesteiden virtausta säädellään ja oma hermojärjestelmänsä, joka takaa äänen sävyjen ja sanojen erottuvuuden. Lisäksi sillä on oma tuntoaistijärjestelmänsä. Tämä toistaiseksi tunnetaan vielä puutteellisesti. Aistinärsytys, kuten paine 10 ja kipu kulkevat ns. kymmenennen aivohermon säikeiden mukana. Tutkimuskumppanimme Uppsalan Yliopistosta, prof. Rask-Andersen löysi 10 vuotta sitten pyöreästä ikkunasta vapaita hermosäikeitä, jotka voivat aistia kipua. Omissa tutkimuksissamme saimme yllättävän löydöksen: tutkiessamme elektronimikroskoopilla sisäkorvan ja välikorvan rajoittavaa soikeata ikkunaa, löysimme siitä sipulimaisen hermopäätteen, joka välittää tietoa kalvon venyyntymisestä. Hermopääte oli löydettävissä sekä koe-eläimillä että ihmisellä. Saattaa olla että tämä sipulimainen aistinpääte on myös yhteydessä paineen tunteeseen. Oheisessa kuvassa on esitetty pyöreästä ikkunasta löydetty venytysreseptori. Kuva 1. Sisäkorvapaineen muutosta mittaava painereseptori pyöreän ikkunan sisällä.

11 Paineen tunne ja siihen liittyvät sairauden tekijät m eniere-posti Selvitimme 740 Menieren tautia sairastavalla henkilöllä paineen tunteen esiintymistä ja vaikeutta muihin oireisiin nähden. Paineen tunne koettiin vaikeana tai erittäin vaikeana vain taudin alkuvaiheessa. Kun taudin oireet olivat kestäneet joitain vuosia, paineen tunne helpottui ja pysyi poissa tai lievänä koko seurannan ajan. 33 % tutkituista ei kokenut paineen tunnetta. 30 % :lla paineen tunne oli kolmen vaikeimman oireen joukossa, mutta vaikeimpana oireena paineen tunteen koki vain vähemmän kuin 5 %. Mitkä tekijät liittyivät paineen tunteeseen? Selvitimme Menieren taudin muiden kardinaalioireiden, kuten kuulonalennuksen, huimauskohtausten, liikevaikeuksien, ääniyliherkkyyden ja tinnituksen yhteyttä siihen. Kaikilla näillä tekijöillä oli vaikutusta paineen tunteen lisääntymiseen mutta ne selittivät vain 25 % paineen tunteesta. Valtaosa paineentunteesta selittyy ja välittyy omilla muista oireista riippumattomilla tekijöillä. Siksi esimerkiksi huimaukseen kohdistuvat hoitotoimenpiteeet eivät Kuva 2. Menieren taudin vaikeusaste (pystyasteikolla 0=ei lainkaan, 5=hyvin vaikea) ja paineen tunne korvassa (vaaka-asteikolla ei lainkaan erittäin vaikea). Paineen tunteen tullessa vaikeammaksi myös Menieren tauti koetaan vaikeammaksi. välttämättä ole tehokkaita paineen tunteen hoidossa. Paineen tunne liittyi varsin selvästi tinnituksen voimistumiseen ja huimauskohtauksiin. Seuraavaksi tarkastelimme miten paineen tunne suhtautuu Menieren taudin vaikeusasteeseen. Havaitsimme, että paineen tunteen lisääntyessä Menieren tauti vaikeutui. Paineen tunne on osasyy siihen kuinka vaikeana Menieren tauti koetaan (kuva 2). Selvitimme myös paineen tunteen vaikutusta elämän laatuun. Kun paineen tunne oli voimakas tai erittäin voimakas, saattoi elämän laatu heiketä paljonkin, jopa 25 %. Lukija voi verrata paineen tunnetta esimerkiksi krooniseen hammaskipuun. Ajan mittaan hammaskipu alkaa vaikuttaa elämän arkisiin asioihin. Näin on myös paineen tunteen kanssa. Paineen tunteen vaikutukset tunne-elämään Seuraavaksi tarkastelimme mitä tunne-elämään pohjautuvia reaktioita paineen tunne aiheuttaa. Ensiksi tarkastelimme omaa asennetta ja suhtautumista omaan terveyteen sä ja muihin ihmisiin. Menieren tautia sairastavat henkilöt, joilla oli huono itsetunto, kokivat oireensa vaikeammaksi. Itsetunto vaikuttaa, mutta ei ole ratkaiseva siinä miten selviää paineen tunteen kanssa. Tarkastelimme aiheuttaako paineen tunne stressiä, joka ilmenee ahdistuksena. Kuvassa 3 on esitetty ahdistuneisuus pystyasteikolla ja paineen tunne vaaka-asteikolla. Mitä voimakkaampana paineen tunne koettiin, sitä ahdistuneempi (ja stressautuneempi) oli olo. Kuva 3. Ahdistuneisuuden aste (pystyasteikolla 0=ei ahdistuneisuutta, 5=hyvin ahdistunut) ja paineen tunteen välinen yhteys (vaaka-asteikolla ei lainkaan, hyvin vaikea). Paineentunne lisää ahdistuneisuutta. Paineen tunteen kanssa on opittava elämään. Paineen tunne on voimakas joitain vuosia sairauden alussa ja helpottuu sitten. Kyseessä on loppujen lopuksi rajoittunut ajanjakso: sen kanssa pystyy elämään, mutta se vaatii halua ja työtä. 11

12 Paineen tunteella ja tinnituksella on paljon yhteistä vaikka kumpikin näistä oireista on kehittynyt aivan eri tavalla ja eri aistinjärjestelmään kohdistuvana. Paineen tunteen aiheuttamaa ahdistusta voidaan hoitaa rauhoittavilla lääkkeillä ja unihäiriöitä unilääkkeillä. Lisäksi hoitoon voidaan liittää käyttäytymisterapiaa, joilloin paineen tunnetta ei koeta niin ahdistavana. Hoito koostuu terapeuttisista istunnoista, joita voidaan antaa mm. interne- Toimenpiteet, joilla nestekertymä vähenee ja taudin oireet lievenevät, vaikuttavat luonnollisesti myös paineen tunteeseen. Näin esimerkiksi gentamysiinin on kuvattu vähentävän paineen tunnetta. Usealle potilaalle on myös sangen tuttua, että suolan lisääminen lisää paineen tunnetta. Sen sijaan nesteenpoistolääkkeiden tehosta ei ole kiistatonta selvyyttä. Ilmeisesti niiden vaikutus on sangen rajoittunutta, jos niillä ylipäänsä on vaikutusta. Meniett-paineenalennuslaitteisto Hallpike ja Cairns kuvasivat vuonna 1938 endolymfaattisen hydropsin tosin 6 kuukautta aiemmin samana vuonna Yamakawa oli jo tehnyt samaisen löydön. Menieren taudissa keskeiskäytävän nestettä joko tuotetaan liikaa tai sitä imeytyy pois riittämättömästi. Nestekertymä näkyy suojaavan kalvoston venyttymisenä. Nestekertymä näkyy tavallisimmin tasapainoelimessä 12

13 (korvakristalleja sisältävässä osassa) mutta myös kuuloelimessä ja kaarikäytävissä, joskin muutokset näissä ovat vähäisempiä. Endolymfaattinen hydropsi on sekä kudosnäytteessä näkyvä että magneetti (MRI) -kuvantamisessa havaittava löydös. Sisäkorvassa on kolme tilaa - keskeiskäytävä, eteiskäytävä ja välikorvakäytävä. Keskeiskäytävän nestekoostumus poikkeaa muista. Endolymfaattisessa hydropsissa keskeiskäytävän nestemäärä lisääntyy ja aiheuttaa sitä ympäröivien kalvojen venyyntymisen. Viimeaikaiset kuvantamistutkimukset ovat osoittaneet endolymfaattisen hydropsin m eniere-posti olevan nähtävissä useammalla kuin 90 %:lla Menieren tautia sairastavista. Mielenkiintoista oli havaita että 70%:lla potilaista oli sairaus nähtävissä molemmissa korvissa. Täysin oireettomissakin korvissa endolymfaattista hydropsia esiintyi noin 64 %:lla Menieren tautia sairastavista. Oire/diagnoosi Endolymfaattinen Prosenttia Yhteensä, hydropsi, lukumäärä tutkituista lukumäärä Oireeton (vastakkainen korva) 29 64% 45 Toistuvat huimauskohtaukset, kuulo normaali % 122 Mahdollinen Menieren tauti 14 93% 15 Kriteerit täyttävä Menierin taudin oireisto % 68 Yhteensä % 250 Taulukko 1. Endolymfaattinen hydropsi Menieren tauti -epäillyillä ja todetuissa tapauksissa. Kuvauksissa tutkittu yhteensä 250 sisäkorvaa, joista osa oireettomia vastakkaisen puolen korvia. Miksi sisäkorvan paine nousee? Syyt sisäkorvan paineen nousuun ovat tuntemattomia, mutta muun muassa autoimmuuni-prosesseja on ehdotettu. Nesteen poistumistietä, ns. endolymfaattista säkkiä, pidetään elimistön suojattuna rakenteena, jonne vasta-aineita ja vieraita rakenteita tunnistavat solut eivät pääse. Mikäli suoja rikkoutuu niin puolustuksesta eli immuniteetista vastaavat solut pystyvät tuottamaan vasta-aineita ja aiheuttamaan solujen välisen puolustustaistelun. Joitakin antigeenejä ja proteiineja, joita löytyy autoimmuunitauteja sairastavilta potilailta, on havaittu myös Meniere-potilailla. Perinnöllinen Tulehdus Verenkiertoperäinen Endokriininen Autoimmuuni Trauma Virusinfektio voisi olla etiologinen syy aiheuttaen vaurioita endolymfaattiseen säkkiin ja tiehyeen. On olemassa ns. viiveinen endolymfaattinen hydropsi, jossa oireettomaan sisäkorvaan kehittyy hydropsi useita vuosia selittämättömän kuulonalenemisen jälkeen. Tämä voisi viitata virusinfektioon, mikä olisi keräävät pääasiallisesti kaliumia keskeiskalvoston rajapinnasta ja kierrättävät sen takaisin hiussuoniston kautta. Suuri jännite-ero sisäkorvassa johtuukin kaliumpitoisen keskeiskalvostonesteen ja sen ulko- Endolymfaattinen hydropsi Kuva 4. Menieren taudin syyt ja oireet voinut aiheuttaa puolustusvasteen vuosienkin jälkeen. On myös mietitty, voisiko endolymfaattinen hydropsi olla merkki liiallisesta sisäkorvanesteen tuotosta verrattuna poistumiseen. Japanilaiset tutkijat havaitsivat, että tietyntyyppiset solut, ns. fibrosyytit, Kiertohuimauskohtaukset Vaihteleva kuulo Tinnitus Korvan paineen tunne Ääniyliherkkyys 13

14 Magneetti (MRI) -kuvissa voidaan nähdä sisäkorvan kalvoiset rakenteet käyttämällä varjoainetta. Menieren taudissa tasapainoelimistön kalvossa esiintyy useammin kalvoston laajentumista kuin kuupuolisen natriumpitoisen nesteen pitoisuuseroista. Nämä muodostavat ikäänkuin jännitteen sähköpariston ja napojen välille. Jos tätä jännitetilaa häiritään esimerkiksi syömällä suuria määriä suolaa, myös sisäkorvan jännite-ero häiriintyy ja häiriö koetaan korvan lukkoutumisena ja paineen tunteena. Veden kulkua elimistössä säätelevällä hormonilla, vasopressiinillä, voi olla merkittävässä asema endolymfaattisen hydropsin säätelyssä. Verestä mitatut vasopressiini- tasot olivat koholla sekä Meniere-potilailla, epäillyillä Meniere-potilailla että sisäkorvan hydropsi-potilailla eräiden japanilaisten tutkijoiden mukaan. Jo aiemmin on todettu, että sisäkorvassa on reseptoreita tälle hormonille. Olemme itsekin käyttäneet vasopressiiniä marsulla kun olemme tehneet Menieren tautia vastaavan koe-eläinmallin. sesta yksi on terve, kaksi kantajaa ja yksi sairas. Mahdollinen geeni voisi olla COGH, mikä sijaitsee kromosomissa 14. Toisaalta, tutkijat eivät ole löytäneet mitään COGH-geenin tuottamaa epänormaalia proteiinia, mikä puolestaan ei viittaisi COGHgeenin osuuteen perinnöllisen Menieren taudin takana. Toistaiseksi perusmekanismia, mikä johtaa Menieren taudissa esiintyvään nestekierron häiriöön ei tunneta. On myös mahdollista, että Menieren tauti on monitekijäinen tai edustaa erilaisten vauroiden tai anatomisten poikkeavuuksien loppupistettä. Keskikäytävä (scala media) ja kuuloelin sisäkorvassa. Sisäkorva saa verenkiertonsa stria vasculariksen kautta, joka myös pitää yllä kaliumtasapainoa Miten potilasta, jolla on korvassa paineen tunne voi tutkia? Endolymfaattista hydropsia tutkittiin aikaisemmin käyttämällä sisäkorvan sähköisten vasteiden mittauksia, ns. elektrokokleografiaa. Sisäkorva antaa vasteen toistetulle ja summapotentiaalin on todettu olevan suurempi Meniere-potilailla. Tämän uskotaan kuvaavan tyvikalvon venyyntymistä nestetilan suurentumisen vuoksi. 14 On löydetty myös perinnöllisesti esiintyvää Menieren tautia. Tauti näyttää periytyvän sukupuolikromosomien ulkopuolella ja periytyminen on dominanttia, jolloin neljästä laploelimissä. Kuuloelimessä varsinkin matalien äänien alueella, on usein havaittavissa kalvoston laajenemista. Tutkimuksissamme havaitsimme epäillyillä Menieren tautia sairastavilla potilailla endolymfaattisen hydropsin n. 90 %:lla tapauksista ja kaikilla tyypillistä Meinieren tautia sairastavilla oli nähtävissä endolympfaattinen hydropsi. Mielenkiintoista oli havaita, että endolymfaattista hydropsia esiintyi myös oireettomassa korvassa Menieren tautia sairastavilla siten, että joka toisella oli löydös. MRI-kuva kuuloelimesssä ja tasapainoelimessä olevasta endolymfaattisesta hydropsista Menieren tautia sairastavalla potilaalla. Hydropsi ilmenee laajoina nesteen täyttäminä onteloina (kuvassa mustana) varjoainetta sisältävän nesteen keskellä (kuvassa vaaleana).

15 Miten paineen tunnetta voi itse hoitaa Tiedustelimme potilailta mitkä tekijät auttoivat vähentämään paineen tunnetta. Ainoastaan yksi tekijä oli tilastollisessa yhteydessä paineen tunteeseen, rentoutuminen. Opettele rentoutumaan! Se voi tuoda apua paineen tunteeseen. Tutkimme myös mitkä asenteeseen vaikuttavat tekijät helpottavat paineen tunnetta. Positiivisella asenteella voidaan lievittää oireita. Potilailta kysyttäessä olivat seuraavat tekijät tärkeitä: 1. Hyväksyminen että sairastaa Menieren tautia 2. Sairauden rajoitusten käyttö omaksi hyväksi 3. Toisten sairaiden tukeminen 4. Vertaistuen antama apu 5. Perheen antaman tuen korostuminen Alla olevassa kuvassa on esitetty pystyasteikolla energisyys siten että arvo 0 kuvastaa normaalia energisyyttä, 1 lievää uupumista, 2 kohtalaista uupumista, 3 voimakasta uupumista ja 4 täysin uupunutta olotilaa. Vaaka-asteikolla on kuvattu paineen tunteen vaikeusaste. Mitä voimakkaampi paineen tunne oli, sitä uupuneemmaksi henkilö koki itsensä. Uupuminen oli myös merkittävä seuraus paineen tunteesta. Uupumusta vastaan tulee taistella. Paineen tunne aiheuttaa uupumista ja eristäytymistä. Henkilö ei jaksa harrastaa eikä osallistua. Mitä voimakkaampi paineen tunne oli, sitä suurempi oli energisyyden lasku. Kuva 4. Paineen tunteen ja uupumuksen välinen yhteys Menieren tautia sairastavilla henkilöillä. Taistele uupumusta vastaan. Osallistu, liiku ja opettele rentoutumaan! Se miten pystyt toimimaan rajoituksiesi ja oireittesi kanssa ratkaisee elämäsi ja sen miten tulet selviämään! Lopuksi Onko paineen tunne Meniere-potilaalla endolymfaattisen hydropsin merkki? Todennäköisesti, mikäli hydropsi on ja se voidaan todeta MRI-kuvauksessa. Patofysiologia Menieren taudin takana on vielä selvittämättä, ja parantavaa hoitoa ei toistaiseksi ole. Kuvantamisella pystymme jo tänään toteamaan endolymfaattisen hydropsin läsnäolon. Uupumisen vastalääkkeenä on oman aktiviteetin lisääminen ja osallistuminen. Hyvä Menieren tautia sairastava, on vaikea voittaa uupumus ja osallistua, mutta tässäkin ilmenee vanha totuus: onni on pitkälti jokaisen omissa käsissä. 15

16 Erna Kentala dos, Hilla Levo LKT, Ilmari Pyykkö prof., Dennis Poe prof. Dafydd Stephens prof., Yrjö Aurama FT, vertaistukityöryhmä Ääniyliherkkyys Kovat ja jatkuvat äänet ärsyttävät kaikkia meitä, varsinkin jos äänilähteeseen ei pysty itse vaikuttamaan esim. matkapuhelinta kuunneltaessa. Ääniyliherkkyydellä tarkoitetaan yliherkkyyttä äänille, jotka eivät kiusaa normaalisti ihmisiä. Tätä voidaan mitata esimerkiksi äänieriössä epämiellyttävyyskynnyksellä, jolloin se jopa 70dB tasossa on poikkeava. Ääniyliherkkyyttä esiintyy lähes joka kymmenennellä ja erityisesti tinnituksen yhteydessä. Tinnituspotilaista lähes joka toinen kärsii ääniyliherkkyydestä. Toisinpäin tarkasteltuna ääniyliherkistä potilaista 86% :lla on tinnitusta. Ääniyliherkkyyttä esiintyy usein kasvohermohalvauksen yhteydessä, kuuloluuketjuleikkausten jälkeen, migreenissä, ja joissain muissa harvinaisemmissa sairauksissa. Ääniyliherkkyyteen ei välttämättä liity kuulonlaskua, mutta usein ääniherkät arvioivat kuulonsa huonommaksi kuin se onkaan. 16 Sisäkorvan karvasolut säätelevät äänen voimakkuutta Sisäkorvan ulkoiset karvasolut osallistuvat aktiivisesti äänen voimakkuuden säätöön. Ne säätelevät katekalvon toimintaa ja tämä toiminta taas välittyy ääntä aistivista sisempiin karvasoluihin. Jos ääni on hiljainen, ulkoiset karvasolut päästävät kalvon lähemmäksi, jolloin se aistitaan voimakkaampana ja jos ääni on taas voimakas, työnnetään kalvoa kauemmaksi, jolloin aistittu ääni vaimenee. Menieren taudissa sisäkorvan vaurio alkaa juuri näistä ulommista karvasoluista ja sen huomaa siitä, että hiljaiset äänet, jotka aiemmin kuuluivat, eivät enää kuulu ja toisaalta kovat äänet voivat kuulostaa häiritsevän voimakkailta. Yllä kuvattu ilmiö ei kuitenkaan ole se mitä ääniyliherkkyydellä varsinaisesti tarkoitetaan. Miten ääniyliherkkyys syntyy? Kuten alussa mainittiin, ääniyliherkkyyttä voi esiintyä normaalikuuloisilla ihmisillä ja Menieren tautia sairastavalla sekä muilla sisäkorvasairautta omaavilla potilailla, joilla on kuulonlaskua. Yhden teorian mukaan ulkoisten karvasolujen vaurioituessa katekalvon liikettä ei enää pystytä vaimentamaan vaan katekalvo välittää tarpeettoman kovan äänisignaalin sisemmille karvasoluille aistittavaksi. Hiljaisia ääniä ei kuulla ja voimakkaat äänet aiheuttavat kipua ja tuskaa. Toisen teorian mukaan herkistyminen ääniin johtuu hermosignaalin poikkeavasta muokkauksesta aivojen kuuloradoissa, joka aiheuttaa poikkeavan reaktion jopa vaimeistakin äänistä. Kuuloradan tehtävä on poimia merkityksellisiä signaaleja kaikista äänistä, joita on ympärillämme. Tätä voi havainnollistaa esimerkiksi valikoivalla kuulemisella. Kuvitelkaammepa tilannetta, jossa henkilö kutsuilla tipauttaa lasin. Kaikkien päät kääntyvät katsomaan mitä tapahtui. Reagoimme herkemmin

17 myös omaan nimeemme, vaikka se sanottaisiin hyvin hiljaisella äänellä. Merkityksettöminä pidetyt äänet taas suodattuvat aivoissa takaalalle. Tämän teorian mukaan ääniyliherkkyydessä on usein kyse siitä, että aivot ovat antaneet tietyille äänille erityisen merkityksen, joka saa ihmisen sitten reagoimaan siihen vahvalla tunteella. Tästä opitusta reaktiosta on kuitenkin mahdollista päästä eroon ja näin helpottaa ääniyliherkkyyttä. Kumpi näistä mekanismeista vai molemmat ovat esillä ääniyliherkkyydessä, on toistaiseksi huonosti tunnettu. Ennen kuin ruvetaan miettimään hoitoa on syytä pohtia onko kysymyksessä todellinen ääniyliherkkyys, vai pikemminkin melu, joka haittaa muitakin ihmisiä. Voiko ääniyliherkkyyttä hoitaa? Ensimmäinen askel ääniyliherkkyyden hoidossa on hiljaisuuden välttäminen. Usein alitajuisesti ajattelee että ääniyliherkkyys on merkki siitä että kuulo on vaurioitumassa ja sen takia välttää voimakkaita ja joskus ihan normaalinkin elämän ääniä. Hiljaisemmassa ympäristössä kuuloradat lähtevät usein voimistamaan ääniä ja korvista tulee entistä ääniherkemmät. Hiljaisuutta voi välttää esimerkiksi kotona pitämällä radiota auki toisessa huoneessa. Pikkuhiljaa ääntä lisäämällä korvat tottuvat vähitellen sietämään normaalielämän ääniä. Tinnitus yleensä voimistuu hiljaisuudessa. Jos herkkyys kohdistuu johonkin tiettyyn ääneen kuten esimerkiksi ilmastointilaitteeseen tai vastaavaan, on parasta siedättää kuuloratoja pikkuhiljaa tällä äänellä. Siedätyksen tarkoituksena on poisoppia ääniyliherkkyydestä. Elimistö muokkaa kuulovasteita ja kehittää valkuaisaineita jotka suojaavat. Tärkeimmät näistä ovat ns. heatshock proteineja, joita eritetään kuuloaistimuksen vaurioitumiselta suojautumiseen. Korva kestää melua paremmin. Voi olla myös avuk- m eniere-posti si miettiä, missä tilanteissä ääniyliherkkyys haittaa ja sitten pohtia selviytymiskeinoja juuri niihin tilanteisiin. Ääniyliherkkyyden hoitoon on käytetty myös erilaisia kohinaa aiheuttavia kuulokojeita, jotka muokkaavat kuuloaistimusta ja siten helpottavat ääniyliherkkyyttä. Käytännössä hiljaisuuden välttäminen esim. kannettavan musiikkisoittimen kanssa toimii samaan tapaan. Lopuksi Ääniyliherkkyydestä toivutaan selvästi paremmin kuin korvan soimisesta. Aseta itsellesi kahden vuoden aikataulu. Yleensä kahden vuoden sisällä ääniyliherkkyys poistuu. Vertaistuki-ohjelma valmistumassa MeniTuki-ohjelmiston valmistelut ovat edenneet kevään aikana hyvää vauhtia. Osia koekäytössä olleesta ohjelmasta päivitetään parhaillaan ja tavoitteena on saada työ niiden osalta valmiiksi vielä kesäkuun loppuun mennessä. Vaikka ohjelmaa edelleen päivitetään ja täydennetään, kannattaa sitä jo nyt hyödyntää. Se sisältää erinomaisen tietopaketin Menieren taudista ja sen hoidosta ja sen avulla käyttäjä saa juuri itselleen soveltuvaa lisätietoa. Mikäli se ei riitä, järjestelmä ohjaa käyttäjää eteenpäin ja tarvittaessa saamaan apua vertaistukihenkilöltä. Ohjelma löytyy osoitteesta Huomioi, että osoitteesta puuttuu tunnus www ja piste osoitteen lopusta. Ohjelmaan pääsee myös Googlen kautta: MeniTuki, ja jatkossa ohjelmaan tulee pääsemään myös Suomen Meniere-liiton kotisivujen kautta www. suomenmeniereliitto.fi 17

18 Puhumalla paras - Puhelinrinki vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tukena Puhelinrinkiin voi osallistua joko matkatai lankapuhelimella. Puhelinringin vetäjä soittaa osallistujille ja poimii heidät yksitellen mukaan rinkiin. Puhelinringit ovat osallistujille maksuttomia. Piirros: Tuovi Kiviniemi Toiminnan taustaa Puhelinrinkityöryhmän tavoitteena on ollut kehittää Ouluun toimintamalli, jonka avulla puhelinrinkitoimintaa voidaan hyödyntää eri toimijoiden (järjestöt, kaupunki, seurakunta) toiminnassa. Puhelinrinkitoiminnan kehittämisessä hyödynnetään Eläkeliiton vuosina toteuttaman Puhumalla paras Puhelinrinki vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tukena -hankkeessa tehtyä kehittämistyötä. Ikä-ESKOhankkeessa toteutettiin puhelinringin pilotointi vuonna Puhelinrinkityöryhmän tavoitteena on käynnistää, levittää ja juurruttaa toimintaa Oulun seudulle. Työryhmässä suunnitellaan koulutuspaketin sisältöä sekä puhelinrinkien teknistä toteuttamista. Puhelinrinkejä voidaan hyödyntää monin eri tavoin ja ohjaajina voivat olla vapaaehtoiset ja ammattilaiset. Vapaaehtoistoimijat voivat ohjata puhelinrinkejä esimerkiksi yksinäisyydestä kärsiville ikäihmisille, jolloin tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy. Järjestön ammattilaiset voivat puolestaan hyödyntää puhelinrinkejä esimerkiksi tukihenkilöiden/vapaaehtoisten yhteydenpidossa ja työnohjauksessa. Puhelinrinkityöryhmä on klusterirajat ylittävä; kehittämistyössä on mukana kaikkien klusterien edustajia. Ikä- ESKO-hankkeen näkökulmasta puhelinrinkitoiminnan merkitys korostuu erityisesti hankkeen kohderyhmän syrjäytymisen ehkäisyssä. Lähde: Oulun Kumppanuuskeskuksen Ikä-ESKO-hanke Puhelinrinkitoiminta Oulun Seudun Meniere-yhdistyksessä vuonna 2010 Olemme pilotoineet Oulussa yhdessä muiden vammais- ja kansanterveystyön järjestöjen kanssa Puhelinrinkitoimintaa huhti-toukokuussa Meillä on ollut 2 rinkiä, joissa kummassakin 3 rinkiläistä ja vetäjä. Kumpikin rinki kokoontui 4 kertaa, yksi puhelu kesti aina noin tunnin ja kokoontumisia oli kerran viikossa. Oulun Seudun Meniere-yhdistyksen Puhelinrinki-toiminnassa on ollut mukana yhteensä 9 henkilöä Oulusta, Kajaanista ja Kuusamosta. Keskustelun aiheina on ollut mm. tasapaino, huimaus, ruokavalio, liikunta ja matkustaminen. Puheenjohtajamme, Tuovi Kiviniemi on käynyt pitkän, vuoden kestävän, koulutuksen vuonna 2010 Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen tukemana. Mauno Huikuri ja Nina Kallunki kävivät pikakurssin keväällä Oulun Seudun Meniere-yhdistyksen puhelinrinkitoiminta vuonna 2011 Koska rinkiläisten palautteet olivat positiivisia ja ringit toimivat sujuvasti ja hyvin, olemme suunnitelleet tälle pilottihankkeelle jatkoa. Myös ringin vetäjät ovat kokeneet ringit tarpeellisina ja antoisina. Mikäli saamme jatkorahoitusta Puhelinrinkitoimintaan, jatkamme toiminnan kehittämistä syyskuussa Toiminta-alueenamme vuonna 2012 tulisi olemaan koko Pohjois-Suomen alue, mm. Oulu, Kajaani, Kuusamo, Kemi ja Rovaniemi. Tuovi Kiviniemi Nina Kallunki puheenjohtaja hallituksen jäsen 18

19 Ihminen ei lakkaa leikkimästä, koska hän vanhenee; hän vanhenee, koska lakkaa leikkimästä. Amerikkalainen lääkäri ja kirjailja O.W. Holmes ( ) m eniere-posti Meniere-geeniä etsimässä Joskus iltaisin kavahdan kyynärtaipeeni ihoa silmätessäni: kuka hemmetti on unohtanut vanhan kätensä sänkyyni? Vapaa kirjoittaja Sirpa Numminen, Anna 8/2011 Sähköpostilla saatua Kuvittele, että: olisi olemassa pankki, joka lahjoittaa sinun tilillesi joka aamu euroa. Tili tyhjennettäisiin joka ilta, olisitpa onnistunut sen käytössä miten hyvin tai huonosti tahansa. Mitä tekisit? Nostaisit kaikki rahat heti aamulla tietysti!! Jokaisella meistä on tällainen pankki. Sen nimi on AIKA. Joka aamu pankki lataa tilillesi sekuntia. Joka yö se tyhjentää tilin, olitpa onnistunut käyttämään sitä miten tahansa. Tilille ei kerry säästöjä eikä sitä voi ylittää. Joka päivä pankki avaa sinulle taas uuden tilin. Joka yö tili tyhjenee. Jos et ole onnistunut käyttämään varojasi, menetys on yksin sinun. Paluumahdollisuutta ei ole. Ei ole mahdollista liioin jättää osaa huomiseksi. Sinun on käytettävä tililläsi olevat varat juuri tänään. Investoi ne niin, että saat niillä parasta mahdollista terveyttä, onnea ja menestystä! Aika rientää, kello tikittää. Tee parhaasi tänään! Menieren taudin perinnöllisyydestä tietoja keräävä tutkija Elina Hietikko kävi huhtikuussa Turussa selostamassa tutkimustaan Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen väelle. Tutkimus on Oulun yliopiston biolääketieteen laitoksen ja Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan sekä Kajaanin keskussairaalan knk:n yhteisprojekti. Nuorempana tutkijana teen tässä jalkatyön, Elina Hietikko sanoo ja kertoo käyneensä jo läpi kaikkien Oulun ja Kajaanin Meniere-potilaiden tiedot. Se tarkoittaa tuhannen Meniere-potilaan sairauskertomukseen perehtymistä. Selvästi perinnöllinen Menieren tauti on huomattavasti nk. sporadista, eli ei-perinnöllistä tautimuotoa harvinaisempi, Männikkö sanoo ja kertoo näyttävän siltä, että perinnöllinen muoto olisi Suomessa hieman yleisempi kuin muualla maailmassa ja Pohjois-Suomessa ehkä muuta maata yleisempi. Väitöskirjaansa tutkimustietoa keräävä Elina Hietikko arvelee syyn näihin löytyvän maamme asutushistoriasta, mistä johtuu suomalaisten muusta Euroopasta poikkeava tautiperimä. Sairauden perinnöllisyyttä tutkittaessa on yksi käytännön hankaluus siinä, että ei voi perehtyä edelliseen sukupolveen kuuluneiden, jo kuolleiden henkilöiden sairauskertomuksiin. Ne tuhotaan henkilön kuollessa. Näin tutkija ei pääse näkemään potilasta tutkineiden lääkäreiden sairauskertomuksiin kirjaamia löydöksiä, eikä siten saa varmistettua sukulaisten haastatteluissa kertomaa. 19

20 Uudenmaan Meniere-yhdistys retkeili Kotkassa Iloinen joukko Uudenmaan Meniere-yhdistyksen jäseniä ja ulkojäseniä kerääntyi Kiasman eteen tuulisena, hieman pilvisenä lauantaipäivän aamuna Matkanjohtaja Aino Tiainen tarkisti listaltaan, että kaikki ilmoittautuneet olivat päässeet tulemaan. Matkalaisia olikin ilmoittautunut runsaasti, 39. Bussiin ei montaa tyhjää paikkaa jäänyt. Charter Tuomen auto starttasi täsmällisesti matkaan kohti Kotkaa. Tunnelmaan päästiin kuuntelemalla alkupaloiksi tunnetun kotkalaisen Junnu Vainion musiikkia. Heli Mikantie, toinen järjestelyistä vastannut jäsen höpötteli meille Porvoosta, jonne poikkesimme pienelle tauolle. Aino kertoili Kotkan historiaa lähestyessämme kohdettamme. Kotkassa rantauduimme Merikeskus Vellamoon. Pilvet olivat jääneet taaksemme ja aurinko paistoi, joskin tuulen ansiosta ilma oli hieman viileä. Aamukahvit nautimme Vellamon ravintola Laakongissa. Maukkaat piiraat ja me- Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko. hut tekivät kauppansa. Iloisena yllätyksenä Kymenlaakson Meniere-yhdistyksen jäsenet Tarja Pukero ja Sirkka Rämö toivat hyvän retken toivotuksensa meille. Kahteen ryhmään jakautuneina saimme hienon opastuksen Merimuseossa. Ihailimme jo sinällään upeaa, arkkitehti Ilmari Lahdelman suurta aaltoa muistuttavaa rakennusta sisältä ja ulkoa. Nautimme merenkulun historiasta mielenkiintoisia makupaloja, jotka meille tarjoilivat oppaamme Vilma Lempiäinen ja Anne Romme. Osa meistä tutustui myös Kymenlaakson museon puolella Chic-näyttelyyn entisten aikojen viehkeistä asusteista. Museokauppa Plootusta tarttui mukaan kotiin viemisiksi merellisiä matkamuistoja. Retkeläisiä Merikeskus Vellamossa. Merimuseosta matkasimme lounaalle idylliseen ravintola Kotkan Klubiin. Siellä oli tarjolla maukas buffet-ateria useine vaihtoehtoineen. Vatsat piukeina lastauduimme jälleen bussiin, joka kyyditsi meidät Kotkan pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkkoon. Kirkko on valmistunut 1800-luvulla. Sen suunnitteli Jakov Perrin ja sitä ympäröi Kotkan vanhin puisto, Isopuisto. Kirkon vaiheita ja erinomaisen runsasta esineistöä meille esitteli sympaattinen vahtimestari. 20

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kuule - luonnollisesti

Kuule - luonnollisesti Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Inner Wheel. Finland. Vuosikertomus

Inner Wheel. Finland. Vuosikertomus Finland Inner Wheel Unique&United Ainutlaatuiset Yhdessä Vuosikertomus 1.7.2015-30.6.2016 Kansallisen neuvoston toiminta käynnistyi huomaamattomasti, koska sama henkilö jatkoi vielä presidenttinä ja kansallisena

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon

Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon Finlandia-talo 6.5.2015 Kari Rantanen Työterveyslääkäri, psykoterapeutti 6.5.2015 1 Mitä työuupumus on? Kuka määrittelee työuupumuksen?

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot