Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Transkriptio

1 Diaarinumero Varsinais-Suomi VARELY/5/07.04/2013 Föreningen Konstsamfundet r.f. Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Kemiönsaaren Olofsgårdin tuulivoimahanke Föreningen Konstsamfundet r.f. on toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Kemiönsaaren Olofsgårdin alueelle suunniteltavasta tuulivoimahankkeesta. ARVIOINTISELOSTUKSESSA KUVATUT HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUS- TEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi Kemiönsaaren Olofsgårdin tuulivoimahanke Hankkeesta vastaava YVA-konsultti Föreningen Konstsamfundet r.f. Ramboll Finland Oy Mannerheimintie 20 A Niemenkatu Helsinki Lahti Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tuulivoimapuistohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 mom:n ja asetuksen 6 :n 7 e) kohdan mukaisesti. Yhteysviranomaisena toimii Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) Itsenäisyydenaukio 2, TURKU PL 236, Turku Valtakatu 6, Pori

2 2/62 YVA-menettelyn tarkoituksena on selvittää asiat ja vaikutukset, jotka hankkeessa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan YVA-menettelystä annetussa asetuksessa ja arviointiohjelmasta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa esitettyjen arviointiselostuksen sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää aikanaan lupahakemusasiakirjoihin. Hanke, sen tarkoitus ja sijainti Hankealue sijaitsee Varsinais-Suomessa Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa 2,5 km Taalintehtaan taajamasta koilliseen. Alueen pinta-ala on noin 900 ha. Matkaa Kemiön kirkonkylälle on noin 14 km ja Dragsfjärdin, Björkbodan ja Västanfjärdin pienempiin taajamiin noin 3 km. Pohjoispuolella sijaitsee Björkboda träsk -niminen järvi ja eteläpuolella meri saarineen ja lahtineen. Kuva 1. Kemiönsaaren Olofsgårdin tuulivoimahankkeen sijainti. Tuulivoimapuisto koostuu 9-15 tuulivoimalasta perustuksineen ja nostoalueineen, voimaloiden välisistä huoltoteistä ja maakaapeleista sekä alueelle rakennettavasta sähköasemasta. Alustavien suunnitelmien mukaan tullaan käyttämään ns. hybriditornia, jossa tornin alaosa on betonia ja yläosa terästä. Tornin kokonaiskorkeus on 141 metriä ja roottorin läpimitta 130 metriä. Tuulivoimalat kytketään toisiinsa maakaapeleilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Kaapelit kytketään alueelle rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan). Hanke ei edellytä uuden liityntävoimajohdon rakentamista. Hankealueen halki kulkee Fortum Sähkönsiirto Oy:n Taalintehdas Kemiö ja Påvalsby Taalintehdas 110 kv:n voimajohdot, joiden yhteyteen uusi 110/20 kv sähköasema rakennetaan. Tiestön suunnittelussa hyödynnetään pitkälti olemassa olevia teitä, joita suoristetaan ja vahvistetaan. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin kuusi metriä. Tielinjauksista kaadetaan tarvittaessa puustoa noin metrin leveydeltä. Jokaisen voimalan yhteyteen rakenne-

3 3/62 taan noin puolen hehtaarin kokoamis- ja työskentelyalue. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta. Tuulivoimalat ovat täysin automatisoituja. Valvontaan käytetään etäyhteyttä. Huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään noin 1 5 kertaa vuodessa, minkä lisäksi on 1 5 ennakoimatonta vuosittaista huoltokäyntiä Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä laitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Maassa olevien perustusten ja kaapeleiden osalta ratkaistaan jätetäänkö rakenteet paikoilleen, vai poistetaanko ne. Rakentamisalueiden maanpäälliset osat maisemoidaan. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tuulivoimalla sähköä kantaverkkoon. Hankkeen yhteenlaskettu teho on hankevaihtoehdosta riippuen MW tällä hetkellä saatavilla olevilla hankkeeseen hyvin soveltuvilla voimalatyypeillä laskettuna. 3 MW:n voimaloilla vuotuinen sähköntuotto (hävikit ym. huomioiden) on 15 voimalalla noin 130 GWh vuodessa ja 9 voimalalla noin 80 GWh. Yksi voimala tuottaa sähköä noin 670 sähkölämmitteisen omakotitalon (vuosikulutus kwh) tarpeisiin. Hankekehityksen ja sijoitussuunnittelun lähtökohtina ovat tuotantoon liittyvät alueelliset lähtökohdat kuten tuulisuus, sähkönsiirtomahdollisuudet ja maankäytölliset olosuhteet. Tuuliatlaksen mukaan alue soveltuu hyvin tuulivoimatuotantoon. Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin on esitetty luvussa Valtioneuvosto hyväksyi Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian vuoteen 2020/2050 asti. Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä ilmasto- ja energiastrategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan. Tuulivoimalla tuotettu sähkö tuottaa hyvin vähän kasvihuonepäästöjä. Tuulivoimalan rakentamisen ja kunnossapidon aiheuttamaksi hiilidioksidipäästöksi on arvioitu 10 g/kwh, kun hiililauhdevoimalan sähköntuotannolle se on g/kwh luokkaa. Näin ollen tuulivoimapuistojen toteuttamisella voidaan osaltaan hillitä ilmastonmuutosta, mikäli tuulivoimalla tuotettu sähkö korvaa kasvihuonepäästöjä synnyttäviä energialähteitä. Tuulivoimalla on myös merkittävä rooli luotaessa energiaomavaraista maakuntaa. Esitetyn aikataulun mukaan hankkeesta vastaava on käynnistänyt hankkeen valmistelun vuonna YVA-selostus on ollut nähtävillä kesällä Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta syksyllä YVAmenettelyn kanssa samanaikaisesti laaditaan tuulivoimarakentamisen mahdollistavaa osayleiskaavaa. Yleiskaava laaditaan siten, että se mahdollistaa rakennuslupien hakemisen suoraan yleiskaavan perusteella. Kaavaluonnoksessa ja - ehdotuksessa otetaan huomioon YVA-menettelyssä esiin tulleita ympäristövaikutuksia ja saatuja lausuntoja. Yleiskaava voidaan hyväksyä kun YVA-menettely on päättynyt. Hyväksymisestä päättää Kemiönsaaren kunta. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on hakea rakennusluvat ja käynnistää laitoshankinnat siten, että alueen rakentaminen ja voimaloiden pystyttäminen voi alkaa vuonna Tavoiteaikataulun mukaan koko alue toteutetaan vuosien aikana.

4 4/62 Hankkeen vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta toteutusvaihtoehtoa sekä YVA-laissa edellytettyä ns. 0-vaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Vaihtoehto 0 (VE 0): Olofsgårdin maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla jollain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1 (VE 1): Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa sijaitsevalle Olofsgårdin alueelle rakennetaan 15 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on noin 3 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on 141 metriä ja roottorin läpimitta 130 metriä. Vaihtoehto 2 (VE 2): Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa sijaitsevalle Olofsgårdin alueelle rakennetaan 9 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on noin 3 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on 141 metriä ja roottorin läpimitta 130 metriä. Kuvat 2 ja 3. Olofsgårdin tuulivoimahankkeen vaihtoehdot. (Lähde: YVA-selostus, s ) Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Kemiönsaaren kunnassa on kolme vuonna 2007 käyttöön otettua 2 MW:n tehoista tuulivoimalaa Högsåran saarella noin 15 km hankealueelta. Hankealuetta lähimpiä suunnitteilla olevia tuulivoimapuistoja ja tuulivoimavaihemaakuntakaavan kohteita ovat (s.130, 193): Misskärr: 2 km, Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky, 9 voimalaa, osayleiskaavaluonnos nähtävillä syksyllä 2012 Stusnäs: 4 km, SABA Wind Oy Ab, 5 voimalaa, osayleiskaavaluonnosta ei ole vielä julkaistu Nordanå Lövböle (tv 702): 5,5 km, Varsinais-Suomen Energia Oy, 30 voimalaa, YVA-menettely päättynyt, osayleiskaavaehdotus nähtävillä kesällä 2014

5 5/62 Påvalsby (tv 701): 6 km, osuuskuntamuotoinen, noin 15 voimalaa, ei vielä kaavoituspäätöstä Helgeboda (en 805): 12 km, ei vielä hanketta (Kasnäs: 12 km, SABA Wind Oy Ab, 3 voimalaa, Kemiönsaaren tekninen lautakunta päättänyt lopettaa hankkeen tuulivoimasuunnittelun) Gräsböle (en 804): 13 km, Lounaisvoima Oy, 4 voimalaa, osayleiskaavaehdotus III palautettu tekniseen lautakuntaan syyskuussa 2014 Sorpo (Parainen): 17 km, yksityishenkilöt, 1 voimala, seuraava vaihe rakennusluvan hakeminen Timari (Sauvo): 21 km, Taaleritehdas Oy, 3 voimalaa, KHO kumonnut suunnittelutarveratkaisun v.2014 Stortervolandet (Parainen): 24 km, Taaleritehdas Oy, 8 voimalaa, ei kaavoituspäätöstä Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset Selostuksessa (s. 216) luetellaan seuraavat hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset: YVA-menettely (YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely) Hankkeen yleissuunnittelu (hankkeesta vastaava) Kaavoitus Rakennusluvat (Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa Kemiönsaaren kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Myöntämisen edellytys on, että alueelle on laadittu yleiskaava ja se on lainvoimainen. Myös sähköasemalle.) Ympäristölupa (Jos toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen) Natura-arviointi (Hankkeesta on laadittu ns. Natura-arvioinnin tarveharkinta vaikutuksista Stormossenin Natura-alueeseen. Sen mukaan varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeen.) Muinaismuistolain mukainen poikkeamislupa (Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, edellyttää Museoviraston lausuntoa.) Lentoestelupa (Ilmailulain (1194/2009) 165 mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto asiasta.) Puolustusvoimien lausunto Sopimukset maanomistajien kanssa (Tuulivoimalat ja sähköasema sijaitsevat hankkeesta vastaavan maa-alueella.) Luonnonsuojelulain säädökset (Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdysalueen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kiellettyä. Kiellosta poikkeaminen edellyttää poikkeuslupaa alueelliselta Elykeskukselta.) Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin YVA-lain 5 :n mukaan "yhteisviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi". Tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää sellaisen maankäyttö- ja rakennuslain 77 mukaisen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimista, jonka perusteella voimaloille voidaan myöntää rakennusluvat. YVA-selvityksissä huomioidaan osayleiskaavoituksen tarpeet ja YVA-menettely etenee osayleiskaavan kanssa rinnakkain. Käsittelyä ei ole muutoin menettelyllisesti yhdistetty toisiinsa. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvioinnin tarveharkinta on laadittu hankkeen vaikutuksista Stormossenin Natura-alueeseen (FI ). Sen mukaan varsinainen Natura-arviointi ei olisi tarpeen. Päätöksen Natura-

6 6/62 tarveharkinnan riittävyydestä ja Natura-arvioinnin soveltamisesta tekee Varsinais-Suomen ELY-keskus. Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Hankkeista tulee YVA-lain 2 :n mukaisesti selvittää välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; 2. maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; 3. yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; 4. luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä 5. edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Hankkeen keskeisiä ympäristövaikutuksia ovat selostuksen (s. 35) mukaan vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, kaavoitukseen ja linnustoon sekä sosiaaliset vaikutukset. Vaikutukset on jaoteltu selostuksessa seuraavasti: vaikutukset maa- ja kallioperään, pohjavesiin, pintavesiin, luontoon, linnustoon, luonnonsuojeluun, ilmastoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen, maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, kaavoitukseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, turvallisuuteen sekä ihmisiin. Lisäksi on arvioitu yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa. Vaikutukset arvioidaan koko hankkeen elinkaaren eli rakentamisen, toiminnan ja toiminnan päättämisen ajalta. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kestävät kuukautta. Tuulivoimaloiden sekä niihin liitettävien kaapeleiden ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat rakennustöihin liittyvä liikenne ja melu sekä luontovaikutukset. Alueella liikkuminen voi rajoittua. Suurin osa rakentamisen aikaisista vaikutuksista on lyhytaikaisia ja ohimeneviä. Toiminnan aikaiset vaikutukset jatkuvat tuulivoimalan käyttöiän ajan, joka on koneistolle noin 20 vuotta, perustukselle ja tornille noin 50 vuotta. Voimaloiden käyttöikää voidaan pidentää huollon ja osien vaihdon avulla. Keskeisimpiä toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia ovat maisema-, melu- ja välkevaikutukset sekä linnustovaikutukset. Tuulivoimapuiston toiminnan päättyessä vaikutuksia syntyy rakenteiden käytöstä poistosta. Ne ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja aiheutuvat työmaakoneiden melusta ja liikenteestä. Syntyvät purkujätteet ohjataan kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Tarkastelualueen laajuus riippuu arvioitavasta ympäristövaikutuksesta. Se on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia ilmenisi alueen ulkopuolella. Lähivaikutusalue sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Esimerkiksi meluvaikutuksia tarkastellaan noin 1,5 km säteellä ja maisemavaikutuksia noin kilometrin säteellä voimaloista. Vaikutuksen merkittävyyden arvioinnissa tarvitaan tietoa 1) vaikutusalueen nykytilasta, 2) vaikutuskohteen herkkyydestä (häiriöherkkyys) ja 3) vaikutuksen suuruudesta. Vaikutuskohteen herkkyys muutokselle on kuvattu kullekin vaikutuskohteelle kolmiasteisella asteikolla: 1. Vähäinen herkkyys 2. Kohtalainen herkkyys 3. Suuri herkkyys. Vaikutuksen suuruuteen vaikuttaa sen maantieteellinen laajuus, ajallinen kesto ja voimakkuus. Vaikutuksen suuruus on luokiteltu seitsemään luokkaan: 1. Suuri negatiivinen 2. Keskisuuri negatiivinen 3. Pieni negatiivinen 4. Ei vaikutusta 5. Pieni positiivinen 6. Keskisuuri positiivinen 7. Suuri

7 7/62 positiivinen. Suuruusluokan arvioimisessa on hyödynnetty esimerkiksi melun ja välkkeen leviämis- sekä näkymäaluemallinnuksia, paikkatietojärjestelmää, lintujen törmäysriskin tilastotieteellistä arviointia, vaikutuskohteiden herkkyyttä koskevia kirjallisuustietoja ja tutkimustuloksia, osallistuvia tiedonhankintamenetelmiä (ohjausryhmätyöskentely ja paikallisten asukkaiden haastattelu) ja YVAryhmän aiempaa kokemusta. Vaikutuksen merkittävyys on määritetty ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Tätä varten merkittävyys on luokiteltu vähäiseksi, kohtalaiseksi tai suureksi tai myös merkityksettömäksi. Positiivista vaikutusta on kuvattu selostuksessa vihrein värisävyin ja negatiivista vaikutusta kelta-punaisin värisävyin. Yhteenveto eri vaihtoehtojen vertailusta ja vaikutusten merkittävyydestä on luvun 20 taulukossa. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksen vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Kemiönsaaren kunnan ilmoitustauluilla. Selostus on pidetty nähtävänä Kemiönsaaren kunnanvirastossa, Kemiön kirjastossa, Taalintehtaan kirjastossa ja Västanfjärdin kirjastossa välisen ajan. Se on ollut nähtävillä myös Varsinais-Suomen ELYkeskuksen internet-sivuilla. Selostuksesta on pyydetty lausuntoja tai mielipiteitä seuraavilta tahoilta: Digita Networks Oy, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Finavia, Fingrid Oyj, Fortum Sähkönsiirto Oy, Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, Museovirasto, Paraisten kaupunki, Puolustusvoimat / Pääesikunta, Raaseporin kaupunki, RKTL Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Salon kaupunki, Sauvon kunta, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Suomen Metsäkeskus, Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y., Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitos, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo / Turun museokeskus. Kuulutus arviointiselostuksen nähtävänä olosta on julkaistu lehdissä Åbo Underrättelser ja Ilmoituslehti - Annonsbladet. Selostusta esittelevä yleisötilaisuus on pidetty Kemiönsaaren kunnantoimistolla ja siellä oli yleisöä 36 henkilöä. Yhteenveto esitetyistä lausunnoista ja mielipiteistä Yhteysviranomaiselle on toimitettu 17 lausuntoa ja 12 mielipidettä. Mielipiteissä oli yhteensä 111 allekirjoittajaa. Kopiot lausunnoista ja mielipiteistä on lähetetty hankkeesta vastaavan käyttöön. Lausunnot ja mielipiteet esitetään kokonaisuudessaan tai osittain lyhenneltynä liitteessä 3 ja niiden keskeinen sisältö on otettu mukaan yhteysviranomaisen lausuntoon. Alle on poimittu niistä keskeisiä asioita. Lausunnot Hanke olisi yli 10 tuulivoimalan kokonaisuutena maakuntakaavan vastainen. Selvitykset linnustoarvoista ja melu- ja välkevaikutuksista tukevat näkemystä, ettei alue ole maakunnallisesti tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuva alue. Melu- ja välkevaikutusten suhteen on noudatettava voimassa olevia ohjeita ja voimalat pysäytettävä tarvittaessa

8 8/62 tai käytettävä vaimennus- ja säätötoimia. Alueella on merkittäviä linnustoarvoja. Paikallisia ja valtakunnallisia populaatiovaikutuksia olisi vertailtava yhteisvaikutukset huomioiden. Maastohavainnoinnin perusteella ei ole esitetty vaihtoehtoja voimaloiden sijoittamiselle tai määrälle, vaikka siihen olisi metson (soidinalue), kurjen (muuton päälinja) ja kehrääjän (reviirejä voimalapaikoilla) osalta aihetta. Toiminnanaikaista seurantaa tulee tehdä (merikotka, kurki, muutto), oikea sijoittaminen on avainasemassa törmäyskuolemien välttämiseksi. Muutonseuranta ja pesimälinnuston kartoitustyö ja raportti on toteutettu hyvin, törmäysmallinnusta on tarkennettava. Merikotkan törmäysmallinnuksen skenaario 0,7-1,74 yksilöä vuodessa on populaatiokokoon suhteutettuna huolestuttava. Elinympäristöjen pirstoutuminen mm. uusien teiden ja rakentamisen takia vaikuttaa riistaeläinkantoihin. Tie- ja sähkölinjat ja voimalat on sijoitettava niin, että muinaisjäännöksiin ei kajota. Lentoestevalot eivät saa aiheuttaa sekaannusta merenkulun turvalaitteisiin tai häiritä merellä alusten navigointia. Kemiön sähköasemalle voi liittää enintään 100 MW tuulivoimakapasiteettia. Kuljetuksia varten on maanteiden, siltojen ja rumpujen kantokyky varmistettava ajoissa. Tiestö tulee rakentaa ja pitää kunnossa siten, että raskaan pelastusajoneuvon operointi on mahdollista. Riski- ja vaaranarvioinnit on tehtävä, konehuone varustettava automaattisella tai maantasosta laukaistavalla sammutuslaitteistolla. Voimalat aiheuttavat todennäköisesti häiriöitä tv-signaaliin, mihin kannattaa varautua. Mielipiteet Maakuntakaavassa ei alueella ole varausta tuulivoimarakentamiseen (luontoarvot) ja hanke vaarantaisi kaavan tv-alueiden toteuttamisen. Rannikkolinja ja sisäsaaristo olisi rauhoitettava tuulivoimarakentamiselta lintuarvojen, perinnemaisemien ja vapaa-ajan asutuksen takia. Voimaloiden rakentaminen veisi uskottavuutta muilta rantakaavoilta. Kaikkia hankkeita ei voida toteuttaa, koska Kemiönsaaren siirtolinjojen kapasiteetti ei riitä. Hanke johtaisi uuden liityntälinjan Kemiö-Salo rakentamiseen, joka pitäisi YVAta, mutta sen vaikutuksia ei ole käsitelty (arvokkaita luonto-alueita, maanomistajien oikeudet). Olofsgårdin YVA-menettely tehtävä samanaikaisesti Misskärrin tuulipuiston kanssa, sillä yhteisvaikutus on merkittävä niiden välisille kiinteistöille ja kumulatiivinen meluvaikutus kohtuutonta Galtarbynlahden asukkaille. Voimaloille tulee vaatia ympäristölupa ja laaja seurantaohjelma. Ympäristövaikutukset on asetettu kuntalaisten arvioitavaksi, vaikka voimaloiden koko, tyyppi ja sijoituspaikat voivat vielä muuttua. Monet nykyisistä määräyksistä ja suosituksista pohjautuvat pienempiin voimaloihin. Paljon kannatusta saivat vaihtoehto 0, matalammat voimalat ja voimaloiden pienempi lukumäärä. Mielipiteissä vastustettiin mm. voimaloita T15 (asutus Bindasissa lähellä) T13 15, T1-3 (liian lähellä Natura-aluetta), T10 (metson soidinpaikka), T11-12 (suppilo lintujen kannalta), T14 (metsälain mukainen suoalue), T1, 3, 4, 10, 12, 13, 15 (tieyhteydet muinaisjäännösalueiden yli tai viereen) sekä T6, 10, 15 (melu). Ohjelmavaiheeseen verrattuna on alueen keskeltä poistettu kolme voimalaa, mutta lähinnä asutusta olevat voimalat on jätetty miksei siirretty kauemmaksi? Ruotsissa edellytetään 2 km:n etäisyyttä tuulivoimalan ja asuinrakennuksen välillä, myös STM:n suositus. 10 kertaa napakorkeus mukaan voimala ei saisi olla 1410 metriä lähempänä asuinrakennuksia. Tutkimusta terveysriskeistä tulee syventää ja laajentaa. Meluvaikutukset ylittävät suunnitteluohjearvot muutamilla kiinteistöillä ja päiväaikaan Stormossenin Natura- ja luonnonsuojelualueella. Ympäristöministeriön ohjetta (4/2012) on noudatettava, puolueettoman konsultin tehtävä perusteellisempi meluselvitys käytettävälle turbiinityypille ja oikeille sijainneille ilman vaimennuksia ja niiden kanssa, mallinnukset päivitettävä jos korkeusero on yli 40 m ja käytettävä 5 db:n turvamarginaalia. Maaston vaikutus on huomioitava äänen etenemisen kannalta (korkeaa paljasta kalliota, Galtarbyvikenin lahti). Onko turbiininvalmistajalla sertifioidut testitulokset myös meluvaimennukselle? Tuulivoimalassa voisi olla valo, kun vaimennukset ovat päällä. Välkkeen suositusarvo 8 tuntia ylittyy vapaa-ajan asunnoilla. Lentoestevalojen vaikutusta on käsitelty vähän, voimakasta kiinteää tai vilkkuvaa valoa ei saisi esiintyä vapaa-ajan asunnoilla, valo tulisi aktivoida vain kun lentokone liikkuu lähialueella. Tuulipuistoja ei tule arvioida vain suhteessa kunnan keskustaan, vaan myös kunnan osa-aluetavoitteisiin. Olofsgård sijaitsee Taalintehtaan (kulttuurihistoria, turismi), Björkbodan (järvi, kartanomiljöö) ja Nivelax-Östanå (Galtarbynlahti, maaseututurismi, monia lapsiperheitä) kehittyvien yhdyskuntien välissä. Saaristossa maisema on herkkä muu-

9 9/62 toksille ja sietokyky häiriöille pieni. Degerberget on kulttuurihistoriallisesti maiseman suhteen merkittävä. Kuvasovitteet eivät ole uskottavia, niitä tarvitaan enemmän (esim. Galtarbyvikenin lahden itäiseltä puolelta, joka ilmansuunnasta, läheltä ja kaukaa, talviaikaan, lentoestevalojen kanssa). Jää voi singota jopa 500 m eikä toimivia jäänestojärjestelmiä ole. Tulipalossa on riski palavien roottorinosien lentämisestä ja maastopalosta. Huolia esitettiin peruuntuneista loma-asuntokaupoista, puolittuneista myyntihinnoista, naapurikiinteistöjen arvon laskusta, investointien vähenemisestä sekä vaikutuksista TV-signaaleihin, matkapuhelinkuuluvuuteen tai nettiyhteyksiin. Kenen kustannuksella niitä korvataan tai tehostetaan? Voimalat eivät houkuttele turisteja ja kesävieraita, he etsivät hiljaisuutta ja koskematonta luonnonmaisemaa; yrittäjät ovat riippuvaisia heidän tuomistaan tuloista. Hankkeen hyödyt tulee esittää paremmin. On selvitettävä, miten kuljetukset, uudet tiet ja sähkölinjat toteutuvat ja miten ne korvataan maanomistajille. Ovatko väylät riittävät, satamat kunnossa, kestävätkö sillat, mitkä ovat painorajoitukset? Kuka vastaa tuulimyllyjen purkamisesta ja purkukustannuksista? Lähellä asuvien/maita omistavien tahojen suhtautumista tulee tiedustella puhelinhaastatteluja systemaattisemmin (esim. kyselylomakkeella). Voimalat häiritsisivät muutto- ja pesimälintuja ja lepakoita, Galtarbyviken ja Björkboda ovat tärkeitä lintujen muuttoreittialueita (kurjet, hanhet). Lintuselvitykset eivät ole riittävän kattavia (vain yhden vuoden havainnointi, muutto riippuu sääoloista). Voimalat olisivat hitaasti lisääntyneelle merikotkakannalle tuhoisia, merikotkien muuton havainnointiaika on väärä, WWF Suomen ohjeita ei ole täysin noudatettu ja saalistusalueet tulisi kartoittaa 10 km säteellä pesähavainnoista poikasten ruokinta-aikana. Roottorin synnyttämä tuulenpyörre on riski pienemmille linnuille voimalaryhmien välillä. Luonnon tuhoamisen kannalta ei ole merkitystä, rakennetaanko 15 vai 9 voimalaa. Rakentaminen vaarantaa kalliometsiköt, Bomossträsketin suolammen, Ramstedtmossenin kosteikon ja Stormossenin Natura-alueen. Huoltotiet pirstovat runsaan eläimistön (esim. hirvet) suosiman metsän saarekkeiksi, rakennusaikainen häiriövaikutus karkottaa eläimet alueelta, maamassojen kasaaminen vaikuttaa luontoon. Levitystyöt, kaivuut ja maamassojen siirrot tulee tehdä aikana, jolloin ne vähiten vaikuttavat ympäristöön ja ihmisten elinoloihin. Rakentamiseen tarvitaan sora- ja kiviaineksia myös muualta, mikä aiheuttaa luontohaittoja ja liikennettä ottoalueilla. Selostuksesta puuttuu turbiininosien välivarastointiin ja tietokoneohjaukseen tarvittavien tilojen kuvaus. Karttakuvat ovat osin epätarkkoja ja pieniä ja selitykset ja viitteet lukukelvottomia. Voimaloiden sijainneista on esitettävä tarkat koordinaatit ja poisjätetyt voimalat ja voimalapaikkojen muutokset havainnollistettava kartalla. Kolmeasteinen skaalaus (3 positiivista ja 3 negatiivista) ohjaa YVA:n arvioita keskelle. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Arviointiselostuksessa on esitetty selvitys Kemiönsaaren Olofsgårdin alueelle suunniteltavan tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan, onko selostuksessa esitetyt vaikutukset käsitelty YVA-lain ja -asetuksen sekä arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Lausunnossa on otettu huomioon selostuksen kuulemisvaiheessa annetut lausunnot ja mielipiteet. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arvioinnin laadulle asettama vaatimustaso kiteytyy kannanottoon selostuksen riittävyydestä. Riittävyyden kriteereitä ovat arviointiselostuksen lainmukaisuus, merkittävien vaikutusten pätevä selvittäminen, olennaisten vaihtoehtojen tasapuolinen ja puolueeton tarkastelu sekä informatiivisuus. Arvioinnin huomioon ottamisesta on säädetty YVA-lain 13 :ssä. Viranomainen ei saa myöntää lupaa tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin

10 10/62 on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Hanketta koskevista kaavoitus- ja lupapäätöksistä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antama lausunto on huomioitu hyvin (yhteenveto taulukossa 6-1) ja yhteysviranomaisen edellyttämät tarkennukset on otettu huomioon selostuksen laadinnassa. Yleistä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ei YVA-lain mukaan sisälly hankkeen mahdollisesti aiheuttamien taloudellisten vaikutusten tai menetysten arviointi tai haittojen korvausmenettely. Siksi yhteysviranomainen ei edellytä käsiteltäväksi mielipiteissä esille tuotuja vaatimuksia tarkastella hankkeen vaikutuksia kiinteistöjen arvoihin tai korvausvaatimuksia. Hankekuvaus Mielipiteissä on myös esitetty, että puolueeton konsultti tekisi perusteellisemman meluselvityksen. Ympäristövaikutusten arviointivelvollisuudesta on säädetty YVA-laissa, jonka 10 :n mukaan Hankkeesta vastaava selvittää hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta sekä laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Hankkeesta vastaava huolehtii ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamisesta parhaaksi katsomallaan tavalla. Yhteysviranomainen huolehtii, että arviointimenettely järjestetään, ohjaa ja valvoo sen toteuttamista sekä antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta ja -selostuksesta ja niiden riittävyydestä. Yhteysviranomainen ei voi määrätä selvitysten tekijää tai tekijän pätevyyttä. Vaikutuksia selvitetään erilaisten selvitysten avulla, joiden laatu, puolueettomuus ja läpinäkyvyys ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tärkeää on kuvata selkeästi myös arviointimenetelmät ja niihin liittyvät epävarmuudet. Arviointityön laatu ja raportointi korreloivat tekijän pätevyyden ja asiantuntemuksen kanssa. Jos vaikutusten arvioinnissa ja johtopäätöksissä on nähtävissä tarkoitushakuisuutta, vaikuttaa se osaltaan yhteysviranomaisen selostuslausunnon sisältöön. Hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja sijainti on kuvattu riittävän kattavasti. Hankkeen sijoittumisalue, tuulivoimaloiden ohjeelliset paikat hankevaihtoehdoissa ja sähkönsiirtoreitti on esitetty kartoilla selkeästi. Mielipiteissä on tuotu esille, että voimaloista olisi tullut ilmoittaa myös koordinaatit. Koordinaatit ovat mm. liitteenä 10 olevassa melumallinnuksessa (s. 4), mutta olisi voitu esittää myös sijaintikarttojen yhteydessä. Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa enintään 15 napakorkeudeltaan 141-metristä tuulivoimalaa. Hankekokonaisuus (voimalat, parannettavat ja uudet tieyhteydet sekä sähkönsiirtoon tarvittavat sähköasema, uudet maakaapelit ja olemassa oleva voimajohtolinja) ja sen vaihtoehdot käyvät hyvin ilmi selostuksesta (luku 3.4, 4.1). Hankkeen tekninen kuvaus ja maankäyttötarpeet on esitetty selkeästi. Hankkeen elinkaari (rakentamisvaihe, toiminta- ja ylläpitovaihe sekä käytöstä poistaminen ja toiminnan lopettaminen) on kuvattu asianmukaisesti (luvut ).

11 11/62 Hankkeen suunnittelutilanne ja YVA- ja kaavamenettelyjen alustavat aikataulut on esitetty (luku 3.3). Sekä YVA- että kaavamenettelyt on tarkoitus saada valmiiksi vuosien aikana. Aikataulu vaikuttaa tiukalta ja sitä tulee tarvittaessa tarkentaa riittävien ja oikea-aikaisten selvitysten turvaamiseksi. Pienenä korjauksena mainittakoon, että luvussa 6.1. on väärä maankäyttö- ja rakennuslain pykälä, sillä tuulivoimayleiskaava on kohdassa 77 a, b, c. Hankkeen YVA-menettelyn yhteensovittamista tuulivoima-alueen osayleiskaavan kanssa ei ole varsinaisesti kuvattu. Esimerkiksi yleisötilaisuuksia ei ole pidetty yhtä aikaa, koska YVA-menettely ja kaavoitus eivät ole edenneet samaan aikaan. Osayleiskaava on tullut vireille ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitettu nähtäville Muut hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset on esitetty (luku 24.3). Yhteysviranomainen toteaa, että selostuksessa mainittujen lisäksi tarvitaan mahdollisesti muitakin lupia: Lain kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) mukainen voimajohtoalueen tutkimuslupa maanmittaustoimistolta, lunastuslain (603/1997) mukainen voimajohdon johtoalueen lunastuslupa valtioneuvostolta ja sähkömarkkinalain (386/1995) mukainen lupa voimajohdon rakentamiseen Energiamarkkinavirastolta. Jos hanke liitetään olemassa olevaan voimajohtoon, ei em. lupia todennäköisesti tarvita. Tilanne on toinen jos Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteiskapasiteetti ylittää olemassa olevan kapasiteetin. liittymissopimus sähköverkkoon sähköverkon omistajalta maantielain (503/2005) mukainen liittymälupa maantiehen Varsinais-Suomen ELYkeskukselta liikenneministeriön päätöksen erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista (1715/92) mukainen erikoiskuljetuslupa Pirkanmaan ELY-keskukselta ilmailulain (1194/2009) mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta, edellyttää lausuntoa Finavialta Vaihtoehtojen käsittely vesilain (587/2011) mukainen lupa aluehallintovirastolta maantielain (2005/503) 47 :n mukainen poikkeamislupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Hankkeen toteuttamiselle on esitetty kaksi vaihtoehtoa samalle hankealueelle: VE1:ssa tuulivoimaloita on 15 ja VE2:ssa 9. Molemmissa voimaloiden teho ja koko on sama. Myös hankkeen toteuttamatta jättämisvaihtoehto (VE 0) on esitetty. Uusi 110/20 kv sähköasema rakennetaan molemmissa voimalavaihtoehdoissa samaan paikkaan hankealueen halki kulkevan 110 kv:n voimajohdon yhteyteen. Kaapelit sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Voimaloille 1-6 johtavat uudet/parannettavat tiet ja uudet maakaapelit jäävät pois VE 2:ssa. Yhteysviranomainen esitti ohjelmalausunnossaan, että YVA-menettelyssä tulisi esittää vaihtoehtona ainakin yksi alle 10 voimalan muodostama kokonaisuus. Voimaloiden T1, T2, T4, T5 ja T10 poistoa esitettiin linnustosyistä. Lisäksi tuotiin esille tarkastelutarve suhteessa mielipiteissä kritisoituihin voimaloihin T Esitettyä uutta VE2 voidaan kokonsa perusteella pitää yhteysviranomaisen lausunnon mukaisena. Se on myönteistä myös hankkeen jatkosuunnittelun kannalta, koska hankealue ei ole tuulivoima-alueena ympäristöministeriön vahvista-

12 12/62 massa Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa. Asiaa käsitellään tarkemmin lausunnon kohdassa 3) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Selostuksessa on kuvattu, millaisia muutoksia sijoitussuunnitelmaan on tehty YVA-ohjelman jälkeen. Hankealueen rajaus on säilynyt samana. Ohjelmavaiheessa voimaloiden lukumäärä oli enintään 18. Näistä voimalapaikoista on VE1:ssä poistettu T1, T12 ja T13. VE 2:ssa on edellisten lisäksi poistettu voimalapaikat T2, T3, T4, T4, T6 ja T10. Lisäksi ainakin voimaloiden T11, T15, T17 ja T18 sijaintia on silmämääräisesti arvioiden muutettu. Voimalapaikkojen poistot ja siirrot verrattuna YVA-ohjelmaan olisi ollut hyvä esittää selkeämmin samalla kartalla ja esittää myös perustelut niille. Yhteysviranomainen toteaa VE2 mukaisen kokonaisuuden vastaavan parhaiten ohjelmalausuntoa. Mikäli voimaloiden määrää ja sijoittelua tai tie- ja sähkönsiirtolinjauksia muutetaan kaavoitusvaiheessa, tulee varmistaa, että osalliset ja päätöksentekijät saavat selkeän kuvan muutoksista ja niiden merkityksestä ympäristön kannalta. Tarkasteltava vaikutusalue Selostuksen mukaan tarkastelualueen laajuus riippuu arvioitavasta ympäristövaikutuksesta. Tarkastelualue on esitetty etäisyysvyöhykkeinä kartalla (luku 7.3) ja on enimmillään noin 20 km. Lisäksi kunkin arvioitavan ympäristövaikutuksen kohdalla on vaikutusalueen tarkempi kuvaus. Yhteysviranomainen toteaa, että vaikutusten tarkastelualue on tuotu esiin melko selkeästi ja on pääosin riittävän laaja. Maisemavaikutuksia voi kuitenkin ulottua 20 km kauemmaksikin varsinkin merialueella. Tarkastelualue myös vaihtelee asianmukaisesti vaikutustyypeittäin. Sähkönsiirtoreitin tarkastelualuetta ei ole kuvattu. Voimalat liitetään hankealueen läpi kulkevaan voimajohtoon, joten vaikutukset rajoittuvat tältä osin hankealueelle. Mahdollisen Kemiö-Salo rinnakkaisvoimajohdon rakentamisen sisällyttäminen tarkastelualueeseen laajentaisi sitä huomattavasti. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Hankkeen vaikutuksia on selvitetty arviointiohjelmaan ja yhteysviranomaisen siitä antamaan lausuntoon perustuen laajasti ja perusteellisesti. Toiminnan aikaisten vaikutusten lisäksi on selvitetty ja kuvattu vaikutukset rakentamisaikana ja toiminnan jälkeen. Tuulivoimaloiden lisäksi on otettu huomioon teiden ja sähkönsiirron vaikutukset tuulivoimapuistoalueen sisällä. Arviointiselostuksessa on YVA-lain mukaisesti käsitelty hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin, luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä kuvattujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vaikutusten selvittäminen painottuu asianmukaisesti toiminnan keskeisimpiin vaikutuksiin eli niihin, jotka kohdistuvat maisemaan, kulttuuriympäristöön, kaavoitukseen ja linnustoon, sekä sosiaalisiin vaikutuksiin. Kaikki hankkeen merkittävät vaikutukset on esitetty. Keskeiset vaikutukset nousevat selkeästi esille vertailutaulukon (s ) ja yhteenvedon (s. 5-8) ansi-

13 13/62 osta. Vaikutuksia on kuvattu suhteessa niiden merkittävyyteen melko tasapuolisesti, lukujen ( ) pituudet vaihtelevat noin kahdesta sivusta (pohjavedet) 26 sivuun (maisema). Mikään merkittävä vaikutus ei jää liian vähälle huomiolle. Vaikutusten arviointikappaleet (luvut 8-20) on jäsennelty selkeästi ja loogisesti. Kustakin vaikutuksesta on kuvattu selvästi vaikutusten alkuperä ja vaikutusalue, lähtötiedot ja arviointimenetelmät, nykytila, vaikutukset, hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE0). Lisäksi on kuvattu omana kappaleenaan vaikutusten lieventäminen ja epävarmuustekijät ja niiden vaikutukset johtopäätöksiin. Vaikutuksen suuruudesta on koottu kunkin luvun loppuun helposti erottuva yhteenveto, jossa suuruus on arvioitu asteikolla suuri/keskisuuri/pieni negatiivinen/positiivinen ja keskeisimmät perustelut arviolle tuotu esiin. Kokonaisuutena arvioinnissa käytetty aineisto ja asiantuntemus vaikuttavat riittävän monipuolisilta. Selostuksen johdannossa on yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti kerrottu arvioinnin tekijöistä. Arvioinnissa on hyödynnetty kirjallisuus- ja tutkimustietoa, inventointeja, mallinnuksia, paikkatietojärjestelmää, tilastotieteellistä arviointia, muiden tuulivoimahankkeiden selvityksiä sekä asukkailta ja viranomaisilta saatua palautetta. Käytetyt tietolähteet on koottu lähdeluetteloon ja ne ovat hankkeen kannalta keskeisiä ja melko ajantasaisia. Lähteistä pääosa koskee luontovaikutuksia ja on monipuolista. Ihmisvaikutusten arviointiin liittyvä aineistoa on mukana jonkin verran, se koskee pääosin yleistä vaikutusarviointia, melua, kulttuuriympäristöä ja maisemaa. Kansainvälisiä tutkimuksia tuulivoimaloiden ihmisvaikutuksista on hyödynnetty vähän, vaikka niitä on tehty jo melko paljon. Kotimaista tutkimus- ja kokemustietoa on vielä huonosti saatavilla. Sähkönsiirtoa koskevia vaikutuksia on arvioitu oleellisin osin, ne jäävät vähäisiksi koska tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla eikä hanke edellytä uuden liityntävoimajohdon rakentamista, koska alueen halki kulkevat Påvälsby-Taalintehdas ja Taalintehdas-Kemiön 110 kv:n voimajohdot (luku 3.4.5). Nämä voivat ottaa vastaan noin 200 MW eikä muita maakuntakaavan tuulivoima-alueita olla liittämässä linjaan. Olofsgårdin hankkeen kapasiteetti olisi laajimmillaan noin 45 MW (s. 133 virheellisesti 54 MW). Sähkönsiirto valtakunnanverkkoon Kemiönsaarelta mantereelle sen sijaan on ongelma, koska siirtokapasiteettia on noin 100 MW ja siihen tulisivat kaikki saaren tuulivoimalat. Jo tuulivoimavaihemaakuntakaavan mukaiset hankkeet ylittävät kapasiteetin. Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvityksessä (2013) ratkaisuna on esitetty rinnakkaisvoimajohdon rakentamista välille Kemiön sähköasema Salo. Mielipiteissä on esitetty, että rinnakkaisvoimajohdon ympäristövaikutukset olisi tullut selvittää Olofsgårdin hankkeen kanssa samanaikaisesti. Yhteysviranomainen toteaa, että YVA-asetuksen (713/2006) 6 mukaan hankkeita, joihin sovelletaan YVA-menettelyä ovat mm. c) vähintään 220 kilovoltin maanpäälliset voimajohdot, joiden pituus on yli 15 kilometriä ja em. hankkeita kooltaan vastaavat hankkeiden muutokset. YVA-menettelyä voidaan myös soveltaa yksittäistapauksessa ELY-keskuksen erillisellä päätöksellä. Mahdollisen uuden voimajohdon ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset kuuluvat Fingrid Oyj:n tehtäväksi, joko YVA-menettelyssä tai muutoin Energiamarkkinaviraston edellyttämää hankelupakäsittelyä varten. Olofsgårdin tuulivoimahankkeesta vastaavalle ei voida tässä vaiheessa asettaa velvoitetta selvittämiseen. Voimajohtosuunnittelu ei ole vielä edennyt kaavoitusvaiheeseen.

14 14/62 Mielipiteissä on esitetty myös, että Olofsgårdin YVA-menettely olisi tehtävä samanaikaisesti Misskärrin tuulipuiston ympäristövaikutusten selvittämisen kanssa. ELY-keskuksen tekemän päätöksen mukaan Misskärrin alueelle suunniteltuun yhdeksän tuulivoimalan hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Misskärrin hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu kaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä vuonna Olofsgårdin YVA-selostuksessa on riittävästi huomioitu yhteisvaikutukset Misskärrin tuulivoimaloiden kanssa. Vaikutusarviointia koskevat huomiot ja hankkeen kaavoitus-, lupa- ja muiden hyväksymismenettelyjen yhteydessä toteutettavaksi tulevat täydennystarpeet tuodaan seuraavassa esille YVA-lain 2 :n mukaisessa järjestyksessä, alaotsikot vastaavat arviointiselostuksen mukaisia otsikoita (luvut 8-20). 1) Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Selostuksessa käytettyjen kunnan rakennusvalvonnan tietojen mukaan (s. 120) 1 km:n säteellä tuulivoimaloista on VE1:ssä 13 vakituista asuinrakennusta ja 7 lomarakennusta ja VE2:ssa 7 vakituista asuinrakennusta ja 2 lomarakennusta. 2 km:n säteellä on VE1:ssä 43 vakituista asuinrakennusta ja 75 lomarakennusta ja VE2:ssa 37 vakituista asuinrakennusta ja 51 lomarakennusta. Kuvassa 15-3 on esitetty etäisyydet lähimpään asutukseen. VE 1 ja VE2 olisi ollut selkeämpi esittää eri kartoilla. Lähin asuinrakennus sijoittuu selostuksen (luku 15.5) mukaan noin 800 metrin ja lähin vapaa-ajan rakennus noin 700 metrin etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalapaikasta. Rakennuslupatilannetta ei ole esitetty, se olisi ollut hyvä tarkistaa kunnalta vaikutusalueella rakenteilla olevien loma- tai asuinrakennusten selvittämiseksi. Meluvaikutukset (sivut ) Vaikutusalueen herkkyystaso meluvaikutuksille: Kohtalainen. Vaikutusalueella sijaitsee vähän liikennöity liikenneväylä. Vaikutusalueella sijaitsee joitain kymmeniä häiriintyviä kohteita, kuten vakituisia tai loma-asuntoja. Stormossenin suojeluarvot eivät ole melulle herkkiä. Meluvaikutusten suuruus hankevaihtoehdossa 1: Suuri negatiivinen. Melutasot ovat päiväajan suunnitteluohjearvojen alapuolella vakituisilla asuntoalueilla ja lähimmällä lomaasuntoalueella hieman sen yli. Melutaso ylittää päiväajan suunnitteluohjearvon Stormossenin Natura- ja suojelualueella. Melutasot ylittävät ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvon lähimpien loma-asuntoalueiden ja kahden vakituisen asuintalon sekä kolmen yksittäisen loma-asunnon kohdalla. Meluvaikutusten suuruus hankevaihtoehdossa 2: Keskisuuri negatiivinen. Melutasot ovat päiväajan suunnitteluohjearvojen alapuolella vakituisilla asuntoalueilla ja lomaasuntoalueilla. Melutasot ylittävät ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvon lähimpien loma-asuntoalueiden ja yhden vakituisen asuintalon sekä kolmen yksittäisen loma-asunnon kohdalla. Tuulivoimaloiden käyntiääni koostuu pääosin lapojen pyörimisestä aiheutuvasta laajakaistaisesta humisevasta aerodynaamisesta melusta. Vähäisempää kapeakaistaisempaa melua voi aiheutua myös sähköntuotantokoneistosta. Tuulivoimalamelu koetaan usein kiusallisempana kuin esimerkiksi liikennemelu vastaavalla äänenpainetasolla, koska sille on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio eli roottorien pyörimiseen liittyvä suhahdus tai jyskytys) sekä matalien/pienten taajuuksien (noin Hz) esiintyminen (Lanki, T. 2012: Tuulivoimatuotannon terveys- ja hyvinvointihaitat). Lisäksi voimalat toi-

15 15/62 mivat myös öisin, jolloin taustamelua on vähän. Melun eteneminen riippuu sääolosuhteista (tuulen nopeus ja suunta, lämpötila) sekä maaston pinnanmuodoista ja kasvillisuudesta. Pienitaajuiset äänet vaimenevat ilmakehässä vain vähän ja voivat siksi edetä laajalle. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on mallinnettu SoundPlan 7.1 laskentaohjelmalla ympäristöhallinnon ohjeen (2/2014) Tuulivoimaloiden melun mallintaminen mukaisilla laskentaparametreilla ja ISO standardin mukaisin menetelmin. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää. Standardiin ja tuulivoimalan melupäästön takuuarvoon pohjaava melumallinnus katsotaan ohjeessa 2/2014 riittäväksi kaavoitus- ja YVA-menettelyissä. Mallinnus on tehty 10 metrin korkeudella maanpinnasta tuulennopeudella 8 m/s, jolloin äänitehotaso on suurimmillaan. Laskennan kohdepisteiden korkeus on 4 metriä. Vaimennuskertoimina on käytetty vesialueille 0 ja maa-alueille 0,4 (asteikolla 0-1, kova pehmeä). Selostuksessa on asianmukaisesti esitetty ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ohjeen (4/2012) tuulivoimaloiden ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Ohjearvoilla pyritään varmistamaan, että voimaloista ei aiheudu kohtuutonta häiriötä ja asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen (STM 2003:1) mukaisina. Suunnitteluohjearvot ovat asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla päivällä 40 db ja yöllä 35 db. Yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjeen 4/2012 mukaan asuntojen sisätiloissa käytetään pienitaajuisen melun osalta Asumisterveysohjeen (STM 2003:1) mukaisia tunnin keskiäänitasoon perustuvia suunnitteluohjearvoja. Mallinnuksessa käytettiin Nordex N117-voimalaa, jonka napakorkeus on 141 metriä, teho 3 MW ja äänitehotaso (L WA ) 106 db (takuuarvo). Tulokset on esitetty leviämiskartoilla ja sanallisesti. Vaihtoehdossa 1 melutasot eivät ylittäneet päiväaikaisia ohjearvoja asuinrakennusten osalta, 40 db:n yöohjearvo ylittyi kahden asuinrakennuksen osalta. 40 db:n päiväohjearvo ylittyi kolmen vapaaajanrakennuksen ja 35 db:n yöohjearvo yhdeksän vapaa-ajanrakennuksen osalta. Suurin keskiäänitaso oli 41,5 db. Stormossenin Natura- ja luonnonsuojelualueen eteläosassa ylittyi 40 db:n päiväohjearvo. Vaihtoehdossa 2 melutasot eivät ylittäneet päiväaikaisia ohjearvoja asuin- tai vapaa-ajanrakennusten osalta. 40 db:n yöohjearvo ylittyi yhden asuinrakennuksen osalta. 35 db:n yöohjearvo ylittyi kahdeksan vapaa-ajanrakennuksen osalta. Suurin keskiäänitaso oli 40,3 db. Stormossenilla ohjearvo ei ylittynyt. Melutasot ylittävät Björkboda träskin etelärannalle kaavoitettujen loma-asuntotonttien alueella yöajan suunnitteluohjearvon kummassakin hankevaihtoehdossa. Pienitaajuista melua laskettiin kolmeen eri reseptoripisteeseen lähimpien melulle altistuvien kohteiden luo. Taajuuskaistoilla 20 31,5 Hz jo rakennusten ulkopuolelle lasketut keskiäänitasot (L Leq ) olivat sisätilojen meluohjearvojen alapuolella. Taajuuskaistoilla Hz reseptoripisteissä rakennusten ulkopuolelle lasketut äänitasot olivat suurempia kuin sisätilojen ohjearvot, mutta kun huomioitiin ulkoseinän ääneneristävyys, alittuivat sisätilojen ohjearvot selvästi. Pienitaajuista melua ei ole tarkasteltu sähköaseman osalta. Voimajohdoistakin voi aiheutua sirisevää koronamelua, mutta hankealueelle ei rakenneta uusia voimajohtoja.

16 16/62 Lisäksi on mallinnettu melun yhteisvaikutukset Olofsgårdin tuulipuiston itäpuolelle suunnitellun Misskärrin tuulivoimapuiston kanssa. VE1:n ja Misskärrin tuulivoimaloiden melumallinnuksessa Olofsgårdin voimaloiden aiheuttamalle db:n meluvyöhykkeelle jää Olofsgårdin eteläpuolella kaksi asuinrakennusta ja neljä loma-asuntoa ja db vyöhykkeelle Galtarbyvikenin länsipuolella 15 loma-asuntoa ja itärannalla 11 loma-asuntoa. VE2 ja Misskärrin tuulivoimaloiden melumallinnuksessa Olofsgårdin voimaloiden aiheuttamalle db:n meluvyöhykkeelle jää puiston eteläpuolella yksi asuinrakennus ja db vyöhykkeelle Galtarbyvikenin länsipuolella 17 loma-asuntoa ja itärannalla 11 lomaasuntoa. Galtarbyvikenin itärannan loma-asuntojen kohdalla kahta loma-asuntoa lukuun ottamatta jo Misskärrin tuulivoimapuiston aiheuttama melutaso on yli 35 db. Yhteysviranomainen toteaa, että melua on käsitelty YVA-menettelyn kannalta riittävästi. Sekä tuulivoimapuiston rakentamisen että toiminnan aikaisia meluvaikutuksia on arvioitu. Rakentamisvaiheen melutasoa ei kuitenkaan ole arvioitu tarkemmin. Tekstistä ei käy myöskään ilmi, kohdistuisiko melua lähimmille uimarannoille (Björkboda träsk ja Hertsböle). Mallinnustulokset on esitetty selkeästi melun leviämiskartoilla, sanallisesti ja liitteessä. Lähimmille asuin- ja vapaaajanrakennuksille olisi voinut esittää vielä yksityiskohtaiset melutarkastelut. Asukashaastatteluissa meluvaikutukset herättivät huolta, koska useat asukkaat kokevat alueen rauhallisena saaristomaisemana. Äänimaisemaa hallitsevat pääosin luonnonäänet, mutta ääntä aiheutuu myös asumisesta ja loma-asumisesta sekä maa- ja metsätaloudesta. Tässä yhteydessä olisi tullut todeta, että muutos on todennäköisesti suurin yöllisessä äänimaisemassa. Melulähteiden erilaisuutta ja tuulivoimaloiden äänen erityispiirteitä olisi voitu tarkastella syvemmin. Vaikka ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot ovat luonteeltaan suosituksia, niitä sovelletaan yleisesti tuulivoimahankkeissa. Ne ovat tässäkin hankkeessa vertailuarvona, mitä yhteysviranomainen pitää hyvänä lähtökohtana. Suunnitteluohjearvot ylittävää melua kohdistuu useisiin asuin- ja vapaa-ajan rakennuksiin sekä Stormossenin luonnonsuojelu- / Natura-alueeseen. VE2:ssa ohjearvojen ylityksiä tapahtuu vähemmän. Ohjearvot ylittävällä melualueella sijaitsevat asuin- ja vapaa-ajanrakennukset ovat hankealueen pohjois-, koillis-, itä-, kaakkois- ja eteläpuolella ja luonnonsuojelualue luoteispuolella. Voimaloiden uudelleensijoittelu alueella on siten hankalaa. Olofsgårdin alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta, joten melua voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella, jossa on sekä lomarakennuksia että rantayleiskaavan mukaisia rakennuspaikkoja. Tuulivoimaloiden matalataajuisesta melusta ei koitune merkittäviä sisämeluvaikutuksia. Mallinnukset antanevat oikeansuuntaisen kuvan meluvaikutuksista, sillä ne on tehty ympäristöhallinnon ohjeen (2/2014) mukaisesti. Liitteessä on esitetty ohjeessa listatut tiedot raportista, tuulivoimaloista ja laskennan lähtötiedoista. Ohjeen mukaan mittaustulokseen lisätään sanktio (esimerkiksi 5 db), mikäli voimalan melupäästön tiedetään sisältävän impulssimaisia, kapeakaistaisia tai sykkiviä kuulohavainnoin erotettavissa olevia osia melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisen melun osalta selostuksessa todetaan, että tutkittava laitosmalli ei valmistajan toimittamien tietojen mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. Impulssimaisuuden ja sykinnän osalta tietoa ei ollut saatavilla, mutta ohjeen 2/2014 mukaan niiden tarkastelua ei edellytetä vielä YVA- ja kaavoitusmenettelyissä, vaan vasta mahdollisessa ympäristölupamenettelyssä.

17 17/62 Lieventämiskeinoina on tarkasteltu laitosmallin valintaa sekä voimaloiden siirtämistä tai poisjättämistä. Ympäristöluvan tarvetta ei ole tarkasteltu, vaikka mallinnustulosten perusteella se olisi aiheellista. Voimaloiden toiminnallista säätelyä eli ns. hiljaisemman melumoodin käyttöä ei ole YVA-vaiheessa vielä tarkasteltu. Toiminnallisen säätelyn toteuttaminen, seuranta ja valvonta vaatisivat joko erillisiä ympäristönsuojelulain 180 mukaisia määräyksiä tai ympäristölupamenettelyä. Melun yhteisvaikutuksia on mallinnettu Olofsgårdin ja kaavaluonnosvaiheessa vuodesta 2012 olevan Misskärrin voimaloiden osalta. Yhteisvaikutukset kohdistuvat hankkeiden väliin jäävän Galtarbyvikenin rantojen asutukseen ja ovat samanlaiset molemmissa hankevaihtoehdoissa. Yhteisvaikutusten lieventäminen vaatisi toimenpiteitä molemmilta hankkeilta, mutta niitä ei ole tarkasteltu. Kumpikaan hankkeista ei ole tuulivoimavaihemaakuntakaavan mukainen tv-alue. Misskärrin tuulivoimahankkeen suunnittelu on kuitenkin tällä hetkellä pidemmällä, joten Olofsgårdin hankkeen vastuun melun lieventämisessä voidaan katsoa olevan jonkin verran suurempi. ELY-keskus pitää tärkeänä sitä, että mahdollisessa kaavoitusmenettelyssä löydetään sijoitussuunnitelma tai voimalamalli, jolla asukkaisiin tai luonnonsuojelualueeseen ei kohdistu suunnitteluohjearvot ylittäviä meluvaikutuksia. Mallinnukset tulee kaavaehdotus- tai viimeistään rakennuslupavaiheessa päivittää vastaamaan valittavaa voimalatyyppiä ja voimaloiden sijoittelua. Samalla niitä voidaan tarkentaa Nord 2000-mallilla vastaamaan sijoituspaikan olosuhteita. Jatkosuunnittelussa voidaan mahdollisesti huomioida myös tuleva valtioneuvoston asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoista. Välkevaikutukset (sivut ) Vaikutusalueen herkkyystaso välkevaikutuksille: Kohtalainen. Ei olemassa olevia tuulivoimalaitoksia. Vaikutusalueella sijaitsee useita vakituisia ja loma-asuntoja. Stormossenin suojeluarvot eivät ole välkkeelle herkkiä. Välkevaikutusten suuruus hankevaihtoehdossa 1: Suuri negatiivinen. 13 asuin- tai lomarakennusta sijaitsee välkealueella, jossa välkemäärä ylittää 10 tuntia vuodessa. Lisäksi 5 asuin- tai lomarakennusta sijaitsee alueella, jossa vuotuinen välkemäärä on mallinnuksen mukaan 8 10 tuntia. Välkevaikutusten suuruus hankevaihtoehdossa 2: Keskisuuri negatiivinen. Välkemäärä ylittää 6 asuin- tai lomarakennuksen kohdalla 10 tuntia vuodessa. Välkealueella, jossa välkettä esiintyy 8 10 tuntia vuodessa, sijaitsee 2 asuin- tai lomarakennusta. Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa ja roottorin lapojen pyöriessä aiheutuu valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta. Se voi ulottua 1-3 km:n etäisyydelle. Välke voi vaikuttaa hyvinvointiin, mutta varsinaista terveysriskiä se ei muodosta. Esimerkiksi epileptisen kohtauksen riskiä ei ole, koska suurten voimaloiden lavat pyörivät niin hitaasti (Lanki, T.2012: Tuulivoimatuotannon terveys- ja hyvinvointihaitat). Selostuksessa on sovellettu asianmukaisesti Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu oppaan (2012) ohjetta käyttää muiden maiden suosituksia hyväksyttävälle varjostus-/välkevaikutukselle. Esimerkiksi Saksassa rajaarvot laskennallisille maksimitilanteille ilman auringonpaisteaikojen huomioonottamista ovat 30 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä ja todellisessa tilan-

18 18/62 teessa 8 välketuntia vuodessa. Tanskassa sovelletaan todellisen tilanteen rajaarvona enintään 10 tuntia vuodessa ja Ruotsissa 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Välkevaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW-moduulilla napakorkeudeltaan 141-metrisille ja roottorin halkaisijalta 130-metrisille tuulivoimaloille. Välkevyöhykekartat on tehty sekä ns. pahimmasta tilanteesta (worst case) että ns. todellisesta tilanteesta (real case), jolloin huomioidaan auringonpaiste- ja käyttötuntitiedot tuulensuuntasektoreittain. Välkevaikutuksia on verrattu näkemäalueanalyysiin. VE 1:ssa yli 8 h/v varjostusvaikutuksia aiheutuu 18 asuin- tai vapaa-ajan rakennukselle. VE 2:ssa yli 8 h/v varjostusvaikutuksia aiheutuu 8 asuin- tai vapaa-ajan rakennukselle. Hertsbölen uimarannalle ei aiheudu välkettä. Stormossenin Natura-alueelle aiheutuu 0-5 h/v välkevaikutuksia. Virkistys- tai luonnonsuojelualueille ei ole annettu suositusarvoja. Lieventämiskeinoista on mainittu voimaloiden sijoittelu ja määrä, laitosmallin valinta ja tekniset ratkaisut. Eniten välkevaikutusta aiheutuu voimaloista 5,6,14 ja 15, joiden toimintaa voitaisiin rajoittaa tiettyinä päivinä ja kellonaikoina. Toiminnallisen säätelyn toteuttaminen, seuranta ja valvonta vaatisivat joko ympäristönsuojelulain 180 mukaisia määräyksiä tai ympäristölupamenettelyä. Kokonaisuutena välkevaikutukset on mallinnettu ja selostettu riittävästi ja niiden suuruus arvioitu oikeansuuntaisesti suuriksi/keskisuuriksi. Tulokset on esitetty selkeästi leviämiskartoilla ja sanallisesti ja liitteessä myös reseptoripistekohtaisesti. Vaikutukset maantieliikenteeseen (sivut ) Vaikutusalueen herkkyystaso liikennevaikutuksille: Kohtalainen. Seututeiden liikennemäärät ovat lähellä alueellista keskiarvoa, yhdysteiden liikennemäärät ovat suuremmat kuin alueellinen keskiarvo. Raskaan liikenteen osuus ylittää kansallisen keskiarvon. Liikenteeseen kohdistuvan vaikutuksen suuruus: Keskisuuri negatiivinen. Kemiönsaaren teillä on enemmän liikennettä kuin vastaavan luokan teillä Varsinais-Suomessa. Hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys ei ole erityinen isoilla teillä, mutta alemman tieverkon teillä vaikutus on suurempi. Erikoiskuljetukset voivat hidastaa liikenteen kulkua ajoittain. Kokonaisuutena liikenteelliset vaikutukset ovat keskisuuret. Taustatietona ovat arviot hankkeen tarvitsemista raskaan liikenteen ja erikoiskuljetusten määrästä sekä valta-, seutu- ja yhdysteiden keskimääräisistä liikennemääristä. Liikennevaikutukset keskittyvät rakentamisvaiheeseen. Kokonaisuudessa raskaan liikenteen määrä Kemiönsaaren seututeillä kasvaa 2 9 % tieosuudesta ja hankevaihtoehdosta riippuen. Yhdysteillä kasvu on suurempaa. Rakentamistyöt ja kuljetusliikenne lisäävät jonkin verran tienvarren melu- ja pölyhaittoja. Vaikutuksia voidaan lieventää teiden kuntoarvioinnilla ja parantamistoimilla, raskaan liikenteen ja erikoiskuljetusten ajoittamisella, nopeusrajoitusten alentamisella sekä tuomalla maa-aineksia lähialueelta. Liikennevaikutukset on arvioitu riittävästi. S.179 taulukosta 19-8 puuttuvat otsikossa mainitut tiedot onnettomuusmääristä. Meri- ja maantieliikenteen riskejä on pyrittävä ennaltaehkäisemään huomioiden myös Liikenneviraston lausunto (liite 3). Liikenneviraston ohjeistuksen (8/2012) mukaan tuulivoimaloiden pienin sallittu etäisyys on voimalan kokonaiskorkeus lisättynä maantien suoja-alueella. Hankkeen voimaloiden osalta siis etäisyyden tulisi olla 206 m m. Voi-

19 19/62 malat ovat lähimmillään noin 180 m ja 200 m etäisyydellä Galtarbyntiestä, joten asiaan on jatkosuunnittelussa kiinnitettävä huomiota. Vaikutukset lentoliikenteeseen, Puolustusvoimien toimintaan, tutkien toimintaan sekä viestintäyhteyksiin (sivut ) Lentoliikenne: Turun lentoasemalle on matkaa yli 50 km ja Olofsgårdin alue ei sijaitse Finnavian paikkatietoaineiston perusteella lentoliikenteen korkeusrajoitusalueella. Genbölen pienlentokentän etäisyys lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta on yli 3 km eikä sisempi horisontaalipinta tai kartiopinta sijaitse voimaloiden läheisyydessä. Pienlentokentän kiitotie on itäkoillisen/länsilounaan suuntainen (07/25), eli ei johda suunnittelualueen suuntaan. Säätutkat: Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse säätutkia. Lähin Ilmatieteen laitoksen säätutka sijaitsee Korppoossa, jonne on matkaa 50 kilometriä, joten tuulivoimapuiston vaikutuksia tutkan toimintaan ei ole syytä arvioida. Tuulivoimapuistolla ei ole tämän perusteella vaikutuksia säätutkien toimintaan. Viestintäyhteydet: Tuulivoimapuiston mahdollisista vaikutuksista tv-signaaliin pyydetään lausunto osayleiskaavoituksen yhteydessä Digita Oy:ltä, joka vastaa valtakunnallisista lähetys- ja siirtoverkoista sekä radio- ja televisioasemista. Suomessa radiolinkkiluvat myöntää viestintävirasto Ficora, jolla on tarkat tiedot Suomen linkkijänteistä. Tuulivoimapuiston mahdollisista vaikutuksista linkkijänteiden toimintaan pyydetään lausunto myös Ficoralta osayleiskaavavaiheessa. Selostuksessa todetaan, että lentoliikenteeseen, puolustusvoimiin ja viestintäyhteyksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi edellyttää lausuntomenettelyä osayleiskaavoitusvaiheessa, joten arvioinnissa on epävarmuuksia. Myös tarvittavat lievennyskeinot todetaan lausuntojen perusteella. Yhteysviranomainen toteaa, että puuttuvien lausuntojen vuoksi vaikutusten arviointi on näiltä osin puutteellinen. Luku ei sisällä arviointia vaikutuksista puolustusvoimiin, vaikka se otsikossa mainitaan. Puolustusvoimien lausunto tulee esittää yleiskaavoitusvaiheessa kaavan toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi. YVA-selostuksesta pyydetyissä lausunnoissa Pääesikunta toteaa, että vaikutukset puolustusvoimien toimintaan on huomioitu riittävästi. Ilmatieteen laitoksella ei ollut huomautettavaa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi toteaa, että selostuksessa on huomioitu sen ohjelmavaiheen lausunto. Digita toteaa, että on erittäin todennäköistä, että Olofsgårdin suunnitellut tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan häiriöitä tv-signaaliin, joiden korjaamiseen kannattaa varautua jo puiston suunnitteluvaiheessa; häiriöt pystytään korjaamaan kiinteistökohtaisella antennikunnostuksella tai ns. täytelähettimellä. Mielipiteissä on tuotu esiin huoli TVsignaaleista, joten vaikutusten ja lieventämiskeinojen arviointia olisi ollut hyvä tehdä jo selostuksessa pyytämällä Digitalta lausunto etukäteen. Sama koskee lausuntoa viestintävirastolta koskien radiolinkkiyhteyksiä.

20 20/62 Elinolot ja viihtyvyys (sivut ) Kohdealueen sosiaalinen herkkyystaso: Kohtalainen. Vaikutusalueella on jonkin verran potentiaalisia haitan kärsijöitä. Alueella on jonkin verran harrastus- ja virkistyskäyttöarvoa ja se liittyy tiiviisti viherverkkoon. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä (melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja. Yhteisön sopeutumiskyky on kohtuullinen. Hanke herättää jonkin verran ristiriitoja, huolta tai toiveita. Hankkeella on jonkin verran ristiriitaisia intressejä turismiin liittyvän elinkeinoelämän kanssa. Sosiaalisten vaikutusten suuruus hankevaihtoehdoissa 1 ja 2: Keskisuuri negatiivinen. VE1: Lentoestevalot, välke ja voimaloiden rakentamisen aiheuttama muutos lähimaisemassa voivat ajoittain heikentää asumisviihtyvyyttä etenkin suunnittelualueen koillis- ja eteläpuolella sijaitsevien lähimpien kiinteistöjen alueella. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat suunnittelualueen koillispuolelle Galtarbyn alueelle. Meluvaikutukset kohdistuvat muutamiin asuinkiinteistöihin suunnittelualueen läheisyydessä. Hanke ei aiheuta merkittäviä muutoksia tuulivoimapuiston tai lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksiin ja olosuhteisiin. Hankkeella voi olla rakennusvaiheessa jonkin verran paikallisesti työllistäviä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on toiminnanaikaisia ja alueen tila voi palautua ennalleen, mikäli voimalat puretaan hankkeen päätyttyä. VE2: Vaikutukset suunnittelualueen koillispuolella Galtarbyn alueella ovat samansuuruiset kuin vaihtoehdossa VE1, mutta vaikutukset asuinviihtyvyyteen muilla suunnittelualuetta ympäröivillä alueilla ovat pienemmät. Selostuksessa todetaan, että hankkeen vaikutukset voivat kohdistua joko suoraan ihmisten elinoloihin tai viihtyvyyteen (huoli, pelko, melu tai muu asuinviihtyvyyden heikkeneminen) tai aiheutua muiden vaikutusten (esimerkiksi luontoon tai maisemaan kohdistuvat muutokset) kautta. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin pääasiallisena tietolähteenä on käytetty puhelimitse tehtyä haastattelututkimusta loka-marraskuussa 2013 sekä YVAohjelmasta annettuja lausuntoja ja mielipiteitä. Siinä pyrittiin saamaan kattava otos hankealueen lähellä vakituisesti tai osa-aikaisesti asuvien ja toimivien henkilöiden näkemyksistä. Haastattelukutsu lähti YVA-ohjelmasta mielipiteen jättäneille yksityishenkilöille sekä kiinteistörekisteritiedoista poimituille lähimmille kiinteistöjen omistajille. Haastattelukutsuja lähetettiin yhteensä 52. Haastatteluja tehtiin yhteensä 38, joista 11 oli suomenkielisiä ja 27 ruotsinkielisiä. Kutsutuista tavoitettiin 73 %. Sekä haastatteluissa että mielipiteissä korostuivat asuinympäristön rauhallisuuden, saaristomaiseman ja kauniin luonnon merkitys asukkaille. Havaintoja linnuista kerrottiin paljon. Kemiönsaarella on 7000 vakituisen asukkaan lisäksi noin 4500 kesämökkiä ja haastatteluissa nousi esille vapaa-ajan asukkaiden merkitys sekä elinkeinon harjoittajina että palveluiden käyttäjinä etenkin loma-aikoina. 2 km:n etäisyydellä lähimmistä voimaloista lomarakennuksia on enemmän kuin vakituisia asuinrakennuksia. Vaikka useat haastateltavat olivat tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian kannalla, he kokivat että voimalat tulisi sijoittaa teollisuusalueille ja alueille, joissa etäisyys asutukseen olisi riittävä, vähintään 2 km, eikä voimaloista aiheutuisi häiriötä ihmisille. Hankkeesta toteutuvat haitat ja kielteiset vaikutukset kohdistuvat lähialueille, hyödyt ja myönteiset vaikutukset laajemmalle alueelle. Selostuksessa on todettu, että internetissä on adressi Vasta-