Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille"

Transkriptio

1 Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille

2 Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan keskussairaalan synnytysvuodeosasto S Taitto Taru Tolppo 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Onneksi olkoon... 4 Meistä tulee vanhemmat... 5 Äidin toipuminen synnytyksestä... 8 Synnytyksen jälkeinen lihasharjoittelu Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen Tunteiden keinussa raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen Imetyksestä pähkinänkuoressa Miehestä isäksi Vauvanhoitoa Vauvan kanssa yhdessä Vauva vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla (L1B) 31 Tuleeko sinulta maitoa yli oman tarpeen Kotiinlähtiessä

4 Onneksi olkoon Vauva on mullistanut maailmanne Vauvan ensiparkaisun hetkellä syntyy myös äiti ja isä. Vauvan myötä elämä muuttuu. Vastuu pienen ihmisen hyvinvoinnista voi tuntua suurelta ja unettomia öitä voi odottaa ristiriitaisin tuntein. Toisaalta mieli on täynnä odotusta onnellisista hetkistä pienen tulokkaan kanssa. Vanhemmille, joille vauva ei ole ensimmäinen, nämä tuntemukset ovat jo tuttuja. Pienen ihmisen hyvinvointi on kiinni omasta toiminnasta ja omista valinnoista. Vanhemmat oppivat tuntemaan kuinka pakahduttavia tunteita vanhemmuus tuo mukanaan. Vain äiti ja isä voivat tietää, miten ihana oma lapsi voi olla ja millaista on äidin ja isän rakkaus. Vanhempina on tärkeintä tarttua hetkeen ja antautua vauvalle ja hänen tarpeilleen sekä ennen kaikkea nauttia pienestä ihmisestä ihmeestä! Antoisaa vauva-aikaa toivottaa koko vuodeosaston väki Vierailukäytännöt Äitien ja vauvojen hoitoajat osastolla ovat lyhentyneet. Olemme halunneet turvata äitien levon ja perheiden vauvanhoidon opettelun rajaamalla vierailijoiksi puolison/tukihenkilön ja perheen muut lapset. He voivat olla osastolla klo välisenä aikana. 4

5 Meistä tulee vanhemmat Elämä muuttuu merkittävällä tavalla, kun teille syntyy vauva. Vanhemmaksi kasvaessa ymmärtää paremmin myös oman lapsuuden merkityksen. Vanhemmuus on ihmiselämän vaativimpia tehtäviä. Samalla se on yksi suurimpia onnellisuuden lähteitä. Äitinä ja isänä oleminen on etuoikeus: vanhemmuudesta, lapsista ja omasta perheestään on lupa olla ylpeä, nauttia ja iloita. On myös lupa olla välillä ärtynyt, väsynyt ja heikko, itselleen saa ja pitää tarvittaessa hakea apua ja tukea. 5

6 Riittävä vanhemmuus Olenko riittävä vanhempi?, tämä kysymys käy varmasti jokaisen vanhemman mielessä. Hyvä vanhempi voi olla niin monin eri tavoin. Siihen miten voi olla riittävän hyvä vanhempi, vaikuttavat monet tekijät, niin tämä hetki kuin menneisyys. Joidenkin menneisyys voi pitää sisällään paljon kielteisiä kokemuksia sukupolvesta toiseen, ketjun voi kuitenkin katkaista. Joskus se vaatii enemmän töitä, jopa pohdintoja ammattilaisen kanssa. Rakenna itsellesi verkosto Jokainen lapsi tarvitsee pysyviä, lämpimiä ja vastavuoroisia ihmissuhteita, joissa hän saa toistuvasti käytännössä kokea, että hänestä välitetään, häneen luotetaan ja hänet hyväksytään sellaisenaan, vaikka kaikkia hänen tekojaan ei hyväksyttäisikään. Lapsi tarvitsee huolenpitoa, turvaa, läheisyyttä ja hellyyttä sekä iänmukaisia sääntöjä ja rajoja. Perheen kannattaisi jo etukäteen kartoittaa, mistä he saavat tarvittaessa tukea arjen pyörittämiseen. Monet isovanhemmat auttavat mielellään vauvan hoidossa tai muissa tehtävissä, jos he vain saavat siihen mahdollisuuden. Ystävät, kummit, sisarukset ja muut sukulaiset ovat usein korvaamaton apu uudelle perheelle. Vanhemmat tarvitsevat myös toisiaan. Vanhemmuuden jakaminen ja verkostoituminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa voi antaa uskoa ja voimia. 6

7 Kaikkea ei silti tarvitse jakaa. Perheen arkeen ja yhteisiin asioihin on myös tärkeä keskittyä vain perheen kesken. Lapsi tarvitsee kasvun rauhaa, samoin vanhemmalle olisi suotava oma rauha. Vanhemmuus ei saa olla suoritus, jossa ainoana päämääränä on läpäistä muualta tulleet vaatimukset. Liian suuret odotukset ja vaatimukset vain uuvuttavat ja nujertavat. Emme ole vain isä ja äiti vaan myös pari Parisuhdetta ja vanhemmuutta tulisi hoitaa ja vaalia. Usein voi olla vaikeaa pitää mielessä näitä kahta tehtävää. Joskus parisuhteen hoito jää vanhemmuuden jalkoihin. Liiallinen antautuminen vanhempana olemiselle vie huomiota läheisyydeltä, intimiteetiltä ja seksuaalisuudelta. Vauvan syntymä tekee vanhemmat usein haavoittuviksi läheisyyteen liittyvissä odotuksissa ja tunteissa. Toinen voi kokea jäävänsä täysin yksin vauvan kanssa, jos kumppani jatkaa sinkkuelämää. Toisinaan vauvan ja toisen vanhemman luoma tiivis suhde saa toisen tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi. Näin kokee usein varsinkin isä. Todellisuudessa isä voi olla mukana kaikessa vauvanhoidossa. Imetyksessäkin isän rooli tukijana on erittäin tärkeä. Ainoastaan itse imetys on äidin tehtävä. 7

8 Äidin toipuminen synnytyksestä Toipuminen synnytyksestä on yksilöllistä. Äidit voivat yleensä hyvin synnytyksen jälkeen. Sairaalassa kätilö tarkistaa päivittäin kohdun supistumisen, jälkivuodon määrän ja mahdollisen välilihan leikkauksen kunnon. Ensimmäiset viikot synnytyksen jälkeen Synnytyksen jälkeen kohtu supistelee, minkä varsinkin uudelleensynnyttäjät saattavat kokea kipuna. Tarvittaessa jälkisupistuksiin saa hoitajilta särkylääkettä. Tavallisimmin jälkisupistuksia tulee imetyksen yhteydessä ja ne kestävät 2-3 päivää synnytyksen jälkeen. Kohdun supistelu auttaa jälkivuodon poistumista kohdusta. Synnytyksen jälkeen jälkivuoto on muutaman päivän veristä, jonka jälkeen se muuttuu rusehtavaksi. Jälkivuoto loppuu yleensä 4-6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Kuukautiset alkavat yleensä 4-6 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Täysimetyksellä kuukautisten alkaminen saattaa venyä pidempään. Puhtaudesta huolehtiminen synnytyksen jälkeen on tärkeää tulehdusriskin välttämiseksi, koska jälkivuodossa on runsaasti bakteereja. WC- käyntien yhteydessä suihkuttelu haalealla vedellä auttaa myös mahdollisen välilihaleikkauksen tai repeämän paranemista. Välilihassa on sulavat ompeleet, joita ei tarvitse poistaa. Käsien pesu wc-käynnin jälkeen on tärkeää, jotta bakteerit eivät siirry vauvaan. Keisarileikkaushaavan puhtaudesta huolehditaan suihkutuksilla ja ilmakylvyillä haavataitoksen poiston jälkeen. Leikkaushaava ei estä hoitamasta vauvaa ja pitämästä häntä sylissä. Riittävä lepo, säännöllinen ulkoilu ja erilaiset lihasharjoitukset edistävät palautumista synnytyksestä sekä kohentavat mielialaa ja kuntoa. 8

9 Milloin on syytä lähteä lääkäriin Sinun pitää ottaa yhteyttä terveyskeskuksen päivystykseen, jos jälkivuoto muuttuu uudelleen kirkkaaksi, runsaaksi tai jos siinä on hyytymiä. Lääkäriin pitää ottaa yhteyttä myös, mikäli alavatsallasi on aristusta tai jälkivuodossa on hajua tai sinulla on lämpöä yli Keisarileikkaushaavalla oleva punoitus, kuumotus, kipu tai haavan erittäminen ovat merkkejä tulehduksesta, joka vaatii hoitoa. Jos sinulla on ongelmia rintojesi kanssa, lue ohjelehtisen imetystä koskeva osuus. Muista jälkitarkastus Jälkitarkastus synnytyksen jälkeen on yleensä 6-8 viikon kuluttua. Jälkitarkastukseen mennessä sinun pitäisi olla fyysisesti palautunut synnytyksestä. Ammekylpyä ja uintia suositellaan vasta jälkivuodon loputtua. Saunoa voit omien tuntemustesi mukaan. Tamponien käytön voit aloittaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen. 9

10 Synnytyksen jälkeinen lihasharjoittelu Lantionpohjan toiminta Lantionpohja on lantion luiden muodostaman kehikon sisällä oleva toimintayksikkö. Se muodostuu lihaksista ja sidekudosrakenteista. Virtsaputki, emätin ja peräsuoli kulkevat lantionpohjan läpi. Lantionpohja tukee virtsarakkoa, kohtua ja peräsuolta. Normaa-listi toimiva lantionpohja mahdollistaa rakon ja suolen hallitun tyhjenemisen. Normaalisti lantionpohjan lihaksissa on jatkuva lihasaktiviteetti, joka vastustaa vatsaontelon painetta mm. yskiessä. Raskaus ja synnytys ovat luonnollinen osa naisen elämää, mutta ne altistavat myös lantionpohjan toimintahäiriöille. Yhtenä syynä synnytyksen jälkeiseen virtsankarkailuun on lantionpohjan lihasheikkous. Muita riskitekijöitä ovat mm. ylipaino ja tupakointi. Lantionpohjan lihakset ovat tahdonalaisia lihaksia, joten voit itse vaikuttaa niiden kunnon paranemiseen. Synnytyksen jälkeinen lantionpohjan lihasharjoittelu parantaa lihasten voimaa ja kestävyyttä sekä hallintaa Lantionpohjan lihasten tunnistamisharjoitukset Harjoitukset aloitetaan kivun sallimissa rajoissa vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Tunnistamisharjoituksia tehdään päivittäin seuraavat 2-3 viikkoa. Voit aloittaa harjoittelun selinmakuulla, mutta siirry mahdollisimman pian istuma- ja seisoma-asennossa tehtäviin harjoituksiin. 10

11 a. Supista kevyesti peräaukkoa, emätintä ja virtsaputkea kuin pidättäisit ulostetta ja virtsaa. Uloshengitys voi helpottaa suoritusta. Pidä supistus viiteen laskien. Rentoudu 10 laskien. Tee 5-8 kertaa. Tee kaksi sarjaa. b. Testaa, osaatko supistaa oikeita lihaksia katkaisemalla virtsasuihku kesken virtsauksen. Kun virtsasuihku katkeaa, osaat supistaa lantionpohjan lihaksia. Huomio! Virtsasuihkun katkaisu on vain testi, ei harjoitus! c. Kun löydät lantionpohjan lihakset istuen, voit siirtyä seisomaasennossa tehtävään tunnistamisharjoitukseen. Supista lantionpohjan lihakset viiteen laskien. Rentoutus 10 laskien. Tee 5-8 kertaa. Kaksi sarjaa. Lantionpohjan lihasten hallintaa parantavat harjoitukset Kun hallitset tunnistamisharjoitukset, voit tehostaa harjoittelua. Harjoittele edelleen säännöllisesti päivittäin. alas. Tee 5-8 kertaa. Istu tuolilla. Supista ensin lantionpohjan lihakset tuolilla istuessa. Nouse sitten seisomaan ja pidä supistus myös seistessä viiteen laskien.rentouta 10 laskien ja istuudu Jatka säännöllistä lantionpohjan lihasharjoittelua kaksi kuukautta. Tämän jälkeen osaat yhdistää lantionpohjan lihassupistuksen mm. yskimiseen tai nostoon. Muista supistaa lihakset ensin ja sitten vasta suoritus. Näin ylläpidät lantionpohjan lihasten lihasvoimaa. 11

12 Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen Vauvan syntymän jälkeen seksi ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat eivät useinkaan ole ensimmäisenä vanhempien mielessä. Vauva täyttää ajatukset ja vauvan hoito vie paljon aikaa, jolloin puoliso ja parisuhde jäävät helposti taka-alalle. Hellyydenkaipuuta on kuitenkin molemmilla puolisoilla. Voi olla, että he eivät uskalla hakea hellyyttä, koska pelkäävät, että toinen odottaa jotain muuta. Synnytyksen jälkeen kumppaneiden olisi kuitenkin tärkeää antaa aikaa toisilleen. Läheisyyden, hellyyden koskettamisen tarve korostuu synnytyksen jälkeen niin miehillä kuin naisillakin. Koskettelu herättää aisteja ja saa olon tuntumaan onnelliselta, turvalliselta ja rakastetulta. Seksuaalisuutta voi toteuttaa muutenkin kuin yhdynnän avulla. Hellyysharjoitusten avulla voi tuottaa kumppanilleen paljon mielihyvää. Moni nainen kokee jälkitarkastuksen olevan lupa aloittaa yhdynnät. Ensimmäinen yhdyntä synnytyksen jälkeen on usein miehen ja naisen yhteinen kompromissi. Mahdollisista toiveista ja ongelmista olisi hyvä aina avoimesti keskustella kumppanin kanssa. Synnytyksen tuomat fyysiset ja psyykkiset muutokset sekä palautuminen vaikuttavat parisuhteeseen. Naisten ja miesten seksuaalisessa halukkuudessa on suuria eroja. Naisten seksuaalinen halukkuus on yleensä passiivisempaa, varsinkin ensimmäisen synnytyksen jälkeisten kuukausien aikana. Väsymys, jälkivuoto ja mahdollinen välilihaleikkaushaava tai repeämät hankaloittavat seksin aloittamista. Toisilla naisilla on myös vaikeuksia asettua ikään kuin moneen rooliin samanaikaisesti. 12

13 Synnytyksen jälkeen naisen hormonitoiminnassa tapahtuu huomattavia muutoksia, mm estrogeenimäärä vähenee. Se vähentää naisen seksuaalista vireyttä ja halukkuutta sekä vaikuttaa emättimen limakalvojen kostumiseen, kiihottumiseen, orgasmiin ja tyydytyksen kokemiseen. Suositeltavaa olisikin käyttää liukastevoiteita, kun yhdynnät aloitetaan. Tunteiden keinussa raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen Raskausaika on yksi naisen elämän käännekohta. Tulevan äidin mielialat vaihtelevat pelosta ja alakulosta riemuun ja onneen. Mielialavaihtelut kuuluvat normaaliin raskauteen prosenttia raskaana olevista äideistä kärsii kuitenkin selvistä masennusoireista raskausaikana. Raskausajan masennus saattaa olla suuri pettymys ja yllätys. Yleisesti ajatellaan, että äidin kuuluisi raskaana ollessaan olla onnellisimmillaan tulevan vauvan vuoksi. Ja jos näin ei olekaan, hän kokee siitä syyllisyyttä. Raskausajan masennus saattaa heijastua vauvan ja äidin väliseen vuorovaikutukseen sekä koko perheen hyvinvointiin, sen vuoksi masennuksen tunnistaminen ja hoitaminen ajoissa on hyvin tärkeää. Synnytyksen jälkeen on hyvin tavallista, että äidillä esiintyy mielialavaihteluita, ilo ja nauru vaihtuvat hetkessä itkuun. Mitään syytä itkuun ei aina löydy, pahaa oloa on vaikea selittää muille. Äitiys ei aina ole vain ylitsevuotavaa onnen tunnetta, vaan äitiyteen kuuluvat myös pelon, pettymyksen sekä epävarmuuden tunteet. Ensimmäisinä päivinä äiti on usein väsynyt, ja kun hormonit samalla heittelevät, äidit menevät helposti pois tolaltaan. Vauva voi tuntua alkuun jopa vieraalta ja toisilta äideiltä kiintymyssuhteen luomiseen menee pidemmän aikaa. Äidillä esiintyy usein selvää mielialan laskua ja itkuherkkyyttä (baby blues) synnytyksen jälkeisinä päivinä, mikä voi kestää viikosta kah- 13

14 teen viikkoa (50-80 %:lla). Tämä on ohimenevää, usein riittää kun äiti saa riittävästi tukea perheeltään ja omaisiltaan. Jos omat voimat eivät riitä Mikäli alakuloisuus ja itkuisuus jatkuvat pidempään tai oireet alkavat selvästi rajoittaa äidin toimintakykyä, on todennäköisesti kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Masennus alkaa noin 2-3 viikkoa synnytyksestä, mutta voi puhjeta monia kuukausia myöhemminkin. Yleisiä masennuksen oireita ovat liiallinen väsymys (ei mene nukkumalla ohi), uupumus, alavireisyys, syyllisyydentunteet, itkuisuus, ilon kokemisen väheneminen, ahdistuneisuus, unettomuus, keskittymiskyvyn ja toimintakyvyn laskeminen. Noin prosenttia synnyttäneistä äideistä kärsii merkittävistä masennusoireista. Jos näitä oireita ilmenee, äidin tulisi keskustella asioista oman terveydenhoitajan kanssa. Jos äidillä esiintyy itsetuhoisia ajatuksia, hänen tulee epäröimättä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Nopea hoitoon hakeutuminen auttaa äitiä toipumaan masennuksesta yleensä hyvin. 14

15 Muutamia linkkejä, joista löytyy tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista: Mielenterveyden keskusliitto ry Äidit irti synnytysmasennuksesta, Äimä ry (Suomen mielenterveysseura ry) (omaiset mielenterveystyön tukena ry) Imetyksestä pähkinänkuoressa Imetyksessä ensimmäiset viikot ovat opettelun aikaa. Äiti ja vauva tutustuvat toisiinsa. Maidoneritys hakee tasapainoa ja vauva imee usein ja pitkiä aikoja kerrallaan. Imetys voi aluksi tuntua työläältä ja vaikeilta. Imetyksen tultua tutummaksi se sujuu helpommin. Voit imettää vauvan aina kun hän sitä haluaa. Vauvoilla on yleensä suuri imemisen tarve. Imetystä ei tarvitse rajoittaa. Vauvan runsas rinnalla olo saattaa herättää äidissä epäilyjä maidon riittävyydestä, mutta tämä on yleensä vastasyntyneen normaalia käytöstä. Vauva imee rinnalla monista syistä: ravinnon ja suoja-aineiden lisäksi hän saa rinnalla ollessa läheisyyttä, turvaa ja lämpöä. Rinnalla on hyvä olla. Äidinmaito sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta kaiken, mitä ihmisvauva ensimmäisen puolen vuoden aikana tarvitsee. Äitikin hyötyy imettämisestä. Imetys auttaa sinua palautumaan raskausajasta ja synnytyksestä. Synnytyksenjälkeinen painonhallinta paranee ja imettäminen vähentää myös riskiä sairastua myöhemmin elämässä TP 2 diabetekseen, verenpainetautiin sekä rinta- ja munasarjasyöpään. Synnytyssairaalassa saat hoitajilta tukea ja ohjausta imetyksen alkumatkalle. Neuvolan terveydenhoitaja ja tarvittaessa Satakunnan keskussairaalan imetyspoliklinikka tukee sinua koko imetyksen ajan. 15

16 Imetysasento Hyvä imetysasento auttaa vauvaa saamaan hyvän imemisotteen. Laaja imemisote puolestaan mahdollistaa tehokkaan imemisen. Tämä ehkäisee monia tavallisia imetysongelmia kuten rinnanpäiden kipeytymistä, tiehyttukoksia ja niukkaa maitomäärää. Imettää voi lukuisissa eri asennoissa: istuen, kyljellään maaten tai puoli-istuvassa asennossa. Tärkein seikka äidille itselle on oman asennon mukavuus. Lisäksi hyvässä imetysasennossa lapsi on lähellä äitiä, pää ja vartalo suorassa linjassa. Huonossa imetysasennossa vauvan pää voi olla kääntyneenä sivulle tai alas tai äiti pitää lasta liian kaukana itsestään. Vauvan on silloin vaikeaa saada kunnollista otetta rinnasta. Vauvan imuote Imetystä aloitettaessa rinnanpää on vauvan suun yläpuolella ja koskettaa kevyesti ylähuulen ja nenän välistä aluetta. Kun vauva 16

17 alkaa avata suutaan, hänen päänsä kallistuu taaksepäin (linnunpojan asento), ja rinnanpää on silloin suun kohdalla Hyvässä imemisotteessa rinta on niin syvällä vauvan suussa, että rinnanpää ulottuu vauvan pehmeään suulakeen. Vauvalla on suussaan rinnanpään lisäksi myös nännipihaa. Ote on epäsymmetrinen: rintaa on enemmän suussa alaleuan puolelta. Liian kapeassa imemisotteessa rinnanpää jää suussa liian eteen, jolloin se hankautuu vauvan kovaa suulakea vasten ja aiheuttaa kipua ja haavaumia. Mikäli vauvan on vaikea saada hyvää imemisotetta, voi vauvan vaistovaraista rinnalle hakeutumista ja hamuilua vahvistaa vähentämällä vauvan vaatteita ja ottamalla hänet suoraan iholle sekä äidin puoli-istuvalla imetysasennolla. Vauva laitetaan vatsalleen äidin rintakehälle rintojen väliin. Vauvan annetaan itse hakeutua rinnalle ja tarttua siihen. Äiti voi halutessaan auttaa vauvan. Rinnan "nokkiminen" ja hierominen käsillä sekä nyrkin ja sormien imeminen kuuluvat vauvan normaaliin imetystä valmistelevaan käytökseen Vastasyntynyt haluaa alkuun imeä paljon ja olisi hyvä, jos vauvasi saisi alkuun imeä nimenomaan rintaa. Tutin käyttöä suositellaan välttämään kokonaan tai ainakin kunnes maidoneritys on vakiintunut muutaman viikon jälkeen. 17

18 Kivulias imetys Imetyksen alkuvaiheessa voit kokea rinnanpääsi aroiksi. Nännit ovat imetyksen ensipäivinä tavallista herkemmät. Kipua voi tuntua hetkellisesti lapsen tarttuessa rintaan, mutta se helpottaa tavallisimmin noin kymmenen sekunnin kuluessa. Tarttumisvaiheen kipu menee ohi yleensä viikossa. Voit levittää rinnanpään suojaksi imetyksen jälkeen tipan maitoa tai rinnanpäiden hoitoon tarkoitettua rasvaa. Mikäli tarttumiskipu jatkuu kauemmin tai kipua tuntuu lapsen imiessä pidempään, on kivun syy selvitettävä. Imetyksen aikainen kipu johtuu useimmiten huonosta imetysasennosta tai väärästä imemisotteesta. Rintojen turvotus / pakkaantuneet rinnat Useimmat naiset tuntevat maidonnousun oireita 2-4 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Tavallisesti oireet ovat lieviä. Tiheät imetykset heti vauvan synnyttyä, ennen maidonnousua, ehkäisevät rintojen pakkautumista. Jos oireet ovat voimakkaat, eivätkä helpotu 1-2 vuorokauden kuluessa, on syytä keskustella terveydenhoitajan kanssa tai ottaa yhteyttä imetyspoliklinikkaan. Syy voi löytyä harvasta imetysrytmistä, huonosta imemisotteesta tai imemisen tehottomuudesta. 18 Maidon noustessa voit tuntea rintasi turvonneiksi ja lämpösi voi nousta hieman. Tuntemukset johtuvat paitsi maitomäärän lisääntymisestä, myös rintojen alueen verenkierron lisääntymisestä ja kudosturvotuksesta. Apua saat tiheästä imetyksestä, viileistä kääreistä, kaalilehdistä tai geelipussista. Toi-

19 nen tapa on lypsää rintoja käsin tai pumpulla niin, että nännipihan alue pehmenee. Voit myös hieroa rintaa kevyesti, jotta heruminen käynnistyy paremmin. Runsasta lypsämistä suositellaan vain kun muut hoidot eivät auta. Silloin rinnat lypsetään kerralla mahdollisimman tyhjiksi, ja sen jälkeen jatketaan tiheitä imetyksiä. Lämpimiä hauteita ei suositella, koska ne lisäävät turvotusta. Tiehyttukos / rintatulehdus Tiehyttukos ja rintatulehdus ovat tavallisimpia imetysongelmia. Oireina ovat aristava, punoittava alue rinnassa, mahdollinen kovettuma tai patti kipeässä kohdassa, päänsärky, lihaskipu, lämmönnousu ja joskus kuume. Mikäli edellä mainittuihin oireisiin liittyvä kuume on korkea (39-40 C) tai kestää yli vuorokauden voi kyse olla rintatulehduksesta. Silloin on kyse bakteerien aiheuttamasta tulehduksesta rinnassa. Haavaiset rinnanpäät ja hoitamaton tiehyttukos voivat altistaa rintatulehdukselle. On siis tärkeää pitää hyvä huoli käsihygieniasta. Rintojen aktiivinen hoito on hyvä aloittaa heti kun huomaat oireet. Kipeä rinta on hyvä pitää pehmeänä: tiheät imetykset, imetysasentojen vaihtaminen ja lypsäminen mikäli lapsi ei ime tehokkaasti. Jos tunnet, että maito ei heru kunnolla, voit käyttää lämpöä (lämmin suihku, lämpimät kääreet) tilanteen helpottamiseksi. Lepo ja riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeä osa hoitoa. Tarvittaessa voit käyttää tulehduskipulääkkeitä esim. ibuprofein ( Burana tai ibumetin yms.). Tiehyttukoksen ja rintatulehduksen omahoito ovat samanlaisia, mutta rintatulehdus voi tarvita lisäksi lääkärin määräämän antibioottikuurin. Tilanne voi uusiutua ja siksi olisi hyvä tarkistaa imetyskäytäntöjä ja siten mahdollisesti ehkäistä sen uusiutumisen. 19

20 Maidon riittävyys Vauvan paino laskee ensimmäisten päivien aikana keskimäärin 7 % syntymäpainosta, ja kääntyy nousuun neljäntenä päivänä synnytyksestä. Syntymäpaino saavutetaan yleensä vrk iässä, ja paino lisääntyy ensimmäisen puolen vuoden aikana ainakin 150 g viikossa. Vauvan hyvä imemisote, voimakas imeminen rinnalla ja nieleminen kuuluvasti ovat tärkeitä merkkejä riittävästä maidonsaannista. Lapsentahtisesti imetetty vauva imee yleensä 8-12 kertaa vuorokaudessa. Vauva ulostaa aluksi vähintään kerran päivässä. Ensipäivien jälkeen ulosteet ovat vaalean keltaisia, vellimäisiä ja makeahkon hajuisia. Ensipäivien jälkeen lapsi virtsaa noin viisi kertaa vuorokaudessa. Vaipat ovat selkeästi märkiä, virtsan huomaa jo vaipan painosta. Muita merkkejä riittävästä maidon saannista on se, että vauvan iho on kimmoisa ja suun limakalvot ovat kosteat ja punaiset. Vauva on virkeä, herää itse syömään ja on enimmäkseen tyytyväinen. 20

21 Tukea imetykseen Imetysongelmat ovat tavallisia. Helpotusta tuo jo se, kun voi jutella jonkun kanssa. Useimmiten pulmiin löytyy ratkaisu. Saat tukea ja ohjausta imetykseen synnytyssairaalan hoitajilta ja kotiutumisen jälkeen neuvolan terveydenhoitajalta. Lisäksi sinulla on mahdollisuus ottaa yhteyttä Satakunnan keskussairaalan imetyspoliklinikkaan. Se toimii keskiviikkoisin puh Muulloin voi soittaa synnytysvuodeosaston numeroon Soitot ovat asiakkaille maksuttomia. Keskiviikkoisin on myös mahdollisuus päästä imetyshoitajan vastaanotolle. Vastaanottokäynneistä peritään poliklinikkamaksun. Nettisivut: Imetyksen tuki ry ylläpitää valtakunnallista imetystukipuhelinta Imetyksen tuki 582 ry on suomalainen vertaistukiyhdistys. Satakunnan alueella toimii imetystukiryhmiä: Porissa (www.porinimetystuki.suntuubi.com) ja Raumalla Virtuaalinen imetystukiryhmä netissä Jos koko imetys mietityttää Ehkä et ole varma haluatko ylipäätään imettää. Epäilyyn voi olla monia syitä. Ota asia puheeksi synnytyssairaalan henkilökunnan kanssa. Voisiko kuitenkin harkita imetyksen kokeilua? Näin vauva saisi varhaismaidon tärkeitä suoja-aineita. Ota päivä kerrallaan, ja katso miten imetys onnistuu ja miltä se sinusta tuntuu. Päätöksen imetyksen jatkosta voit tehdä myöhemminkin. Jos imetys tuntuu hankalalta, voi vaihtoehtona olla, että lypsät vauvan tarvitseman maidon ja annat sen hänelle pullosta. 21

22 Pulloruokinta Pulloruokinta äidinmaidon korvikkeella tulee ajankohtaiseksi silloin kun imetys tai lypsy ei tule kysymykseen. Hyviä ohjeita ruokintaan ja välineiden huoltoon löytyy Väestöliiton kirjasesta Pullonpyörittäjän opas. Se löytyy liiton nettisivustolta, Pulloruokinta ei onneksi ole este runsaalle yhdessäololle ja läheisyydelle. Syötä mielellään vauva aina sylissä siten, että voitte olla läheisessä, vuorovaikutteisessa kontaktissa toisiinne. Pullosta vauva saa vatsansa täyteen nopeasti ja silloin imemisentarpeen tyydyttämiseksi voi huvi-tutti olla tarpeen. 22

23 Miehestä isäksi Millainen isä miehen pitäisi olla? Yhtä vastausta varmaankaan ei ole ja voidaan myös ajatella, että nykyisin miehen on helpompi valita millainen isä haluaa olla menneitä sukupolvia vapaammin. Entisestä elättäjä-isästä on siirrytty osallistuja-isään. Hyvälle isälle on väljä kehys: ole läsnä ja läheinen, keinot voit määritellä itse. Tietoisesti voi päättää, millä tavalla haluaa muistuttaa tai olla erilainen kuin ne isät, joita tuntee. Lapsen syntymän jälkeen, kun miehestä tulee isä, kaikki muuttuu. Lapsen syntymä vaikuttaa omaan rooliin elämässä, ajankäyttöön, taloudelliseen tilanteeseen, parisuhteeseen Se voi tuntua raskaalta, mutta samalla tulee hyviä uusia asioita tilalle. Viimeistään isäksi tullessa omat vuorovaikutustaidot joutuvat koetukselle. Tarvitaan keskustelua, jakamista ja sopimuksia. On kerrottava omat toiveensa, mutta myös yritettävä asettua toisen tarpeisiin. Raskauden ansiosta äiti voi olla lapsen syntyessä syvemmällä vanhemmuuteen kasvussaan, mutta isän ei kannata tuntea siitä huonoa omaatuntoa. Isän kannattaa ottaa paikkansa perheessään ja muistaa, että lapselle on vain hyväksi, että hänen lähellään on kaksi 23

24 eri tavalla toimivaa vanhempaa. Toinen voi antaa sylin ja ravinnon eri tavalla, mutta on aivan yhtä rakas. Jokainen isä luo oman tapansa olla isä. Ei kannata ajatella, että äitiä matkimalla onnistuu. Isä osaa, omalla tavallaan. Kannattaa pohtia sitä, mitä isänä tulevaisuudessa tekee. Miten lasta tukee, millaisia kokemuksia ja tunteita haluaa hänen kanssaan jakaa? Minkälaisia arvoja, tapoja ja asenteita haluaa toteuttaa ja välittää lapsilleen. Tulevaisuuden kuvittelu voi auttaa tiellä, jota kulkiessa löytää oman tapansa olla isä. Vauvanhoitoa Vauvanhoidossa tärkeitä sanoja ovat turvallisuus, lämpö ja läheisyys. Vauva viihtyy sylissä, se on turvallinen ja lämmin paikka. Vauva suorastaan nauttii ihokosketuksesta. Kohdussa vauva on kuunnellut äitinsä sydämenlyöntejä ja samalla perheenjäsenten äänet ovat jo tulleet hänelle tutuiksi. Näistä äänistä vauva saa turvallisen tunteen syntymänsä jälkeenkin. Vauvan puhtaus ja ihonhoito Syntymähetkellä vauvan iholla on rasvaa, jonka annetaan imeytyä ihon sisään. Paksu kinakerros kainaloissa ja taipeissa kuitenkin levitetään iholle, jotta iho pystyisi hengittämään. Yliaikaisella vauvalla on usein kuiva ja hilseilevä iho, joka siistiytyy pian itsestään. Vauvan pesut tehdään pelkällä vedellä, sillä saippua kuivattaa ihoa. Pesunestettä käytetään vasta kun vauva on muutaman kuukauden ikäinen. Vauvan voi kylvettää vaikka napatynkä on vielä paikoillaan. Kylpyvesi on kädenlämpöistä (37 C). Kylvetys kerran tai kaksi viikossa riittää. 24

25 Vauvaa ei suositella vietäväksi saunaan löylyihin ennen vuoden ikää. Ihonhoidossa turhaa rasvausta kannattaa välttää, mutta jos on tarvetta rasvata, voit käyttää perusvoidetta tai vauvanhoitoöljyä. Äidinmaidossa olevat hormonit aiheuttavat usein vauvan iholle punertavia ja kovia näppyjä, joita tulee ja menee paikkaa vaihtaen, eivätkä ne kaipaa hoitoa. Poikkeuksena ovat selvät rakkulamaiset nesteen täyttämät pallukat, mitkä ovat aina syytä käydä näyttämässä neuvolassa. Iholla voi olla myös erilaisia syntymämerkkejä, jotka joko häviävät itsestään tai eivät vaadi mitään hoitoa. Vaipanvaihto Vauvan vaippa vaihdetaan tarpeen mukaan. Tyytyväistä, nukkuvaa vauvaa ei kannata herättää vaipanvaihdon vuoksi. Kätevintä on vaihtaa vaippa syötön yhteydessä, joko ennen syöttöä, syötön puolivälissä tai syötön jälkeen. Tämän opit ratkaisemaan kun opit tuntemaan vauvasi tavat ja vaatimukset. Navanhoito Vauvaltasi ei ehkä ole vielä kotiutuessanne napatynkä irronnut, joten jatka navan puhdistusta kotona. Puhdista napa muutamia kertoja päivässä hanaveteen kastetulla pumpulipuikolla ja lopuksi kuival- 25

26 la puikolla. Napatynkä on pidettävä puhtaana ja kuivana. Napatyngän juuresta saattaa tulla verta, mikä kuuluu asiaan kun tynkä alkaa irrota. Noin 1-2 viikon iässä napatynkä irtoaa, jonka jälkeen puhdista napaa tarpeen mukaan kunnes navanpohja on nahoittunut. Ota yhteys neuvolaan mikäli navassa on voimakas haju tai reunoilla on punoitusta. Silmien hoito Silmät saa huuhtoa hanavedellä kasvojen pesun ja kylvetyksen yhteydessä. Silmien rähmiessä puhdistus tapahtuu hanavedellä ja pehmeällä vanulapulla. Silmät pyyhitään ulkonurkasta sisänurkkaan päin. Jos rähmiminen ei lopu muutamassa päivässä puhdisteluista huolimatta, kannattaa neuvolasta kysyä lisäohjeita. Muista aina myös huolehtia omien käsiesi puhtaudesta. Kynsien hoito Vauvan kynsiä ei saa leikata ennen kahden viikon ikää. Kädet voi suojata tumpuilla jotta vauva ei raavi itseään. Pulauttelu Useimmilla vastasyntyneillä on taipumusta pulautteluun ja oksenteluun ensimmäisten vuorokausien aikana. Tämä johtuu ruoansulatuskanavan tottumattomuudesta uuteen tehtäväänsä. Pulauttelua voi vähentää käsittelemällä vauvaa rauhallisesti ruokailun aikana ja röyhtäyttämällä aterian aikana ja jälkeen jos se tuntuu tarpeelliselta. Vauvan suolisto hyväksyy parhaiten äidinmaidon. Korviketta saava vauva voi pulautella herkemmin ja enemmän. 26

27 Vauvan itku Itku on vauvan keino saada yhteys hoitajaansa. Vauva ei itke ilkeyttään. Pahaan oloon voi olla monia syitä: nälkä, jano, kuumuus, kylmyys, ilmavaivat, seurustelun tarve tai jokin muu syy. Älä jätä itkevää vauvaa yksin. Usein jo syliin ottaminen ja rauhallinen juttelu auttavat. Vauva vaistoaa hoitajansa mielialan ja siksi on hyvä että pysyt rauhallisena. Voit lohduttaa vauvaa myös imettämällä vaikka hänellä ei olisi nälkä. Vauva viluiseen ja turvattomaan oloon voi auttaa peitosta kietaistu kapalo jossa voit tuudittaa hänet uneen. Ajan myötä opit paremmin erottamaan vauvasi itkun eri sävyt ja näin itkun syyn löytäminen helpottuu 27

28 Vauvan kanssa yhdessä Vauvalla on synnynnäinen halu ja tarve toimia yhdessä muiden kanssa. Vauva kutsuu vanhempiaan vuorovaikutukseen jo olemuksellaan. Hänen keinojaan ovat itku, katse, hymy, tarttuminen. Vanhempien katseesta ja kosketuksesta vauva tietää olevansa ihana ja rakastettu. Ensimmäisessä ihmissuhteessaan vauva oppii minkälainen hän on ja minkälaisia muut ovat. Lapsi tarvitsee hoitajakseen aikuisen, johon hän voi solmia turvallisen ja pitkäkestoisen tunnesuhteen, tavallisimmin oman äidin tai isän tai molemmat. Lapsen ensimmäinen elinvuosi on aikaa, jolloin luodaan pohja myöhemmälle hyvälle kasvulle ja kehitykselle. Kun hänelle on muodostunut perusturvallisuuden ja turvallisuuden kokemus, hän voi heijastaa sen myöhempiinkin ihmissuhteisiinsa. Se luo pohjan hyvälle itsetunnolle, minäkuvalle ja empatiakyky kehittyy. Ei taikatemppuja vaan tavallista arkea Riittävän hyvänä vanhempana oleminen ei sisällä taikatemppuja. Pysyvät ihmissuhteet ja tavallinen lapsiperheen arki, toistuvat ja tutut rutiinit, hellyys ja hyväksyntä sekä turvalliset rajat ovat oivallinen pohja hyvälle kasvulle. Se, että vanhempi on herkkä lapsensa viesteille, tulkitsee niitä pääsääntöisesti oikein ja vastaa niihin johdonmukaisesti on merkki hyvästä toiminnasta. Toistuvat yhteiset hetket luovat lapsen mieleen mallin yhdessä olemisesta. Tavallisia tilantei- 28

29 ta vauvan kanssa ovat esimerkiksi ne, joissa vauva saa ruokaa kun hänellä on nälkä, häntä lohdutetaan kun hänellä on paha mieli ja hänelle annetaan mahdollisuus rauhoittumiseen kun hänen on väsynyt. Lapselle tulee tunne siitä että hän on hyvä, hänen tarpeensa tärkeitä ja hänestä on iloa täällä hyvässä ja turvallisessa maailmassa. Molemminpuolinen kiintyminen Kiintymys syntyy jokapäiväisistä yhdessäolon hetkistä. Vauvan on tärkeää voida kiintyä vanhempaansa. Pienikin vauva tunnistaa omat vanhempansa, mm tuoksusta ja äänestä. Hän kiintyy myös sisaruksiinsa jo varhain. Jos sekä äiti että isä osallistuvat vauvan hoitoon, vauvalle muodostuu omanlainen kiintymyssuhde molempiin. Kahden vanhemman perheessä usein äiti on vauvalle ylitse muiden, mutta isä luo alusta alkaen omaa erikoislaatuista suhdettaan lapseen. Kaksi kiintymyssuhdetta on lapselle rikkaus: onhan hänellä tuplasti rakkautta, jossa on vieläpä erilaisia sävyjä ja painotuksia. 29

30 Sylistä maailmalle Joskus kuulee sanottavan että, jos pitää lasta liikaa sylissä niin hänestä tulee sylivauva. Paremminkin voisi ajatella, että jos lapsi saa olla paljon sylissä, hän tietää missä se on ja sinne voi tarvittaessa palata kun on käynyt tarkkailemassa muuta maailmaa. Lapsi jolla on riittävä perusturva, kykenee ympäristönsä tutkimiseen ja valloittamiseen. Hän kykenee leikkimää, luomaan ja oppimaan uutta. Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi kokee, että vanhempi on hänen saatavillaan ja auttaa ja lohduttaa tarvittaessa. 30

31 Vauva vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla (L1B) Osastolla L1B hoidetaan tehostettua hoitoa ja tarkkailua tarvitsevia vastasyntyneitä, jotka tulevat osastolle yleensä joko suoraan synnytyssalista, synnytysvuodeosastolta tai lastentautien poliklinikan kautta. Yleisimpiä osastolle tulon syitä ovat matala verensokeri, infektioepäily, hengitysvaikeus tai ennenaikaisuus. Osastolla on seitsemän potilashuonetta, joista yksi on ns. tehohuone. Hoidon tavoitteena on yksilöllinen, turvallinen, perhekeskeinen ja hoidon jatkuvuuden turvaava hoito. Osastolla olevalle vauvalle pyritään nimeämään omahoitaja. Osastolla tuetaan vanhempien ja vauvan välisen vuorovaikutuksen kehittymistä ottamalla vanhemmat vahvasti mukaan vauvansa hoitoon (VVM-projekti). Äiti voi imettää L1B:llä olevaa vauvaansa vauvan voinnin niin salliessa. Jos vauva ei jaksa imeä rintaa, äidin olisi hyvä lypsää ja pitää maidoneritystä yllä lypsämällä säännöllisesti (yhtä usein kuin vauva normaalisti kävisi rinnalla). Synnytysvuodeosastolla äidille ohjataan 31

32 maidon lypsämiseen liittyvät asiat. Äiti voi viedä lypsetyn maidon mukanaan osastolle mennessään hoitamaan vauvaa. Osastolla ei ole varsinaisia vierailuaikoja, vaan perhe voi olla hoitamassa vauvaansa aamusta iltaan, myös vauvan sisarukset ja isovanhemmat ovat tervetulleita katsomaan vauvaa. Nuhaisena tai muuten sairaana osastolla ei voi vierailla. Tuleeko sinulta maitoa yli oman tarpeen Olet tervetullut äidinmaidon luovuttajaksi, jos olet terve, et tupakoi, etkä käytä alkoholia tai huumeita. Säännöllisistä lääkkeistä on sallittu insuliini ja thyroxin. Luovutuksen voi aloittaa heti synnytyksen jälkeen tai parin kuukauden kuluessa. Luovutusta voi jatkaa 4 kuukautta synnytyksestä. Äidinmaitokeskus lainaa luovutuksen ajaksi rintapumpun ja tarvittavat välineet veloituksetta. Puhtaasta äidinmaidosta maksetaan luovuttajalle 17 euroa/ litra(verottomana). Porin kaupungin alueella asuvat toimittavat maidon itse maitokeskukseen joka toinen päivä, ja Porin kaupungin ulkopuolella asuvat lähettävät maidon lähimmän terveyskeskuksen kautta. Lähetyspäivät ovat ma, ke, pe. Kaikista äidinmaidon luovutukseen liittyvistä asioista saat lisätietoa Satakunnan keskussairaalan äidinmaitokeskuksesta ( maitokeittiö ). Avoinna joka päivä klo 7-14 puh. (02) Satakunnan keskussairaala äidinmaitokeskus Sairaalantie Pori 32

33 Kotiinlähtiessä Ensisynnyttäjät kotiutuvat noin kolmantena tai neljäntenä päivänä synnytyksestä. Uudelleensynnyttäjät kotiutuvat toisena tai kolmantena päivänä synnytyksestä. Sinut tarkastaa kotiin lähtiessä hoitaja. Samalla sinulla on mahdollisuus keskustella mieltäsi askarruttavista asioista ja saat opastusta tarpeittesi mukaan. Lastenlääkäri tarkastaa noin kahden vuorokauden ikäisenä vauvasi ja vanhemmat saavat olla mukana tarkastuksessa. Sairaalassa ollessa vauvastasi testataan näkö- (N) ja kuuloaisti (OAE). Vauvan painoa on seurattu päivittäin. Kotiin lähtiessä saat mukaasi vauvan pikkukortin. Oma äitiyskorttisi lähetetään neuvolaan ja saat sen sieltä jälkitarkastuksen yhteydessä. Hyvää vauva-aikaa koko perheelle! Äidin ja vauvan jatkoseurannat tapahtuvat neuvolassa. Ota yhteys terveydenhoitajaasi kotiuduttuasi. 33

34 34

35 Muistiinpanoja 35

36 YHTEYSTIETOJA Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3, Pori Puhelinvaihde Äitiyspoliklinikka Synnytyssali Synnytysvuodeosasto Imetyspoliklinikka Osastonhoitaja Marika Nieminen Ylilääkäri Ari Ylä-Outinen Anna palautetta toiminnastamme 36

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Joskus synnytetään keisarileikkauksella Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Lapsen syntymä on varmasti yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Haluamme tukea ja auttaa sinua ja perhettäsi hyvään alkuun pienokaisesi kanssa, että voit turvallisin mielin

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Synnytyksestä toipuminen sulkijalihasvaurion jälkeen

Synnytyksestä toipuminen sulkijalihasvaurion jälkeen Synnytyksestä toipuminen sulkijalihasvaurion jälkeen Tämä fysiatrian yksikön potilasopas on tarkoitettu alatiesynnytyksessä peräaukon sulkijalihasvaurion saaneille äideille ja heidän kumppaneilleen. Oppaassa

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi SISÄLLYS Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa 3 Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan 4 Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä 5 Risaiset illat kuuluvat perheen elämää

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa!

KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa! 1 (6) KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE Ohjeita löytyy myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin internetsivuilta: / Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut VASTASYNTYNYT

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Henkilötiedot nimi: syntymäaika: Kastettu Kastamaton Hätäkastettu Hätäkasteen vahvistus suoritetaan omassa seurakunnassa. syntymäpaino:

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Vastasyntyneen hoito Piirros: Lotta Sundell VAUVAN IHON HOITO Vauvan iho on hyvä tarkistaa päivittäin, varsinkin

Lisätiedot

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN SISÄLTÖ HYVÄ ISOVANHEMPI...5 MIKSI IMETTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ?...6 IMETYKSEN MYYTTEJÄ...7 HYVÄ IMEMISOTE...11 IMETYSASENTOJA...12 KUINKA

Lisätiedot

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE Amal Aden & Reetta Enne SISÄLLYSLUETTELO Miksi kannattaa imettää...4 Imetyksen edut...5 Imemisote...7 Imetysasennot..8 Istuma-asento...9 Kainaloasento...9 Kylkiasento..10 Muut

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään

Lisätiedot

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset Vauvamatkalla - Opas synnyttäneelle Toimitus Kuvaajat Taitto Heta Kolanen, Katja Koskinen, Niina Kauppinen, Mirkka Kujala HUS/Kliininen valokuvaus: Tero Hanski, Mikko Hinkkanen, Jarmo Nummenpää HYKS Naisten-

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset Vauvamatkalla - Opas synnyttäneelle Toimitus Kuvaajat Taitto Heta Kolanen, Katja Koskinen, Niina Kauppinen, Mirkka Kujala Tero Hanski, Mikko Hinkkanen, Jarmo Nummenpää, Heta Kolanen Mirkka Kujala Painopaikka

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA 1 SISÄLLYSLUETTELO KOTIUTUMINEN SAIRAALASTA... 3 TERVEYDENHOITO KOTONA... 4 Puhtaus... 4 Jälkivuoto...

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Viisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta

Viisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta Viisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta Harjoituksessa on viisi humoristisen totista listapoimintaa imetyksestä. Ryhmän ja viitoset voi jakaa viideksi osaksi, jolloin kukin ryhmä tarkastelee

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Vauvamatkalla. Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Vauvamatkalla. Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Vauvamatkalla Opas synnyttäneelle Toimitus Kuvaajat Taitto Heta Kolanen, Katja Koskinen, Niina Kauppinen, Mirkka Kujala Tero Hanski, Mikko Hinkkanen, Jarmo Nummenpää, Heta Kolanen Mirkka Kujala Painopaikka

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi Ohjenumero 2 (32)

Lisätiedot

Imetyksen verkko-opas. Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille

Imetyksen verkko-opas. Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille Imetyksen verkko-opas Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille Johdanto Tämä imetyksen verkko-opas on toteutettu opinnäytetyönä Kokkolan kaupungin neuvolapalveluille. Verkko-oppaan

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot