Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille"

Transkriptio

1 Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille

2 Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan keskussairaalan synnytysvuodeosasto S Taitto Taru Tolppo 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Onneksi olkoon... 4 Meistä tulee vanhemmat... 5 Äidin toipuminen synnytyksestä... 8 Synnytyksen jälkeinen lihasharjoittelu Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen Tunteiden keinussa raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen Imetyksestä pähkinänkuoressa Miehestä isäksi Vauvanhoitoa Vauvan kanssa yhdessä Vauva vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla (L1B) 31 Tuleeko sinulta maitoa yli oman tarpeen Kotiinlähtiessä

4 Onneksi olkoon Vauva on mullistanut maailmanne Vauvan ensiparkaisun hetkellä syntyy myös äiti ja isä. Vauvan myötä elämä muuttuu. Vastuu pienen ihmisen hyvinvoinnista voi tuntua suurelta ja unettomia öitä voi odottaa ristiriitaisin tuntein. Toisaalta mieli on täynnä odotusta onnellisista hetkistä pienen tulokkaan kanssa. Vanhemmille, joille vauva ei ole ensimmäinen, nämä tuntemukset ovat jo tuttuja. Pienen ihmisen hyvinvointi on kiinni omasta toiminnasta ja omista valinnoista. Vanhemmat oppivat tuntemaan kuinka pakahduttavia tunteita vanhemmuus tuo mukanaan. Vain äiti ja isä voivat tietää, miten ihana oma lapsi voi olla ja millaista on äidin ja isän rakkaus. Vanhempina on tärkeintä tarttua hetkeen ja antautua vauvalle ja hänen tarpeilleen sekä ennen kaikkea nauttia pienestä ihmisestä ihmeestä! Antoisaa vauva-aikaa toivottaa koko vuodeosaston väki Vierailukäytännöt Äitien ja vauvojen hoitoajat osastolla ovat lyhentyneet. Olemme halunneet turvata äitien levon ja perheiden vauvanhoidon opettelun rajaamalla vierailijoiksi puolison/tukihenkilön ja perheen muut lapset. He voivat olla osastolla klo välisenä aikana. 4

5 Meistä tulee vanhemmat Elämä muuttuu merkittävällä tavalla, kun teille syntyy vauva. Vanhemmaksi kasvaessa ymmärtää paremmin myös oman lapsuuden merkityksen. Vanhemmuus on ihmiselämän vaativimpia tehtäviä. Samalla se on yksi suurimpia onnellisuuden lähteitä. Äitinä ja isänä oleminen on etuoikeus: vanhemmuudesta, lapsista ja omasta perheestään on lupa olla ylpeä, nauttia ja iloita. On myös lupa olla välillä ärtynyt, väsynyt ja heikko, itselleen saa ja pitää tarvittaessa hakea apua ja tukea. 5

6 Riittävä vanhemmuus Olenko riittävä vanhempi?, tämä kysymys käy varmasti jokaisen vanhemman mielessä. Hyvä vanhempi voi olla niin monin eri tavoin. Siihen miten voi olla riittävän hyvä vanhempi, vaikuttavat monet tekijät, niin tämä hetki kuin menneisyys. Joidenkin menneisyys voi pitää sisällään paljon kielteisiä kokemuksia sukupolvesta toiseen, ketjun voi kuitenkin katkaista. Joskus se vaatii enemmän töitä, jopa pohdintoja ammattilaisen kanssa. Rakenna itsellesi verkosto Jokainen lapsi tarvitsee pysyviä, lämpimiä ja vastavuoroisia ihmissuhteita, joissa hän saa toistuvasti käytännössä kokea, että hänestä välitetään, häneen luotetaan ja hänet hyväksytään sellaisenaan, vaikka kaikkia hänen tekojaan ei hyväksyttäisikään. Lapsi tarvitsee huolenpitoa, turvaa, läheisyyttä ja hellyyttä sekä iänmukaisia sääntöjä ja rajoja. Perheen kannattaisi jo etukäteen kartoittaa, mistä he saavat tarvittaessa tukea arjen pyörittämiseen. Monet isovanhemmat auttavat mielellään vauvan hoidossa tai muissa tehtävissä, jos he vain saavat siihen mahdollisuuden. Ystävät, kummit, sisarukset ja muut sukulaiset ovat usein korvaamaton apu uudelle perheelle. Vanhemmat tarvitsevat myös toisiaan. Vanhemmuuden jakaminen ja verkostoituminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa voi antaa uskoa ja voimia. 6

7 Kaikkea ei silti tarvitse jakaa. Perheen arkeen ja yhteisiin asioihin on myös tärkeä keskittyä vain perheen kesken. Lapsi tarvitsee kasvun rauhaa, samoin vanhemmalle olisi suotava oma rauha. Vanhemmuus ei saa olla suoritus, jossa ainoana päämääränä on läpäistä muualta tulleet vaatimukset. Liian suuret odotukset ja vaatimukset vain uuvuttavat ja nujertavat. Emme ole vain isä ja äiti vaan myös pari Parisuhdetta ja vanhemmuutta tulisi hoitaa ja vaalia. Usein voi olla vaikeaa pitää mielessä näitä kahta tehtävää. Joskus parisuhteen hoito jää vanhemmuuden jalkoihin. Liiallinen antautuminen vanhempana olemiselle vie huomiota läheisyydeltä, intimiteetiltä ja seksuaalisuudelta. Vauvan syntymä tekee vanhemmat usein haavoittuviksi läheisyyteen liittyvissä odotuksissa ja tunteissa. Toinen voi kokea jäävänsä täysin yksin vauvan kanssa, jos kumppani jatkaa sinkkuelämää. Toisinaan vauvan ja toisen vanhemman luoma tiivis suhde saa toisen tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi. Näin kokee usein varsinkin isä. Todellisuudessa isä voi olla mukana kaikessa vauvanhoidossa. Imetyksessäkin isän rooli tukijana on erittäin tärkeä. Ainoastaan itse imetys on äidin tehtävä. 7

8 Äidin toipuminen synnytyksestä Toipuminen synnytyksestä on yksilöllistä. Äidit voivat yleensä hyvin synnytyksen jälkeen. Sairaalassa kätilö tarkistaa päivittäin kohdun supistumisen, jälkivuodon määrän ja mahdollisen välilihan leikkauksen kunnon. Ensimmäiset viikot synnytyksen jälkeen Synnytyksen jälkeen kohtu supistelee, minkä varsinkin uudelleensynnyttäjät saattavat kokea kipuna. Tarvittaessa jälkisupistuksiin saa hoitajilta särkylääkettä. Tavallisimmin jälkisupistuksia tulee imetyksen yhteydessä ja ne kestävät 2-3 päivää synnytyksen jälkeen. Kohdun supistelu auttaa jälkivuodon poistumista kohdusta. Synnytyksen jälkeen jälkivuoto on muutaman päivän veristä, jonka jälkeen se muuttuu rusehtavaksi. Jälkivuoto loppuu yleensä 4-6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Kuukautiset alkavat yleensä 4-6 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Täysimetyksellä kuukautisten alkaminen saattaa venyä pidempään. Puhtaudesta huolehtiminen synnytyksen jälkeen on tärkeää tulehdusriskin välttämiseksi, koska jälkivuodossa on runsaasti bakteereja. WC- käyntien yhteydessä suihkuttelu haalealla vedellä auttaa myös mahdollisen välilihaleikkauksen tai repeämän paranemista. Välilihassa on sulavat ompeleet, joita ei tarvitse poistaa. Käsien pesu wc-käynnin jälkeen on tärkeää, jotta bakteerit eivät siirry vauvaan. Keisarileikkaushaavan puhtaudesta huolehditaan suihkutuksilla ja ilmakylvyillä haavataitoksen poiston jälkeen. Leikkaushaava ei estä hoitamasta vauvaa ja pitämästä häntä sylissä. Riittävä lepo, säännöllinen ulkoilu ja erilaiset lihasharjoitukset edistävät palautumista synnytyksestä sekä kohentavat mielialaa ja kuntoa. 8

9 Milloin on syytä lähteä lääkäriin Sinun pitää ottaa yhteyttä terveyskeskuksen päivystykseen, jos jälkivuoto muuttuu uudelleen kirkkaaksi, runsaaksi tai jos siinä on hyytymiä. Lääkäriin pitää ottaa yhteyttä myös, mikäli alavatsallasi on aristusta tai jälkivuodossa on hajua tai sinulla on lämpöä yli Keisarileikkaushaavalla oleva punoitus, kuumotus, kipu tai haavan erittäminen ovat merkkejä tulehduksesta, joka vaatii hoitoa. Jos sinulla on ongelmia rintojesi kanssa, lue ohjelehtisen imetystä koskeva osuus. Muista jälkitarkastus Jälkitarkastus synnytyksen jälkeen on yleensä 6-8 viikon kuluttua. Jälkitarkastukseen mennessä sinun pitäisi olla fyysisesti palautunut synnytyksestä. Ammekylpyä ja uintia suositellaan vasta jälkivuodon loputtua. Saunoa voit omien tuntemustesi mukaan. Tamponien käytön voit aloittaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen. 9

10 Synnytyksen jälkeinen lihasharjoittelu Lantionpohjan toiminta Lantionpohja on lantion luiden muodostaman kehikon sisällä oleva toimintayksikkö. Se muodostuu lihaksista ja sidekudosrakenteista. Virtsaputki, emätin ja peräsuoli kulkevat lantionpohjan läpi. Lantionpohja tukee virtsarakkoa, kohtua ja peräsuolta. Normaa-listi toimiva lantionpohja mahdollistaa rakon ja suolen hallitun tyhjenemisen. Normaalisti lantionpohjan lihaksissa on jatkuva lihasaktiviteetti, joka vastustaa vatsaontelon painetta mm. yskiessä. Raskaus ja synnytys ovat luonnollinen osa naisen elämää, mutta ne altistavat myös lantionpohjan toimintahäiriöille. Yhtenä syynä synnytyksen jälkeiseen virtsankarkailuun on lantionpohjan lihasheikkous. Muita riskitekijöitä ovat mm. ylipaino ja tupakointi. Lantionpohjan lihakset ovat tahdonalaisia lihaksia, joten voit itse vaikuttaa niiden kunnon paranemiseen. Synnytyksen jälkeinen lantionpohjan lihasharjoittelu parantaa lihasten voimaa ja kestävyyttä sekä hallintaa Lantionpohjan lihasten tunnistamisharjoitukset Harjoitukset aloitetaan kivun sallimissa rajoissa vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Tunnistamisharjoituksia tehdään päivittäin seuraavat 2-3 viikkoa. Voit aloittaa harjoittelun selinmakuulla, mutta siirry mahdollisimman pian istuma- ja seisoma-asennossa tehtäviin harjoituksiin. 10

11 a. Supista kevyesti peräaukkoa, emätintä ja virtsaputkea kuin pidättäisit ulostetta ja virtsaa. Uloshengitys voi helpottaa suoritusta. Pidä supistus viiteen laskien. Rentoudu 10 laskien. Tee 5-8 kertaa. Tee kaksi sarjaa. b. Testaa, osaatko supistaa oikeita lihaksia katkaisemalla virtsasuihku kesken virtsauksen. Kun virtsasuihku katkeaa, osaat supistaa lantionpohjan lihaksia. Huomio! Virtsasuihkun katkaisu on vain testi, ei harjoitus! c. Kun löydät lantionpohjan lihakset istuen, voit siirtyä seisomaasennossa tehtävään tunnistamisharjoitukseen. Supista lantionpohjan lihakset viiteen laskien. Rentoutus 10 laskien. Tee 5-8 kertaa. Kaksi sarjaa. Lantionpohjan lihasten hallintaa parantavat harjoitukset Kun hallitset tunnistamisharjoitukset, voit tehostaa harjoittelua. Harjoittele edelleen säännöllisesti päivittäin. alas. Tee 5-8 kertaa. Istu tuolilla. Supista ensin lantionpohjan lihakset tuolilla istuessa. Nouse sitten seisomaan ja pidä supistus myös seistessä viiteen laskien.rentouta 10 laskien ja istuudu Jatka säännöllistä lantionpohjan lihasharjoittelua kaksi kuukautta. Tämän jälkeen osaat yhdistää lantionpohjan lihassupistuksen mm. yskimiseen tai nostoon. Muista supistaa lihakset ensin ja sitten vasta suoritus. Näin ylläpidät lantionpohjan lihasten lihasvoimaa. 11

12 Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen Vauvan syntymän jälkeen seksi ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat eivät useinkaan ole ensimmäisenä vanhempien mielessä. Vauva täyttää ajatukset ja vauvan hoito vie paljon aikaa, jolloin puoliso ja parisuhde jäävät helposti taka-alalle. Hellyydenkaipuuta on kuitenkin molemmilla puolisoilla. Voi olla, että he eivät uskalla hakea hellyyttä, koska pelkäävät, että toinen odottaa jotain muuta. Synnytyksen jälkeen kumppaneiden olisi kuitenkin tärkeää antaa aikaa toisilleen. Läheisyyden, hellyyden koskettamisen tarve korostuu synnytyksen jälkeen niin miehillä kuin naisillakin. Koskettelu herättää aisteja ja saa olon tuntumaan onnelliselta, turvalliselta ja rakastetulta. Seksuaalisuutta voi toteuttaa muutenkin kuin yhdynnän avulla. Hellyysharjoitusten avulla voi tuottaa kumppanilleen paljon mielihyvää. Moni nainen kokee jälkitarkastuksen olevan lupa aloittaa yhdynnät. Ensimmäinen yhdyntä synnytyksen jälkeen on usein miehen ja naisen yhteinen kompromissi. Mahdollisista toiveista ja ongelmista olisi hyvä aina avoimesti keskustella kumppanin kanssa. Synnytyksen tuomat fyysiset ja psyykkiset muutokset sekä palautuminen vaikuttavat parisuhteeseen. Naisten ja miesten seksuaalisessa halukkuudessa on suuria eroja. Naisten seksuaalinen halukkuus on yleensä passiivisempaa, varsinkin ensimmäisen synnytyksen jälkeisten kuukausien aikana. Väsymys, jälkivuoto ja mahdollinen välilihaleikkaushaava tai repeämät hankaloittavat seksin aloittamista. Toisilla naisilla on myös vaikeuksia asettua ikään kuin moneen rooliin samanaikaisesti. 12

13 Synnytyksen jälkeen naisen hormonitoiminnassa tapahtuu huomattavia muutoksia, mm estrogeenimäärä vähenee. Se vähentää naisen seksuaalista vireyttä ja halukkuutta sekä vaikuttaa emättimen limakalvojen kostumiseen, kiihottumiseen, orgasmiin ja tyydytyksen kokemiseen. Suositeltavaa olisikin käyttää liukastevoiteita, kun yhdynnät aloitetaan. Tunteiden keinussa raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen Raskausaika on yksi naisen elämän käännekohta. Tulevan äidin mielialat vaihtelevat pelosta ja alakulosta riemuun ja onneen. Mielialavaihtelut kuuluvat normaaliin raskauteen prosenttia raskaana olevista äideistä kärsii kuitenkin selvistä masennusoireista raskausaikana. Raskausajan masennus saattaa olla suuri pettymys ja yllätys. Yleisesti ajatellaan, että äidin kuuluisi raskaana ollessaan olla onnellisimmillaan tulevan vauvan vuoksi. Ja jos näin ei olekaan, hän kokee siitä syyllisyyttä. Raskausajan masennus saattaa heijastua vauvan ja äidin väliseen vuorovaikutukseen sekä koko perheen hyvinvointiin, sen vuoksi masennuksen tunnistaminen ja hoitaminen ajoissa on hyvin tärkeää. Synnytyksen jälkeen on hyvin tavallista, että äidillä esiintyy mielialavaihteluita, ilo ja nauru vaihtuvat hetkessä itkuun. Mitään syytä itkuun ei aina löydy, pahaa oloa on vaikea selittää muille. Äitiys ei aina ole vain ylitsevuotavaa onnen tunnetta, vaan äitiyteen kuuluvat myös pelon, pettymyksen sekä epävarmuuden tunteet. Ensimmäisinä päivinä äiti on usein väsynyt, ja kun hormonit samalla heittelevät, äidit menevät helposti pois tolaltaan. Vauva voi tuntua alkuun jopa vieraalta ja toisilta äideiltä kiintymyssuhteen luomiseen menee pidemmän aikaa. Äidillä esiintyy usein selvää mielialan laskua ja itkuherkkyyttä (baby blues) synnytyksen jälkeisinä päivinä, mikä voi kestää viikosta kah- 13

14 teen viikkoa (50-80 %:lla). Tämä on ohimenevää, usein riittää kun äiti saa riittävästi tukea perheeltään ja omaisiltaan. Jos omat voimat eivät riitä Mikäli alakuloisuus ja itkuisuus jatkuvat pidempään tai oireet alkavat selvästi rajoittaa äidin toimintakykyä, on todennäköisesti kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Masennus alkaa noin 2-3 viikkoa synnytyksestä, mutta voi puhjeta monia kuukausia myöhemminkin. Yleisiä masennuksen oireita ovat liiallinen väsymys (ei mene nukkumalla ohi), uupumus, alavireisyys, syyllisyydentunteet, itkuisuus, ilon kokemisen väheneminen, ahdistuneisuus, unettomuus, keskittymiskyvyn ja toimintakyvyn laskeminen. Noin prosenttia synnyttäneistä äideistä kärsii merkittävistä masennusoireista. Jos näitä oireita ilmenee, äidin tulisi keskustella asioista oman terveydenhoitajan kanssa. Jos äidillä esiintyy itsetuhoisia ajatuksia, hänen tulee epäröimättä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Nopea hoitoon hakeutuminen auttaa äitiä toipumaan masennuksesta yleensä hyvin. 14

15 Muutamia linkkejä, joista löytyy tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista: Mielenterveyden keskusliitto ry Äidit irti synnytysmasennuksesta, Äimä ry (Suomen mielenterveysseura ry) (omaiset mielenterveystyön tukena ry) Imetyksestä pähkinänkuoressa Imetyksessä ensimmäiset viikot ovat opettelun aikaa. Äiti ja vauva tutustuvat toisiinsa. Maidoneritys hakee tasapainoa ja vauva imee usein ja pitkiä aikoja kerrallaan. Imetys voi aluksi tuntua työläältä ja vaikeilta. Imetyksen tultua tutummaksi se sujuu helpommin. Voit imettää vauvan aina kun hän sitä haluaa. Vauvoilla on yleensä suuri imemisen tarve. Imetystä ei tarvitse rajoittaa. Vauvan runsas rinnalla olo saattaa herättää äidissä epäilyjä maidon riittävyydestä, mutta tämä on yleensä vastasyntyneen normaalia käytöstä. Vauva imee rinnalla monista syistä: ravinnon ja suoja-aineiden lisäksi hän saa rinnalla ollessa läheisyyttä, turvaa ja lämpöä. Rinnalla on hyvä olla. Äidinmaito sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta kaiken, mitä ihmisvauva ensimmäisen puolen vuoden aikana tarvitsee. Äitikin hyötyy imettämisestä. Imetys auttaa sinua palautumaan raskausajasta ja synnytyksestä. Synnytyksenjälkeinen painonhallinta paranee ja imettäminen vähentää myös riskiä sairastua myöhemmin elämässä TP 2 diabetekseen, verenpainetautiin sekä rinta- ja munasarjasyöpään. Synnytyssairaalassa saat hoitajilta tukea ja ohjausta imetyksen alkumatkalle. Neuvolan terveydenhoitaja ja tarvittaessa Satakunnan keskussairaalan imetyspoliklinikka tukee sinua koko imetyksen ajan. 15

16 Imetysasento Hyvä imetysasento auttaa vauvaa saamaan hyvän imemisotteen. Laaja imemisote puolestaan mahdollistaa tehokkaan imemisen. Tämä ehkäisee monia tavallisia imetysongelmia kuten rinnanpäiden kipeytymistä, tiehyttukoksia ja niukkaa maitomäärää. Imettää voi lukuisissa eri asennoissa: istuen, kyljellään maaten tai puoli-istuvassa asennossa. Tärkein seikka äidille itselle on oman asennon mukavuus. Lisäksi hyvässä imetysasennossa lapsi on lähellä äitiä, pää ja vartalo suorassa linjassa. Huonossa imetysasennossa vauvan pää voi olla kääntyneenä sivulle tai alas tai äiti pitää lasta liian kaukana itsestään. Vauvan on silloin vaikeaa saada kunnollista otetta rinnasta. Vauvan imuote Imetystä aloitettaessa rinnanpää on vauvan suun yläpuolella ja koskettaa kevyesti ylähuulen ja nenän välistä aluetta. Kun vauva 16

17 alkaa avata suutaan, hänen päänsä kallistuu taaksepäin (linnunpojan asento), ja rinnanpää on silloin suun kohdalla Hyvässä imemisotteessa rinta on niin syvällä vauvan suussa, että rinnanpää ulottuu vauvan pehmeään suulakeen. Vauvalla on suussaan rinnanpään lisäksi myös nännipihaa. Ote on epäsymmetrinen: rintaa on enemmän suussa alaleuan puolelta. Liian kapeassa imemisotteessa rinnanpää jää suussa liian eteen, jolloin se hankautuu vauvan kovaa suulakea vasten ja aiheuttaa kipua ja haavaumia. Mikäli vauvan on vaikea saada hyvää imemisotetta, voi vauvan vaistovaraista rinnalle hakeutumista ja hamuilua vahvistaa vähentämällä vauvan vaatteita ja ottamalla hänet suoraan iholle sekä äidin puoli-istuvalla imetysasennolla. Vauva laitetaan vatsalleen äidin rintakehälle rintojen väliin. Vauvan annetaan itse hakeutua rinnalle ja tarttua siihen. Äiti voi halutessaan auttaa vauvan. Rinnan "nokkiminen" ja hierominen käsillä sekä nyrkin ja sormien imeminen kuuluvat vauvan normaaliin imetystä valmistelevaan käytökseen Vastasyntynyt haluaa alkuun imeä paljon ja olisi hyvä, jos vauvasi saisi alkuun imeä nimenomaan rintaa. Tutin käyttöä suositellaan välttämään kokonaan tai ainakin kunnes maidoneritys on vakiintunut muutaman viikon jälkeen. 17

18 Kivulias imetys Imetyksen alkuvaiheessa voit kokea rinnanpääsi aroiksi. Nännit ovat imetyksen ensipäivinä tavallista herkemmät. Kipua voi tuntua hetkellisesti lapsen tarttuessa rintaan, mutta se helpottaa tavallisimmin noin kymmenen sekunnin kuluessa. Tarttumisvaiheen kipu menee ohi yleensä viikossa. Voit levittää rinnanpään suojaksi imetyksen jälkeen tipan maitoa tai rinnanpäiden hoitoon tarkoitettua rasvaa. Mikäli tarttumiskipu jatkuu kauemmin tai kipua tuntuu lapsen imiessä pidempään, on kivun syy selvitettävä. Imetyksen aikainen kipu johtuu useimmiten huonosta imetysasennosta tai väärästä imemisotteesta. Rintojen turvotus / pakkaantuneet rinnat Useimmat naiset tuntevat maidonnousun oireita 2-4 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Tavallisesti oireet ovat lieviä. Tiheät imetykset heti vauvan synnyttyä, ennen maidonnousua, ehkäisevät rintojen pakkautumista. Jos oireet ovat voimakkaat, eivätkä helpotu 1-2 vuorokauden kuluessa, on syytä keskustella terveydenhoitajan kanssa tai ottaa yhteyttä imetyspoliklinikkaan. Syy voi löytyä harvasta imetysrytmistä, huonosta imemisotteesta tai imemisen tehottomuudesta. 18 Maidon noustessa voit tuntea rintasi turvonneiksi ja lämpösi voi nousta hieman. Tuntemukset johtuvat paitsi maitomäärän lisääntymisestä, myös rintojen alueen verenkierron lisääntymisestä ja kudosturvotuksesta. Apua saat tiheästä imetyksestä, viileistä kääreistä, kaalilehdistä tai geelipussista. Toi-

19 nen tapa on lypsää rintoja käsin tai pumpulla niin, että nännipihan alue pehmenee. Voit myös hieroa rintaa kevyesti, jotta heruminen käynnistyy paremmin. Runsasta lypsämistä suositellaan vain kun muut hoidot eivät auta. Silloin rinnat lypsetään kerralla mahdollisimman tyhjiksi, ja sen jälkeen jatketaan tiheitä imetyksiä. Lämpimiä hauteita ei suositella, koska ne lisäävät turvotusta. Tiehyttukos / rintatulehdus Tiehyttukos ja rintatulehdus ovat tavallisimpia imetysongelmia. Oireina ovat aristava, punoittava alue rinnassa, mahdollinen kovettuma tai patti kipeässä kohdassa, päänsärky, lihaskipu, lämmönnousu ja joskus kuume. Mikäli edellä mainittuihin oireisiin liittyvä kuume on korkea (39-40 C) tai kestää yli vuorokauden voi kyse olla rintatulehduksesta. Silloin on kyse bakteerien aiheuttamasta tulehduksesta rinnassa. Haavaiset rinnanpäät ja hoitamaton tiehyttukos voivat altistaa rintatulehdukselle. On siis tärkeää pitää hyvä huoli käsihygieniasta. Rintojen aktiivinen hoito on hyvä aloittaa heti kun huomaat oireet. Kipeä rinta on hyvä pitää pehmeänä: tiheät imetykset, imetysasentojen vaihtaminen ja lypsäminen mikäli lapsi ei ime tehokkaasti. Jos tunnet, että maito ei heru kunnolla, voit käyttää lämpöä (lämmin suihku, lämpimät kääreet) tilanteen helpottamiseksi. Lepo ja riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeä osa hoitoa. Tarvittaessa voit käyttää tulehduskipulääkkeitä esim. ibuprofein ( Burana tai ibumetin yms.). Tiehyttukoksen ja rintatulehduksen omahoito ovat samanlaisia, mutta rintatulehdus voi tarvita lisäksi lääkärin määräämän antibioottikuurin. Tilanne voi uusiutua ja siksi olisi hyvä tarkistaa imetyskäytäntöjä ja siten mahdollisesti ehkäistä sen uusiutumisen. 19

20 Maidon riittävyys Vauvan paino laskee ensimmäisten päivien aikana keskimäärin 7 % syntymäpainosta, ja kääntyy nousuun neljäntenä päivänä synnytyksestä. Syntymäpaino saavutetaan yleensä vrk iässä, ja paino lisääntyy ensimmäisen puolen vuoden aikana ainakin 150 g viikossa. Vauvan hyvä imemisote, voimakas imeminen rinnalla ja nieleminen kuuluvasti ovat tärkeitä merkkejä riittävästä maidonsaannista. Lapsentahtisesti imetetty vauva imee yleensä 8-12 kertaa vuorokaudessa. Vauva ulostaa aluksi vähintään kerran päivässä. Ensipäivien jälkeen ulosteet ovat vaalean keltaisia, vellimäisiä ja makeahkon hajuisia. Ensipäivien jälkeen lapsi virtsaa noin viisi kertaa vuorokaudessa. Vaipat ovat selkeästi märkiä, virtsan huomaa jo vaipan painosta. Muita merkkejä riittävästä maidon saannista on se, että vauvan iho on kimmoisa ja suun limakalvot ovat kosteat ja punaiset. Vauva on virkeä, herää itse syömään ja on enimmäkseen tyytyväinen. 20

21 Tukea imetykseen Imetysongelmat ovat tavallisia. Helpotusta tuo jo se, kun voi jutella jonkun kanssa. Useimmiten pulmiin löytyy ratkaisu. Saat tukea ja ohjausta imetykseen synnytyssairaalan hoitajilta ja kotiutumisen jälkeen neuvolan terveydenhoitajalta. Lisäksi sinulla on mahdollisuus ottaa yhteyttä Satakunnan keskussairaalan imetyspoliklinikkaan. Se toimii keskiviikkoisin puh Muulloin voi soittaa synnytysvuodeosaston numeroon Soitot ovat asiakkaille maksuttomia. Keskiviikkoisin on myös mahdollisuus päästä imetyshoitajan vastaanotolle. Vastaanottokäynneistä peritään poliklinikkamaksun. Nettisivut: Imetyksen tuki ry ylläpitää valtakunnallista imetystukipuhelinta Imetyksen tuki 582 ry on suomalainen vertaistukiyhdistys. Satakunnan alueella toimii imetystukiryhmiä: Porissa (www.porinimetystuki.suntuubi.com) ja Raumalla Virtuaalinen imetystukiryhmä netissä Jos koko imetys mietityttää Ehkä et ole varma haluatko ylipäätään imettää. Epäilyyn voi olla monia syitä. Ota asia puheeksi synnytyssairaalan henkilökunnan kanssa. Voisiko kuitenkin harkita imetyksen kokeilua? Näin vauva saisi varhaismaidon tärkeitä suoja-aineita. Ota päivä kerrallaan, ja katso miten imetys onnistuu ja miltä se sinusta tuntuu. Päätöksen imetyksen jatkosta voit tehdä myöhemminkin. Jos imetys tuntuu hankalalta, voi vaihtoehtona olla, että lypsät vauvan tarvitseman maidon ja annat sen hänelle pullosta. 21

22 Pulloruokinta Pulloruokinta äidinmaidon korvikkeella tulee ajankohtaiseksi silloin kun imetys tai lypsy ei tule kysymykseen. Hyviä ohjeita ruokintaan ja välineiden huoltoon löytyy Väestöliiton kirjasesta Pullonpyörittäjän opas. Se löytyy liiton nettisivustolta, Pulloruokinta ei onneksi ole este runsaalle yhdessäololle ja läheisyydelle. Syötä mielellään vauva aina sylissä siten, että voitte olla läheisessä, vuorovaikutteisessa kontaktissa toisiinne. Pullosta vauva saa vatsansa täyteen nopeasti ja silloin imemisentarpeen tyydyttämiseksi voi huvi-tutti olla tarpeen. 22

23 Miehestä isäksi Millainen isä miehen pitäisi olla? Yhtä vastausta varmaankaan ei ole ja voidaan myös ajatella, että nykyisin miehen on helpompi valita millainen isä haluaa olla menneitä sukupolvia vapaammin. Entisestä elättäjä-isästä on siirrytty osallistuja-isään. Hyvälle isälle on väljä kehys: ole läsnä ja läheinen, keinot voit määritellä itse. Tietoisesti voi päättää, millä tavalla haluaa muistuttaa tai olla erilainen kuin ne isät, joita tuntee. Lapsen syntymän jälkeen, kun miehestä tulee isä, kaikki muuttuu. Lapsen syntymä vaikuttaa omaan rooliin elämässä, ajankäyttöön, taloudelliseen tilanteeseen, parisuhteeseen Se voi tuntua raskaalta, mutta samalla tulee hyviä uusia asioita tilalle. Viimeistään isäksi tullessa omat vuorovaikutustaidot joutuvat koetukselle. Tarvitaan keskustelua, jakamista ja sopimuksia. On kerrottava omat toiveensa, mutta myös yritettävä asettua toisen tarpeisiin. Raskauden ansiosta äiti voi olla lapsen syntyessä syvemmällä vanhemmuuteen kasvussaan, mutta isän ei kannata tuntea siitä huonoa omaatuntoa. Isän kannattaa ottaa paikkansa perheessään ja muistaa, että lapselle on vain hyväksi, että hänen lähellään on kaksi 23

24 eri tavalla toimivaa vanhempaa. Toinen voi antaa sylin ja ravinnon eri tavalla, mutta on aivan yhtä rakas. Jokainen isä luo oman tapansa olla isä. Ei kannata ajatella, että äitiä matkimalla onnistuu. Isä osaa, omalla tavallaan. Kannattaa pohtia sitä, mitä isänä tulevaisuudessa tekee. Miten lasta tukee, millaisia kokemuksia ja tunteita haluaa hänen kanssaan jakaa? Minkälaisia arvoja, tapoja ja asenteita haluaa toteuttaa ja välittää lapsilleen. Tulevaisuuden kuvittelu voi auttaa tiellä, jota kulkiessa löytää oman tapansa olla isä. Vauvanhoitoa Vauvanhoidossa tärkeitä sanoja ovat turvallisuus, lämpö ja läheisyys. Vauva viihtyy sylissä, se on turvallinen ja lämmin paikka. Vauva suorastaan nauttii ihokosketuksesta. Kohdussa vauva on kuunnellut äitinsä sydämenlyöntejä ja samalla perheenjäsenten äänet ovat jo tulleet hänelle tutuiksi. Näistä äänistä vauva saa turvallisen tunteen syntymänsä jälkeenkin. Vauvan puhtaus ja ihonhoito Syntymähetkellä vauvan iholla on rasvaa, jonka annetaan imeytyä ihon sisään. Paksu kinakerros kainaloissa ja taipeissa kuitenkin levitetään iholle, jotta iho pystyisi hengittämään. Yliaikaisella vauvalla on usein kuiva ja hilseilevä iho, joka siistiytyy pian itsestään. Vauvan pesut tehdään pelkällä vedellä, sillä saippua kuivattaa ihoa. Pesunestettä käytetään vasta kun vauva on muutaman kuukauden ikäinen. Vauvan voi kylvettää vaikka napatynkä on vielä paikoillaan. Kylpyvesi on kädenlämpöistä (37 C). Kylvetys kerran tai kaksi viikossa riittää. 24

25 Vauvaa ei suositella vietäväksi saunaan löylyihin ennen vuoden ikää. Ihonhoidossa turhaa rasvausta kannattaa välttää, mutta jos on tarvetta rasvata, voit käyttää perusvoidetta tai vauvanhoitoöljyä. Äidinmaidossa olevat hormonit aiheuttavat usein vauvan iholle punertavia ja kovia näppyjä, joita tulee ja menee paikkaa vaihtaen, eivätkä ne kaipaa hoitoa. Poikkeuksena ovat selvät rakkulamaiset nesteen täyttämät pallukat, mitkä ovat aina syytä käydä näyttämässä neuvolassa. Iholla voi olla myös erilaisia syntymämerkkejä, jotka joko häviävät itsestään tai eivät vaadi mitään hoitoa. Vaipanvaihto Vauvan vaippa vaihdetaan tarpeen mukaan. Tyytyväistä, nukkuvaa vauvaa ei kannata herättää vaipanvaihdon vuoksi. Kätevintä on vaihtaa vaippa syötön yhteydessä, joko ennen syöttöä, syötön puolivälissä tai syötön jälkeen. Tämän opit ratkaisemaan kun opit tuntemaan vauvasi tavat ja vaatimukset. Navanhoito Vauvaltasi ei ehkä ole vielä kotiutuessanne napatynkä irronnut, joten jatka navan puhdistusta kotona. Puhdista napa muutamia kertoja päivässä hanaveteen kastetulla pumpulipuikolla ja lopuksi kuival- 25

26 la puikolla. Napatynkä on pidettävä puhtaana ja kuivana. Napatyngän juuresta saattaa tulla verta, mikä kuuluu asiaan kun tynkä alkaa irrota. Noin 1-2 viikon iässä napatynkä irtoaa, jonka jälkeen puhdista napaa tarpeen mukaan kunnes navanpohja on nahoittunut. Ota yhteys neuvolaan mikäli navassa on voimakas haju tai reunoilla on punoitusta. Silmien hoito Silmät saa huuhtoa hanavedellä kasvojen pesun ja kylvetyksen yhteydessä. Silmien rähmiessä puhdistus tapahtuu hanavedellä ja pehmeällä vanulapulla. Silmät pyyhitään ulkonurkasta sisänurkkaan päin. Jos rähmiminen ei lopu muutamassa päivässä puhdisteluista huolimatta, kannattaa neuvolasta kysyä lisäohjeita. Muista aina myös huolehtia omien käsiesi puhtaudesta. Kynsien hoito Vauvan kynsiä ei saa leikata ennen kahden viikon ikää. Kädet voi suojata tumpuilla jotta vauva ei raavi itseään. Pulauttelu Useimmilla vastasyntyneillä on taipumusta pulautteluun ja oksenteluun ensimmäisten vuorokausien aikana. Tämä johtuu ruoansulatuskanavan tottumattomuudesta uuteen tehtäväänsä. Pulauttelua voi vähentää käsittelemällä vauvaa rauhallisesti ruokailun aikana ja röyhtäyttämällä aterian aikana ja jälkeen jos se tuntuu tarpeelliselta. Vauvan suolisto hyväksyy parhaiten äidinmaidon. Korviketta saava vauva voi pulautella herkemmin ja enemmän. 26

27 Vauvan itku Itku on vauvan keino saada yhteys hoitajaansa. Vauva ei itke ilkeyttään. Pahaan oloon voi olla monia syitä: nälkä, jano, kuumuus, kylmyys, ilmavaivat, seurustelun tarve tai jokin muu syy. Älä jätä itkevää vauvaa yksin. Usein jo syliin ottaminen ja rauhallinen juttelu auttavat. Vauva vaistoaa hoitajansa mielialan ja siksi on hyvä että pysyt rauhallisena. Voit lohduttaa vauvaa myös imettämällä vaikka hänellä ei olisi nälkä. Vauva viluiseen ja turvattomaan oloon voi auttaa peitosta kietaistu kapalo jossa voit tuudittaa hänet uneen. Ajan myötä opit paremmin erottamaan vauvasi itkun eri sävyt ja näin itkun syyn löytäminen helpottuu 27

28 Vauvan kanssa yhdessä Vauvalla on synnynnäinen halu ja tarve toimia yhdessä muiden kanssa. Vauva kutsuu vanhempiaan vuorovaikutukseen jo olemuksellaan. Hänen keinojaan ovat itku, katse, hymy, tarttuminen. Vanhempien katseesta ja kosketuksesta vauva tietää olevansa ihana ja rakastettu. Ensimmäisessä ihmissuhteessaan vauva oppii minkälainen hän on ja minkälaisia muut ovat. Lapsi tarvitsee hoitajakseen aikuisen, johon hän voi solmia turvallisen ja pitkäkestoisen tunnesuhteen, tavallisimmin oman äidin tai isän tai molemmat. Lapsen ensimmäinen elinvuosi on aikaa, jolloin luodaan pohja myöhemmälle hyvälle kasvulle ja kehitykselle. Kun hänelle on muodostunut perusturvallisuuden ja turvallisuuden kokemus, hän voi heijastaa sen myöhempiinkin ihmissuhteisiinsa. Se luo pohjan hyvälle itsetunnolle, minäkuvalle ja empatiakyky kehittyy. Ei taikatemppuja vaan tavallista arkea Riittävän hyvänä vanhempana oleminen ei sisällä taikatemppuja. Pysyvät ihmissuhteet ja tavallinen lapsiperheen arki, toistuvat ja tutut rutiinit, hellyys ja hyväksyntä sekä turvalliset rajat ovat oivallinen pohja hyvälle kasvulle. Se, että vanhempi on herkkä lapsensa viesteille, tulkitsee niitä pääsääntöisesti oikein ja vastaa niihin johdonmukaisesti on merkki hyvästä toiminnasta. Toistuvat yhteiset hetket luovat lapsen mieleen mallin yhdessä olemisesta. Tavallisia tilantei- 28

29 ta vauvan kanssa ovat esimerkiksi ne, joissa vauva saa ruokaa kun hänellä on nälkä, häntä lohdutetaan kun hänellä on paha mieli ja hänelle annetaan mahdollisuus rauhoittumiseen kun hänen on väsynyt. Lapselle tulee tunne siitä että hän on hyvä, hänen tarpeensa tärkeitä ja hänestä on iloa täällä hyvässä ja turvallisessa maailmassa. Molemminpuolinen kiintyminen Kiintymys syntyy jokapäiväisistä yhdessäolon hetkistä. Vauvan on tärkeää voida kiintyä vanhempaansa. Pienikin vauva tunnistaa omat vanhempansa, mm tuoksusta ja äänestä. Hän kiintyy myös sisaruksiinsa jo varhain. Jos sekä äiti että isä osallistuvat vauvan hoitoon, vauvalle muodostuu omanlainen kiintymyssuhde molempiin. Kahden vanhemman perheessä usein äiti on vauvalle ylitse muiden, mutta isä luo alusta alkaen omaa erikoislaatuista suhdettaan lapseen. Kaksi kiintymyssuhdetta on lapselle rikkaus: onhan hänellä tuplasti rakkautta, jossa on vieläpä erilaisia sävyjä ja painotuksia. 29

30 Sylistä maailmalle Joskus kuulee sanottavan että, jos pitää lasta liikaa sylissä niin hänestä tulee sylivauva. Paremminkin voisi ajatella, että jos lapsi saa olla paljon sylissä, hän tietää missä se on ja sinne voi tarvittaessa palata kun on käynyt tarkkailemassa muuta maailmaa. Lapsi jolla on riittävä perusturva, kykenee ympäristönsä tutkimiseen ja valloittamiseen. Hän kykenee leikkimää, luomaan ja oppimaan uutta. Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi kokee, että vanhempi on hänen saatavillaan ja auttaa ja lohduttaa tarvittaessa. 30

31 Vauva vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla (L1B) Osastolla L1B hoidetaan tehostettua hoitoa ja tarkkailua tarvitsevia vastasyntyneitä, jotka tulevat osastolle yleensä joko suoraan synnytyssalista, synnytysvuodeosastolta tai lastentautien poliklinikan kautta. Yleisimpiä osastolle tulon syitä ovat matala verensokeri, infektioepäily, hengitysvaikeus tai ennenaikaisuus. Osastolla on seitsemän potilashuonetta, joista yksi on ns. tehohuone. Hoidon tavoitteena on yksilöllinen, turvallinen, perhekeskeinen ja hoidon jatkuvuuden turvaava hoito. Osastolla olevalle vauvalle pyritään nimeämään omahoitaja. Osastolla tuetaan vanhempien ja vauvan välisen vuorovaikutuksen kehittymistä ottamalla vanhemmat vahvasti mukaan vauvansa hoitoon (VVM-projekti). Äiti voi imettää L1B:llä olevaa vauvaansa vauvan voinnin niin salliessa. Jos vauva ei jaksa imeä rintaa, äidin olisi hyvä lypsää ja pitää maidoneritystä yllä lypsämällä säännöllisesti (yhtä usein kuin vauva normaalisti kävisi rinnalla). Synnytysvuodeosastolla äidille ohjataan 31

32 maidon lypsämiseen liittyvät asiat. Äiti voi viedä lypsetyn maidon mukanaan osastolle mennessään hoitamaan vauvaa. Osastolla ei ole varsinaisia vierailuaikoja, vaan perhe voi olla hoitamassa vauvaansa aamusta iltaan, myös vauvan sisarukset ja isovanhemmat ovat tervetulleita katsomaan vauvaa. Nuhaisena tai muuten sairaana osastolla ei voi vierailla. Tuleeko sinulta maitoa yli oman tarpeen Olet tervetullut äidinmaidon luovuttajaksi, jos olet terve, et tupakoi, etkä käytä alkoholia tai huumeita. Säännöllisistä lääkkeistä on sallittu insuliini ja thyroxin. Luovutuksen voi aloittaa heti synnytyksen jälkeen tai parin kuukauden kuluessa. Luovutusta voi jatkaa 4 kuukautta synnytyksestä. Äidinmaitokeskus lainaa luovutuksen ajaksi rintapumpun ja tarvittavat välineet veloituksetta. Puhtaasta äidinmaidosta maksetaan luovuttajalle 17 euroa/ litra(verottomana). Porin kaupungin alueella asuvat toimittavat maidon itse maitokeskukseen joka toinen päivä, ja Porin kaupungin ulkopuolella asuvat lähettävät maidon lähimmän terveyskeskuksen kautta. Lähetyspäivät ovat ma, ke, pe. Kaikista äidinmaidon luovutukseen liittyvistä asioista saat lisätietoa Satakunnan keskussairaalan äidinmaitokeskuksesta ( maitokeittiö ). Avoinna joka päivä klo 7-14 puh. (02) Satakunnan keskussairaala äidinmaitokeskus Sairaalantie Pori 32

33 Kotiinlähtiessä Ensisynnyttäjät kotiutuvat noin kolmantena tai neljäntenä päivänä synnytyksestä. Uudelleensynnyttäjät kotiutuvat toisena tai kolmantena päivänä synnytyksestä. Sinut tarkastaa kotiin lähtiessä hoitaja. Samalla sinulla on mahdollisuus keskustella mieltäsi askarruttavista asioista ja saat opastusta tarpeittesi mukaan. Lastenlääkäri tarkastaa noin kahden vuorokauden ikäisenä vauvasi ja vanhemmat saavat olla mukana tarkastuksessa. Sairaalassa ollessa vauvastasi testataan näkö- (N) ja kuuloaisti (OAE). Vauvan painoa on seurattu päivittäin. Kotiin lähtiessä saat mukaasi vauvan pikkukortin. Oma äitiyskorttisi lähetetään neuvolaan ja saat sen sieltä jälkitarkastuksen yhteydessä. Hyvää vauva-aikaa koko perheelle! Äidin ja vauvan jatkoseurannat tapahtuvat neuvolassa. Ota yhteys terveydenhoitajaasi kotiuduttuasi. 33

34 34

35 Muistiinpanoja 35

36 YHTEYSTIETOJA Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3, Pori Puhelinvaihde Äitiyspoliklinikka Synnytyssali Synnytysvuodeosasto Imetyspoliklinikka Osastonhoitaja Marika Nieminen Ylilääkäri Ari Ylä-Outinen Anna palautetta toiminnastamme 36

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi SISÄLLYS Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa 3 Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan 4 Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä 5 Risaiset illat kuuluvat perheen elämää

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Henkilötiedot nimi: syntymäaika: Kastettu Kastamaton Hätäkastettu Hätäkasteen vahvistus suoritetaan omassa seurakunnassa. syntymäpaino:

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Vastasyntyneen hoito Piirros: Lotta Sundell VAUVAN IHON HOITO Vauvan iho on hyvä tarkistaa päivittäin, varsinkin

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Lastesi syntymä lähestyy

Lastesi syntymä lähestyy Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot